S.S. Lazio 2018-19

[LeoLeone]

Kameroihin tallentui jokaisen lazialen lempihetki: https://www.youtube.com/watch?v=oLHAWivb7aM

Miehet Romaniasta ja Bosniasta, muutakaan kun ei ole.

https://www.pagineromaniste.com/wp-content/uploads/2015/01/461335288_10.jpg

[Signori]

Inzaghin taktinen murskavoitto parhaiten tiivistettynä:

https://www.ultimouomo.com/lazio-roma-derby-2019-analisi/amp/?__twitter_impression=true

Laidoille luodut ylivoimatilanteet tuottivat tulosta, kun tämä tehtiin kollektiivisemmin kuin usein aiemmin tällä kaudella. Tiedossa on etteivät Lulic ja Marusic yksin ratkaise otteluita, tällä kertaa tukijoukot nostivat kummankin tasoa selvästi.

Hetken jo näytti siltä, että CL-paikka karkaa liian kauas. Lauantain voitto, vähitellen helpottava loukkaantumiskriisi, Interin/Wandan ja pikkuserkujen ongelmat ovat kuitenkin muuttaneet ennustetta. Taistelu jatkuu seuraavaksi Firenzessä, minne Piolille viheltämään lähtee tuhatpäin taivaansinisiä. Viime kausilta on kasassa useita dramaattisia voittoja Fiorentinasta, jälleen olisi yhdelle tarvetta.

Vaikka myötähäpeä oli valtava, niin harvemmin saa kokea niin maireaa oloa kuin derbyn jälkeen metrossa, kun muutama romanista huusi itkenein silmin ja ääni käheänä laziomerdaa ja vaffanculoa yhden pysäkin välin, ja poistuivat sitten Terminissä Rooman yöhön päät painuksissa.
Koiralauma sai mitä ansaitsi. Avanti Lazio.

Nun semo ne cafoni ne coatti, tosiaan - https://www.youtube.com/watch?v=t4X4oGxFYBw

https://www.pagineromaniste.com/wp-content/uploads/2015/01/461335288_10.jpg

Joko ollaan antisemiittejä ja rasisteja tai sitten globaalissa maailmassa Rooman rajojen ulkopuolisten bandierojen takia syytettyjen penkillä. Päättäisitte! Ironian kukkanen kyllä tällainen viesti siinäkin valossa, että lauantaina ottelulle loppuniitin antoi nimenomaan roomalainen laziale, capitan futuron käyskennellessä taas jossain unohdusten mailla. Re Cecconi, Di Canio, Wilson, Nesta, Giordano... näitäkin riittää jos vertailla pitää. 

[LeoLeone]

Päättäisitte!

Asiathan eivät sulje toisiaan pois, joten mennään jatkossakin molemmilla.

Katsellaan kevään päätteeksi miten käy. Varmaan kuten jo kuutena(pitkänä?) vuonna peräkkäin.

[Signori]

Asiathan eivät sulje toisiaan pois, joten mennään jatkossakin molemmilla.

Katsellaan kevään päätteeksi miten käy. Varmaan kuten jo kuutena(pitkänä?) vuonna peräkkäin.

Katsotaan, katsotaan. Ja romanistat voivat erityisesti katsoa vierestä tuoko Lazio pääkaupunkiin pokaalin tällä kaudella vai ei. Trigoriassahan sellaista ihmettä ei ole nähty yhteentoista (pitkään) kauteen, eikä nähdä nytkään. Liekö kohta jo muuten aika kärsiä, huippujalkapallon piirissä kieltämättä käsittämätön seura-dna:n piirre, 7-1-tappio, Sampdorialle vai kuka ties Empolille, taso kun tuntuu näissäkin laskevan? Terveiset vielä, meu amigo Conceicaolta, Inzaghin ja Lazion suurelta ystävältä, https://www.youtube.com/watch?v=JQj4KR_5heI

[Nome Cognome]

ITaistelu jatkuu seuraavaksi Firenzessä, minne Piolille viheltämään lähtee tuhatpäin taivaansinisiä. Viime kausilta on kasassa useita dramaattisia voittoja Fiorentinasta, jälleen olisi yhdelle tarvetta.

Aiemminkin on silmääni osunut asiakirjoittaja Signorin antipatiat Stefano Piolia kohtaan, ja aidosta uteliaisuudesta tiedustelisinkin, mihin synteihin parmalainen on syyllistynyt päästäkseen noin pahasti lazialejen ihon alle? Firenzessä Piolin taktista osaamista kyllä arvostellaan, mutta toisaalta häntä arvostetaan maanläheisenä, aitona ja piazzan syvimpiä tuntoja ymmärtävänä ihmisenä.

Mutta illan ottelua odotellaan täälläkin vesi kielellä. Kuten todettua, näistä peleistä ei viime aikoina ole sähköä puuttunut. Tasapeli ei kummallekaan joukkueelle kelpaa ja tokihan näiden Latiumin pääkaupungin seurojen kepittäminen on firenzeläisittäin jo ihan lähtökohtaisestikin makoisaa puuhaa - joskin taivaansiniset ovat tuoreimmissa kohtaamisissa olleet ansaitusti niskan päällä.

[Signori]

Eilinen meni samaan sarjaan Juventus- ja Genoa- otteluiden kanssa. Näistä olisi pitänyt irrota peliesitykset huomioiden yhteensä 7-9 pistettä. Lopputuloksena tasan yksi varsin hapan sellainen. Firenzessä dominoitiin ottelua parhaimmillaan mielin määrin, mutta kuten kerta toisensa jälkeen tällä kaudella tehoja ei vain tunnu löytyvän. Vuosi sitten Immobile olisi iskenyt näillä paikoilla mahdollisesti jo ensimmäisellä puoliajalla hattutempun. Maalikuninkuuden sijaan mies nousi eilisellä tolppalaukausella tuon tilaston kärkipaikalle Serie A:ssa (seitsemän laukausta puihin, saavutus kai sekin). Sanomattakin selvää, että Viola sen sijaan iski ensimmäisestä paikastaan heti.

Normaalitilanteessa tasapeli Firenzessä olisi suorituksena luokkaa kelvollinen. Valitettavasti tällä kertaa se ei oikein riitä mihinkään. Sen näki myös pelaajista ja Inzaghista ottelun jälkeen. Rästiottelu huomioiden ollaan edelleen kohtalaisissa asetelmissa, mutta CL-paikkaan aletaan vaatia toistuvasti sellaisia esityksiä kuin derbyssä. Käytännössä tällä viikolla Parmaa vastaan edessä on pakkovoitto, jonka jälkeen pelattava Milanon paikallinen tasapainottaa tilannetta. Ja tämän jälkeen pelattava vierasottelu Interiä vastaan on käytännössä sekin voitettava. Muut skenaariot eivät juuri anna armoa.

Aiemminkin on silmääni osunut asiakirjoittaja Signorin antipatiat Stefano Piolia kohtaan, ja aidosta uteliaisuudesta tiedustelisinkin, mihin synteihin parmalainen on syyllistynyt päästäkseen noin pahasti lazialejen ihon alle? Firenzessä Piolin taktista osaamista kyllä arvostellaan, mutta toisaalta häntä arvostetaan maanläheisenä, aitona ja piazzan syvimpiä tuntoja ymmärtävänä ihmisenä.

 

Piolin bipolaarinen historia Lazion kanssa hakee tosiaan vertaistaan. Kausi 2014-2015 on edelleen yksi 2000-luvun parhaita taivaansinisiltä. Sinä keväänä 2015 Lazio pelasi parasta jalkapalloaan sitten Mancinin aikojen. Pelillinen ja taktinen vararikko, joka tätä seurasi seuraavalla kaudella olisi sinällään voitu arkistoida ja kenties unohtaakin. Sellaista sattuu, etenkin Roomassa. Tosin jo tällöin Pioli teki joitakin valintoja, jotka tekivät hänestä varsinkin myöhemmässä historiankirjoituksessa erittäin epäsuositun. Erityisesti se, miten mies peluutti Filip Djordjevicia (huh, tämäkin elävä hyökkääjänraato on muuten yhä kentillä Chievon paidassa) koko kauden jättäen Miroslav Klosen penkille raivostutti saksalaistakin enemmän kannattajia. Kaikki tiesivät, että kyseessä oli Klosen, ikonin ja pelaajista suosituimman, viimeinen kausi ja mies itse oli fyysisesti kuitenkin hyvässä vedossa, kuten viimeiset ottelun Inzaghin johdolla osoittivat. Potkujen jälkeen Piolin (joka usein alleviivasi kuinka hän on kasvanut lazialeksi, kuinka hän tuo joukkueen yhteen laulamaan vola Lazio volaa...) toiminta Laziota kohtaan on ollut hänen myöhempien seurojensa ja Lazion keskinäisissä otteluissa monien mielestä täysin epäsopivaa. Mies on tuulettanut kaikkia osumia taivaansinisiä vastaan villimmin kuin CL-karsintapaikkaa Lazion kanssa. Erityisesti viime kaudelta jäi mieleen Babacarin rankkari, Piolin elehdintä Olimpicolla ja tätä seurannut pressitilaisuus, missä hän päätti kommentoida tuomaritoimintaa tavalla, joka herätti taivaansinisissä hämmennystä. Tuo oli välirikon viimeinen piste. Sen jälkeen Piolista on tullut selkeästi persona non grata taivaansinisten piirissä, jolle vihelletään Curva Nordissa ankarasti. Vähän kuin valmentajien Goran Pandev.

