FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
13.07.2020 klo 13:54:58 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 [2]
 
Kirjoittaja Aihe: B-maajoukkueemme historia ja sen asema nykyisin  (Luettu 17185 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #25 : 19.02.2020 klo 11:16:02

Vanhemman ajan Suomen Jalkapallon Olympiajoukkueen eli tietenkin Jalkapallon vanhemman ajan B-maajoukkueen seuraajan osalta on paljastunut nyt lopullisesti se tieto, että vielä vuonna 1976 sitä ei todellakaan ollut perustettu vielä jatkamaan Suomen Jalkapallon B-maajoukkueen perinteitä.

Asia selvisi kun kaikkiaankin olen saanut käyttööni jonkin verran aivan kokonaan uutta aineistoa mitä minulla ei aikaisemmin ollut saatavilla tai oli ollut erittäin rajallisesti saatavilla tai menty vain muistinvaraisella tietopohjalla.

Mahdollisesti tämän uuden aineiston osalta puhuttaessa se alkaa vuodelta 1976 ja päättyy nähdäkseni kaikkiaankin kotimaista jalkapalloa koskien vuoteen 1999 tai 2000 asti kun aivan en ole ehtinyt tuota kaikkea hiljakkoin tullutta aineistoa vielä oikein edes selata läpi.

Aineistossa toistaiseksi on ainakin silmäiltynä on mukana kaikenlaista koskien tietysti myös erinäisten alempien sarjojen yleisömääriä ja monta muutakin asiaa mitkä ilman muuta pitää selvittää lähiaikoina, lähiviikkoina ja kuukausinakin aineiston valtavuudesta riippuen.

Toivon mukaan ainakin uudet lisätiedot ovat riittäviä merkittäviä päivityksiä ajatellen, mutta se jää nähtäväksi.

Siinä mielessä ainakin aiemmin ihan näinä päivinä miettimikseni aikomani Jalkapalloilun Kakkosen, Kolmosen ja nuo muutamat alempien sarjojen budjetilliset ja palkalliset kokoelmat vuosilta 2004-2019 puhuttaessa tulevat lykkäytymään vielä ainakin vähäksi aikaa tämän kaiken selviämisen myötä.

Näillä näkymin on kenties selvinnyt myös muutamakin mielenkiintoinen Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan TV-ottelukin lisää, mutta päivitän tilannetta kunhan ehdin ja se olisikin hyvä juttu varsinkin vielä vuosien 1979-1980 osalta kun tuolloin oli vielä ainakin 1-2 TV-ottelua myöhäislähetyksenä tai päivän avauksena ilman ilmoitusta TV2:ssa!
« Viimeksi muokattu: 19.02.2020 klo 11:34:03 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #26 : 20.02.2020 klo 01:35:18

Vihdoin ja viimein on selvinnyt uuden aineiston myötä vuosi ja ottelu millä tosiaan B-maajoukkueemme palasi suomalaisessa jalkapallossa vanhempaan aikaan pelaamaan uudelleen vuoden 1966 jälkeen!

Vuosi oli 1977 kun keskellä kaikkea tuota vuotta päätettiin Suomen Palloliiton 70-vuotisjuhlien kunniaksi aloittaa uudelleen, osin muutenkin mitä erilaisimpien mietintöjen jälkeen ja lopulta vain Pohjoismaisen B-maaottelukiellon päätyttyä kaikissa muissa Pohjoismaissa ja varsinkin Tanskassa ja Ruotsissa jo aikapäiviä sitten kuten oli päättynyt myös 1-2 vuotta aiemmin Norjassakin kun OL-Laget perustettiin!

Pari vuotta enintään ja muutoin noin vuoden ehti Norjan OL-Laget tosiaan pelata jolloin Suomen B-Maajoukkue aloitti jälleen Pohjoismaissa viimeisimpänä jalkapalloilussa uudelleen aloittavina toimintansa mitä voisi taas kerran pitää ongelmana.

