FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
25.09.2020 klo 06:18:37 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 [2] 3
 
Kirjoittaja Aihe: B-maajoukkueemme historia ja sen asema nykyisin  (Luettu 20094 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #25 : 19.02.2020 klo 11:16:02

Vanhemman ajan Suomen Jalkapallon Olympiajoukkueen eli tietenkin Jalkapallon vanhemman ajan B-maajoukkueen seuraajan osalta on paljastunut nyt lopullisesti se tieto, että vielä vuonna 1976 sitä ei todellakaan ollut perustettu vielä jatkamaan Suomen Jalkapallon B-maajoukkueen perinteitä.

Asia selvisi kun kaikkiaankin olen saanut käyttööni jonkin verran aivan kokonaan uutta aineistoa mitä minulla ei aikaisemmin ollut saatavilla tai oli ollut erittäin rajallisesti saatavilla tai menty vain muistinvaraisella tietopohjalla.

Mahdollisesti tämän uuden aineiston osalta puhuttaessa se alkaa vuodelta 1976 ja päättyy nähdäkseni kaikkiaankin kotimaista jalkapalloa koskien vuoteen 1999 tai 2000 asti kun aivan en ole ehtinyt tuota kaikkea hiljakkoin tullutta aineistoa vielä oikein edes selata läpi.

Aineistossa toistaiseksi on ainakin silmäiltynä on mukana kaikenlaista koskien tietysti myös erinäisten alempien sarjojen yleisömääriä ja monta muutakin asiaa mitkä ilman muuta pitää selvittää lähiaikoina, lähiviikkoina ja kuukausinakin aineiston valtavuudesta riippuen.

Toivon mukaan ainakin uudet lisätiedot ovat riittäviä merkittäviä päivityksiä ajatellen, mutta se jää nähtäväksi.

Siinä mielessä ainakin aiemmin ihan näinä päivinä miettimikseni aikomani Jalkapalloilun Kakkosen, Kolmosen ja nuo muutamat alempien sarjojen budjetilliset ja palkalliset kokoelmat vuosilta 2004-2019 puhuttaessa tulevat lykkäytymään vielä ainakin vähäksi aikaa tämän kaiken selviämisen myötä.

Näillä näkymin on kenties selvinnyt myös muutamakin mielenkiintoinen Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan TV-ottelukin lisää, mutta päivitän tilannetta kunhan ehdin ja se olisikin hyvä juttu varsinkin vielä vuosien 1979-1980 osalta kun tuolloin oli vielä ainakin 1-2 TV-ottelua myöhäislähetyksenä tai päivän avauksena ilman ilmoitusta TV2:ssa!
« Viimeksi muokattu: 19.02.2020 klo 11:34:03 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #26 : 20.02.2020 klo 01:35:18

Vihdoin ja viimein on selvinnyt uuden aineiston myötä vuosi ja ottelu millä tosiaan B-maajoukkueemme palasi suomalaisessa jalkapallossa vanhempaan aikaan pelaamaan uudelleen vuoden 1966 jälkeen!

Vuosi oli 1977 kun keskellä kaikkea tuota vuotta päätettiin Suomen Palloliiton 70-vuotisjuhlien kunniaksi aloittaa uudelleen, osin muutenkin mitä erilaisimpien mietintöjen jälkeen ja lopulta vain Pohjoismaisen B-maaottelukiellon päätyttyä kaikissa muissa Pohjoismaissa ja varsinkin Tanskassa ja Ruotsissa jo aikapäiviä sitten kuten oli päättynyt myös 1-2 vuotta aiemmin Norjassakin kun OL-Laget perustettiin!

Pari vuotta enintään ja muutoin noin vuoden ehti Norjan OL-Laget tosiaan pelata jolloin Suomen B-Maajoukkue aloitti jälleen Pohjoismaissa viimeisimpänä jalkapalloilussa uudelleen aloittavina toimintansa mitä voisi taas kerran pitää ongelmana.

Kummallista kyllä Suomen Jalkapallon B-Maajoukkueen paluu jalkapalloon oli yllättävänkin näkymätön kaikkeen muuhun kulissien takaiseen kohuun nähden ja hiljainen osa juhlavuotta tai jalkapallon vuotta 1977 kun kaikki huomio tuntui olevan joko Jalkapallon A-maajoukkueessa tai sitten Nuorten Maajoukkueessa eli Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkueessa.

Välillä ainakin mitä erikoisimmista syistä Jalkapallon B-maajoukkue on sotkettu olemaan osa myös Jalkapallon Olympiajoukkuettakin.

Se herättääkin kysymyksen, että lieneekö aikaisemmassa jalkapalloaineistossa tai julkisuudessa mitä olen kaikkien lähivuosien aikana lukenut niitä joko uudelleen ja joskus jopa kokonaan uutenakin käynyt tosiaan sekaannus?

Sekaannus koskisi nimenomaan Jalkapallon B-maajoukkuetta ja alun alkaen vain Kesäolympialaisia varten luotua Jalkapallon Olympiajoukkuettakin jota olen välillä luullut tai pitänyt sen olemista juurikin samana asiana kun B-maajoukkuetta.

Tosin ilman muuta jossakin vaiheessa tuo Jalkapallon B-maajoukkue ihan todella kaiketi vaihtoi nimensä Jalkapallon Olympiajoukkueeksi tai muutoin on tapahtunut vain suuren luokan erehdys.

Se tosin on tapahtunut varmasti näillä näkymin vasta 1980-luvulla tai jopa vasta 1990-luvullakin koska ainakin vielä vuonna 1977 nyt uuden aineiston myötä selvää oli, että Suomen Jalkapallossa oli olemassa vain B-maajoukkue ja ei missään nimessä vielä tuolloin Jalkapallon Olympiajoukkuetta!

Aiemmin luulin myös Suomen Jalkapallon B-maajoukkuetta vetäneen monien eri miestenkin, mutta näillä näkymin Suomen B-maajoukkueen tai ehkä nykypäivän mukaisesti nk. B-Huuhkajien valmennuksellinen isä koko hankkeelle ja sen tuomiselle monien jatkuvien torppauskertojen jälkeen on näillä näkymin varmistunut Esko Malmiksi.

Lienee ollut siinäkin sitten sekaannus Suomen Jalkapallon Olympiajoukkueen johtajiin?

Kun tuo iloinen tilkkutäkki maajoukkueeksi lienee ollut sekoitus erikseen A ja B-maajoukkueen pelaajia jolloin se olisi enemmänkin Suomen Jalkapallon Yhdistelmämaajoukkueen kaltainen toiminnaltaan kuin mitä erillinen, selkeä A tai B-maajoukkue olisi ollutkaan.

Suomen B-maajoukkue palasi kuitenkin sen verran myöhään ja kesken kauden 1977 loppupuolta, että se ei ehtinyt paluunsa myötä pelata kuin vain yhden ainoan ottelun koko kaudella!

Uudessa tulemisessa B-maajoukkueella tärkeintä oli se seikka, että ensi kertaa sitten vuoden 1939 ja Eestin Suomen B-maajoukkue pelasi jotakin muuta vastustajaa vastaan kuin aina vain Pohjoismaita vastaan.

Suomen B-maajoukkkue kohtasi ensi kertaa jalkapallossa Puolan B-maajoukkueen.

Ottelu pelattiin seuraavalla tavalla kun se tosiaan pelattiin historiallisena päivänä Suomen B-maajoukkueen kohdatessa isäntäjoukkueen Bydgoszczissä Puolassa 30.10.1977 seuraavien pelaajien ollessa siellä mukana:

Göran Enckelman Nyköping

Teuvo Vilen Haka

Erkki Vihtilä Reipas

Reijo Vaittinen OPS

Esko Ranta Haka

Markku Närvä Haka

Kai Haaskivi Kiffen

Miikka Toivola HJK

Olavi Rissanen KuPS

Arto Uimonen Haka

Atik Ismail Kiffen

Vaihtomiehet:

Pertti Alaja OTP

Petri Uimonen Haka

Seppo Pyykkö OPS

Reima Kokko Kiffen

Ottelun aikana Reima Kokko vaihdettiin Atik Ismailin tilalle ja Seppo Pyykkö vaihdettiin Markku Närvän tilalle.

B-Maajoukkueen Kapteeni: Göran Enckelman

B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Esko Malm

B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Max Westerberg

B-Maajoukkueen Joukkueen Huoltaja: Jaakko Lempinen

B-Maajoukkueen Joukkueen Lääkäri: Markku Wallden

B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Martti J. Mehto

B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Avustaja: Olavi Myllykangas

Suomen B-maajoukkue hävisi ottelun maalein 1-2 Puolan B-maajoukkueelle eikä Suomen B-maajoukkue tehnyt ainuttakaan maalia ottelussa sillä Puolan B-maajoukkueen Antoni Szymanowski teki oman maalin 50:llä peliminuutilla eli 5 minuuttia toisen puoliajan tai pelijakson alkamisen jälkeen.

Tällaisella kokoonpanolla saatiin Suomen B-maajoukkueen vanhemman ajan uusi aikakausi käyntiin!
« Viimeksi muokattu: 20.02.2020 klo 01:39:43 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #27 : 20.02.2020 klo 10:49:29

Vuonna 1978 näillä näkymin Jalkapallon B-maajoukkue piti Suomessa välivuotta kaiken jälkeen uusien aineistojen kertomien tietojen mukaan.

Lisäksi Palloliitossa tunnuttiin käyvän välillä ainakin melkoista kiistaa välillä Malm-Pesek ja välillä sitten Malm vastaan seurapomot.

Esko Malm kun tunnetusti piti B-maajoukkueen puolia sen Päävalmentajana ja olisi halunnut saada joukkueelleen peluutusta kauden ajalla ja tulevaisuudessa enemmänkin kuin mitä sillä hetkellä tuntui Palloliiton pomoilla olleen suunnitelmissa käyttää.

Lopulta tietysti alettiin mahtipontisesti puuhaamaan tietenkin tuona vuotena tutuksi tullutta ja aiemmin muka B-maajoukkueeksi luulemaani Jalkapallon Olympiajoukkuetta.

Tavallaan Jalkapallon Olympiajoukkue kaiken ristiriitaisuuden keskellä oli kuin B-maajoukkue ja tavallaan tietenkään ei ollut.

Etenkin kun se ratkaisevasti tuntui rakenteiltaan eroavan siitä aika tavalla ja kun lisäksi sen toimintasuunnitelmiin tuntui perustettaessakin olevan ensisijaisuus olla vain Olympialaisia varten tarkoitettu hanke paljon suuremmassa yhteistyössä A-maajoukkueen tai Nuorten Alle 21-Vuotiaiden maajoukkueen kanssa.

B-maajoukkueen osalta tuntui kohtaloksi jäävän paitsioon vetäytyminen ainakin näillä näkymin vuoden 1978 loppuun asti kotimaisessa jalkapallossa vaikka olihan tietysti joitakin nk. Eerikkilän Leirejä missä sen olevinaan piti pelata Olympiajoukkueen kanssa ja tietysti pääsihän Esko Malmikin vähän osille sitten antaessaan tilapäisesti periksi myös Olympiajoukkueenkin toimintaan.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #28 : 20.02.2020 klo 13:10:39

Vuonna 1979 Suomen Jalkapallon B-maajoukkue jatkoi jälleen toimintaansa normaalimpaan tapaan.

Tai ainakin astetta normaalimpaan päin.

Toisaalta Jalkapallon B-maajoukkue tuntui nivoutuvan silti jollakin tapaa yhteen ainakin tietyllä tapaa edelleen erillisen Suomen Jalkapallon Olympiajoukkueen kanssa.

Uuden aineiston pohjalta päädyn tai ainakin olen päätymässä siihen pisteeseen, että tietyllä tapaa nämä joukkueet olivat periaatteessa samalla tapaa erilaisin menetelmin erossa toisistaan ja muutoin yhteneväiset aina tuon ajan nk. Olympiatavoitteiden mukaisesti.

Näillä näkymin Jalkapallon B-maajoukkueella tai vaihtoehtoisesti kenties nk. Olympia-B-maajoukkueen yhdistelmällä silloin kun tosiaan näitä porukoita peluutettiin vielä sekaisin keskenään kauden peleissä niin vaikuttaa olleen käytettävissä olevan aineiston perusteella aina vuoteen 1988 asti ainakin siltä, että B-maajoukkue pelasi vain sellaisina Kesäolympialaisten välivuosina otteluja jotka eivät häirinneet Jalkapallon oman nk. Olympiajoukkueiden kunkin Kesäolympialaisten vuoden tavoiteohjelmia.

Onkin mielenkiintoista nähdä, että millaiseksi Jalkapallon B-maajoukkueen suunta muuttui vuoden 1988 jälkeen eli toisin sanoen nimettiinkö se todella lopullisen lopullisesti juurikin vuodesta 1989 alkaen tai joskus 1990-luvun alussa nyt viimeistään Jalkapallon Olympiajoukkueeksi myöskin vai saiko se säilyttää nimensä sellaisenaan eli B-maajoukkueena?

Sen näkee tietenkin vain aineistoja selaamalla, mutta lähtökohtaisesti vuonna 1979 Suomen B-maajoukkue jalkapallossa ei pelannut jälleen kovinkaan montaa kauden erilistä ottelua.

Samalla Suomen B-maajoukkue kohtasi jälleen uuden vastustajankin.

Nimittäin Italian B ja C-maajoukkueen jalkapallossa Suomen B-maajoukkue tosiaan kohtasi vuonna 1979 sen kauden ainoissa nk. Olympian Ulkopuolen otteluissa kun muutoin noita joukkueita eli Suomen B-maajoukkuetta ja Olympiajoukkuetta tunnuttiin pyöritettävän melko yksinomaisesti ikään kuin samana joukkueena vaikka sellaisia ne eivät olleet ainakaan ihan täysin yhteen nivoutuvasti.

Mikä ei kyllä ainakaan aiemmin ennen uusimpia aineistoja helpottanut tunnistamista ei sitten yhtään siitä puhuttaessa, että minkä ottelun voi laskea myös A-maajoukkuemiehiä sisältäneeksi Olympiajoukkueeksi ja minkä taas enemmänkin juurikin oikeaksi B-maajoukkueeksi.

Suomen B-maajoukkueelle tuli kauden aikana tosiaan yhdestä ottelusta komea voittokin eikä tilanne ihan näyttänyt olevan niin paha kuin miten olisi voinut sen luulla olevan.

Siltikin vaikka Suomen B-maajoukkue oli edelleen Esko Malmin käsialaa niin näillä näkymin tosiaan Jukka Vakkila oli kuitenkin Suomen B-maajoukkueen Päävalmentaja vuonna 1979 koska uuden aineiston pohjalta herra Malm oli saanut ylennyksen Suomen B-maajoukkueen Joukkueenjohtajaksi.

Puhumattakaan edelleen osin jännitteisestä suhteesta myös edellisen vuoden kiistakumppani Jiri Pesekiin joka piti kiireisenä sitten niin kulisseissa kuin myös osin tietysti Olympiajoukkueenkin osalta missä Vakkila oli tosin vain Apuvalmentajana hommissa eikä suinkaan sitä ihan vielä vuonna 1979 valmentamassa nimenomaan Päävalmentajana kuin mitä näillä näkymin monissa lehdissä virheellisesti väitetään.

B-maajoukkuetta tosiaan kehitettiin, mutta edelleen ihmeteltiin niin otteluiden vähäistä määrää kaudessa ja myös tosiaan B-maajoukkueeseen kasautuvaa oheishenkilöstön määrää.

Joka tapauksessa tässä itse ottelut mitä B-maajoukkue Suomen osalta jalkapallossa pelasi vuonna 1979 sen pelatessa tosiaan Italiassa maaliskuussa 1979 siellä hieman eriävin päivämäärin minkä vuoksi ihan täysin tarkkaan ei ole selvinnyt noita päivämääriä tai ottelupaikkakuntiakaan, mutta itse pelaajisto ja tulokset ovat mikä tietysti on hieno juttu ja tähän yhteyteen pitää todeta myös, että vaihtopelaajistoa ei tule kun ei ole tarkkaa tietoa niistä vaan tähän viestiin ainakin tulee vain ihan koko kauden B-maajoukkueen pelaajisto sellaisenaan ja valitettavasti B-maajoukkueen Joukkuekapteenia ei myöskään täten ole saatavilla:

Suomen B-maajoukkue Italiassa 1979

Suomen B-maajoukkueen pelaajisto maaliskuussa näillä näkymin päivämäärin 21.3.1979-28.3.1979 Italiassa ja koko vuonnakin:

Matti Ahonen OPS

Anders Backman KPV

Juha Dahlund HJK

Tuomo Hakala RoPS

Ari Heikkinen OPS

Juha Helin Haka

Pekka Hietala KPT

Juhani Himanka OPS

Leo Houtsonen OPS

Heikki Huoviala Haka

Olli Isoaho HJK

Timo Julkunen KuPS

Jarmo Kaivonurmi KPT

Petteri Kupiainen KuPS

Raimo Kuuluvainen Ilves

Aki Lahtinen OPS

Heikki Lampi Reipas

Mikko Lampi Sepsi-78

Harri Lindholm Reipas

Stefan Lindström Eskilstuna

Kalle Nieminen MiPK

Hannu Rajaniemi Sepsi-78

Pasi Rautiainen HJK

Juha Rissanen KPT

Antti Ronkainen Haka

Risto Rosenberg TPS

Raimo Saari TPS

Seppo Sairanen Turun Pyrkivä

Risto Salonen Haka

Jouko Soini HJK

Hannu Turunen KPT

Heikki Turunen KuPS

Arto Uimonen Haka

Teuvo Vilen Haka

Jorma Virtanen HJK

Kari Virtanen TPS

B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Jukka Vakkila

B-Maajoukkueen Joukkueenjohtaja: Esko Malm

B-Maajoukkueen Varajoukkueenjohtaja: Jukka Järvinen

B-Maajoukkueen Joukkueen Huoltaja: Gunnar Yliharju

B-Maajoukkueen Joukkueen Lääkäri: Markku Wallden

B-Maajoukkueen Kuntovalmentaja, Fysioterapeutti ja Hieroja: Toivo Myyryläinen

B-Maajoukkueen Matkan Johtaja: Max Westerberg

B-Maajoukkueen Matkan Johtajan Avustaja: Birger Blomqvist

Suomen B-maajoukkue hävisi ensimmäisen ottelunsa Italian B-maajoukkueelle maalein 0-4 21.3-22.3.1979 välisenä aikana pelatussa ottelussa todennäköisimmin kun ottelupaikkakunta oli tietääkseni Firenze.

Suomen B-maajoukkue voitti sensaatiomaisesti 22.3.1979-24.3.1979 välisenä aikana todennäköisimmin pelatussa toisessa ottelussa rökittäen toisella puoliajalla Italian C-maajoukkueen maalein 7-1 oltuaan sitä ennen tasapelissä kun veteraanipelaajista tai aivan maajoukkueuransa liian tuoreilla alkumetreillä olevilta koti-isäntien lahjakkuuksilta vain loppui polttoaine Suomen B-maajoukkueenkin tason pelaajia vastaan jolloin Suomen B-maajoukkue sinetöi sensaatiovoittonsa tekemällä nopeassa ajassa hattutempun.

Kun siihen asti kaikki oli ollut yllättävänkin vaikeaa tasapelinkin muodossa ja lopulta pelasi tasapelin 1-1 Italian C-maajoukkueen tultuaan tasoltaan terävämmäksi aikavälillä 23.3.1979-28.3.1979 välisenä aikana todennäköisimmin pelatussa viimeisessä ottelussa sitä vastaan. Nuo muut ottelujen paikkakunnat olivat tosiaan vaihtelevia paikkakunniltaan Italiassa kun useampikin eri paikka niille oli merkitty.

Aina Foianosta ja Pistoiasta Milanon ja Rooman kaltaisiin suurpaikkoihin asti.

Toisin sanoen tappio, voitto ja tasapeli olivat siis Suomen B-maajoukkueen tulokset kauden kolmesta pelistä kun lokakuulle 1979 suunniteltu nk. Euroopan Kiertue peruuntui ja siinä piti ainakin pelata Länsi-Saksassa kuin myös Jugoslaviassakin otteluja ainakin näiden uusimpien aineistojen pohjalta.

Vuotta 1980 kohti lähdettiin siten kasvavan innon vallassa kun tuolloin tosiaan Suomi kaiken jälkeen myös pääsi Jalkapallon Kesäolympialaisiin 1980 Moskovaan!
« Viimeksi muokattu: 20.02.2020 klo 13:13:56 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #29 : 21.02.2020 klo 09:57:55

Vanhemman ajan osalta ja uudesta aineistosta puhuttaessa tasan 40 vuotta sitten eli vuonna 1980 Suomen Jalkapallon B-maajoukkue vietti tuolloin vuoden 1978 tapaan lopulta välivuotta.