[Signori]

Vihdoin ja viimein peliesitys ei ollut vain dominoiva, vaan myös kliininen. Luis Alberto kuittaili selvästi media-aitioon toisen maalinsa tuuletuksessa ja totesi vielä ottelun jälkeen, ettei huumori oikein riitä tällä kaudella jaettuun kritiikkiin. Kritiikin kärki on osunut erityisesti espanjalaiseen ja Sergenteen, vaikka totuuden nimissä kummatkin ovat pelanneet jo pitkään hyvin. Loukkaantumiset ovat toki vaikuttaneet varsinkin Albertoon, mutta kun huomioidaan paljon viime kautta puolustavampi rooli niin näkisin, ettei häneltä voi ylipäänsä vaatia entisiä maalimääriä. Joukkueessa ei noin muutenkaan ollut muita kuin onnistujia (noh, Patricilta yksi aivosulku, mutta muuten hänkin pelasi jälleen yllättävän hyvin topparina), joten tässä lienee loppukauden avausmuotti sillä erolla, että Immobile palaa toki pelikieltonsa jälkeen kärkeen. Huomionarvoista on myös Marusicin otteiden selkeä myötävire. Kenties Romulo oli tarpeellinen kirittäjä tai sitten jutut montenegrolaista vaivanneista ja nyt hoidetuista selkävaivoista pitivätkin paikkansa.

Kierros itsessään meni kilpailijoilta lähes täysin penkin alle, joten näin saatiin varsin nopeasti kuitattua Firenzessä tuhlatut pisteet. Kävi Milanossa tänään kuinka tahansa niin seuraava ottelu Interiä vastaan on paljon vartijana. De Vrij, De Vrij... joko tällä kertaa uskaltautuu kentälle?

...

Tätä viikkoa ovat muuten sävyttäneet edelleen kiristyneet välit Rooman kaupunginjohdon ja Lazion välillä. Uusimman aallonpohjan juuret juontavat stracittadinaa edeltäneeseen pormestari Virginia Raggin ja pääministeri Giuseppe Conten viralliseen vierailuun Roman tiloissa. Monien mielestä tämä näytti juuri siltä, mistä taivaansiniset aina puhuvat; instituutiot ovat Roomassa puolensa valinneet. Pääministeri Conten osalta asiassa ei toki sikäli ollut ihmettelemistä, onhan mies on aina julistanut olevansa parantumaton romanista. Raggi on sen sijaan aiemmin toisinaan maininnut sympatisoivansa Laziota ja kertonut, että hänen miehensä ja poikansa ovat ”lazialissimoita”. Tästä huolimatta Raggi kuitenkin virallisesti tiedotti kieltäytyneensä Lazion tarjoamasta Immobilen pelipaidasta, joka oli nimikirjoituksella täydennettynä tarkoitus antaa pormestarin pojalle, eikä hän myöskään ole tarttunut Lazion esittämiin kutsuihin tulla vierailulle Formelloon.

Torstaina Raggi vuorostaan linjasi, että hän on valmis tarjoamaan Laziolle stadioniksi rapistumispisteessä olevaa Flaminiota. Kertoi myös, ettei hän pidä mitään yhteyttä Lotitoon, eikä tältä ole tullut mitään avauksia stadionprojektin suhteen. Lazio vastasi Raggin haastatteluun tiedotteella, jossa pormestaria arvosteltiin vähemmän peitellysti. Tiedotteen kärkenä oli, että ”Stadio delle Aquile” on Lazion projekti, johon varattua maa-aluetta Tiberinasta pyydetään edelleen kaupungilta Lazion käyttöön. Pahat kielet kertovat, että asiat eivät ole edenneet koska Lazio ei ole tahtonut panostaa rakenteelliseen korruptioon. Roman projektihan on liikkuessaan vienyt jo yhdeksän paikallispoliitikkoa, yrittäjää ja vaikuttajaa telkien taakse hämärädiilien vuoksi. Oli miten oli asiaan otti lopulta kantaa myös Irriducibili, capo Diabolikin kautta. Viestinä oli, että Raggi ei ole lazialien pormestari, eikä taivaansinisten kannata häntä myöskään äänestää.

[Signori]

Yksi kauden tärkeimmistä otteluista takana, tuloksena valtavat pisteet Roomaan. Inzaghin analyysi siitä, että kausi "kääntyi" jo joulukuussa, kun 3-5-2/3-5-1-1 muutti luonnettaan Correan ja Alberton siirryttyä molempien avauskokoonpanoon, ottaen sittemmin pientä takapakkia, kun joukkue kärsi tammi-helmikuussa valtavan loukkaantumissuman, näyttää oikeansuuntaiselta. Derbyssä jysähti jo kerran, samoin sitten eilen. Vain houreinen Keita saattoi väittää Interin ansainneen voiton. Tosiasiassa milanolaiset pääsivät ensimmäisten minuuttien rynnistyksen jälkeen vain kerran nokikkain Strakoshan kanssa. Lazion puolustusmuoto pysyi todella eheänä, mistä kiitos yksilöiden lisäksi valmentajalle. Alhaalla maanneet Romulo ja Lulic neutralisoivat Interin nopeat laiturit tehokkaasti.

Milanolaiset ovat selvästi haavoittuvaisia, roma sekasorrossa. Juuri nyt vain Atalantalla tuntuu olevan yhtä selvä pelisuunnitelma ja joukkuehenki kuin Laziolla. Kun katsotaan loppukauden otteluohjelmaa antaa sekin aihetta toivoon: 

Spal - Lazio
Lazio - Sassuolo
Milan - Lazio
Lazio-Udinese
Lazio - Chievo
(Coppa, Milan - Lazio)
Sampdoria - Lazio
Lazio - Atalanta
Cagliari - Lazio
Lazio - Bologna
Torino - Lazio

On täysin mahdollista päättää kausi Coppan voittoon ja paikkaan CL:ssä, vaikkakaan vielä se ei ole todennäköistä. Seuraava ottelu Ferrarassa lukeutuu loppukauden vaikeimpiin johtuen SPALin käymän tippujataistelun tuottamasta motivaatiolisästä. Voitto siitä ja paine kilpailijoiden suuntaan nousee taas kohisten. Udinesea vastaan pelattavan rästiottelun jälkeen olisikin hyvä olla jo neljännessä sijassa kiinni.

[fads]

Yksi kauden tärkeimmistä otteluista takana, tuloksena valtavat pisteet Roomaan.

Todellakin, oli hyvät fiilikset jo ennen matsia, että pisteet on otettavissa ja näin kävi. Todella kurinalaista ja kypsää taktista suorittamista joukkueelta, siitä jälleen kerran pisteet Inzaghille. Etenkin Romulon otteet miellyttivät, miestä tulikin seurattua tarkasti ottelussa. Ehdottomasti hyvä hankinta näin talven siirtoikkunassa, jää nähtäväksi jääkö miehen visiitti vain loppukaudeksi ja paluu Genoaan odottaa. Itse pitäisin, jos parempaa ei kohtuuhintaan markkinoilta ole saatavissa.
Luiz Felipe on myös palaamassa vahvasti puolustukseen luokkaantumisen jälkeen. Alussa pientä haparointia, mutta sen jälkeen vahvaa suorittamista.

Jälleen alkaa toiveet paikasta 4 joukkoon nousta korkealle, kun loppu ohjelma on suhteellisen "helppo". Vierasottelu Milania vastaan on ainut mistä ei välttämättä täysiä pisteitä ole saatavissa, mutta kaikista muista kyllä.

Tänään on taas niitä otteluita mistä pitää pystyä raapimaan 3 pistettä, missä esim. viime kaudella epäonnistuttiin. Jos aiotaan tosissaan taistella paikasta 4 joukkoon. Vaikea ottelu luvassa kaikkensa peliin putoamista vastaan taistelevaa Spallia vastaan.

Tietojen mukaan Spursin agentit ovat käyneet useampaan otteeseen seuraamassa Strakoshan otteita...

[fads]

Sehän meni sitten vanhan kaavan mukaan... No, tehdään kaudesta jännä loppuun saakka..

[Signori]

Olihan tuo surullinen esitys. Huonoin sitten marraskuun suvantovaiheen. Luulen, että Lazion loppukauden vastustajat kelaavat tarkkaan Semplicin 1. puoliajan SPALin taktista pelaamista. Toistuvasti Lazio prässättiin surkeaan pelinavaamiseen, joka kulki pahimmillaan Bastosin jalkojen kautta. Jossain vaiheessa Luis Alberto laskettiin alas ottamaan isompi rooli pelinrakentelusta Leivan tukena, mutta ei tuokaan oikein toiminut. Ainoa maininnanarvoinen positiivinen asia oli vastapuolen Murgian varsin hyvä esitys (ja, niin, onhan Sergio Floccari aina sympaattinen!).

Patricista. Hämmentävä pelaaja. Muutamissa otteluissa katalaani on ollut topparina moitteeton ja hyökkäysten tukena jopa korvaamaton lisäase. Samalla hän on kykenevä käsittämättömiin oikosulkuihin. Lazion kaksi viimeistä päästettyä maalia menevät yksinomaan ja puhtaasti Patricin laskuun. Inzaghi voisi vihdoin vetää tämän yhteen ja antaa tuon oikean topparin paikan pysyvästi fadsinkin kiittelemälle Luiz Felipelle. Sikäli puolustuspäässä suunta on ollut jo pitkään oikea. Vähemmän yllättäen erityisesti siitä lähtien kun kelvoton Wallace jätettiin laskuista pois.

Hyvä olisi jos huomenna saataisiin lepuutettua selvästi pelaajista väsyneimpiä. Leivan kohdalla tämä onnistunee kun Badelj päästetään tovin tauon jälkeen irti. Lulic ja Immobile sen sijaan jatkavat avauksessa, vaikka selvästi kumpienkin fysiikka on kovilla. Ei ole Durmisista jäänyt edelleenkään juuri hyvää sanottavaa.

...

- Eilen Roomassa liikkui huhuja joiden mukaan Lazion stadionprojekti esitettäisiin formaalisti kaupunginjohdolle kesäkuussa. Lotito on kuuleman mukaan valmistellut asioita kulisseissa ja Via Tiberinan maaperäongelmiin on löydetty alustava ratkaisu. Uskokoon ken tahtoo.

- Huomennakin Olimpicolle luvassa varsin hyvä yleisöryntäys. Katsojakeskiarvossa mennään hiukan tilastoista riippuen aivan pikkuserkkujen tasolla tai vähän jo ylikin.

- Jatkosopimuksista valmiina vaikuttaisivat olevan Leivan, Cataldin ja itsensä Inzaghin pahvit. Näistä viimeisin varsinkin ansaittu. Valmentajahan on ollut tasoonsa nähden tähän asti tietynlaisessa palkkakuopassa.

[fads]

Hienot voitot romasta ja Interistä valuivat ihan hukkaan, kun tuli tappio Spallille ja tasuri himassa Sassuoloa vastaan. Ja eilen kaiken päätteeksi Milanilta kuokkaan. Tässä voidaankin jo siirtää katseet coppaan ja ehkä siihen perinteiseen kutos sijan tavoitteluun, chämppäri juna on nyt kyllä mennyt ohi jo.

[mikitsi]

Hirveetä paskaa on peli ollut sarjassa mistä loistavana esimerkkinä toimii Chievolta saatu opetus. Cupissa silti pelit jatkuu eilisen voiton jälkeen. Eihän se kaunista ollut, mutta selkeästi menneestä paidanhäpäisytapauksesta sisuuntunut Lazio silti voiton ansaitsi. Toivottavasti ei ollut Sergej:n viimeinen peli joukkueessa.

Piristävinä uutisina Italiasta kerrotaan Lotiton investoivan harjoituskeskukseen, klinikkaan ja henkilökuntaan. Toivottavasti toteutuu.

[Signori]

Vaikea sanoa mistä voi olla kyse, kun joukkueen taso ailahtelee kauden kamalimmasta (Chievo) esityksestä yhteen parhaista (Milan) vain parissa päivässä. Cl-paikka menetettiin tähän valtavaan epätasaisuuteen, eikä sille ole alibeja. Se olisi ollut otettavissa, mikä lienee suurin sääli tässä kaikessa. Chievoa vastaan itsetuhoa johti Sergej, aiemmissa otteluissa epäonnistumiset olivat kollektiivisempia. Niihin osallistuivat sekä valmentaja että pelaajat yhtä lailla. Siksi eilinen oli koko kauden ensimmäinen varsinainen finaali. Ja siksi eilen oli voitettava, eikä vain kostettava Acerbin puolesta.

Helpottavaa, että oikeus viimeinkin toteutui. Gattuson Milan on pelannut Laziota vastaan käytännössä aina yltiönegatiivisesti ja onnettaresta nauttien. Marginaali jäi eilenkin ansaittua kapeammaksi lähinnä Reinan ansiosta. Hetken jo mietitytti menetettyjen maalipaikkojen jälkeen, että joko taas tuttu käsikirjoitus toteutuu. Onneksi tällä kertaa epäonnistuminen ei käynyt lähelläkään. Mieleen ei jäänyt kevään kolmesta kohtaamisesta kertaakaan, jolloin  Piatek olisi saanut senttiäkään elintilaa Acerbin vartioinnissa. Muutenkaan Milan ei saanut lopussa aikaan yhtään mitään, mitä Leiva ja kumppanit eivät olisi rutiininomaisesti putsanneet pois. Pisteet myös Rinolle itselleen siitä, että hän reilusti myönsi omiensa huonouden ja Lazion paremmuuden.

Mahdollisuus voittaa Olimpicolla Coppa on aina suuri sellainen. Muistissa on useita upeita finaaleja ja niiden jälkeisiä juhlia. Kausi on siis elossa ainakin 15.5. asti. Sen jälkeen on tilinteon aika ja varsin monen pelaajan kohdalla se tarkoittaa matkan päättymistä tähän kauteen. En keksi juuri syitä Durmisin, Wallacen, Badeljin ja muutaman muun jatkoille. Uusiutumista pitää tapahtua isolla sektorilla myös senaattorien osalta. Mieluiten enää ei jouduta kauteen, jolloin Lulicin on pakko avata jokainen ottelu, koska vaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole.

Senkin voi jo sanoa, että kauden parhaasta ei enää ole ollut pitkään aikaan epäselvyyttä. Il Leone, paidanhäpäisijöistä ja syövistä vähät välittäen, grazie!

[Signori]

Doriaa vastaan voitto, jossa oli silti myöhästymisen maku. Käytännössä kaikki jäljelläolevat ottelut tulisi voittaa, jotta neljänteen sijaan olisi teoreettisia mahdollisuuksia. Huomioiden, että vastaan tulee sarjassa vielä Atalanta ja Torino niin yhtälö tuntuu mahdottomalta, etenkin kun katsoo tämän kauden epätasaisuutta. Kuten sanottua tämä taistelu hävittiin SPAL-, Sassuolo- ja Chievo- otteluissa, joista ei voi kuin itseään syyttää.

Pelaajatasolla kevään ilmiöksi on todella nousemassa Caicedo. Mieshän on nykyformissaan joukkueen tehokkain pelaaja ja Doriaa vastaan täysin pitelemätön. Täytyy sanoa, että kun katsoi Doriaa vastaan esimerkiksi Defreliä (josta eräät maksoivat 25 miljoonaa...) tai Gabbiadinia niin helposti voinee todeta, että hinta-laatusuhteeltaan ecuadorilainen on osoittautunut sittenkin päteväksi kakkoskärjeksi. Onhan hänellä nyt yhtä paljon sarjamaalejakin kasassa kuin vaikkapa Dzekolla. Coro "amami o faccio Caicedo!" on ansaittu palkinto ecuadorilaisen rymistelijän työstä. Toisena nostona voisi esittää Romulon. Tällä hetkellä kaikki viittaa siihen, että kokenut laituri lunastetaan kesällä omaksi, sen verran hyviä hänen esityksensä ovat etenkin viime viikkoina olleet. Kesällä Marusic voitaisiin sen sijaan kaupata muualle (onneksi näyttöjä on kasassa enemmän kuin esim. Durmisilla) ja korvata korkeamman profiilin laiturilla.

Coppan finaalin lipunmyynti etenee totuttua kaavaa, Curva myytiin loppuun käytännössä samantien. Bergamosta Roomaan odotetaan 20 000 - 25 000 kannattajaa, jotka saavat Sudin itselleen. Nähtäväksi jää, minkälaisia erityisjärjestelyjä kaupungilla tehdään tilanteen pitämiseksi aisoissa. Lazion kannattajilla on hyvin tiedossa mm. atalantinojen liittolaissuhde Roomaa vandalisoineiden frankfurtilaisten kanssa, ja ovathan kannattajakuntien välit muutenkin kireät. Odio Bergamo -corot raikuivat jo viime ottelussa. Mielenkiintoista nähdä minkälainen ennakkonäytös viikonlopun sarjaottelusta tulee.

[fads]

Eipä ole ollut paljon kirjoittamisen aihetta eikä intoa viimeaikoina surkeasti sujuneiden otteluiden takia. Kausi jatkuu ja määräytyy Coppan kautta, jos tulee Coppan voitto on jotain syytä iloon. Jos ei, niin kausi on kaikkiaan paha pettymys. Lopuilla sarjaotteluilla ei ole mitään merkitystä enään. Korkeintaan se kuudes sija on mahdollinen, mutta ei sillä ole väliä jos Coppa voitetaan. Siihen riittää kuitenkin uskoa vaikka juuri Atalantaa vastaan tuli kotona 1-3 turpaan.

Pelaajatasolla kevään ilmiöksi on todella nousemassa Caicedo.

Mieshän on ollut ehdottomasti joukkueen parhaimmistoa, Immobilen ruuti on ollut märkää jo pidemmän aikaa, onneksi löytyy Caicedo pelastajana.

Toisena nostona voisi esittää Romulon. Tällä hetkellä kaikki viittaa siihen, että kokenut laituri lunastetaan kesällä omaksi, sen verran hyviä hänen esityksensä ovat etenkin viime viikkoina olleet. Kesällä Marusic voitaisiin sen sijaan kaupata muualle (onneksi näyttöjä on kasassa enemmän kuin esim. Durmisilla) ja korvata korkeamman profiilin laiturilla.

Tästä täysin samaa mieltä. Marusic, Durmisi, Badelj, Wallace voitaisiin kaupata kesällä, sen verran heikkoa suorittamista ollut kaikilla. Berisha kannattaisi vielä pitää ja katsoa jos ensi kaudella homma lähtisi toimimaan. Onhan loukkaantumiset sekoittaneet pelaajan kauden pahasti.
Romulo on tosiaan ollut positiivinen yllätys ja kannattaisi lunastaa kaveri Genoasta.

Niin ja tärkeintä olisi saada Inzaghi pidettyä penkinpäässä, siellähän näyttäisi Milanit sun muut olevan erittäin kiinnostuneita miehen palveluksista.

[fads]

Pokaali kauden päätteeksi, tämä pelasti kauden ja positiiviset fiilikset ylittävät negatiiviset.

Ensi kaudeksi sitten oikea ja vasen laita kuntoon, sekä puolustukseen tosi vahvistus.

[Epäonnensoturi]

Lucas Leivan ilme

[Signori]

Kun Sergente nousi ilmoihin ja Correa tanssitti Atalantan puolustusta unohtuivat tämän kauden ailahtelevat otteet ja ongelmat. Eilen oli pakko voittaa ja sen näytti tietävän koko joukkue ja etenkin sen valmentaja.

Inzaghi saavutti totaalisen niskalenkin Gasperinista. Joukkue otti Atalantan vahvuudet pois pelistä alusta alkaen. Yhtä maalinedushässäkkää lukuun ottamatta lyömättömänä pidetty bergamolaisten hyökkäyskolmannes ei saanut ottelussa mitään aikaan. Ilicic anoi armoa tuomarilta, Leivalta, Parololta, Lulicilta - sitä sen suuremmin saamatta. Zapataa ei Acerbin vartioinnissa nähnyt kukaan. Samalla Correa oli odotetusti myrkkyä etenkin Djimsitille ja Masiellolle.

Koko joukkue esiintyi edukseen, mutta edelleen hehkuttaisin eniten kenties Correaa ja Leivaa. Ansaitusti Correa on nyt kutsuttu Argentiinan maajoukkueleirillekin. Kauden aikana mies on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin ja eilinen oli tämän kulminaatiopiste. Leiva teki jälleen perustyönsä erinomaisesti. Kaikesta myös näki, että miehen valtava kokemus vastaavista paikoista rauhoitti koko joukkuetta. Kruunasi illan täydellisellä kulmapotkulla, johon käsikirjoitukseen sopivasti osui juuri SMS. Niin paljon, ja toisinaan aivan liikaakin, on Sergej'tä kritisoitu, että kaiken oli lopulta päätyttävä näin. Sadanmiljoonanmies teki kauden tärkeimmän maalin.

Isossa kuvassa tämä oli Lotiton aikakauden viides pokaali. Lazion historiassa vain Cragnottin aikakautta voi verrata tähän. Hämmentävä saavutus sinällään. Samalla varmistui europaikka. Suora pääsy EL:ään on pelastus etenkin tuon kilpailun mahdollisilta karsintakierroksilta, jotka olisivat muuten sotkeneet kesän harjoitusleirin pahasti.

Illan varjo liittyi Inzaghin lausuntoihin tulevaisuudestaan. Niissä oli vähän sellaista kaikua, että Simoncino valmistautuu lähtöön. Lotito sanoi, ettei hän päästä "omaa adoptiopoikaansa" pois. Jotain siellä saattaa silti olla rikki. Luulen, ettei Inzaghi ole katsonut hyvällä joitakin Lotiton lausuntoja, joissa hän on tällä kaudella verrannut hankkimaansa materiaalia Ferrariin, jossa on jarrut päällä. Eihän tämä kuitenkaan mikään varsinainen ferrari ole. Vaikka kesän siirtoikkunassa tuli onnistumisia niin CL-paikkaan olisi vaadittu laatua keskikentän laidoille. Panostukset Badeljiin ja Berishaan menivät tässä mielessä hiukan hukkaan.

Todella toivon fadsin ja kannattajakunnan massiivisen enemmistön tavoin, ettei Inzaghi lähde minnekään. Jos hän joskus on vaikuttanut vähän liian jääräpäiseltä pelimuodostelmansa kanssa ja toisinaan liiankin hysteeriseltä kentän laidalla, niin onhan hän silti Italian kenties lupaavin päävalmentaja ja ennen kaikkea laziale. Kaksikymmentä vuotta taivaansinisen perheen mukana, toivottavasti jatkossakin. Jos lähtö toteutuu katse kiinnittyy luultavasti Roberto De Zerbiin ja Sinisaan. Tai sitten Tarella on jo nyt mielessä jotain aivan muuta. Joka tapauksessa kiitos jälleen tänään Bielsalle! Tiedä missä kaaoksessa ja kurjuudessa tässä oltaisiin jos tuo hullu olisi astellut oikeasti Formelloon silloin aikoinaan.




https://www.youtube.com/watch?v=O2RsEJlE0lM

[Olpe]

Ailahteleva kausi ja omat kiireet (mukamas) ovat estäneet omaa spämmäystäni, mutta kyllähän tällaisen matsin jälkeen on taas hyvä avata hieman omaa sanaista arkkuani.

Ensinnäkin onnittelut kaikille lazialeille! Vaikea kausi takana, mutta niin vain tavoite tuli saavutettua (=Europelit) ja hieman ylikin (=Coppa Italian voitto).

Jännä nähdä, että miten tämä vaikuttaa kauden kahteen viimeiseen panoksettomaan sarjapeliin. Nähdäänkö vapautuneempi Lazio vai nähdäänkö jopa rankkaa kierrättämistä, kenties jopa Neton selkeää sisäänajoa ensi kautta ajatellen. Entä miten ensi kaudella, jatkaako Inzaghi ja jos jatkaa, niin jatkaako hän 3-5-1-1:llä, joka ei nykyisillä laitapelaajilla toimi ollenkaan.

Cirolla ei oikein kulkenut peli koko kauden aikana, mutta ei miestä voi yrityksen puutteesta syyttää. Yritystä kyllä on ja auttaa puolusta tunnollisesti. Onnistumiset ovat vain jääneet vähiin ja paikkoja ei ole tullut kuitenkaan mitenkään älyttömästi, että voisi puhua tuhnuilusta. Yhdyn edellisiin kirjoittajiin siinä, että Caicedo on ehdottomasti pelannut huikean kevään ja ollut Lazion ehkäpä paras pelaaja noin viimeisen kahden kuukauden ajan. Myös Correa on pelannut vahvan kauden ja lunasti oikeutetusti avauksen paikan kauden mittaan. Loistava pelaaja kaiken kaikkiaan ja jos vain pysyy kunnossa ja saa onnistumisia, niin kaikki on mahdollista.

Keskikenttä oli se suurin murheenkryyni, tai siis lähinnä suurin notkahdus edelliskauteen verrattuna. SMS:llä vaikea kausi takana. Joidenkin mielestä hän pelaa liian syvällä ja pitäisi saada vapaammat kädet tukea hyökkäyksiä. Mielestäni hän on saanut kyllä hyökätä aika vapaastikin, joten itse en näe sitä ongelmana. Enemmänkin itseluottamus ollut kateissa ja sitä kautta pelaaminen hieman väkisin yrittämistä, josta ei ole tullut mitään, etenkään kun pelikavereillakaan ei kulje. Leiva ollut selkeästi keskikentän paras pelaaja ja hoitanut oman hommansa todella hyvin. Luis Albertolla hieman samaa ongelmaa kuin Sergej:llä. Itseluottamus kateissa ja pienet loukkaantumiset haittasivat kautta, joten maagisuus jäi hyvin vähäiseksi. Mielestäni hän sopii kyllä hyvin pelaamaan alemmas pyörittämään Lazion peliä ja se oli ehdottomasti kauden piristysruiske, kun Parolo penkitettiin ja Inzaghi laittoi kaikki parhaat pelaajat kentälle samaan aikaan. Mutta jos peli ei kulje ensi kaudellakaan joukkueella, niin jotain muutakin pitäisi yrittää tehdä.

