Jalkapalloa Roomassa: SS Lazio - SSC Napoli 18.08.18
Matka Roomaan tuli varattua hetkellisen arpomisen jälkeen elokuulle joskus alkukesästä, eikä vierailun tarkoituksena ollut pääasiallisesti jalkapallo, joten suurempia tarkasteluita mahdollisuuksiin päästä otteluihin ei tullut katsastettua – eikä näitä otettu huomioon varausta tehdessä. Mutta totta kai aina kun vaan on mahdollista, niin futista tulee mentyä katsomaan. Roomassa kuitenkin vaikuttaa kaksi suurseuraa, joten mahdollisuuksia olisi, jos vaan aikataulut osuu.
Serie A:n ensimmäinen kierros lopulta merkittiin pelattavaksi vasta sunnuntaina 19.08. ja meillähän totta kai oli tuolloin jo aamusta lento takaisin Suomeen, joten en enää pidätellyt hengitystäni futiksen kannalta. Sitten pikaisen kyselykierroksen jälkeen kuitenkin selvisi, että ainahan otteluita siirretään jo lauantaiksi, joten sillä silmällä tuli sitten jännitettyä ottelukalenterin julkistamista AS Roman ja SS Lazion osalta. Ja kappas, Lazio merkittiin aloittavan kautensa Roomassa Napolia vastaan, mutta totta kai vielä tässä vaiheessa sunnuntaina. Toivon kipinä heräsi. Toiset veikkaisivat, ettei kuitenkaan noin isoa ottelua siirretä lauantaille, joten jännätä joutui vieläkin tv-aikatauluja ja otteluiden aikataulujen lukittumista.
Ja niin vaan 31.07. ilmoitettiin ottelu siirtyvän lauantain iltaotteluksi. Kyllä kelpasi, kun debyyttireissu Roomaan sai vielä enemmän kulttuuria matkasuunnitelmaan. Valehtelisin, jos väittäisin, ettenkö mieluummin olisi mennyt AS Roman otteluun, mutta kyllähän tämä kärkipään kamppailu oli enemmän kuin tarpeeksi. Ei ennakkoon yhtään hassumpi ensipuraisu Serie A:n maailmaan paikan päällä.
Lippujen perään lähdin heti, kun tosiaan oli tullut tieto ottelun siirtymisestä lauantaille. Suoraan Lazion kotisivuilta ei lippuja saanut, eikä netin välitysfirmat vedätyshintoineen miellyttäneet hintatietoista ostajaa. Otteluun oli enää vain pari viikkoa, mutta siltikin vaikutti siltä, ettei lippuja yksinkertaisesti ole virallisesti edes vielä myynnissä. Jälleen kerran kyselyä foorumille ja vastaukseksi tuli, ettei edes tuollaisen ottelun kanssa ole mitään hätää, ottelua ei tulla myymään loppuun. Eli huolet pois, liput kyllä saa paikan päältä. Näillä sanoilla jätin sitten tosiaan liput ennakkoon ostamatta, kun kerran jo tiistaina saavuttiin kaupunkiin.
Kaupungilla sitten menikin ensimmäinen päivä muissa toimissa (mm. yöelämään tutustuessa), joten vasta keskiviikkona sain itseni raahattua Lazio Style 1900 nimiseen puotiin, joka Lazion kotisivujen mukaan myy lippuja otteluihin. Jotain huhuja kuulin, että jotkut kiskatkin myisivät lippuja, mutta eipä se siltä ainakaan tähän otteluun vaikuttanut pikaisen googlettelun perusteella, eikä kaupungillakaan siltä näyttänyt.
Illalla sitten henkkarit mukaan (vaaditaan lippua varten) ja kartalta Stadio Olimpicon läheisyydessä oleva Lazio Style kohteeksi ja numero 2 ratikalla kohti lippukauppaa. Kauppoja on toki useampiakin, mutta ajattelin käydä samalla jo ennakkoon kurkistamassa myös miltä Olimpico näyttää. Ferragosto pääsi kuitenkin yllättämään kirkkokalenterinsa huonosti tuntevan pakanan, eli 15. elokuuta juhlittava Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen päivä (onkohan tämä oikeasti tuon päivän nimi suomeksi) tosiaan pääsi unohtumaan, eikä kauppa tietenkään ollut auki, vaikka internet niin väittikin. Merda.
No uusi yritys 16.8. ja tällä kertaa jo joskus 12.00 jälkeen toi vähän paremman tuloksen. Yllätykseksi siellä oli kuitenkin jonotuslappua tarjolla ja noin 20 tyyppiä ennen meitä jonossa. Kello alkoi huolestuttavasti siirtymään kohti 13.30 alkavaa siestaa ja osasin olettaa, että varmaan aika tylysti vedetään odottelu poikki ja kiska kiinni, jos ei nyt tähän aikaikkunaan meidän vuorolappu osu, joten jännittää sai vielä tätäkin. Kello liikkui huolestuttavan nopeasti jo yli 13.00, mutta lopulta sitten muutamakin numero oli lähtenyt muualle hakemaan lippuja, joten heittämällä päästiin noin tunnin jonottelun jälkeen hakemaan liput. Eccelente.
Jonottelua Lazion lippukiskalla - huomaa white power logo oikeallaHuhujen mukaan Curva Nordin naapurissa olevat Distinti Nordin paikat olisi olleet tunnelman puolesta laadukasta tavaraa, mutta meidän saapuessa lippukassalle ei enää ollut kuin alarivejä tuolta tarjolla. No, toiseksi vaihtoehdoksi ehdotettiin Distinti Sudin paikkoja vieraskatsomon päädystä, joten tähän sitten tartuttiin. 35 euroa per lippu ei tämän tasoiseen otteluun tuntunut pahalta, mutta Stadio Olimpicon keskipätkien hinnat 55-200 euroa hieman yllättivät. En tiedä miten muualla Serie A:ssa tämä hintapuoli, mutta ei tämä Lazion hinnoittelu kyllä ihan alelaaria ole. Tosin tähän otteluun saattoi toki olla korotetut hinnatkin. No mitäpä niistä, kurveissa on tunnelmaa ja näillä hinnoilla kyllä aivan mukavan kevyesti kevenee lompakko.
Sellainen huomio myös tuli tehtyä, että selvästi myös futisturisteja kiinnostelee Lazion kaudenavaus. Jonossa oli pari kanadalaista, muutama saksaa puhuva kaveri ja eräs tyyppi, jolla oli West Hamin tatuointi, joten ehkäpä ei ainakaan italialainen ollut kyseessä. Kansainvälinen kulttuuri.
Ottelupäivä meni sitten kaupungilla matsipäivän fiiliksiä etsien, mutta eipä kyllä osunut silmään yhtäkään Lazio-huivia tai muutenkaan mitään eleitä siitä, että illalla mennään. Yllättävää. Noin muutenkaan ei kyllä Lazion värit tuntuneet olevan erityisen vahvasti esillä, vaikka SSL-aiheisia tageja näkyi vähän siellä sun täällä. AS Roma on selvästi kaupungin ykkösseura, näitä värejä näkyi ihan hyvin edustettuna vähän kaikkialla, joten ehkäpä se väitös Laziosta enemmänkin alueen maalaiskuntien joukkueena on ansaittu. Sinänsä kuitenkin mielenkiintoinen homma, että juuri vuonna 1900 perustettu SS Lazio on kuitenkin se vanhempi seura näistä, AS Roman ollessa 1927 vuonna tehdyn Rooma-allianssin tulosta.
Vastakkainasettelun aika ei ole ohiVatikaanin vierestä käytiin nappaamassa Duacento Gradista erinomaiset leivät matkaan ennen siirtymistä bussilla 32 Stadio Olimpicolle. Samaan bussiin hyppäsikin jo täyslastillinen biancocelestiin pukeutunutta futiskansaa. Matkattiin stadikalle reilu tunti ennen ottelua ja paikalle oli jo yllättävänkin kova kuhina. Olin antanut netin perusteella itseni ymmärtää, että Italiassa saavutaan viime tingassa stadionille, joten pääsi vähän yllättämään tämä ennakkoon saapuminen. Mikäs siinä. Nopeasti tutusti matkamuistoksi huivi matkaan stadionin edessä olleesta kojusta 15 eurolla ja kohti turvatarkastuksia.
Tähän väliin on huomautettava, että Roomassa aisti myös melko selvän vasemmisto-oikeiston jaon vähän kaikessa graffiteista yleiseen meininkiin. Antifa ja swastika tervehdykset löytyvät vähän milloin mistäkin raapustettuna, usein toistensa päälle vedettynä, joten tältä kantilta on mielenkiintoista saapua Stadio Olimpicolle, jonka edessä törröttää mahtipontinen fallospatsas, jossa komeilee Mussolinin nimi. Olen antanut itseni ymmärtää, että AS Roman kannattajat ovat enemmän vasemmalle taipuvia ja yleistä tietoa on taas ainakin SS Lazion ultrien äärioikeistoon taipuvaisuus, joten ei tarvitse varmaan alleviivata kumpi stadionin asukeista tervehtii tyytyväisemmin vanhan fasistin muistomerkkiä. Politiikka elää vahvasti Roomassa.
Setä-Beniton pysti
Matkamuistoja
Stadio Olimpico, RoomaStadionin ulkopuolella oli melko seesteinen tunnelma, eikä sisältä ihan uskomatonta meteliä vielä kuulunut, vaikka joitain chantteja siellä viriteltiinkin jo. Turvatarkastukset olivat melko perinteiset, maustettuna toki sitten henkkareiden tarkastuksella. Lippuihin tosiaan tulee nimet, joihin sitten porteilla verrataan henkkareita. Portaat ylös ja neljän euron kalja käteen. Kun noin 40 minuuttia ennen ottelua katsomon puolelle lopulta mentiin, niin ihan hyvinhän siellä jo Curva Nordissa pidettiin meteliä ajoittain. Myös Napolin porukat olivat jo stadikalla ja ihan vahvalla miehityksellä tuntuivat olevan. Mitä lähemmäksi mentiin, niin sitä enemmän meidän Distinti Sud täyttyi, ollen lopulta varmaankin lähes loppuunmyyty. Suolaisemman hintainen pitkäsivu meidän ja Curva Nordin välissä täyttyi reilummin, ehkä kolme neljäosaa täyteen, mutta suoraan vastapäätä oleva pitkäsivu ei täyttynyt kuin vähän alle puolilleen. Ehkä lomakausikin hieman verotti lazialejen kiinnostusta saapua tähän huippuotteluun? No, huoli lippujen loppumisesta ei ainakaan ollut realistinen pelkokuva ilmeisesti missään vaiheessa.
Desibelit nousivat lopulta hienosti, kun Lazion kannattajat täräyttivät jonkinlaisen hymnin kotkan laskeutuessa Stadio Olimpicolle. Vaikka stadion oli ehkä noin puoliksi täynnä, niin meteliä lähti ihan tyydyttävästi. Liput liehuivat ja meno enteili ihan hyvää tunnelmaa. Tifoja jäin odottelemaan, mutta niitä ei nähty. Jo tässä vaiheessa huomio kiinnittyi Curva Nordin lakanoiden järjestelyyn, ne olivat kaikki käännetty ylösalaisin. Myös Napolin banderolli oli väärinpäin. Oikeinpäin molemmilla oli ainoastaan jotkut Genovan uhreille omistetut lakanat, joten oletin tämän mahdollisesti olevan kannanotto tuon onnettomuuden uhreille. Myös hiljainen hetki pidettiin ennen ottelua, samasta syystä.
Kun ottelu lopulta saatiin käyntiin, niin molemmat päädyt olivat täysin hiljaa. Odoteltiin muutama minuutti. Vieläkin hiljaa. Kymmenen minuuttia. Hiljaista. Eikä sieltä kyllä tullut sitten mitään. Hieman tämä onnistui tuntumaan oudolta kuin useat tuhannet ultrat seisoivat hiljaa Curva Nordissa. Kerran ensimmäisellä puoliajalla Lazion kannattajat vetivät jonkun chantin ilmeisesti kuolleelle ultralle, koska samaan aikaan kiersi lakana, jossa luki ”Sandrino Irriducbili per sempre 18/08/03 – 18/08/18” ja samaan aikaan siellä liehui lippu, jossa ilmeisesti oli tämä kaverin kuva. Muuten kaikki oli hiljaa, molemmissa päissä. Muuten katsomo eli hyvin mukana ottelussa ja myös muutama sponttaani ”forza laziale, alee alee alee” lähti ihan kivasti.
Tunnelmaa ennen aloitusvihellystä
"Sandrino Irriducbili per sempre" -lakana Curva NordissaFutis oli myös kaikkea muuta kuin hiljaista. Lazion avauskokoonpanossa totta kai Lazion tähtihyökkääjä Ciro Immobile aiheutti eniten mielenkiintoa. Viime kauden maalikuningas on yksi Euroopan isoista tekijöistä ja paitojen selkämyksiä ihmetellen suurin stara joukkueessa. Enemmän kuin joka toinen Lazion paitaan pukeutunut kannattaja kantoi selässään numeroa 17, eikä ihme. Onhan tuosta Dortmund-floppauksesta huolimatta erittäin kovatasoinen pelaaja kyseessä, eikä olisi varmaan suurikaan yllätys, että tälläkin kaudella mies taistelee maalikuninkuudesta. Paljon kehuttu Milikovic-Savic ja viime kaudella onnistunut Luis Alberto löytyivät myös avauksesta, joten Laziolta oli mahdollista odottaa kohtuu paljon ylöspäin. Alkutahdit myös tuollaista enteilivät, kun pallo liikkui mukavan nopeasti mieheltä toiselle, osittain kovalla riskillä.
Carlo Ancelottin Napoli ei taas alkuun saanut ihmeitä aikaan, vaan Lazio painoi päälle kovaa, vierailijoiden painuessa vähän turhankin syvälle omaan päähän. Callejon, Milik, Insigne trio kärjessä voi parhaimmillaan olla ihan näppärä kolmikko, mutta tarjoilunkin on pelattava. Mertensin puuttumisen sanoisin jopa ennakkoon kääntäneen asetelmat omissa silmissäni kotijoukkueen puolelle. Sitten 25. minuutilla pitkä pallo löytää Ciron kärjestä kolmen pakin seasta. Hetki Immobilen taikuutta, koko kolmikon höntyilyä ja pallo upeasti maaliin. Katsomo repeää, Napolin kannattajille osoitetaan käsimerkein missä mennään ja Ciro-chantit täyttää ilman. SS Lazio 1-0 johtoon ja aivan ansaitusti. Hieno maali.
Ja heti kun Lazio sen ansaitun maalinsa sai, niin peli sitten kääntyi ihan päälaelleen. En oikein tiedä mitä Simone Inzaghi pelaajille sanoi maalin jälkeen, mutta mitä ikinä se oli, niin ainakin väärin se meni. Jostain käsittämättömästä syystä erinomaisesti pallollisena esiintynyt Lazio lopetti pelaamisen ja antoi Napolin ottaa hallinnan. Ja vierailijat kiitti. Ensin 41. minuutilla pallo saatiin maaliin, mutta VAR päätti toisin ja maali hylättiin. Ilmeisesti Koulibaly rikkoi tilanteessa. Napoli ei tästä hätkähtänyt, vaan runttasi vielä väkisin 47. minuutilla ottelun tasoihin. Milik pääsi ihan liian helposti pistämään pallon verkkoon. Toiselle puoliajalle mentiin sitten 1-1 lukemissa.
Napolin kannattajien ennenaikaiset pyrot ensimmäisellä puoliajalla, VAR mitätöi maalinPuoliajan kaljanhakureissun aikaan oli sitten Napolin ultrat ottaneet paidat pois ja ääntä alkoi lähtemään. Foorumilta muuten kuulin, että Napolin kannattajista osa boikotoi ensimmäistä puoliaikaa (ilmeisesti Genovan siltaonnettomuuden takia), mutta tuossa yllä on kuva näistä ensimmäisellä puoliajalla ja alla myöhemmin kuva toiselta puoliajalta. Ei ainakaan moni jäänyt tulematta ensimmäiselle puoliajalle, mutta ääntä lähti vasta toisella puoliajalla. Samoin Curva Nord ilmoitti olevansa paikalla. Kaikki väärinpäin olleet lakanat oli poistuneet kokonaan, mutta ääntä alkoi lähtemään. Meininki katsomossa alkoi siis olla aika kivasti kohdillaan, kun toinen puoliaika alkoi.
Toisella puoliajalla Lazio palasi taas vähän pelaavampaan muotoon ja siitä poiki muutama hyvä paikka, joista kulman jälkitilanteesta olisi Ciron pitänyt tehdä avopaikasta illan toinen noin 50 minuutin kohdalla. Napoli kuitenkin vaikutti vaaralliselta aina kun pääsivät liikkeelle ja 59. minuutilla sitten Insigne täräytti vieraat johtoon Allanin upean syötön päätteeksi. Katsomossa lenteli puhelimet ja vaffanculot ympäriinsä. Vieressä olleen kaverin viimeisetkin hiukset taisivat jäädä käsiin, siihen malliin kaveri kuulaa hieroi.
Lopulta naapurin kännykkä sai vähän lisää kyytiä, kädet heiluivat vähän jokaiseen suuntaan kaiken ikäisillä kannattajilla ja lopulta sitten hyvän hallinnan päätteeksi Lazio vielä rakensi muutaman hyvän paikan, joista ei kuitenkaan valmista tullut. Napoli vei 1-2 ja Laziolle jäi vähän jossiteltavaa. Silloin kun joukkue pelasi omaa hyvää peliään, niin homma toimi. Varsinkin ensimmäisen puoliajan vetäytyminen kuitenkin oli täysin turhaa ja saattoi maksaa ainakin sen yhden pisteen. Toki, Napoli teki mitä piti ja kuka tietää, ehkä ne olisi väkisin hakenut sitten maalin toisestakin tilanteesta. Kumpikaan ei pelannut huonosti, joten saa nähdä, ehkä molemmat ovat siellä top6:ssa tälläkin kaudella.
Napolin kannattajat savuttaa voiton merkiksi***
Stadio Olimpico on ehdottomasti, juoksuradoistaan huolimatta, yksi maailman kuuluisimpia futispyhättöjä, jossa oli ilo vierailla. SS Lazion ultrat kaikkine äärioikeistolaisine lieveilmiöineen tekevät kaikkensa sen eteen etteikö muuten ihan symppistä joukkuetta oikein tee mieli sympata noin yleisesti. Tässäkin ottelussa olivat jakaneet flyereita, joissa toivottiin naisten ja lapsien pysyvän poissa Curva Nordista ”pyhistä osista”. On ne kyllä vekkuleita. Noin muuten kuitenkin tunnelma auringonlaskiessa Olimpicon taakse oli oikeinkin mukava, joten jos ultrien politiikan jättää pois, niin kokemuksena myös SS Lazion -ottelut tuolla stadionilla on ihan suositeltavia tapahtumia. Voin vain kuvitella minkälainen tunnelma Rooman derbyssä on.
Ja mitä tulee muuten Roomaan, niin kyseessä on ehdottomasti hieno kaupunki, jossa on paljon muutakin kuin sinänsä erittäin hienot historialliset puitteet. Elokuu on toki hankalaa aikaa, kun moni pätevä ravintola ja baari pitää ovensa kiinni, mutta onneksi vaihtoehtoja sentään on ihan kivasti miljoonakaupungilla tarjolla. Meilläkin jäi useita mielenkiintoisia ravintoloita käymättä, kun kaikki oli yksinkertaisesti lomalla. Ja varsinkin illanistujaiset Pignetossa jäivät vain apertivon mittaiseksi, kun mm. Yeah ja Cargo olivat baareista kiinni, eikä auki olleista paikoista oikein jaksanut innostua. Ostiensessa havaitsin samaa elokuun lomailua, eikä esimerkiksi Testaccion torillakaan ollut kaikki paikat auki (onneksi sentään edes Mordi e Vai oli auki). No etsivä löytää ja kyllähän tuolla tarjontaa riittää elokuussakin. Ryysistä toki on vähän kaikkialla, mutta ihmekös tuo, kun tuolla kylällä on sellainen kasa nähtävää, ettei vähäpätöisimmätkään historialliset nähtävyydet kalpene monen suurkaupungin ykkösnähtävyyksille. Ja ei siellä historiallisessa keskustassa tarvitse pyöriä ryysiksessä, muuallakin on elämää. Tai ehkä oikeammin, nimenomaan muualla on elämää.
Joten ehdottomasti suosittelut Roomalle. Futis on tunnetusti tasokasta, mutta myös muuta kulttuuria löytyy. Kaupunginosien monimuotoisuus yllätti allekirjoittaneen positiivisesti, vaikka elokuu pitikin osan ovista kiinni. Noin muuten tuli kuitenkin näin debytanttina pyörittyä ns. pakolliset pois, joten kun seuraavan kerran kaupunkiin eksyn, niin pääsee keskittymään täysin olennaiseen (baari- ja ravintolakulttuuriin) ilman häiriöitä. Ja ehkä silloin myös kaupungin ykkösseura pelaa – ja toivottavasti SS Laziota vastaan.
Moderniataidetta
AS Roma näkyy kaduilla
Klassikkoja
Iso Kirkko