Välivuoden pitoon syynsä tietenkin oli täyspainotettuun ja tavallaan kyllä melko lailla tästä joukkueesta erillisenä olleeseen Suomen Jalkapallon Olympiajoukkueeseen keskittyminen.

B-maajoukkuetta olisivat pyörittäneet tietenkin koko sen uudelleen tulemisen isä eli Esko Malm ja Jukka Vakkila sinä vuonna kuten he pyörivät tietenkin myös mukana Olympiajoukkueenkin parissa.

B-maajoukkueen osalta tarkoitus oli harjoitusleirien lisäksi pelata tietenkin ainakin yksi ottelu Islantia vastaan ja myös Suomen Jalkapallon Yhdistelmämaajoukkueen piti erittäin pitkästä aikaa palata kentille juuri Islantia vastaan, mutta paluut jäivät toteutumatta kun tuo pelihän lisättiin Suomen A-maajoukkueen kauden peleihin pelattavaksi.

Muita otteluja ei myöskään pelattu kun ne peruuntuivat joten B-maajoukkue kotimaisen jalkapallon puolella jäi odottamaan vuotta 1981.

Moskovan Kesäolympialaisten päätteeksi tosiaan ainakin näillä näkymin vuonna 1980 Palloliitossa muuten päätettiin niin, että Kesäolympialaisten välivuosina uuden aineiston pohjalta välivuodet eli tässä tapauksessa ainakin nyt piakkoin sen käsittäen näin ennen lukemista B-maajoukkue tulisi hoitamaan vuodet 1981-1982 olemalla ihan sellaisenaan kenties ehkä myös nimeltään Olympiajoukkue tai sitten ei ja vain jonkin verran ennen Kesäolympialaisia vuodesta 1983 eteenpäin tässä tapauksessa siis ja kenties vuoden 1987 tapauksessa sitten jälleen ja viimeistä kertaa itse osin enemmän A-maajoukkueen tasoa mukaillut Olympiajoukkue tulisi aina tuolloin palaamaan kuvioihin.

Jolloin B-maajoukkue ei kenties juurikin tämän vuoden 1980 päätöksen pohjalta pelannut sittenkään lainkaan viettäen välivuotta tai pelasi vain sitten erittäin vähän pelejä kaudessa.

Mene ja tiedä sitten kaikesta tuosta ennen kuin asia selviää!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #30 : 21.02.2020 klo 13:27:11

Vuoden 1981 osalta Suomen Jalkapallon B-maajoukkue näillä näkymin uusien aineistojen pohjalta oli taas kerran varsin pöytälaatikkotason maajoukkue näillä näkymin kotimaisessa jalkapallossa vuoden 1978 ja 1980 tapaan.

Osin valitettavan ivallinen toteamus asiaan johtuu siitä, että vuoden 1981 osalta nyt näin uudetkin aineistot luettuna kyseistä joukkuetta ihan sellaisenaan ei lopulta ennakoista huolimatta lopulta käytetty sinä vuonna lainkaan viheriöllä.

Vuonna 1980 tuollaisen syyn ymmärsikin kun kaikki paukut ladattiin kohti Moskovan Kesäolympialaisissa menestymistä kohti, mutta vuoden 1981 osalta taas puhuttaessa kaikkiaan jopa Jalkapallon Olympiajoukkueenkin viettäessä taukoa ei tuollaista henkisessä vaihtopenkissä istuttamista vaan voinut ymmärtää ei sitten millään!

Yksinkertaisesti syynä tuntuivat olevan oletettujen pelimatkojen peruutusten lisäksi myös Palloliiton oma uskomaton haluttomuus käyttää B-maajoukkuetta kun se kuitenkin koko ajan tuntui kehittävän niin A-maajoukkuetta kuin Nuorten Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkuetta jalkapallossa.

Toki olihan aina tietysti kustannuksia, mutta välillä kyllä Palloliiton oma pään pensaaseen piilottaminen tuntui vastuiden osalta ainakin puhuttuna melko naurettavalta kun moniin muihin turhuuksiin sillä tosiaan aina välillä on historian varrella rahaa kyllä riittänyt!

Näillä näkymin varsinkin Esko Malmin ja osin myös Jukka Vakkilankin melkoiset sisäiset kuohunnat Palloliiton isäntien kanssa ja B-maajoukkueen tulevaisuudesta puhuttuna johtivat siihen, että ainakin näillä näkymin niiden pohjalta herrat Malm ja Vakkila menivät vuoden 1981 jälkeen vähäksi aikaa muihin hommiin.

B-maajoukkueen tulevaisuutta ajatellen sille suunniteltiin selvästi enemmän suurempaa osaa osana vuosien 1982-1985 aikaista Jalkapallon Tulevaisuuden Suunnitelmaa jossa tietenkin 1980-luvulla kuviteltiin kotimaisen jalkapalloilun nousevan paljon suurempaan asemaan kuin mitä se silloin oli ollutkaan.

Tuota nk. Palloliiton JTS:ää veti noina vuosina tai oli ainakin yhtenä sen muista näkyvistä vetäjistä mukana muuan Mara nimeltä Martti Kuusela ja hän sai suostuessaan tuohonkin hankkeeseen lähtökohtaiselle vastuulleen myös Jalkapallon B-Maajoukkueen tehtävät joskin herra Kuuselalle alkoi tulla sen verran paljon kyllä noiden vuosien osalta muutenkin tehtäviä, että allekirjoittaessaan tuon suunnitelman sopimuksen tai B-maajoukkueen oman sopimuksen Kuusela aikoi sen julkistamistilaisuudessa eli lähtökohtaisesti muistamallani päivämäärällä 5.11.1981 kuitenkin vuotta 1982 ja noita muita sopimuksensa vuosia ajatellen silti lähtökohtaisesti olla valmis antamaan tehtävät joillekin muillekin riittävän hyville valmentajaehdokkaille.

Tosin vuodelle 1982 näyttäisi ainakin olleen Kuusela Päävalmentajana B-maajoukkueessakin, mutta mene ja tiedä sen olemisesta toistaiseksi totta ja vielä enemmän ennen kaikkea tuosta vuodesta nyt ainakin B-maajoukkueen paluuvuotena ennen kuin uusi aineisto on taas luettu!
« Viimeksi muokattu: 21.02.2020 klo 13:30:38 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #31 : 21.08.2020 klo 18:59:59

Puoli vuotta tosiaan on kulunut viime viestistä tähän aihealueeseen.

Seuraavasta viestistä eteenpäin on aika käydä läpi tosiaan B-maajoukkueemme taivalta vuosilta 1982-2000.

Aiemmin kerrotut uudet aineistot kun tosiaan talven, kevään ja osin kesälle ulottuneiden tutkimusluentojen jälkeen päättyivät juurikin Milleniumiin.

Aiemmin helmikuussa piti jo osin noista vuosista kertoa, mutta tuolloin nuo kotimaisten vanhempien aikojen katsojalukujen selvitys vei voiton.

Enkä noita aineistoja muutenkaan saanut ajan kanssa luetuksi loppuun asti ennen kuin vasta viikko-pari sitten jolloin väistämättä joidenkin vuosien selvitysten välillä olisi kulunut pitkiä aikoja ja taukoja tullut mahdollisesti tuolloin talvella jatkettaessakin.

Ainakin keväällä ja kesän alussa olisi ollut pakko pitää 1-2 kuukauden mittainen tauko kun osasta kausia tosiaan puuttui tiedot aluksi kokonaan kun niitä ei ollut ennakkokerronnaltaan selvitetty etukäteen aineistossa!

Aiemmin on jo kerrottu vuodet 1976-1981 jolloin niistä löytyi myös B-maajoukkueen uudelleen tuleminen kotimaiseen jalkapalloiluun hienolla tavalla!

B-maajoukkue aloitti siis vuonna 1977 toimintansa uudelleen.

B-maajoukkueen käyttö vaihteli täydellisen käyttämättömyyden olosta nk. Pöytälaatikossa (Ainakin nyt näin ellei jostain sitten ja lähinnä varmaankin Jalkapallokirjoista löytyisi muuta seikkaa asiaan.) ja ainakin ajankuvaan tai jopa nykyaikaan nähden vahvojen käyttömäärien väliltä.

B-maajoukkue tuli eräässä vaiheessa myös olemaan nk. Uusi Olympiajoukkue tai ihan oikea Olympiajoukkue erillään vuoteen 1988 olleesta A-maajoukkuepohjaisesta Kesäolympialaisten Olympiajoukkueesta.

Sen vuoro tulee tietenkin kertomusvuorollaan, että miten asiaan päädyttiin.

Harmittavasti uusien aineistojen osalta kaikilta vuosilta Olympiajoukkueesta tai B-maajoukkueesta nimenomaan uudesta tulemisestaan lähtien ei ole seikkaperäisiä ottelujen tulostietoja.

Muuta kuin vain kerrottujen vastustajien osalta ja nekin vuodesta riippuen ovat yhteneväiset aiempiin tietoihin nähden.

Toki ilman muuta täydennystäkin tietoihin tulee.

Ongelmalliset vuodet ovat myös vuodet 1993-1997 osin alkaen jo vuodesta 1992.

Palloliitto kun ryhtyi tuolloinkin painottamaan Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkuetta osin Olympiajoukkueen kustannuksella.

Ja mediassa 1990-luvulla näillä näkymin taas kerran sotkettiin pahasti nuokin joukkueet keskenään mitä ne eivät sinänsä olleet.

Vuoden 1995 jälkeen onkin mysteeri vieläkin tavallaan, että oliko koko Olympiajoukkuetta tai B-maajoukkuetta olemassa vuosina 1996-1997 ihan pelikentillä vai oliko joukkue tauolla?

Tosin ihan vuoden 1997 lopulta lähtien ilman muuta oli jälleen Olympiajoukkue täysillä mukana vuoden 2000 tilanteeseen asti.

Tästä kaikesta tulee tosiaan kerrontaa seuraavasta viestistä ja vuodesta 1982 eteenpäin aina vuoteen 2000 saakka!
« Viimeksi muokattu: 21.08.2020 klo 19:02:43 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #32 : 21.08.2020 klo 19:19:49

Vuoden 1982 osalta Suomen Jalkapallon B-maajoukkue näillä näkymin uusien aineistojen pohjalta oli taas kerran varsin pöytälaatikkotason maajoukkue näillä näkymin kotimaisessa jalkapallossa vuoden 1978, 1980 ja 1981 tapaan.

Osin valitettavan ivallinen toteamus asiaan johtuu siitä, että vuoden 1982 osalta nyt näin uudetkin aineistot luettuna kyseistä joukkuetta ihan sellaisenaan ei lopulta ennakoista huolimatta lopulta käytetty sinä vuonna lainkaan viheriöllä.

Vuonna 1980 tuollaisen syyn ymmärsikin kun kaikki paukut ladattiin kohti Moskovan Kesäolympialaisissa menestymistä kohti ja vuonna 1981 vähemmän hyväksytyn ymmärrettynä pidettiin osin taukovuotta kun valmistauduttiin vuoden 1982 osalta juurikin Palloliiton 75-vuotisjuhlavuoteen, mutta vuoden 1982 osalta taas puhuttaessa kaikkiaan jopa Jalkapallon Olympiajoukkueenkin edelleen viettäessä taukoa ei tuollaista henkisessä vaihtopenkissä istuttamista vaan voinut ymmärtää ei sitten millään!

Yksinkertaisesti syynä tuntuivat olevan oletettujen pelimatkojen peruutusten lisäksi myös Palloliiton oma uskomaton haluttomuus käyttää B-maajoukkuetta kun se kuitenkin koko ajan tuntui kehittävän niin A-maajoukkuetta kuin Nuorten Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkuetta jalkapallossa.

Toki olihan aina tietysti kustannuksia, mutta välillä kyllä Palloliiton oma pään pensaaseen piilottaminen tuntui vastuiden osalta ainakin puhuttuna melko naurettavalta kun moniin muihin turhuuksiin sillä tosiaan aina välillä on historian varrella rahaa kyllä riittänyt!

75-Vuotisjuhlan kunniaksi on saatettu tietysti pelattiin joitakin erityismaaottelujakin, mutta niitä ei tietojen epäselvyyden tai puutteen vuoksi toistaiseksi ole löytynyt enempää muuna kuin käytännössä puhetason juttuna jolloin niitä ei voi muun tiedon puutteessa valitettavasti laskea näihin katsauksiin mukaan.

Lisäksi pahaa pelkään, että mahdolliset B-maajoukkueen erityismaaottelut on voitu myös perua osana muita Palloliiton sen ajan ottelujärjestelyjä tai vastustajien saapumattomuuden johdosta.

Näillä näkymin tietenkin Martti Kuusela kuitenkin edelleen jatkoi B-maajoukkueen Päävalmentajana vuonna 1982, mutta välillä tuntui olevan koko ajan valmis jättämään tehtävät kenelle tahansa muullekin halukkaalle valmentajaehdokkaalle.

Etenkin kun Kuuselalla oli tuolloin niin monta muutakin valmennusrintaman asiaa hoidettavanaan.

Kuuselan nk. Soihdunkantajana nähtiin tulevaisuuden kannalta Jyrki Heliskoski, mutta myös muutama muukin ehdokas siihen virkaan oli kyllä tarjolla.

Aivan vuoden 1982 lopulla B-maajoukkueelle vaikutti tulevan iloisia uutisia vuotta 1983 ajatellen.

Tuolloin kun B-maajoukkueen osalta suunniteltiin vähintään 4 ottelun, mutta enintään 8 ottelun mittaista sarjaohjelmaa.

B-maajoukkueen vastustajat kaudelle lähtökohtaisesti olivat DDR, Puola, Tanska ja Norja B-maajoukkueineen, mutta muitakin vastustajia on voinut olla hyvinkin niiden sijaan.

Ne olivat kuitenkin ne nk. Minimimäärän vastustajat joita vastaan Suomen Palloliitto halusi kehittää ensisijaisesti B-maajoukkueensa ottelutaitojaan.

Kun tilanne tosiaan oli mitä oli niin vuodeksi 1983 odotettiin ehdottomasti parempaa aikaa B-maajoukkueelle.

Tosin A-maajoukkuepohjaisemman Olympiajoukkueen paluu nähtiin ongelmana.
« Viimeksi muokattu: 21.08.2020 klo 19:22:23 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #33 : 21.08.2020 klo 19:54:10

Vuonna 1983 Suomen Jalkapallon B-maajoukkue jatkoi jälleen toimintaansa normaalimpaan tapaan.

Tai ainakin astetta normaalimpaan päin.

Toisaalta Jalkapallon B-maajoukkue tuntui nivoutuvan silti jollakin tapaa yhteen ainakin tietyllä tapaa edelleen erillisen Suomen Jalkapallon Olympiajoukkueen kanssa.

Suomen Jalkapallon B-maajoukkueesta puhuttaessa uusien aineistojen pohjalta on jäänyt sellainen mielikuva tuon vuoden tietokohdan ollessa valitettavasti melko huono, että ainakin melkein varmasti on näillä näkymin kyllä pelattu kaudella.

Ongelmana on kuitenkin se, että miten monta otteluja sitten todella oli?

Vuonna 1983 tietysti jälleen erillinen Suomen Olympiajoukkuekin palasi kuvioon.

Ja kuin ärsyttävyyden pisteeksi iin päälle Martti Kuusela vielä näillä näkymin tosiaan nyt tutkimusten jälkeen ilman muuta erillistä todistusta asiaan on valmentanut vielä molempia joukkueita!

Kun ei ketään muuta valmentajaa sitten voinut Palloliitto asettaa remmin pitäjäksi tai vaihtoehtoisesti kukaan nuoremmista sen ajan valmentajista ei uskaltanut olla riittävän kunnianhimoinen tehtävään edes oppimaan jotakin sitten tulevaisuuden A-maajoukkuekuvioita varten.

Kun ongelma tosiaan on tuo niin huonoimmillaan vielä mediankin sinä vuonna sekoittaessa ottelutuloksia on voinut ainakin kaikkein huonoimmillaan käydä niin, että kaikki pelit olisivat olleet Olympiajoukkueen pelejä ja B-maajoukkuetta ei olisi käytetty lopulta lainkaan koko vuonna tai vain kerran ehkä maaliskuussa silloisen nk. Ruotsin Leirin yhteydessä.

Tuokin nk. Ruotsin Leiri oli maaliskuussa 1983 ja on toistaiseksi melko epäselvä, että miten on pelattu.

Vai onko sitäkään sitten edes laskettu.

Vastustajat olisivat tietenkin olleet kaudella DDR, Puola, Norja ja Tanska B-maajoukkueineen lisättynä mahdollisesti joillakin muilla mailla kuten Ruotsilla jolla poikkeuksena olisi ollut tietenkin nk. Ruotsin Leirin yhteydessä ollut A-maajoukkuekin vastassa.

B-maajoukkueella oli tietysti kotimaisiakin maajoukkueleirejä ainakin Vierumäellä ja Lahdessa, mutta niiden otteluista mahdollisesti Suomen A-maajoukkuetta tai kotimaisia seurajoukkueita vastaan on paha sanoa mitään tässä vaiheessa.

Kun kaikki tieto epäselvyyksineen on käsitelty ja mikäli vain kaikki Maran jutut nyt yleensä tuona vuotena paikkansa pitivät ilman mahdollista sotkentaa Olympiajoukkueen vastaaviin niin otteluja olisi enintään ollut jopa vähän enemmänkin kuin suunnitelmissa eli 10 kappaletta.

Alun perin kun piti pelata ainakin 4, mutta enintään 8 kappaletta B-maaotteluja.

Lisäksi olisi ollut myös toistakymmentä leiripäivää ainakin kolmella kotimaan leirillä ja ainakin yhdellä nk. Ruotsin Leirillä.

Tietojen puutteen takia löytyi kuitenkin mielenkiintoisesti hieman oheishenkilötietoa vuoden 1983 B-maajoukkueesta kuten myös B-maajoukkueen käyttöön soveltuvat Olympiajoukkueen nk. Virkavapaapelaajat jotka kaiketi sinä vuonna olivat myös virkavapaapelaajia A-maajoukkueestakin.

He eli nk. Virkavapaapelaajat Olympiajoukkueesta B-maajoukkueeseen 1983 olivat ainakin aikavälillä 1.5.1983-30.6.1983 ellei tuota pidempäänkin seuraavat:

Ari Hjelm

Jarmo Ilola

Ismo Korhonen

Pauno Kymäläinen

Mika Lipponen

Vesa Mars

Erkka Petäjä

Jari Rantanen

Pasi Rasimus

Ilpo Talvio

B-maajoukkueen vuoden 1983 oheishenkilöstö lisättynä B-Maajoukkueen Päävalmentaja Martti Kuuselalla ja kun Kuuselan mahdollista aisaparia tai sijaistajaa hänen ollessaan Olympiajoukkueessa eli tuon vuoden B-Maajoukkueen Apuvalmentajaa ei löytynyt niin he olivat seuraavat:

B-Maajoukkueen Päävalmentaja: Martti Kuusela

B-Maajoukkueen Joukkueen Huoltaja: Gunnar Yliharju

B-Maajoukkueen Joukkueen Lääkäri: Juhani Pöntinen

B-Maajoukkueen Kuntovalmentaja, Fysioterapeutti ja Hieroja: Paavo Leiramo

B-Maajoukkueen Varakuntovalmentaja, Varafysioterapeutti ja Varahieroja: Jari-Pekka Keurulainen

Vuodesta 1984 B-maajoukkueelle jalkapalloon povattiin välivuotta kun tuolloin tietenkin oli Los Angelesin Kesäolympialaiset mihin tietenkin Suomi ei päässyt vuoden 1980 Moskovan Kesäolympialaisista poiketen.

Siten kaikki toiveet pääosin sijoitettiinkin jo vuoteen 1985 jolloin B-maajoukkueen epäselvyyksistä toivottiin pääsevän eroon siitä mitä tuli ottelumääriin kautta kohti.
« Viimeksi muokattu: 21.08.2020 klo 19:59:16 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #34 : 21.08.2020 klo 20:18:40

Vuonna 1984 Jalkapallon B-maajoukkue ainakin näillä näkymin uusien aineistojen tietojen pohjalta vietti välivuotta.

Los Angelesin Kesäolympialaisiin sinä vuonna ei Suomi päässyt pelaamaan erikoista A-maajoukkuepohjaista Olympiajoukkuetta käyttämälläkään.

Kun toisaalta ei päässyt ja osin muutenkin jälleen keskittyessään pitämään kehitystyössään päämäärän A-maajoukkueessa ja Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkueessa ei Palloliitto oikein erityisemmin tuntunut sinä vuonna rohkaisevan B-maajoukkueen käyttämistä kansainvälisillä tai oikein kyllä edes kotimaisillakaan viheriöillä.

Otteluja ei siten siis pelattu tai ne ovat olleet ainakin uusien aineistojen pohjalta erittäin, erittäin harvassa huolimatta tosiaan Olympiajoukkueen taukovuodestakin.