Laidoista ei varmaan sen kummemmin tarvitse mainita, keskinkertaisia työmyyriä, jotka eivät luo minkäänlaista uhkaa vastustajalle. Mielestäni Romulo ei ole ollut niin paljoa parempi, että hänet pitäisi lunastaa. Lähinnä Lazio hankkisi vain uuden "ihan ok" pelaajan, jolla on jo kuitenkin ikää, viemään paikkaa joltain oikealta vahvistukselta. Eli nyt pitäisi ehdottomasti satsata selkeään vahvistukseen, maksoi mitä maksoi. Lazzari kelpaisi paremmin kuin hyvin, mutta taitaa olla liian kallis nyt kun UCL:kin jäi haaveeksi. Vasemmallahan tässä on jo nyt ongelma, Lulic on vanha ja ikä painaa, mutta edelleen luotettavin avaaja. Durmisi on liian heiveröinen ja ei mielestäni esittänyt mitään mullistavaa. Ja lopulta vielä Lukaku, jonka kausi meni pilalle loukkaantumisten takia. Saisiko Durmisin myytyä pois? Mikä on Lukakun tilanne? Kapteeni varmasti jatkaa, mutta ei hän voi joka peliä aloittaa tai sitten annetaan tasoitusta sillä saralla aika paljon kilpailijoille.

Puolustuksessa avaus on kunnossa. Sanon jo nyt, että Acerbi on ollut Lazion kauden paras pelaaja. Epäilin pään kestämistä Laziossa, mutta mies todisti mun oletukseni täysin vääräksi. Huikea pelaaja ja ei ole de Vrijia kyllä tullut yhtään ikävä. Radu on hyvä ja kunnossa ollessaan täysin riittävä avauksen pelaaja. Samoin oikean puolen Luiz Felipe (mahtavat liukutaklaukset muuten!) on lunastanut oman paikkansa avaukseen, harmittavasti loukkaantumisia on mahtunut kauteen. Vielä vuosi sitten olin valmis antamaan Wallacelle mahdollisuuden, mutta en enää. Aivan liian hidas ja taso on vaan pudonnut kausi kaudelta, mitä on melkein mahdoton edes käsittää. Bastosilla on sentään edes fysiikka, jolla hän hoitaa homman useimmiten, vaikka pelinluku onkin huonoa. Joten Bastos jääköön varamieheksi ja Wallace ulos.

Maalilla Strakosha on mielestäni ihan ok. Ei missään nimessä voittava maalivahti, mutta koko sarjassa on vain kahdella joukkueella voittava maalivahti, niin ei se siihen ainakaan selvästi kaadu.

Jokerit ensi kaudeksi: Berisha ja Neto. Ensin mainitulla kausi meni täysin pipariksi loukkaantumisten kanssa ja varmasti myös kielen ja sarjan oppimisen on ollut ongelmia. Ensi kaudella sitten penkiltä tärkeäksi vahtopelaajaksi? Ja jälkimmäisellä ilmeisesti lainasopimuksen pykälien vuoksi peliaika ollut vähäistä, vaikka tulikin kovan hypen saattelemana Lazioon. Nyt pari vuotta Italiassa takana ja taitoa löytyy, niin ensi kaudella uskon näkeväni Netoa paljon enemmän kentällä.

Aika varmoja lähtijöitä siis Badelj (hyvä varamies, mutta haluaa lisää peliaikaa), Wallace, Basta ja ehkä Durmisi. Badeljia ei tarvitse välttämättä korvata mitenkään, vaan Parolo tai Cataldi voi hoitaa varamiehen roolin, vaikka taso ehkä hieman putoaakin. Wallacelle ollaan jo hankkimassa uutta korvaajaa, mahdollisesti Brasiliasta. Bastalla nyt ei ollut enää mitään roolia Laziossa muutenkaan, joten häntä ei tarvitse korvata. Ja Durmisin nimen heitin esille lähinnä sen takia, että Lukaku pitäisi olla ensi kaudella kunnossa ja Inzaghi luottaa tähän enemmän, joten Riza jäisi ylimääräiseksi pelaajaksi, jolla ei olisi mitään roolia.

Loppujen lopuksi ensi kauden avaus tulisi olemaan hyvin pitkälti tämän kauden tapainen, joka hieman pelottaa kun ottaa huomioon miten tämä kausi meni. Vaihtoehtona näen 4-3-3:n paluun, jolloin tarvittaisiin vähintään yksi laituri ja oikea laitapuolustaja, jota tarvitaan siis joka tapauksessa.

Mainitaan nyt vielä, että Leiva tosiaan allekirjoitti jatkosopimuksen vuoteen 2022 asti, mikä on tietenkin hieno juttu. Ollut yksi parhaita pelaajia parin viime kauden aikana ja varmasti vielä avauksen kamaa pariksi vuodeksi. Inzaghin jatko tosiaan riippuu nyt Juventuksestakin, vaikka itse en näe kovin realistisena, että Juve haluaisi niinkin kokemattoman valmentajan. Mutta jos Inzaghi lähtee, niin itse olisin valmis liputtamaan Sampdorian Giampaolon puolesta.

[Signori]

Ainahan se on ilo pelastaa Sinisalle sarjapaikka. Ja kerrassaan kolme kaunista maalia. Arminilta myös tulevaisuutta ajatellen mahdollisesti merkittäväkin sarjadebyytti. Guerrierin kohdalla kyse oli lähinnä palkinnosta ennen päätymistä jonnekin alasarjoihin. Saapa nähdä, kuka ansaitsee vastaavan Torinossa. Joko olisi Abukarin aika? Onhan suomalainen ollut vahvassa roolissa primaverassa, joka onneksi nousi kategoriassaan pääsarjaan. Tämä yhden kauden hyppy B-sarjan puolella jäi toivottavasti viimeiseksi ja jatkossa juniorityön jatkuvuus taataan niin, ettei valtavaa menestystä (josta primavera nautti Bollinin ja sittemmin Inzaghin alaisuudessa 2010-2016) seuraa vastaavaa katkosta kuin vuosi sitten.

Cirolla ei oikein kulkenut peli koko kauden aikana, mutta ei miestä voi yrityksen puutteesta syyttää. Yritystä kyllä on ja auttaa puolusta tunnollisesti. Onnistumiset ovat vain jääneet vähiin ja paikkoja ei ole tullut kuitenkaan mitenkään älyttömästi, että voisi puhua tuhnuilusta. Yhdyn edellisiin kirjoittajiin siinä, että Caicedo on ehdottomasti pelannut huikean kevään ja ollut Lazion ehkäpä paras pelaaja noin viimeisen kahden kuukauden ajan. Myös Correa on pelannut vahvan kauden ja lunasti oikeutetusti avauksen paikan kauden mittaan. Loistava pelaaja kaiken kaikkiaan ja jos vain pysyy kunnossa ja saa onnistumisia, niin kaikki on mahdollista.

Ciruzzon tilanne on tosiaan hankalin. Jotenkin tuntuu, että tämä kevään jyrkkä alamäki alkoi maajoukkueotteluissa jaetusta rajusta kritiikistä laajemman yleisön piirissä ja sitä seuranneesta penkityksestä Mancinin toimesta. Tuon jälkeen Immobilen pelaamisesta on todella puuttunut kaikki vapautuneisuus. Maalin eteen päästään kyllä, mutta sitten silmissä sumenee. Samalla kauteen on kuulunut myös niin paljon epäonnea, mistä nämä 9 tolppalaukaustakin kielivät. Stadionillahan Immobile on tasaisesti saanut kannattajien täyden tuen ja eilenkin miehelle omistettiin useampi spontaani coro. Tämä ei johdu vain menneistä meriiteistä, vaan myös siitä että Immobilen työmoraali on kuitenkin aina pysynyt korkealla tasolla. Se on sitten jatkossa mietittävä, miten hyvin Correa ja Immobile tukevat toisiaan. Toisinaan tuntuu siltä, että Caicedo on parempi pari Correalle, koska kaksikko aidosti täydentää toisiaan.

Keskikenttä oli se suurin murheenkryyni, tai siis lähinnä suurin notkahdus edelliskauteen verrattuna. SMS:llä vaikea kausi takana. Joidenkin mielestä hän pelaa liian syvällä ja pitäisi saada vapaammat kädet tukea hyökkäyksiä. Mielestäni hän on saanut kyllä hyökätä aika vapaastikin, joten itse en näe sitä ongelmana. Enemmänkin itseluottamus ollut kateissa ja sitä kautta pelaaminen hieman väkisin yrittämistä, josta ei ole tullut mitään, etenkään kun pelikavereillakaan ei kulje. Leiva ollut selkeästi keskikentän paras pelaaja ja hoitanut oman hommansa todella hyvin. Luis Albertolla hieman samaa ongelmaa kuin Sergej:llä. Itseluottamus kateissa ja pienet loukkaantumiset haittasivat kautta, joten maagisuus jäi hyvin vähäiseksi. Mielestäni hän sopii kyllä hyvin pelaamaan alemmas pyörittämään Lazion peliä ja se oli ehdottomasti kauden piristysruiske, kun Parolo penkitettiin ja Inzaghi laittoi kaikki parhaat pelaajat kentälle samaan aikaan. Mutta jos peli ei kulje ensi kaudellakaan joukkueella, niin jotain muutakin pitäisi yrittää tehdä.