Kummallista kyllä Suomen Jalkapallon B-Maajoukkueen paluu jalkapalloon oli yllättävänkin näkymätön kaikkeen muuhun kulissien takaiseen kohuun nähden ja hiljainen osa juhlavuotta tai jalkapallon vuotta 1977 kun kaikki huomio tuntui olevan joko Jalkapallon A-maajoukkueessa tai sitten Nuorten Maajoukkueessa eli Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkueessa.

Välillä ainakin mitä erikoisimmista syistä Jalkapallon B-maajoukkue on sotkettu olemaan osa myös Jalkapallon Olympiajoukkuettakin.

Se herättääkin kysymyksen, että lieneekö aikaisemmassa jalkapalloaineistossa tai julkisuudessa mitä olen kaikkien lähivuosien aikana lukenut niitä joko uudelleen ja joskus jopa kokonaan uutenakin käynyt tosiaan sekaannus?

Sekaannus koskisi nimenomaan Jalkapallon B-maajoukkuetta ja alun alkaen vain Kesäolympialaisia varten luotua Jalkapallon Olympiajoukkuettakin jota olen välillä luullut tai pitänyt sen olemista juurikin samana asiana kun B-maajoukkuetta.

Tosin ilman muuta jossakin vaiheessa tuo Jalkapallon B-maajoukkue ihan todella kaiketi vaihtoi nimensä Jalkapallon Olympiajoukkueeksi tai muutoin on tapahtunut vain suuren luokan erehdys.

Se tosin on tapahtunut varmasti näillä näkymin vasta 1980-luvulla tai jopa vasta 1990-luvullakin koska ainakin vielä vuonna 1977 nyt uuden aineiston myötä selvää oli, että Suomen Jalkapallossa oli olemassa vain B-maajoukkue ja ei missään nimessä vielä tuolloin Jalkapallon Olympiajoukkuetta!

Aiemmin luulin myös Suomen Jalkapallon B-maajoukkuetta vetäneen monien eri miestenkin, mutta näillä näkymin Suomen B-maajoukkueen tai ehkä nykypäivän mukaisesti nk. B-Huuhkajien valmennuksellinen isä koko hankkeelle ja sen tuomiselle monien jatkuvien torppauskertojen jälkeen on näillä näkymin varmistunut Esko Malmiksi.

Lienee ollut siinäkin sitten sekaannus Suomen Jalkapallon Olympiajoukkueen johtajiin?

Kun tuo iloinen tilkkutäkki maajoukkueeksi lienee ollut sekoitus erikseen A ja B-maajoukkueen pelaajia jolloin se olisi enemmänkin Suomen Jalkapallon Yhdistelmämaajoukkueen kaltainen toiminnaltaan kuin mitä erillinen, selkeä A tai B-maajoukkue olisi ollutkaan.

Suomen B-maajoukkue palasi kuitenkin sen verran myöhään ja kesken kauden 1977 loppupuolta, että se ei ehtinyt paluunsa myötä pelata kuin vain yhden ainoan ottelun koko kaudella!

Uudessa tulemisessa B-maajoukkueella tärkeintä oli se seikka, että ensi kertaa sitten vuoden 1939 ja Eestin Suomen B-maajoukkue pelasi jotakin muuta vastustajaa vastaan kuin aina vain Pohjoismaita vastaan.

Suomen B-maajoukkkue kohtasi ensi kertaa jalkapallossa Puolan B-maajoukkueen.

Ottelu pelattiin seuraavalla tavalla kun se tosiaan pelattiin historiallisena päivänä Suomen B-maajoukkueen kohdatessa isäntäjoukkueen Bydgoszczissä Puolassa 30.10.1977 seuraavien pelaajien ollessa siellä mukana:

Göran Enckelman Nyköping

Teuvo Vilen Haka

Erkki Vihtilä Reipas

Reijo Vaittinen OPS

Esko Ranta Haka

Markku Närvä Haka

Kai Haaskivi Kiffen

Miikka Toivola HJK

Olavi Rissanen KuPS

Arto Uimonen Haka

Atik Ismail Kiffen

Vaihtomiehet:

Pertti Alaja OTP

Petri Uimonen Haka

Seppo Pyykkö OPS

Reima Kokko Kiffen

Ottelun aikana Reima Kokko vaihdettiin Atik Ismailin tilalle ja Seppo Pyykkö vaihdettiin Markku Närvän tilalle.

B-Maajoukkueen Kapteeni: Göran Enckelman

B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Esko Malm

B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Max Westerberg

B-Maajoukkueen Joukkueen Huoltaja: Jaakko Lempinen

B-Maajoukkueen Joukkueen Lääkäri: Markku Wallden

B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Martti J. Mehto

B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Avustaja: Olavi Myllykangas

Suomen B-maajoukkue hävisi ottelun maalein 1-2 Puolan B-maajoukkueelle eikä Suomen B-maajoukkue tehnyt ainuttakaan maalia ottelussa sillä Puolan B-maajoukkueen Antoni Szymanowski teki oman maalin 50:llä peliminuutilla eli 5 minuuttia toisen puoliajan tai pelijakson alkamisen jälkeen.

Tällaisella kokoonpanolla saatiin Suomen B-maajoukkueen vanhemman ajan uusi aikakausi käyntiin!
« Viimeksi muokattu: 20.02.2020 klo 01:39:43 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #27 : 20.02.2020 klo 10:49:29

Vuonna 1978 näillä näkymin Jalkapallon B-maajoukkue piti Suomessa välivuotta kaiken jälkeen uusien aineistojen kertomien tietojen mukaan.

Lisäksi Palloliitossa tunnuttiin käyvän välillä ainakin melkoista kiistaa välillä Malm-Pesek ja välillä sitten Malm vastaan seurapomot.

Esko Malm kun tunnetusti piti B-maajoukkueen puolia sen Päävalmentajana ja olisi halunnut saada joukkueelleen peluutusta kauden ajalla ja tulevaisuudessa enemmänkin kuin mitä sillä hetkellä tuntui Palloliiton pomoilla olleen suunnitelmissa käyttää.

Lopulta tietysti alettiin mahtipontisesti puuhaamaan tietenkin tuona vuotena tutuksi tullutta ja aiemmin muka B-maajoukkueeksi luulemaani Jalkapallon Olympiajoukkuetta.

Tavallaan Jalkapallon Olympiajoukkue kaiken ristiriitaisuuden keskellä oli kuin B-maajoukkue ja tavallaan tietenkään ei ollut.

Etenkin kun se ratkaisevasti tuntui rakenteiltaan eroavan siitä aika tavalla ja kun lisäksi sen toimintasuunnitelmiin tuntui perustettaessakin olevan ensisijaisuus olla vain Olympialaisia varten tarkoitettu hanke paljon suuremmassa yhteistyössä A-maajoukkueen tai Nuorten Alle 21-Vuotiaiden maajoukkueen kanssa.

B-maajoukkueen osalta tuntui kohtaloksi jäävän paitsioon vetäytyminen ainakin näillä näkymin vuoden 1978 loppuun asti kotimaisessa jalkapallossa vaikka olihan tietysti joitakin nk. Eerikkilän Leirejä missä sen olevinaan piti pelata Olympiajoukkueen kanssa ja tietysti pääsihän Esko Malmikin vähän osille sitten antaessaan tilapäisesti periksi myös Olympiajoukkueenkin toimintaan.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #28 : 20.02.2020 klo 13:10:39

Vuonna 1979 Suomen Jalkapallon B-maajoukkue jatkoi jälleen toimintaansa normaalimpaan tapaan.

Tai ainakin astetta normaalimpaan päin.

Toisaalta Jalkapallon B-maajoukkue tuntui nivoutuvan silti jollakin tapaa yhteen ainakin tietyllä tapaa edelleen erillisen Suomen Jalkapallon Olympiajoukkueen kanssa.

Uuden aineiston pohjalta päädyn tai ainakin olen päätymässä siihen pisteeseen, että tietyllä tapaa nämä joukkueet olivat periaatteessa samalla tapaa erilaisin menetelmin erossa toisistaan ja muutoin yhteneväiset aina tuon ajan nk. Olympiatavoitteiden mukaisesti.

Näillä näkymin Jalkapallon B-maajoukkueella tai vaihtoehtoisesti kenties nk. Olympia-B-maajoukkueen yhdistelmällä silloin kun tosiaan näitä porukoita peluutettiin vielä sekaisin keskenään kauden peleissä niin vaikuttaa olleen käytettävissä olevan aineiston perusteella aina vuoteen 1988 asti ainakin siltä, että B-maajoukkue pelasi vain sellaisina Kesäolympialaisten välivuosina otteluja jotka eivät häirinneet Jalkapallon oman nk. Olympiajoukkueiden kunkin Kesäolympialaisten vuoden tavoiteohjelmia.

Onkin mielenkiintoista nähdä, että millaiseksi Jalkapallon B-maajoukkueen suunta muuttui vuoden 1988 jälkeen eli toisin sanoen nimettiinkö se todella lopullisen lopullisesti juurikin vuodesta 1989 alkaen tai joskus 1990-luvun alussa nyt viimeistään Jalkapallon Olympiajoukkueeksi myöskin vai saiko se säilyttää nimensä sellaisenaan eli B-maajoukkueena?

Sen näkee tietenkin vain aineistoja selaamalla, mutta lähtökohtaisesti vuonna 1979 Suomen B-maajoukkue jalkapallossa ei pelannut jälleen kovinkaan montaa kauden erilistä ottelua.

Samalla Suomen B-maajoukkue kohtasi jälleen uuden vastustajankin.

Nimittäin Italian B ja C-maajoukkueen jalkapallossa Suomen B-maajoukkue tosiaan kohtasi vuonna 1979 sen kauden ainoissa nk. Olympian Ulkopuolen otteluissa kun muutoin noita joukkueita eli Suomen B-maajoukkuetta ja Olympiajoukkuetta tunnuttiin pyöritettävän melko yksinomaisesti ikään kuin samana joukkueena vaikka sellaisia ne eivät olleet ainakaan ihan täysin yhteen nivoutuvasti.

Mikä ei kyllä ainakaan aiemmin ennen uusimpia aineistoja helpottanut tunnistamista ei sitten yhtään siitä puhuttaessa, että minkä ottelun voi laskea myös A-maajoukkuemiehiä sisältäneeksi Olympiajoukkueeksi ja minkä taas enemmänkin juurikin oikeaksi B-maajoukkueeksi.

Suomen B-maajoukkueelle tuli kauden aikana tosiaan yhdestä ottelusta komea voittokin eikä tilanne ihan näyttänyt olevan niin paha kuin miten olisi voinut sen luulla olevan.

Siltikin vaikka Suomen B-maajoukkue oli edelleen Esko Malmin käsialaa niin näillä näkymin tosiaan Jukka Vakkila oli kuitenkin Suomen B-maajoukkueen Päävalmentaja vuonna 1979 koska uuden aineiston pohjalta herra Malm oli saanut ylennyksen Suomen B-maajoukkueen Joukkueenjohtajaksi.

Puhumattakaan edelleen osin jännitteisestä suhteesta myös edellisen vuoden kiistakumppani Jiri Pesekiin joka piti kiireisenä sitten niin kulisseissa kuin myös osin tietysti Olympiajoukkueenkin osalta missä Vakkila oli tosin vain Apuvalmentajana hommissa eikä suinkaan sitä ihan vielä vuonna 1979 valmentamassa nimenomaan Päävalmentajana kuin mitä näillä näkymin monissa lehdissä virheellisesti väitetään.

B-maajoukkuetta tosiaan kehitettiin, mutta edelleen ihmeteltiin niin otteluiden vähäistä määrää kaudessa ja myös tosiaan B-maajoukkueeseen kasautuvaa oheishenkilöstön määrää.

Joka tapauksessa tässä itse ottelut mitä B-maajoukkue Suomen osalta jalkapallossa pelasi vuonna 1979 sen pelatessa tosiaan Italiassa maaliskuussa 1979 siellä hieman eriävin päivämäärin minkä vuoksi ihan täysin tarkkaan ei ole selvinnyt noita päivämääriä tai ottelupaikkakuntiakaan, mutta itse pelaajisto ja tulokset ovat mikä tietysti on hieno juttu ja tähän yhteyteen pitää todeta myös, että vaihtopelaajistoa ei tule kun ei ole tarkkaa tietoa niistä vaan tähän viestiin ainakin tulee vain ihan koko kauden B-maajoukkueen pelaajisto sellaisenaan ja valitettavasti B-maajoukkueen Joukkuekapteenia ei myöskään täten ole saatavilla:

Suomen B-maajoukkue Italiassa 1979

Suomen B-maajoukkueen pelaajisto maaliskuussa näillä näkymin päivämäärin 21.3.1979-28.3.1979 Italiassa ja koko vuonnakin:

Matti Ahonen OPS

Anders Backman KPV

Juha Dahlund HJK

Tuomo Hakala RoPS

Ari Heikkinen OPS

Juha Helin Haka

Pekka Hietala KPT

Juhani Himanka OPS

Leo Houtsonen OPS

Heikki Huoviala Haka

Olli Isoaho HJK

Timo Julkunen KuPS

Jarmo Kaivonurmi KPT

Petteri Kupiainen KuPS

Raimo Kuuluvainen Ilves

Aki Lahtinen OPS

Heikki Lampi Reipas

Mikko Lampi Sepsi-78

Harri Lindholm Reipas

Stefan Lindström Eskilstuna

Kalle Nieminen MiPK

Hannu Rajaniemi Sepsi-78

Pasi Rautiainen HJK

Juha Rissanen KPT

Antti Ronkainen Haka

Risto Rosenberg TPS

Raimo Saari TPS

Seppo Sairanen Turun Pyrkivä

Risto Salonen Haka

Jouko Soini HJK

Hannu Turunen KPT

Heikki Turunen KuPS

Arto Uimonen Haka

Teuvo Vilen Haka

Jorma Virtanen HJK

Kari Virtanen TPS

B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Jukka Vakkila

B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Esko Malm

B-Maajoukkueen Varajoukkueenjohtaja: Jukka Järvinen

B-Maajoukkueen Joukkueen Huoltaja: Gunnar Yliharju

B-Maajoukkueen Joukkueen Lääkäri: Markku Wallden

B-Maajoukkueen Kuntovalmentaja, Fysioterapeutti ja Hieroja: Toivo Myyryläinen

B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Max Westerberg

B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Avustaja: Birger Blomqvist

Suomen B-maajoukkue hävisi ensimmäisen ottelunsa Italian B-maajoukkueelle maalein 0-4 21.3-22.3.1979 välisenä aikana pelatussa ottelussa todennäköisimmin kun ottelupaikkakunta oli tietääkseni Firenze.

Suomen B-maajoukkue voitti sensaatiomaisesti 22.3.1979-24.3.1979 välisenä aikana todennäköisimmin pelatussa toisessa ottelussa rökittäen toisella puoliajalla Italian C-maajoukkueen maalein 7-1 oltuaan sitä ennen tasapelissä kun veteraanipelaajista tai aivan maajoukkueuransa liian tuoreilla alkumetreillä olevilta koti-isäntien lahjakkuuksilta vain loppui polttoaine Suomen B-maajoukkueenkin tason pelaajia vastaan jolloin Suomen B-maajoukkue sinetöi sensaatiovoittonsa tekemällä nopeassa ajassa hattutempun.

Kun siihen asti kaikki oli ollut yllättävänkin vaikeaa tasapelinkin muodossa ja lopulta pelasi tasapelin 1-1 Italian C-maajoukkueen tultuaan tasoltaan terävämmäksi aikavälillä 23.3.1979-28.3.1979 välisenä aikana todennäköisimmin pelatussa viimeisessä ottelussa sitä vastaan. Nuo muut ottelujen paikkakunnat olivat tosiaan vaihtelevia paikkakunniltaan Italiassa kun useampikin eri paikka niille oli merkitty.

Aina Foianosta ja Pistoiasta Milanon ja Rooman kaltaisiin suurpaikkoihin asti.

Toisin sanoen tappio, voitto ja tasapeli olivat siis Suomen B-maajoukkueen tulokset kauden kolmesta pelistä kun lokakuulle 1979 suunniteltu nk. Euroopan Kiertue peruuntui ja siinä piti ainakin pelata Länsi-Saksassa kuin myös Jugoslaviassakin otteluja ainakin näiden uusimpien aineistojen pohjalta.

Vuotta 1980 kohti lähdettiin siten kasvavan innon vallassa kun tuolloin tosiaan Suomi kaiken jälkeen myös pääsi Jalkapallon Kesäolympialaisiin 1980 Moskovaan!
« Viimeksi muokattu: 20.02.2020 klo 13:13:56 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #29 : 21.02.2020 klo 09:57:55

Vanhemman ajan osalta ja uudesta aineistosta puhuttaessa tasan 40 vuotta sitten eli vuonna 1980 Suomen Jalkapallon B-maajoukkue vietti tuolloin vuoden 1978 tapaan lopulta välivuotta.

Välivuoden pitoon syynsä tietenkin oli täyspainotettuun ja tavallaan kyllä melko lailla tästä joukkueesta erillisenä olleeseen Suomen Jalkapallon Olympiajoukkueeseen keskittyminen.

B-maajoukkuetta olisivat pyörittäneet tietenkin koko sen uudelleen tulemisen isä eli Esko Malm ja Jukka Vakkila sinä vuonna kuten he pyörivät tietenkin myös mukana Olympiajoukkueenkin parissa.

B-maajoukkueen osalta tarkoitus oli harjoitusleirien lisäksi pelata tietenkin ainakin yksi ottelu Islantia vastaan ja myös Suomen Jalkapallon Yhdistelmämaajoukkueen piti erittäin pitkästä aikaa palata kentille juuri Islantia vastaan, mutta paluut jäivät toteutumatta kun tuo pelihän lisättiin Suomen A-maajoukkueen kauden peleihin pelattavaksi.

Muita otteluja ei myöskään pelattu kun ne peruuntuivat joten B-maajoukkue kotimaisen jalkapallon puolella jäi odottamaan vuotta 1981.

Moskovan Kesäolympialaisten päätteeksi tosiaan ainakin näillä näkymin vuonna 1980 Palloliitossa muuten päätettiin niin, että Kesäolympialaisten välivuosina uuden aineiston pohjalta välivuodet eli tässä tapauksessa ainakin nyt piakkoin sen käsittäen näin ennen lukemista B-maajoukkue tulisi hoitamaan vuodet 1981-1982 olemalla ihan sellaisenaan kenties ehkä myös nimeltään Olympiajoukkue tai sitten ei ja vain jonkin verran ennen Kesäolympialaisia vuodesta 1983 eteenpäin tässä tapauksessa siis ja kenties vuoden 1987 tapauksessa sitten jälleen ja viimeistä kertaa itse osin enemmän A-maajoukkueen tasoa mukaillut Olympiajoukkue tulisi aina tuolloin palaamaan kuvioihin.

Jolloin B-maajoukkue ei kenties juurikin tämän vuoden 1980 päätöksen pohjalta pelannut sittenkään lainkaan viettäen välivuotta tai pelasi vain sitten erittäin vähän pelejä kaudessa.

Mene ja tiedä sitten kaikesta tuosta ennen kuin asia selviää!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #30 : 21.02.2020 klo 13:27:11

Vuoden 1981 osalta Suomen Jalkapallon B-maajoukkue näillä näkymin uusien aineistojen pohjalta oli taas kerran varsin pöytälaatikkotason maajoukkue näillä näkymin kotimaisessa jalkapallossa vuoden 1978 ja 1980 tapaan.

Osin valitettavan ivallinen toteamus asiaan johtuu siitä, että vuoden 1981 osalta nyt näin uudetkin aineistot luettuna kyseistä joukkuetta ihan sellaisenaan ei lopulta ennakoista huolimatta lopulta käytetty sinä vuonna lainkaan viheriöllä.

Vuonna 1980 tuollaisen syyn ymmärsikin kun kaikki paukut ladattiin kohti Moskovan Kesäolympialaisissa menestymistä kohti, mutta vuoden 1981 osalta taas puhuttaessa kaikkiaan jopa Jalkapallon Olympiajoukkueenkin viettäessä taukoa ei tuollaista henkisessä vaihtopenkissä istuttamista vaan voinut ymmärtää ei sitten millään!

Yksinkertaisesti syynä tuntuivat olevan oletettujen pelimatkojen peruutusten lisäksi myös Palloliiton oma uskomaton haluttomuus käyttää B-maajoukkuetta kun se kuitenkin koko ajan tuntui kehittävän niin A-maajoukkuetta kuin Nuorten Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkuetta jalkapallossa.

Toki olihan aina tietysti kustannuksia, mutta välillä kyllä Palloliiton oma pään pensaaseen piilottaminen tuntui vastuiden osalta ainakin puhuttuna melko naurettavalta kun moniin muihin turhuuksiin sillä tosiaan aina välillä on historian varrella rahaa kyllä riittänyt!

Näillä näkymin varsinkin Esko Malmin ja osin myös Jukka Vakkilankin melkoiset sisäiset kuohunnat Palloliiton isäntien kanssa ja B-maajoukkueen tulevaisuudesta puhuttuna johtivat siihen, että ainakin näillä näkymin niiden pohjalta herrat Malm ja Vakkila menivät vuoden 1981 jälkeen vähäksi aikaa muihin hommiin.

B-maajoukkueen tulevaisuutta ajatellen sille suunniteltiin selvästi enemmän suurempaa osaa osana vuosien 1982-1985 aikaista Jalkapallon Tulevaisuuden Suunnitelmaa jossa tietenkin 1980-luvulla kuviteltiin kotimaisen jalkapalloilun nousevan paljon suurempaan asemaan kuin mitä se silloin oli ollutkaan.

Tuota nk. Palloliiton JTS:ää veti noina vuosina tai oli ainakin yhtenä sen muista näkyvistä vetäjistä mukana muuan Mara nimeltä Martti Kuusela ja hän sai suostuessaan tuohonkin hankkeeseen lähtökohtaiselle vastuulleen myös Jalkapallon B-Maajoukkueen tehtävät joskin herra Kuuselalle alkoi tulla sen verran paljon kyllä noiden vuosien osalta muutenkin tehtäviä, että allekirjoittaessaan tuon suunnitelman sopimuksen tai B-maajoukkueen oman sopimuksen Kuusela aikoi sen julkistamistilaisuudessa eli lähtökohtaisesti muistamallani päivämäärällä 5.11.1981 kuitenkin vuotta 1982 ja noita muita sopimuksensa vuosia ajatellen silti lähtökohtaisesti olla valmis antamaan tehtävät joillekin muillekin riittävän hyville valmentajaehdokkaille.

Tosin vuodelle 1982 näyttäisi ainakin olleen Kuusela Päävalmentajana B-maajoukkueessakin, mutta mene ja tiedä sen olemisesta toistaiseksi totta ja vielä enemmän ennen kaikkea tuosta vuodesta nyt ainakin B-maajoukkueen paluuvuotena ennen kuin uusi aineisto on taas luettu!
« Viimeksi muokattu: 21.02.2020 klo 13:30:38 kirjoittanut Piippu-Virtanen »

 
Sivuja: 1 [2]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines