Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
: 03.10.2018 klo 02:22:53 |
|
Kun en mistään löytänyt sopivaa aihealuetta (Paitsi hyvin lyhyitä eri tilastomainintoja tai pikaisesti lopetettuja Olympiajoukkueen asioita kun nyt ei enää ole alkuperäistä Futisforumia josta ehkä olisi voinut löytää sille sopivan aihealueen ja ottaa siitä mallia.) niin ajattelin laittaa pitkän harkinnan jälkeen tänne Suomen maajoukkueen puolelle tämän B-maajoukkueenkin tilanteen.
Kun Suomen B-maajoukkuetta tai myöhempää oikeaa Olympiajoukkuetta ajattelee niin sillä tosiaan oli mielenkiintoinen ja yllättävän pitkäkestoinen historia tauoista huolimatta suhteessa Pohjoismaihin tai vaikka Suomen jääkiekon B-maajoukkueeseen nähden.
Suomen B-maajoukkueen historia tosiaan ainakin näillä näkymin alkoi vuonna 1931 eli 20-21 vuotta ennen Suomen Jääkiekon B-maajoukkuetta kun se aloitti toimintansa ensi kerran vuonna 1950 tai 1951 hieman lähteestä riippuen.
Suomen B-maajoukkue toimi vuosina 1931-1939 ja Toisen Maailmansodan takia toiminta tietenkin oli keskeytyksissä tai hyvin rajoittunutta vaikka otteluja pitikin pelata.
Sittemmin vuonna 1951 Suomen B-maajoukkue aloitti jälleen toimintansa jolloin se oli joko hyvin samanaikainen tai vain hyvin vähän jäljessä jääkiekon kilpaveljeään (B-maajoukkue jääkiekossakin aloitti vuoden 1950 lopulla samaan aikaan kun B-maajoukkueen käynnistyksestä uudelleen jalkapallossa päätettiin joskin kesällä 1950 oli jo kokeilut käynnissä.)
Vuosina 1951-1966 Suomen B-maajoukkue oli olemassa ennen kuin sen toiminta päätettiin lopettaa yhteispohjoismaisella päätöksellä mikä sekin aikanaan oli mielestäni Suomen maajoukkueen kehitystä omalla tavallaan haittaava seikka vaikka toki muu ongelma oli myös yleensäkin B-maajoukkueen vähäinen käyttö.
Tämän jälkeen vuosina 1967-1975 ei varmasti ollut Suomessa B-maajoukkuetta, mutta tämän jälkeen B-maajoukkueen toiminnan käynnistyminen uudelleen on ollut kysymysmerkki johon paremmin tietävät saavat vastata mikäli vain muistuu jotain mieleen.
Näillä näkymin B-maajoukkue käynnistettiin Suomessa ilmeisesti uudelleen milloin tahansa vuosina 1976-1978?
Viimeistään ainakin jo vuoden 1978 loppupuolella puhuttiin Olympiajoukkueesta joka oli uudelleen nimetty B-maajoukkue paitsi niinä vuosina jolloin pelattiin Olympialaisten itse Olympialaisia tai mahdollisesti korkeintaan Olympialaisten harjoitusvuosia eli näillä näkymin vuoden 1978 jälkeen se olisi toiminut vuosina 1979, 1981-1983, 1985-1987 ja muutoin 1981-1982 ja vuonna 1985 erillisesti kun noina vuosina ei ollut tulossa Olympialaisia.
Vuodesta 1989 eteenpäin Olympiajoukkue alkoi toimia lopullisen yhtäjaksoisesti omana organisaationaan Suomen Jalkapallossa olematta välillä lakkautettuna tai käytännön A-maajoukkueen erillisesti nimettynä muuna maajoukkueena jollainen juurikin oli vuosien 1980, 1984 ja 1988 Kesäolympialaisiin nimetty toinen Olympiajoukkue.
Tosin aiempaan viitaten on mahdollista ja myös varmaa, että Olympiajoukkue oli olemassa nimenomaan tuota Kesäolympialaisten pelaamista varten vuonna 1979 jolloin Suomen oikean ja varsinaisen Olympiajoukkueen peluuttaminen uudelleen alkoi vuosien 1976-1978 välisenä aikana.
Lopullisesti tietenkin ainakin mielestäni Olympiajoukkue tai myös edelleen B-maajoukkue ja mahdollisesti nykyään nimeltään B-Huuhkajat/Olympia-Huuhkajat oli olemassa vuosina 1989-2007 ellei tämänkin jälkeen vielä koska hyvinkin viime vuosiin asti on ymmärtääkseni pelattu B-maaotteluja tai niiksi erittäinkin laskettavia otteluja.
Jääkiekon puolella B-maajoukkue Suomessa toimi vuosina 1950-1997 tai 1951-1997 ja myös mahdollisesti vuosina 1950-1998 tai 1951-1998 sillä sen yhtäjaksoisen toiminnan aloitusvuosi ja lopetusvuosi ovat olleet epäselviä. Alkuperäisenä B-maajoukkue oli 1950-1966 tai 1951-1966 jonka jälkeen jalkapallosta poiketen sen toimintaa ei lopetettu vaan laajennettiin entisestään ja luotiin legendaariseen asemaan vuosina 1967-1994 olemassa olonsa aikana noussut Sisu-Team.
Tosin jääkiekon puolellakin vuosina 1983-1997 tai 1983-1998 B-maajoukkue tunnettiin välillä myös nimeltään Jääkiekon Olympiajoukkue jolla ei ollut mitään tekemistä A-maajoukkueen tai vuonna 1983 erikseen luodun ja kertakäyttöisen Olympiajoukkueen kanssa joka pelasi SM-Liigassa yhden kauden ajan. Lisäksi vuosina 1995-1997 tai 1995-1998 B-maajoukkue jääkiekossa oli sponsorinimensä mukaisesti Team Karjala vaikkakin myös Team Finlandia ja Team Fazer olisivat olleet ehdolla sen nimeksi.
Jääkiekossa muutama vuosi oli taukoa vuosina 1997-2000 tai 1998-2000 kunnes luotiin lyhytikäinen Kokeilumaajoukkue ja siitä sitten Mestis All-Stars vuodesta 2001 eteenpäin aina vuoteen 2007 tai 2008 asti ja siitä vähän eteenpäin B-maajoukkueen asemaa jääkiekossa kannatteli Alle 23-Vuotiaiden maajoukkue ennen kuin senkin toiminta lopetettiin.
Aloitusviestin loppuun laitan tähän myös hieman vertailua siihen, että miten B-maajoukkueilla on jalkapallossa pelattu tai miten niitä on käytetty muissa Pohjoismaissa ainakin tietääkseni näihin päiviin asti ja myöhemmissä viesteissä käyn läpi myös Suomen B-maajoukkueen pelejä vaikkakin vuosien 1931-1939 ja 1951-1966 ottelut tulee käytyä melko nopeasti läpi kun Suomen B-maajoukkue pelasi vain Viroa ja Pohjoismaita vastaan tietääkseni pelkästään. Myöhemmin mukaan tulee ihan tulostietojakin muihin viesteihin.
Nyt pikaisesti vertailua muihin Pohjoismaihin ja niiden B-maajoukkueiden historiaan:
Ruotsi: Ruotsilla oli olemassa B-maajoukkue vuosina 1929-1966 joskin vuosina 1939-1945 sen toiminta Toisen Maailmansodan vuoksi oli rajoittunutta. Tämän jälkeen yhteispohjoismaisella päätöksellä vuosina 1967-1973 sillä ei ollut varsinaista B-maajoukkuetoimintaa, mutta muihin Pohjoismaihin nähden epävirallinen B-maajoukkuetoiminta Ruotsissa alkoi jo vuosien 1969-1972 välisenä aikana kiihtyen Tanskan irtaannuttua Pohjoismaisesta B-maaottelujen kiellon sopimuksesta vuonna 1971 ja lopullisesti B-maajoukkue Ruotsissa palasi pelaamaan muihin Pohjoismaihin nähden säännöllisesti heti Tanskan jälkeen jo vuonna 1974.
Sinä vuonna ja siitä eteenpäin vuosina 1975-1997 Ruotsissa oli B-maajoukkue olemassa kunnes sen toiminta lopetettiin jo vuonna 1997 muihin Pohjoismaihin nähden. Jalkapallossa ensimmäinen vastustaja oli 29.9.1929 Norjan B-maajoukkue ja viimeinen oli 21.5.1997 Puolan B-maajoukkue. Ruotsissa jääkiekon puolelta todettakoon, että sen B-maajoukkue ja myöhemmältä nimeltään, noin vuosista 1964-1968 alkaen Vikingarna oli olemassa vuosina 1950-2000.
Norja: Norjalla oli olemassa B-maajoukkue vuosina 1929-1966 joskin vuosien 1940-1945 kohdalla maan nimitys kansainvälisissä peleissä oli Valloitettu Norja tai Miehitetty Norja silloin kun se pelasi erittäin rajoittuneessa tilassaan kansainvälisiä otteluja. Suurimmaksi osaksi toiminta oli keskeytyksissä. Tämän jälkeen yhteispohjoismaisella päätöksellä sillä ei ollut ainakaan vuosina 1967-1974 tai mahdollisesti vuosina 1967-1975 B-maajoukkuetta.
Joko vuonna 1975 tai vuonna 1976 Norja käynnisti uudelleen B-maajoukkueensa vaikkakin sen nimitys olikin OL-Laget eli toisin sanoen Norjan Olympiajoukkue. Eli hyvin samaan aikaan tai jopa aikaisimmillaan samaan aikaan kuin Suomessa käynnistettiin B-maajoukkue toiminta Norjassa siis uudelleen. Ehkä vähän aikaisemminkin myös, mutta olen kuullut myös selvästi aikaisemmastakin toiminnasta Norjassa suhteessa Suomeen. Paljon riippuu tietenkin kotimaisen B-maajoukkueemme toiminnan uudelleen käynnistyksestä.
OL-Laget oli Norjassa säännöllisesti olemassa vuosina 1975-2000 tai vuosina 1976-2000 hieman riippuen sen aloituksesta. Vuonna 2000 sen toiminta lopetettiin. Vuoden 1967 jälkeen Norjassa on käytetty hyvin tilapäisesti oikeaa B-maajoukkuetta koontimaajoukkueena täsmälleen neljä kertaa. Melkein jokaisella kerralla kun sitä on tilapäisesti käytetty niin Norjassa sen toiminnasta vastasi aina kyseisen pelatun vuoden silloinen Norjan A-maajoukkueen Päävalmentaja.
Yksi kerta sattui näistä OL-Lagetin olemassaolon aikaan ja loput kolme muuta kertaa tapahtuivat jo kun OL-Laget oli lopettanut toimintansa. Vuonna 1989 22.5.1989 OL-Lagetin olemassaolon aikaan Norjan B-maajoukkue hävisi Englannin B-maajoukkueelle 0-1 ja vuonna 2002, OL-Lagetin ollessa kuopattuna jo parin vuoden ajan Norjan B-maajoukkue pelasi Norjan tuolloisen A-maajoukkueen Päävalmentajan eli Nils Johan Sembin alaisuudessa kolme kertaa.
22.1.2002 se pelasi tasan Portugalin B-maajoukkueen kanssa 1-1 häviten lopulta Rangaistuspotkukilpailun maalein 4-5, 24.1.2002 se pelasi jälleen tasan Romanian B-maajoukkuetta vastaan 2-2 voittaen lopulta Rangaistuspotkukilpailun maalein 4-1 ja viimeisen kerran näihin päiviin asti Norjan B-maajoukkue pelasi 6.3.2002 Tanskan B-maajoukkuetta vastaan voittaen sen 1-0.
Tanska: Tanskassa B-maajoukkueen toiminta alkoi selvästi muita Pohjoismaita myöhemmin ainakin näillä näkymin tietääkseni. Vasta sotien jälkeen ja komealla tuloksella vuonna 1952 kun 22.6.1952 Tanskan B-maajoukkue voitti Ruotsin B-maajoukkueen 4-1. Tämän jälkeen Tanskan B-maajoukkue oli ensin olemassa vuosina 1952-1966 kunnes yhteispohjoismaisella päätöksellä ottelut loppuivat.
Vuosina 1967-1970 välisenä aikana Tanskan B-maajoukkue ei pelannut B-maaotteluja. Vuonna 1971 Tanskan Jalkapalloliitto irtisanoi kuitenkin omalta osaltaan Pohjoismaiden välisen yhteisen sopimuksen ja alkoi käyttää jälleen B-maajoukkuettaan. Vuosina 1971-1975 B-maajoukkue pelasi kuitenkin aluksi satunnaisesti otteluja ja vuonna 1976 se sai sitten kaipaamiaan lisäottelumääriä kauteen. Vuonna 1977 nimettiin B-maajoukkue Tanskassa uudelleen ja sen nimeksi tuli OL-Holdet eli toisin sanoen Tanskan Olympiajoukkue.
Ruotsiin, Norjaan ja jopa Suomeen verrattuna Tanskassa oltiin loppupelissä tutkimusten jälkeen sittenkin erittäin halukkaita lyhyen tauon jälkeen käynnistämään B-maajoukkuetta uudelleen.
Lisäksi Tanskassa toimintansa aloitti vuonna 1983 kilpailevana B-maajoukkueena Tanskan Liigamaajoukkue eli Ligalandsholdet joka vuodesta 2001 lähtien aina nykypäiviin asti on ollut käytännössä Tanskan Virallinen B-maajoukkue siihen nähden, että mitä tulee B-maaotteluihin.
OL-Holdet vuorostaan tietenkin pelasi säännöllisesti vuodesta 1977 eteenpäin aina vuoteen 2000 asti jolloin sen toiminta lopetettiin. Unohtamatta tietenkään tosin hyvin tilapäistä kokoamista Norjan B-maajoukkuetta vastaan jolloin vielä kerran uudelleen nimetty tavallinen Tanskan B-maajoukkue hävisi 6.3.2002 Norjan yhtä tilapäiselle B-maajoukkueelle maalein 0-1.
Ellei Suomen Olympiajoukkuetta lasketa niin käytännössä Ligalandsholdet on ainoa Pohjoismaiden B-maajoukkue nykypäivänäkin joka on vielä olemassa.
Myös yleistä B-maajoukkuetoimintaa on Norjaan, Ruotsiin tai Suomeen verrattuna heti ainakin 1970-luvulla tapahtuneen uudelleen perustamisensa jälkeen kehitetty ja pidetty säännöllistä harjoittelutasoa yllä huolimatta sen eri sekavuuksista juurikin tuon tarkan B-maajoukkueasian suhteen. Suomessa näin esimerkiksi Olympiajoukkuetta on kyllä pidetty Tanskan tapaan rohkaisevasti yllä, mutta muissa asioissa ollaankin sitten reilusti jäljessä.
|
|
« Viimeksi muokattu: 07.10.2018 klo 10:33:40 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #1 : 07.10.2018 klo 06:51:36 |
|
Suomen B-maajoukkueen historia jalkapallossa tosiaan alkaa pääsääntöisesti vuodesta 1931 eteenpäin juurikin B-maajoukkueena.
Kuitenkin, Suomen kautta aikojen ensimmäinen, epävirallinen B-maaottelu oli kuitenkin jo vuonna 1930 pidetty ja pelattu maaottelutapahtuma Helsingissä Eestiä vastaan:
B-Maakilpailu Helsingissä 6.8.1930
Suomi-Eesti 1-0
Tämän nk. B-Maakilpailun johdosta Palloliittomme päätti seuraavasta vuodesta eteenpäin perustaa säännöllisen B-maajoukkueen.
Vuonna 1931 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelu Tallinnassa 16.6.1931
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Tallinnassa olivat seuraavat kun vain sukunimi ja satunnaisesti etunimen ensimmäinen kirjain oli papereihin merkitty ja pitkään näin myös meneteltiin ja lisäksi tähän tulee myös pelaajien sen hetkinen seurajoukkue:
Karlsson (ÅIFK)
Oksanen (TPS)
Leskinen (HT)
Kekkonen (HT)
Hästenes (ÅIFK)
Präktig (HPS)
Eriksson (HPS)
Malmgren (HIFK)
L. Karjagin (HIFK)
Salin (HIFK)
Kanerva (HPS)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Matkan Johtaja: Tuomari Y. Tornivuori
Suomen B-maajoukkue voitti Eestin B-maajoukkueen maalein 2-0
Vuonna 1932 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelu Helsingissä 18.8.1932
Suomen B-maajoukkue voitti Eestin B-maajoukkueen maalein 5-1
Vuonna 1933 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelu Tallinnassa 18.8.1933
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Tallinnassa olivat seuraavat kun vain sukunimi ja satunnaisesti etunimen ensimmäinen kirjain oli papereihin merkitty ja pitkään näin myös meneteltiin ja lisäksi tähän tulee myös pelaajien sen hetkinen seurajoukkue:
Närhinen (HIFK)
Oksanen (TPS)
Virtanen (HJK)
Kekkonen (HT)
Hintsa (Sudet)
Rinne (HJK)
Eronen (HJK)
Järvinen (TPS)
Lehtinen (TPS)
Sotiola (HPS)
Lindgren (VaPS)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Liitohallituksen Jäsen K. Soinio
Eestin B-maajoukkue oli ottelussa tapahtumakertomusten mukaan ylivoimainen kentällä itsessään, mutta silti Suomen B-maajoukkue voitti maalein 2-1
Vuonna 1934 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelu Helsingissä 8.8.1934
Suomen B-maajoukkue hävisi Eestin B-maajoukkueelle maalein 0-2
Vuonna 1935 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelu Tallinnassa 7.8.1935
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Tallinnassa olivat seuraavat kun tällä kertaa sukunimen lisäksi myös etunimen ensimmäinen kirjain oli papereihin merkitty ja lisäksi tähän tulee myös pelaajien sen hetkinen seurajoukkue:
R. Rinne (HPS)
V. Leuto (HPS)
O. Laakso (VPS)
L. Kekkonen (HT)
J. Malmgren (HIFK)
L. Sinikari (HPS)
A. Rullo (VPS)
E. Gustafsson (HT)
A. Lehtonen (HJK)
T. Kekkonen (HT)
Y. Kylmälä (HT)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Matkan Johtaja: Tuomari Y. Tornivuori
Suomen B-maajoukkue pelasi Eestin B-maajoukkueen kanssa 2-2 tasapelin
Vuonna 1936 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelu Helsingissä 20.8.1936
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Helsingissä olivat seuraavat:
V. Halme (VPS)
F. Karjagin (HIFK)
K. Oksanen (HPS)
E. Kilpi (HPS)
A. Pyy (HJK)
A. Rinne (HJK)
L. Taipale (HT)
E. Gustafsson (HT)
P. Larvo (HPS)
Y. Sotiola (HPS)
Y. Kylmälä (HT)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Konttoristi G. Kuusela
Suomen B-maajoukkue voitti Eestin B-maajoukkueen maalein 2-1
Vuonna 1937 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelu Tallinnassa 19.8.1937
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Helsingissä olivat seuraavat:
P. Salminen (HT)
V. Leskinen (HT)
O. Laakso (VPS)
E. Kilpi (HPS)
A. Pyy (HJK)
A. Rinne (HJK)
G. Jernström (HT)
L. Nordlund (VIFK)
E. Karhu (Sudet)
R. Kilpi (Sudet)
E. Mäkelä (HJK)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Matkan Johtaja: O. Kosunen
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja ja Matkan Johtajan Apulainen: Y. Larha
Suomen B-maajoukkue voitti Eestin B-maajoukkueen 2-1
Vuonna 1938 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelu Vaasassa 17.8.1938
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Vaasassa olivat seuraavat:
A. Eriksson (Drott)
A. Moilanen (HJK)
O. Laakso (VPS)
P. Leskinen (KPT)
E. Lahti (VPS)
H. Kultti (VPS)
G. Jernström (HT)
G. Aspholm (VPS)
E. Karhu (Sudet)
R. Kilpi (Sudet)
N. Lintamo (VPS)
Kotiin jäänyt vaihtomies: E. Virtanen (HJK)
B-Maajoukkueen Kapteeni: N. Lintamo (VPS)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: H. Aalto
Joukkueen Huoltaja: J. Malmgren
Suomen B-maajoukkue pelasi Eestin B-maajoukkueen kanssa 2-2 tasapelin
Vuonna 1939 B-maajoukkue pelasi seuraavasti juuri ennen Toisen Maailmansodan syttymistä ja sen jälkiseurauksena tapahtunutta B-maajoukkuetoiminnan keskeytymistä:
B-Maaottelut Oulunkylässä 2.8.1939 ja Pärnussa 4.8.1939
Suomen B-maajoukkue voitti Suomen A-maajoukkueen maalein 3-2 Oulunkylässä ja Eestin B-maajoukkueen Pärnussa maalein 2-0
Suomen B-maajoukkueen pelaajat näillä näkymin Oulunkylässä ja varmasti ainakin Pärnussa olivat seuraavat:
G. Ruohonen (VPS)
P. Heinonen (TPS)
I. Oksanen (TPS)
V. Asikainen (TPS)
L. Nurminen (HT)
E. Kilpi (HPS)
V. Kultti (VPS)
O. Bogomoloff (KIF)
E. Karhu (Sudet)
R. Kilpi (Sudet)
L. Turunen (Sudet)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: M. Viinioksa
Toisen Maailmansodan päätyttyä vuonna 1945 ei siltikään käynnistetty B-maajoukkuetta uudelleen vaan sen käynnistämisessä kesti aina vuoteen 1951 asti joskin myös vuoden 1950 kesästä, tarkemmin sanottuna elokuusta saakka B-maajoukkueen toiminnan uudelleen käynnistämistä oltiin vakavasti harkittu.
Tuolloin elokuussa 1950 piti Porissa ainakin pelata B-maajoukkueen nk. Kokeilumaaottelu Suomen A-maajoukkuetta vastaan, mutta se peruttiin ja muutenkin aiottuna ottelupäivänä eli 16.8.1950 pelattiin Palloliiton ja TUL:n erillinen B-katsastusottelu kun tätä aiemmin oltiin pelattu erillinen A-katsastusottelu.
Joka tapauksessa vuonna 1951 Suomen B-maajoukkueen taival käynnistyi uudelleen ensi kertaa sotien jälkeen kun se ryhtyi pelaamaan myös Ruotsin B-maajoukkuetta ja Norjan B-maajoukkuetta vastaan.
Lisäksi Tanskan Jalkapalloliitto lähetti oman erikoisen maajoukkueensa pelaamaan Suomen B-maajoukkuetta vastaan kokeiluottelun joka on joihinkin kirjoihin laskettu myös Tanskan ensimmäiseksi B-maaotteluksi vaikkakin Tanskan oma Palloliitto on jostakin syystä jättänyt sen usein pois listoiltaan tai kohdellut sitä korkeintaan muuna otteluna koska se pelattiin ennen varsinaista maan omaa B-maajoukkueen peliä.
Suomen Palloliitto on vaihtelevasti hyväksynyt sen joko Tanskaa vastaan pelattuna B-maaotteluna tai Tanskaa vastaan pelattuna muuna maajoukkueotteluna.
Tässä ottelutulokset B-maajoukkueen osalta vuodelta 1951:
B-Maaottelut Oslossa 15.8.1951, Vaasassa 2.9.1951 ja Helsingissä 30.9.1951
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Oslossa olivat seuraavat:
K. Hurri (Jäntevä)
P. Koivisto (KTP)
K. Lilja (TKT)
H. Vainio (KPV)
E. Valkama (I-Kissat)
A. Pulkkinen (Haka)
Å. Pettersson (Jäntevä)
S. Pelkonen (JoPS)
M. Vanhanen (KTP)
P. Vanhanen (KTP)
O. Stolpe (VIFK)
Vaihtomiehet:
V. Vilermo (Kullervo)
V. Lipponen (KaPa)
A. Koskinen (TPK)
T. Johansson (RU-38)
O. Lilja (TKT)
B-Maajoukkueen Kapteeni: E. Valkama (I-Kissat)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Max Viinioksa
Joukkueen Huoltaja: H. Lindberg
Suomen B-maajoukkue hävisi Norjan B-maajoukkueelle maalein 0-1
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Vaasassa olivat seuraavat:
K. Hurri (Jäntevä)
Y. Tuomisto (VPS)
K. Lilja (TKT)
H. Vainio (KPV)
U. Engström (TPK)
R. Suojanen (TuPy)
R. Forss (TuPy)
S. Pelkonen (JoPS)
K. Saastamoinen (Kullervo)
K. Hakala (KTP)
P. Mustonen (KaPa)
Vaihtomiehet:
E. Sjöberg (VIFK)
H. Kippo (VPS)
K. Lintamo (VPS)
A. Lintamo (VPS)
B-Maajoukkueen Kapteeni: R. Suojanen (TPK)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Max Viinioksa
Joukkueen Huoltaja: G. Braxen
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 0-4
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Helsingissä olivat seuraavat:
K. Hurri (Jäntevä)
P. Koivisto (KTP)
K. Lilja (TKT)
H. Vainio (KPV)
U. Engström (TPK)
R. Suojanen (TuPy)
Y. Rainero (KTP)
K. Hakala (KTP)
M. Vanhanen (KTP)
S. Pelkonen (JoPS)
P. Kauppinen (KuPS)
Vaihtomiehet:
V. Vilermo (Kullervo)
V. Pajunen (Haka)
H. Kippo (VPS)
K. Saastamoinen (Kullervo)
B-Maajoukkueen Kapteeni: K. Hurri (Jäntevä)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Max Viinioksa
Joukkueen Huoltaja: E. Nuutinen
Suomen B-maajoukkue hävisi Tanskan Veteraanien ja Nuorten Yhteisjoukkueelle maalein 1-2 (Veteraanien ja Nuorten Yhteisjoukkue tai joskus myös vain Tanskan Yhteisjoukkue oli käytännössä Tanskan B-maajoukkue ilman virallista nimeä jo tuolloin koska Tanskalla ei ollut ennen vuotta 1952 virallista B-maajoukkuetta.)
Vuonna 1952 Olympiavuonna Suomen B-maajoukkueen toimintaa jatkettiin edelleen ja tällä kertaa myös Tanska sai oman virallisen B-maajoukkueensa jolloin se sitten yhtä virallisesti liittyi mukaan yhteispohjoismaiseen toimintaan.
Suomen B-maajoukkue pelasi vuonna 1952 seuraavasti:
B-Maaottelut Kuopiossa 31.8.1952, Sundsvallissa 21.9.1952 ja Randersissa 5.10.1952
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Kuopiossa olivat seuraavat:
M. Rintanen (VPS)
Å. Lindman (HIFK)
K. Lilja (TKT)
T. Sundbäck (TuTo)
P. Kupiainen (Jäntevä)
H. Kippo (VPS)
R. Forss (TuPy)
M. Hiltunen (KPT)
M. Vanhanen (KTP)
Å. Pettersson (Jäntevä)
K. Lahti (KTP)
Vaihtomiehet:
T. Leskinen (KuPS)
J. Leino (TuPy)
U. Väänänen (KuPS)
P. Mustonen (KaPa)
B-Maajoukkueen Kapteeni: Å. Lindman (HIFK)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: K. Altti
Joukkueen Huoltaja: A. Heikkinen
Suomen B-maajoukkue voitti Norjan B-maajoukkueen maalein 3-2
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Sundsvallissa olivat seuraavat:
O. Laaksonen (TuTo)
G. Myrttinen (KIF)
I. Koskimaa (KTP)
F. Volanen (KTP)
L. Lehtinen (HJK)
U. Väänänen (KuPS)
R. Forss (TuPy)
A. Koskinen (TPK)
M. Hiltunen (KPT)
Å. Pettersson (Jäntevä)
K. Lahti (KTP)
Vaihtomiehet:
E. Roos (Pyrkivä)
J. Leino (TuPy)
T. Sundbäck (TuTo)
K. Orre (HIFK)
B-Maajoukkueen Kapteeni: O. Laaksonen (TuTo)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: G. Braxen
Joukkueen Huoltaja: R. Valkama
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 1-7
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Randersissa olivat seuraavat:
A. Klinga (KIF)
P. Koivisto (KTP)
K. Lilja (TKT)
T. Sundbäck (TuTo)
E. Sjöberg (VIFK)
A. Pulkkinen (Haka)
M. Salmelainen (KTP)
K. Orre (HIFK)
M. Hiltunen (KPT)
O. Lahtinen (HJK)
K. Lahti (KTP)
Vaihtomiehet:
M. Jokinen (VIFK)
K. Kalavainen (KTP)
T. Känä (Jäntevä)
A. Sandsund (JBK)
B-Maajoukkueen Kapteeni: E. Sjöberg (VIFK)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: K. Altti
Joukkueen Huoltaja: A. Anttila
Suomen B-maajoukkue hävisi Tanskan B-maajoukkueelle maalein 0-2
Vuonna 1953 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelut Turussa 16.8.1953, Trondheimissä 30.8.1953 ja Helsingissä 4.10.1953
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Turussa olivat seuraavat:
M. Rintanen (HJK)
P. Koivisto (KTP)
I. Henriksson (VIFK)
A. Kasurinen (KTP)
P. Kupiainen (Jäntevä)
T. Sundbäck (TuTo)
J. Vaihela (TuTo)
T. Tamminen (TuTo)
A. Lintamo (VPS)
K. Falck (KPT)
O. Forsgren (HPS)
Vaihtomiehet:
E. Roos (TuPy)
V. Pajunen (Haka)
R. Suojanen (TuPy)
H. Kankkonen (HIFK)
K. Rantanen (TuPy)
B-Maajoukkueen Kapteeni: M. Rintanen (HJK)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: L. Aaltonen
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: K. Altti
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 1-2
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Trondheimissä olivat seuraavat:
M. Rintanen (HJK)
Å. Lindman (HIFK)
K. Lilja (TKT)
T. Sundbäck (TuTo)
P. Kupiainen (Jäntevä)
A. Kasurinen (KPT)
J. Vaihela (TuTo)
B. Svarfvar (VIFK)
H. Lindqvist (JBK)
B. Nygård (Drott)
Å. Pettersson (Jäntevä)
Vaihtomiehet:
E. Roos (TuPy)
S. Jerima (HIFK)
R. Suojanen (TuPy)
U. Väänänen (KuPS)
B-Maajoukkueen Kapteeni: M. Rintanen (HJK)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: R. Wiik
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: E. Rantanen
Suomen B-maajoukkue hävisi Norjan B-maajoukkueelle maalein 1-3
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Helsingissä olivat seuraavat:
M. Jokinen (VIFK)
P. Koivisto (KTP)
A. Nieminen (Haka)
T. Sundbäck (TuTo)
L. Lehtinen (HJK)
V. Lipponen (KaPa)
P. Mustonen (KaPa)
M. Hiltunen (KPT)
R. Forss (TuPy)
Å. Pettersson (Jäntevä)
O. Forsgren (HPS)
Vaihtomiehet:
E. Roos (TuPy)
K. Lehto (HJK)
A. Sommarberg (KTP)
H. Kankkonen (HIFK)
K. Pahlman (HPS)
B-Maajoukkueen Kapteeni: L. Lehtinen (HJK)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Y. Sotiola
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: M. Viinioksa
Suomen B-maajoukkue voitti Tanskan B-maajoukkueen 3-1
Vuonna 1954 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelut Kööpenhaminassa 13.6.1954, Östersundissa 15.8.1954 ja Kotkassa 29.8.1954
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Kööpenhaminassa olivat seuraavat:
T. Leskinen (KPT)
P. Koivisto (KTP)
Å. Lindman (HIFK)
A. Pulkkinen (Haka)
P. Kupiainen (Jäntevä)
A. Sommarberg (KTP)
A. Niinimäki (I-Kissat)
T. Tamminen (TuTo)
V. Vuorinen (KoRe)
P. Vanhanen (KTP)
R. Jalava (HJK)
Vaihtomiehet:
E. Roos (Pyrkivä)
K. Lehto (HJK)
J. Heinonen (TuTo)
H. Hägg (Ponnistus)
B-Maajoukkueen Kapteeni: Å. Lindman (HIFK)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: G. Braxen
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: E. Pastinen
Suomen B-maajoukkue hävisi Tanskan B-maajoukkueelle maalein 2-5
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Östersundissa olivat seuraavat:
E. Roos (TuPy)
P. Koivisto (KTP)
K. Lehto (HJK)
A. Pulkkinen (Haka)
P. Kupiainen (Jäntevä)
K. Hakkarainen (KuPS)
O. Sandsund (JBK)
T. Tamminen (TuTo)
Y. Asikainen (I-Kissat)
S. Pelkonen (KuPS)
P. Mustonen (KaPa)
Vaihtomiehet:
K. Hurri (KuPS)
R. Suojanen (TuPy)
A. Sommarberg (KTP)
O. Stolpe (VIFK)
B-Maajoukkueen Kapteeni: P. Kupiainen (Jäntevä)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: R. Valkama
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Y. Tornivuori
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 3-5
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Kotkassa olivat seuraavat:
P. Tähtinen (KTP)
V. Pajunen (Haka)
K. Lehto (HJK)
A. Pulkkinen (Haka)
R. Suojanen (TuPy)
K. Hakkarainen (KuPS)
M. Vanhanen (KTP)
T. Tamminen (TuTo)
Y. Asikainen (I-Kissat)
O. Sandsund (JBK)
V. Paven (TuPy)
Vaihtomiehet:
U. Öhrn (HPS)
A. Sommarberg (KTP)
K. Hakala (KTP)
Å. Pettersson (Jäntevä)
B-Maajoukkueen Kapteeni: A. Pulkkinen (Haka)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: T. Paananen
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: E. Kettunen
Suomen B-maajoukkue pelasi Norjan B-maajoukkueen kanssa tasapelin 0-0
Vuonna 1955 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelut Helsingissä 19.6.1955, Gjövikissä 14.8.1955 ja Tampereella 28.8.1955
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Kööpenhaminassa olivat seuraavat ja osalta pelaajia puuttuu seuratieto koska pelaamisen aikaan seura oli epäselvä, pelaaja oli vaihtamassa seuraa tai muulla tavoin pelaajan seuraa ei ollut merkitty jolloin jätän aina tietyt pelaajat siten seuroiltaan merkitsemättä:
M. Jokinen (VIFK)
P. Koivisto (KTP)
E. Rahikka
T. Sundbäck (TuTo)
A. Lintamo (VPS)
B. Palmroos (KIF)
P. Kauppinen (KIF)
H. Kontkanen
P. Styck (HJK)
J. Metsä (Pallo-Pojat)
B. Svarfvar (VIFK)
Vaihtomiehet:
M. Rintanen (HJK)
R. Nyman (Drott)
A. Sommarberg (KTP)
P. Mustonen (KaPa)
K. Kinnunen (Haka)
B-Maajoukkueen Kapteeni: M. Jokinen (VIFK)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Y. Sotiola
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: E. Kettunen
Suomen B-maajoukkue hävisi Tanskan B-maajoukkueelle maalein 0-1
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Gjövikissä olivat seuraavat ja osalta pelaajia puuttuu seuratieto koska pelaamisen aikaan seura oli epäselvä, pelaaja oli vaihtamassa seuraa tai muulla tavoin pelaajan seuraa ei ollut merkitty jolloin jätän aina tietyt pelaajat siten seuroiltaan merkitsemättä:
M. Jokinen (VIFK)
P. Koivisto (KTP)
E. Rahikka
S. Parkkinen (KTP)
A. Sommarberg (KTP)
B. Palmroos (KIF)
B. Svarfvar (VIFK)
S. Lehmusvirta (I-Kissat)
P. Jokela (Pallo-Pojat)
H. Kontkanen
O. Sandsund (Drott)
Vaihtomiehet:
E. Roos (Pyrkivä)
J. Leino
K. Hakkarainen (KuPS)
K. Sveholm (KIF)
B-Maajoukkueen Kapteeni: M. Jokinen (VIFK)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Y. Sotiola
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: E. Kettunen
Suomen B-maajoukkue hävisi Norjan B-maajoukkueelle maalein 1-6
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Tampereella olivat seuraavat ja osalta pelaajia puuttuu seuratieto koska pelaamisen aikaan seura oli epäselvä, pelaaja oli vaihtamassa seuraa tai muulla tavoin pelaajan seuraa ei ollut merkitty jolloin jätän aina tietyt pelaajat siten seuroiltaan merkitsemättä:
K. Hurri (KuPS)
V. Pajunen (Haka)
E. Rahikka
A. Pulkkinen (Haka)
E. Sjöberg (VIFK)
H. Kontkanen
S. Lehmusvirta (I-Kissat)
Y. Asikainen
E. Lahtinen (TKT)
O. Hirvonen (KIF)
O. Lilja (I-Kissat)
Vaihtomiehet:
M. Rintanen (HJK)
K. Toivio (VPS)
T. Urvikko (I-Kissat)
B. Nygård (Drott)
B-Maajoukkueen Kapteeni: K. Hurri (KuPS)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Y. Sotiola
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: E. Kettunen
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 1-2
Vuonna 1956 B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelut Falunissa 10.6.1956, Vaasassa 26.8.1956 ja Aalborgissa 16.9.1956
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Falunissa olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään:
Matti Jokinen (Drott)
Rainer Nyman (Drott)
Bengt Söderström (KIF)
Alpo Lintamo (HPS)
Klaus Rauhala (VPS)
Veikko Lipponen (KaPa)
Olof Sandsund (Drott)
Matti Hiltunen (KIF)
Aapo Kurki (Jäntevä)
Jarl Nylen (GBK)
Kaj Sveholm (KIF)
Vaihtomiehet:
Timo Sandberg (Jymy)
Kalevi Rantanen (Pyrkivä)
Risto Eitsi (Sudet)
B-Maajoukkueen Kapteeni: Matti Jokinen (Drott)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Aaro Heikkinen
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Thure Sarnola
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 1-10
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Vaasassa olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään:
Pentti Tähtinen (KTP)
Börje Hellund (JBK)
Veikko Lipponen (KaPa)
Pauli Ahvonen (I-Kissat)
Bjarne Lindgren (KIF)
Reijo Jalava (HJK)
Sven-Erik Sundberg (KIF)
Jarl Nylen (GBK)
Matti Sundelin (TPS)
Pertti Vanhanen (JBK)
Matti Salmelainen (KTP)
Vaihtomiehet:
Matti Jokinen (Drott)
Erik Sjöberg (VIFK)
Tapani Urvikko (I-Kissat)
Pentti Styck (HJK)
B-Maajoukkueen Kapteeni: Bjarne Lindgren (KIF)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Olavi Kristo
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Eero Kettunen
Suomen B-maajoukkue pelasi Norjan B-maajoukkueen kanssa 2-2 tasapelin
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Aalborgissa olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään:
Pentti Tähtinen (KTP)
Veikko Karvinen (HJK)
Bengt Söderström (KIF)
Harri Kippo (HJK)
Bjarne Lindgren (KIF)
Reijo Jalava (HJK)
Sven-Erik Sundberg (KIF)
Matti Hiltunen (HJK)
Rainer Forss (TuTo)
Pertti Vanhanen (JBK)
Åke Pettersson (Jäntevä)
Vaihtomiehet:
Matti Kannas (HJK)
Antti Nieminen (Haka)
Tapani Urvikko (I-Kissat)
Simo Lehmusvirta (I-Kissat)
B-Maajoukkueen Kapteeni: Bjarne Lindgren (KIF)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Olavi Kristo
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Eero Kettunen
Suomen B-maajoukkue hävisi Tanskan B-maajoukkueelle maalein 0-3
Suomen B-maajoukkue pelasi vuonna 1957 seuraavasti:
B-Maaottelut Trondheimissä 1.9.1957, Kotkassa 22.9.1957 ja Helsingissä 13.10.1957
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Trondheimissä olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään, mutta eivät seurajoukkueiltaan:
Ilmari Virtanen
Erkki Tienaho
Erkki Rahikka
Aimo Pulkkinen
Aimo Sommarberg
Reijo Jalava
Sven-Erik Sundberg
Olli Lilja
Matti Sundelin
Pertti Vanhanen
Olof Sandsund
Vaihtomiehet:
Matti Jokinen
Klaus Rauhala
Yrjö Putkisto
B-Maajoukkueen Kapteeni: Aimo Sommarberg
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Kurt Martin
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Tauno Mäki
Suomen B-maajoukkue pelasi Norjan B-maajoukkueen kanssa 1-1 tasapelin
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Kotkassa olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään, mutta eivät seurajoukkueiltaan:
Matti Jokinen
Juhani Pellinen
Erkki Rahikka
Aimo Pulkkinen
Lauri Lehtinen
Kauko Hakkarainen
Brynolf Svarfvar
Olli Lilja
Nils Rikberg
Olavi Lahtinen
Pertti Vanhanen
Vaihtomiehet:
Ilmari Viitanen
Paavo Korhonen
Mauri Vanhanen
B-Maajoukkueen Kapteeni: Lauri Lehtinen
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Kurt Martin
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Reimo Valkama
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 0-1
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Helsingissä olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään, mutta eivät seurajoukkueiltaan:
Matti Kannas
Alpo Lintamo
Erkki Rahikka
Aimo Pulkkinen
Lauri Lehtinen
Pentti Rautiainen
Jouko Ahmala
Matti Hiltunen
Matti Sundelin
Olli Lilja
Hannes Hovivuori
Vaihtomiehet:
Voitto Vilermo
Aatos Joutsimäki
Leo Mikander
B-Maajoukkueen Kapteeni: Lauri Lehtinen
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Kurt Martin
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Reino Valkama
Suomen B-maajoukkue hävisi Tanskan B-maajoukkueelle maalein 0-1
Suomen B-maajoukkue pelasi vuonna 1958 seuraavasti:
B-Maaottelut Lahdessa 15.6.1958, Uddevallassa 20.8.1958 ja Helsingissä 14.9.1958
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Lahdessa olivat seuraavat ja pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään, mutta eivät seurajoukkueiltaan:
Ilmari Virtanen
Taisto Ruippo
Alpo Lintamo
Reijo Jalava
Gunnar Boman
Aimo Pulkkinen (Pulkkinen oli B-maajoukkueen Kapteeni.)
Sven-Erik Sundberg
Olli Koponen
Mauri Vanhanen
Eelis Perttunen
Juhani Nisula
Aatos Joutsimäki
Vaihtomiehet:
Pentti Tähtinen
Kalervo Sutinen
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Kurt Martin
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Olavi Henriksson
Suomen B-maajoukkue hävisi Norjan B-maajoukkueelle maalein 2-3
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Uddevallassa olivat seuraavat ja pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään, mutta eivät seurajoukkueiltaan:
Ilmari Viitanen
Taisto Ruippo
Alpo Lintamo (Lintamo oli B-Maajoukkueen Kapteeni.)
Turkka Tamminen
Pauli Ahvonen
Kauko Hakkarainen
Matti Hiltunen
Hannu Kankkonen
Tor Österlund
Teppo Rastio
Hannes Hovivuori
Vaihtomiehet:
Olli Leskinen
Olli Hellevaara
Robert Slotte
Lauri Häyhä
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Kurt Martin
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Olavi Laaksonen
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 0-3
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Aarhusissa olivat seuraavat ja pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään, mutta eivät seurajoukkueiltaan:
Ilmari Viitanen
Taisto Ruippo
Unto Nevalainen
Aimo Pulkkinen (Pulkkinen oli B-Maajoukkueen Kapteeni.)
Robert Slotte
Turkka Tamminen
Aulis Lähtinen
Hannu Kankkonen
Kauko Korpela
Lauri Häyhä
Juhani Peltonen
Vaihtomiehet:
Anders Westerholm
Juhani Pellinen
Kauko Hakkarainen
Jouko Ahmala
B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Kurt Martin
B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Olavi Laaksonen
Suomen B-maajoukkue hävisi Tanskan B-maajoukkueelle maalein 3-7
Vuonna 1959 Suomen B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelut Trondheimissä 28.6.1959, Porissa 2.8.1959 ja Helsingissä 4.10.1959
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Trondheimissä olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan vaikkakin B-Maajoukkueen Kapteenia ei löytynyt ja tästä eteenpäin taidan jättää nuo sulut pois noiden seurojen ja muidenkin asioiden kohdalla ellen toisin muuta merkitse esimerkiksi Joukkueen Kapteenin tai muun merkkihenkilön kohdalla:
Matti Kannas HJK
Aarno Niinimäki TPV
Rainer Mäkelä RU-38
Aulis Järvinen RU-38
Rainer Forss TuWe
Holger Strömberg Drott
Keijo Voutilainen KuPS
Arno Nordlund HIK
Turkka Tamminen TuTo
Tor Österlund HIK
Kai Pahlman HPS
Juhani Peltonen Haka
Vaihtomiehet:
Urho Örn KIF
Aulis Huttunen Pallo-Pojat
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Olavi Laaksonen
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Paavo Isaksson
Suomen B-maajoukkue voitti Norjan B-maajoukkueen maalein 2-0
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Porissa olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan vaikkakin B-Maajoukkueen Kapteenia ei löytynyt:
Olli Leskinen RU-38
Altti Grönlund RU-38
Aarno Niinimäki TPV
Aulis Järvinen RU-38
Aimo Sommarberg RU-38
Rainer Forss TuWe
Keijo Voutilainen KuPS
Aarno Nordlund HIK
Tor Österlund HIK
Kalevi Lehtovirta TPS
Juhani Haka
Vaihtomiehet:
Anders Westerholm HIFK
Pentti Mäkelä Rauman Pallo
Turkka Tamminen TuTo
Timo Iivarinen KuPS
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Olavi Laaksonen
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Unto Viitaniemi
Suomen B-maajoukkue pelasi Ruotsin B-maajoukkueen kanssa 2-2 tasapelin
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Helsingissä olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan vaikkakin B-Maajoukkueen Kapteenia ei löytynyt:
Aarre Klinga Haka
Altti Grönlund RU-38
Rainer Forss TuWe
Aulis Järvinen RU-38
Aimo Sommarberg RU-38
Holger Strömberg Drott
Keijo Voutilainen KuPS
Timo Iivarinen KuPS
Tor Österlund HIK
Keijo Airola Haka
Juhani Peltonen Haka
Vaihtomiehet:
Urho Örn KIF
Aleksanteri Risto KPT
Pentti Rautiainen HPS
Ossi Vilppunen LPM
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Olavi Laaksonen
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Kalervo Lehto
Suomen B-maajoukkue voitti Tanskan B-maajoukkueen maalein 2-1
Vuonna 1960 Suomen B-maajoukkue pelasi seuraavasti:
B-Maaottelut Sundsvallissa 22.6.1960, Viborgissa 11.8.1960 ja Helsingissä 28.8.1960
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Sundsvallissa olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan vaikkakin B-Maajoukkueen Kapteenia ei edelleenkään löytynyt:
Aarre Klinga Haka
Olli Mäkinen Haka
Antti Nieminen Haka
Aulis Järvinen RU-38
Alpo Lintamo HPS
Veijo Valtonen Haka
Mauno Nurmi TPS
Voitto Sundelin TPS
Rainer Forss TuTo
Yrjö Pärnänen HIFK
Keijo Voutilainen LPM
Vaihtomiehet:
Jarl Nylund Drott
Kurt Svenlin VIFK
Pentti Jokela Pallo-Pojat
Raimo Nieminen HPS
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Olavi Laaksonen
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Valter Heinonen
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 0-4
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Viborgissa olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan vaikkakin B-Maajoukkueen Kapteenia ei edelleenkään löytynyt:
Aarre Klinga Haka
Olli Mäkinen Haka
Antti Nieminen Haka
Holger Strömberg Drott
Turkka Sundbäck TuTo
Stig Holmqvist HIFK
Keijo Voutilainen LPM
Mauno Nurmi TPS
Rolf Rosqvist HIFK
Matti Hiltunen KuPS
Olavi Hirvonen Pallo-Pojat
Vaihtomiehet:
Juhani Honkasalo P-Karhut
Matti Katajisto TaPa
Pentti Niittymäki Haka
Yrjö Pärnänen HIFK
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Olavi Laaksonen
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Raino Suominen
Suomen B-maajoukkue hävisi Tanskan B-maajoukkueelle maalein 0-6
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Helsingissä olivat seuraavat ja tällä kertaa mukana olivat pelaajat ja valmennushenkilöt löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan vaikkakin B-Maajoukkueen Kapteenia ei edelleenkään löytynyt:
Carl-Gustaf Nabb VIFK
Olli Mäkinen Haka
Antti Nieminen Haka
Holger Strömberg Drott
Alpo Lintamo HPS
Stig Holmqvist HIFK
Keijo Voutilainen LPM
Tor Österlund HIK
Nils Rikberg ÅIFK
Kalle Kinnunen Haka
Olavi Hirvonen Pallo-Pojat
Vaihtomiehet:
Anders Westerholm HIFK
Altti Grönlund RU-38
Pentti Niittymäki Haka
Mauno Salo KajPS
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Olavi Laaksonen
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Pentti Vanhanen
Suomen B-maajoukkue voitti Norjan B-maajoukkueen maalein 1-0
Suomen B-maajoukkue pelasi vuonna 1961 seuraavasti:
B-Maaottelut Sandefjordissa 28.6.1961, Vaasassa 9.8.1961 ja Turussa 15.10.1961
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Sandefjordissa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan ja niin myös B-Maajoukkueen Kapteenikin löytyi:
Carl-Gustaf Nabb VIFK
Reijo Jalava HJK
Raimo Lukander PP
Aimo Pulkkinen Haka
Veijo Valtonen Haka
Holger Strömberg HIFK
Keijo Tamminen MiPK
Matti Hiltunen KuPS
Tor Österlund HIK
Mauno Nurmi TPS
Arno Nordlund HIK
Yrjö Pärnänen HIFK
Vaihtomiehet:
Ilmari Viitanen TuTo
Matti Katajisto TaPa
Kurt Berglund BK-46
B-Maajoukkueen Kapteeni: Aimo Pulkkinen Haka
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Vilho Vuohelainen
B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Olavi Telimaa
B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Apulainen: Erik Palin
Suomen B-maajoukkue voitti Norjan B-maajoukkueen maalein 3-2
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Vaasassa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan ja niin myös B-Maajoukkueen Kapteenikin löytyi:
Ilmari Viitanen TuTo
Holger Strömberg HIFK
Reijo Jalava HJK
Aimo Pulkkinen Haka
Veijo Valtonen Haka
Yrjö Pärnänen HIFK
Keijo Tamminen MiPK
Matti Hiltunen KuPS
Tor Österlund HIK
Mauno Nurmi TPS
Sven Nyman VIFK
Vaihtomiehet:
Matti Kannas HJK
Kurt Svenlin VIFK
Matti Katajisto TaPa
Raimo Kauppinen HJK
B-Maajoukkueen Kapteeni: Aimo Pulkkinen Haka
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Kurt Martin
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 0-1
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Turussa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan ja niin myös B-Maajoukkueen Kapteenikin löytyi:
Ilmari Viitanen TuTo
Reijo Jalava HJK
Raimo Lukander PP
Helles Kontkanen KIF
Veijo Valtonen Haka
Esko Heltola KUP
Raimo Kauppinen HJK
Mauno Nurmi TPS
Semi Nuoranen Viipurin Reipas
Paavo Lyytikäinen KIF
Juhani Peltonen Haka
Vaihtomiehet:
Jouni Gröndahl TPS
Karl Ström KIF
Holger Strömberg HIFK
Antero Kostilainen KuPS
B-Maajoukkueen Kapteeni: Juhani Peltonen Haka
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Leo Aaltonen
Suomen B-maajoukkue voitti Tanskan B-maajoukkueen maalein 3-2
Suomen B-maajoukkue pelasi vuonna 1962 seuraavasti:
B-Maaottelut Bodenissa 19.6.1962, Tampereella 26.8.1962 ja Hjörringissä 16.9.1962
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Bodenissa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan ja edelleen myös B-Maajoukkueen Kapteenikin löytyi:
Anders Westerholm HIFK
Yrjö Pärnänen HIFK
Rainer Forss TuTo
Helles Kontkanen KIF
Veijo Valtonen Haka
Stig Holmqvist HIFK
Matti Hiltunen KuPS
Paavo Lyytikäinen KIF
Mauno Nurmi TPS
Keijo Voutilainen Reipas
Arno Nordlund HIK
Vaihtomiehet:
Matti Korhonen HPS
Alpo Lintamo HPS
Jorma Jokinen Karihaaran Tenho
Raimo Kauppinen HJK
B-Maajoukkueen Kapteeni: Anders Westerholm HIFK
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Esko Piipponen
B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Turkka Laine
B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Apulainen: Usko Kari-Koskinen
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 1-8
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Tampereella olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan ja niin myös B-Maajoukkueen Kapteenikin löytyi:
Anders Westerholm HIFK
Esko Kemi OTP
Reijo Jalava HJK
Sakari Pihlamo KIF
Pertti Hartikainen HIFK
Yrjö Pärnänen HIFK
Matti Hiltunen KuPS
Rauno Ruotsalainen MiPK
Raimo Kilpiö TaPa
Hannu Kankkonen HIFK
Alpo Tall ÅIFK
Vaihtomiehet:
Matti Kannas TaPa
Karl Ström KIF
Veijo Valtonen Haka
Olli Rajala TaPa
B-Maajoukkueen Kapteeni: Anders Westerholm HIFK
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Ensio Malin
Suomen B-maajoukkue pelasi Norjan B-maajoukkueen kanssa 1-1 tasapelin
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Hjörringissä olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan ja niin myös B-Maajoukkueen Kapteenikin löytyi:
Jouni Gröndahl TPS
Esko Kemi OTP
Reijo Kuukari VPS
Vesa Räisänen VPS
Pertti Hartikainen HIFK
Sakari Pihlamo KIF
Yrjö Pärnänen HIFK
Carl-Magnus Ekman HIFK
Antero Kostilainen KuPS
Rauno Ruotsalainen MiPK
Matti Hiltunen KuPS
Vaihtomiehet:
Matti Liukkonen VPS
Kalevi Tuli RU-38
Raimo Lukander HPS
Ilkka Haila KIF
B-Maajoukkueen Kapteeni: Matti Hiltunen KuPS
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Aaro Heikkinen
B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Reino Valkama
B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Apulainen: Lasse Terho
Suomen B-maajoukkue pelasi Tanskan B-maajoukkueen kanssa 0-0 tasapelin
Suomen B-maajoukkue pelasi vuonna 1963 seuraavasti:
B-Maaottelut Kotkassa 3.6.1963, Grimstadissa 27.6.1963 ja Helsingissä 14.8.1963
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Kotkassa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Matti Korhonen HPS
Esko Järvinen KTP
Matti Haahti Lahden Reipas
Kalevi Nupponen Lahden Reipas
Veijo Valtanen Haka
Nils-Erik Vilen HPS
Yrjö Pärnänen HIFK
Aulis Laine ÅIFK
Leo Sippola TaPa
Alpo Tall ÅIFK
Ilkka Haila KIF
Vaihtomiehet:
Risto Hannula TaPa
Erkki Rahikka KTP
Martti Maaranen MiPK
Juha Lyytikäinen HIFK
B-Maajoukkueen Kapteeni: Yrjö Pärnänen HIFK
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Sven Björklund
Suomen B-maajoukkue hävisi Tanskan B-maajoukkueelle maalein 1-2
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Grimstadissa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Matti Korhonen HPS
Raimo Elo HPS
Matti Haahti Lahden Reipas
Veijo Valtonen Haka
Pertti Hartikainen HIFK
Yrjö Pärnänen HIFK
Ilkka Haila KIF
Carl-Magnus Ekman HIFK
Mauno Nurmi TPS
Esko Malm Haka
Mauri Tuuri Haka
Vaihtomiehet:
Risto Hannula TaPa
Esko Järvinen KTP
Esko Heltola HIFK
Aulis Laine ÅIFK
B-Maajoukkueen Kapteeni: Yrjö Pärnänen HIFK
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Gunnar Westerholm
B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Lars Bäckström
B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Avustaja: Aarre Lievonen
Suomen B-maajoukkue voitti Norjan B-maajoukkueen maalein 1-0
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Helsingissä olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Matti Korhonen HPS
Olli Mäkinen Haka
Matti Haahti Lahden Reipas
Veijo Valtonen Haka
Pertti Hartikainen HIFK
Esko Heltola HIFK
Ilkka Haila KIF
Matti Hiltunen KuPS
Martti Hyvärinen Lahden Reipas
Esko Malm Haka
Raimo Kauppinen HJK
Vaihtomiehet:
Risto Hannula TaPa
Esko Järvinen KTP
Reijo Kuukari VPS
Erkki Tamminen VPS
B-Maajoukkueen Kapteeni: Veijo Valtonen Haka
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Matti Jokinen
Suomen B-maajoukkue pelasi Ruotsin B-maajoukkueen kanssa 3-3 tasapelin
Suomen B-maajoukkue pelasi vuonna 1964 seuraavasti:
B-Maaottelut Karlshamnissa 2.8.1964, Kuopiossa 20.8.1964 ja Nästvedissä 6.9.1964
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Karlshamnissa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Jouni Gröndahl TPS
Reijo Jalava HJK
Matti Haahti Lahden Reipas
Veijo Valtonen Haka
Thor-Björn Lundqvist TPS
Yrjö Pärnänen HIFK
Ilkka Haila HIFK
Mauri Andersson JBK
Martti Hyvärinen Lahden Reipas
Esko Heltola HIFK
Mauri Tuuri Haka
Vaihtomiehet:
Urho Örn HJK
Veikko Jokinen KuPS
Klas Hollstein HIK
Rauno Kestilä Upon Pallo
B-Maajoukkueen Kapteeni: Thor-Björn Lundqvist TPS
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Juhani Pellinen
B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Nils Andersson
B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Apulainen: Leo Aaltonen
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 0-2
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Kuopiossa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Anders Westerholm HIFK
Reijo Jalava HJK
Matti Haahti Lahden Reipas
Klas Hollstein HIK
Thor-Björn Lundqvist TPS
Veijo Valtonen Haka
Sauli Pietiläinen KTP
Ilkka Haila HIFK
Jaakko Murtovaara HJK
Esko Heltola HIFK
Mauri Tuuri Haka
Vaihtomiehet:
Urho Örn HJK
Raimo Elo HPS
Bo Sjöstedt KuPS
Mauri Andersson JBK
B-Maajoukkueen Kapteeni: Thor-Björn Lundqvist TPS
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Aaro Heikkinen
Suomen B-maajoukkue hävisi Norjan B-maajoukkueelle maalein 0-2
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Näestvedissä olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Jouni Gröndahl TPS
Reijo Jalava HJK
Matti Haahti Lahden Reipas
Klas Hollstein HIK
Veijo Valtonen Haka
Simo Syrjävaara ÅIFK
Sauli Pietiläinen KTP
Esko Heltola HIFK
Rauli Virtanen TaPa
Mauri Andersson JBK
Rauno Kestilä Upon Pallo
Vaihtomiehet:
Urho Örn HJK
Raimo Elo HPS
Pauli Ahvonen I-Kissat
Jorma Jokinen Upon Pallo
B-Maajoukkueen Kapteeni: Veijo Valtonen Haka
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Roland Wiik
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Jarl Nylen
B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Elis Spring
B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Apulainen: Väinö Tiainen
Suomen B-maajoukkue pelasi Tanskan B-maajoukkueen kanssa 3-3 tasapelin
|
|
« Viimeksi muokattu: 08.01.2020 klo 19:39:58 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
Elmo
Poissa
Suosikkijoukkue: @JyvaskylanFutis
|
|
Vastaus #2 : 07.10.2018 klo 08:16:11 |
|
Tämä pisti ajattelemaan.
Veikkausliigapelaajilla elämä ei välttämättä ole silkkaa glamouria. Maajoukkue koostuu pääosin ulkomailla pelaavista. Veikkausliigan parhaille olisi kiva saada jokin lisäporkkana. Mitä jos elvytettäisiin B-maajoukkuetoiminta liigamaajoukkuehengessä.
Kauden lopussa jos vaikka äänestettäisiin kauden joukkue, eli jokaisen pelipaikan paras plus vaihtopenkki (maalivahti, toppari, laitapakit, keskikenttä, laiturit ja hyökkääjä), en tiedä pitäisikö äänestysoikeus olla vain pelaajilla (vai myös futismedioilla, ehkä jopa yleisöllä), ja lisäksi äänestettäisiin kauden valmentaja.
Ja tälle joukkueelle palloliitto varaisi sen rahasumman, että esimerkiksi kauden jälkeen tämä B-maajoukkue lähtisi rusketusreissulle jonnekin kivaan kohteeseen pelaamaan yhden B-maaottelun. Toimisiko tuo pienenä lisäkannustimena näille veikkausliigapuurtajille?
|
|
« Viimeksi muokattu: 07.10.2018 klo 09:53:42 kirjoittanut Elmo »
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #3 : 07.10.2018 klo 10:17:57 |
|
Voisihan se toimia, mutta mahdollisesti ehkä kuitenkin hieman enemmänkin pelejä se uudelleen elvytetty B-maajoukkue tai vaikka nk. Uusi Olympiajoukkue erotuksena vanhasta ja alkuperäisestä Olympiajoukkueesta voisi pelata.
Aiempaan Tanskan B-maajoukkueen historiaan viitaten tuli hieman tutkittua tuota sen maan kyseisen B-maajoukkueen taustaa tarkemmin ja paljastui, että jo vuonna 1971 Tanskan Jalkapalloliitto hankkiutui eroon virallisesti ensimmäisenä tuosta Pohjoismaisesta B-maaottelujen kiellosta ja vaikka ensin olikin vain satunnaisesti B-maajoukkuetoimintaa sillä vuosina 1972-1975 niin sittemmin vuodesta 1976 eteenpäin Tanskan B-maajoukkue sai entisestään lisää maaottelupelejä kauteen ja vuonna 1977 tapahtui nimeäminen OL-Holdetiksi eli Tanskan Olympiajoukkueeksi.
Kaksi kertaa Tanskan B-maajoukkue esiintyi jopa Tanskan DR:n kuvaruuduissakin 1970-luvulla kun 22.7.1971 se nähtiin ottelussa Tanskan A-maajoukkuetta vastaan keskinäisessä kesäottelussa ja 21.9.1976 Länsi-Saksan B-maajoukkuetta vastaan!
Jatkan myös tuohon aiempaan viestiin noita Suomen B-maajoukkueiden edesottamuksia päivityksenä.
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #4 : 07.10.2018 klo 18:07:02 |
|
Laitan tähän uuteen viestiin vielä aiempaan suureen viestiin mahtumattomat vuosien 1965 ja 1966 Suomen B-maajoukkueen pelaamat ottelut.
Suomen B-maajoukkueen osalta vuosi 1965 oli aikanaan toiseksi viimeinen vuosi ennen Pohjoismaiden yhteistä päätöstä lopettaa B-maajoukkueiden toiminta silloisessa tilanteessa.
Suomen B-maajoukkue pelasi vuonna 1965 seuraavasti:
B-Maaottelut Tampereella 9.6.1965, Ålesundissa 8.8.1965 ja Oulussa 22.8.1965
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Tampereella olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Markku Talsi Lahden Reipas
Pekka Sippo Upon P
Raimo Elo HPS
Klas Hollstein HIK
Pertti Hartikainen HIFK
Seppo Kilponen OPS
Timo Mäkinen Upon P
Kaj Österberg HPS
Arvo Lamberg GBK
Matti Mäkelä TaPa
Rauno Kestilä Upon P
Vaihtomiehet:
Anders Westerholm HIFK
Risto Viljanen Upon P
Kalevi Nupponen Lahden Reipas
B-Maajoukkueen Kapteeni: Matti Mäkelä TaPa
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Alpo Lintamo
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Olavi Lilja
Suomen B-maajoukkue voitti Tanskan B-maajoukkueen maalein 2-1
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Ålesundissa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Carl-Gustaf Nabb GBK
Pekka Sippo Upon P
Raimo Elo HPS
Kalervo Paananen KTP
Thor-Björn Lundqvist ÅIFK
Seppo Kilponen OPS
Sauli Pietiläinen KTP
Mauri Tuuri Haka
Martti Hyvärinen Lahden Reipas
Hannu Kankkonen HJK
Timo Mäkinen Upon P
Vaihtomiehet:
Anders Westerholm HIFK
Esko Järvinen KTP
Klas Hollstein HIK
Olli Köykkä OTP
B-Maajoukkueen Kapteeni: Kalervo Paananen KTP
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Alpo Lintamo
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Juhani Pellinen
B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Paavo Nikko
B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Avustaja: Sulo Kokkola
Suomen B-maajoukkue pelasi Norjan B-maajoukkueen kanssa 1-1 tasapelin
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Oulussa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Carl-Gustaf Nabb GBK
Pekka Sippo Upon P
Raimo Elo HPS
Kalervo Paananen KTP
Aarno Rinne I-Kissat
Seppo Kilponen OPS
Sauli Pietiläinen KTP
Aulis Laine ÅIFK
Olli Köykkä OTP
Martti Hyvärinen Lahden Reipas
Raimo Kestilä Upon P
Vaihtomiehet:
Jouni Gröndahl TPS
Esko Järvinen KTP
Klas Hollstein HIK
Timo Mäkinen Upon P
B-Maajoukkueen Kapteeni: Kalervo Paananen KTP
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Alpo Lintamo
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Huugo Siekkinen
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 1-6
Vuonna 1966 pelattiin viimeisen kerran B-maaotteluja Pohjoismaissa ennen tilapäistä B-maajoukkuetoiminnan lopettamista jonka mukana tietenkin päättyi ainakin varmasti vuosille 1967-1975 asti Suomen B-maajoukkueen toiminta. Sittemmin vuosien 1976-1978 tai 1976-1979 välisenä aikana B-maajoukkue elvytettiin uudelleen Olympiajoukkueen nimellä toimimaan jolloin vihdoin ja viimein tultaisiin pelaamaan muitakin maajoukkueita vastaan kuin aina vain Pohjoismaita tai historiallisesti Viroa vastaan.
Joka tapauksessa Suomen B-maajoukkue pelasi vuonna 1966 silloisen tilanteen mukaisena päätösvuotenaan seuraavasti:
B-Maaottelut Västeråsissa 5.6.1966, Kotkassa 14.8.1966 ja Nakskovissa 17.9.1966
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Västeråsissa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Lars Näsman Upon P
Esko Kemi OTP
Heikki Valjakkala MP
Seppo Kilponen OPS
Aarno Rinne I-Kissat
Jouni Jalonen TPS
Mikko Kuoppamäki MP
Martti Hyvärinen Lahden Reipas
Arvo Lamberg GBK
Torbjörn Wiik HIFK
Antero Hyttinen MP
Vaihtomiehet:
Anders Westerholm HIFK
Veikko Jokinen RU-38
Pekka Louesola KuPS
Hans Martin ÅIFK
B-Maajoukkueen Kapteeni: Aarno Rinne I-Kissat
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Alpo Lintamo
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Leo Aaltonen
B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Niilo Koskinen
B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Apulainen: Eero Kiviharju
Suomen B-maajoukkue hävisi Ruotsin B-maajoukkueelle maalein 0-3
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Kotkassa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Anders Westerholm HIFK
Pekka Sippo Upon P
Hannu Kohvakka KTP
Kalervo Paananen KTP
Esko Malm Haka
Seppo Kilponen OPS
Sauli Pietiläinen KTP
Kalevi Nupponen Lahden Reipas
Arto Tolsa KTP
Mauri Andersson GBK
Antero Hyttinen MP
Vaihtomiehet:
Jouni Gröndahl TPS
Veikko Jokinen RU-38
Matti Pitko Haka
Torbjörn Wiik HIFK
B-Maajoukkueen Kapteeni: Anders Westerholm HIFK
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Alpo Lintamo
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Juhani Pellinen
Suomen B-maajoukkue hävisi Norjan B-maajoukkueelle maalein 0-1
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Nakskovissa olivat seuraavat ja tällä kertaa pelaajat ja valmennushenkilöt olivat löydettävissä koko nimiltään ja seurajoukkueiltaan:
Anders Westerholm HIFK
Pekka Sippo U-Pallo
Veikko Jokinen KuPS
Hannu Kohvakka KTP
Aarno Rinne Ilves-Kissat
Martti Hyvärinen Reipas
Sauli Pietiläinen KTP
Kalevi Nupponen Reipas
Arto Tolsa KTP
Kaj Österberg HJK
Matti Pitko Haka
Vaihtomiehet:
Jouni Gröndahl TPS
Veikko Jokinen RU-38
Torbjörn Wiik HIFK
Seppo Nyholm KUV
B-Maajoukkueen Kapteeni: Anders Westerholm HIFK
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Alpo Lintamo
B-Maajoukkueen Apuvalmentaja: Raimo Valtonen
B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Aarre Lievonen
B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Avustaja: Erik Palin
Suomen B-maajoukkue hävisi viimeisen tavallisen alkuperäisen B-maajoukkueen ottelunsa Tanskan B-maajoukkueelle maalein 0-5
Mahdollisesti tähän viestiin tulee päivitettyä tai sitten myöhemmin laitettua omaan erilliseen viestiin noita Olympiajoukkueen pelaamia B-maaotteluja.
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #5 : 12.10.2018 klo 21:26:21 |
|
Suomen B-maajoukkue ei totisesti jalkapallossa vanhempaan aikaan pelannut siis muita maaotteluja kuin vain ensin Viroa vastaan ja kerran kotimaista A-maajoukkuetta vastaan ja tämän lisäksi myös vain Pohjoismaiden B-maajoukkueita vastaan.
Vanhempina aikoina myös Norjan B-maajoukkue ja Ruotsin B-maajoukkue olivat tällaisia ja enimmäkseen Pohjoismaissa viihtyneitä B-maajoukkueita.
Kuitenkin Norjan B-maajoukkue kävi vanhempina aikoina ennen vuoden 1966 silloista lopetusta ulkomailla pelaamassa seuraavat ottelut:
1950
22.8.1950: Norja B-Luxemburg B 0-1
1953
1.7.1953: Norja B-Sveitsi B 2-2
1954
19.5.1954: Norja B-Hollanti B 2-5
1956
27.6.1956: Norja B-Romania B 2-1
1957
12.6.1957: Norja B-Hollanti B 0-4
Ruotsin B-maajoukkue vuorostaan kävi vanhempina aikoina pelaamassa Toisen Maailmansodan jälkeisenä aikana seuraavat B-maaottelut ulkomailla ennen vuoden 1966 silloista lopetustaan:
1955
26.6.1955: Ruotsi B-Neuvostoliitto B 1-6
1957
16.6.1957: Ruotsi B-Unkari B 2-2
1959
28.7.1959: Ruotsi B-Unkari B 3-6
1961
25.3.1961: Ruotsi B-Tsekkoslovakia B 1-0
1962
6.4.1962: Ruotsi B-Tsekkoslovakia B 0-1
17.4.1962: Ruotsi B-Neuvostoliitto B 2-1
1963
23.5.1963: Ruotsi B-Neuvostoliitto B 2-2
Kaikkiaan Ruotsin B-maajoukkue kävi pelaamassa ennen vuoden 1966 tuolloista lopetustaan 7 kertaa siinä missä Norjan B-maajoukkue pelasi vain viisi kertaa.
Ainoa varsinainen ja huomattavasti runsaammin ulkomailla käynyt Pohjoismaiden B-maajoukkue oli Tanskan B-maajoukkue ennen vuoden 1966 silloista lopetustaan tilapäisesti.
Harmittavasti näinä päivinä ei oikein vieläkään ole selvinnyt Suomen B-maajoukkueen vanhempien aikojen uudelleen käynnistämisen tarkka vuosi nimenomaan Olympiajoukkueena.
Vuosina 1976-1978 tämä kyllä lienee kuitenkin tapahtunut?
Muutoin Olympiajoukkueesta puhuttaessa jos en aivan väärin muista niin vuonna 1988 Olympiajoukkue sellaisenaan ja ei Kesäolympialaisiin valmistautuneena erillisenä nk. Olympiajoukkueena pelasi vain 2 ottelua sinä vuonna, mutta vuonna 1990 Olympiajoukkue näin esimerkiksi pelasi 12 ottelua.
Tosin vuoden 1990 osaltakin olen joskus kuullut, että tuota nk. Olympiajoukkueen käytäntöä olisi jatkettu hieman eri tavalla ja ikäkausien muutokset huomioon ottaen ne muutokset olisivat koskeneet sitten vuorostaan sen vuoden alle 23-vuotiaita maajoukkuepelaajia. Mahdollisesti jatkettuna ainakin osa noista 12:sta B-maaotteluista on saattanut mennä myös senkin joukkueen pelaamaksi.
Oikea varsinainen Olympiajoukkue kun ainakin näillä näkymin käytti tästä erikoisesta joukkueesta poiketen vanhempiakin pelaajia kuin 23-vuotiaita kauden aikana.
Toista näistä eli oikeaa ja varsinaista Olympiajoukkuetta tai käytännössä Alle 23-Vuotiaiden Maajoukkueen kanssa kilpailleen nk. Olympiajoukkueen Päävalmentajana olisi mahdollisesti luotsannut Jyrki Heliskoski, mutta en ole aivan varma, että kummassa näistä hän todella oli Päävalmentaja vai oliko peräti kummassakin?
|
|
« Viimeksi muokattu: 12.10.2018 klo 21:29:49 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #6 : 13.10.2018 klo 15:34:05 |
|
Harmittavasti viime päivien etsinnöistä huolimatta en ole saanut selville tuota B-maajoukkueen tai sittemmin siis vuosien 1976-1978 väliseltä ajalta eteenpäin olleen Olympiajoukkueen toiminnan käynnistämisestä tietoja.
Noina vuosina kuitenkin päätös tehtiin, painottuen mahdollisesti ja erityisesti vuoden 1978 puolelle koska siihen mennessä Palloliitto oli tullut päätökseen sen uudelleen luomisesta.
Ennen kaikkea koko B-maajoukkue/Olympiajoukkue olisi luotu uudelleen suomalaiseen tuon ajan jalkapalloiluun siksi, että kaikilla muilla Pohjoismailla oli jo aikaa sitten oikeastaan Norjaa huomioimatta sellainen jälleen toiminnassa ja jo siellä Norjassakin oli jo ehditty ainakin tiettävästi aloittaa OL-Lagetilla pelaaminen ennen Suomen vastaavaa maajoukkuetta aikaisemmin.
Toinen merkittävä syy Olympiajoukkueen ja ainakin viimeistään oman erillisen ja tasoltaan paremman nk. Olympiajoukkueen luomiseen syyt olivat nimenomaan tulevissa vuoden 1980 Moskovan Kesäolympialaisissa ja lisäksi myös FIFA:n erillisissä päätöksissä kieltää ammattilaisten tai muiden merkittävien FIFA:n turnauksissa pelanneiden pelaajien oleminen Kesäolympialaisissa ilman tietenkin vahvasti rajoitettuja poikkeustapauksia.
Muutoin varsinaisen Olympiajoukkueen kannalta en paljoakaan ole löytänyt uusia ottelutietoja.
Vuosista riippuen toki välillä otteluja oli hädin tuskin yhtään enempää kuin mitä vanhemman ajan B-maajoukkueellakaan ja välillä oli lukemattomia turnauksia joissa se oli mukana virallisesti ja puhumattakaan sitten epävirallisista otteluista.
Vuoden 1983 puolella alustava ottelumäärä Olympiajoukkueelle näin esimerkiksi oli 8 ottelua ja nk. Olympiajoukkueelle ainakin kaikki vuoden 1984 Los Angelesin Kesäolympialaisiin tähtäävät ottelut.
Vuoden 1990 puolella Olympiajoukkueen vuorostaan piti kohdata kauden aikana ennen Persianlahden levottomuuksia ainakin Irak, Egypti, Intian Turnauksen yhteydessä Intia (Muistaakseni tämä Intian turnaus sitten lopulta pelattiin vuonna 1991.) ja sitten piti vielä pelata MM-Kisoista 1990 karsintojen jälkeen pudonnutta Japania vastaan jolla tosiaan oli persoonallinen maajoukkue tuolloin ja Japanin Palloliiton sana viimeistään vuoden 1998 kisoihin pääsystä piti jo tuolloin paikkansa koska sen tekemisen taso oli jo vuodesta 1990 lähtien viimeistään eteenpäin tosiaan hyvin huikeaa luokkaa.
Tiedä sitten, että olisikohan Olympiajoukkue noista peleistä pelannut nyt ainakin edes Japania vastaan?
Tai mikä sitten lienee tuon Olympiajoukkueen uudelleen käynnistämisen laita?
Tämän toisen nk. Olympiajoukkueen perustamisesta juurikin vuosien 1980, 1984 ja 1988 välisiin turnauksiin yrittävänä päättivät ainakin Aulis Rytkönen, Simo Syrjävaara ja tietenkin itse Jiri Pesek muutaman muun Palloliiton silloisen merkkihenkilön kanssa joten olisikohan sitten hekin päättäneet myös tuosta varsinaisestakin, oikeasta Olympiajoukkueestakin?
|
|
|
|
The Real Wolf
Poissa
|
|
Vastaus #7 : 19.10.2018 klo 15:04:19 |
|
Vuosina 2006-2012 pelattiin A-maajoukkueen ohella "B-maaotteluita" joukkueilla, joiden nimet vaihtelivat. Tietokilpailu-osiosta kaivettu epävirallinen listaus:
U23 Haastajamaajoukkueessa, B-maajoukkueessa tai A2-maajoukkueessa pelanneet 2006-2012 (91 pelaajaa):
Janne Korhonen, Tomi Maanoja, Peter Enckelman, Ville Iiskola, Lukas Hradecky, Anssi Jaakkola, Henri Sillanpää, Jukka Lehtovaara, Jesse Joronen
Tuomas Kansikas, Markus Halsti, Tuomas Aho, Heikki Aho, Jonas Portin, Mikko Hauhia, Jermu Gustafsson, Petri Pasanen, Juha Pasoja, Toni Kuivasto, Toni Kallio, Ari Nyman, Veli Lampi, Pyry Kärkkäinen, Joni Aho, Sebastian Strandvall, Robin Wikman, Sami Rähmönen, Ville Jalasto, Jukka Raitala, Toni Järvinen, Tuomo Könönen, Hannu Patronen, Mathias Lindström, Mika Ojala, Paulus Arajuuri, Jani Tanska, Petri Viljanen, Ilari Äjälä, Joona Toivio, Niklas Moisander
Mikko Manninen, Jussi Kujala, Janne Vellamo, Ville Taulo, Sebastian Sorsa, Erfan Zeneli, Juska Savolainen, Daniel Sjölund, Perparim Hetemaj, Mika Nurmela, Peter Kopteff, Jari Ilola, Alexei Eremenko jr, Tim Sparv, Kasper Hämäläinen, Eero Korte, Eetu Muinonen, Teemu Turunen, Mehmet Hetemaj, Mika Väyrynen, Kari Arkivuo, Tuomas Haapala, Marco Matrone, Janne Saarinen, Antti Pohja, Nicholas Otaru, Joel Perovuo, Tomi Petrescu, Jussi Vasara, Sebastian Mannström, Mika Ojala, Joni Kauko, Toni Kolehmainen
Roni Porokara, Jarno Parikka, Hermanni Vuorinen, Shefki Kuqi, Juho Mäkelä, Berat Sadik, Toni Lehtinen, Tommi Kari, Mika Ääritalo, Jami Puustinen, Jonatan Johansson, Mikko Innanen, Jukka Santala, Juha Hakola, Timo Furuholm, Teemu Pukki, Riku Riski, Mikael Forssell, Akseli Pelvas
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #8 : 11.06.2019 klo 19:01:26 |
|
Vuosina 2006-2012 pelattiin A-maajoukkueen ohella "B-maaotteluita" joukkueilla, joiden nimet vaihtelivat. Tietokilpailu-osiosta kaivettu epävirallinen listaus:
U23 Haastajamaajoukkueessa, B-maajoukkueessa tai A2-maajoukkueessa pelanneet 2006-2012 (91 pelaajaa):
Janne Korhonen, Tomi Maanoja, Peter Enckelman, Ville Iiskola, Lukas Hradecky, Anssi Jaakkola, Henri Sillanpää, Jukka Lehtovaara, Jesse Joronen
Tuomas Kansikas, Markus Halsti, Tuomas Aho, Heikki Aho, Jonas Portin, Mikko Hauhia, Jermu Gustafsson, Petri Pasanen, Juha Pasoja, Toni Kuivasto, Toni Kallio, Ari Nyman, Veli Lampi, Pyry Kärkkäinen, Joni Aho, Sebastian Strandvall, Robin Wikman, Sami Rähmönen, Ville Jalasto, Jukka Raitala, Toni Järvinen, Tuomo Könönen, Hannu Patronen, Mathias Lindström, Mika Ojala, Paulus Arajuuri, Jani Tanska, Petri Viljanen, Ilari Äjälä, Joona Toivio, Niklas Moisander
Mikko Manninen, Jussi Kujala, Janne Vellamo, Ville Taulo, Sebastian Sorsa, Erfan Zeneli, Juska Savolainen, Daniel Sjölund, Perparim Hetemaj, Mika Nurmela, Peter Kopteff, Jari Ilola, Alexei Eremenko jr, Tim Sparv, Kasper Hämäläinen, Eero Korte, Eetu Muinonen, Teemu Turunen, Mehmet Hetemaj, Mika Väyrynen, Kari Arkivuo, Tuomas Haapala, Marco Matrone, Janne Saarinen, Antti Pohja, Nicholas Otaru, Joel Perovuo, Tomi Petrescu, Jussi Vasara, Sebastian Mannström, Mika Ojala, Joni Kauko, Toni Kolehmainen
Roni Porokara, Jarno Parikka, Hermanni Vuorinen, Shefki Kuqi, Juho Mäkelä, Berat Sadik, Toni Lehtinen, Tommi Kari, Mika Ääritalo, Jami Puustinen, Jonatan Johansson, Mikko Innanen, Jukka Santala, Juha Hakola, Timo Furuholm, Teemu Pukki, Riku Riski, Mikael Forssell, Akseli Pelvas
Nähtävästi on jatkunut sittenkin Olympiajoukkueen jälkeenkin B-maajoukkueen taival jollakin tapaa kotimaisessa jalkapallossa eli vanhemman ja alkuperäisemmän Olympiajoukkueen taival lienee päättynyt vuoteen 2005. Alku onkin sitten epäselvempi, mutta vuosina 1976-1978, 1976-1979 ja 1976-1980 ja niiden välisenä aikana lienee jossakin vaiheessa alkanut toiminta Olympiajoukkueella.
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #9 : 11.06.2019 klo 19:12:43 |
|
Vanhempaan aikaan Suomessa on toiminut myös Jalkapallon Yhdistelmämaajoukkue eli AB-Maajoukkue tai myös BA-Maajoukkue hieman riippuen siitä, että millainen määrä pelaajia enemmistöltään oli A-maajoukkueen tai B-maajoukkueen osalta ja myös tietenkin mahdollisesta näyttöottelusta ja sen pelaamisesta tuon yleisen joukkuepelaajiston enemmistön selvittämiseksi.
Jalkapallon Yhdistelmämaajoukkue eli A ja B-maajoukkue tai B ja A-maajoukkue lienee myös vuosien 1976-1978, 1976-1979 tai viimeistään vuosien 1976-1980 välisellä ajallakin jatkanut toimintaansa kun se oli mahdollista.
Tuolloin nimi lienee ollut A ja Olympiajoukkue tai Olympia ja A-maajoukkue tai AO-Maajoukkue tai myös OA-Maajoukkue jälleen pelaajaenemmistöstä riippuen.
Myös Yhdistelmäolympiajoukkue, Olympiayhdistelmäjoukkue ja Vahvistettu Jalkapallon Olympiajoukkue oli nimi kun mukana oli B-maajoukkueen perinteitä jatkavassa Olympiajoukkueen toiminnassa myös A-maajoukkuepelaajia.
Nykyisin mikäli tuollainen olisi olemassa niin nimitys lienisi Yhdistelmä-Huuhkajat, Huuhkajat-Yhdistelmä, Yhdistelmähuuhkajat tai Huuhkajat AB tai Huuhkajat BA ja myös Huuhkajat A ja B tai Huuhkajat B ja A.
Myös Huuhkajien Yhdistelmä tai Huuhkajien Yhdistelmämaajoukkue olisi varmaan nimitys sille.
Seuraavaan viestiin tulee tosiaan tämän Suomen A ja B-maajoukkueen tai B ja A-maajoukkueen eli AB:n tai BA:n ensimmäiset pelaamat ottelut.
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #10 : 11.06.2019 klo 19:50:06 |
|
Vuonna 1956 Suomessa perustettiin ensi kerran laajan pelaajakannan nimissä Jalkapallon Yhdistelmämaajoukkue eli toisin sanoen Suomen A ja B-maajoukkue tai myös B ja A-maajoukkue ensi kerran yhteisenä joukkueena.
Vertailun vuoksi kun jääkiekkoon vertaa niin paljoakaan se ei pelannut tuolloin tai ei tulisi pelaamaan myöhempinä vuosinakaan.
Jääkiekon puolella vastaava Yhdistelmämaajoukkue eli vuodesta 1967 eteenpäin nimettynä osin Sisu Teamin tulemisen myötä nk. Sisu-Leijonat hieman pelaajaenemmistöstä riippuen pelasi kaikkiaankin erittäinkin paljon otteluja. Ja vuodesta 1995 eteenpäin aina vuoden 1997 tai 1998 tapahtuneeseen lakkauttamiseen asti Suomen Jääkiekon Karjala-Leijonina tämä sama yhdistelmämaajoukkue jääkiekossa tunnettiin kun vuodeksi 1995 Sisu Team nimettiin uudelleen tietenkin Team Karjalaksi.
Myös Ruotsissakin oli vastaava Tre Kronorin ja Vikingarnan välillä eli pelaajaenemmistöltään riippuen Kronorvikingarna tai Vikingkronorna.
Sen enempää jääkiekosta puhumatta Suomen Yhdistelmämaajoukkueen ensimmäinen vastustaja jalkapallossa oli kiinnostava.
Se ei ollut Ruotsi, Norja tai edes Tanska omalla Yhdistelmämaajoukkueellaan tai edes vaikka B-maajoukkueellaan tai sitä huonommallakin maajoukkueella tarpeen mukaan.
Itse asiassa vastassa oli Islannin A-maajoukkue.
Laitan tähän alle Suomen Yhdistelmämaajoukkueen ja Islannin pelaamien kahden ottelun tulokset vuodelta 1956, pelipaikkakunnat ja kokoonpanot:
Suomen Yhdistelmämaajoukkue 1956 Islantia vastaan Heinäkuussa 1956
Suomen Yhdistelmämaajoukkue/Suomi BA/Suomi AB-Islanti A 7-3 (Tämä ottelu pelattiin 1.7.1956 Kotkassa. Tämä oli Suomen Yhdistelmämaajoukkueen ensimmäinen ottelu ja se aloitti sen taipaleen vuosina 1956-1966 kunnes se lakkautettiin B-maajoukkueen mukana.)
Suomen Yhdistelmämaajoukkue/Suomi BA/Suomi AB 1.7.1956 Kokoonpano
Matti Jokinen IF Drott
Veikko Lipponen KaPa
Börje Hellund JBK
Alpo Lintamo HPS
Aimo Sommarberg KTP (Aimo Sommarberg oli Yhdistelmämaajoukkueen Joukkuekapteeni.)
Asko Laiho Kotkan Reipas/KoRe
Olof Sandsund IF Drott
Hannu Kankkonen HIFK
Brynolf Svarfvar VIFK
Jarl 'Jalle' Nylen GBK
Kaj Sveholm KIF
Vaihtomiehet/Varamiehet
Pentti Tähtinen KTP
Veikko Mankki KoRe/Kotkan Reipas
Pauli Ahvonen Ilves-Kissat/I-Kissat
Mauri Vanhanen KTP (Vanhanen pääsi vaihtomiehenä kentälle kun Nylen loukkaantui kesken pelin.)
Yhdistelmämaajoukkueen Päävalmentaja: Kurt Weinrich
Yhdistelmämaajoukkueen Apuvalmentaja: Veikko Asikainen (Kaikkiin papereihin ei ole merkitty Asikaista koska Asikainen ei ollut sairastumisen takia tuolloin tavoitettavissa kirjausta varten ennen ottelua Kotkassa.)
Yhdistelmämaajoukkueen Joukkueenjohtajat: Eero Kettunen ja Olavi Laaksonen (Kaikkiin papereihin ei ole merkitty Laaksosta koska Laaksonen ei ollut sairastumisen takia tuolloin tavoitettavissa kirjausta varten ennen ottelua Kotkassa.)
Yhdistelmämaajoukkueen maalintekijät ottelussa: Olof Sandsund 2 maalia, Mauri Vanhanen 1 maali, Jarl Nylen 1 maali, Hannu Kankkonen 1 maali, Alpo Lintamo 1 maali ja Brynolf Svarfar 1 maali
Suomen Yhdistelmämaajoukkue/Suomi BA/Suomi AB-Islanti A 1-3 (Ottelu pelattiin 3.7.1956 Turussa. Tämä oli Suomen Yhdistelmämaajoukkueen toinen ottelu. Tästä eteenpäin se pelasi harvakseltaan aiemmin kerrotun mukaisesti vuoteen 1966 asti ennen kuin se lakkautettiin yhdessä B-maajoukkueen kanssa Pohjoismaisen B-maajoukkueiden Kiellon astuessa voimaan.)
Suomen Yhdistelmämaajoukkue/Suomi BA/Suomi AB 3.7.1956 Kokoonpano
Jouni Gröndahl TPS
Väinö Pajunen Haka
Stig-Göran 'Stigu' Myntti RU-38 (Sti-Göran 'Stigu' Myntti oli Yhdistelmämaajoukkueen Joukkuekapteeni.)
Tapani 'Tapsa' Urvikko Ilves-Kissat/I-Kissat
Pekka Himberg TuTo
Reijo Jalava HJK
Ossi Silvennoinen Turun Pyrkivä/TuPy
Kalle Kinnunen Haka
Matti Sundelin TPS
Turkka Tamminen TuPy/Turun Pyrkivä
Reijo 'Reksa' Saarinen VPS
Varamiehet/Vaihtomiehet
Timo Sandberg Jymy
Seppo Vainio Iirot (Vainio pääsi vaihtomiehenä kentälle kun Himberg loukkaantui kesken pelin.)
Matti Nurmi TPS
Yhdistelmämaajoukkueen Päävalmentaja: Kurt Weinrich
Yhdistelmämaajoukkueen Apuvalmentaja: Veikko Asikainen
Yhdistelmämaajoukkueen Joukkueenjohtajat: Olavi Laaksonen ja Eero Kettunen (Kaikkiin papereihin ei ole merkitty Kettusta koska Kettunen ei ollut sairastumisen takia tuolloin tavoitettavissa kirjausta varten ennen ottelua Turussa siinä missä sairaudesta toipunut Veikko Asikainen oli tavoitettavissa.)
Yhdistelmämaajoukkueen maalintekijä ottelussa: Matti Sundelin
Mikäli jollakin on tarkempaa lisätietoa Yhdistelmämaajoukkueen muista peleistä vuosien 1956-1966 väliseltä ajalta tai sitten vuosilta 1976-1978, 1976-1979 tai 1976-1980 eteenpäin olevista Vahvistetun Jalkapallon Olympiajoukkueen eli Suomen A-maajoukkueen ja Suomen Jalkapallon Olympiajoukkueen (Ei erikseen perustetun, A-maajoukkuepohjaisen Olympiajoukkueen joka oli olemassa vain vuosien 1980, 1984 ja 1988 Kesäolympialaisten jalkapalloa varten.) otteluista niin lisätietoa saa niistä aina kertoa!
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #11 : 28.06.2019 klo 18:11:41 |
|
Vuoden 1990 Jalkapallon Olympiajoukkue pelasi ainakin 7.3.1990 ottelun Thyringenissä Ruotsin A-maajoukkuetta tai Ruotsin B-maajoukkuetta vastaan minkä jälkeen se siirtyi Portugaliin pelaamaan Troija Cupia 11.3.1990-13.3.1990 väliseksi ajaksi.
Siellä olevista joukkueista ei paljoakaan ole tietoa.
Sen sijaan vuonna 1990 Jalkapallon Olympiajoukkue pelasi kuin pelasikin Japanin A-maajoukkuetta vastaan suhteellisen sensaatiomaisen tasapelin 0-0 tuon vuoden toukokuussa kun Japanin A-maajoukkue oli tosiaan Suomessa.
Japanin A-maajoukkue pelasi kevään ja kesän 1990 aikana Jalkapallon MM 1990:n lopputurnauksesta pudonneena harjoitusotteluja pitkin Eurooppaa. Sensaatiomaisin lienee ollut MM-kisoissa pelanneen Ruotsin kanssa ollut niukka tappio maalein 0-1 noin kuukautta ennen Suomessa pelattuja otteluja huhtikuussa 1990 vaikka pitkin talvea 1990 oli jo Japanin A-maajoukkue pelaamisensa aloittanut Euroopassa.
Japanin A-maajoukkue pelasi Suomessa myös ainakin toisen ottelun Jalkapallon Olympiajoukkuetta vastaan ja lisäksi myös näytösottelun Valkeakosken Hakaa vastaan jossa Haka tuntui pistävän parastaan ja jopa ehkä Olympiajoukkuettakin sensaatiomaisemmin iski loppulukemiksi 2-2 tasapelin.
Sittemmin Japanin A-maajoukkue Suomesta lähdön jälkeen pelasivat ainakin vielä Länsi-Saksan eri seurajoukkueita vastaan kun A-maajoukkue valmistautui tietenkin erittäin kovaa vauhtia alkaviin MM-kisoihin eikä välttämättä enää ehtinyt pelata harjoitusottelua sitä vastaan.
Japanin A-maajoukkue oli Suomessa ainakin paikkakunnista puhuttaessa Jämsänkoskella, Pajulahdella ja Valkeakoskella ellei useammassakin paikassa kun se pelasi niin virallisia kuin epävirallisiakin otteluja.
Japanin A-maajoukkueen johto piti myös Suomen Olympiajoukkueen Joukkuekapteenista Sami Ylä-Jussilasta erittäin paljon.
Itse asiassa niinkin paljon, että Japanin jalkapallomediassa oli tuohon aikaan sinä vuonna ja vähän myöhemminkin vakavia ehdotuksia tarjouksen tekemiseksi suomalaiselle siirtyä J-Liigaan.
Japanin A-maajoukkueella tosiaan oli tekninen ja nopeudellinen ylivoima Suomen Olympiajoukkueeseen kuten myös todennäköiseen A-maajoukkueeseen nähden, mutta fyysinen peli oli melkoisen heikkoa kontaktipelin osalta ja vaikka sekin olisi riittänyt niin viimeistelytaito oli vielä valitettavasti vuonna 1990 melko riittämätön joten vaikka MM-Italiaan Japani olisi noussut kuten ainakin ajoittain monet alkoivat toivoa niin Japanissa kuin sen ulkopuolellakin niin pahasti kuokkaan olisi todennäköisesti kuitenkin tullut sille peleissä.
Kun innokkuutta Japanilla tuntui olevan kuten oli Yhdysvalloilla MM-Italiassa sinä vuonna, mutta ei vain vielä itse varsinaista kunnon menestyspohjaa.
Vuodesta 1990 lähtien kuitenkin alkoi merkittävä panostus niin Japanissa kuin Yhdysvalloissakin jalkapalloon ja se on vienyt ne pitkälti tähän asemaan missä ne ovat nykyään eli erittäinkin kovaa kasvavaa kiinnostusta on molemmissa maissa jalkapalloon.
|
|
« Viimeksi muokattu: 28.06.2019 klo 18:16:19 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #12 : 25.07.2019 klo 14:58:05 |
|
Viime aikoina olen kovasti koittanut määrittää tuota Olympiajoukkueen alkamista vuosien 1976-1978 väliseltä ajalta.
Toistaiseksi ja lähinnä Montrealin Kesäolympialaisten Jalkapallon lähetyksiä etsiessä ja määrittäessä on ainakin lähtökohtaisesti vuodelta 1976 käynyt ilmi se, että melkein varmasti ei ainakaan elokuuhun 1976 mennessä ole ollut vielä päätöstä vanhan B-maajoukkueen perillisen eli Olympiajoukkueen perustamisesta.
Lopullisen vuoden 1976 sulkemiseen ulos Olympiajoukkueen perustamisvuotena menee kyllä valitettavasti jonkin aikaa pidempään.
Siten jatko onkin epäselvempi, mutta vuosina 1976-1978, 1976-1979 ja 1976-1980 ja niiden välisenä aikana lienee jossakin vaiheessa alkanut toiminta Olympiajoukkueella.
Ja muutoin tietysti sitten vuosina 1977-1978, 1977-1979 ja 1977-1980 ja niiden välisenä aikana.
Kesäolympialaisten muut ottelut vuosilta 1960-1972 alkavatkin olla YLE:n lähetysten kohdalta puhuttaessa jo melkein löydetyt milloin vanhemmassa päässä oli enemmän otteluita, mutta uudemmassa päässä oli selvemmin merkittyjä lähetyksiä kaikessa enenevässä harvinaisuudessaan siihen mitä tuli tuon ajan Yleisradion lähettämään Kesäolympialaisten jalkapalloon.
|
|
« Viimeksi muokattu: 25.07.2019 klo 15:01:23 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #13 : 19.09.2019 klo 09:16:47 |
|
Jalkapallon Olympiajoukkueen otteluja tai erilaisia turnauksia ei ole viime aikoina harmittavasti selvinnyt enempää joskin vuosina 1994-1995 oli ainakin kaksi turnausta missä se oli mukana.
Vuonna 1994 se oli Intian Turnauksessa mukana ja vuonna 1995 Kyproksen Turnauksessa.
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #14 : 06.10.2019 klo 15:23:40 |
|
Vuoden 1995 Kyproksen Turnauksen jälkeen Jalkapallon Olympiajoukkue eli silloinen B-maajoukkue tuntui jollakin tavalla viettävän seuraavat 2 vuotta enemmän tai vähemmän eräänlaisessa horrostilassa.
Tai ainakin mikäli se olisi sittenkin pelannut vuosina 1996-1997 kovinkin paljon otteluja niin hirveästi niistä ei ainakaan ollut tuolloin tiedotettu.
Lisäksi ne tuntuivat olevan myös yksittäismaaotteluja vailla varsinaisia turnaustavoitteita.
Jalkapallon Olympiajoukkuetta ja siitä puhuttaessa tuntui piinaavan myös pelko mahdollisesta lakkauttamisesta tuolloin kuten oli myös Jääkiekon Team Karjalalla eli myös sen lajin B-maajoukkueella ja Sisu Teamin jälkeläisenä.
Välillä Jalkapallon Olympiajoukkue on ainakin erittäin vähäksi aikaa tilapäisesti kenties tuolloin ihan oikeastikin taas lakkautettu eikä tuolloin pessimistisimmillään ainakaan Palloliitolla ollut tarkoitus perustaa mahdollista uutta sellaista joukkuetta.
Tai mikäli se sitten ei lakkauttanut Olympiajoukkuetta todella niin ainakin yksinkertaisesti piti sitä yllä varsin nimellisellä tavalla eikä erityisemmin rohkaissut sen käyttöön toisin kuin mitä oli tehnyt jatkuvasti jo 1970-luvun lopulta lähtien tai varsinkin silloin kun vuoden 1988 Soulin Kesäolympialaisten jälkeen oli lakkautettu tämä toinen, enemmän A-maajoukkueeseen päin nojautuva ja erikoistarkoitukseen aina Kesäolympialaisia varten luotu toinen Olympiajoukkue.
Vuodesta 1989 eteenpäin aina vuoteen 1995 asti Olympiajoukkue oli jalkapallossa pelannut ainakin tietääkseni aina enemmän otteluja kuin mitä se oli paljoa 1970-luvun lopulta asti vuoteen 1988 mennessä siihen asti pelannutkaan.
Ihan vuoden 1997 lopulla ja kiitos Jukka Ikäläisen ja Ari Hjelmin vankkumattomien taivuttelujen Olympiajoukkue saatiin uudelleen tauoltaan takaisin pelaamaan ellei ainakin ihan pessimistisimmillään jopa herätetty kokonaan uutena henkiin ainakin periaatetasolla kun organisaatiotakin ryhdyttiin sen takana kunnostamaan.
Vertailun vuoksi Jääkiekon Team Karjalalle kävi vastaavalla aikavälillä paljon heikommin ja se lakkautettiin joko vuoden 1997 lopulla tai vuonna 1998.
Joskin ei jääkiekossakaan jääty kauan laakereille lepäilemään vaan siinäkin tuli vuodeksi 2000 jo nk. Kokeilumaajoukkue Team Karjalan tilalle ja vuodesta 2001 eteenpäin vuorostaan sen tilalle tulikin seuraava pitkäaikaisempi, mutta selvästi Sisu Teamiin tai Team Karjalaan verrattuna löyhempi Jääkiekon B-maajoukkue eli Mestis All-Stars joka jaksoi pysyä aktiiivisena pelaamassa vuoteen 2007 tai 2008 asti.
Lisäksi Jääkiekon Alle 23-Vuotiaiden maajoukkue oli vähän aikaa periaatteessa Mestis All-Starsin jälkeen B-maajoukkue jääkiekossa ennen kuin senkin toiminta päättyi tai jäi nimellisemmäksi.
Jalkapallon Olympiajoukkue tosiaan nyt Ikäläisen ja Hjelmin alaisuudessa pelasi ensimmäisenä turnauksena 29.12.1997 alkaen ja myös alkuvuodelle 1998 ulottuneen Madeiran Turnauksen.
Madeiran Turnauksessa Olympiajoukkue kohtasi Portugalin, Tunisian ja Madeiran Nuorten seurajoukkueen.
Madeiran Turnauksen jälkeen Olympiajoukkue uutenakin sellaisena tai entisenä ja toiminnastaan virvoitettuna tuntui negatiivisena puolena lähinnä vetämään leirejä ja harjoitusotteluja kotimaassa ja ainoa varsinainen varma maajoukkuepeli olisi ollut Skotlantia vastaan huhtikuussa 1998.
Toisaalta Olympiajoukkueen uusi alku tuolloin tunnuttiin ainakin otettavan varovasti ja ottelumääriä oli tarkoitus lisätä paljonkin tulevaisuudessa ja ainakin lähivuosina tuolloin.
Paha on kyllä tosin sanoa, että millaisia otteluja se sitten myöhemmin pelasi vuoden 1998 puolella.
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #15 : 28.11.2019 klo 03:45:47 |
|
Vuoden 1990 Jalkapallon Olympiajoukkueen otteluja olen saanut hieman lisää selville tuloksiltaan joskin suurin osa niistä on jo olemassa olevista otteluista.
Tässä tulee niitä alle:
7.3.1990 Thyringen Ruotsi: Olympiajoukkue-Ruotsi B 1-3 (Lopulta Ruotsin A-maajoukkueen sijaan pelasi tietenkin sen asemasta Ruotsin B-maajoukkue.)
1990 Troija Cup Portugalissa
11.3.1990: Olympiajoukkue-OL-Laget Norja 1-1
12.3.1990: Olympiajoukkue-Ruotsi B 0-1 (Ottelun ratkaisuun tarvittiin Rangaistuspotkusta syntynyt maali.)
13.3.1990: Olympiajoukkue-OL-Holdet Tanska 2-0
30.8.1990 Kotka Suomi: Olympiajoukkue-Neuvosto-Eesti 0-0
|
|
« Viimeksi muokattu: 28.11.2019 klo 03:56:53 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #16 : 28.11.2019 klo 04:08:00 |
|
Vuoden 1991 alku Suomen Jalkapallon Olympiajoukkueessa oli melkoinen.
Intian Turnaus siirtyi myöhemmäksi osaksi vuotta ja monet Persianlahden maiden ottelut niitä vastaan siirtyivät myös Persianlahden Sodan vuoksi.
Kyproksen Turnaus 1991 peruuntui ainakin näillä näkymin kokonaan siltä vuodelta kun sitä ei ainakaan saatu järkevästi suunniteltua alkuperäiselle tammikuulle tai helmikuulle 1991. Mahdollisesti mikäli kuitenkin pelattiin niin se pelattiin loppuvuodesta 1991.
Lisäksi myös Hollannin Turnaus Sittardissa peruuntui melkein kokonaan jolloin lopulta Sittardiin matkasi vain Naisten Maajoukkue yksittäismaaotteluun ja Olympiajoukkue miehistä siirtyi pelaamaan alun perin olleen Sittard Cupin sijaan Portugaliin jälleen Troija Cupia.
Alun perin Sittard Cupin piti mennä näin Hollannissa:
Sittard Cup Hollannissa 25.2.1991-3.3.1991
26.2.1991: Olympiajoukkue-OL-Laget Norja
28.2.1991: Olympiajoukkue-Färsaaret A
1.3.1991: Välierä Loppuottelua tai Sijoitusottelua varten
3.3.1991: Loppuottelu tai Sijoitusottelu
Sittemmin kun homma tosiaan jouduttiin pika-aikataululla muuttamaan suunnitelmat Portugaliin vuoden 1991 Troija Cupiin niin suunnitelmat siellä menivät seuraavasti:
1991 Troija Cup Portugalissa
27.2.1991: Olympiajoukkue-Färsaaret A 2-2
3.3.1991: Olympiajoukkue-OL-Laget Norja 2-4
Troija Cupissa 1991 ei tiettävästi pelattu Sittard Cupista 1991 poiketen Sijoitusottelua tai Loppuottelua vaan OL-Laget Norjasta ja Färsaaret A-maajoukkueellaan pelasivat yhden ottelun välissä keskenään ja suomalaiset keskittyivät lähinnä leireilemään.
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #17 : 28.11.2019 klo 04:36:04 |
|
Kyproksen Turnaus 1995 on tosiaan selvinnyt päivämääriltään ja ottelijoiltaan, mutta ei vielä toistaiseksi harmittavasti tuloksiltaan kun se pelattiin 26.2.1995-6.3.1995 välisenä aikana missä Olympiajoukkue kohtasi seuraavat joukkueet omina ottelupäivinään kun muina päivinä sen vastustajat pelasivat keskenään tai leireilivät kuten Olympiajoukkuekin:
Kyproksen Turnaus 1995
28.2.1995: Olympiajoukkue-Islanti B
2.3.1995: Olympiajoukkue-Eesti A
5.3.1995: Olympiajoukkue-OL-Laget Norja
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #18 : 28.11.2019 klo 04:39:46 |
|
Aiemmin mainittu Jukka Ikäläisen ja Ari Hjelmin vankkumaton taivuttelu Palloliitolle vuonna 1997 tosiaan tuotti tulosta siihen nähden mitä aiemmin kerroin eli 13.12.1997 Palloliitto ilmoitti, että Olympiajoukkue ainakin näillä näkymin alkoi siitä eteenpäin jälleen pelata suuremmin julkisesti ilmoitettuna uudelleen ja kausi 1998 oli silloin tietenkin omanlaisensa tavoite vaikka suunta tietenkin oli kaukaisemmassa tulevaisuudessa.
13.12.1997 ilmoitettiin tosiaan samassa yhteydessä merkittäväksi pelattavaksi turnaukseksi myös tuo aiemmin kerrottu Madeiran Turnaus.
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #19 : 28.11.2019 klo 06:07:51 |
|
Vuonna 1995 Jalkapallon Olympiajoukkueen kuten myös Jalkapallon Yhdistelmämaajoukkueen eli AB-Maajoukkueen tai myös BA-Maajoukkueen, A ja B-maajoukkueen tai myös B ja A-maajoukkueen, A ja Olympiajoukkueen tai Olympia ja A-maajoukkueen eli myös AO-Maajoukkueen tai myös OA-Maajoukkueen, Yhdistelmäolympiajoukkueen, Olympiayhdistelmäjoukkueen ja Vahvistetun Jalkapallon Olympiajoukkueen nimellä tunnetun joukkueen Vuoden Pelaaja oli sinä vuonna molemmissa joukkueissa tavallaan yllättävä, mutta ei silti niin kovin yllättävä yllätysnimi.
Yllätystä tuli lähinnä siitä, että hän tosiaan pelasi tuon ajan B-maajoukkueessa eli Olympiajoukkueessakin ja myös tosiaan Jalkapallon Yhdistelmämaajoukkueessa aika paljonkin kauden pelejään.
Hän oli vuonna 1995 Sami Hyypiä.
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #20 : 28.11.2019 klo 06:21:45 |
|
Vuoden 1995 Kyproksen Turnaus joka silloin tällöin toiselta tai kolmannelta nimeltään tunnettiin myös Jalkapallon Larnaka Cupina tai Nikosia Cupina pelattiin tosiaan Jalkapallon Olympiajoukkueen osalta seuraavin tuloksin kun ne nyt löytyivät:
Kyproksen Turnaus 1995
28.2.1995: Olympiajoukkue-Islanti B 1-3
2.3.1995: Olympiajoukkue-Eesti A 4-0
5.3.1995: Olympiajoukkue-OL-Laget Norja 0-2
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #21 : 28.11.2019 klo 12:17:59 |
|
Vuoden 1994 Intian Turnauksessa Suomen Jalkapallon Olympiajoukkue kohtasi seuraavat maat, mutta valitettavasti ihan kaikista otteluista ei ole tuloksia kun ottelut pelattiin seuraavasti aikavälillä 15.3.1994-25.3.1994 Intiassa jolloin turnausta välillä nimitettiin Hyderabad Cupiksi, Madras Cupiksi, Delhi Cupiksi tai Nehru Cupiksi:
16.3.1994: Olympiajoukkue-Sambia 1-1
18.3.1994: Olympiajoukkue-Intia 4-1
21.3.1994: Olympiajoukkue-Iran 1-2
19.3.1994 ja 20.3.1994 Olympiajoukkue kohtasi näillä näkymin muut vastustajansa turnauksessa eli Turkmenistanin ja Etelä-Korean, mutta niistä otteluista ei valitettavasti löytynyt tulosta ja muina päivinä Olympiajoukkue lähinnä leireili tai harjoitteli myös turnauksen jälkeen Intiassa olemisen aikansa verran.
|
|
« Viimeksi muokattu: 28.11.2019 klo 12:20:52 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #22 : 28.11.2019 klo 13:17:40 |
|
Jalkapallon Olympiajoukkueella vuonna 1993 oli myös jälleen yhtenä kauden isommista turnauksistaan matka Intiassa.
Intian Turnaus tai myös Hyderabad Cup, Madras Cup, Delhi Cup tai Nehru Cup oli näillä näkymin vasta toinen sellainen sille ilman ihmeitä sillä vuoden 1992 Intian Turnauksessa Olympiajoukkue ei välttämättä ollut mukana ja vuonna 1991 se oli ollut ensimmäisen kerran siellä ainakin näillä näkymin kun vuoden 1990 Intian Turnaus taisi peruuntua joko Persianlahden levottomuuksien, Intian omien poliittisten levottomuuksien takia tai sitten sen tultua pelatuksi Palloliitto vain tuli tuolloin toisiin ajatuksiin sinne menosta silloin.
Olympiajoukkueen osalta sen lisäksi vuonna 1993 tiettävästi itse Suomen A-maajoukkuekin kohtasi Intian, mutta siitä poikkeuksena kai yleensä ensimmäisen kerran.
Tai vasta toisen kerran enintään sillä vaikka epävirallisia otteluja kai oli ollut tuota ennen Suomen ja Intian välillä jalkapallo A-maajoukkuein niin virallisia otteluja ei varmaankaan kuin vain yksi.
Vuoden 1993 Intian Turnauksen pelipäivämääristä en ole ihan varma, mutta tuloksista kylläkin kun pian tulevat julki.
Olympiajoukkueen lisäksi turnaukseen osallistuivat tietenkin kisaisäntä Intia, Kamerun, Bolivia, Pohjois-Korea, Venäjä ja Romania vuoden 1992 Intian Turnauksen voittajana. Algerian piti osallistua myös turnaukseen, mutta se vetäytyi siitä pois.
Mahdollisesti Suomen ohella Venäjä ja Romania käyttivät omia B-maajoukkueitaan, mutta välttämättä eivät.
Siten Olympiajoukkue saattoi olla ainoa B-maajoukkue turnauksessa sinänsä.
Vuoden 1993 Intian Turnaus pidettiin vuoteen 1994 ja maaliskuuhun nähden silloisen Intian Turnauksen sijaan kuitenkin tammikuussa ja helmikuussa 1993 Intiassa.
Tässä itse tuloksia kun näillä näkymin Intian Turnaus 1993 pelattiin kahdessa eri lohkossa jolloin Olympiajoukkue kohtasi vain toisen lohkon lohkovoittajan tai toiseksi sijoittuneen maan Intian Turnauksen 1993 Välierässä:
Intian Turnaus 1993 Alkuerät
Olympiajoukkue-Intia 0-0
Olympiajoukkue-Kamerun 0-0
Olympiajoukkue-Intia 2-0
Olympiajoukkue-Kamerun 0-2
Olympiajoukkue pääsi Intian Turnauksen 1993 Välieriin kun Intia ja Kamerun pelasivat tasapelin 2-2. Toisessa Intian Turnauksen 1993 Välierässä kohtasivat näillä näkymin Kamerun ja Romania kun taas Olympiajoukkue kohtasi seuraavan vastustajan:
Intian Turnaus 1993 Välierä
Olympiajoukkue-Pohjois-Korea 2-3
Siten Olympiajoukkueen matka päättyi siihen kun Intian Turnauksessa 1993 ei pelattu Pronssiottelua.
Romania tai mahdollisesti myös Romanian B-maajoukkue voitti Kamerunin maalein 4-0 ja pääsi tosiaan pelaamaan Pohjois-Koreaa vastaan Intian Turnauksen 1993 Loppuotteluun jonka se todennäköisesti myös voitti ainakin ilman ihmeitä.
Olympiajoukkueen tappiota osin seliteltiin hieman Pohjois-Korean voimakkaasta poliittisesta painostuksesta johtuen ainakin pilapuheissa kun Pohjois-Korean urheiluministeri oli paikan päällä ja lisäksi sitten selvästi vakavampikin syy tappiolle oli periaatteessa.
Intian Televisio halusi ottelun alkavan puoli tuntia aiemmin ihan keskellä pahinta mahdollista kuumuutta mihin Olympiajoukkueen pelaajat ja päättäjät paikan päällä ilmaisivat selkeät ja kovat vastalauseensa joista ei piitattu.
Niilläkin oli varmasti vaikutusta osin lopputulokseen, mutta ei ihan ehkä välttämättä kokonaan.
Eri asia ehkä olisi ollut mikäli Olympiajoukkueella ei olisi ollut lainkaan kokemusta Intiassa pelaamisesta aiemmin tai vain erittäin vähän siihen mennessä kun kuitenkin vähän enemmän Olympiajoukkue oli pelannut Intiaa vastaan ihan Intiassakin toisin kuin vaikkapa Suomen A-maajoukkue.
|
|
« Viimeksi muokattu: 28.11.2019 klo 13:20:18 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #23 : 08.01.2020 klo 19:29:01 |
|
Suomen B-maajoukkueelle on vanhemmista ajoista puhuttaessa löytynyt vielä yksi virallinen B-maaottelu lisää.
Nimittäin aivan ensimmäinen sellainen heti sotien jälkeen kun B-maajoukkuetta alettiin peluuttaa uudelleen.
Aiemmin kerrottuna elokuussa 1950 piti Porissa ainakin pelata B-maajoukkueen nk. Kokeilumaaottelu Suomen A-maajoukkuetta vastaan, mutta se peruttiin ja muutenkin aiottuna ottelupäivänä eli 16.8.1950 pelattiin Palloliiton ja TUL:n erillinen B-katsastusottelu kun tätä aiemmin oltiin pelattu erillinen A-katsastusottelu.
Joka tapauksessa vuonna 1951 Suomen B-maajoukkueen taival käynnistyi uudelleen ensi kertaa sotien jälkeen kun se aiemmin kerrotusti ryhtyi pelaamaan myös Ruotsin B-maajoukkuetta ja Norjan B-maajoukkuetta vastaan.
Lisäksi aiemmin kerrotulla tavalla Tanskan Jalkapalloliitto lähetti oman erikoisen maajoukkueensa pelaamaan Suomen B-maajoukkuetta vastaan kokeiluottelun joka on joihinkin kirjoihin laskettu myös Tanskan ensimmäiseksi B-maaotteluksi vaikkakin Tanskan oma Palloliitto on jostakin syystä jättänyt sen usein pois listoiltaan tai kohdellut sitä korkeintaan muuna otteluna koska se pelattiin ennen varsinaista maan omaa B-maajoukkueen peliä.
Suomen Palloliitto on vaihtelevasti hyväksynyt sen joko Tanskaa vastaan pelattuna B-maaotteluna tai Tanskaa vastaan pelattuna muuna maajoukkueotteluna historian varrella.
Itse uusi ja löytämäni ottelu nyt varmasti ensimmäisenä sotien jälkeen pelattuna B-maaotteluna virallisesti oli nk. Korvausottelu tietenkin elokuussa 1950 ja 16.8.1950 perutulle nk. Kokeilumaaottelulle Suomen A-maajoukkuetta vastaan.
Eli aivan kylmiltään Suomen B-maajoukkue ei lähtenyt Ruotsin ja Norjan selkeitä B-maajoukkueita tai ei myöskään Tanskan erikoisen oloista B-maajoukkuetta vastaavaa joukkuetta vastaan pelaamaan.
Suomen B-maajoukkue kohtasi siis 1.8.1951 tietenkin ensimmäisessä vuosien 1951-1966 ajan B-maajoukkueen virallisessa ottelussaan Suomen A-maajoukkueen eli nykypäivän Huuhkajat.
Samalla Suomen B-maajoukkue jälleen uskomattomasti voitti Suomen A-maajoukkueen ja siten ellei muita yhteyksiä ole tai erillisiä epävirallisia voittoja niin puhtain B ja A-maajoukkuein on tosiaan käynyt niin, että Suomen B-maajoukkue on jalkapallossa aina voittanut A-maajoukkueen!
Toki otteluja onkin näillä näkymin puhtaasti sellaisenaan pelattu vain kahdesti vuosina 1939 ja 1951 ja aikakausikin oli erittäin erilainen nykypäivään verrattuna.
Sensaatioksi tulokseltaan periaatteessa ihan aikanaankin noussut ottelu pelattiin Helsingissä 1.8.1951 ja siinä B-maajoukkueen voittoisa joukkue oli seuraava ja kun tämä ottelu lisätään tähän viestiin vuosien 1930-1939 ja 1951-1964 tai näkökannan mukaan vuosien 1931-1939 ja 1951-1964 välisen ajan ottelujen viestiin mahtumattomuuden takia.
Suomen B-maajoukkueen pelaajat Helsingissä olivat seuraavat:
K. Hurri (Jäntevä)
P. Koivisto (KTP)
Å. Lindman (HIFK)
H. Vainio (KPV)
U. Engström (TPK)
R. Suojanen (TuPy)
P-E. Hägg (KIF)
S. Pelkonen (JoPS)
Å. Pettersson (Jäntevä)
P. Vanhanen (KTP)
K. Lahti (KTP)
Vaihtomiehet:
U. Öhrn (HPS)
K. Nieminen (Sudet)
P. Mustonen (KaPa)
B-Maajoukkueen Kapteeni: Å. Lindman (HIFK)
B-Maajoukkueen Päävalmentaja ja Joukkueenjohtaja: Max Viinioksa
Joukkueen Huoltaja: T. Aro
Suomen B-maajoukkue voitti Suomen A-maajoukkueen maalein 3-1.
Ottelutauolla Å. Lindmanin osalta tehtiin siirto kentällä keskustuen pelaajaksi eli näillä näkymin tarkoittaen puolustavaa keskikenttäpelaajaa 1950-luvun alun mittapuulta nykypäivään tulkiten ilman muuta selvitystä asiaan ja K. Lilja siirrettiin pelaamaan vasemman puolustajan paikkaa.
B-maajoukkueen maalintekijät historiallisessa paluuottelussa sotien jälkeen olivat P-E. Hägg, K. Lahti ja P. Vanhanen ja A-maajoukkueen ainoan maalin teki S-G. Myntti.
Virallisten ottelujen osalta alkaa näyttää hommat selvältä joskin ihan vähän saattaa löytyä mukaan joskus vielä epävirallisia B-maajoukkueotteluja aikaväliltä 1951-1966.
Uuden muutoksen myötä joka tapauksessa ainakin virallisesti puhuttaessa vuosi 1951 oli ainoa vuosien 1951-1966 välisenä aikana kun B-maajoukkue pelasi enemmän kuin tutut kolme B-maaotteluaan kauteen.
PS. Aikaisemmin 7.10.2018 lähettämääni suureen viestiin vuoden 1951 B-maajoukkueen otteluun Tanskan erikoista B-maajoukkuetta vastaavaa joukkuetta vastaan on tupsahtanut mukaan tulosvirhe kun laitoin aikanaan A-maajoukkueiden keskinäisen lopputuloksen Suomen ja Tanskan osalta. Oikea tulos on 1-2 Suomen B-maajoukkueen tappioksi joten korjaan asian välittömästi siihen täyteen viestiin mikäli vain korjaustoimenpiteen voi suorittaa.
PPS. Korjaustoimi suoritettu 30.9.1951 pelatun Suomen B-maajoukkueen ja Tanskan B-maajoukkuetta vastanneen silloisen erikoisen joukkueen lopputuloksen suhteen.
|
|
« Viimeksi muokattu: 08.01.2020 klo 19:46:58 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
Piippu-Virtanen
Poissa
|
|
Vastaus #24 : 14.02.2020 klo 11:00:01 |
|
Vuosina 2006-2012 pelattiin A-maajoukkueen ohella "B-maaotteluita" joukkueilla, joiden nimet vaihtelivat. Tietokilpailu-osiosta kaivettu epävirallinen listaus:
U23 Haastajamaajoukkueessa, B-maajoukkueessa tai A2-maajoukkueessa pelanneet 2006-2012 (91 pelaajaa):
Janne Korhonen, Tomi Maanoja, Peter Enckelman, Ville Iiskola, Lukas Hradecky, Anssi Jaakkola, Henri Sillanpää, Jukka Lehtovaara, Jesse Joronen
Tuomas Kansikas, Markus Halsti, Tuomas Aho, Heikki Aho, Jonas Portin, Mikko Hauhia, Jermu Gustafsson, Petri Pasanen, Juha Pasoja, Toni Kuivasto, Toni Kallio, Ari Nyman, Veli Lampi, Pyry Kärkkäinen, Joni Aho, Sebastian Strandvall, Robin Wikman, Sami Rähmönen, Ville Jalasto, Jukka Raitala, Toni Järvinen, Tuomo Könönen, Hannu Patronen, Mathias Lindström, Mika Ojala, Paulus Arajuuri, Jani Tanska, Petri Viljanen, Ilari Äjälä, Joona Toivio, Niklas Moisander
Mikko Manninen, Jussi Kujala, Janne Vellamo, Ville Taulo, Sebastian Sorsa, Erfan Zeneli, Juska Savolainen, Daniel Sjölund, Perparim Hetemaj, Mika Nurmela, Peter Kopteff, Jari Ilola, Alexei Eremenko jr, Tim Sparv, Kasper Hämäläinen, Eero Korte, Eetu Muinonen, Teemu Turunen, Mehmet Hetemaj, Mika Väyrynen, Kari Arkivuo, Tuomas Haapala, Marco Matrone, Janne Saarinen, Antti Pohja, Nicholas Otaru, Joel Perovuo, Tomi Petrescu, Jussi Vasara, Sebastian Mannström, Mika Ojala, Joni Kauko, Toni Kolehmainen
Roni Porokara, Jarno Parikka, Hermanni Vuorinen, Shefki Kuqi, Juho Mäkelä, Berat Sadik, Toni Lehtinen, Tommi Kari, Mika Ääritalo, Jami Puustinen, Jonatan Johansson, Mikko Innanen, Jukka Santala, Juha Hakola, Timo Furuholm, Teemu Pukki, Riku Riski, Mikael Forssell, Akseli Pelvas
Tähän alle tulee vielä pian yksi ottelu jota kenties myös voisi nimittää B-maajoukkueen otteluksi ja se olisi viimeinen näihin päiviin asti vuodelta 2013. Välillä tosin varsinkin Meksikon omassa mediassa ja osin ihan Suomessakin tunnettiin tämä joukkue eräänlaisena Veikkausliigan nk. Liigamaajoukkueena, Veikkausliiga All-Starsina, Veikkausliiga Tähdistönä ja Veikkausliigan Tähdistöjoukkueena kun tällä pelattiin kauden päätteeksi. Meksikon espanjankielisessä mediassa sama joukkue meni tietysti nimellä Finlandia B ja huomattavasti tuota yleisemmin nimellä Liga de Apuestas de las estrellas ja muutoin paikallisen lehdistön käyttämästä nimestä riippuen Liga Primera de Finlandia/Liga Primera Division de Finlandia/Primera Liga Division de Finlandia/Primera Division Liga de Finlandia. Vuoden 1994 jälkeen tosiaan kun Suomeen luotiin Ykkönen ja muutkin numerosarjat entisten divisioonien tilalle niin Meksikossa, Espanjassa ja muutoin espanjankielisessä maailmassa nuo sarjanimetkin muuttuivat sitä mukaa kun näin kävi. Alun perin kun Primera tarkoittaen Suomen vastaavaa oli nimenomaan Jalkapallon 1. Divisioona/1-divisioona vuoteen 1993 asti. Sen jälkeen tosiaan tuon numeronimen mukaan mentäessä eli vuodesta 1994 lähtien Jalkapallon Ykkönen on ollut tosiaan espanjankielisissä maissa Segunda/Segunda Division de Finlandia ja Jalkapallon Kakkonen samassa suhteessa on ollut vuodesta 1994 lähtien espanjankielisissä maissa Tercera/Tercera Division de Finlandia ja loput numerosarjat tietenkin aina numeroa jäljemmässä vuodesta 1994 lähtien kun nimenmuutos tuli. Vanhempi Futisliiga menikin toisinaan vuosina 1990-1991 aika hassusti nimiltään ainakin ajoittain kun oli Liga de Neste ja Liga de Futura ajoittain nimenä vaikka virallinen nimi olikin vain Liga de Futbol de Finlandia. SM-Sarja tai varsinkin vanhempi Mestaruussarja olikin sitten nimeltään Campeonato Finlandia de Futbol kun muina niminä oli myös Serie A de Finlandia tai Liga Finlandia de Futbol. Sen enempää espanjalaisuutta miettimättä Suomen B-maajoukkue sellaisenaan tai vaikkapa nk. Veikkausliigan Tähdistönä kohtasi kauden jälkeen erikseen 30.10.2013 Meksikon B-maajoukkueen seuraavalla tuloksella: 30.10.2013: Suomi B/Veikkausliigan Liigamaajoukkue-Meksiko B 2-4 Se oli vuoden 2013 ainoa B-maaottelu mitä sitäkään ei alun perin arveltu pelata ja osin senkin vuoksi kaikissa kirjoissa sitä ei esiintynyt San Diegossa pelatun ottelun osalta. Asiaa kuitenkin tästä ottelusta ihme kyllä oli Suomessakin muun muassa tähän alle tulevassa linkissä: https://yle.fi/urheilu/3-6909732
|
|
« Viimeksi muokattu: 14.02.2020 klo 11:04:09 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
|
|
|
|
|
|
|