Näillä näkymin uusien tietojen pohjalta B-Maajoukkueen Päävalmentaja oli edelleen myös Olympiajoukkueenkin vetäjä mahdollisesti samaan aikaan eli Martti Kuusela.

Muina valmennusehdokkaina ja ainakin Kuuselan korvaajana ennen pitkää pidettiin tuttuun tapaan Jyrki Heliskoskea vuoden 1983 tapaan, mutta myös Jukka Vakkilaakin.

Paljon kauden mittaan peruttiin ainakin kotimaisia harjoitusotteluja B-maajoukkueelta mahdollisesti A-maajoukkuetta vastaan tai jopa kotimaisia seurajoukkueita vastaan.

Eräs erittäin harvoista B-maajoukkueen otteluista sinä vuonna olisi ollut kenties Belgian A ja B-maajoukkueita vastaan nk. Brüggen Leirin yhteydessä, mutta sekin tosiaan on voitu perua.

Olipa vuoden 1983 Jääkiekon SM-Liigan Olympiajoukkueen peluutuksen tapaan vuodeksi 1984 kuten myös tosiaan vuonna 1983 aiemmin kertomatta jääneenä ideana Palloliitossa koettaa Olympiajoukkueen tai B-maajoukkueen käyttöä Olympiajoukkueen sijaan nimenomaan Jalkapallon SM-Sarjassa ulkopuolisena joukkueena jota vastaan jokaista vuoden 1983 tai vuoden 1984 SM-Sarjan joukkuetta olisi peluutettu kerran.

Kuitenkin idea hylättiin vähin äänin seurojen ja SM-Sarjan päättäjien keskuudessa huolimatta toki mielenkiintoisesta pelikokemusannista varsinkin vuonna 1983 sitä ajatellen.

Toisaalta sitten muuna ratkaisuna julistettiin Jalkapallon SM-Sarjankin siirtyneen nk. Play-Offien aikakauteen kun lopulta noita pelattiin vuosina 1984-1985 nk. Kapeana Play-Off-kautena ja vuonna 1990 vielä kerran näihin päiviin asti nk. Laajennettuna Play-Off-kautena tosin jo silloisessa Jalkapallon Futisliigassa.

Vuotta 1985 pidettiin B-maajoukkueen osalta jälleen toivottavana selkeän paluun vuotena.

Samalla Palloliitossa alettiin olla huolissaan tietenkin JTS:n eli Jalkapallon Tulevaisuuden Suunnitelman päättymisestä kun tavoitteet olivat osin onnistuneet ja osin eivät.

Päätösvuosi kun olisi ollut vuosi 1985 vuoden 1982 osalta alkaneen suunnitelman mukaisesti ja jatkoa sille ei alustavasti ainakaan luvassa ollut.
« Viimeksi muokattu: 21.08.2020 klo 20:22:45 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #35 : 21.08.2020 klo 20:48:49

Vuonna 1985 Jalkapallon B-maajoukkue ainakin näillä näkymin uusien aineistojen tietojen pohjalta vietti jo toista vuotta peräkkäin välivuotta.

35 vuotta sitten Palloliitossa tosiaan kuohui sinä vuonna kun muun muassa alempien divisioonien eli tässä tapauksessa Jalkapallon 3. Divisioonan/3-divisioonan ja Jalkapallon 4. Divisioonan/4-divisioonan tilastoinneista alkoi tuon vuoden osalta puhuttaessa tilastointikiista.

Tilastointikiistaan siitä puhuttaessa siltä osin mukana olivat näillä näkymin Jalkapallonkirjan silloinen tekijätiimi ja tietenkin hämäräperäinen Sarjaseurat Ry.

Positiivisena asiana Palloliitto ja Sarjaseurat Ry saivat ainakin vielä vähäksi aikaa itselleen sopimuksen tuolloin ja silloin normaaliin nk. Liiton Sarjojen tilastointiin liittyvien asioiden osalta.

Kuvaavaa kuitenkin on se, että jo tuossakin vaiheessa Palloliitto näillä näkymin alkoi sälyttämään noita tilastointiin liittyviä asioita Jalkapallokirjan tekijätiimin alkaessa väsyä jo tuolloin Piireille alempien divisioonien osalta poikkeuksena Jalkapallon 2. Divisioonasta/2-divisioonasta.

Onkin paha sanoa, että vaikka Jalkapallon 4. Divisioona/4-divisioona tulisi katsojatilastoinniltaan häviämään viimeistään vuoteen 1987 mennessä vuoden 1986 ollessa aivan viimeistään viimeinen Piirien haltuun niin hävisikö myös Jalkapallon 3. Divisioona/3-divisioona myöskin vasta tuolloin vai vuotta myöhemmin?

Vai hävisivätkö molemmat sarjat jo jopa tuolloin vuonna 1985 samalla kertaa tuon äsken mainitun yleisötilastointikiistan takia?

Siihen ei valitettavasti uusi aineisto antanut vastausta.

JTS:ää eli Jalkapallon Tulevaisuuden Suunnitelmaa ei jatkettu vuoden 1985 jälkeen ainakaan näillä näkymin.

Itse B-maajoukkueen osalta puhuttaessa jälleen Jalkapallon Olympiajoukkueen viettäessä myös välivuotta ei jälleen haluttu sitä edes käyttää.

Palloliiton toimettomuus oli suorastaan nöyryyttävää asian suhteen kun vertasi tosiaan vaikkapa ihan jo muihin Pohjoismaihin tai sitten muihin paljon huonompiin jalkapallomaihin tai suurin piirtein Suomenkin kanssa oletettavalla samalla tasolla olleisiin maihin.

B-maajoukkueen osalta peruttiin kaudelta ainakin Pajulahden, Mikkelin ja Eerikkilän nk. Leiriottelut varmaankin kotimaisia seuroja tai A-maajoukkuetta vastaan käsitettävien ottelujen osalta.

Pajulahdessa olisi yritetty pelata tammikuussa, Mikkelissä toukokuussa ja Eerikkilässä heinäkuussa tai elokuussa tilanteen mukaan.

B-maajoukkueen osalta tosiaan ei pelattu tai mikäli on pelattu B-maaotteluja niin niitä on ollut erittäin, erittäin vähän.

Maaliskuussa 1985 on saatettu pelata Portugalissa kyseisen maan B-maajoukkuetta vastaan ja elokuussa 1985 on saatettu pelata Romaniassa kyseisen maan B-maajoukkuetta vastaan.

Mikäli näissä maissa olisi ollut tarkoitus pitää leirijakso niin tuolloin Portugali ja Romania valmistautuivat käyttämään Suomen B-maajoukkuetta vastaan myös omien maidensa A-maajoukkueita.

Näillä näkymin B-Maajoukkueen Päävalmentajana jatkoi ainakin vielä vuoden 1985 ajan Martti Kuusela, mutta hänellekin tuli kyllästyminen kun toisaalta hänellä oli liikaa muitakin valmennuksia samaan aikaan ja siihen päälle erikoisesti B-maajoukkuetta ei kehitetty kuten olisi pitänyt.

Jukka Vakkila oli innostunut palaamaan tuttuun tapaan B-Maajoukkueen Päävalmentajaksi mikäli vain lupa tulisi sitä päästä luotsaamaan vuodeksi 1986.

Vuotta 1986 pidettiin seuraavaksi jälleen melko pöytälaatikkotasolle 1980-luvulla siihen asti olleen B-maajoukkueen paluuvuotena, mutta monet pelkäsivät B-maajoukkueen jäävän taas Olympiajoukkueen varjoon.

B-Maajoukkueen Joukkueen Lääkärien suhteen puhuttaessa Juhani Pöntisen lisäksi olen kuullut myös ainakin mahdollisesti Markku Waldenin olleen noihin aikoihin juurikin sellainen, mutta hän on voinut kyllä olla sellainen vasta myöhemminkin.
« Viimeksi muokattu: 21.08.2020 klo 20:51:43 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #36 : 21.08.2020 klo 22:06:25

Vuonna 1986 Jalkapallon B-maajoukkue ainakin näillä näkymin uusien aineistojen pohjalta puhuttaessa vietti jo kolmatta vuotta peräkkäin välivuotta.

Yksinkertaisesti sanottuna B-maajoukkuetta ei tunnuttu haluavan käyttää kentällä kaudessa ei sitten millään.

Tai mikäli näin tehtiin niin erittäin vaivihkaa ja piilossa tuota toimintaa tunnuttiin kyllä harrastettavan!

Vuodesta 1986 alkaen osin enemmän tai osin vähemmän myös B-Maajoukkueen Päävalmentajankin osa on epäselvä.

Periaatteessa edelleen Martti Kuuselan sanottiin jossain määrin olevan vieläkin B-Maajoukkueen Päävalmentaja, mutta osana mahdollista luovutustakin vuodesta 1986 alkaen B-Maajoukkueen Päävalmentaja on voinut olla Jukka Vakkila tai myös jopa jo silloin Jyrki Heliskoski.

He kun tuntuivat olevan nk. Kuuselan Adjutantteja tuolloin B-maajoukkueessa jossakin määrin.

Jukka Vakkila tosin valmensi myös samaan aikaan tietenkin myös A-maajoukkuepohjaista tai sidonnaista Jalkapallon Olympiajoukkuetta.

Tietenkin päätavoitteena Kesäolympialaiset 1988 Etelä-Korean Soulissa.

Oheishenkilöstön puolella huhuissa jopa jo yleisenä B-Maajoukkueen Joukkueen Lääkärinä ja ainakin sentään B-Maajoukkueen Varalääkärinä toimi kyllä Markku Walden ja B-Maajoukkueen Joukkueen Huoltajana Gunnar Yliharju, mutta osin monesta eri syystä johtuen nämäkin on voitu sotkea osaksi Jalkapallon Olympiajoukkueen henkilölistausta.

Jyrki Heliskosken asema on epäselvä joskin hän on saattanut valmentaa jo tuolloin milloin ei olisi Vakkilasta tai varsinkaan ylityöllistetystä Kuuselasta olemaan valmennuspuuhiin B-maajoukkuepuolelle.

Kuuselalla kun tuntui yhtä luopumista kohden tuolloin olevan useammallekin kädelle pullollaan sitten muita tehtäviä kontollaan!

B-maajoukkueen kauden mahdollisista peleistä puhuttaessa mahdolliset Ruotsin, DDR:n ja Belgian ottelut on voitu sotkea ristiin Olympiajoukkueen pelaamien ottelujen kanssa, mutta muutoin otteluja ei joko ole ollut tai niitä on ollut erittäin, erittäin vähän tuttuun tapaan.

Epävarmoja muita otteluja ovat olleet lähinnä kolmen kotimaan leirien yhteydessä pelattuja otteluja ja näillä näkymin enintään ainakin huonoimmillaan vain kerran Portugalissa maaliskuussa 1986 pelatun ottelun muodossa.

Kotimaan leirit olisivat olleet Pajulahdessa, Eerikkilässä ja Tampereella.

Näistä Pajulahden Leiri olisi pidetty tammikuussa 1986, Eerikkilän Leiri olisi pidetty kesäkuussa 1986 ja Tampereella olisi pidetty syksyllä 1986 viimeistään kuitenkin lokakuuhun 1986 mennessä viimeinen sen vuoden B-maajoukkueleirijakso.

Jalkapallon B-maajoukkueen osalta tietenkin odotettiin taas paljon vuodelta 1987 eli Palloliiton 80-Vuotisjuhlan kunniaksi, mutta samalla kuitenkin muistutettiin kriittisesti jo 75-Vuotisjuhlavuoden 1982 katkerasta vesittymisestäkin.

Siten B-maajoukkuetta edelleen pidettiin pöytälaatikossa.

Kuitenkin myös Jalkapallon Olympiajoukkueenkin olemassa olemista alettiin vuoden 1986 aikaan kyseenalaistaa.

Muuta erityisen merkittävää uudesta aineistosta ei löytynyt.

Muuta kuin tietenkin Jalkapallon 4. Divisioonan/4-divisioonan oleminen viimeistä kertaa Palloliiton alainen sarja ja sen siirtyminen vuodeksi 1987 tulisi tapahtumaan silloisesta juhlavuodesta huolimattakin Piirien haltuun.

Harmittavasti ei kerrottu myöskään sitä, että oliko lopetettu jo Jalkapallon 4. Divisioonan/4-divisioonan katsojatilastointi tuolloin vai vuotta aiemmin kun vuodesta 1987 eteenpäin katsojatilastointi tulisi olemaan vain Piirien vastuulla mikäli niilläkään olisi ollut järkevää kiinnostusta tuolloin.

Sama epävarmuus koskee myös Jalkapallon 3. Divisioonaa/3-divisioonaa vaikka tuolloin vakuutettiin toki makeilun muodossa Palloliitosta, että kyseistä sarjaa ei uhkaa tippuminen Piireihin ja myös katsojatilastointikin tulisi olemaan turvattu tulevina vuosina.

Katsojatilastoinnista kehuminen oli kyllä erikoista kun vuosina 1985-1986 sekin on nyt näillä näkymin jo ollut todella vaaravyöhykkeessä!

Vuosi 1986 oli jäähyväinen myös perinteiselle Jalkapallon SM-Sarjalle ainakin hallinnollisesti sillä jalkapallon kotimaista ammattimaistamista ajatellen alettiin mennä kovaa vauhtia kohti liiga-aikakautta viimeistään tästä vuodesta eteenpäin tavallaan.

Joskin todella kovat uudistukset alkoivat vasta vuosien 1987-1988 välisellä ajalla tavallaan ulottuen vielä myös vuoteen 1989 asti.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #37 : 21.08.2020 klo 22:56:34

Vuosi 1987 oli totisesti Suomen Palloliiton 80-Vuotisjuhlavuosi ja paljon oli tehokasta toimintaa kotimaisessa ja kansainvälisessä jalkapallossa Suomen osalta havaittavissa juhlavuoden kunniaksi.

Vuonna 1987 lähtivät myös monet uudistuksetkin rullaamaan kuten muun muassa kotimaisessa jalkapallossa ainakin jo hallinnollisesti tapahtunut vauhdittuminen kohti liiga-aikakautta.

Joskin vasta vuonna 1988 tultaisiin esittelemään todella kovia hallinnollisia ja sittemmin ehkä etenkin jälkikäteen sanottuna valitettavan kiirehdittyjä uudistuksia.

Jolloin sitten saatiin kyllä Suomeen silloinen Jalkapallon SM-Liiga/Jalkapalloliiga josta myöhemmin tietysti nopeassa tahdissa tuli Jalkapallon Futisliiga ja Jalkapallon Veikkausliiga kunhan Veikkaus saatiin suostuteltua isompaankin sponsorointiin, mutta kiirehdittiinkö sittenkin lopulta liikaa liigaa?

Ainakin nyt aikakauden perusteella sellainen mielikuva kaikesta jollain tapaa jälkikäteen on jäänyt.

Huolimatta toki vihdoin ja viimein toki kotimaisen liigan saamisesta jalkapallossakin Suomeen.

Sitä ongelmaisuutta taloudellisesti ja osin hallinnollisesti vielä pahensi tietysti myöhempi nk. Suomen Lama vuodesta 1991 eteenpäin, mutta vielä vuonna 1987 mitään vaaraa ei ollut havaittavissa asiassa.

Tietysti kaikki olennaiset virheet nk. Suomen Laman ja lievemmän nk. Suomen Taantuman välttämiseksi tehtiin jo vuonna 1987.

Lopulta myöhemminhän nk. Suomen Lamaa ei olisi enää voitu välttää myöhemmillä 1980-luvun korjausliikkeillä, mutta sen konkreettista puhkeamista olisi voinut viivyttää kauemmaksi, jopa hyvinkin paljon kauemmaksi ja sittenkin puhjetessa se olisi ollut vain 1990-luvun nk. Ruotsin Laman kestoinen eli selvästi lyhyempi lama kuitenkin ymmärrettävästi erittäin paljon pidemmällä taantuma-ajalla.

Toki lyhytkin taantuma oli mahdollinen, mutta se olisi ollut riippuvainen korjausliikkeiden onnistumisesta ja taloustasapainosta finanssipoliittisella tasolla.

Tai riittävän pitkällä nk. Suomen Taantuman kaltaisella tilalla eli vuosien 1989-1990 tai vuosien 1989-1991 ajalta ennen nk. Suomen Laman puhkeamista olisi voitu estää tietenkin laman puhkeaminen hyvässä lykyssä kokonaan.

Tosin sitä ei enää vuosina 1988-1989 olisi voitu enää estää, mutta vuonna 1987 kyllä ja tosiaan noina muina vuosinakin olisi voitu torjua pahimmat ja melko muut lievemmät pahemmat seuraukset.

Sen sijaan valittiin 1970-luvun silloisen nk. Suomen Laman Tuurivoiton tie vieläpä naurettavan heikolla nk. Leikkirevalvoinnilla ja kuviteltiin sillä sitten selviävän vaikeuksista.

Miten tietysti ei selvitty kun revalvoinnin olisi pitänyt olla ainakin 1970-luvun vastaavan kaltainen ellei kovempikin selvitäkseen.

Tosin virheet oli siihen mennessä jo tehty joten 1970-luvusta poiketen tosiaan lamaa ei olisi voitu lopettaa toisin kun tuolloin lopetettiin menestyksekkäästi.

Huolimatta tosiaan muun muassa metsäherrojen ja metalliherrojen itkemästä suurdevalvoinnista jonka onneksi hallitus kerrankin järkevästi esti tylysti vain vuotta ennen tuota sen ajan suurempaa revalvointia Suomessa.

Metsäherrojen ja metalliherrojen vaatimukseen suostumalla kun Suomessa todennäköisesti olisi saattanut ihan oikeastikin puhjeta tämä 1990-luvun lama yksinkertaisesti vain silloin 12-13 vuotta aiemmin vuonna 1978 tai 1979 jatkaen vuoden 1977 pahinta mahdollista 1970-luvun laman laskukautta aiheuttaen taloudellista kärsimystä tuhoineen, viivästyttänyt nk. Suurten Ikäluokkien taloudellisen elämän toimeentuloa merkittävästi nuoremmista ikäluokista puhumattakaan ja muun muassa aiheuttanut todennäköisesti uuden massamuuton takaisin Ruotsiin tai pohjoisimman Suomen osalta Norjaan siinä missä sieltä oltiin juurikin palaamassa 1970-luvun aikana.

Vaikkakin sen eli revalvoinnin hintana toki oli vielä muun muassa vuoden 1982 nk. Pikkuöljykriisi Suomessa ja vähän hitaampi tuleminen nk. Rahaonnelaksi, mutta parempihan sekin tavallaan oli kuin sukupolvellisen talouden kuilun kasvaminen kansan keskuudessa, Suomen silloisen hyvinvointivaltioksi tulemisen meneminen tyhjäksi tai ainakin merkittävä viivästyminen ja yleensäkin jääminen edelleen olemaan liikaa kilpailijamaista jäljessä.

Tai sitten jäämistä sellaiseksi nk. Puolihyvinvointivaltioksi huoltoapulaitoksineen ja kaikkine muinekin epäkohtineen.

Toisaalta silloisella ihan oikealla suurlamalla jotakin olisi todennäköisesti Suomessa opittu siinä missä välttämättä ei opittu nyt edes 1990-luvun laman pohjalta tai sitä ennen rahankäytön suhteen.

Ja melkoisen varmasti 1990-luvun lama olisi jäänyt tulematta.

Joka tapauksessa unohtaessa taloudellisista pohdinnasta puhuttaessa valtiotasolla itse Suomen Jalkapallossa B-maajoukkueen käyttö oli tuttuun tapaan melko olematonta vuonna 1987.

Jalkapallon A-maajoukkueen kanssa sidonnaista tai sidoksissa siihen ollutta Olympiajoukkuetta käytettiin jälleen melko paljon ja siten B-maajoukkue oli edelleen paitsiossa.

Jalkapallon B-maajoukkueen osalta tosiaan kauden otteluja ei uusien aineistojen pohjalta ollut edelleenkään tai sitten erittäin, erittäin vähän.

Ottelut Itävaltaa, Tsekkoslovakiaa, Belgiaa ja Jugoslaviaa vastaan ovat voitu sotkea jälleen myös Olympiajoukkueen vastaaviin.

Muina otteluina olisivat olleet tällä hetkellä epävarmat kotimaiset ottelut Tampereella tammikuussa 1987 Suomen A-maajoukkuetta tai sitten kotimaisia seurajoukkueita vastaan.

Ulkomaisista joukkueista puhuttaessa Portugalin A tai B-maajoukkue ja myös Ruotsin A tai B-maajoukkue on saatettu kohdata vuonna 1987 maaliskuussa.

On tosi paha sanoa tässä vaiheessa uusien aineistojen pohjalta, että pelattiinko näitä otteluja vai ei.

Kun nuokin ottelut ovat voineet mennä peruutusten alle.

B-Maajoukkueen Päävalmentajana näillä näkymin viimeistä kertaa tai vain toiseksi viimeistä kertaa nyt lähtökohtaisen viimeistään olisi ollut Martti Kuusela jolla ei olisi nyt ollut enää vuosien 1982-1985 tapaan tuota päällekkäisyyttä Jalkapallon Olympiajoukkueen kanssa.

Muuna valmennusehdokkaana tuntui olevan lähinnä nyt tosin myös Jalkapallon Olympiajoukkueen suhteen päällekkäisvalmennusta siinä tapauksessa vuoden 1986 tapaan harjoittanut Jukka Vakkila tai jälleen tuttu mies eli Jyrki Heliskoski näiden pääsääntöisten herrojen eli Kuuselan ja Vakkilan ollessa muissa tehtävissä.

Oheishenkilöstön osalta B-Maajoukkueen Joukkueen Huoltaja olisi ollut Gunnar Yliharju tuttuun tapaan, mutta B-Maajoukkueen Joukkueen Lääkäri olisi ollut uusi nimi kun näillä näkymin ainakin ilman ihmeitä Markku Waldenin tai Juhani Pöntisen sijaan Seppo Niittymäki.

Suomen B-maajoukkueen osalta kuitenkin väistämättä taukovuodet alkoivat olla ohi kun vuodesta 1988 oli tulossa omalla tavallaan joukkueelle hyvin merkittävä.

Muilta osin vuodesta 1987 puhuttaessa Jalkapallon 4. Divisioona/4-divisioona siirtyi Piirien haltuun.

Jalkapallon 3. Divisioona/3-divisioona säilyi kyllä vielä Palloliiton alaisena sarjana, mutta jälleen katsojatilastoinnin osalta kiistoja käytiin Palloliitossa Jalkapallokirjan tekijöiden ja Sarjaseurat Ry:n toimesta.

Melko varmasti Jalkapallon 3. Divisioonan/3-divisioonan kunnollinen katsojatilastointi loppui vuonna 1987 Suomessa huolimatta toki Palloliiton makeilun suhteen asiassa koskien katsojatilastoinnin takaamista tulevillekin vuosille, mutta loppuiko tilastointi vuorenvarmasti jo tuolloin viimeistään?

Uuden aineiston pohjalta kun myös vuodet 1985-1986 ovat saattaneet olla viimeiset vuodet katsojatilastoinnissa mikäli tosiaan tuo kiista yltyi Jalkapallokirjan silmissä kestämättömälle pohjalle.
« Viimeksi muokattu: 21.08.2020 klo 23:02:58 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #38 : 21.08.2020 klo 23:57:51

Vuonna 1988 nähtiin paljon merkittäviä uudistuksia suomalaisessa jalkapallossa.

Edellisenä vuonna eli 1987 Palloliiton Puheenjohtajana aloittaneen Pentti Seppälän aikakaudella tosiaan Suomen jalkapallo eräällä tapaa koki ainakin nykyaikakautensa joko parhaimmat vuodet tai jossain määrin juurikin pahimmatkin vuotensa omalla tavallaan.

Muun muassa Jalkapallon liiga-aikakausi alkoi tietyllä tapaa vuosien 1986-1987 pohjalta juurikin aivan viimeistään tänä kyseisenä vuotena huipentuen tietenkin vuoteen 1989.

Samalla ja ainakin ilman ihmeitä näin uusien aineistojen pohjalta vuosi 1988 oli viimeinen vuosi aivan kaikissa vanhempien aikojen nk. Taloudellisen Pidättyvyyden Aikakauden Säännöissä pysymisessä.

Tuo sääntöpohja kun koski tietenkin lempinimensä mukaisesti virallisemman nimen ollessa hämärän peitossa ainakin toistaiseksi ennen kaikkea Palloliiton sarjoissa, mutta varsinkin juuri Jalkapallon SM-Sarjassa tai sen edeltäjän ja vuosien 1973-1979 ajan olleen rinnakkaiseläjän eli Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan aikana ollutta rahanjaon sääntöä.

Mahdollisesti kun juuri noiden pykälien alla esimerkiksi yleisen sarjaan liittyvä palkintorahojen jakelu jalkapallon osalta kun oli Suomessa kielletty ja mikäli ei ollut niin suorastaan kääpiömäisellä tasolla se oli kotimaisella tasolla ainakin tuohon vuoteen asti pysynyt.

Pitkälti jatkuneen amatööriajan ihannoimisen pohjalta kun vuonna 1988 nyt ainakin näillä näkymin tai muutamaa vuotta tuota aiemmin uuden aineiston perusteella tuo sääntö 1980-luvulla kumottiin.

Vihdoin ja viimein.

Etenkin kun muun muassa tosiaan esimerkiksi vuonna 1986 ihan jo Jääpallon SM-Sarjassakin saatettiin tosiaan nyt tutkimusten valossa aiemmin jakaa enemmän palkintorahaa sarjapohjaisesti kuin miten tosiaan meneteltiin Jalkapallon SM-Sarjassa!

Ilman muuta toki myös mikäli tuo sääntö vain kumottiin vaikka jo 1970-luvullakin niin mielellään kuulisin siitä kyllä lisää mikäli näin oli.

Tosin sen kumoamisesta huolimatta vaikka jo tuolloin 1970-luvulla osana varmaankin nk. Miljoonarahan tulemisesta vaikka jo seurapohjaisesti tuntui kyllä siltä, että yksinkertaisesti kotimaisessa jalkapallossa erinäiset palkintorahat muihin lajeihin asti verraten tuntui olevan suoranainen kirous.

Jääkiekko näin esimerkiksi tuntui päässeen tuosta kirosta yli heti kun vain SM-Liiga perustettiin, mutta jossain määrin kyllä jo Jääkiekon SM-Sarjankin ajalta puhuttaessa tuosta oli jo päästy yli etenkin sarjan ihan loppuaikoina.

Jalkapallon uudistuksista vuoden 1988 osalta eteenpäin voisi puhua paljonkin muissa yhteyksissä.

Tosin vuonna 1988 kiirehdittiin kotimaisen jalkapallon liiga-ajan alkamista monin verroin aivan liian nopeasti ja samalla kertaa ilahduttavankin hyvässä tahdissa.

Etenkin kun alkuperäinen suunnitelma olisi ollut vasta vuodeksi 1993 tai 1994 saada kotimainen jalkapalloliiga vähän samaan tapaan kuin miten Kolmostelevisiosta oli alun perin tulla MTV3 televisiopuolella.

Lopulta tosiaan kotimainen jalkapalloliiga saatiin hallinnollisesti olemaan jo vielä selvästi aikaisemmin ja selkeämmin Jalkapallon Futisliigana olemaan pelattavakin jo vuonna 1990 suositellun vuoden 1991 sijaan nopeimmillaankin.

Eli Suomeen näin tosiaan tuli nopeammin vaikkapa kotimainen Jalkapalloliiga/Jalkapallon SM-Liiga näin aluksi kuin vaikkapa MTV:lle televisioon oma kanava!

Toki MTV3:kin tuli lopulta melkoisten kiirehdintöjen vuoksi lopulta aikataulussa ja jopa kyllä välillä etenkin ihan turhankin kiireellä jopa vuodenkin etuajassa kun ihan pohjoisin Lappi näin esimerkiksi rajakylineen ei kuulunut koskaan Kolmostelevision näkyvyysalueeseen.

Kuten ei tuon loppuvuoden 1992 turhan kiirehtimisen vuoksi alkuvuodesta 1993 MTV3:kaan näkynyt siellä päin ennen kuin vasta vähän myöhemmin vuonna 1993.

Itse kotimaisen televisioinnin puolen unohtaen Jalkapallon B-maajoukkuepuolellekin vuosi 1988 oli mielenkiintoinen:

Eräällä tapaa vuosi 1988 oli viimeinen äärettömän vähäisen pelaamisen tai tosiaan nk. Pöytälaatikkotason vuosi, mutta samalla myös ennen kaikkea Jalkapallon B-maajoukkuekin tulisi uudistumaan.

Vuosi 1988 oli viimeisen kerran eräänlainen nk. Välivuosi, mutta tosiaan vuodesta 1989 eteenpäin lähtökohtaisesti Jalkapallon B-maajoukkue kun aiottiin nimetä uudelleen.

Vähemmän yllättäen siitä oli tulossa nk. Uusi Jalkapallon Olympiajoukkue.

Vuosi 1988 oli viimeinen vuosi aiemmalle ja tutkimuksia ikävällä tavalla häirinneelle Suomen A-maajoukkuepohjaiselle tai sitten osin välillä vuodesta riippuen enemmänkin Suomen Jalkapallon Yhdistelmämaajoukkuetta muistuttaneelle Jalkapallon Olympiajoukkueelle.

Tämä vuosina 1978-1988 olemassa ollut erikoisjoukkue on otteluineen valitettavasti hyvin usein sotkettu juurikin Jalkapallon B-maajoukkueen kanssa vaikka näillä on ollut olemassa omat hallintopohjaiset päättäjänsä ja omat ottelumääränsä kauteen periaatteessa.

Etenkin mediassa tuo sotkeminen on ollut kamalaa ja ajoittain varmaankin Jalkapallokirjoissakin on kertaalleen tai toisenkin nuo joukkueet sotkettu sekaisin.

Pitänee jossain välin noitakin noiden vuosien eli 1978-1988 tai jopa ehkä sen vuoden 1989 Jalkapallokirjaan koettaa tarttua uudelleen ja katsoa, että miten oli asia!

Tai odottaa, että mikäli jollakin muulla olisi vastaus tuohon asiaan.

Itse Jalkapallon Olympiajoukkue nähtiin käytäntönä tulleen tiensä päähän muun muassa siitä syystä, että jälleen Kansainvälinen Olympiakomitea oli muuttamassa jalkapallon sääntöjä Kesäolympialaisissa juurikin edustusjoukkueiden sääntöjen osalta.

Siten sellaisenaan Olympiajoukkueelle ei ollut käyttöä.

Vuoden 1988 aikana kuitenkin Olympiajoukkue pelasti viimeiset pelinsä Jalkapallossa tietenkin pääsemättä Soulin Kesäolympialaisiin 1988.

Vuonna 1988 Jalkapallon B-maajoukkue palasi tosiaan kentille täysin varmasti sitten vuoden 1983 ja osin vielä tätäkin varmemmin edellisen varman vuoden oltua vuosi 1979.

Suomen Jalkapallon B-maajoukkue pelasi varmasti 2 ottelua sinä vuonna aiemminkin tässä aihealueessa kerrottuna, mutta harmittavasti edes uusissa tiedoissa ei sanottu vastustajajoukkueita.

Perimätiedon mukaan ne olisivat olleet Jugoslaviaa vastaan, mutta myös muitakin maita vastaan ne ovat voineet olla.

Kuten esimerkiksi Ruotsia, Norjaa, Tanskaa tai Islantia vastaan pohjoismaisittain ja muutoin DDR:ää, Länsi-Saksaa, Italiaa, Portugalia, Romaniaa tai vuoden 1977 B-maajoukkueen paluuvastustajaa eli Puolaa vastaan tietenkin A tai B-maajoukkueen osalta.

Itävaltaa vastaan ainakin 1-2 ottelua erikseen peruuntui, mutta huhuissa myös tätäkin vastaan on saatettu kerran pelata toisena vastustajana.

Muuna vastustajana on saattanut vuoden 1987 nk. Tansania-hankkeen pohjalta olla vuoden 1987 tapaan vuonna 1988 juurikin Tansania tuolloin ensi kertaa tai aivan enintään toista kertaa.

Projekti Tansania kun oli yksi Palloliiton suurprojekteja omalla tavallaan 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla lopulta varsin pitkäänkin.

Martti Kuusela oli näillä näkymin lopullisen varmasti viimeisen kerran mahdollinen Jalkapallon B-Maajoukkueen Päävalmentaja vuonna 1988 ja muutoin Jalkapallon B-Maajoukkueen Päävalmentaja vuonna 1988 olisi ollut Jukka Vakkila tai Jyrki Heliskoski tuttuun tapaan.

Jukka Vakkila oli tosiaan Jalkapallon Olympiajoukkueen viimeinen Päävalmentaja vuonna 1988 sen lakkautuessa.

Muuna kömmähdyksenä vuoden 1987 tapaan vuonna 1988 muun muassa sen vuoden Jalkapallokirja myöhästyi pahoin kuten tulisi myöhästymään myös vuonna 1989.

Tämäkin on voinut vaikuttaa siihen, että miksi joidenkin seurojen katsojatilityksistä ei vuoden 1988 Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan osalta ollut mitään löydettävissä.

Tai niiden muka pelatessa nk. Katsojaluvuttomia Otteluita kun niissä kuitenkin oli ollut yleisöä!

Jalkapallokirjat vuosilta 1987-1989 ovat myös juuri noiden painomyöhästymisten takia harvinaisempia noilta vuosilta 1980-luvulta puhuttaessa.

Yleensä kun Jalkapallokirjojen osalta painomäärä oli vakiintunut 7000 kappaleeseen ja pienimmillään sinne 5000 kappaleeseen 1980-luvun aikana.

Palloliitto ei tosiaan aikaillut ja vuodeksi 1989 tai ainakin viimeistään vuodeksi 1990 tuli näiden sattumusten johdossa viimeistään kunkin vuoden Jalkapallokirjan olla tuotettu uusien sääntöjen pohjalta nyt viimeistään aina ennen kunkin vuoden kuluvaa huhtikuun alkua tai muulla Palloliiton määräyksellä viimeistään kuitenkin aina ennen sarjojen alkua.

Lisäksi aiemmista eli viimeistään vuoteen 1989 vastuussa ollut Jalkapallokirjan painotaho menetti Palloliiton suosituksen materiaaliensa kirjapainona ja siten vuodesta 1990 lähtien viimeistään Jalkapallokirjan teoksellisesta vastaavudesta vastannut kirjapaino on ollut erilainen taho kuin tätä aiemmin.

Muuna huomiona myös joitakin seuroja yritettiin saada kiiruhtamaan katsojalukujensa tilityksessä kun niitä oli aina pidetty liian hitaina tilitysten toimitusten suhteen.

Ongelma koski enimmäkseen alasarjoja, mutta myös ihan näin esimerkiksi Jalkapallon 2. Divisioonaa/2-divisioonaa ylempiäkin sarjoja toisinaan.

Vuosi 1988 oli myös viimeinen vuosi jolloin Jalkapallon 2. Divisioonaa/2-divisioonaa katsojaluvullisesti Suomessa tilastoitiin moitteettomasti ja ilman ongelmia kun tämän jälkeen tosiaan alkoi ongelmallinen aikakausi.

Jalkapallon 3. Divisioonan/3-divisioonan osalta katsojalukuja ei tosiaan enää tilastoitu sellaisenaan, mutta Sarjaseurat Ry saattoi ainakin nyt uusien aineistojen pohjalta ryhtyä muilla tapaa tukemaan sarjaa osin yhteistyössä Piirien kanssa.

Palloliiton valiokunnat ja etenkin alasarjojen yhteistyövaliokunta eivät kuitenkaan suostuneet Liittohallituksen määräykseen pudottaa Jalkapallon 3. Divisioonaa/3-divisioonaa jo tuolloinkin kokonaan Piirien järjestettäväksi.

Vuodesta 1988 eteenpäin alkoikin sitten hallinnollinen tuskailu tuonkin sarjan osalta järjestyskuluineen.

Pitkälti tuokin kiirehtiminen oli erikoista kun vielä liiga-aikakauden sisäänajaminen oli Suomessa kesken.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #39 : 22.08.2020 klo 00:42:43

Vuonna 1989 tapahtui lopullisestikin uusi asia kotimaisessa jalkapallossa Suomen Jalkapallon B-maajoukkueen suhteen.

B-maajoukkue kun nimettiin vihdoin ja viimein tästä vuodesta alkaen näillä näkymin olemaan juurikin Jalkapallon Olympiajoukkue tai nk. Uusi Jalkapallon Olympiajoukkue erotuksena vuosien 1978-1988 A-maajoukkueen tai enintään Jalkapallon Yhdistelmämaajoukkueen pohjalta toimineesta Jalkapallon Olympiajoukkueesta.

Saman tien haasteena tuli kuitenkin se, että uudistaminen toteutettiin loppuvuodesta 1988 ja osin alkuvuodesta 1989 niin myöhään, että ilman ihmeitä hallintouudistuksen hitauden tai muidenkin eri B-maajoukkuetapahtumien peruuntuessa ainakin vielä kerran myös juuri nimensä Jalkapallon Olympiajoukkueeksi muuttunut entinen Jalkapallon B-maajoukkue saattoi uusien aineistojen pohjalta pitää vielä kerran selvempääkin välivuotta.

Mikäli ei ole pitänyt pelillistä välivuotta niin ilman muuta asiasta saa laittaa lisätietoa!

Vastustajat nk. Uudella Jalkapallon Olympiajoukkueella olisivat olleet vuonna 1989 Hollanti, Länsi-Saksa, Islanti ja Tansania pitkälti nk. Projekti Tansanian pohjalta.

Muitakin vastustajia toki on voinut olla olemassa.

Vuosien 1987-1988 tapaan ottelumäärät ovat parhaimmassakin tapauksessa pienet eli 2-4 ottelua enintään kauteen mikä oli kilpailijamaihin nähden suorastaan kääpiömäinen määrä.

Toki välillä olen kyllä kuullut Jalkapallon Olympiajoukkueen pelanneen jo vuonna 1989 ihan isojakin määriä otteluja, mutta uusien tietojen pohjalta se ei ole kuitenkaan todennäköistä hallinnollisen välivuoden takia nyt ainakin.

1980-luvun päätteeksi suomalainen jalkapallo tosiaan oli muutoksen kourissa.

Jalkapallon SM-Sarja oikeastaan viimeisenä vuotenaan näin esimerkiksi oli sitä oikeastaan enää varsin nimellisesti.

Hallinnollisesti ja osin jopa kaupallisestikin sanottuna kotimaisen jalkapallon liiga-aikakausi kun oli jo alkanut.

Muun muassa tavaramerkki ja myöhemmin ihan sarjan todellinen nimikin eli Veikkausliiga otettiin jo käyttöön hallintopohjalta rekisteröitynä nimenä, mutta viime hetkellä oletettu pääsponsori Veikkaus rupesi empimään ja siten muun muassa Jalkapallon Suomen Cupin tapaan muuttuminen sponsorin hallitsemaksi (Jalkapallon Suomen Cupin osalta tässä tapauksessa Jalkapallon Kansallis Cupiksi.) jäi toteutumatta.

Veikkaus ei koskaan kieltäytynyt sanan varsinaisessa merkityksessä sponsoroimasta tulevaa kotimaan Jalkapallon SM-Liigaa, mutta ei toisaalta kyennyt lähtemään sarjan pääsponsoriksikaan.

Selvää kuitenkin oli, että vuoden 1989 neuvottelujen epäonnistuessa pääsponsoritahdolla jouduttiin lopulta parin vuoden ajaksi ja vuoteen 1991 asti ulottuen pattitilanteeseen joka purkautui vasta vuonna 1992 eli melkein sinänsä kolmatta vuotta alkuperäisten neuvottelujen jälkeen.

Kun muutakaan erityisempää pääsponsoria ei ihan vielä sarjalle löytynyt niin vuodeksi 1989 tosiaan sarja jäi vielä olemaan viimeisen kerran Jalkapallon SM-Sarja vaikkakin hallinollinen nimi oli erittäinkin vaihtelevasti hyvin monen eri nimen alainen kotimaisen sarjan osalta puhuttaessa.

Vuonna 1989 kotimaisen jalkapallon osalta nyt Jalkapallon SM-Sarjan viimeisenä vuonna tai myös vuoden 1989 ollessa Jalkapalloliigan/Jalkapallon SM-Liigan ensimmäinen näyttäisi uuden aineiston perusteena siltä, että vihdoin ja viimein alettiin sarjan voittajalle ja parhaiten sijoittuneille joukkueille jakaa suurissa määrissä hyväksyttyä sarjan yleistä palkintorahaa.

Palkintorahan jakelija kuten myös ihan todellinen palkintorahasumma vuoden 1989 Jalkapallon SM-Sarjan seuroille on vielä toistaiseksi epäselvä.

Palkintorahasumma oli kuitenkin ehdottomasti merkittävä parannus aiempaan nähden suomalaisessa jalkapallon sarjahistoriassa.

Palkintorahan jakelutapa kuitenkin mitä ilmeisimmin ainakin nyt ilman ihmeitä on ollut sama kuin vuosina 1990-1991 Jalkapallon Futisliigassa eli 8:lle parhaalle 12:sta seurasta sitä on jaettu.

Onko ollut jopa parempi summa kuin Jalkapallon Futisliigassa vuosina 1990-1991 tai varsinkin nyt vaikkapa vuosien 1992-1993 ajan Veikkausliigan ensimmäisiin vuosiin nähden niin paha sanoa.

Puhumattakaan sitten myöhemmästäkään 1990-luvun Veikkausliigasta tai edes suhteessa nykyajastakaan.

Ainakin vielä toistaiseksi.

Myös alempien sarjojen nousurahojenkin sanottiin olleen nousussa ja on voinut hyvinkin olla näin sillä kun kerran palkintoraha oli nyt sallitumpaa niin sarjanousun kulujakin haluttiin saada katetuksi avustuksin tai lisäpalkintorahoin.

Alemmista sarjoista puhuttaessa aiemmin 1980-luvun lopussa varmaankin kauden tai kaksi, mutta myös pidempäänkin joillekin Jalkapallon 3. Divisioonan/3-divisioonan yleensä huipputason joukkueille ylimääräisiä seurantatutkimuksia katsojien osalta teetättänyt hämäräperäinen Sarjaseurat Ry alkoi julkaista vuodesta 1989 eteenpäin lähtökohtaisesti alkuperäiseltä nimeltään eli Kolmospalstana ja kaikkiaan muutoin Jalkapallon Kolmoskirjan nimellä tunnettua kausikirjaa joissa oli myös yleisömääriä varsin kiitettävällä tavalla sarjan joukkueista puhuttaessa.

Hyvästä alusta huolimatta kuitenkin katsojatilityksistä oli kuitenkin niiden hallinnoinnista puhuttaessa Piirien kanssa kiistoja.

Lisäksi Kolmoskirjoja julkaistiin ennen pitkää paljon harvemmin kuin mitä myöhempiä Sarjaseurat Ry:n nk. Kakkoskatsauksia eli Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonan tai myöhempään Jalkapallon Kakkosen ajan kausikirjoja joita tosiaan julkaistiin tai tultaisiin julkaisemaan myös vuodesta 1989 lähtien, mutta ennen kaikkea vuodesta 1991 tai 1992 eteenpäin varsin selvästi suuressa koossaan vuosittain pienemmän kausiläkkärän tai taskukirjakoon asemasta aina vuoteen 2004 asti!

Vuonna 1989 alkoivat myös Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojatilastoinnin ongelmat tietenkin Palloliiton, Jalkapallokirjan tekijöiden ja Sarjaseurat Ry:n kesken, mutta ainakin vielä vuoden 1989 katsojamäärien puuttumiseen kokonaislukuja huomioimatta on tosiaan voinut vaikuttaa myös edelleen ollut vuoden 1989 Jalkapallokirjan jopa edellisvuottakin pahempi toimituksellinen myöhästyminen tai lievimmillään edes yhtä paha myöhästyminen jolloin niistä jäi paljon muutakin oheistietoa pois tai ainakin kerrotut jutut olivat lyhyempiä.

Etenkin kun aiemmin luulin, että ihan muutoin vain olisi jo lopettu nuo todella laajat katsojaseurannat ja vain siirrytty suppeampaan seurantaan ihan tuosta noin vain.

Ainakaan näin ei ole nyt tutkimusten jälkeen asia ainakaan ihan täysin vuoden 1989 osalta!

Edelleen kyllä olisi mukava tietää, että miten noissa asioissa nyt sitten on käynyt kaikkiaan?

Toisaalta Jalkapallon 3. Divisioona/3-divisioona säilyi Palloliiton sarjana vuonna 1989, mutta koko ajan suunta sen alasajamiseksi Piirien tai Sarjaseurat Ry:n syliin tuntui olevan aika kova ja suunta tietysti tulisi pahenemaan 1990-luvulla.

Itse Jalkapallon B-maajoukkue tai tietenkin jo uuden nimensä mukaisesti nk. Uusi Jalkapallon Olympiajoukkue löytyi ainakin Päävalmentajansa osalta.

Jukka Vakkila olisi ollut Jalkapallon Olympiajoukkueen Päävalmentaja ihan monen vuoden sopimuksella 1990-luvulle asti kauaksikin ylettyen, mutta ikäsyistä ja osin muidenkin juttujen takia Vakkila kieltäytyi viimein tosiaan paikkansa saatuaan näillä näkymin yhtään vuotta 1989 pitemmästä valmennuskaudesta.

Martti Kuusela oli tosiaan väistynyt, mutta Vakkila oli samassa tilanteessa tavallaan kuin Kuusela oli ollut vuonna 1981 tullessaan silloin ihan loppuvuodesta 1981 Jalkapallon B-maajoukkueen valmentajaksi.

Yksinkertaisesti Vakkilalla oli tai alkoi olla niin monta muuta vakanssia, että suurisuuntaisesti kehitettyyn Olympiajoukkueeseen hänellä ei ollut enää samalla tapaa aikaa muuten kuin vain enää ylimenokaudeksi.

Lopulta pitkien taivuttelujen jälkeen Palloliitossa suostuttiin siihen, että Vakkila olisi B-maajoukkueen/Uuden Olympiajoukkueen Päävalmentaja vuonna 1989 ja hänen paikkansa vuodesta 1990 eteenpäin ottaisi Jyrki Heliskoski.

Ainakin näin uuden tiedon pohjalta, mutta mikäli vuoden 1989 ajan sittenkin tuo B-maajoukkueen/Uuden Olympiajoukkueen Päävalmentaja olisi ollut toinen tai jopa jo vuonna 1989 olisi Jyrki Heliskoski valmentanut vuoden etuajassa niin saa korjata ihmeessä!

Näin lopuksi todeten nk. Uudellakin Olympiajoukkueella Suomen B-maajoukkueen osalta tuli olemaan myös senkin osalta yksi uusi ongelma.

Olympiajoukkue kun varsinkin mediassa satuttiin sotkemaan 1990-luvun aikana ennen pitkää varsinkin tulevan Jalkapallon Alle 23-Vuotiaiden Maajoukkueen kanssa tai satunnaisesti myös Jalkapallon Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkueen kanssa.

Huolimatta siitä, että Jalkapallon Olympiajoukkueessa pelasi kuitenkin myös ajoittain ainakin varsin iäkkäitäkin tuttuja kotimaisia jalkapalloilijoita sen uuden historian alussa tai myöhemminkin.

Olympiajoukkue toisaalta tosiaan pysyi onneksi jalkapallopuolella myös sellaisenaan joskin sekin oli sekoittavaa ja omalla tavallaan masentava piirre.

Verrattuna nyt kuitenkin siihen, että jääkiekossa B-maajoukkueesta puhuttaessa tosiaan tuota Olympiajoukkueen nimeä käytettiin selvästi onneksi vähemmän kun oikea nimi oli Sisu Team selvästi erottuvana nimenä.
« Viimeksi muokattu: 22.08.2020 klo 00:51:36 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #40 : 22.08.2020 klo 02:09:05

Jalkapallon Olympiajoukkue tasan 30 vuoden takaa eli vuodelta 1990 tosiaan tuntuu ainakin näin uusien aineistojen pohjalta kerrottuna pelanneen ehkäpä käyttönsä ja myöhemmänkin kotimaisen jalkapallon historian osalta eniten B-maajoukkuetason otteluja koskaan.

Ainakin mikäli uudet tiedot tai sinänsä muutkin tiedot paikkansa pitävät vaikkakin uusien aineistojen pohjalta vuosien 1993-1997 ja osin jo vuodesta 1992 alkaen ei ollut kunnollista pääsyä kauden otteluihin.

Vaikkakin vuodesta 1997 ihan loppuvuodesta puhuttaessa ottelutuloksia oli jälleen löydettävissä aina vuoteen 2000 asti.

Vuoden 1990 osalta uusien tietojen painoitteissa oli epäselvyyttä osin siksi aluksi kun niitä ottelutuloksia tai ottelumäärien kertomuksia tuli vuoden 1988 ja 1989 tapaan tihkuen ja kuin merkittynä tavallaan painovuoteen nähden etukäteen tai huomattavissam määrin jälkikäteen.

Vuonna 1990 oli ilman nyt isompia ihmeitä viimeinen kerta milloin Jalkapallon 2. Divisioonaa/2-divisioonaa ainakin kiistattomasti Suomessa jollakin tapaa on vielä julkaistu katsojalukujen osalta ellei sitten mahdollisen vuoden 1991 tai 1992 Jalkapallon 2. Divisioonasta/2-divisioonasta puhuttaessa ole vielä kerran julkaistu jonkinlaista parhaimpien ottelujen listaa Jalkapallokirjoista puhuttaessa.

Etenkin kun yleisömäärien tilastointikiista niiden hallinnasta oli kova Palloliiton, Jalkapallokirjan tekijöiden ja Sarjaseurat Ry:n kesken.

Mahdollinen hallinnointikiista kun on näillä näkymin kenties vuodesta 1991, mutta viimeistään vuodesta 1992 alkaen nyt ainakin ilman jotain muita vankkoja todisteita asiaan sinänsä näillä näkymin on mahdollisesti päättynyt Sarjaseurat Ry:n voittoon jossain määrin.

Muussa tapauksessa se on päättynyt jonkinlaiseen tasapeliin näiden tahojen kesken, mutta siltikin katsojaluvut tutkimuksineen tuntuvat varsinkin ainakin vuodesta 1994 lähtien kadonneen kuin tuhka tuuleen!

Huolimatta tosiaan myös muun muassa vuodesta 1994 lähtien tulleesta Jalkapallon Kakkosesta ja sen pysymisestä tietenkin vuosien 1990-1993 Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan tapaan Palloliiton sarjana.

Vaikka Palloliiton ja Jalkapallokirjan tekijöiden osalle on jäänytkin tai jäi silloin 1990-luvulla jotakin käyttöä Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan ja myöhemmän Jalkapallon Kakkosen osalta vuodesta 1994 eteenpäin niin pääosin Sarjaseurat Ry tai vaihtoehtoisesti jokin muu sitä yritystä lähellä ollut taho on jossain määrin mitä ilmeisimmin nyt ilman ihmeitä vastannut Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan ja Jalkapallon Kakkosen katsojatilastoinnista siitä eteenpäin.

Mielelläni kuulisin kyllä lisätietoa tuohonkin asiaan mikäli sitä vain joltakin löytyisi tai joku osaisi kertoa asiasta kenties paremmin!

Vuonna 1990 tietenkin Veikkauksen yhä empiessä kotimaisen jalkapallon pääsponsorointia peliin astui kahden pakollisen vuoden ja kaikkiaan enintään vuoteen 1992 ulottuen Neste pääsponsorina jolloin tuli sarjan nimeksi tietenkin Jalkapallon Futisliiga tietenkin lyhenteen Jalkapallon Futura-Liigasta kun muuna nimenä käyttöön olisi ollut Jalkapallon Neste-Liiga tai JNL todella lyhyenä sarjanimenä tuota ilmentäen.

Tuo kotimaisen jalkapallon pääsarjan nimi osin vuoden 1989 pääsponsorittomuuden johdosta eli Jalkapalloliigana tai Palloliigana jäi hämmentävänkin pitkään elämään kotimaiseen mediaamme tai joskus ihan kansanomaisena nimityksenäkin.

Vasta hyvin kauan ja useita vuosia jo Veikkausliigan mukaan tulemisenkin ja vuoden 1992 jälkeen lajista alettiin vihdoin ja viimein puhua Veikkausliigana eikä milloin koko ajan Jalkapalloliigana, Jalkapallon SM-Liigana tai jopa vain Palloliigana!

Juuri tuonkin takia kotimaista liiga-aikakautta ei olisi kyllä näin jälkikäteen kannattanut kiirehtiä.

Lisäksi sarjakiireiden takia muun muassa Veikkausliigana tai Jalkapalloliigana/Jalkapallon SM-Liigana hallintonimellisellä pohjalla kuten myös vuosina 1990-1991 Futisliigana tuntui olevan ja on oikeastaan tuntunut vielä nykyäänkin vain sellaiselta nk. Puolivapaalta Liigalta.

Tässä tapauksessa nk. Puolivapaa Liiga kun johtuisi tuosta Ry-pohjaisen nimen käyttämisestä mitä ei koskaan silloin vuosina 1989-1991 tai edes vuodesta 1992 eteenpäin välttämättä ihan näihin päiviin astikaan ole oikaistu.

Mikäli Futisliiga tai vaikka Veikkausliiga koko historiansa ajan lyhytaikaisen edeltäjänsä eli vuoden 1989 Jalkapallon SM-Liigan tapaan olisi ollut nk. Vapaa Liiga niin sen olisi pitänyt olla vuoden 1988 päätösten pohjalta vasta vuodesta 1993 tai vuodesta 1994 alkaen selvästi Oy-pohjainen tai Oyj-pohjainen sarja täysin riippumattomana mistään muusta tahdosta.

Kun osin vieläkin juuri noiden aikanaan liian kiirehdittyjen ratkaisujen takia tuntuu siltä, että osin vieläkin näistä syistä johtuen Veikkausliiga tai kotimainen jalkapallo yleensäkin on jossain määrin riippuvainen Palloliiton ratkaisuista.

Keskityn nyt kuitenkin 30 vuoden takaiseen tilanteeseen Jalkapallon Olympiajoukkueen osalta jatkamaan.

Vuonna 1990 Jyrki Heliskosken toimiessa Olympiajoukkueen Päävalmentajana osana vihdoin ja viimein uutta ja erittäin laajaa B-maajoukkuetason joukkueen uutta tulemista peluutti 12 kertaa.

Jossain määrin tuntui myös siltä, että vaikka kotimainen jalkapallo B-maajoukkuetasolla eli ennätyskauttaan niin silläkään ei niillä pelimäärillä ollut mitään asiaa vaikkapa Jääkiekon Sisu Teamin pelaamiin ottelumääriin kaudessa.

Sisu Teamilla kun oli 40-50 ottelua kaudessa ellei jopa vielä paljon enemmänkin kenties ja melkoisen varmasti komeita määriä oli kauteen muutenkin kun lehtijutuissa oli ainakin vähintään noin kolminkertainen määrä kausiotteluja.

Myöskään kilpailijamaihin verrattuna kuusinkertainen ottelumäärän lisääntyminen Jalkapallon Olympiajoukkueessa vuoteen 1988 verrattuna vuonna 1990 oli pisara meressä.

Jalkapallon Olympiajoukkue kohtasi tietenkin juuri osana uutta tulemistaan paljon laajemmin uusia vastustajia mitä vastaan se olisi halunnut pelata jo aiemmin, mutta Palloliiton haluttomuus käyttää joukkuetta tai sitten aina jostain syystä peruuttaa kausiotteluja siltä oli johtanut melkoiseen tuntemattomuuteen sitten niiden pelitasosta puhuttaessa.

Jalkapallon Olympiajoukkue silti ainakin tiettävästi yritti parhaansa kauden otteluista ja uusien aineistojen pohjalta puhuttaessa se harmittavasti oli useilta osin vanhan kertausta, mutta myös uusiakin ottelutuloksia mahtui mukaan jolloin kaikkiaan 8 ottelua tai tavallaan myös enintään 9 ottelua 12:sta on nyt jollain tapaa löytynyt ja ne tulevat tähän alle Olympiajoukkueen Päävalmentaja oli Jyrki Heliskoski ja Joukkuekapteeni kentällä 30 vuotta sitten näillä näkymin Olympiajoukkueella oli varmasti ainakin Japani-otteluissa Sami Ylä-Jussila:

7.3.1990 Thyringen Ruotsi: Olympiajoukkue-Ruotsi B 1-3 (Lopulta Ruotsin A-maajoukkueen sijaan pelasi tietenkin sen asemasta Ruotsin B-maajoukkue.)

1990 Troija Cup Portugalissa

11.3.1990: Olympiajoukkue-OL-Laget Norja 1-1

12.3.1990: Olympiajoukkue-Ruotsi B 0-1 (Ottelun ratkaisuun tarvittiin Rangaistuspotkusta syntynyt maali.)

13.3.1990: Olympiajoukkue-OL-Holdet Tanska 2-0

Toukokuussa 1990 Olympiajoukkue on kohdannut jossakin välissä Japanin A-maajoukkueen, mutta näillä näkymin loput ottelut toinen kokonaan uutena sellaisena ja aiemmin mainittu Japanin A-maajoukkueen ottelu löytyi tarkalta päivämäärältään ja ne tulevat tähän alle jatkettuna:

15.5.1990: Olympiajoukkue-Kreikka B 2-2 (Tässä ottelussa Olympiajoukkue johti pitkään 2-0 ja parempaankin aineksia oli, mutta näillä näkymin ensi kerran kohdattu Kreikan B-maajoukkue tosiaan lopulta iski tasoihin joista viimeisen maalin rangaistuspotkusta. Uuden ottelun osalta epäselvää on vain se, että missä ottelu pelattiin kun välillä ottelupaikkana on mainittu Ateena ja välillä Pireus näissä saamissani uusissa tietopapereissa.)

28.5.1990: Olympiajoukkue-Japani A 0-0 (Tämä ottelu pelattiin lopulta selvinneesti Jämsänkoskella. Aiemmin toukokuussa 1990 Japanin A-maajoukkue oli pelannut Olympiajoukkuetta vastaan jossakin vaiheessa ja lisäksi joutunut tasapeliin Valkeakosken Hakaa vastaan maalein 2-2 ja sitä pidettiin vielä sensaatiomaisempana asiana kun vastassa oli kuitenkin Jalkapallon MM:stä pudonnut noista ajoistakin lähtien kuitenkin jo melkoisen kyvykäs maajoukkue ja tavallinen joskin tietenkin rikasta tasoa ollut kotimainen seurajoukkue!)

30.8.1990 Kotka Suomi: Olympiajoukkue-Neuvosto-Eesti 0-0

11.9.1990 tai 10.9.1990 Lahti Suomi: Olympiajoukkue-Portugali B 0-1 (Tämän ottelun osalta oli ongelmia lähinnä tarkan päivämäärän kanssa kun toisena näistä päivistä on pelannut Nuorten Maajoukkue myöskin Portugalin B-maajoukkuetta vastaan ottelun. Edelleen päivämäärä pitäisi saada selville.)

Täten 8 ottelua tai enintään 9 ottelua toukokuussa 1990 pelatun muun Japanin A-maajoukkueen ottelun osalta on löytynyt tiedoiltaan ja vielä noin 3-4 ottelua harmittavasti edelleen puuttuu.

Ne lienevät täten merkitty Jalkapallokirjaan tai johonkin muuhun lähteeseen vuodesta 1990 puhuttaessa.

Nekin olisivat mukava ajan mittaan saada selville.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #41 : 22.08.2020 klo 02:59:25

Vuonna 1991 eli melkein 30 vuotta sitten ja täsmälleen 29 vuotta sitten Jalkapallon Olympiajoukkue pelasi edelleen varsin paljon otteluja kauteen.

Aivan ne eivät yltäneet tasan 30 vuoden takaiseen eli tuolloin tietysti edeltävän vuoden eli vuoden 1990 tasolle.

Vuonna 1991 Jalkapallon Olympiajoukkue Päävalmentajanaan Jyrki Heliskoski on tosiaan pelannut kausiotteluinaan kaikkiaan 8 ottelua.

Edeltävänä vuonna Jalkapallon Olympiajoukkue oli pelannut 12 ottelua kaudella.

Vertailuksi edelleen kotimaisen jääkiekon puolella Jääkiekon Sisu Team edelleen pelasi ennätysmääriä eli 40-50 ottelua kauteen ellei ehkä enemmänkin ja muutoin ollessaan yltämättä myös vuoden 1990 hehkutettuihin ennätyslukemiin sen kolme kertaa tai kolmen ja puolen kertaa mainitusti enemmän kauteen kuin miten Jalkapallon Olympiajoukkue vastaavana B-maajoukkueena itse pelasi kauteen!

Jälleen kohdattiin kaudella ainakin yksi uusi vastustaja kohdattiin kun edelleen osin tästäkin vuodesta alkaen, mutta selvemmin vuodesta 1992 lähtien ja varsinkin vuosia 1993-1997 koskien Jalkapallon Olympiajoukkueen pelaamat kausiottelut menivät lähinnä mainintatasoisiksi sellaisiksi tai ne on saatettu sotkea juurikin Jalkapallon Alle 23-Vuotiaiden tai Jalkapallon Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkuetason otteluiksi.

Muutoin vuosi 1991 jäi tietenkin kotimaisessa Jalkapallon Futisliigan viimeiseksi kaudeksi kun vaikka Neste oli valmis oikein hätätapauksessa vetämään vielä kauden 1992 sarjan pääsponsorina niin sen se olisi tehnyt enää vain rajoitetuin panoksin selvästi vähentyneenä.

Siihen ei käytännössä Futisliigan päättäjät tai Palloliittokaan ollut oikein enää valmis.

Siten uusi pääsponsori oli pakko saada ja se tietysti vuosien 1991-1992 aikaisen pohdinnan tuloksena saatiin viimein oikeastaan jo vuodesta 1989 lähtien neuvotellusta Veikkauksesta.

Muina erikoistapauksina tuona vuotena ainakin julkaistiin kotimaan jalkapallossa erityistapauksena ollut nk. Futisliigakirja ja myös nk. Mimmifutisliigakirja jotka tietysti olivat kausikirjoja lajeissaan.

Futisliigakirjasta tuli tietysti vuodesta 1992 lähtien lyhytikäinen nk. Veikkausliigakirja ja nk. Mimmifutisliigakirjasta myös lyhytikäinen vastine eli nk. Mimmiliigakirja.

Noita kirjoja tai ainakin niiden otteita oli nähtävissä muun muassa ainakin Ilta-Sanomien ja Iltalehden kausiesittelyissä ja ennakoissa kuten myös Jalkapallokirjoissa vuoden 1991 painoksesta lähtien.

Vuoden 1991 aikaan yleisötilastoinnista puhuen tietenkin Jalkapallon 2. Divisioona/2-divisioona alkoi tästä vuodesta ja viimeistään vuodesta 1992 eteenpäin hävitä katsojatilastointinsa osalta joskin vielä näillä näkymin kaiketi julkaistiin vielä kerran jossain määrin melko vahvasti yleisölukuja tai sitten julkaistiin enää kaikkein huonoimmassa tapauksessa vain siihen asti lähtökohtaisemmat sarjan historian katsotuimmat ottelut.

Joihin tosin oli sotkettu mukaan muistikuvieni mukaan myös muutaman edeltävän vuoden tapaan Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan katsotuimpia otteluja.

Mikä ei kyllä ollut erityisen fiksu veto ellei sitten haluttu erikseen muka niin kehua toiseksi tai kolmanneksi korkeimman sarjatason katsojalukuja ja niissäkin saatettiin tai on saatettu mennä näin jälkikäteen sanottuna pahastikin vihkoon.

Etenkin kun Jalkapallokirjoista on muulloinkin välillä historian saatossa nk. Unohtunut katsojalukuja tai sitten on hehkutettu vääriä ennätyksiä sitten muka uusina sellaisina.

Palloliiton, Jalkapallonkirjan tekijöiden ja Sarjaseurat Ry:n osalta katsojatilastoinnin hallintaoikeuskiista alkoi lähestyä omalla tapaa loppuaan.

Siinä sitten kun milloin niiden päästessä sopuun siitä päästiin niin vahingoksi sanottuna niiden julkinen saatavuus rajoittui erittäinkin huonoksi ja vuodesta 1994 eteenpäin varsinkin Jalkapallon Kakkosen tultua vähäksi aikaa jopa melkein olemattomaksikin ennen kuin sitten nettiaikakausi aivan todella kunnolla alkoi olla yleisempää.

Näistäkin asioista saa kertoa lisätietoa kellä sitä vain on!

Vähitellen tästä vuodesta tai viimeistään vuodesta 1992 eteenpäin alettiin ajaa Suomessa kotimaisessa jalkapallossa hallintopuolella nk. Numerosarjojen ajamista sisään vuoden 1994 sarjanimiuudistusta varten eli Jalkapallon alempia divisioonasarjoja alettiin hävittää Suomesta ja ajaa sisään tietenkin niiden yksinkertaisempia, kansanomaisempia nimiä.

Joita oli kyllä käytetty lyhennenimenä aiemminkin, mutta nyt niistä vain tehtiin virallisempia.

Toisin sanoen esimerkiksi Jalkapallon 1. Divisioona/1-divisioona oli muuttumassa Jalkapallon Ykköseksi ja Jalkapallon 2. Divisioona/2-divisioona Jalkapallon Kakkoseksi ja siitä sitten edettiin aina vuoden 1994 uudistukseen asti sarjaportailla Jalkapallon 7. Divisioonasta/7-divisioonasta tai myös näillä näkymin juuri uudistuksen yhteydessä lopetettusta Jalkapallon 8. Divisioonasta/8-divisioonasta tietenkin aina Jalkapallon Seiskaksi ja Jalkapallon Kasiksi saakka.

Jalkapallon Olympiajoukkueen otteluista on löytynyt tosiaan valitettavasti edelleen varsin vähän otteluja ja pari näistäkin otteluista ovat vain uusintoja jo aiemmin kerrotuista sellaisista, mutta tässä niitä tulee tosiaan Jyrki Heliskosken valmentaman joukkueen osalta puhuttaessa:

1991 Troija Cup Portugalissa

27.2.1991: Olympiajoukkue-Färsaaret A 2-2

3.3.1991: Olympiajoukkue-OL-Laget Norja 2-4

2.4.1991: Olympiajoukkue-Unkari B 0-2 (Unkarin B-maajoukkue kohdattiin ainakin näillä näkymin kokonaan uutena vastustajana ensi kertaa tappiolukemin. Ottelu pelattiin Kalocsassa Unkarissa.)

27.8.1991 Hanko Suomi: Olympiajoukkue-Kreikka B 1-0 (Suomen Olympiajoukkue kykeni yllättävänkin hyvin hallitsemaan ottelua etenkin liberomaisen pelitapansa ja yllättävänkin nopeiden vastahyökkäysten turvin. Jossain määrin jopa Kreikan B-maajoukkueen omien valmentajien mukaan sillä pelitavalla mitä Suomen Olympiajoukkue esitti olisi voinut silloisin opein helposti hävitä jopa itse Kreikan A-maajoukkuekin sillä heidän B-maajoukkueensa ei vain pystynyt kerta kaikkiaan vastaamaan Olympiajoukkueemme pyörittämään pelivauhtiin. Monta kertaa Olympiajoukkueen murskavoitolta Kreikan B-maajoukkueen pelasti vain heidän hyvä maalivahtipelinsä kun puolustus oli kerta toisensa jälkeen riekaleina eikä oma keskikenttäpelaaminen luokattomana sellaisena onnistunut sitten pennin vertaa. Tietysti kotimaisten mahdollisten kriitikkojen keskuudessa tuolloin tuotakin kaikkea pidettiin silti muka maailmanluokan pelaamisena Kreikan B-maajoukkueen osalta tai vain meidän Olympiajoukkueemme tuuripelinä silloinkin kun siitä ei ollut kyse.)

Olympiajoukkueen kokonaismäärä vuonna 1991 on siis näillä näkymin ollut 8 ottelua kauteen ja niistä on voitettu näillä näkymin kolme kertaa ja yksi noista olikin juuri kerrottu Kreikan B-maajoukkueen voittaminen, kerran on pelattu jo mainittu tasapeli ja loput on hävitty.

Epävarmoja ottelutietoja on ollut Maltaa, Hollantia ja Portugalia vastaan, mutta ne ovat voitu sotkea taas Alle 23-Vuotiaiden tai Alle 21-Vuotiaiden pelaamien ottelujen kanssa.

Löytyneitä otteluja on siten 4 kappaletta ja loput lienevät tiedoiltaan sen vuoden Jalkapallokirjassa tai jossakin muussa lähteessä merkittyinä.

Tiettävästi nuo loput puuttuvat 4 ottelua ovat voineet olla myös vuoden 1991 Intian Turnauksen otteluja jossa Suomen Olympiajoukkue ensi kertaa näillä näkymin oli mukana ja myös kohtasi Intian jalkapallossa. Muutoin otteluja on voinut olla ihan vähän enemmänkin kuin 8 ottelua, mutta vuotta 1990 silti vähemmän on kyllä kauteen pelattu eli enintään varmaankin 11 ottelua.

Epävarmasti on saatettu pelata myös loppuvuodesta 1991 aiemmin samana vuonna peruttu Kyproksen Turnaus missä Suomen Olympiajoukkue olisi ollut mukana ja siten nuo puuttuvat ottelut ovat voineet olla senkin otteluja.

Pidän kuitenkin määrän ilman muita todisteita uuden aineiston mukaisessa 8:ssa ottelussa kauteen vuodesta 1991 puhuttaessa.
« Viimeksi muokattu: 22.08.2020 klo 03:53:52 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #42 : 22.08.2020 klo 03:50:38

Jalkapallon Olympiajoukkueen osalta vuosi 1992 oli toden totta ongelmallinen vuosi löydettäväksi uusien tietojenkin pohjalta.

Olympiajoukkueen Päävalmentaja oli tietysti edelleen sen uuden laajemman käytön isä eli Jyrki Heliskoski, mutta tästä vuodesta eteenpäin alkoi kuitenkin ongelmat.

Ainakin nyt mitä tarkkaan aineiston saatavuuteen tuli otteluista puhuttaessa.

Etenkin kun tilastoinnissa ja Palloliiton painotuksissa alettiin puhua Olympiajoukkueesta ja Alle 23-Vuotiaiden tai myös Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkueista sekaisin keskenään.

Eli siinä ikään kuin tavallaan lopullisesti jälleen erittäin sekoittavasti palattiin taas 1980-luvulle kun tuolloin tietysti B-maajoukkue jalkapallossamme kärsi samasta sekoilusta silloisen Jalkapallon Olympiajoukkueen kanssa jonka kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä sinänsä.

Tai muutoinkaan.

Hallinnollisella ja lajillisella puolella tietysti vuodesta 1992 alkaen viimeistään alkoi lopullisen kovaa vauhtia hävitä ainakin nyt näillä näkymin muun muassa Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan katsojalukujen saatavuus ja vain hyvin vähän niitä tuntui olevan saatavilla sarjan loppuvuosien ajan muutenkin.

Vuodesta 1994 eteenpäin tapahtunut muutos Jalkapallon Kakkoseksi ei auttanut asiaa vaan tuntui oikeastaan ihan joitakin hyvin yksittäisiä tietoja huomioimatta vain hävittäneen katsojaluvut kuin tuhkan tuuleen!

Toki tietenkin huomioimatta noita näillä näkymin hämäräperäisen Sarjaseurat Ry:n toimittamia Kakkoskatsaus-kirjoja jotka tosiaan sisälsivät tuon sarjatason tietoja paljon laajemmin kuin mitä lähtökohtaisesti Jalkapallokirjoissa esiintyi.

Tämä kaikki on näillä näkymin tapahtunut suurin piirtein samaan aikaan kun ainakin nyt ymmärtääkseni Sarjaseurat Ry tai sitä mahdollisesti muilla tavoin lähellä ollut taho otti tuon sarjatason tilastoinnin hallittavakseen itselleen katsojalukujen osalta.

Aikaisemmin 1990-luvun ihan alussa Sarjaseurat Ry oli ilmaissut halukkuutensa kylläkin Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan tukemiseen, mutta ei enää kuitenkaan Jalkapallon 3. Divisioonan/3-divisioonan tukemiseen ainakaan laajamittaisesti.

Noista 1990-luvun Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan ja myöhemmän Jalkapallon Kakkosen katsojatilastoinnista olisi mukava kuulla lisätietoja alkaen tuosta vuodesta 1991 tai nyt ainakin vuodesta 1992 eteenpäin milloin tahansa, että mikä tilanne niissä nyt kaikkiaan sitten todella oli!

Naisjalkapalloiluunkin kiinnitettiin vuonna 1992 aiempaa enemmän tavallaan huomiota ajankuvassa.

Ja Veikkauksen tultua lopultakin mukaan pääsponsoriksi Nesteen vetäydyttyä nähtiin tietystikin silloisen Futisliigan korvaavana uusi Jalkapallon Veikkausliiga.

Veikkaus pääsponsorina aloittikin sitten näihin päiviin asti kestäneen ajoittain erittäin huononkin, mutta toisinaan nyt ainakin edes melko hyvän sponsorointinsa aikakauden oltuaan toki pienemmin panoksin jo vuodesta 1989 lähtien mukana.

Olihan sarjan virallisena nimenä tavallaan jo ollut Veikkausliiga vuodesta 1989 asti, mutta sitä ei ollut Veikkauksen pääsponsoroimattomuuden syistä johtuen käytetty ennen vuotta 1992.

Jalkapallon Olympiajoukkue on pelannut näillä näkymin 5 ottelua vuonna 1992 ainakin nyt ilman ihmeitä kun muun muassa Intian Turnaukseen 1992 Jalkapallon Olympiajoukkue ei välttämättä ottanut osaa siinä missä se oli ottanut osaa vuonna 1991 nyt ainakin näillä näkymin.

5 ottelua kauteen oli erittäin vähän kun jääkiekossakin taantuneena kotimaisella Jääkiekon Sisu Teamillakin otteluja oli silti reilusti enemmän kauteen joskin ei enää vuosien 1990-1991 kaltaisia todella isoja määriä.

Kyproksen Turnauksesta 1992 olen myös kuullut, mutta välttämättä Suomen Olympiajoukkue ei ole siellä pelannut kuten ei ole välttämättä pelannut vuonna 1991.

Varsinkaan mikäli Kyproksen Turnausta 1991 lopulta edes pelattiin loppuvuodesta 1991 lykättynäkään.

Joka tapauksessa tässä itse nyt ainakin pari epävarmaa ottelua Jalkapallon Olympiajoukkueelta toistaiseksi vuodelta 1992, mutta nämäkin voivat muuttua mikäli ne ovat sotkettu olemaan Jalkapallon Alle 23-Vuotiaiden tai Jalkapallon Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkueotteluja ja kun joka tapauksessa Jalkapallon Olympiajoukkuetta valmensi Jyrki Heliskoski:

9.4.1992: Olympiajoukkue-Puola B 1-1 (Tämä ottelu olisi pelattu Puolassa Mlawassa, mutta mahdollisesti myös muuallakin päin Puolassa.)

25.8.1992 Oulu Suomi: Olympiajoukkue-Puola B 2-0 (Tässä ottelussa Olympiajoukkueemme totisesti olisi loistanut, mutta saatan kuten aiemminkin todetusti sotkea sen samoihin aikoihin pelanneiden nuorempien maajoukkueiden kanssa.)

Muut epävarmat ottelut Olympiajoukkueelta ovat olleet vuonna 1992 Bulgariaa, Ruotsia ja Ranskaa vastaan tietenkin joko niiden A tai B-maajoukkuetta vastaan.

5:stä B-maaottelusta Olympiajoukkue näillä näkymin on voittanut 3 kappaletta ja pelannut tasan 2 kertaa.

Sitä pidettiin esimerkillisenä siksikin, että mikäli otteluja on ollut enemmän tai ehkä jopa vähemmän niin Olympiajoukkue ei välttämättä hävinnyt koskaan kertaakaan vuoden 1992 aikana sen ottelumäärästä riippumatta mitään B-maaottelua kauden ajalta!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #43 : 22.08.2020 klo 04:11:13

Jalkapallon Olympiajoukkueen tilanne vuoden 1993 suhteen on tosiaan B-maaottelutasolta puhuttaessa vaikea.

Jalkapallon Olympiajoukkueen Päävalmentajana toimi kyllä edelleen ymmärtääkseni tuttuun tapaan Jyrki Heliskoski, mutta erityisen helppoa ei ole ollut löytää kyseisen vuoden otteluja.

Samalla näissä uusissa aineistoissa ne ovat tästä kyseisestä vuodesta alkaen noin vuoden 1997 paikkeille asti sotkettu olemaan alempien maajoukkueiden kuten Alle 23-Vuotiaiden tai Alle 21-Vuotiaiden Maajoukkueiden otteluja.

Yhteistä kuitenkin kaikille kotimaisille maajoukkueille oli niiden kokonaismäärät kauteen joita vuonna 1993 oli kaikkiaan 61 kappaletta ja niistähän voitettiin 17 kappaletta ja pelattiin tasan 16 kertaa muiden ottelujen tullessa hävityiksi.

Näistä yksi voitto ja kaksi tasapeliä myös kahdella tappiolla ainakin olivat Olympiajoukkueemme otteluja tietenkin aiemmin mainitusta vuoden 1993 Intian Turnauksesta.

Jalkapallon Olympiajoukkue on myös näillä näkymin pelannut vuonna 1993 Jalkapallon Baltian Turnauksen jossa olisi tietenkin kohdattu uudelleen vuonna 1991 itsenäistyneet Baltian maat A-maajoukkueillaan.

Toisin sanoen Olympiajoukkue on kohdannut Viron tai Eestin, Latvian ja Liettuan A-maajoukkueet jalkapallossa.

Historialliselta B-maajoukkuetasolta Viro tai Eesti on ollut tutumpi siitä puhuttaessa vastustajana kuten myös Olympiajoukkueena Neuvosto-Eestinkin tai Neuvosto-Viron maajoukkueena. Latvia ja Liettua sitä vastoin elleivät ole myös tulleet kohdatuksi neuvostotasavaltoina ovat näillä näkymin tuntemattomampia joukkueita olleet siihen asti.

Olympiajoukkueen on väitetty vuonna 1993 kohdanneen myös Ranskan, Itävallan ja Israelin, mutta tosiaan aineistopuutteiden vuoksi ne ovat voitu sekoittaa muihin maajoukkueisiin.

Epävarmuutta on myös siitä, että pelasiko Olympiajoukkue vuonna 1993 Kyproksen Turnauksessa vai ei.

Kaikkiaan kotimaiset jalkapallomaajoukkueemme kohtasivat vuonna 1993 ainakin 30 eri maan vastustajia.

Aiemmin myös mainittu Tansania 1980-luvun lopulta ja vuosilta 1990-1992 mainitsematta myös osana edelleenkin Palloliiton silloista nk. Projekti Tansaniaa on voitu vuonna 1993 kohdata.

Tansanian A-maajoukkue saattoi vuonna 1993 olla kaiketi ensi kertaa myös Suomessakin silloisella nk. Eerikkilän Leirillä pelaamassa Olympiajoukkuetta tai muita kotimaisia seurajoukkueita vastaan kun aiemmin nuo ottelut olivat aina pelattu Tansaniassa vuosina 1987-1992 niiden välisellä ajalla, mutta tiedä vielä tuosta kaikesta.

Vuonna 1991 tosiaan käynnistettiin Palloliitossa Viron/Eestin uudelleen itsenäistymisen myötä vuosina 1992 ja 1993 jatkettu Projekti Eesti nimenomaan eestiläisen tai virolaisen jalkapalloilun kehittämiseksi.

Vuodesta 1993 lähtien muusta kotimaisesta jalkapallosta puhuttaessa Jalkapallon Naisten SM-Sarja tai nk. Mimmiliiga ja Jalkapallon Naisten 1. Divisioona/1-divisioona eli nk. Mimmidivari otettiin näillä näkymin katsojatilastoinniltaan ainakin lähtökohtaisesti aiemminkin tutun hämäräperäisen tahon eli Sarjaseurat Ry:n siipien alle suojelukseen ja satunnaisesti tämä kyseinen taho teki myös alempaakin kotimaisesta naisjalkapalloilusta selvityksiä osana tietenkin laajentunutta yhteistyötään niiden kanssa 1990-luvun alun ja osin 1980-luvun lopunkin suurempaa toimintaa.

Sarjaseurat Ry tai sitä lähellä ollut taho alkoi julkaista myös laajempaa nk. Mimmiliigakirjaa varsin pian tämän jälkeen osana ja täydentävästi tätä vanhempaa lyhytaikaista nk. Mimmiliigakirjaa johon liitettiin sitten ennen pitkää myös nk. Mimmidivarin osuus varmaankin vuosien 1994-1996 aikoihin kun myös sen oma kausijulkaisu eli nk. Mimmidivarikirja lopetettiin.
« Viimeksi muokattu: 22.08.2020 klo 04:23:01 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #44 : 22.08.2020 klo 04:49:34

Vuonna 1994 Jalkapallon Olympiajoukkueen otteluista ei uusien aineistojen pohjalta paljonkaan ole järkeviä ottelutietoja valitettavasti saatavilla.

Etenkin kun niiden ottelumääriä sotkettiin jälleen uusissa tiedoissa muihin maajoukkueisiin.

Jalkapallon Olympiajoukkueen Päävalmentaja tiettävästi edelleen oli tuttuun tapaan Jyrki Heliskoski.

Muina kotimaisina asioina tärkeimpänä seikkana tietenkin jalkapallon alemmissa sarjoissa alkoivat sarjauudistuksen myötä nk. Numerosarjat eli toisin sanoen Suomessa ei ole enää vuodesta 1994 lähtien ollut lainkaan divisioonasarjoja olemassa.

Jokaisen niiden paikan ottivat tosiaan numerosarjat aina Jalkapallon Ykkösestä Jalkapallon Seiskaan asti mikäli tosiaan Jalkapallon Kasi lakkautettiin sarjana juuri kun sen piti pelata tai valmistautua pelaamaan oma näillä näkymin nyt ehkä kenties uusien tietojen pohjalta ikiajoiksi pelaamatta jäänyt avauskautensa jolloin sen sarjan mahdolliset joukkueet pitivät pelillisen välivuoden tai siirtyivät sitten automaattisesti Jalkapallon Seiskaan huolimatta mahdollisesta edellisvuoden putoamisestakin silloisesta Jalkapallon 7. Divisioonasta/7-divisioonasta sitten siihen.

Varmasti Olympiajoukkue on pelannut ainakin viisi ottelua kaudella vuoden 1994 Intian Turnauksen myötä ja on kenties kaikkiaankin pelannut varsin paljon kaudella.

On vain paha sanoa, että mitä tiettyjä maajoukkueita vastaan.

Jalkapallon Olympiajoukkueen vuoden 1994 kauden peleihin epävarmoja otteluja tässä vaiheessa ovat vuoden 1994 Kyproksen Turnauksen ottelut kuten myös kokonaan uutena tulleen vuoden 1994 Arabian Cupin ottelut.

Ellei sitten kyse ole vain hieman nimeään muuttaneesta vanhempien aikojen Jalkapallon Persianlahden Turnauksesta jossa Olympiajoukkueen piti olla muun muassa vuosina 1990 ja 1991 ennen tietenkin niiden peruuntumista Persianlahden Sodan vuoksi molempina vuosina ensin levottomuuksien ja sitten itse sodan takia.

Vuonna 1994 mahdollisesti Olympiajoukkueen pelatessa Arabian Cupissa olisi kohdattu ensi kertaa edelläkävijänä kotimaisessa jalkapallossa sellaisetkin maajoukkueet kuten Oman ja Qatar ainakin kahdesti ja yhteensä neljän ottelun verran.

Muita harvinaisempia tai kokonaan uusia vastustajia olisi ollut myös Marokko.

Tutumpiakin vastustajia mahtui mukaan tai puoliuusia tuttavuuksia kuten Italia, Espanja, Tanska, Skotlanti, Färsaaret ja San Marino vaihtelevasti niin A kuin B-maajoukkueineenkin.

Ja osana tietenkin Projekti Tansaniaa Tansania ja vuosiksi 1994-1997 nyt selkeänkin suuresti sovittua Projekti Eestiä Palloliiton ja Eestin Jalgpalli Liitin tuella tietenkin Eesti.

Sen sijaan vuodesta 1993 poiketen Olympiajoukkue ei välttämättä ole enää osallistunut Jalkapallon Baltian Turnaukseen jossa olisi kohdattu Eestin ohella myös Latvia ja Liettua.

Sitä olisi perusteltu kustannusten takia, mutta osin jotenkin muutenkin Suomen Palloliitto tuntui haluavan mieluummin keskittyä Eestin kanssa käytävään yhteistyöhön mikä sinänsä mielestäni maidemme kesken oli tuolloin melko hyvä ja on ollut periaatteessa ollut sen jälkeenkin.

Ainahan se voisi olla parempikin ja Suomenkin pitäisi vielä paljon oppia Eestistäkin eikä ainakaan toivon mukaan nyt esimerkiksi EM-paikan saamisen myötä ylpistyä liikaa.

Etenkin vielä kun myös se MM-paikkakin on vielä saamatta kuten etelänaapurillammekin.

Ja paljonhan ei ole Eestiltäkään jäänyt sellainen tai EM-paikka saamatta.

Olympiajoukkueen vuoden 1994 yleisistä voitoista komeimpana pidettiin jossain määrin Kreikka-voittoa sinä vuonna, mutta milloin se olisi pelattu niin sitä ei harmittavasti sanottu.

Sitä ei myöskään sanottu, että olisiko kyseessä ollut aiemminkin voitettu Kreikan B-maajoukkue vai peräti ihan jo Kreikan A-maajoukkuekin.

Harmittavana asiana voittojen tarkkaa määrää ei kerrottu, mutta ainakin kolme voittoa on ollut Olympiajoukkueella kaudella 1994 ja todennäköisesti on ollut enemmän.

Myöskään Intian Turnauksen 1994 otteluja Turkmenistania ja Etelä-Koreaa vastaan en ole harmittavasti tuloksineen saanut selville.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #45 : 22.08.2020 klo 05:16:45

Jalkapallon Olympiajoukkueella tasan 25 vuotta sitten eli vuonna 1995 oli omalla tavallaan vaikea ja myös hyväkin vuosi menossa.

Pelirintamalla nyt ainakin tavallaan, mutta harmittavasti itse järkeviä ottelutietoja ei ollut uusien aineistojen pohjalta saatavilla paljonkaan.

Lähinnä tuttu Kyproksen Turnaus pelattiin vuonna 1995 ja onhan tietysti ollut Projekti Tansanian ja Projekti Eestin pohjalta kohdattu Tansania ja Eesti.

Muutoin ottelut ovat varmaankin menneet sekaisin alempien maajoukkueiden kanssa.

Muina otteluina oli ainakin eksoottisimmasta päästä näillä näkymin ollut kokonaan uusi kohtaaminen näillä näkymin ensi kertaa kai yleensä muutenkin suomalaisten maajoukkueiden osalta kunnia Olympiajoukkueelta kohdata Trinidad ja Tobago.

Muut nk. Tutut Vastustajat olivat muun muassa Färsaaret, San Marino, Skotlanti ja Kreikka A tai B-maajoukkueineen.

Uudemmasta päästä mikäli ei ole aiemmin vuodesta 1993 lähtien ensin mainitun osalta tai sitten vuonna 1992 tai 1993 ensin toisen nimen ja sitten jälleen uuden nimen kanssa kohdattu jälkeen päin mainitun osalta eli Tsekkiä tai IVY:tä ja myöhempää Venäjää niin vuonna 1995 ne viimeistään kohdattiin jalkapallossa uusin nimin joko A tai B-maajoukkueillaan Olympiajoukkueemme osalta.

Tsekkoslovakia kun jalkapallossa jäi harvinaiseksi tai erittäinkin harvinaiseksi vastustajaksi ennen jakautumistaan Tsekiksi ja Slovakiaksi ja ei Neuvostoliittoakaan jalkapallossa todellakaan kohdattu niinkään monta kertaa kuin mitä usein väitettiin.

Tai siltä ainakin tuntui kun mietti vaikkapa jääkiekkoon verrattuna.

Tosin paljonhan esimerkisi 1980-luvulla peruuntui Jalkapallon B-maajoukkueen puoleltakin otteluja joiden mukana saattoi olla ainakin nyt äkkiseltään melko paljon ainakin joinakin vuosina Neuvostoliiton A tai B-maajoukkuetta vastaan tarkoitetuksi pelattavia otteluja.

Vuonna 1995 kuitenkin hieman Kyproksen Turnauksen jälkeen Jalkapallon Olympiajoukkue saattoi vajota jonkinlaisen uneliaisuuden tilaan tai tulla kaikkein pahimmassa tapauksessa jälleen pitkästä aikaa tai sitten vuoden 1989 ja tätä edeltäen muutoin sitten vuoden 1987 jälkeen ensi kerran nk. Pöytälaatikkojoukkueeksi.

Jyrki Heliskoski kun oli valmennusvuosinaan 1990-1995 ajautunut ensin kiistoihin Palloliiton kanssa Olympiajoukkueen peluuttamisesta määrineen kauteen kehityksineen ja sitten myöhemmin kun ongelmat oli sovittu niin hän oli saanut ylennyksen Palloliiton muihin korkeampiin tehtäviin muistaakseni Palloliiton Valmennuspäällikkötasolle tai tätäkin korkeammalle taholle jotka uhkasivat viedä hänen aikaansa sitten Olympiajoukkueen valmentamisesta.

Heliskoski oli aiemmin kieltäytynyt myös Palloliiton pitkäaikaisesta, uudesta 4 vuoden lisäsopimuksesta Olympiajoukkueen Päävalmentajana eli näillä näkymin mikäli Olympiajoukkuetta ei lopetettu vuoden 1995 aikana tai sen jälkeen niin ainakin sen olemassa oleminen oli vakavasti uhattuna kun toisaalta ei ollut löydettävissä uutta vetäjää Heliskosken aikoessa jättää valmentamisen tai vähintään ainakin valmentaa enää Olympiajoukkuetta vain vuoden kerrallaan uusittavalla sopimuksella vähemmällä painotuksella.

Olympiajoukkuetta tosiaan uhkasi myös sen jääminen nuorempien maajoukkueiden varjoon siinä missä tietysti myös resurssipulakin huolimatta toki jossain määrin ainakin parhaimmillaan melko merkittävistäkin ottelumääristä kauteen.

Vuonna 1995 muutoin ei mitään erityisen merkittävää tapahtunut mitä nyt Jari Litmanen kotimaisen jalkapalloilun puolelta valittiin Vuoden Urheilijaksi ja tietenkin muun muassa liittotasolla Jalkapallon Kolmosta alettiin ajaa siltikin jo vuoden 1994 nimenmuutoksesta huolimatta koko ajan Piirien järjestettäväksi.

Sitä oli harrastettu kasvavin painotuksin ja painostuksin jo vuosien 1990-1993 välilläkin vielä silloisen Jalkapallon 3. Divisioonan/3-divisioonankin osalta.

Sarjauudistus ei myöskään ollut erityisemmin auttanut myöskään Jalkapallon Kakkostakaan.

Yhä enemmän kritisoitiin myös sitä, että Jalkapallokirjasta tuntui jossain määrin koko ajan vähentyvän sellaiset järkevämmät taustatiedot pienemmistä joukkueista ja keskittyvän vain suurten joukkueiden kehumisiin tai muutoinkin erinäisiin muihin epäolennaisuuksiin.

Virheitäkin riitti, mutta toki Jalkapallokirjat kaikkiaan alkoivat olla varsin kiitettävää luokkaa anniltaan ja vuodesta 1987 lähtien niitä oli ollut melko paljonkin kehuttu Euroopan omissa vastaavissa tilastokirjojen raadeissa.

Jonkun noista vuosista eli vuosien 1987-1995 aikana oli Jalkapallokirja eräässä vaiheessa valittu ainakin sinänsä Euroopan kolmanneksi parhaimmaksi yleisen jalkapalloilun kausikirjaksi edellään vain brittien vastaava, italialaisten vastaava kausikirja ja sitten tietenkin yleiseurooppalainen vastaava kausikirja.

Jalkapallon Kakkosenkin puutteita moitittiin kun edelleen sen aseman säilyessä Palloliiton alaisena sarjana sen kehitys tuntui olevan jollain tapaa retuperällä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #46 : 22.08.2020 klo 05:52:21

Jalkapallon Olympiajoukkueen ottelut vuoden 1996 osalta ovat kyllä melkoinen mysteeri.

Välillä ainakin huonoimmillaan joukkueen on sanottu viettäneen pitkästä aikaa jo myös suurimman osan vuoden 1995 tapaan nk. Pöytälaatikkotasolla pelaamatta otteluakaan koko kaudella.

Parhaimmillaankin otteluja on jo selvästi pelattu vähemmän.

Olympiajoukkueen Päävalmentajana oli vielä vuonna 1996 tietenkin Jyrki Heliskoski, mutta lähtökohtaisesti hänen aikansa alkoi olla paketissa.

Pitkälti juurikin jo vuonna 1995 tulleen ylennyksen ja osin ehkä muutenkin yleisen kyllästymisen myötä.

Tai sellainen kuva jotenkin on jäänyt Olympiajoukkueen uuden tulemisen nk. Isukista tavallaan.

Ei mahdollinen kyllästyminen toisaalta välttämättä ihme olisi ollut kun tosiaan aika äkkiä ottelumäärät olivat vähentyneet kauteen ja mikäli eivät ottelumäärät olleet ongelmana niin sitten oli tietysti aina se resurssien muu puute talouspuolella tai liiallinen kilpailunhimo nuorempien maajoukkueiden kanssa.

Lisäksi jotenkin tuntui siltä, että koko ajan Olympiajoukkueen tarpeellisuuttakin mietittiin.

Jääkiekon vanhempi Sisu Team oli jääkiekon B-maajoukkuepuolella myös vuonna 1994 lopetettu ja sen tilalle oli vuodesta 1995 lähtien perustettu uudeksi B-maajoukkueeksi uusi Team Karjala, mutta se ei samalla tapaa ollut saanut nostetta tai yleistä perinnepohjaa alleen toisin kuin Sisu Team.

Siksi sitä odotti selvästi enemmän lakkautusuhka toisin kuin mitä esimerkiksi tietysti Jalkapallon Olympiajoukkuetta suhteessa siihen nähden.

Mikäli kuitenkin Jalkapallon Olympiajoukkue pelasi vuonna 1996 mitään B-maaottelutason tason otteluja niin se on pelannut niitä näillä näkymin Puolaa, Kreikkaa, Unkaria ja Sveitsiä vastaan niiden B ja A-maajoukkueita vastaan.

Mahdollisesti on toki voinut pelata muitakin maajoukkueita vastaan kuten myös tietenkin päättymäisillään olevan nk. Projekti Tansanian pohjalta Tansaniaa vastaan ja myös nk. Projekti Eestin pohjalta tietenkin Eestiä vastaan.

Vähintään ainakin kahdesti olisi käytettävissä olevan uuden tiedon perusteella voitettu ja kahdesti pelattu tasapeli.

Niitä kuten myös tappioitakin on voinut olla enemmän kuin mitä on sanottu.

Tosin tappiomäärät Olympiajoukkueella Heliskosken alaisuudessa ovat kyllä kaikkiaan olleet yllättävänkin pieniä määriltään.

Uudemmista tai ainakin erittäin harvoin kohdatuista vastustajista jos koskaan ainakaan kahden ensin mainitun ja yhden jälkimmäisen osalta nyt ainakin Olympiajoukkueen puolelta puhuttaessa vuonna 1996 on mahdollisesti kohdattu Thaimaa, Kuwait ja Turkki.

Thaimaa ja Kuwait mahdollisesti ensi kertaa ellei sitten Kuwait joskus ole pelannut Olympiajoukkuetta tai B-maajoukkuetta vastaan Persianlahden Turnauksissa vanhempana aikana ja Turkkihan tietysti oli tutumpi jo silloinkin A-maajoukkueen puolella.

Olympiajoukkue nähtiin myös arvokkaana pääsypaikkana oppimisensa osalta A-maajoukkueeseen, mutta toisinaan vaatimuskynnystä pidettiin turhan lepsuna kuin miten sitä olisi verrannut jääkiekkopuolen vanhempien aikojen Sisu Teamiin.

Siellähän homma oikeastaan oli alkanut lipsua sellaiseksi turhan vapaaksi linjaksi vasta Team Karjalan ollessa toiminnassa kun sitä ennen tosiaan tilanne oli ollut ihan erilainen hommaltaan.

Uusien tietojen pohjalta ainakin näillä näkymin selvisi parikin uutta asiaa:

Nimittäin vuonna 1996 Veikkauksen tuttua markkinointikisaa eli nk. Auliksen Potkua aiemmin mainittuna palkintorahakisana ei enää järjestetty toisin kuin vuosina 1992-1995 oli järjestetty.

Se korvattiin Veikkauksen nk. Veikkausliigan Ideapäivillä johon saivat tietenkin ottaa myös Jalkapallon Ykkösen ja Jalkapallon Kakkosen seurat ja mahdollisesti täydennysoikeus niihin oli myös joillakin halukkailla Jalkapallon Kolmosen osalta mikäli noille Veikkausliigan Ideapäiville ilmoittautujia ei olisi ollut seuroista puhuttaessa tarpeeksi sinä vuonna.

Tutun nk. Auliksen Potkun korvautuminen selitettiin osin taloudellisin perustein ja kun tietenkin nk. Auliksen Potku ei enää samalla tapaa ollut edes seuroillekaan niin tärkeä toisin kuin miten oli ollut varsinkin aivan Veikkausliigan alkuvuosina jolloin niiden palkintorahat saattoivat olla jopa kokonaisuutena suuremmat kuin mitä sarjan kolmelle parhaalle jaettiin Veikkausliigan palkintorahoina kaudessa vuosina 1992-1993!

Toinen uusi asia tietenkin oli myös se, että mitä oli tapahtunut muun muassa vuosien 1992-1995 aikana ja varsinkin vuosina 1993-1995 isommin ja julkisemminkin muistetuille nk. Veikkausliigakirjoille jotka täydensivät omalta osaltaan jalkapallotarjontaa kotimaisesti.

Veikkausliigakirja oli ollut tietenkin vuonna 1991 kertaalleen julkaistun nk. Futisliigakirjan perillinen.

Veikkausliigakirjasta tuli vuodesta 1996 eteenpäin osa massiivista sen vuoden Jalkapallokirjaa.

Veikkausliigakirjan 1996 tai sen minkä olisi pitänyt olla vuoden 1996 Veikkausliigakirja niin sen parhaimpien palojen tultua liitetyksi vuoden 1996 Jalkapallokirjaan oli sitten siinäkin eli vuoden 1996 Jalkapallokirjassa jo enemmän kuin yli 600 sivua tekstiä tietenkin hienoine valokuvineen!

Vuoden 1996 Jalkapallokirjassa saattoi olla mukana myös erittäin rajoitetuissa määrin tietoja myös lyhytikäisen nk. Mimmiliigakirjan ja jo tuolloin lopetetun tai vuosien 1994-1995 aikana lopetetun nk. Mimmidivarikirjan pohjalta juurikin niidenkin sarjojen eli Jalkapallon Naisten SM-Sarjan tai nk. Mimmiliigan ja myös uudelleen nimetyn entisen Jalkapallon Naisten 1. Divisioonan/1-divisioonan eli nk. Mimmidivarin materiaalia.

Pääosin kun nk. Mimmiliigakirjoja tai nk. Mimmidivarikirjoja kun julkaisi vähemmän yllättäen Sarjaseurat Ry.

Mikäli niitä materiaaleja ei ollut tuon vuoden Jalkapallokirjassa niin silloin ne ovat varmaankin jääneet sitten Sarjaseurat Ry:n tai sitä lähellä olleen tahon vuosikatsauskansiin.

Vuonna 1996 toteutui lopultakin myös kotimaisessa naisjalkapallossa sama uudistus kuin mitä oli pitänyt toteutua yhdessä miesten sarjojen kanssa vuonna 1994 eli toisin sanoen kotimaisessa naisjalkapallossakin hävitettiin divisioonasarjat pysyvästi ja niiden tilalle luotiin nk. Numerosarjat kuten esimerkiksi Jalkapallon Naisten Ykkönen ja Jalkapallon Naisten Kakkonen.

Silti mielenkiintoisella tavalla nk. Mimmiliiga jäi tuolloin koskemattomaksi eikä siitä esimerkiksi tullut muun muassa Jalkapallon Naisten Veikkausliigaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #47 : 22.08.2020 klo 06:22:50

Vuosi 1997 Jalkapallon Olympiajoukkueen osalta oli kaikkiaan myös hyvin epäselvä.

Tämä siis mikäli vuonna 1997 Jalkapallon Olympiajoukkueella oli siis vuoden 1996 tapaan mitään toimintaa todella suurimpana osalta vuotta puhuttaessa.

Vuoden 1995 maaliskuusta ja hieman aiemmin mainitusta Kyproksen Turnauksesta puhuttaessa siltä vuodelta eteenpäin Jalkapallon Olympiajoukkue tuntui olevan jonkin asteen horrostilassa tai mikäli se pelasikin niin niistä ei kerrottu mitään.

Uusien aineistojen pohjalta vasta vuotta 1998 koskevien tieto-osuuden pohjalta yleensäkin koko vuoden 1997 tilanne alkoi valjeta edes jotenkin, mutta ei kovin paljon edes silloinkaan!

Jyrki Heliskoski tosiaan jätti vuoden 1997 aikana jäähyväiset Olympiajoukkueelle ja siirtyi muihin tehtäviin Palloliitossa lopullisesti.

Tai siltä ainakin sillä hetkellä tuntui.

Siten Olympiajoukkue jäi melkoiseen kaaostilaan vuosien 1995-1996 aikaisen epäselvän olotilansa päätteeksi loppuvuodeksi 1997.

Se olisi varmaankin lakkautettu varmasti täysin kokonaan ilman Jukka Ikäläisen ja Ari Hjelmin voimakkaita suostuttelupuheita Palloliiton suuntaan.

Vertailun vuoksi näillä näkymin tai viimeistään vuodeksi 1998 lakkautui jääkiekon puolelta puhuttaessa Jääkiekon Team Karjala tietenkin jääkiekon puolen B-maajoukkueena.

Olympiajoukkue sitä vastoin ei lakkautunut vaan on näillä näkymin noussut horrosvaiheen jälkeen uuteen nousuun.

Sitä voisi kai pitää tavallaan Olympiajoukkueen kolmantena ja viimeisenä tulemisena tavallaan lajiin ja toisena tulemisena muutoin kun huomioidaan tietenkin vuoden 1989 jälkeinen tilanne Jalkapallon Olympiajoukkueen osalta nimenomaan kotimaisena B-maajoukkueena.

Ongelmallista vieläkin on kuitenkin ollut selvittää vuoden 1997 ottelumäärät nimenomaan ennen Madeiran Turnausta 1997 jota kai voisi pitää myös Madeiran Turnauksena 1998 tai Madeiran Turnauksena 1997-1998 kun se päivämäärineen ulottui myös vuoden 1998 puolelle.

Madeiran Turnaus kun käynnistyi vuoden 1997 lopulla ja päättyi vuoden 1998 alkupuolella.

Paljon muitakin ongelmia oli.

Mikäli kuitenin vielä Jyrki Heliskosken aikana olisi pelattu niin viimeistä kertaa ainakin pääsääntöisesti olisi nk. Projekti Tansanian tullessa päätökseen kohdattu Tansania ja muutoin nk. Projekti Eestin tullessa päätökseen ja Eestin oman Palloliiton alkaessa pikkuhiljaa nousta tukiohjelman päätteeksi omille jaloilleen myös Eesti.

Toki Eesti on kohdattu ilman muuta kotimaisessa jalkapallossa senkin jälkeen erittäin lukuisia kertoja kaikki kohtaamiset laskien joten siinä ei isommista jäähyväisistä ollut kyse.

Muut maat mitä on ehkä Jalkapallon Olympiajoukkue vielä kohdannut niin ne olisivat olleet Turkki, Unkari, Norja, Sveitsi, lähtökohtaisesti kokonaan uutena tuttavuutena ilman ihmeitä tai neuvostoaikoja myös Azerbaidzhan ja Sveitsi A tai B-maajoukkueineen.

Tämä siis oli tilanne tietenkin ennen Madeiran Turnausta.

Tuon sekavan tilanteen myötä ja osin ehkä kuitenkin vuoden 1998 puolelle ulottumisen takia aion käydä noita vuoden 1998 Olympiajoukkueen tilanteita läpi sitten seuraavassa viestissä paremmin kuin vain tässä viestissä.

Ellei sitten tietenkin jollakin olisi tietoa tuosta Olympiajoukkueen vuoden 1997 kieltämättä erikoisesta käymistilasta ennen ihan sen vuoden loppuvuotta jotain lisätietoa kerrottavana asiaan!

Muutoin tietysti ilman muuta kotimaisessa jalkapallossa Palloliitto vietti silloisia 90-Vuotisjuhliaan ja tuolloin tietenkin Palloliiton silloiselle 100-Vuotisjuhlan kunniaksi vuodeksi 2007 suunniteltiin Palloliiton omaa, Erikoista Jalkapallokirjaa joka olisi tietysti ollut se monien jalkapallon kotimaisten ystävien kaipaama varmastikin jättikokoinen selvitys Suomen Jalkapallon Historiasta kaikkiaan.

Tuota kirjaa kyllä suunniteltiin joitakin vuosia kuumeisesti aina 2000-luvun alkuvuosille asti vetäjinään muun muassa väistyvä Palloliiton Puheenjohtaja Pentti Seppälä ja varsinkin tietysti monet Jalkapallokirjatkin aikanaan toimittanut tai tekijätiimistä vastannut Esko S. Lahtinen, mutta se sitten epäonnistui jäätyään melko pahasti alkuteloilleen tai mikäli siinä edettiin niin jonnekin puolitiehen.

Noita historiaselvityksiä ei tosiaan hirveän montaa kokonaislaajuista ole ollut vielä näihinkään päiviin mennessä kotimaisesta jalkapallosta puhuttaessa.

Toki ihan muutama sellainen on ollut kun mahdolliset muut jättikirjan kaltaiset selvitykset tietoineen päivineen ovat varmaankin käsikirjoituksiltaan tai kirjan raakileiltaan jääneet jonnekin Palloliiton tai Sarjaseurat Ry:n kaltaisten järjestöjen kassakaappeihin tai arkistojen kätköihin pölyttymään.

Ihan 2000-luvullakin on jo ollut sellaisiin todella laajoihin selvityksiin yritystä, mutta varmastikin vielä sellainen todella jättikokoinen selvitys suomalaisen jalkapallon historiasta näihin päiviin etenkin erityisen tarkan selvityksen osalta olisi kyllä huippuhienoa nähdä!

Varmaankin sellainen tulee sitten kenties Palloliiton 150-Vuotisjuhliin mennessä tai ivallisesti sanottuna sitten Palloliiton 200-Vuotisjuhliin mennessä.

Mikäli niihinkään.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #48 : 22.08.2020 klo 07:06:16

Vuosi 1998 oli Jalkapallon Olympiajoukkueelle uusi alku.

Mielenkiintoisena piirteenä sitä tietenkin valmensi uudet nimet.

Olympiajoukkueen Päävalmentajana toimi Jukka Ikäläinen ja Olympiajoukkueen Apuvalmentajana tai Varapäävalmentajana toimi Ari Hjelm.

Ikäläisen ja Hjelmin panosta ei voi kylliksi ylistää kun tietää miten lähellä Olympiajoukkueen lakkauttaminenkin aikanaan oli.

Olympiajoukkueesta käytettiin tosiaan erikoisena piirteenä uusien aineistojen pohjalta myös nimeä Maajoukkue-74+ ei suinkaan ikävuosien mukaan sellaisenaan vaan erotuksena Maajoukkue-77:sta tai Maajoukkue-75:stä eli juurikin Suomen Alle 21-Vuotiaiden sen ajan Maajoukkueesta tai juurikin Suomen Alle 23-Vuotiaiden Maajoukkueesta sinä vuonna.

Pitkästä aikaa uusien tietojen pohjalta vaikeiden ja lähes olemattomien vuosien 1993-1997 aikaisten tietojen sijaan nyt oli jälleen saatavissa tietoa Jalkapallon Olympiajoukkueen pelaamista otteluistakin.

Vuodet 1993-1997 pääsääntöisesti muilta osin on kai tarkistettava Jalkapallokirjoista kultakin niiltä vuosilta mikäli niihinkään mitään on näistä otteluista merkitty.

Pahinta tietenkin on ollut sekoilu juurikin näiden nuorempien maajoukkueiden kanssa joihin Olympiajoukkueen pelaamat ottelut tuolloin on aika usein sekoitettu varsinkin noin vuodesta 1992 lähtien.

Jalkapallon Olympiajoukkueen kaikki uusien aineistojen harvat vuoden 1997 ottelutiedot olivat sisällytetty vuodelle 1998 kertovaan vuosiosioon.

Siten näiden tietojen pohjalta olen päättänyt yhdistää ne vuoteen 1998 eli tämän viestin ottelutietoihin.

Uuden tulemisen myötä Olympiajoukkue kohtasi osana suomalaisen jalkapallon kansainvälistymistä tai ainakin jatketun sellaisen kansainvälistävää ohjelmaa jälleen paljon uusiakin maita vastustajinaan.

Vähitellen kuitenkin sellaiset ihan uppouudet ja oudot vastustajat alkoivat kuitenkin olla harvinaisia.

Etenkin kun aina oli ollut jotain pohjaa joko A-maajoukkuepohjalta tai muidenkin maajoukkueiden osalta puhuttaessa.

Jalkapallon Olympiajoukkueen osalta positiivista oli myös se, että aiemmin luultujen kotimaan ottelujen lisäksi ainakin Jalkapallon Olympiajoukkue pelasi vuoden 1998 puolella paljon muitakin otteluja kuin vain pelkästään Skotlantia vastaan.

Alun perin kun piti vain vetää pelkkiä kotimaan leirejä tai harjoitusotteluja seurajoukkueiden kanssa Skotlanti-ottelun ollessa huonoimmillaan vuoden 1998 huhtikuussa muka ainoa maaottelu enää kaudella Madeiran Turnauksen jälkeen.

Muuna puolena kotimaisessa jalkapallossa juhlittiin muun muassa HJK:n europelejä lopulta kyllä vähän liiankin laukalle lähteneen hehkutuksen kera nyt ainakin TV:n katsojalukujen puolelta puhuttaessa.

Muutoin tietysti hyvänä puolena mainittiin myös suuri tai kaikkiaan melko suuri kotimaisten pelaajien pelaaminen vuonna 1998 ulkomaisissa sarjoissa.

Tuolloin eli vuonna 1998 ainakin vähintään 40 suomalaispelaajaa ellei paljon enemmänkin suomalaisia pelaajia pelasi tosiaan ulkomaiden eri sarjoissa.

Joka tapauksessa tässä kuitenkin Olympiajoukkueen vuoden 1998 pelatut ottelut lisättynä myös parilla vuoden 1997 ottelulla Madeiran Turnauksen erikoistapauksen takia:

Madeiran Turnaus Portugalissa 1997-1998

30.12.1997: Olympiajoukkue-Portugali A 0-3 (Ottelu pelattiin näillä näkymin Funchalissa, mutta myös muuallakin Madeiralla on voitu pelata kuin siellä.)

31.12.1997: Olympiajoukkue-Madeiran Nuoret 1-0 (Ottelu pelattiin näillä näkymin Funchalissa, mutta myös muuallakin Madeiralla on voitu pelata kuin siellä. Mikäli vuodelle 1997 ei löydy järkevästi muita B-maajoukkueotteluja niin nämä olivat näillä näkymin ainoat täysin varmat sellaiset muutoin vuonna 1997.)

2.1.1998: Olympiajoukkue-Tunisia A 2-2 (Ottelu pelattiin näillä näkymin Funchalissa, mutta myös muuallakin Madeiralla on voitu pelata kuin siellä.)

Madeiran Turnauksen loppusijoituksia ei harmittavasti selvinnyt, mutta kaikkiaan ne olivat tuloksiltaan kehuttavat Olympiajoukkuetta koskien, mutta tästä kerronta jatkuu muiden ottelujen osalta:

24.3.1998: Olympiajoukkue-Israel A 1-1 (Ottelu pelattiin näillä näkymin Herzeliassa. Tätä ei ollut alkuperäisessä ohjelmassa, mutta sittenkin Jukka Ikäläinen ja Ari Hjelm olivat saaneet Palloliiton vakuuttumaan ottelun tarpeellisuudesta ainakin ennen maajoukkueohjelmassa ollutta Skotlanti-ottelua.)

21.4.1998: Olympiajoukkue-Skotlanti A 1-1 (Ottelu pelattiin näillä näkymin Kirkcaldyssa. Tämän piti olla alun perin mahdollisesti jopa kauden viimeinen ottelu, mutta tässä vaiheessa Palloliitto todella alkoi olla ilahtunut hienoista tuloksista ja siten rahoitusta Olympiajoukkueelle kauden jatkopeleihin alkoi järjestymään kovalla kädellä. Ongelmana kuitenkin tuntui olevan sopivien vastustajien löytyminen kun monet maat tietenkin alkoivat keskittyä jo Jalkapallon MM:n pelaamiseen Ranskassa.)

4.6.1998: Olympiajoukkue-Tanska A 3-1 (Ottelu pelattiin näillä näkymin Kögessä. Tämä on ollut kieltämättä jossain määrin Tanskalle sen vuoden jalkapallollinen pohjanoteeraus ainakin tiettävästi. Mikäli kuitenkin Tanskan A-maajoukkue jostain syystä ei olisi pelannut tässä ottelussa niin siinä tapauksessa tämän on pelannut Tanskan Yhdistelmämaajoukkue tai sitten OL-Holdet tai Ligalandsholdet, mutta ymmärtääkseni sinä vuonna Tanska halusi pelata ihan A-maajoukkueelaankin Suomen omaa A-maajoukkuetta vastaan tai sitten mikäli Suomen A-maajoukkue olisi jäänyt pelistä pois niin juurikin sitten Suomen Olympiajoukkuetta vastaan. Mahdollisesti Tanskalta saattoi olla myös paljon tai ainakin osittain joukkueesta poissa myös niitä silloisia nk. Kovia Nimiä joita oli jäänyt MM:n syistä johtuen pois kauden ajan muissakin Tanskan maajoukkuepelissä tuolloin muita vastaan.)

18.8.1998: Olympiajoukkue-Slovakia A 2-3 (Ottelu pelattiin näillä näkymin Presovissa. Tämä on mahdollisesti ollut yksi ensimmäisiä kohtaamisia ellei ehkä ihan aivan ensimmäinenkin kerta Slovakiaa vastaan A-maajoukkuetasolla kun B-maajoukkuetta vastaan ei tiettävästi ollut pelattu tai ottelu peruuntui aina aiemmilla kerroilla ja vuoteen 1992 asti mahdollinen Slovakia oli kohdattu tietenkin A tai B-maajoukkueen osalta aina Tsekkoslovakiana. Tosin totuuden nimissä ei Olympiajoukkue ollut monesti vuoteen 1998 mennessä kohdannut edes uutta Tsekkiäkään A tai tai B-maajoukkueen voimin.)

Olympiajoukkueen vuosi 1998 oli saavutuksena kiistämättä yksi kotimaisen jalkapalloilun kovimpia sellaisia.

Etenkin kun niin kaikki tuntui menevän putkeen.

Epävarmempia otteluja olivat vielä vuoden 1998 aikana kaikkiaan Moldovan, Pohjois-Irlannin ja Turkin A tai B-maajoukkueita vastaan pelatut sellaiset, mutta nämä ovat paljastuneet Nuorten Maajoukkueiden pelaamiksi otteluiksi.

Siten Olympiajoukkue on pelannut kaiken laskien ainakin 7 maaottelua B-maajoukkuetasolla vuosien 1997 ja 1998 aikana vuoden 1997 kahden ottelun tuloksen huomioiden mukaan ja muutoin tietysti 5 maaottelua B-maajoukkuetasolla.

Epävarmat lopputulokset huomioiden olisi hävitty tuolla aikavälillä 29.12.1997 alkaen vain ja ainoastaan kerran kun muutoin olisi aina voitettu tai pelattu tasapeli!

Päivitys: Korjattu ottelujen Olympiajoukkue-Israel A ja Olympiajoukkue-Skotlanti A lopputulokset kun edelliset lopputulokset olisivat käyneet vain yhdistelmätuloksina mitä ilmeisimmin vuosien 1997-1998 ajan yhteistuloksista niidenkin ollessa virheellisiä yksittäistuloksina ja kun Olympiajoukkue-Skotlanti A-otteluun oli merkitty myös yhteistulos 1-6 ja kun Olympiajoukkue-Skotlanti A 1-1-luokan tasapeli on voinut tulla pelatuksi myös vuonna 1996 vain vuoden 1997 sijaan. Muilta osin edellinen Olympiajoukkue-Skotlanti A-ottelu on kohtaamisena päättynyt Olympiajoukkueen 0-5 tappioon.
« Viimeksi muokattu: 23.08.2020 klo 18:32:38 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #49 : 22.08.2020 klo 07:41:55

Vuosi 1999 oli Jalkapallon Olympiajoukkueelle hienoa aikaa kaikkiaan.

Olympiajoukkueen Päävalmentajana toimi edelleen vielä tämän vuoden ajan Jukka Ikäläinen ja Olympiajoukkueen Apuvalmentajana tai Varapäävalmentajana toimi Ari Hjelm tietenkin aisaparina.

Olympiajoukkueesta käytettiin tosiaan erikoisena piirteenä uusien aineistojen pohjalta myös nimeä Maajoukkue-75+ ei suinkaan ikävuosien mukaan sellaisenaan vaan erotuksena Maajoukkue-78:sta tai Maajoukkue-76:stä eli juurikin Suomen Alle 21-Vuotiaiden sen ajan Maajoukkueesta tai juurikin Suomen Alle 23-Vuotiaiden Maajoukkueesta sinä vuonna.

Vuotta aiemmin vuonna 1998 tietysti noista maajoukkueista puhuttaessa nk. Numeromaajoukkueina oli käytetty aina numeroa aiempaa vuotta.

Tietenkin ikäkausiluokkien erotusta varten kun tarvitsi.

Jälleen juuri ennen Milleniumia ja vuotta 2000 uusien aineistojen pohjalta löytyi paljon hyvää niistä toiseksi viimeisen vuoden päätteeksi.

Ikävä kyllä paljonkaan ei löytynyt muun muassa eräästä tähän alle tulevasta otteluturnauksesta tietoa ja erään toisenkin otteluturnauksen osalta puutteita oli, mutta ottelutiedot vuoden 1999 Jalkapallon Olympiajoukkueen kohdalta tulevat nyt tähän alle:

Kemin Turnaus 1999 Suomessa aikavälillä 29.1.1999-31.1.1999 (Tästä tapahtumasta ei otteluturnauksena löytynyt lainkaan tietoa. Lähinnä sellainen oli aineistoon merkitty tietysti Suomessa pelattuna turnauksena joten lienee tämä ollut vain Olympiajoukkueen kauden avaus Suomen A-maajoukkuetta vastaan tai sitten joitakin seurajoukkueita vastaan? Turnaus tunnettiin myös Joulupukin Turnauksena tai Pakkasukon Turnauksena jossa ehkä erikoisvieraana olisi ollut Venäjän A tai B-maajoukkue juurikin Pakkasukon kuvaelmaa mukaillen? Huhuja olen kuullut myös Ruotsin tai Norjankin A tai B-maajoukkueen olemisesta tässä turnauksessa. Tai mahdollisesti Olympiajoukkue on ollut ainoa maajoukkue turnauksessa, mutta Kemin Turnauksessa 1999 olisi saattanut pelata myös juurikin Ruotsin, Norjan tai Venäjän Lapista tulevia näiden maiden seurajoukkueita. Otteluja olisi ollut 1-3 kappaletta ja mikä tahansa tieto tästä turnauksesta on tervetullutta!)

La Mancan Turnaus 1999 Espanjassa 6.2.1999-13.2.1999

8.2.1999: Olympiajoukkue-Norja A 0-2 (Ottelu pelattiin La Mancassa, mutta se on voitu pelata myös muuallakin niiden lähikylissä.)

10.2.1999: Olympiajoukkue-Ruotsi A 0-1 (Ottelu pelattiin La Mancassa, mutta se on voitu pelata myös muuallakin niiden lähikylissä.)

12.2.1999: Olympiajoukkue-Espanja A 1-2 (Ottelu pelattiin La Mancassa, mutta se on voitu pelata myös muuallakin niiden lähikylissä. Toisinaan tämän ottelun päivämäärä on ollut heti turnauksen aluksi. Mielenkiintoisena vähän aiheen vierestä menevänä hankkeena samana päivänä Norja voitti Ruotsin tietenkin A-maajoukkueiden välisessä ottelussa maalein 2-1.)

27.4.1999: Olympiajoukkue-Slovenia A 1-2 (Ottelu pelattiin Sezanassa. Ottelu oli ainakin näillä näkymin yksi ensimmäisistä ellei ehkä ensimmäinenkin Slovenian kohtaaminen jalkapallossa mahdollisesti A tai B-maajoukkuetasolla juurikin nyt ainakin Olympiajoukkueena. Mahdollisesti toki ilman muuta A-maajoukkuetasolla Slovenia on voitu kohdata aiemminkin ja vanhempina aikoina Olympiajoukkueen tai B-maajoukkueen osalta osana silloista Jugoslaviaa.)

18.8.1999: Olympiajoukkue-Kreikka A 1-3 (Ottelu pelattiin Mytilinissä.)

Ellei mahdollisia Kemin Turnauksen voittoja tai tasapelejä lasketa niin vuonna 1999 mairean ja hehkutetun vuoden 1998 kaltaisen tulosvuoden vastapainoksi tilanne juuri ennen Milleniumia oli huono Olympiajoukkueen kausiottelujen osalta.

Tietysti Olympiajoukkueen pysymistä kansainvälisesti kovienkin joukkueiden kuten Espanjan A-maajoukkueen kyydissä arvostettiin tuolloin paljon.

Siten löydettävissä oli vähintään 5 kappaletta Olympiajoukkueen pelaamia otteluja tulostietoineen.

Kemin Turnauksen unohtaen muina epävarmoina Olympiajoukkueen otteluina on tiettävästi olleet ottelut Saksaa, Moldovaa, Turkkia ja Pohjois-Irlantia vastaan tietenkin niiden A tai B-maajoukkuetta vastaan.

Kauden kovimmat voitot sanottiin otetun Saksan A tai B-maajoukkueesta ja samoin myös Pohjois-Irlannin A tai B-maajoukkuetta vastaan.

Muutoin niistä eli Saksasta tai Pohjois-Irlannista niiden A tai B-maajoukkueiden osalta on voitettu vain toinen.

Saksaa vastaan Olympiajoukkue tiettävästi myös ainoana erikseen pelasi vuoden 1999 aikana kaksikin kertaa tiettävästi muiden ollessa yksittäisiä maaottelukohtaamisia.

Eli Kemin Turnauksen 1999 mahdolliset voitot unohtaen Olympiajoukkue on vuonna 1999 tosiaan voittanut vain kerran tai enintään kahdesti kaudella kun muutoin on pelattu varmasti vain kaksi tasapeliä noista epävarmoista otteluista puhuen ja muutoin vain hävitty kerta toisensa jälkeen.

Kaikkiaan Olympiajoukkue on pelannut vaihtelevasti Kemin Turnauksen 1999 ottelut epävarmasti mukaan luettuna 10-13 ottelua enintään kaudella ja muutoin täydellä varmuudella 6-8 ottelua tietenkin jälkeen Kemin Turnauksesta 1999 ottelumääristä riippuen.
« Viimeksi muokattu: 22.08.2020 klo 07:44:04 kirjoittanut Piippu-Virtanen »

 
Sivuja: 1 [2] 3
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines