Historiaa liigajoukkueiden taloudesta

[Piippu-Virtanen]

Vanhemmista ajoista puhuttaessa 30 vuotta sitten SM-Sarjan toiseksi viimeisellä kaudella 1988 tosiaan budjetit olivat silloisissa markoissa melkoisia ja silti erittäin pieniä moneen muuhun urheilulajiin nähden joskin silti jopa myös hyvinkin suuria.

Tuohon aikaan seurojen budjetit vuodessa olivat 1-3 miljoonan markan väliltä pois lukien HJK:ta ja Hakaa joilta sitten rahaa löytyi enemmän. HJK:lla taisi olla 4-6 miljoonaa markkaa se budjetti ja Hakalla oli siihen 3,5 miljoonan markan pintaan ellei sitten tullut mitään ylimääräisiä kuluja.

Vertailun vuoksi noin vuosina 1979-1980 arvioitiin SM-Sarjan/Mestaruussarjan ja SM-Sarjan huippuseurojen budjettien olleen korkeintaan miljoonan markan pintaan tai vähän sen yli ja esimerkiksi Lahden Reippaalla ja Sepsi-78:lla olivat suurin piirtein sen ajan edustusjalkapalloilun mukiinmenevät normaalit tai hyvät budjetit eli 300 000-400 000 markkaa.

[Piippu-Virtanen]

Tosiaankin viimeksi kuluneen 6 vuoden sisällä on erilainen maksukyky ollut joitakin poikkeuksellisia seuroja ollut melko lailla tippumaan päin kotimaisessa jalkapalloilussa sen pelaajille.

Vuonna 2012 ei enää tehty monien edellisten vuosien kaltaista varsinaista pelaajapalkkiokyselyä, mutta ilmeisesti Veikkausliigan sen hetken pelaajien se vuosipalkka pyöri 23 074 euron paikkeilla.

Alemmillakin sarjatasoilla maksukyky on heikentynyt entisestään jo muutenkin valmiiksi melko olemattoman pienestä palkkatasosta.

Viimeisen kerran kun jotain järkevää olen kuullut Jalkapallon Kakkosen sarjatason palkanmaksusta edes huhuissa näin esimerkiksi niin silloin siellä kautta kohti olleiden ansiotulojen sanottiin nousseen kaudesta 2008.

Kun näistä asioista kuulin niin tuolloin elettiin noin vuosia 2011-2014 ja vaikka ansiotulojen kerrottiinkin nousseen vuodesta 2008 niin erilaiset bonuslisät ja muut rahat olivat merkittävästi pienentyneet vaikka joitakin täysin järjettömiltäkin kuullostavia lukuja olen kyllä kuullut myös.

Näillä näkymin noin vuosina 2011 ja 2012 sen ansiotulon Kakkosessa sanottiin olleen 1810 euroa kautta kohti ilman lisiä ja tosiaan lisien kanssa noin 2000-2100 euroa korkeintaan.

Toki sitten niissä hulluimalta kuullostavissa summissa puhuttiin jopa melkein Ykkösen tason bonuslisistä ja hyvän miehen lisistä kauteen, mutta sellaiset summat olisivat olleet huomattavasti enemmän uskottavampia vain aivan 1990-luvun lopussa tai 2000-luvun alussa ja aivan äärimmäisenä takarajana milloin tahansa siinä vuoden 2008 pintaan saakka eikä edes tuolloinkaan ja varsinkaan 2008 enää nautittu sellaisia summia kaudessa.

Vaikkakin tuohon vuoteen 2008 asti bonuslisäansiot olivat tosin korkeampia kuin mitä oli edes kun viimeksi kuulin niistä Kakkosen ansioista jotakin edes huhuissa eli noin vuosina 2011-2014.

Nykypäivästä en sitten uskalla sanoa en yhtään mitään.

Hyvin huono sielläkin tilanne varmasti on.

[Piippu-Virtanen]

1990-luvun puolivälissä Veikkausliigassa ja myös melko tuoreessa Ykkösessä tosiaan oli melkoisen pienellä rahalla sinnitteleviä seuroja.

Toisaalta yksi näistä seuroista oli KuPS jolla rahoja oli mennyt paljon sivusuun myös seurakonkurssissa ja toisinaan myös jo 1970-luvun ja 1980-luvun noususuhdanteen aikana noin vuodesta 1976 eteenpäin.

Vuonna 1994 näin esimerkiksi KuPS:n budjetti oli Veikkausliigassa yksi pienimpiä ja sitä voitiin pitää tuolloin köyhänä.

Sen edustusbudjetti oli korkeintaan 1,8 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 360 000 markkaa. Tätä suurempikin pelaajabudjetti lisäpalkkioineen oli seurajohdon mukaan mahdollista, mutta silloin ylimäärärahat piti ottaa pääsylipputuloista ja muista erittelemättömistä seuran piirirahoista mikäli pelaajat niin halusivat. Vuodeksi 1995 budjetin sanottiin sentään nousevan yli 2 miljoonan markan ja vaikka pelaajabudjetti olisi noussut tai laskenut silloisilla varoilla niin ylimääräiset pelaajapalkkiot piti edelleenkin silloisella ylimenokaudella ottaa edelleen pääsylipputuloista ja muista erittelemättömistä seuran piirirahoista.

Helsingin Ponnistus vuorostaan oli vuonna 1994 nouseva Ykkösen hyvä joukkue tai sellaisena ainakin pidetty.

Ponnistuksen yleisbudjetti Ykkösessä vuonna 1994 oli 635 000 markkaa mitä pidettiin ehkä vähän alakanttiin olevana, mutta silti uunituoreen Ykkösen yleiseen kustannusten nousutasoon nähden hyvänäkin ja siitä pelaajabudjetti oli mitoittettu 160 000-200 000 markan suuruiseksi. Ylimääräiset summatkin kauteen olivat mahdollisia, mutta budjettiraja oli kuitenkin mitoitettu samaan kuin tuon vuoden KuPS:n pelaajabudjetti eli 360 000 markkaa oli takaraja.

Vuonna 1995 Ponnistus tosiaan pelasi Veikkausliigassa ja silloin sillä oli yksi Veikkausliigan pienimmistä ellei ehkä jopa pienin budjetti silloisella 1,5 miljoonalla markalla vuoteen.

[krevis]

Toisaalta yksi näistä seuroista oli KuPS jolla rahoja oli mennyt paljon sivusuun myös seurakonkurssissa

Ei KuPSia ole koskaan tarvinnut pyöräyttää konkurssin kautta. Lähellä käytiin pariinkin otteeseen, mutta tämä on ehdottomasti korjattava asia muuten mielenkiintoisessa puinnissa.

[Piippu-Virtanen]

Ei KuPSia ole koskaan tarvinnut pyöräyttää konkurssin kautta. Lähellä käytiin pariinkin otteeseen, mutta tämä on ehdottomasti korjattava asia muuten mielenkiintoisessa puinnissa.

Anteeksi kovasti!

Tarkoitin vahingossa sillä 'konkurssilla' sitä saneerausta tai sitä toimenpidettä millä KuPS aikanaan noin 25 vuotta sitten 1993 sai itsensä vielä osoitettua Veikkausliigaan kelpaavaksi. Toisaalta taas tuolloin vielä alkuvaiheessa tuota hakemusta jotkut tuohtuneet velkojien edustajat olisivat mielellään halunneet nähdä KuPS:n jopa ihan oikeassakin konkurssissa kun saatavia ei vain tuntunut tulevan mistään ja olihan tuo saneerauksen/muun toimenpiteenkin hinta aika paljon. Mitä tahansa pienimmillään kymmenistä tuhansista markoista aina miljoonaan markkaan asti jos ottaa huomioon nuo kaikki muut kokoukset, korvaukset ja edustukset asian tiimoilta.

[Piippu-Virtanen]

Kun vähän aikaa aiemmin mainittua Helsingin Ponnistuksen budjettia vuodelle 1994 uunituoreeseen Ykköseen pidettiin hieman alakanttiin olevana, mutta menettelevän hyvänä budjettina niin Ykkösen rahaseuraksi omana aikanaan tunnuttiin kutsuvan FC Interiä.

Interin pelkkä tavallinen budjetti tuntui paisuvan toiselle ja ehkä jopa kolmannellekin miljoonalle markoissa ja pelkän pelaajabudjetin sanottiin lähentelevän miljoonaakin markkaa ainakin alustavasti.

Toisin sanoen sen sanottiin olevan jopa erinomaisen lähellä Veikkausliigankin tasoa rahallisesti tuolloin.

Toisaalta pelikauden alettua ja muutenkin edetessä tavallinenkin budjetti oli kuitenkin vain jonkin verran oikeasti yli miljoona markkaa, lähellä toista miljoonaa markkaa tarkan budjetin osalta ja pelaajabudjetti oli Ponnistuksen yleisen budjetin tasoa.

Yksi syy siihen pelaajabudjetin alustavaan ja sittemmin toteutuneeseenkin valtavuuteen oman aikansa mittakaavassa oli se, että Interissä pelasi tuolloin brassivahvistuksia kuten Marcelo, Fabio ja Nicca. Muutamalle kotimaisellekin nimipelaajalle maksettiin bonuksena nk. AH-yhtiön eli tässä tapauksessa Alfons Håkans-yhtiön hyvän miehen lisää mikä sitten oli aikamoista omana aikanaan.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1992 Veikkausliigaa perustettaessa suuren rahan seurat olivat loppupelissä melko perinteiset kuten olivat olleet tuolloin päättyneessä ja kaksi vuotta kestäneessä Futisliigassa.

Veikkausliigan suuren rahan seuroina pidetyt seurat olivat HJK, MYPA, FF Jaro, FC Kuusysi ja TPS. Näistä HJK:lla oli paljon rahaa, mutta myös tunnetun suuria rahavaikeuksia heti kauden päätyttyäkin.

Vaikka varsinkin HJK:n osalta summat pyörivät jopa 5-6 miljoonan markan tai sitä suuremmissakin edustusbudjeteissa niin yleisesti ottaen sellainen olisi vastannut enemmän vuoden 1988 todellista HJK:n budjettia kuin vuoden 1992 todellista budjettia keskellä Lama-Suomea siinä vaiheessa.

Myöskin MYPA:n FF Jaron, FC Kuusysin ja TPS:nkin oletetuissa 3-4 miljoonan markan vuosibudjeteissa tuntui olevan ilmaa.

Etenkin kun Veikkaus tuki uutena nimikkosponsorina sarjaa ja seuroja muutenkin alustavasti vähemmän kuin mitä Neste oli tukenut Futisliigaa ja sen seuroja vuosina 1990-1991.

Veikkausliigassa oli kuitenkin ainakin yksi seura minkä vuosibudjetti tuntui pitävän paikkansa ja olevan todella lähellä konkurssia tai tuolloista oletettua konkurssia.

KuPS nimittäin pyöri tuohon aikaan 600 000 markan yleisbudjetilla ja pelaajat saivat lähinnä haaveilla palkkioista toisin kuin parin vuoden päästä vuonna 1994 jolloin sentään oli jo vara maksaa edes jotakin.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1994 Veikkausliigan mestariksi nousi TPV.

TPV:n osalta tuntui olevan paljon puhetta sen huikeasta kehittymisestä neljässä vuodessa 2. Divisioonan joukkueesta tai tuolloin vuonna 1994 uudelleen nimetyn ja uunituoreen Kakkosen menettelevästä vaikkakin joskus hieman nuhruisen oloisesta joukkueesta aina Veikkausliigan mestariksi ja jopa oletetun seuraavankin vuoden eli 1995 Veikkausliigan mestariksi saakka.

Budjeteissa ainakin nousu näkyi kun miettii sen tasoa vuoden 1990 ja 1994 osalta niitä vertaillessa:

TPV vuonna 1990

2. Divisioonan yleisbudjetti TPV:llä 1990: 300 000 markkaa josta seuravaksi vuodeksi eli vuodeksi 1991 se kohosi 343 000 markkaan

2. Divisioonan pelaajabudjetti TPV:llä 1990: Ei varsinaista palkkaa kaudella muuta kuin kulukorvausten, pisterahojen ja nk. Hyvän Miehen Lisien muodossa, mutta vuonna 1991 pelaajat saivat korotettua kulukorvausta, 500-10 000 markan välillä olleita yleispalkkioita, pisterahoja ja nk. Hyvän Miehen Lisiä ja vuonna 1990 mahdollinen kulukorvausten ja palkkioiden raja pelaajilla oli korkeintaan 165 000 markkaa ja vuonna 1991 mahdollinen kulukorvausten ja palkkioiden raja pelaajilla oli korkeintaan 208 000 markkaa

2. Divisioonan osalta budjetti ja palkkaus tuntui vastaavan sen ajan normaalia tasoa vaikka toki paremminkin maksavia seuroja tuolloin oli olemassa. Yleisesti ottaen sarjatason huomioon tietenkin monet seurat tuolloin olivat varsin talkoohenkisiä siihen nähden mitä tuli palkanmaksuun. Osittain TPV:n ensin olemattomana ja sitten alhaisena olleet pelaajapalkkiot johtuivat seuravalmennuksen ja oheishenkilöiden palkkojen suuruudestakin.

Vuonna 1994 Veikkausliigassa tilanne oli seuraava:

TPV vuonna 1994

Veikkausliigan yleisbudjetti TPV:llä 1994: 2,4 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan pelaajabudjetti TPV:llä 1994: 1,32 miljoonaa markkaa

Tämä oli tuon ajan Veikkausliigasta puhuttaessa itse asiassa melko hyvää ellei suhteellisen normaaliakin tasoa palkkauksessa ja mestaruus toi tietenkin lisänäkyvyyttä vuodelle 1995 ainakin alustavasti.

[Piippu-Virtanen]

1990-luvulla tosiaan Suomen Lama painoi Veikkausliigassa eri seurojen budjetit ja maksukyvyt alaspäin ja niin tapahtui monessa muussakin urheilulajissa kuin vain jalkapallossa.

HJK käytännössä lopulta saavutti 1980-luvun lopun silloisen budjettiennätystasonsa noin vuosilta 1988 ja 1989 lopullisesti laman takia vasta vuonna 1996.

Tuolloin HJK:lla oli tai ainakin tuntui olevan entistäkin merkittävämpi seurabudjetillinen ylivoima muihin seuroihin nähden Suomessa.

Samalla sen kerrottiin ohittaneen tai päässeen edes samalle tasolle kuin noin vuosina 1988 ja 1989.

HJK:n edustusbudjetti kun oli 6,5 miljoonaa markkaa vuonna 1996.

HJK:n budjetti oli niin suuri, että sillä olisi ollut Ykköseen pudotessakin mahdollista maksaa erittäinkin kilpailukykyisiä summia sen pelaajille ja pyörittää melkoista budjettia sielläkin. Ykkösen putoaminen olisi tiennyt HJK:lle alaskirjauksia, mutta HJK olisi voinut pelata Ykköstä jopa vain niinkin alhaisella budjetilla kuin 1,5 miljoonalla markalla.

Mieluiten se tietenkin olisi pelannut Ykköstä niin isolla rahalla kuin oli mahdollista ja se olisi tarkoittanut 2,5-5,5 miljoonan markan oletettua Ykkösen vuosibudjettia vuodeksi 1997.

FinnPa vuorostaan oli myös erittäin suuren budjetin omannut seura 1990-luvun puolivälissä Veikkausliigassa. Sen budjetti oli pyörinyt vuonna 1995 4-4,5 miljoonan markan välillä ja pyöri vuonna 1996 4,5-5 miljoonan markan välillä.

FinnPa:n pudotessa mahdollisesti Ykköseen vuodeksi 1997 se olisi HJK:sta poiketen jatkanut melko samanlaisella budjetilla sielläkin tai pudottanut budjettiaan vain 1-2 miljoonan markan verran eli noin 2-2,5 miljoonan markan tai 2,5-3 miljoonan markan tasolla se olisi pelannut oletettavasti Ykköstäkin.

Vuonna 1996 vertailun vuoksi yleensäkin Ykkösessä sellainen keskiverto seura oli edustusbudjetiltaan noin miljoonan markan tai toista miljoonaa markkaa olevaa luokkaa ja aivan parhaimmat huippuseuratkin jäivät FinnPa:n oletetun alennetunkin budjetin alle eli suurin piirtein pyörittiin noin 2 miljoonan markan budjettitasolla tai aivan vähän sen yläpuolella.

Ja köyhimmät seurat vuonna 1996 Ykkösessä jäivätkin sitten reilusti alle miljoonan markan kausibudjetin ja ehkä jopa vielä alle puolen miljoonankin markan kausibudjeteissa mitattuna.

Toisin sanoen siis HJK:lla ja FinnPa:lla olisi ollut pudotessaan ylimaallisen tuntuinen budjettitaso suoraan alemmassa sarjassa tuolloin tai ainakin pahan päivän varoille rahaa oli mistä ottaa.

[JM]

Mikäs sulla on lähteenä näissä?

Katsauksille noin muuten

[Maakuntasatraappi]

Olivat luvut mistä hyvänsä niin ne ovat kiinnostavia!

Toki budjetit tuolloinkin olivat vain ennustuksia, jotka tilinpäätökset sitten osoittivat enemmän tai vähemmän epärealistisiksi. Budjetoidut tulot kun tuppaavat alittumaan ja menot ylittymään. Lisäksi oli pimeitä kassoja, joista maksettiin pimeitä palkanlisiä, jotka eivät näkyneet tietenkään missään (voi niitä olla vieläkin, en tiedä).

[Piippu-Virtanen]

Mikäs sulla on lähteenä näissä?

Katsauksille noin muuten

Itse asiassa isoilta osin lähinnä ohimennen selattuja HS Aikakoneen eri lehtiä vaikkakin myös joissakin ruotsinkielisen alueen lehdissä noita budjettilukuja on mainittu.

Ruotsinkielisen alueen lehdissä myös kotimaisia vastaavia lehtiä rohkeamminkin.

[JM]

Itse asiassa isoilta osin lähinnä ohimennen selattuja HS Aikakoneen eri lehtiä vaikkakin myös joissakin ruotsinkielisen alueen lehdissä noita budjettilukuja on mainittu.

Ruotsinkielisen alueen lehdissä myös kotimaisia vastaavia lehtiä rohkeamminkin.

Thänks.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1997 suomalaisessa jalkapallossa erinäiset seurabudjetit ainakin yleisbudjeteissa alkoivat nousta aikansa ennätyksiin ja noin vuosina 1997-1999 alkoi suomalaisessa jalkapallossa ehkäpä juuri tämä kaikkien aikojen kovin budjettien ja palkkojen nousuralli alemmissa kotimaisen jalkapalloilun sarjoissa tai siltä ainakin tuntui näin jälkikäteen katsoen ja miettien.

HJK:n budjetti oli tietenkin aivan omassa luokassaan, noin 7-8 miljoonan markan luokkaa ja vähintään ainakin vuoden 1996 luokkaa eli sen 6,5 miljoonaa markkaa oli yleisbudjetti.

Kiinnostavinta kuitenkin oli hirvittävä Ykkösen eri seurojen ero etenkin suurimman ja pienimmän budjetin välillä:

Suurin budjetti tuolloin oli tietenkin FC Hakalla.

FC Hakalla oli Veikkausliiga-tason budjetti helpostikin ja sen sanottiin olevan arvoltaan vähän kuin se eräs autovitsin Mersu Ladojen joukossa kun sitä vertasi oikeastaan muihin Ykkösenkin seuroihin.

FC Hakan yleisbudjetti Ykkösessä vuonna 1997 oli 4,5 miljoonaa markkaa.

Normaalisti keskivertaisilla Ykkösen tuon vuoden seuroilla yleisbudjetti oli hieman yli miljoonan markkaa, puolitoista miljoonaa markkaa tai lähelle kahta miljoonaa markkaa.

FC Hakan pahimmilla kilpailijoillakin oli korkeintaan noin puolet FC Hakan yleisbudjetista tuolloin.

Sitten puhetta oli tietenkin Ykkösen pienimmästä seurabudjetista vuonna 1997 ja se kuvasti Kakkosen ja myös jopa Kolmosenkin eliittiseurojen budjettien nousua tavallaan.

Ykkösen pienin budjetti vuonna 1997 oli IF Gnistanilla.

IF Gnistanin budjetin sanottiin olleen aivan kaikki mahdolliset luvut yleisbudjettiin liittäen aivan korkeintaan 450 000 markkaa ja realistisemmin oikea, juokseva yleisbudjetti oli mitä tahansa 100 000-300 000 markan väliltä.

Se oli nopeasti jo joitakin vuosia nousseiden Ykkösen sarjatason budjeteissa kuin pyhällä hengellä olisi yrittänyt elää tuolloin!

Äsken mainittu budjettitaso IF Gnistanilta keskimäärältään ja oikeastaan korkeimmillaankin enemmän vastasi kohtuullisia, jopa välttäviä Kakkosen seurojen budjetteja ollen jopa niidenkin alle huonoimmillaan ja jopa Kolmosen eliittiseuroilla kuten FC Viikingeillä, FC Laukaalla, FC Raumalla ja TP-47:lla eli tässä tapauksessa TP-47 Seinäjoesta erotettuna Tornion Pallo-47:lla tuntui olevan enemmän rahaa käytössään kuin IF Gnistanilla.

Etenkin silloin kun puhuttiin alhaisimmasta mahdollisesta IF Gnistanin budjetista tuolloin ja mikäli IF Gnistanilla olisi juuri ja juuri ollut näitä Kolmosen eliittiseuroja enemmän budjettivaraa niin paljoa enempää ainakaan sillä ei ollut ja jotenkin tuntui siltä, että IF Gnistan pyöri väärässä sarjassa pelatessaan Ykkösessä kun enemmän budjettitaso olisi edes ollut Kakkosen tasoa ja sielläkin siitä olisi tuntunut olevan hälyyttävästi tulossa huono seura kovasti tuolloin nousussa olleen Kakkosen palkkatasossa tai budjettitasossa.

Toki pelillisesti ei IF Gnistan aivan näin huono seura ollut vuonna 1997 Ykkösen Etelälohkossa, mutta juurikin erittäin alhaisella budjetilla toimimisen sanottiin väsyttäneen Gnistanin ja vieneen siltä terän.

[Piippu-Virtanen]

Kontulan Urheilijoilla eli KonTu:lla oli aikanaan, vuonna 1987 menettelevä 1. Divisioonan budjetti jalkapalloilussa ainakin yleisesti.

Se oli 600 000 markkaa vuonna 1987, mutta ongelmana tuohon aikaan olivat kuitenkin kasvavat pelaajapalkkiot myös 1. Divisioonassakin ja korvaukset jouduttiin valitettavasti pitämään jopa aikakauteen nähden varsin pieninä kauden mittaan.

[Piippu-Virtanen]

Veikkausliigan ensimmäisellä kaudella 1992 heti suurten rahaseurojen eli HJK:n, MYPA:n, FF Jaron, FC Kuusysin ja TPS:n jälkeisilläkin seuroilla tuntui aina välillä olevan budjeteissaan ilmaa.

Etenkin kun tuon ajan ylemmän keskikastin seurojen vuosibudjettien sanottiin olevan Laman kourissa siltikin mitä tahansa 3,5-3,8 miljoonan markan yleisbudjetin väliltä.

Monien mielestä Lama pakotti todelliset ylempienkin keskikastin seurojen budjetit jopa alle 3 miljoonan markankin tasolle.

[Piippu-Virtanen]

1990-luvun puolivälissä Veikkausliigassa FinnPa:lla totisesti oli suurehko yleisbudjetti, mutta näin ei tietenkään aina ollut asia.

Vuonna 1991 1. Divisioonassa FinnPa tuntui olevan alakynnessä.

Vaikka FinnPa oli mitoittanut budjettinsa yleisesti olemaan 1,4 miljoonan markan tuntumassa niin lopulta toteutunut yleisbudjetti oli 600 000-700 000 markan pinnassa.

Se oli tuolloisessa 1. Divisioonassa melkoisen alakanttiin menevä tai ainakin vaara vajoamisesta pohjamutiin oli todellinen ennen Laman aiheuttamaa yleistä seuran budjettien laskua myös 1. Divisioonan suurseuroissakin.

Mikäli FinnPa olisi saanut alkuperäisen haluamansa budjetin niin sitä olisi pidetty 1. Divisioonan huippuseurana silloin kun koko sarjan varakkaimmalla seuralla tuolloin oli käytössään 2 miljoonan markan yleisbudjetti.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1993 1. Divisioonan viimeisellä pelaamisen vuotena ennen vuoden 1994 uudistunutta Ykköstä eri seurojen taloudellinen tuntui kaikkein kovimmillaan olevan Laman kourista huolimatta olevan ennätysmäisen korkealla ja jopa kilpailukykyiseltäkin ne tuntuivat.

Myös vertailuja tehtiin vanhoihin aikoihin kun 1. Divisioona periaatteessa kokonaan uutena sarjajärjestelmänä Suomeen luotiin ja niiden kehittyminen tuntui huimalta.

Monien mielestä tuolloin ilman Lamaa Suomessa uskottiin nähtävän hyvinkin nopeasti kilpailukykyinen 1. Divisioona tai tuleva Ykkönen tulevaisuudessa.

Joka tapauksessa itse keskiverrot 1. Divisioonan viimeisen kauden yleisbudjetit vuonna 1993 vaihtelivat 700 000 markan-1 miljoonan markan välillä, sarjan kolmanneksi paras budjetti oli 1,7 miljoonaa markkaa ja kaikkein parhaimmiksi ennakoissa oletetut kaksi seuraa pitivät hallussaan reilusti enemmän kuin 2 miljoonan markan yleisbudjettia.

Sitten oli tietenkin 1. Divisioonan kilpailukykyisyydessä keskikastin seurojen allekin meneviä budjetteja joita pidettiin alakanttiin menevinä ja suhteellisen riittämättöminä.

KonTu:n yleisbudjetti näin esimerkiksi vuonna 1993 oli vaivaiset 400 000 markkaa ja Helsingin Ponnistuksen vain vähän parempi, 450 000 markkaa yleisbudjetiltaan.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1994 Veikkausliigan kolme parasta seuraa eli TPV, MyPa ja HJK saivat aikanaan mestaruuksistaan, toisesta ja kolmannesta tilastaan 250 000 markkaa, 150 000 markkaa ja 50 000 markkaa.

Vuodeksi 1995 Veikkausliigan päättäjät lupasivat tuolloin samanlaisia summia ja mahdollisesti isompiakin kärkikolmikon summia tilanteen mukaan.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1995 FC Jazzin yleisbudjetti kaudella oli 4 miljoonaa markkaa ja ilman seuran aiempia talousvaikeuksia tai kovapalkkaisia ulkomaalaispelaajia tai muita vastaavia ulkomaisia seurahankintoja sen olisi sanottu Veikkausliigassa olleen tuntuvasti suurempi.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1996 Veikkausliigassa sarjan kaikkien seurojen yleisbudjetit näyttivät seuroittain seuraavilta ja laitan tähän joidenkin seurojen kohdalle myös pieniä lisähuomioita:

HJK: 6,5 miljoonaa markkaa (Varaa olisi ollut lähtökohtaisesti sen hetken seurapomojen mukaan 6,8 miljoonaan markkaan tai tarpeen mukaan paljon sitä suurempaankin summaan.)

FinnPa: 5,3 miljoonaa markkaa (Alustava budjetti oli Veikkausliigaan 1996 4,3 miljoonaa markkaa, mutta enemmän oli lopulta varaa sittenkin pistää kaudelle. Yleisesti ottaen budjetit vaihtelivat 4,5-4,9 miljoonan markan verran kaudella eri lehtien tiedoissa.)

FC Haka: 5 miljoonaa markkaa

MyPa: 4,9 miljoonaa markkaa

Jaro: 4 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 3,7 miljoonaa markkaa

FC Inter: 2,8 miljoonaa markkaa

VPS: 2,75 miljoonaa markkaa

RoPS: 2,7 miljoonaa markkaa

TPS: 2,65 miljoonaa markkaa

Ilves: 2,6 miljoonaa markkaa

MP: 2,5 miljoonaa markkaa

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1997 PK-35 pelasi Ykkösessä enintään tyydyttävällä, usein kohtuulliseksi sanotulla ja huonoimmillaan jopa vain välttävällä aikakauden seuran budjetilla tuolloin.

PK-35:n yleisbudjetti oli Ykkösessä vuonna 1997 vain 700 000 markkaa kun monilla muilla seuroilla oli paljon enemmän vaikka ei PK-35:n budjetti niin keskivertoa alakanttiin tietenkään itsessään ollut.

Veikkausliigaan vuodeksi 1998 kuitenkin yleisbudjetin oli kuitenkin PK-35:n päättäjien mielestä pakko kohota ainakin 1,4-1,5 miljoonan markan paikkeille ja mielellään paljon korkeammalle, ainakin yli 2 miljoonan markan tasolle asti jotta edes jotenkin olisi voinut kilpailla menestyksessä.

PS. Seuraava vanhemman ajan liigajoukkuekatsaus tulee tälle sivulle.

[Piippu-Virtanen]

Ei varsinaisesti liigajoukkueiden taloudesta asiaa, mutta FC Atlantiksella oli aikanaan myös nousujohteinen budjetti vaikkakin se oli omalla sarjatasollaan vuonna 1997 melkoisen alakanttiin oleva sellainen.

FC Atlantis pelasi tuolloin kotimaisen jalkapallon Kakkosessa ja sen yleisbudjetti kauteen oli vain 450 000 markkaa joka kuitenkin esimerkiksi Ykkösen murheelliseen IF Gnistanin budjettiin nähden oli siis tuo mainittu summa ihan yleisestikin kun taas IF Gnistanilla oli aivan korkeintaan käytössä tuo summa ja yleisesti ottaen reilusti pienempi eli aiemmin mainittu 100 000-300 000 markkaa.

Kakkosessa tosiaan tuo 450 000 markan yleisbudjetti oli vuoden 1997 yleisellä Kakkosen vuosibudjettien tasolla lähinnä kohtuullinen, joskus vain välttävän tuntuinen ja jopa alakanttiin mennyt budjetti koska useilla seuroilla oli käytössä tuota summaa reilusti enemmänkin rahaa käytössään.

FC Atlantiksen pomot eivät voineet siis todellakaan ainakaan haaveilla kovinkaan kummoisesta menestyksestä vuonna 1998 mikäli he ikinä olisivat Ykköseen menneet saman tason yleisbudjetilla kuin mitä vuonna 1997 Kakkosessa kun se ei ollut sielläkään erityisen riemastuttava vuosibudjetti sen ajan taloudellisesti kiihtyvässä Kakkosessa.

Vuonna 1998 Ykköseen FC Atlantiksen päättäjien mielestä yleisbudjetin oli pakko kohota ainakin 600 000-700 000 markan paikkeille ja mielellään paljon korkeammalle, ainakin yli 1,3 miljoonan markan jotta edes jotenkin olisi voinut kilpailla menestyksestä.

Tosin Ykkösen mestaruudesta ei voinut haaveilla FC Atlantiksen pomot odotuksissaan sillä hetkellä haaveilla kun tuon ajan varakkaimmat seurat oletetusti vuodeksi 1998 olivat menossa Ykköseen jo 2,5-3 miljoonan markan yleisbudjeteilla ja ehkä suurempiakin budjetteja oli sen hetken olettamuksissa ja Suomen jalkapalloilun varakkuuden huikeassa nousuputkessa oletettavissa.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1976 Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan paras yleisbudjetti kauteen oli tietenkin HJK:lla jolla yleisbudjetti oli 600 000 markkaa.

Vuonna 1976 Jalkapallon 1. Divisioonassa tai 1-divisioonassa oli varsin mielenkiintoista verrata myöskin sen hetken varakkaimman, normaalin tuon ajan 1. Divisioonan keskikastiin kuuluvan seuran ja sarjan ylivoimaisesti köyhimmän seuran yleisbudjetteja suhteessa HJK:n vastaavaan.

Kaikki nämä seurat aina HJK:sta tähän kohta sanottavaan köyhimpään vuoden 1976 1. Divisioonan tai 1-divisioonan seuraan asti olivat Helsingin alueelta olevia seuroja.

Vuoden 1976 Jalkapallon 1. Divisioonassa varakkain yleisbudjetti kauteen oli HPS:llä jolla oli 250 000 markan yleisbudjetti.

Keskimääräistä, normaalia tuon ajan keskikastin seurojen yleisbudjettia edusti Kiffenin 150 000 markan yleisbudjetti kun tuohon aikaan mikä tahansa yli 200 000 markan yleisbudjetti oli 1. Divisioonassa jo varakkaan seuran merkki.

Köyhin seura oli vuorostaan järkyttävän pienellä, 50 000 markan yleisbudjetilla 1. Divisioonassa sinä vuonna pelannut Helsingin Ponnistus!

Ponnistuksen budjetti oli niin pieni, että yleisesti ottaen kaikilla 2. Divisioonan tai 2-divisioonan seuroilla oli enemmän kauteen rahaa käytössään ja myös isoimmalla osalla ellei melkein kaikilla 3. Divisioonan tai 3-divisioonan seuroilla oli myös enemmän kauteen rahaa käytössään yleisbudjetin osalta ja vasta 4. Divisioonan tai 4-divisioonan joukkueilla oli suurin piirtein sama summa rahaa tai sitä vähemmän käytössä kauteen. Tosin aivan varakkaimmat seurat Ponnistusta lähtökohtaisen nöyryyttävästi sielläkin olivat varakkaimpia.

Tuon vuoden 4. Divisioonassa tai 4-divisioonassa seurojen yleisbudjetit pyörivät 10 000-65 000 markan välillä. Tosin noin alhaisella sarjatasolla seurojen yleisbudjetteihin tuli usein hieman edes lisäkatetta muualta.

Sielläkin tosin näin esimerkiksi jo vuonna 1980 budjetit olivat nousussa kun köyhimmät 4. Divisioonan tai 4-divisioonan seurat pyörivät 65 000 markan yleisbudjetin paikkeilla. Toisaalta taas ne jäivät kuitenkin SM-Sarjan/Mestaruussarjan, 1. Divisioonan tai 1-divisioonan, 2. Divisioonan tai 2-divisioonan ja 3. Divisioonan tai 3-divisioonan tasoon verrattuna pyörimään melko samoille asteille varakkaimmissakin seuroissa sillä sarjatasolla eivätkä nousseet paljoakaan enempää ja 100 000 markan rajaa pidettiin silti melko saavuttamattomana tuolloin.

Lisäksi 4. Divisioonan tai 4-divisioonan yleisbudjetit alkoivat lyhyen 1980-luvun alun nousun jälkeen laskea jälleen melkoisen kääpiömäisiin lukemiin takaisin toisin kuin muissa kotimaisissa sarjatasoissa ja sen jälkeen niitä onkin nykypäivään asti tuntunut nostavan oikeastaan vain välttämättömät yleiskustannukset.

[Piippu-Virtanen]

TPV:llä oli vuosina 1995 ja 1996 melkoista vuoristorataa elämä Veikkausliigassa kun mestaruutta tai edes hyvää sijaa ei kyetty uusimaan ja pudottiin sitten Ykköseen.

Ykköseen putoaminen näkyi niin yleisbudjetissa kuin pelaajabudjetissa ja sitä pidettiin verraten konservatiivisena varsinkin kun pudottiin Ykköseen ja kun varaa etenkin Ykkösessä olisi ollut suurempaan.

TPV:n seurapomot kuitenkin vakuuttivat, että merkittävimmät pelaajat seurassa tulevat kyllä saamaan enemmänkin käteen palkkaa kuin mitä pelaajabudjetti tuolloin olisi Ykkösessä tullut esittämään.

Tässä budjettivertailut vuosien 1995 ja 1996 välillä TPV:stä puhuttaessa:

TPV vuonna 1995

Veikkausliigan yleisbudjetti TPV:llä 1995: 3 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan pelaajabudjetti TPV:llä 1995: 1,82 miljoonaa markkaa

TPV vuonna 1996

Ykkösen yleisbudjetti TPV:llä 1996: 1,5 miljoonaa markkaa

Ykkösen pelaajabudjetti TPV:llä 1996: 910 000 markkaa