Tytöt U17 Uruguayn MM-kisoissa

[Hrubesch]

Olet nyt kirjoittanut kolme kirjoitusta. Mikä on niitten saldo? Mitä olet esittänyt asioiden parantamiseksi? Vai lieneekö niin, että sinulle riittää, kunhan kritisoit, koska yksittäinen ihminen ei voi mitään, vaan jne jne jne jne paskan jauhantaa?

Hei, annan mahdollisuuden: kirjoita yksi viesti, missä kerrot, miten asioiden pitäisi sinun mielestäsi suurin piirtein tapahtua. Suurin piirtein siksi, että en minäkään voi sen tarkemmin asioita esittää. Älä mollaa ihmisiä, joita et tunne, vaan keskity asiaan.

Jos tämä ei toimi, eiköhän sun kolmen kirjoituksesi forumhistoria ole riittävän pitkä sen toteamiseen, että maailma ei menetä mitään sinun poistuessasi.

Kolmesta kirjoituksesta yksi oli ilmeisesti jäänyt kiihkon vallassa huomaamatta, mutta lajirajat ylittävä yhteistyö fyysisessä harjoittelussa tuli jo mainittua. Huipun tavoittelun kannalta tärkeää olisi päästä mahdollisimman nopeasti ja kauas pään silittäjien hymistelevästä ilmapiiristä ja hyvää tarkoittavien curling vanhempien osallistumisesta urheiluelämään. Vilma Koivisto ja Dana Leskinen ovat esimerkkejä pelaajista jotka ovat valinneet muita kovemman polun kuljettavakseen päästäkseen huipulle. Jos tämän joukkueen tyttöjen pillitys täysin ansaitun Ghana-tappion jälkeen oli kiukun kyyneleitä siitä kun tällä kertaa oltiin niin paskoja jotain toivoa on, mutta enemmän se näytti siltä että jo luvattua tikkaria ei saatukaan.     

[monitietäjä]

On monenlaista tapaa päästä tavoitteeseen. Hrubeschin ihanne on viime päivinä olleet voimistelijatyttöjen valmentajan toimintatavat, jotka ovat matkittu itäblokista. Niissä urheilija on valmentajan maateriaalia, omien tarvoitteiden saavuttamiseksi. On myös toinen tapa pelaajien/urheilijoiden tavoitteiden auttaminen myös urheilu-uran jälkeisen elämän huomioiminen. Se tarkoittaa myös valmentautumisen huomioimista opiskelun ohella. Siinä tulee tasapainottelu ajankäytön suhteen - opiskelu, harjoittelu, riittävä lepo. Harjoittelussa huomioitava nuoremissa ikäluokissa ensi sijaisesti tekniikka, tekniikka, tekniikka. Sitä on myöhemmin vaikeampaa paikata. Fyysiset ominaisuudet kehittyvät kasvun myötä sopivasti  niitä harjoitteluun lisäten. Hitaasta nopeaksi valmentaminen on vain hidasta, eikä kaikkien kohdalla huippua tuota. Kaiken kaikkiaan Suomen tyttöjen esitykset ovat olleet oikeansuuntaiset. Parhaiten menestyvät ne, jotka eivät aina voita, vaan ymmärtävät oleellisen. Tällä palstalla kaikki tieto ei ole oleellista, vaikka toivottavasti  hyvää tarkoittavaa, eräillä tosin negatiivisesti muotoiltuna.

[OneFour]

On monenlaista tapaa päästä tavoitteeseen. Hrubeschin ihanne on viime päivinä olleet voimistelijatyttöjen valmentajan toimintatavat, jotka ovat matkittu itäblokista. Niissä urheilija on valmentajan maateriaalia, omien tarvoitteiden saavuttamiseksi. On myös toinen tapa pelaajien/urheilijoiden tavoitteiden auttaminen myös urheilu-uran jälkeisen elämän huomioiminen. Se tarkoittaa myös valmentautumisen huomioimista opiskelun ohella. Siinä tulee tasapainottelu ajankäytön suhteen - opiskelu, harjoittelu, riittävä lepo. Harjoittelussa huomioitava nuoremissa ikäluokissa ensi sijaisesti tekniikka, tekniikka, tekniikka. Sitä on myöhemmin vaikeampaa paikata. Fyysiset ominaisuudet kehittyvät kasvun myötä sopivasti  niitä harjoitteluun lisäten. Hitaasta nopeaksi valmentaminen on vain hidasta, eikä kaikkien kohdalla huippua tuota. Kaiken kaikkiaan Suomen tyttöjen esitykset ovat olleet oikeansuuntaiset. Parhaiten menestyvät ne, jotka eivät aina voita, vaan ymmärtävät oleellisen. Tällä palstalla kaikki tieto ei ole oleellista, vaikka toivottavasti  hyvää tarkoittavaa, eräillä tosin negatiivisesti muotoiltuna.

Nopeus taitaapi olla aika pitkälti geneettinen ominaisuus, joten hitaasta ei tehdä nopeaa millään. Toisaalta valmennuksella hitaasta pystytään tekemään perkeleen hidas, ja tämä on se suomalainen malli. Jos taas mietitään pallonhallintaa ja pallonhallintajoukkueita, suomalainen malli on tämä jota kisoissa nähtiin eli palloa syöteltiin omalla puoliskolla ja jossain vaiheessa kun mitään ei tapahtunut, puolesta kentästä vetästiin pitkä pallo kärkeen. Tämä suomalainen malli ei juurikaan eroa pystysuunnan lätkästä, jossa kiekkoa pyritään pelaamaan suoraan eteenpäin. Jollain tasolla tämä suomalainen pallonhallinta varmaankin toimii, mutta jos miettii suomalaisia pelaajia yksilöinä, kv-tasolla rajat tulevat siinä vaiheessa vastaan kun vastustaja tekee muutakin kuin puolustaa passiivisesti aluetta omalla kenttäpuoliskolla.

[pallojalassa]

Ja valitettavasti kisoissa ei tullut vastaan yhtään maata, joka olisi puolustanut matalalla blogilla, kuten suomi olisi toivonut. Vastustajat pelasivat vääränlaista futista. Jotenkin tyhmästi. Toki voittavasti. Mutta huolesi heitä, uudessa valmennuslinjassa tämäkin on huomioitu!
Toki aikaisemmissa kisoissa Suomelle on ollut hankalaa myös matalalla blogilla puolustavat. Himpun hampsu!
Kuka kertoisi vastustajille että pitää puolustaa keskialueen blogilla ilman prässiä ja viivalla seisovan maalivahdin kanssa.

[Teleguy]

Ja valitettavasti kisoissa ei tullut vastaan yhtään maata, joka olisi puolustanut matalalla blogilla, kuten suomi olisi toivonut. Vastustajat pelasivat vääränlaista futista. Jotenkin tyhmästi. Toki voittavasti. Mutta huolesi heitä, uudessa valmennuslinjassa tämäkin on huomioitu!
Toki aikaisemmissa kisoissa Suomelle on ollut hankalaa myös matalalla blogilla puolustavat. Himpun hampsu!
Kuka kertoisi vastustajille että pitää puolustaa keskialueen blogilla ilman prässiä ja viivalla seisovan maalivahdin kanssa.

Lisätietoa tästä tyttömaajoukkueiden uudesta valmennuslinjasta
Onko oikeasti vai trollaatko?

[pallojalassa]

Julkaistaan ensi viikolla. Jalkapallon kehitys tms päivillä.
Sarkasmia toki.
Sarkasmia tietenkin siinä mielessä, että miten MM kisojen opit oltaisiin ehditty analysoida jne valmiiksi viikossa varsinkin kun ihmiset ovat lomalla tai seuraamassa kisoja.

[Teleguy]

Uusi-Seelannin valmennuslinja on ainakin tehokas, pronssipelissä Kanada joutui kaivamaan pallon maalistaan jo 20 sek. pelin jälkeen puolustuksen töppäillessä. Toinen U-S maali syntyi 13. minuutilla.
Tilanne nyt siis 2-0 Tyynenmeren joukkueelle.

64. min. Kanada kaventaa 2-1 komealla kääntölaukauksella!
Toinen puoliaika mentiinkin sitten yhtä maalia, Kanada vei ja Kiiwit potki pitkää Kanadan puoliskolle. Kanadan useat kulmapotkut päätyivät vastustajan päähän.

Pronssit Uusi-Seelannille 2-1 luvuin.

[pallojalassa]

Kiiwit prässää mallikkasti, mutta Kanadan pallollinen pelaaminen kun lähtee toisella jaksolla paremmin käyntiin niin voivat vielä kääntää ottelun.

[pallojalassa]

Sitten odotamme, että Claudia Pina valitaan kisojen parhaaksi pelaajaksi.

[kraiffi]

Sitten odotamme, että Claudia Pina valitaan kisojen parhaaksi pelaajaksi.

Khyl, on hieno pelaaja.

Hieno finaalihan tästä tuli, Mehiko nosti tasoa toiselle jaksolle, mutta Espanjan materiaali oli vaan kovempi.

[pallojalassa]

Oli hienoa nähdä kuinka molemmat valkut elivät ottelussa. Meksikon valkku haistoi veren ja Tona Is reagoi juuri oikealla hetkellä.

[Kukka]

Sitten odotamme, että Claudia Pina valitaan kisojen parhaaksi pelaajaksi.

Aika ylivoimainen oli kyllä koko turnauksen ajan.

[Stürmer]

Julkaistaan ensi viikolla. Jalkapallon kehitys tms päivillä.
Sarkasmia toki.
Sarkasmia tietenkin siinä mielessä, että miten MM kisojen opit oltaisiin ehditty analysoida jne valmiiksi viikossa varsinkin kun ihmiset ovat lomalla tai seuraamassa kisoja.

https://www.is.fi/jalkapallo/art-2000005927021.html

Palloliiton tyttöjen uusi valmennuslinjaus julkistettiin – ”Asioita lähestytään yksilön näkökulmasta”

Palloliiton tyttöjen huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen tiivisti uuden valmennuslinjauksen pääasiat.

Marianne Miettinen esitteli aiemmin sunnuntaina Palloliiton tyttöjen uuden valmennuslinjauksen. Se tehtiin edellisen kerran vuonna 2011 silloisen naisten maajoukkuevalmentajan ja teknisen johtajan Andrée Jeglertzin johdolla. Miettinen korostaa, ettei kaksi vuotta valmisteltu linjaus ole yhden tai kahden ihmisen näkemys, vaan työtä on ollut tekemässä työryhmä, jossa ovat olleet mukana maajoukkuevalmentajien ohella liigavalmentajia, aluevalmentajia ja nuorten valmentajia. Lisäksi nykyään Viron naisten maajoukkuetta luotsaava Jarmo Matikainen oli mukana alkuvaiheessa tuoden viestiä Uefan teknisen analyysiryhmän näkemyksistä naisten 2017 EM-lopputurnauksesta.

– Nyt pyritään johtamaan entistä enemmän tiedolla. Edellistä linjausta (valmistui vuonna 2011) varten oli saatavissa hyvin rajallisesti data-analyysiä. Nyt pitkälti sen ansiosta, että Henri Lehto on tullut Palloliittoon ja tehnyt tutkimustyötä, saatu InStat-analyysiä vuosien ajan naisten ja tyttöjen peleistä, saimme ison muutoksen pohjalle.

Miettinen nostaa esiin muutaman tärkeän pointin uudesta linjauksesta.

– Ensin tulee pelaajakoulutuslinjaus. Se millaisia pelaajia Suomesta tulee mahdollistaa jonkun pelaamistavan nuorten maajoukkueelle. Jos ajatellaan (U17 MM-joukkueen maalivahti) Anna Koivusta, ei hän ole pudonnut puusta. Neljä vuotta sitten maalivahtityöryhmä Tommi Laitilan johdolla muutti maalivahdin roolia, pelaamista ja osallistumista avaamispelaamiseen. Se miten Anna Koivunen ja muutkin nuorten maajoukkueiden maalivahdit osallistuvat nykyään peliin, liittyy taustavalintoihin. Olemme listanneet pelaajakoulutuslinjauksen alle ne asiat, jotka ovat tärkeitä ja mitkä asiat pitäisi kansainvälisellä tasolla hallita. Kun tietyntyylisiä pelaajia tulee, se mahdollistaa tietynlaisen pelaamisen.

Isoin muutos on lähestymistavassa.

– Olemme aiemmin puhuneet pelipaikkakohtaisista vaatimuksista. Nyt olemme muuttaneet sen alueellisiin osaamistavoitteisiin. Muutostarve lähtee siitä, että jalkapalloa käsitellään alueittain. Meidän tavoitteenamme on tukea seuroja kasvattamaan kansainvälisen tason pelaajia, jotka pääsevät huippuseuroihin ulkomaille pelaamaan. Emme kasvata pelaajia ainoastaan tiettyyn pelijärjestelmään. Ja jotta pelaaja ei olisi liian rajoittunut, on osattava erilaisia taitoja monipuolisesti. Taktinen joustavuus ja peliroolin joustavuus on tämän päivän futiksessa olennaista.

8<- - -

Toinen iso muutos on puolustuspelaamisessa.

– Se oli pääosin aiemmin - ei korkeaa, mutta ei ihan matalaa blockia. Nyt nuorten pelaajien kanssa ensimmäinen ajatus on, pystytäänkö puolustamaan koko ajan ylempää ja ylempää. Tarkoitus on saada riistoja ja olla myös pallonhallinnan jälkeisessä negatiivisissa tilanteenvaihdoissa älyttömän hyviä. Tänä päivänä huipputason naisten jalkapallo on taktisesti entistä laadukkaampaa. – Joukkueet ovat organisoituja puolustuspelissä ja pelkästään hitailla hyökkäyksillä on vaikeaa päästä maalintekotilanteisiin laadukkaita joukkueita vastaan.


Kolmas tärkeä asia on pelaajien kyky mukautua pelin aikana.

– Näimme Uruguayn alle 17-vuotiaiden MM-kisoissa mitä käy, jos ei pysty pelin aikana mukautumaan. Vaikka meillä olisi pelitapa, siellä on kentällä 11 pelaajaa vastassa. Se mitä vastustaja tekee muuttaa myös asioita. Silloin pitää pystyä mukautumaan pelin sisällä.

Neljäs asia on pelaajien roolit.

– Ei puhuta paikoista, vaan rooleista. Esimerkiksi keskimmäiset keskikenttäpelaajat ovat olleet selkeästi kymppi- ja kutospaikka. Me halutaan asettaa isommat vaatimukset niille pelipaikoille. Haluamme, että ne pelaajat osallistuisivat laajemmin. Esimerkiksi pohjapelaaja ei olisi vain istuva pohjapelaaja ja kymppipelaajan pitää pystyä välillä juoksemaan myös pystyyn ja tulemaan pohjapelaajan alueelle hakemaan palloa. Toinen on se, että me tarvitsemme lisää leveydessä pelaavia laitureita. Nyt nähtiin esimerkiksi Uruguayssa, miten Katariina Kosolaa peluutetaan leveydessä ja toinen laitapelaaja Oona Sirén pelasi enemmän sisällä.

8<- - -

Yksi osa valmennuslinjausta on se, missä Suomi on ollut vahva tähän asti. – Olemme hyviä joukkueena, kovia tekemään töitä ja lähestymme asioita joukkuepelaamisen kautta. Nyt meidän valintamme pelaajakoulutuksessa sekä pelitavassa korostuu yksilö osana joukkuetta. Miten yksilön toiminta liittyy joukkueeseen ja miten hän tekee yhteistyötä muiden pelaajien kanssa suhteessa vastustajan pelaamiseen ja tiloihin. Se on yksi iso avainasia entiseen yksilökeskeisyyteen verrattuna.

8<- - -

Miettisen mukaan sekä tyttö- että poikapuolella on yksi selkeä pelaajatyypin puute. – Samat haasteet näkyvät eli kummallakaan ei oikein löydy laitapelaaja-tyyppejä.

En ymmärtänyt tästä munkkilätinästä kovinkaan paljoa, mutta kai se on eteenpäinmenoa, jos aletaan johtaa tiedolla luulon sijaan.  Siiihen liittyen ehkä kannattaisi pohtia pariin-kolmeenkin kertaan miksi ei muka löydy vaikkapa laitapelaajatyyppejä.  Helpotan vähän: kuka ei löydä, mistä ei löydä jne...

Jännä väite muuten, että Suomen vahvuus olisi toimiminen joukkueena, kun omaan silmään juuri kollektiivisessa pelaamisessa on pahimmat puutteet.  Juurisyynä ei kuitenkaan ole nuorisomaajoukkueet, vaan tekeminen seurajoukkueissa ja perusasioiden opettelun laiminlyönti mm. liian aikaisen liigatasolle siirtymisen takia.

[OneFour]

https://www.is.fi/jalkapallo/art-2000005927021.html

Palloliiton tyttöjen uusi valmennuslinjaus julkistettiin – ”Asioita lähestytään yksilön näkökulmasta”

Palloliiton tyttöjen huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen tiivisti uuden valmennuslinjauksen pääasiat.

Marianne Miettinen esitteli aiemmin sunnuntaina Palloliiton tyttöjen uuden valmennuslinjauksen. Se tehtiin edellisen kerran vuonna 2011 silloisen naisten maajoukkuevalmentajan ja teknisen johtajan Andrée Jeglertzin johdolla. Miettinen korostaa, ettei kaksi vuotta valmisteltu linjaus ole yhden tai kahden ihmisen näkemys, vaan työtä on ollut tekemässä työryhmä, jossa ovat olleet mukana maajoukkuevalmentajien ohella liigavalmentajia, aluevalmentajia ja nuorten valmentajia. Lisäksi nykyään Viron naisten maajoukkuetta luotsaava Jarmo Matikainen oli mukana alkuvaiheessa tuoden viestiä Uefan teknisen analyysiryhmän näkemyksistä naisten 2017 EM-lopputurnauksesta.

– Nyt pyritään johtamaan entistä enemmän tiedolla. Edellistä linjausta (valmistui vuonna 2011) varten oli saatavissa hyvin rajallisesti data-analyysiä. Nyt pitkälti sen ansiosta, että Henri Lehto on tullut Palloliittoon ja tehnyt tutkimustyötä, saatu InStat-analyysiä vuosien ajan naisten ja tyttöjen peleistä, saimme ison muutoksen pohjalle.

Miettinen nostaa esiin muutaman tärkeän pointin uudesta linjauksesta.

– Ensin tulee pelaajakoulutuslinjaus. Se millaisia pelaajia Suomesta tulee mahdollistaa jonkun pelaamistavan nuorten maajoukkueelle. Jos ajatellaan (U17 MM-joukkueen maalivahti) Anna Koivusta, ei hän ole pudonnut puusta. Neljä vuotta sitten maalivahtityöryhmä Tommi Laitilan johdolla muutti maalivahdin roolia, pelaamista ja osallistumista avaamispelaamiseen. Se miten Anna Koivunen ja muutkin nuorten maajoukkueiden maalivahdit osallistuvat nykyään peliin, liittyy taustavalintoihin. Olemme listanneet pelaajakoulutuslinjauksen alle ne asiat, jotka ovat tärkeitä ja mitkä asiat pitäisi kansainvälisellä tasolla hallita. Kun tietyntyylisiä pelaajia tulee, se mahdollistaa tietynlaisen pelaamisen.

Isoin muutos on lähestymistavassa.

– Olemme aiemmin puhuneet pelipaikkakohtaisista vaatimuksista. Nyt olemme muuttaneet sen alueellisiin osaamistavoitteisiin. Muutostarve lähtee siitä, että jalkapalloa käsitellään alueittain. Meidän tavoitteenamme on tukea seuroja kasvattamaan kansainvälisen tason pelaajia, jotka pääsevät huippuseuroihin ulkomaille pelaamaan. Emme kasvata pelaajia ainoastaan tiettyyn pelijärjestelmään. Ja jotta pelaaja ei olisi liian rajoittunut, on osattava erilaisia taitoja monipuolisesti. Taktinen joustavuus ja peliroolin joustavuus on tämän päivän futiksessa olennaista.

8<- - -

Toinen iso muutos on puolustuspelaamisessa.

– Se oli pääosin aiemmin - ei korkeaa, mutta ei ihan matalaa blockia. Nyt nuorten pelaajien kanssa ensimmäinen ajatus on, pystytäänkö puolustamaan koko ajan ylempää ja ylempää. Tarkoitus on saada riistoja ja olla myös pallonhallinnan jälkeisessä negatiivisissa tilanteenvaihdoissa älyttömän hyviä. Tänä päivänä huipputason naisten jalkapallo on taktisesti entistä laadukkaampaa. – Joukkueet ovat organisoituja puolustuspelissä ja pelkästään hitailla hyökkäyksillä on vaikeaa päästä maalintekotilanteisiin laadukkaita joukkueita vastaan.


Kolmas tärkeä asia on pelaajien kyky mukautua pelin aikana.

– Näimme Uruguayn alle 17-vuotiaiden MM-kisoissa mitä käy, jos ei pysty pelin aikana mukautumaan. Vaikka meillä olisi pelitapa, siellä on kentällä 11 pelaajaa vastassa. Se mitä vastustaja tekee muuttaa myös asioita. Silloin pitää pystyä mukautumaan pelin sisällä.

Neljäs asia on pelaajien roolit.

– Ei puhuta paikoista, vaan rooleista. Esimerkiksi keskimmäiset keskikenttäpelaajat ovat olleet selkeästi kymppi- ja kutospaikka. Me halutaan asettaa isommat vaatimukset niille pelipaikoille. Haluamme, että ne pelaajat osallistuisivat laajemmin. Esimerkiksi pohjapelaaja ei olisi vain istuva pohjapelaaja ja kymppipelaajan pitää pystyä välillä juoksemaan myös pystyyn ja tulemaan pohjapelaajan alueelle hakemaan palloa. Toinen on se, että me tarvitsemme lisää leveydessä pelaavia laitureita. Nyt nähtiin esimerkiksi Uruguayssa, miten Katariina Kosolaa peluutetaan leveydessä ja toinen laitapelaaja Oona Sirén pelasi enemmän sisällä.

8<- - -

Yksi osa valmennuslinjausta on se, missä Suomi on ollut vahva tähän asti. – Olemme hyviä joukkueena, kovia tekemään töitä ja lähestymme asioita joukkuepelaamisen kautta. Nyt meidän valintamme pelaajakoulutuksessa sekä pelitavassa korostuu yksilö osana joukkuetta. Miten yksilön toiminta liittyy joukkueeseen ja miten hän tekee yhteistyötä muiden pelaajien kanssa suhteessa vastustajan pelaamiseen ja tiloihin. Se on yksi iso avainasia entiseen yksilökeskeisyyteen verrattuna.

8<- - -

Miettisen mukaan sekä tyttö- että poikapuolella on yksi selkeä pelaajatyypin puute. – Samat haasteet näkyvät eli kummallakaan ei oikein löydy laitapelaaja-tyyppejä.

En ymmärtänyt tästä munkkilätinästä kovinkaan paljoa, mutta kai se on eteenpäinmenoa, jos aletaan johtaa tiedolla luulon sijaan.  Siiihen liittyen ehkä kannattaisi pohtia pariin-kolmeenkin kertaan miksi ei muka löydy vaikkapa laitapelaajatyyppejä.  Helpotan vähän: kuka ei löydä, mistä ei löydä jne...

Jännä väite muuten, että Suomen vahvuus olisi toimiminen joukkueena, kun omaan silmään juuri kollektiivisessa pelaamisessa on pahimmat puutteet.  Juurisyynä ei kuitenkaan ole nuorisomaajoukkueet, vaan tekeminen seurajoukkueissa ja perusasioiden opettelun laiminlyönti mm. liian aikaisen liigatasolle siirtymisen takia.

Olipa harvinaisen sekava kirjoitus. Asioita lähestytään yksilön näkökulmasta joukkuepelaamisen kautta. Jos mietitään liiton vanhaa linjaa, jossa asioita lähestyttiin yksilön näkökulmasta, eikö tämä yksilö myös silloin ollut osa joukkuetta ja tarkoitus oli kehittää hyviä yksilöitä joukkueeseen vai oliko ennen tarkoitus kehittää hyviä yksilöitä joista jokainen saa tehdä kentällä ihan mitä lystää toisista riippumatta. Muistaakseni tuossakin linjassa puhuttiin kahden, linjan, kahden linjan... yhteistyöstä, joten ehkäpä tuossakin kehitettiin yksilöitä ymmärtämään mitä kentällä joukkueena tehdään.

Suomalaisen jalkapallon ongelmana ei taida olla linjat, linjaukset tai niiden puuttuminen tai uudistaminen, vaan asioiden ymmärtäminen ja asioiden yksinkertaistaminen. Jos oikein olen ymmärtänyt tästä uudesta linjasta, siinä kenttä on pistetty lohkoihin ja joka lohkossa on asioita, joita pitäisi osata tehdä. Onko nämä lohkot nyt niitä kovasti hehkutettuja tiloja joihin pitäisi pallo pelata. Jo ajatus siitä, että pallo pitäisi pelata tiloihin on hyvin hämmentävä. Mihin tiloihin? Jo lähtökohtaisesti pallo on yksikkö ja tiloihin on monikko, joten kuinka moneen tilaan pallon pystyy samaan aikaan pelaamaan? Maalaisjärjellä ajateltuna yksi pallo tarkoittaa yhteen tilaan pelaamista eikä tiloihin pelaamista. Pallottomat pelaajat toki voivat juosta niin moneen tilaan tai tiloihin kuin mahdollista, mutta asioiden selkeän ilmaisun kannalta on selvempää, jos yksi tai useampi pelaaja juoksee tyhään tilaan kuin nyt pelaajat juoksevat tyhjiin tiloihin.

Mutta jo tuosta lyhyestä lainauksesta voi helposti päätellä, että jatkossakin ympäri Suomenmaan nähdään tilaisuuksia, joissa puhutaan pelaajan yksilöllisestä kehittämisestä joukkuepelaamisen näkökulmasta, ja edelleenkin keskustelun on selaista, jossa toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä. Ensimmäinen asia, joka suomalaisessa jalkapallossa pitäisi laittaa kuntoon on asioiden yksinkertainen esittäminen. Jos ilmaisu on tuollaista Miettusen munkkilatinaa lähestyvää jargonia, jossa asiat riitelevät jo lähtökohtaisesti keskenään, vuonna 2025 palataan taas siihen yksilön kehittämiseen osana jotain jota ei tässä viimeisessä linjauksessa osattu tehdä.

Sinänsä huvittavaa, että tällaista ollaan ylipäänsä tekemässä, sillä Suomesta jo löytyy linja joka huomioi yksilöt ja pyrkii kouluttamaan heitä niin, että he osaavat ilman minkäänlaista linjaa toimimaan kentällä loogisesti.

[pallojalassa]

Onhan tilanne ihan järkyttävä. Kyllä tässä on jalkapallo osattu kätkeä syvälle.

[andyjack]

Vaati varmaan syvällisen analyysin, että päädyttiin siihen lopptulokseen, että omaa pelitapaa täytyisi pystyä mukauttamaan pelin sisällä. Kuka tahansa, joka seurasi noita Uruguayn kisoja päätyi samaan lopputulokseen jo Suomen ensimmäisen ottelun puoliajalla.

[naumanen]

Olisi kyllä kiva tietää, millä kompleksisuuden tasolla huippuvalmentajat oppejaan maajoukkuepelaajiin iskostavat. Seurajoukkueissa voi vielä treenata syöttökuvioita ja murtautumismalleja mutta missä määrin niihin on maajoukkueissa aikaa. Mallia pelityylin iskostamisesta vaikka Conten Italiasta https://www.youtube.com/watch?v=R_y4aQ8kSEY

[AZIAA80]

"Miettisen mukaan sekä tyttö- että poikapuolella on yksi selkeä pelaajatyypin puute. – Samat haasteet näkyvät eli kummallakaan ei oikein löydy laitapelaaja-tyyppejä."

Asiantuntijoiden mukaan sekä tyttö- että poikapuolella on yksi selkeä valmentajatyypin puute. Samat haasteet näkyvät eli kummallekaan ei löydy kansainvälisiä valmentaja-tyyppejä."

Henkilökohtaisena kommenttina täytyy todeta, että nämä nykyiset valmentajat ovat kyllä aivan tiloissa.