Laidoista ei varmaan sen kummemmin tarvitse mainita, keskinkertaisia työmyyriä, jotka eivät luo minkäänlaista uhkaa vastustajalle. Mielestäni Romulo ei ole ollut niin paljoa parempi, että hänet pitäisi lunastaa. Lähinnä Lazio hankkisi vain uuden "ihan ok" pelaajan, jolla on jo kuitenkin ikää, viemään paikkaa joltain oikealta vahvistukselta. Eli nyt pitäisi ehdottomasti satsata selkeään vahvistukseen, maksoi mitä maksoi. Lazzari kelpaisi paremmin kuin hyvin, mutta taitaa olla liian kallis nyt kun UCL:kin jäi haaveeksi. Vasemmallahan tässä on jo nyt ongelma, Lulic on vanha ja ikä painaa, mutta edelleen luotettavin avaaja. Durmisi on liian heiveröinen ja ei mielestäni esittänyt mitään mullistavaa. Ja lopulta vielä Lukaku, jonka kausi meni pilalle loukkaantumisten takia. Saisiko Durmisin myytyä pois? Mikä on Lukakun tilanne? Kapteeni varmasti jatkaa, mutta ei hän voi joka peliä aloittaa tai sitten annetaan tasoitusta sillä saralla aika paljon kilpailijoille.

Luis Alberton kohdalla olisin valmis antamaan jonkin verran muita enemmän siimaa. Espanjalaisella on kuitenkin ollut koko ajan joku vamma päällä ja ehjää putkea avauskokoonpanossa ei ole nähty koko kautena. Silloin kun mies on ollut kunnossa edes hitusen pitempään on tulosta tullut. SMS:n suurimmat ongelmat ajoittuivat ehkä syystalveen. Mielestäni mies on onnistunut Chievo-ottelun hölmöilyä lukuun ottamatta keväällä ihan kelvollisesti, enkä tällä viittaa vain Coppan ratkaisumaaliin. Keskikentän keskusta on muutenkin tarpeeksi laadukas nykyisellään. Ongelmat ovat laidoissa, eikä tuohon ole mitään lisättävää. Durmisista harvinainen miinus Taren papereihin. Vaikuttanut omaan silmään yhdeltä huonoimmista hankinnoista DS:n toimesta koko hänen Lazio-urallaan.

Yhtenä keskikenttänostona muuten Alessandro Murgia. Mieshän on pelannut kevään lainalla SPAL:issa ja hurmannut Semplicin sekä ferraralaisyleisön. SPAL haluaisi ilmeisesti lunastaa miehen. Käyttääkö häntä jonkinlaisena kauppatavarana Lazzari -diilissä vai mitä tehdä? Murgian pelityylissä on jotain samaa kuin Parolossa. Mielelläni antaisin Murgialle edelleen mahdollisuuden Roomassa, mutta jos peliaikaa ei voida luvata niin liekö hän edes halukas palaamaan?

Puolustuksessa avaus on kunnossa. Sanon jo nyt, että Acerbi on ollut Lazion kauden paras pelaaja. Epäilin pään kestämistä Laziossa, mutta mies todisti mun oletukseni täysin vääräksi. Huikea pelaaja ja ei ole de Vrijia kyllä tullut yhtään ikävä. Radu on hyvä ja kunnossa ollessaan täysin riittävä avauksen pelaaja. Samoin oikean puolen Luiz Felipe (mahtavat liukutaklaukset muuten!) on lunastanut oman paikkansa avaukseen, harmittavasti loukkaantumisia on mahtunut kauteen. Vielä vuosi sitten olin valmis antamaan Wallacelle mahdollisuuden, mutta en enää. Aivan liian hidas ja taso on vaan pudonnut kausi kaudelta, mitä on melkein mahdoton edes käsittää. Bastosilla on sentään edes fysiikka, jolla hän hoitaa homman useimmiten, vaikka pelinluku onkin huonoa. Joten Bastos jääköön varamieheksi ja Wallace ulos.

Bastos kuuluu melkeinpä kauden yllättäjiin. Onhan hänessä oma hasardiherkkyytensä, mutta verrattuna Wallaceen (jonka degeneraatio on ollut hirveää katsottavaa) mies on jopa luotettava. Asiaa pitää ensi kaudeksi miettiä sitäkin kautta, että Radu ei tule luultavasti olemaan edelleenkään (jos enää koskaan) yli 23-27 ottelun kunnossa. Riittääkö linja nykyisellään? Toisaalta jos Luiz Felipen kehityskäyrä jatkaa hiukan hidasta mutta kuitenkin varmaa nousuaan niin kenties riittäisi, että vain Wallace päivitetään johonkin parempaan, muttei välttämättä varsinaiseen avauskokoonpanoon puolustajaan.

Jokerit ensi kaudeksi: Berisha ja Neto. Ensin mainitulla kausi meni täysin pipariksi loukkaantumisten kanssa ja varmasti myös kielen ja sarjan oppimisen on ollut ongelmia. Ensi kaudella sitten penkiltä tärkeäksi vahtopelaajaksi? Ja jälkimmäisellä ilmeisesti lainasopimuksen pykälien vuoksi peliaika ollut vähäistä, vaikka tulikin kovan hypen saattelemana Lazioon. Nyt pari vuotta Italiassa takana ja taitoa löytyy, niin ensi kaudella uskon näkeväni Netoa paljon enemmän kentällä.

Juurikin Berishaan tässä katse kiinnittyy. Painajaismainen debyyttikausi kosovolaiselta, mutta sitä se oli aikoinaan Luis Albertolla ja Felipe Andersonillakin. Fysiikka kuntoon, kunnon kesäleiritys Auronzossa ja sitten haastamaan edellä olevia keskikenttäpelaajia. Neton kohdalla on nähty jo pari väläytystä, mutta vaikea sanoa mihin hänet todellisuudessa istutettaisiin nykymuotissa. Fyysisesti portugalilainen on edelleen melkoinen rääpäle. Työnsarkaa siis riittää, vaikka tekniikka onkin kunnossa. Katsotaan, miten mies esiintyy tulevissa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Maajoukkueensa junnupuolellahan Neto on jo pitkään loistanut ja kerännyt mainetta.

...

Mutta se suurin ja kaikenkattava kysymys on edelleen Inzaghi. Pahaenteisesti valmentaja on jättänyt väliin viimeiset pressitilaisuudet tietäen tasan tarkkaan, minkälaiseen grilliin siellä joutuisi. Se nyt on selvää, että mikäli Agnelli todella harkitsee Inzaghia Juventuksen peräsimeen niin tehtävissä on tässä vaiheessa varsin vähän. Huhujen mukaan Lotito olisi valmis tarjoamaan Inzaghille lähes kaksinkertaisen palkan ja varmemmat takuut siitä, että joukkuetta kehitettäessä kuunnellaan myös Simoncinoa itseään. Juventuksen tarjousta vastaan tuokaan ei riitä, mutta ehkä sillä torjuttaisiin esimerkiksi Milanin kutsuhuuto (joka tuntuisi tässä vaiheessa sekin varsin luonnolliselta).

Seuraajapörssissä Sinisa tekee totisesti uutta tuloaan. Mutta miten serbialaisen ego mahtuisi samaan toimistoon Taren (albanialainen - ja sehän tiedetään, että Sinisa on näissä asioissa, krhm, hiukan intohimoinen) kanssa? Muitakin ex-Lazio-taustaisia on huhuttu Formelloon. Leccen Serie A:han nostanut Fabio Liverani nostettiin esiin viime viikolla. Syynä myös se, että Liveranilla on pelaajauraltaan toimivat suhteet Lotitoon. Entä todellinen jokerikortti, se kaikista suurin, Alessandro Nesta? Il Capitano on tänään jättänyt Perugian (vähän sellainen keskiverto kausi Umbriassa) ja etsii uusia tuulia. Sitten on ikuisuuskandidaatteja, kuten Giampaolo ja Mazzarri. Kumpikaan ei kyllä herätä suuria riemunkiljahduksia. Mazzarrille tosin jo valmis 3-5-2-muotti sopisi täydellisesti. Sen tietää, että Lazio muuttuisi hetkessä ilkeämmäksi ja puolustusvoittoisemmaksi joukkueeksi. Giampaolon kohdalla asiat ovat pelillisesti toisin, mutta persoonana hän ei ole kovinkaan inspiroiva. Edelleen myös De Zerbi pyörii huhuissa. Näyttöjä ei ole valtavasti, enkä tiedä onko hän todella sellainen uudistaja kuin puhutaan. Kokemus isoista piazzoista puuttuu myös täysin. Todellisuuspohjasta enemmän irti ovat sitten huhut mm. Sergio Conceicaosta, joka luultavasti ei ole palkkapuitteiden rajoissa.

Sinisaa, Conceicaoa, Nestaa ja Liverania pohtiessa nousee väkisinkin muuten mieleen se, minkälainen taktinen ajatushautomo tuo 2000-luvun vaihteen Lazio on ollut. Sieltähän on maailman valmentaja-eliittiin nousseet mm. Roberto Mancini ja Diego Simeone. Matias Almeyda on myös tehnyt omaa uraansa latinalaisessa Amerikassa. Ja sitten on tietysti itse Inzaghi.

[mikitsi]

Coppan voitto toi tosiaan balsamia koko kauden rohtuneeseen jassoon. Sen verran päin persettä hommat on mennyt. Itse uskon Juventuksen panneen merkille Inzaghin kykenemättömyyden muutoksiin kauden aikana ja skippaavan vielä tässä vaiheessa.

Pelaajista Immobile voi hyvinkin olla matkalla muualle. Vahvimpana ehdokkaana on Napoli. Siinä tapauksessa viime kaudella Lotiton jahkailun takia saapumatta jäänyt Wesley Belgian liigasta on vahva korvaaja ehdokas. Caicedo ei kyllä näillä näytöillä mitään avauksenpaikkaa ansaitse. Tucolle sellainen pitää antaa. Argentiinalainen on loistava kun pääsee ajoittaisesta yliyrittämisestä eroon.

Saa nähdä mitä kesä taas tuo tullessaan. Uusia pelaajia tarvittaisiin ja monesta pitäisi päästä eroon.

Koska mielestäni Inzaghi pelaa 3-5-2 liian vanhalla systeemillä ja sille tarvitsisi tehdä jotain. Lainaan Venäjän jalkapalloa tuntevan ja sitä seuraavan forumistin cauchon tekstiä missä kerrotaan mitä pitäisi tehdä ja vastataan kysymykseen Venäjän sarjan vähämaalisuudesta ja siihen seuranneista syistä. Tässä selitetään myös se miksi paljon parjattu Bastos nousi täydestä tuntemattomuudesta esiin Rostovin kanssa.

Hyvinkin asiallinen kysymys ja pyrin vastaamaan parhaani mukaan.

Viimeisin kierros oli todellakin vähämaalinen. Onko tämä vain vaikeiden olosuhteiden (ilmasto) ja huonojen kenttien vika, vai onko taustalla jotain muuta?

20. kierros kaudella 2015-16: 23 maalia
20. kierros kaudella 2016-17: 8 maalia

Voidaanko 287% eroa maalien määrässä perustella huonoilla olosuhteilla? Tuskinpa, kun lähestulkoon samat olosuhteet olivat viime vuonna vastaavalla kierroksella.

20. kierros, sarjan kokonaismaalit kaudella 2015-16: 425 maalia
20. kierros, sarjan kokonaismaalit kaudella 2016-17: 318 maalia

25% pudotus koko sarjan maalimäärässä. Viimeistään tämä todistaa että normaalisti sarja ei ole näin vähämaalinen. Venäläiset siis ovat tottuneet pelaamaan vaikeissa olosuhteissa ja näin ollen Timppa Lampaan kysymys on tärkeä ja vaatii tarkempaa pohdiskelua.

Merkkejä maalimäärän romahtamiseen oli ilmassa jo kaudella 2015-16, vaikka viime kaudella nuo merkit peittyivät tehokkaasti, koska sarjan kokonaismaalimäärä oli kelvollinen.
Kaiken takana on, kukas muukaan kuin, Kurban Berdyev. Modernin venäläisen jalkapalloilun merkittävin hahmo, joka toi Rubiniin pallokontrolli-ajattelun ja 4-2-3-1-systeemin, ja myohemmin Rostoviin 3-5-2 (5-3-2)-muodostelman, tosin pakon edestä.

Tässä on hetki, jolloin ruvetaan luomaan perusteita vähämaaliselle kaudelle 2016-17. Jalkapallonero Berdyev ottaa osaksi taktista repertuaariaan 3-5-2-muodostelman, millä pyritään tukkimaan keskusta omasta maalista aina 30 metriin asti. Tässä vaiheessa tuo oli kuitenkin vain varakeino, jota käytettiin otteluissa, joissa Rostovin materiaali ei millään riittänyt hallitsemaan palloa ja pallollisena joukkueena pelin kulkua. Talvella Rostovin tilanne kuitenkin muuttui merkittävästi kun seuran rahat olivat käytännössä loppu, mikä johti yhteen merkittävään tapahtumaan, joka tulisi muuttamaan venäläisen jalkapalloilun:

Kyllä, kuka olisi uskonut että Boris Rotenberg on se alullepaneva voima, jonka takia Timppa Lammas joutuu ihmettelemään suomalaisella futisforumilla Venäjän pääsarjan alhaisia maalimääriä? Rotenbergin pelitaidoista voi olla montaa mieltä, mutta mies on kuitenkin tukkinut uransa parin viimeisen kauden aikana ei vain Rostovin puolustuksen, vaan myös koko maan pääsarjan maalien tehtailun. Tämä ei ole tietenkään seurausta siitä että nyt valmentajat analysoivat Rotenbergin viime kauden pelejä ja opettavat omat puolustajansa pelaamaan samalla tavalla kuin Boris, vaan Rostovin huikeaan menestykseen johtaneen kollektiivisen pelitavan analysoinnin tuloksena maan jalkapalloilu on kokemassa muodonmuutosta ja on mielenkiintoista seurata mihin tämä kaikki johtaa.
Suuri muutos on siis Berdyevin käyttöön ottama viiden miehen alakerta, kutsuttakoon sitä muodostelmaksi 3-5-2. Viiden miehen alakerrassa ei ole sinänsä mitään uutta ja mullistavaa, mutta uutta on se, millä tavalla tuota muodostelmaa on ryhdytty toteuttamaan Venäjällä. Yleensä tuota muodostelmaa on lähestytty sen hyökkäyspotentiaalin lähtökohdasta. Muodostelma antaa helposti laitapuolustajille mahdollisuuden pelata korkealla, aina vastustajan puolustuslinjassa ja hyökkäävät keskikentät voivat pelata monipuolisesti tukemassa hyökkäyksiä tulemalla taskuun keskelle, luomalla alueellisia ylivoimia keskelle tai laitoihin ja niin edelleen. Muodostelma siis mahdollistaa monipuolisen hyökkäyksen ja antaa mahdollisuuden korkeaan prässiin. Venäjän 3-5-2 ja 3-4-3 taas on rakennettu taktisesti lähtökohdasta, missä hallitaan puolustussuunnassa tiettyjä kentän osa-alueita ja pidetään vastustaja pois sektoreilta, mistä A) annetaan syötöt jotka todennäköisimmin johtavat maaliin ja B) tehdään maalit. Lähtökohta peliin taktisesti ei siis ole se, miten ja milloin laitapuolustajat nousevat ja miten luodaan alueellisia ylivoimia kentän eri sektoreille vaan se, miten estetään vastustajan pääsy tietyille sektoreille ja miten se ohjataan halutuille alueille missä pyritään pallonriistoihin. Hyökkäyksissä teemat ovat nopeus ja pyrkimys pelata linjan taakse nopeasti pallonriiston jälkeen.

Onko venäläinen jalkapalloilu siis kuolemassa maalien myötä? Päinvastoin. Mikäli tätä pelitapaa ei murreta pian, tulee se olemaan, ellei ole jo nyt, maan kansallinen pelitapa siinä missä Espanjalla on pallonhallintapeli. Olemme siis todistamassa Venäläisen jalkapallo-identiteetin syntymää joka onkin Venäjän ensimmäinen pelillinen identiteetti sitten Neuvostoliiton jälkeen. Vaikka venäläisiä monet pitävät mielikuvissaan taitelilijaluonteina ja yksilökeskeisinä , ovat he todellisuudessa erittäin kollektiivisia ja ryhmä-keskeisiä ihmisiä. Siksi onkin täysin luonnollista että juuri tämä pelitapa, tiukka kollektiivinen puolustus ja nopeat vastaiskut, on se minkä venäläiset näin nopeasti ja tehokkaasti omaksuivat. Ovathan käytännössä maan kaikki valmentajat Neuvostoliittolaisia koulutukseltaan ja kasvatukseltaan, eivät venäläisiä. Venäjälle on yritetty luoda peli-identiteettiä milloin hollantilaisten, milloin espanjalaisten voimin aina epäonnistuen (yhdet EM-kisat eivät ole kansallinen peli-identiteetti) mutta nyt näyttäisi siltä, että Berdyevin aloittama pelillinen vallankumous on juurtumassa tiukasti maan jalkapalloiluun. Viime kaudella Krylya Sovetov ja Rostov pelasivat 3-5-2-muodostelmalla. Tällä kaudella viiden miehen alkaerralla pelaavat Rostov, Krylya (satunnaisesti), Ufa, Amkar, Arsenal Tula ja talvitauon jälkeen joukkoon iloiseen liittyivät TsSKA, Lokomotiv ja viimeisimpänä Tom Tomsk. 8 joukkuetta, puolet pääsarjan joukkueista, pelaavat nyt samoihin periaatteisiin nojaavaa jalkapalloa, missä tärkeintä on estää vastustajan maalinteko ja toissijaista on tehdä itse maali. Listataanpa vielä näiden joukkueiden valmentajat: Goncharenko (TsSKA), Semak (Ufa), Gadzhiev (Amkar), Berdyev (Rostov), Semin (Lokomotiv), Skripchenko (Krylya), Kiryakov (Arsenal) ja Petrakov (Tom). NL, NL, NL, NL, NL, NL, NL ja NL.

Tehdään sitten katsaus sarjataulukkoon joukkeen useiten käytetty muodostelma mukaanluettuna:
Berdyevin pelitavan omaksuneet joukkueet TsSKA, Lokomotiv ja Tom poisluettuna verrattuna viime kauteen kierroksella 20.:
Ufa: 18 päästettyä maalia vähemmän.
Amkar: 10 päästettyä maalia vähemmän.
Rostov: 4 päästettyä maalia vähemmän.
Krylya: 1 päästetty maali enemmän.
Arsenal: viime kausi maan 1.divisioonassa joten en katso vertailukelpoiseksi.
Talvitauolla muodostelman omaksuneet joukkueet mukaan luettuna:
TsSKA: 9 päästettyä maalia vähemmän.
Lokomotiv: 9 päästettyä maalia vähemmän.
Tom: viime kausi maan 1.divisioonassa joten en katso vertailukelpoiseksi.

Kauden lopussa voidaan vertailla talvitauolla 3-5-2-muodostelman omaksuneita joukkueita paremmin kun muodostelman vaikutus tulee heidän osalta paremmin esiin, mutta kuten alun kierrosvertailu jo osoitti, on trendi selkeä.

Mitä tämä kaikki siis tarkoittaa? Venäjällä on syntymässä itsenäisen Venäjän ensimmäinen vahva kansallinen peli-identiteetti jonka ovat luoneet ja kehittäneet Neuvostoliittolaiset valmentajat ja näin sen pelitavan perusteet eivät ole tuontitavaraa maailmalta vaan ne kasvavat venäläisestä kulttuurista, mikä on mahdollistanut näinkin monen valmentajan adaptoimaan kyseisen pelitavan tehokkaasti käyttöönsä ja tuo pelitapa ei ole mitään sekavaa räpellystä kuten tiki-taka -yritykset venäjällä, vaan uusi, nuori peli-identiteetti on jo nyt tehnyt valtavan vaikutuksen maan jalkapalloiluun. Se toi Berdyeville Ancelottin päänahan Mestarien liigassa, se pakotti Manchester Unitedin tekemään täyden päivätyön saadakseen edes pari maalipaikkaa kotikentällään, se on romahduttanut maalien määrän Venäjän pääsarjassa ja se on todennäköisesti tärkein asia mikä on tapahtunut mahdollistaakseen Venäjän menestyksen vuoden 2018 jalkapallon MM-kilpailussa

Joukkue päästi luvattoman paljon maaleja kauden aikana ja kolmen alakerran repeäminen 16 sisällä oli silmiinpistävän yleistä. Tälle tarvisi tehdä taktisesti jotain.

[Signori]

Inzaghi on suostunut viime viikkoina tasan yhden median eteen ja tämäkin on Lazion oma kanava LazioStyle, jossa on vain muisteltu Coppaa ja puhuttu lämpöisiä. Valmentaja on jättänyt väliin kaikki lehdistötilaisuudet. Samalla tiedetään, että Inzaghi ja Lotito illallistivat pitkään jo ennen Torino-ottelua. Se, ettei tuonkaan jälkeen ole saatu selvyyttä valmentajatilanteeseen herättää vain lisäkysymyksiä.

Inzaghina olisin varovainen venyttämään tällaista arvauspeliä kovin paljon pitemmälle. Kannattajakunnassa on jo nyt herännyt kysymyksiä siitä, katseleeko mister yksiselitteisesti parempina pitämiään vaihtoehtoja niin kauan kuin haluaa. Ymmärrystä riitti vielä siinä vaiheessa, kun puhuttiin Juventuksesta, mutta huhut Milanista ollaan otettu piazzalla vastaan jo kriittisesti. Milan, seura joka on faktisesti ollut vuosia turbulenssissa ja jossa näppinsä ovat polttaneet urallaan kerran kovassa nosteessa olleet Sinisa ja Montella, ei etenkään Gazidiksen viimeisimpien lausuntojen ja taloustilanteensa valossa vaikuta paikalta, jossa menestys tai resurssitkaan tulisivat tarjottimella. Luulen, että myös Lotito & Tare ovat pistäneet tämän merkille negatiivisella tavalla. Jos Inzaghi menettää piazzan sekä Lotiton tuen hänen ei välttämättä tarvitse kovin kauaa miettiä sitä jäädäkö Lazioon vai ei. Päätös tehdään hänen puolestaan ja se tarkoittaa käytännössä potkuja.

Inzaghilla on vuosi sopimustaan jäljellä. Lotito ei näissä tilanteissa tee tilannetta koskaan alaisilleen helpoksi. Strategisesti ainoat järkevät vaihtoehdot tuntuvat silti olevan joko vähintään kolmen vuoden jatkosopimus tai sitten työsuhteen päättyminen tähän kesään. Jää Inzaghin pohdittavaksi haluaako hän jatkaa seurassa, jota hän on rakastanut pari vuosikymmentä ja, jossa hän tuntee käytännössä kaikki alkaen junnuvalmentajista (joiden puolella uutta tulemista tekee eräs Tommaso Rocchi) ja huoltajista päättyen Curvaan asti vai aikooko hän hypätä sellaiseen mustaan aukkoon kuin nyky-Milan.

Mikään maailmanloppu valmentajanvaihdos tuskin Laziolle olisi. mikitsi nosti esiin pelillisiä ja taktisia ongelmia, jotka ovat myös totta - olleet koko kauden. En pidä mahdottomana, että toinen valmentaja tekisi jopa parempaa tulosta pitkässä juoksussa. En tosin siihen kovin suuresti uskokaan, joten liputan edelleen Inzaghin jatkon puolesta.

...

Siirtorintaman poiminnat:

- Caicedolle sorvataan tuskin jatkosopimusta, koska joukkuetta halutaan kautta linjan nuorentaa. Erinomaisen kevään jälkeen ecuadorilaisella riittää kuuleman mukaan kysyntää erityisesti Kiinassa ja Arabiemiraateissa. Varmaan järkevää olisi päästää Caicedo tahkoamaan rahaa, kiittää miestä palveluksistaan ja korvata hänet sitten tällä Bruggen Wesleylla, johon Tare on kovasti kiintynyt.

- Durmisin, Wallacen ja Badeljin lähtöjä pidetään selvinä. Kaksi ensimmäistä saattaisivat palata kotimaihinsa, Badeljin pysyessä todennäköisesti Italiassa.

- Suurista puhetta on riittänyt lähinnä Sergej'stä, jota on viety vaihteeksi Juveen. Odotettavissa on samoja pitkiä neuvotteluita kuin vuosi sitten. Sellaisia, joista Lotito aikoo poistua vain valtavan myyntisumman kanssa.

[Signori]

No, ratkesihan se. Inzaghi jatkaa maltillisen jatkosopimuksen kanssa. Hyvä näin. Tässä on mahdollisuudet rakentaa varmalla pohjalla hyvä lähtö tulevaan kauteen, etenkin kun samalla kaikki muut kilpailijat käytännössä aloittavat taas alusta ja vaihtavat valmentajansa. Epäselvää on paljonko Inzaghille luvattiin liikkumavaraa siirtomarkkinoilta tai sen suhteen pidetäänkö sekä Luis Alberto että Sergej seurassa (jota jotkut pitivät Inzaghin ensisijaisena vaatimuksena).

Muualta mainittakoon Acerbin kutsu maajoukkueeseen. Olisikin ollut kieltämättä skandaali, mikäli kauden parasta italialaispuolustajaa ei olisi tälläkään kerralla kutsuttu mukaan.

[Teppanan Nurmela]

Siirtohuhuissa pyörinyt viime aikoina pelkkiä wingereitä. Espanjan Jony ja hurjimpana (Nanilta haiseva) Arjen Robben.. Vaatisi siirtymistä takaisin siihen 4-4-2 tai 4-3-3 muotoon.

Toppareita tässä nyt eniten kaivataan, ellei taustalla pyöri jotain, että tarvittaisiin vahvistusta myös ylöspäin jos jotkut joukosta; Correa, Caicedo, Ciro, SMS, Luis Alberto on pakkaamassa kamoja.

Silti tarvitaan niitä toppareita. Lotito ja Tare - lukekaa tarkkaan: PUOLUSTUS KUNTOON.