Mahtavaa rapoo toloppa28!
Itellä vähä jäänyt tää kirjottaminen, mutta koitetaan nyt parsia syksy vielä kasaan ennen joulutaukoa..
30.11 NEC- Volendam 5-1Opiskelijajärjestön kautta saatiin halvalla liput ja katsomossa olikin paljon opiskelijoita. Hyvä meininki, yleisöä vain 7900. Hyvä voitto kotikentällä. Saattaa olla, että jäi omalta osalta viimeiseksi NEC peliksi. NEC:istä jäi päällimmäisenä mieleen epätasaisuus. Pelin taso vaihteli hurjasti pelistä toiseen. Varsinkin puolustuspään hölmöilyihin kaatui moni peli. Mutta jos Nijmegenissä päin sattuu liikkumaan, niin ehdottomasti suosittelen Goffertilla käymistä!
1.12Borussia Dortmund - SC Freiburg 2-0Tähän matsiin oli liput hommattu südtribuneen eli kuuluisaan yellow walliin. Paikat oli blockkiin 15, joka on alakerroksen vasemmanpuoleisin katsomonosa. Hetken aikaa sai rämpätä f5, mutta suht helposti liput löytyi. Hintaa kertyi 19e per lippu. Seisomakatsomon lippuja ei postin kautta toimiteta ensimmäisellä kertaa, joten liput piti noutaa fanweltestä pelipäivänä. Norjalainen hiihtomoguli lähti matkaan ja saapuikin pelipaikalle suoraa Frankfurtista, missä oli ollut katsomassa Eintrachtin eurooppaliiga peliä.
Matsiaamu starttasi taas varhain. Junalla Nijmegen-Arnhem, Arnhemistä junalippu menomatkaksi hintaan 15e. Arnhemistä kohti Dusseldorfia ja vaihto Oberhausenissa. Pelipäivän alkoi tuntea heti Saksan puolella. Keltahuivisia ilmestyi junaan joka asemalta. Muutenkin juna tuli todella täyteen ja syykin selvisi. Joulumarkkinat olivat alkaneet. Dortmundissa vielä yhdet Saksan isoimmista. Dortmundiin saavuin hyvissä ajoin ennen peliä. Tunnin ennen matkaseuraa. Joten oli aikaa kiertää joulumarkkinat. Joulumarkkinat on ilmeisesti todella iso juttu, sillä koko keskusta oli aivan tukossa. Toki pelipäivä+joulumarkkinat ei välttämättä se toimivin kombo ole. Mutta gluhwein virtasi ja ihmisillä oli hauskaa.
Lopulta Norjan sillimieskin saapui kaupunkiin ja siitä suoraan kohti metroa. Metroonhan ei Dortmundissa saa viedä avattuja pulloja/tölkkejä ,joten niitä on hyvä jemmailla taskuun matkaa varten. Asemalla kyllä huomaa mihin pitää mennä. Sen verran paljon on keltaista liikenteessä. Linjat u45 ja u46 kuitenkin vievät stadionin porteille. Metrossahan tiivis tunnelma on taattu! Vartin junailun jälkeen Signal Iduna Park alkaa häämöttää ja pelin alkuun vielä puolitoista tuntia. Liput fanweltestä joka löytyy südwest kulmasta. Sieltä sitten etsimään säilytyspaikka norskin repulle. Säilytypaikka löytyi viereisen, Stadion rote-erden vierestä. Reppu sinne ja kohti katsomoa. Bratwurst+olut kombon kera. Kyseinen kombo muuten maksoi vaivaisen 5€ stadionin ulkopuolella. Sitten kohti südtribunen jonoa. Jonohan on koko tien levyinen ja kymmeniä metriä pitkä. Odottaessa meni varmaan 20minuuttia, jonka jälkeen lippu lukulaitteeseen ja stadionkortin latauksen jälkeen katsomoon. Tuntia ennen peliä katsomo oli jo hyvin täynnä, mutta hiljainen. Lopulta eteläkatsomo oli ääriään myöten täynnä, niinkuin aina.
Syykin hiljaisuuteen selvisi. Kaikissa bundesliigan otteluissa protestoitiin jalkapalloliiton halua laittaa pelejä maanantaille televisiorahan perässä. Joten, ensimmäinen 45minuuttia oltiin hiljaa. Oli hämmentävää miten 80 000 ihmistä voi olla niin hiljaa. Peli itsessään tarjosi paljonkin nähtävää ja oli todella viihdyttävä. Ekalla puoliskalla Reus teki rankkari maalin ja sen jälkeen katsomo kyllä juhli ja tuuletti maalia, mutta sen jälkeen hiljaisuus jatkui puoliajan loppuun asti.
Toiselle puoliskalle ääntä sitten lähti. Kaikkiin chantteihin ei reunakatsomomme lähtenyt mukaan, mutta joihinkin kyllä. Kai tulla pitäisi olla keskemmällä jos haluaa parhaan mahdollisen kokemuksen. Ja ehkä Freiburg peli ei ole se kaikista kiimaisin tunnelmaltaan.
Stadionilta poistuminen onkin sitten taas oma temppunsa. Metroa saa odotella kohtuu kauan. Toki tuntuu, että sama ongelma on joka paikassa. Eipä näin suuren ihmismassan siirtäminen paikasta toiseen helppoa ole. Juna-asemalla taas poliisit tukkimassa tietä. Piti kiertää koko rakennus, että pääsi oikealle raiteelle. Muutenkin koko asema oli aivan tukossa. Onneksi kuitenkin ehdittiin aiempaan junaan ja kohti Nijmegeniä. Takaisinpäinhän junat olivat ilmaisia, kun matsilippu oli taskussa. Sunnuntain piti olla lepopäivä, mutta..
2.12. Ajax - ADO den haag 5-1Sitten lauantai-iltana vielä ilmoitettiin, että huomenna mennään Amsterdamiin katsomaan Ajaxia. Kai sitten mennään. Peli alkoi jo klo 12:15, menneiden aikojen hulina ongelmien takia. Joten reissu alkoi taas aikaiseen. Junassa oltiin jo heti ysin jälkeen. Nijmegenistä asti löytyi yllättävän paljon Ajax faneja. Ja junaan valui kokoajan lisää porukkaa punavalkoisissa huiveissa. Junahan vielä pysähtyy sopivasti Biljmer arenalla, josta kävelymatkaa tulee puolikilometriä. Varhainen alkamisaika näkyi katukuvassa. Stadionin liepeillä ei juuri ketään tunti ennen peliä.
Liput oli norjan mäkihyppymestari hoitanut ajaxin nettikaupasta. Clubcard täytyi lunastaa ja sille hintaa tuli 6€ ennenkuin pääsi lippuja itse peliin ostamaan. Matsiliput kustansi 29€kappale ja paikat oli toisessa kerroksessa maalin takana.
Päätettiin mennä suoraan stadionille, kun pelin alkuun oli 45minuuttia. Maksuvälineenä stadionilla kävi debit/luottokortti. Katsomoon istumaan ja muu stadion olikin aivan tyhjä. Seisomakatsomo mukaanluettuna. Oli todella hämmentävää. Katsomot täyttyivät vasta juuri ennen peliä. Vierasfaneja ei tähän peliin päästetty ollenkaan ja siihen myös Ajaxin fanit ottivat kantaa tifoilla. Katsojamääräksi väittivät loppuunmyytyä. Mutta, kun Ajaxilla ei ole vielä lippujen eteenpäinmyynti järjestelmää käytössä, niin tyhjiä penkkejä löytyi.
Itse peliä Ajax vei miten lystäsi ja joukkueiden tasoerot olivat aivan jäätävät. Näytti siltä, että välissä olisi ollut ainakin yksi sarjataso. Tunnelma oli myös aika jäätävä. Hyvin hiljaista. Välillä fanipääty chanttaili, mutta aika vaisua. Toki kellokin oli vain reilun puolipäivä sunnuntai aamuna. Ottelun päätyttyä väki lähti rauhallisesti kohti juna-asemaa. Takaisin kotonakin oltiin jo ennen kuutta.
Luultavasti Ajax pitäisi kokea jotain parempaa jengiä vastaan. Ja parempaan aikaan. Eipä tuollaisesta pelistä oikeen kukaan ole innoissaan.
7.12 PSV - Excelsior 6-0PSV kun yksi hollannin suurista on, niin pitihän sielläkin päästä käymään. PSV vaatii clubikorttia, että liput saa hommattua ilman erillistä lippupakettia johon sisältyy kaikkea krääsää. Päätin sitten yrittää clubikortin hankkimista, tammikuun kotiotteluita silmälläpitäen. Mutta kortti saapuikin kahdessa päivässä ja Excelsior peliin oli vielä lippuja jäljellä. Ilmeisesti osoite Hollannissa riitti kortin saamiseksi. Liput löytyi nettikaupasta helposti. Hintaa tuli 30e kappale. Liput sai vielä print@home muodossa, joten kaikki kunnossa.
Eindhoveniin kestää junalla Nijmegenistä tunti, joten liikkeelle lähdettiin ilta kuuden aikaan. Peli kun alkoi kello 20:45, mikä on loistava aika jalkapalloviihteelle perjantai iltana! Vaihto s´Hertogenbochsissa ja vielä lyhyt pätkä Eindhoveniin. Junassa ei yllättäen näkynyt pelipäivä. Eikä vielä kaupungillakaan. Phillips stadion sijaitsee alle kilometrin päässä keskustasta, joten kävellen kohti pelipaikkaa. Stadionin ympärillä alkoi sitten näkyä, että tänään pelataan.
Ulkoapäin todella hieno stadion, jonne mahtuu 35 000 katsojaa. Paikat oli lohkosta GG, joka on nurkassa toisessa kerroksessa. Käytävät ja rappuset katsomoon olivatkin sitten kuin suoraan neuvostokolhoosista. Harmaata ja kolkkoa. Katsomo kuitenkin tosi nätti ja katossa oli yllätykseksi lämpölamput, joten kylmä ei yllättänyt pelin aikana. Maksuvälineenä stadionilla käytetään clubikorttia, johon saa ladattua rahaa.
Ennen pelin alkua seremoniat oli kuin suoraa paikallisesta teinihelvetistä. Discohumppa soi ja strobovalot vilkkui. Meininki vähän kuin jostain jenkkifutispelistä. Sitten oli vielä jotain meksiko säätöä ja tifoilua. Tottakai tifoon annetut kartongit piti heittää kentälle ennen pelin alkua ja niitä sitten vaksit yritti epätoivoisesti siivoilla..
Pelistä voi sanoa saman kuin Ajax-ADO pelistä edellis viikonlopulta. Tasoero joukkueiden välillä aivan järkyttävän iso. Varmaan kiva näiden Eredivisien isojen käydä höntsäilemässä viikonloppuna liigaa ja sitten viikolla champpärissä tuleekin vastaan Barcelona tai vastaavaa. Ei oikeen mitään järkeä. 6-0 taululle ja pelistä ei sen ihmeempää. Lozano oli unessa.
Pelin jälkeen lähialueen kadut oli suljettu ja ihmiset kävelivät pitkin katuja kohti keskustaa. Junaan ja kohti kotia. Junassa sitten olikin chantit päällä ja ihmiset kohtuu päissään. Meteliä riitti koko matkan ajan.
8.12 Rot-Weiss Essen - Kaan Marienborn 1-0Pitkään oli RW Essenin peli kutkutellut ja tässä tuli siihen sauma. Alkuperäinen suunnitelma tälle päivälle oli Revierderby, mutta lippujen saaminen osoittautui mahdottomaksi. RW Essen pelaa Regionalliga Westiä ja on sillä tasolla jumittanut jo hetken. Lievässä kulttimaineessa oleva seura, jonka stadion on peräisin 1970-luvun Bundesliga vuosilta on siis valahtanut kohtuu alas. Stadionhan on iso kuin mikä ja keskiarvo katsojamäärä pyörii huikeassa 8 000 pinnassa.
Esseniin pääsee parhaiten joko IC junalla tai sitten halvemmalla RE11 junalla. IC on toki nopeampi. Reissu alkoi taas Nijmegen-Arnhem-Dusseldorf junalla. Juna taas täynnä joulumarkkinoille tai Revierderbyyn menijöitä. Sinisiä ja keltaisia näkyi ihan tajuton määrä koko matkan ajan. Dusseldorfin asemalla pakkaa sekoitti vielä samana päivänä pelattava kendomatsi Kölniä vastaan. Ja poliisien määrä oli aivan tajuton.
Dusseldorfissa vaihto sitten RE11 Junaan, jonka piti olla Essenissä reilun tunnin ennen pelin alkua. Sitten deutche bahn teki taas deutche bahnit dusseldorfissa. Perinteinen 30minuutin myöhästyminen sulatti omat aikataulut täysin. Essenissä kello 13:15 ja stadionille matkaa vielä melkein puolituntia. Onneksi löytyi matsibussi, joka vei suoraan stadionille ja vielä ilmaiseksi. Bussi lähti juurikin toiselta puolelta asemaa, mitä ensin olin luullut. Bussi jätti hetkenmatkan päähän stadionista ja käveltävää oli vielä jotain satoja metrejä. Stadion tosin näkyi jo pysäkiltä, joten eksyä ei voinut. Mitään jonoja ei ollut, joten nopeasti lippu,huivi ja olut+bratwurst kombo mukaan ja seisomakatsomoon juuri ennen kuin joukkueet tulivat kentälle.
Olihan se karua. Reilun 21 000 ihmistä vetävä Stadion Essen jossa katsojia vain 5000. Toki, kotipääty täydehkö. Varmasti naapurikaupungissa pelattava Revierderby verotti katsojamäärää. Mutta meininki oli ensiluokkaista. Porukka lähti mukaan chantteihin hyvin ja meteliä oli yllättävän paljon. Puoliajalla juomatäydennys ja takaisin katsomoon. Peli ei ollu mitenkään kummoista, suomen kakkosen tasoa ehkä. Tuollakin pitäisi käydä katsomassa peli, jossa on kiimaisempi vastustaja. RW oberhausen tai Wuppertaler pelit voisi olla kovia! Mutta kyllä tätä alasarjaromantiikkaakin voi suositella jos löytyy sopiva rako matkasuunnitelmissa!
Matsin jälkeen kiirenvilkkaa bussiin ja katsomaan Revierderbyn loput lähimpään pubiin.
Siitä ennen tuon matsin ruuhkia junaan ja kohti kotia. Tällä kertaa sunnuntai oli oikeasti lepopäivä potkupallosta.
Stadion Essenillä.
16.12 Eintracht Frankfurt - Bayer Leverkusen 2-1Eintrachtin syksy on ollut miltei pelkkää juhlaa ja Luken paluu vanhaan kotiin herätti mielenkiintoa. Viikonlopun agenda oli tutustua Frankfurtiin vaihdossa olevan kaverin kanssa ja sitten sunnuntaina mennä katsomaan peli. Frankfurt valikoitui paikaksi lähinnä sen sijainnin takia. Kaveri pääsi lentämään pariisista nätisti sinne ja itsellä junamatkaa tuli "vain" 5tuntia.
Perjantai aamuna reissu käyntiin ja junaan. Junalippu Nijmegen-Frankfurt kustansi 35€ ja vaihtoja reissulla oli kaksi. No, onneksi heti eka juna oli myöhässä ja tunnin viivästys matkasuunnitelmaan. Ehtipä nähdä Venlon kaupunkia tunnin verran. Siitä matka jatkui Dusseldorfin kautta Frankfurtiin.
Hotelli oli otettu rautatieaseman kulmilta. Mercure city center ja hintaa kahden hengen huoneelle 60e/yö. Hotelli oli muutaman sadan metrin päässä rautatie asemasta ja olisi voinut paremminkin valita. Oli aika hämyistä seutua.
Perjantaina käytiin ihmettelemässä DEL liigan lätkää Mannheimissä tunnin matkan päässä. Adler Mannheim ja Augsburger panthers nyhjäsivät 5-3 pelin. Taklauksia ja maaleja ehkä yhtäpaljo. Oli tylsää kendoa. Toki tunnelma oli loistava. Yleisöä reilun 10 000. Paikat vielä seisomakatsomossa, joka oli kaksikerroksinen. Tunnelmalle isopeukku!
Junaillen takaisin Frankfurtiin ja latailemaan akkuja kohti seuraavaa päivää.
Lauantain agenda oli pyöriä joulumarkkinoilla, juoda omenaviiniä ja syödä hyvin. Ja kaikki onnistui. Joulumarkkinoilla meni mukavasti muutama tunti ja muuten iltapäivä kului kaupunkia ihmetellessä. Huikean isoja pilvenpiirtäjiä ja vanha kaupunkikin oli aivan nätti. Illalla sitten lähdettiin kohti sachenhausenin aluetta, josta löytyy ruoka- ja juomapaikkoja joka lähtöön. Schnitzelit oli oikein maistuvia ja huokean hintaisia. Mentiin periaatteella yksi juoma ja yksi paikka. Monessa baarissa sai polttaa, mikä ei ollut omaan mieleen. Kamat ainakin haisi seuraavana aamuna ihan kuolemalta.
Sunnuntai! Pelipäivä! Aamu hitaasti käyntiin ja kohti joulumarkkinoita fiilistelemään. Huikee määrä eintrachtin logoja liikenteessä. Täytyy kehua paikallista omppuviiniä. Varsinkin lämpimänä tosi toimiva juoma! Joulumarkkinoilta sitten kohti päätapahtumaa. Rautatieasemalta S-Bahnilla joko numero 8 tai 9 vievät stadionille. Sinne kyytiin ja kohti pelipyhättöä. Matkaseura jatkoi matkaa kohti lentokenttää ja itse hyppäsin pois stadionin pysäkillä. Käveltävää stadionille vielä hetken matkaa ja matkanvarrella onneksi tankkauspisteitä. Omppuviini lämmitti edelleen hyvin ja tunnelma alkoi nousemaan. Porukkaa oli todella paljon liikenteessä. Lippu oli hankittu Nordkurven yläpuolelle blockiin 37. Hintaa tuli 33€ ja lippu print@home.
Maksuvälineenä stadionilla kylmä käteinen ja omppuviini lämmitti edelleen hyvin, miltei pakkasilmassa.
Commerzbank arenalle mahtuu 51 000 ihmistä ja paikalla oli reilu 46000. Mutta voi herrajee mikä tunnelma. Koko 90 minuutin aikana kukaan koko päädystä ei istunut. Koko pääty lauloi ja hyppi. Myös legendaarinen peppipitkätossu chantti kuultiin. Myös hyvää vuorohuutelua katsomoiden välillä kuultiin.
Peli oli mukava katsoa. Eintracht pelaa tosi hienoa futista ja sitä on ilo katsella. Lukestahan frankfurtilaiset edelleen tykkää ja siitä sai jutellakkin illan aikana. Pelin jälkeen taas löytyi yllättäen suomalaisia. Siihen remmiin mukaan ja kohti sachenhausenia. Illan aikana käytiin läpi Litin saavutukset, sekä Lahden Reippaan superioriteetti junioriseurana. Itselle kuitenkin tuli aikainen lähtö, sillä yöbussi kohti Arnhemiä lähti puolilta öin. Lokalbahnhof-metroasemalta junaan ja kohti rautatieasemaa. Bussipysäkki löytyi helposti HBF:fän vierestä ja eurolinesin uudenkarhea ja puolityhjä bussi kaartoi paikalle ajoissa. Siitä muutaman tunnin yöunet ja vielä Arnhemistä juna Nijmegenin ja reissu oli valmis.