FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
14.12.2018 klo 19:15:56 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Vuoden Foorumisti 2018, Joulupata 2018, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 4 [5] 6
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 15825 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #100 : 04.12.2018 klo 18:33:33

Mennään vaihteeksi vähän vanhempien aikojen Kakkosen budjettien pariin sen eri seuroista puhuttaessa.

Vuonna 2001 Kakkosessa tuohon aikaan lievästi sanottuna tuntuivat pyörivän kaikkien aikojen budjetit sen eri joukkueissa ja parhaimmillaan palkanmaksukyky alkoi olla todella huikeaa luokkaa joillakin seuroilla.

Silti Kakkosessakin oli sarjatasoa varsinkin tuolloisten rahaseurojen mukaan häpäiseviä ja ärsyttäviä pikkuseuroja joiden olisi kuulunut enemmän pelata Kolmosessa, Nelosessa tai jopa vielä sellaistakin alemmalla sarjatasolla.

Kakkosessa tuntui taivaissa olevan tuolloinen köyhyysrajakin eri seuroilla.

Viimeisenä varsinaisena kokonaisena markkavuotena jotkut ison rahan seuratkin tuntuivat melko köyhiltä.

Tuolloinen, melko uusi ja alun perin lähinnä KTP:n kasvattiseurana tunnettu FC KooTeePee tunnettiin joidenkin mielestä Kakkosen rahaseuroista köyhimpänä.

Sillä olisi voinut olla huomattavasti suurempikin budjetti kuin millä se pelasi tuolloin.

FC KooTeePeen budjetti rahaseuroista köyhimpänäkin Kakkosessa oli miljoona silloista markkaa ja mahdollisesti oli enemmänkin kun varakkaimmilla seuroilla ne tietenkin Kakkosen tuolloisten ennätysbudjettien aikana olivat useita miljoonia markkoja.

Ivallisesti FC KooTeePeen budjetista osan sanottiin menneen myös kuuluisan valmentajan eli Pasi Rautiaisen valmennusmaksuun kun muuten seura olisi ollut myös rahassa kylpevä kun uutta seuraa kohti ainoana järkevän korkealla sarjatasolla kotkalaisittain osoitettiin kiinnostusta.

Sitten oli tietenkin niitä todella pieniä seuroja joiden vuosibudjettia sanottiin alle hyttysen pistoksi Kakkosen tuolloisten rahaseurojen budjeteissa.

Tällainen pieni seura oli sarjan köyhimmäksi seuraksi sanottu Kiuruveden Palloilijat eli KiuPa.

Normaalisti sen yleisbudjetti olisi kyllä kelvannut Kakkosessa 1990-luvun aikana ja varsinkin sen alkupuolella vanhemman ajan 2. Divisioonassa/2-divisioonassa ennen kuin Kakkosessa budjetit vain alkoivat kasvaa kasvamistaan 1990-luvun aikana.

KiuPa:n budjetin ei sanottu kelpaavan edes Kolmoseenkaan saatikka oikein Neloseenkaan joskin Nelosessa se olisi ollut jo edes mitä tahansa välttävästä hyvään.

Toki ei pienimmät budjettisummat Nelosessakaan kuullostaneet hyvältä.

KiuPa:n osalta villeimmissä huhuissa sanottiin sen olleen liikkeellä 10 000-17 000 markan budjetilla ja korkeimmillaankin puhuttiin 100 000 markasta.

Totuus lienee ollut jossakin 20 000-95 000 markan välillä.

Niin köyhä seura KiuPa todella oli ja tuolloinen köyhyysraja kuitenkin pyöri Kakkosessakin reilusti yli 100 000 markan ja tilapäisesti useissa sadoissa tuhansissa markoissa kun normaalitasonkin budjetti tuolloin Kakkosessa oli paljon korkeampi.

Eräässä vaiheessa kauden peliä KiuPa ei ollut päästä vieraspeliinsä kun sillä oli ollut muun muassa sen velkojille maksamatta 800 markan verorästi joka sekin jouduttiin lopulta maksamaan erillisen seuran laskutuksen kautta tappiokuluna.

Eräässä vaiheessa KiuPa oli ottaa myös neuvosta vaarin ja vetäytyä suosiolla Kolmoseen ja vielä paljon, paljon mieluummin Neloseen tai sen allekin koska sillä oli Kakkosessa elinkelvoton budjetti ja se olisi ollut sitä monien tuolloisten lehtikommenttien mukaan jo ainakin vuodesta 1995 eteenpäin kun tuosta eteenpäin tunnuttiin elävän sellaista koko ajan kasvavien budjettien aikaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #101 : 04.12.2018 klo 18:39:21

Viime vuosina usein sellaisena hieman köyhempänä, mutta ajoittain myös varsinkin pienemmillä sarjatasoilla ja ehkä ihan Veikkausliigassakin isompana rahaseurana tunnettu FC KTP tai näillä näkymin nykypäivän ja nykyajan KTP on viime vuosina pelannut Kakkosessa ollessaan keskimäärin 120 000 euron budjetilla mikä tietenkin on ollut pientä nykypäivän Kakkosen budjettia suuremmalla budjetilla kauteen.

Mikäli se ei olisi noussut täksi kaudeksi Ykköseen niin alustava Kakkosen budjetti olisi ollut hieman kuluneita viime vuosien vastaavia suurempi vaikkakin ei ihan hirveästi kaiketi yli 120 000 euron olisi edelleenkään menty.

Yläraja tuntui aika tarkkaan pyörivän mahdollisista lisävaroista siellä 200 000-250 000 euron summissa.
Eemeli Rummukainen

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KuPS


Vastaus #102 : 04.12.2018 klo 18:44:02

Mennään vaihteeksi vähän vanhempien aikojen Kakkosen budjettien pariin sen eri seuroista puhuttaessa.

Vuonna 2001 Kakkosessa tuohon aikaan lievästi sanottuna tuntuivat pyörivän kaikkien aikojen budjetit sen eri joukkueissa ja parhaimmillaan palkanmaksukyky alkoi olla todella huikeaa luokkaa joillakin seuroilla.

Silti Kakkosessakin oli sarjatasoa varsinkin tuolloisten rahaseurojen mukaan häpäiseviä ja ärsyttäviä pikkuseuroja joiden olisi kuulunut enemmän pelata Kolmosessa, Nelosessa tai jopa vielä sellaistakin alemmalla sarjatasolla.

Kakkosessa tuntui taivaissa olevan tuolloinen köyhyysrajakin eri seuroilla.

Viimeisenä varsinaisena kokonaisena markkavuotena jotkut ison rahan seuratkin tuntuivat melko köyhiltä.

Tuolloinen, melko uusi ja alun perin lähinnä KTP:n kasvattiseurana tunnettu FC KooTeePee tunnettiin joidenkin mielestä Kakkosen rahaseuroista köyhimpänä.

Sillä olisi voinut olla huomattavasti suurempikin budjetti kuin millä se pelasi tuolloin.

FC KooTeePeen budjetti rahaseuroista köyhimpänäkin Kakkosessa oli miljoona silloista markkaa ja mahdollisesti oli enemmänkin kun varakkaimmilla seuroilla ne tietenkin Kakkosen tuolloisten ennätysbudjettien aikana olivat useita miljoonia markkoja.

Ivallisesti FC KooTeePeen budjetista osan sanottiin menneen myös kuuluisan valmentajan eli Pasi Rautiaisen valmennusmaksuun kun muuten seura olisi ollut myös rahassa kylpevä kun uutta seuraa kohti ainoana järkevän korkealla sarjatasolla kotkalaisittain osoitettiin kiinnostusta.

Sitten oli tietenkin niitä todella pieniä seuroja joiden vuosibudjettia sanottiin alle hyttysen pistoksi Kakkosen tuolloisten rahaseurojen budjeteissa.

Tällainen pieni seura oli sarjan köyhimmäksi seuraksi sanottu Kiuruveden Palloilijat eli KiuPa.

Normaalisti sen yleisbudjetti olisi kyllä kelvannut Kakkosessa 1990-luvun aikana ja varsinkin sen alkupuolella vanhemman ajan 2. Divisioonassa/2-divisioonassa ennen kuin Kakkosessa budjetit vain alkoivat kasvaa kasvamistaan 1990-luvun aikana.

KiuPa:n budjetin ei sanottu kelpaavan edes Kolmoseenkaan saatikka oikein Neloseenkaan joskin Nelosessa se olisi ollut jo edes mitä tahansa välttävästä hyvään.

Toki ei pienimmät budjettisummat Nelosessakaan kuullostaneet hyvältä.

KiuPa:n osalta villeimmissä huhuissa sanottiin sen olleen liikkeellä 10 000-17 000 markan budjetilla ja korkeimmillaankin puhuttiin 100 000 markasta.

Totuus lienee ollut jossakin 20 000-95 000 markan välillä.

Niin köyhä seura KiuPa todella oli ja tuolloinen köyhyysraja kuitenkin pyöri Kakkosessakin reilusti yli 100 000 markan ja tilapäisesti useissa sadoissa tuhansissa markoissa kun normaalitasonkin budjetti tuolloin Kakkosessa oli paljon korkeampi.

Eräässä vaiheessa kauden peliä KiuPa ei ollut päästä vieraspeliinsä kun sillä oli ollut muun muassa sen velkojille maksamatta 800 markan verorästi joka sekin jouduttiin lopulta maksamaan erillisen seuran laskutuksen kautta tappiokuluna.

Eräässä vaiheessa KiuPa oli ottaa myös neuvosta vaarin ja vetäytyä suosiolla Kolmoseen ja vielä paljon, paljon mieluummin Neloseen tai sen allekin koska sillä oli Kakkosessa elinkelvoton budjetti ja se olisi ollut sitä monien tuolloisten lehtikommenttien mukaan jo ainakin vuodesta 1995 eteenpäin kun tuosta eteenpäin tunnuttiin elävän sellaista koko ajan kasvavien budjettien aikaa.

Köyhä kotiseutuni Savo. Tähän voisi laittaa teemakuvaksi I. K. Inhan valokuvan "Savolaiset menevät saunaan"...kurjuutta siinäkin.

KiuPalla oli kuitenkin loistava mainoslause kakkosdivarikesänään paikallislehden otteluilmoituksissa: "Parasta Kakkoslaatua!"
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #103 : 04.12.2018 klo 19:14:15

2000-luvun puolenvälin jälkeen Kakkosesta tietenkin on alkanut ja on myös suurilta osin hävinnyt maksukyky vaikkakin pieniä elpymisen merkkejä onkin ollut ilmassa ja aivan ei ihan niin paha tilanne tietenkään ole jos on ollut esimerkiksi vain Ykkösestä Kakkoseen putoava seura tai mikäli jollakin muulla tavalla on vain riittäviä sponsoreita ollut takana.

Silti Kakkosessa pelaaminen on usein pientä ja monet seurat kaikkien aikojen rahakkaisimpiin aikoihin verrattuna nykyään ovat tietenkin melko vaatimattomalla tasolla myös jopa suhteellisesti todella paljon vanhempiinkin aikoihin verrattuna joskin riittävän vanhan ajan seurat tietenkin pysyvät takana nimellisesti vaikkakin ei ehkä ihan välttämättä sitten euroiksi muuten suhteuttaessa markkoja.

Joka tapauksessa köyhyydelläkin tuntuu olevan rajansa.

Vuodesta 2005 asti on hyvin usein puhuttu ainakin kahdesta uskomattoman köyhästäkin Kakkosen seurasta ja nämä kaksi ehdokasta näillä näkymin olisivat olleet näillä näkymin vuoden 2005 Kakkosen köyhin seura eli Laajasalon Palloseura eli LPS ja mahdollisesti muutaman viime vuoden ajalta puhuttaessa Kouvolan Sudet.

LPS oli jossakin lehtihaastattelussa vuonna 2005 Kakkosessa pelaamassa jopa niinkin uskomattoman pienellä budjetilla kauteen kuin 15 000 euroa ja ei ne oletettavat suuremmat summat paljoa isommat olleet vaan oltiin tuolloisen Kakkosen nykyistä Kakkosta matalammalla köyhyysrajalla liikkeellä. Tosin Kakkosen köyhyysraja kuten budjetit muutenkin seurasta riippumatta pois laskien aivan varakkaimpia seuroja tulivat erittäin kovalla rytinällä alas juurikin vuosien 2002-2003, enintään vuoden 2004 jälkeen.

Sitten vuorostaan joko suurin piirtein samanlaisella budjetilla tai jopa uskomattomasti sitäkin alempana on saattanut pelata aivan viime vuosina aikasimmillaan jossain siinä vuosien 2010-2014 pintaan, muutoin ehkä 2015-2016 tai viime vuonna 2017 Kakkosessa niinkin vaatimattomalla budjetilla kuin 12 000 eurolla Kouvolan Sudet.

Kouvolan Susien budjetin on sanottu olleen melko kenkku ellei peräti todella huono Kolmoseenkin, enemmän lähempänä Nelosen tasoa mennään vaikkakin Kolmosessa tosin seurojen budjetit toki vaihtelevat sen 10 000-80 000 euron väliltä aina sinne noin ehkä hieman yli 100 000 euroon asti ja sitä varakkaampia tunnetusti tuntuvat olevan vain suoraan Kakkosesta Kolmoseen putoavat seurat.

Ja vaikka Kouvolan Sudet pelaisikin isommalla budjetilla niin kuin mahdollisesti ovat ehkä pelanneet kuin silloin kun kuulin huhuja tosiaan tuosta enemmän Kakkosen konkurssikypsää seuraa vastaavasta summasta vuoteen eli sen 12 000-15 000 euron tai suurimmillaan siinä 20 000 eurossa pyörivien ihan romahduspisteessä olevien seurojen budjeteissa niin ei minkäänlaisia edellytyksiä tunnu olevan sinänsä eteenpäin pääsyssä vaikka hyvin pelattaisiinkin.

Etenkin kun muistaa sen köyhyysrajan nykypäivän Kakkosessa olevan sen 50 000 euroa kauteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #104 : 04.12.2018 klo 20:01:39

FC Oulun Pallosta on otettava sen verran takaisin tuota aiempaa viestiä, että meni vuodella väärin kummankin sarjan osalta eli toisin sanoen FC Oulun Pallo pelasi Kolmosta vuonna 2007 voittaen oman lohkonsa ja nousten tietenkin Kakkoseen vuodeksi 2008.

Ja toisin kuin aiemmin virheellisesti mainitsin niin budjetit lopulta sittenkin kyllä mainittiin ja ne olivat seuraavat kun vain ennen vuotta 2007 olleita budjetteja ei ole näkynyt julkisuudessa:

FC Oulun Pallon budjetti 2007 Kolmosessa: 100 000 euroa

FC Oulun Pallon budjetti 2008 Kakkosessa: 150 000 euroa

Vuodesta 2009 eteenpäin vähän aikaa FC Oulun Palloa alettiin suoraan nimittää taloustilanteen parantumisen johdosta Kakkosen rahaseuraksi ennen kuin se yhtä nopeasti siihen asemaan noustuaan romahti alaspäin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #105 : 05.12.2018 klo 15:45:26

Porissa viime vuosina Musan Salamilla budjetit keskimäärin viime vuosina ovat pyörineet sen edustamalla sarjatasolla 120 000 eurossa eli hieman yli esimerkiksi nykypäiväisen Kakkosen määritelmässä pienen seuran rajan eli 100 000 euron yli on menty.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #106 : 05.12.2018 klo 16:17:17

Viime vuosina Salon Palloilijat eli SalPa on keskimäärin pelannut omalla sarjatasollaan 80 000 euron budjetilla. Se on ollut alle esimerkiksi Kakkosen pienen seuran budjetin eli 100 000 euron alle.

Ainoana poikkeuksena SalPalla ovat olleet satunnaiset yhteistyökumppaneiden tavallista suurempien pienmaksujen vuosiosuuden vuodet ja lisäksi sellaiset vuodet jolloin ollaan tosissaan yritetty muun muassa Ykköseen nousua.

Sellaisina vuosina SalPalla on ollut 100 000 euroa budjetit ja myös sen ylikin on menty vaikkakin liian suuri se ei ole ollut sittenkään.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #107 : 05.12.2018 klo 16:28:07

Vuonna 2007 eräs erittäin köyhä seura nousijajoukkueena Ykköseen oli Kakkosessa tosiaan kohottuneen köyhyysrajan mukaan Käpylän Pallo eli KäPa.

Se ei tietenkään ollut sinä vuonna aivan Kakkosen köyhin seura, mutta yksi köyhimmistä se oli kun budjetti oli vain 35 000 euroa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #108 : 05.12.2018 klo 17:12:11

Tikkurilan Palloseura eli TiPS tuntui olevan yksi nousujohteisimpia jalkapalloseuroja 1990-luvulla etenkin sen puolivälissä.

TiPS:n sanottiin olevan ennen vuoden 1995 yllätysnousuaan ensi kerran Ykköseen suoraan sen vuoden Kakkosesta eräs sen pienseuroista joka kuitenkin oli verraten varakas.

Tai oikeammin sanottuna vaikka seura itse oli määritelty pieneksi niin sillä oli aina yllättävänkin hyvä yleisbudjetti omalle sarjatasolleen sillä se pystyi pitämään sitä yllä pelatessaan myös hyvinkin alhaisissa sarjoissa.

PK-35:n piti olla Kakkosessa esimerkiksi vuonna 1995 se ehdoton suurseura joka olisi kuulunut vuodeksi 1996 Ykköseen ja silloisilla lähivuosilla ehdottomasti ennen 1990-luvun loppua Veikkausliigaan.

Siten yllätys oli suuri kun pieni, mutta verraten varakas TiPS nousikin itse Ykköseen omasta lohkostaan vuodeksi 1996.

Silti se oli joutua vetäytymään sarjanoususta ja syy oli yksinkertainen:

Se ei halunnut alustavasti mennä häviämään Ykköseen ja oli seurapomoineen reilusti huolissaan jo tuon ajan Kakkosen kalliista sarjatasosta.

Vuonna 1994 tuolloin kokonaan uunituoreen Kolmosen ensimmäisellä kaudella TiPS:n yleisbudjetti oli 300 000 markkaa ja sillä seura oli tietenkin noussut vuodeksi 1995 Kakkoseen.

Vuonna 1995 Kakkosen yllätysnousijana Ykköseen TiPS:n yleisbudjetti Kakkosessa oli 399 000 markkaa eli tonnia vaille 400 000 markkaa.

TiPS:n ongelma oli siinä, että se pelkäsi tosiaan Ykkösen köyhyysrajaa kun jo melkein 400 000 markan budjetillakin alkoi olla aika rankkaa pelata ja jos ei ollut niin se tuntui olevan ennen kuulumattoman suuri eikä se paljoa jäänyt ennätysbudjetista mitä seuran historiassa koskaan oli ollutkaan.

Seuran historian ennätysbudjetit olivat olleet Kakkosen edeltäjässä eli 2. Divisioonassa/2-divisioonassa juuri vuosina 1991-1992 eli ensimainittuna vuotena Suomen Laman alkusoittovuotena tai viimeisenä ja joskus hieman lähteestä ja henkilöstä riippuen toisena tai kolmantena Suomen Taantuman vuotena ja jälkimainittuna vuotena tietenkin hieman erikoisesti keskellä Suomen Lamaa.

TiPS:n budjetti 2. Divisioonassa/2-divisioonassa oli vuonna 1991 450 000 markkaa ja vuonna 1992 TiPS:n budjetti 2. Divisioonassa/2-divisioonassa oli 500 000 markkaa.

Vuodeksi 1996 budjetti näytti alustavasti pyörivän juurikin vuosien 1991-1992 ennätystasoilla siihen mitä tuli TiPS:n Ykkösessä vuodeksi 1996.

Sen kaikkein korkeinkin budjetti arvioituna ja mitä mieluusti seurapomot tavoittelivat ja millä edes jotenkin olisi pystynyt elämään Ykkösessä vuonna 1996 oli arviolta melkein miljoona markkaa eli 990 000 markkaa.

Ykkösessä tuohon aikaan alle miljoonan markan alkoi olla jo köyhä seura kun oikeastaan tuon ajan Ykkösen keskivertobudjetti pyöri miljoonassa markassa ja siitä eteenpäin pitkälti toisessa miljoonassa markassa.

Toki tuo melkein miljoona markkaa eli 990 000 markkaa silti parempi olisi ollut toisin kun tuo 450 000-500 000 markan budjetti koska vuonna 1996 Ykkösen köyhimmän budjetin raja pyöri juurikin tuon puolen miljoonan markan kohdalla.

Tuohon aikaan kun sarjanousu varmistui eli lokakuussa 1995 Kakkosesta Ykköseen niin TiPS:n pomot alkoivat siitä lähtien melkein rukoilla sponsoreilta avustuspaketteja koska Ykköseen nousemisen peruutus olisi ollut erittäin kova paikka.

TiPS:n mahdollisesta palkanmaksusta ei tosin paljoa mainittu joskin sen sanottiin olleen omalla tasollaan Kakkosessa joidenkin tietojen mukaan vuonna 1995 palkkaa maksaneista seuroista köyhin kun sitä alemmat seurat vaikka rahaa olisi kai ollutkin niin ne menivät sitten kulukorvauksilla tai seurakassasta erikseen revityillä osuuksilla vuoden lopussa ja ennätysbudjetin vuosina 1991-1992 seura oli tietenkin maksanut tuolloisessa 2. Divisioonassa/2-divisioonassakin palkkaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #109 : 05.12.2018 klo 17:46:16

PK-37:lla Iisalmessa oli joitakin vuosia aiemmin suurena tavoitteena olla mahdollisesti Kakkosessa hyvälläkin budjetilla liikkeessä ja silloin olisi puhuttu 250 000 euron budjetista.

Ikävä kyllä tilanne ei ainakaan mitä ilmeisemmin ollut niin.

Edellisen kerran kun Kakkosessa selvästi esimerkiksi 2014 PK-37 pelasi niin silloin budjetti oli vain hieman yli Kakkosen pienen seuran määritelmän eli 100 000 eurosta hieman yli, tarkalleen sanottuna 110 000 euroa.

Ilmeisesti sen pari vuotta sitten kun kuulin juttua jopa tuosta 250 000 euron budjetista niin silloin toteutuneempi budjetti taisi olla kuitenkin sen 120 000-130 000 euroa ja mahdollisesti sinne Kakkosen keskivertaiseen seuraan ja sen budjettiin eli 150 000 euron välille saakka. 200 000 euroakin olisi tuolloin ollut aika iso juttu vaikkakin tietysti joku riittävän iso sponsori tai nousutakuut Ykköseen pääsystä olisi saattanut sen nostaa niinkin ylös asti.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #110 : 05.12.2018 klo 18:36:05

PK-35:n budjettia ei vuoden 2008 tarkoissa Ykkösen arvioissa usein kerrottu kun päähuomio keskittyi JJK:n 600 000-650 000 euron budjettiin ja FC Viikinkien toiseksi suurimpaan budjettiin Ykkösessä jossa se oli ihan vähän pienempi kuin mitä oli ollut Veikkausliigassa.

JJK:lla oli hyvät pelaajabudjetit, mutta FC Viikingeillä oli yllättävänkin pieni pelaajabudjetti sarjan toiseksi rikkaimman seuran asemasta huolimatta.

PK-35:n budjetin sanottiin olleen Ykkösen viiden parhaan joukossa parhaimmillaan sijoilla 3-5, mutta se on voinut olla myös paljon huonompikin.

Toki missään nimessä pienin se ei ollut.

PK-35 Vantaan edustajana oli omalla tavallaan tietenkin mielenkiintoinen.

Lisäksi kun vuonna 2008 mietittiin Ykkösen seuroja niin omanlaisensa erittäin mielenkiintoinen seura oli Kolmosessa pelaava toinen SalPa, nk. Pikku-SalPa erotuksena Salon Palloilijoista tai myöskin SalPasta ja SalReipas eli Salpausselän Reipas jonka budjettia ei paljastettu, mutta mikäli PK-35:n budjetti jostakin selviäisi juuri tuolta kyseiseltä vuodelta niin Salpausselän Reippaan budjetti oli 20 kertaa pienempi kuin mitä PK-35:llä Ykkösessä.

Pari muuta seuraa Ykkösessä vuonna 2008 joiden budjetteja mainittiin ainakin melko usein olivat ainakin FC Hämeenlinna 200 000 eurolla ja ilmeisesti Ykkösen köyhin seura Käpylän Pallo eli KäPa jonka aivan tarkkaa budjettia ei kerrottu julkisuuteen, mutta sen sanottiin olevan Ykkösessä melkoisen kääpiöluokkaa sen ollessa 60 000-80 000 euron väliltä ja korkeimmat kuulemani kaksi budjettilukua olivat 81 000 euroa ja 95 400 euroa.
« Viimeksi muokattu: 05.12.2018 klo 18:43:56 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #111 : 06.12.2018 klo 13:41:46

Viialan Pallo-Veikot eli ViiPV oli vuonna 1972 4. Divisioonassa/4-divisioonassa liikkeellä oman aikakautensa budjetilla kun raha tunnetusti oli pientä tuolloin suomalaisessa jalkapalloilussa oikeastaan aina itse Pääsarjaakin myöten.

ViiPV:n yleisbudjetti oli 8260 markkaa.

20 vuotta myöhemmin, vuonna 1992 ViiPV:n yleisbudjetti tuolloin 3. Divisioonaan/3-divisioonaan nousseena seurana oli 121 000 markkaa.

ViiPV:n menestystä pidettiin melko yllätyksenä vaikkakin se 3. Divisioonassa/3-divisioonassa alkukauden potentiaalista huolimatta olikin melko hyvää keskikastia eikä mitään putoamista vastaan taistellut pikkuseura.

Toisaalta mikäli jostakin uskomattomasta syystä ViiPV olisi noussut vuodeksi 1993 kaikkien aikojen viimeiseen 2. Divisioonaan/2-divisioonaan ja sen kaudelle niin seuran johtajien mielestä siltikin sarjapaikasta luopuminen saattoi olla todellinen uhka koska kaikki kustannukset kaikilla aloilla uhkasivat jopa Suomen Lamasta huolimattakin kasvaa liian suureksi.

Toisaalta taas moneen muuhun 3. Divisioonan/3-divisioonan seuran voivotteluihin nähden ViiPV:n pomot näkivät Suomen Laman jopa mahdollisuutena kuin uhkana koska ennen Suomen Laman tuloa 1990-luvun alussa vaikutti siltä, että rahavirrat alkaisivat nousta liikaa 3. Divisioonassa/3-divisioonassa suhteessa 4. Divisioonan/4-divisionaan ja silloin ViiPV olisi saattanut luopua 3. Divisioonan/3-divisioonan sarjapaikasta vuodeksi 1992 mikäli yleiskustannukset eivät olisikaan menneet laskusuuntaan päin keskimäärin kuten menivät.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #112 : 06.12.2018 klo 13:45:29

Varsin monina viime vuosina Porin Palloilijat eli PoPa oli alemmissa sarjoissa liikkeellä noin 200 000 euron budjetilla.

Joskin poikkeuksena vuonna 2007 PoPa:lla taisi olla peräti 300 000 euroa budjetti Kakkosessa.

Sittemmin Ykkösessä vuosina 2009-2010 budjetit pyörivät 350 000-400 000 eurossa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #113 : 06.12.2018 klo 14:09:37

PEPO:n eli Lappeenrannan Peli-Poikien budjetti oli pari vuotta sitten 125 000 euroa Kakkosessa.

PEPO:n lisäksi viime vuosien nouseviksi rahaseuroiksi vaikkakin ei hirveän isolla todennäköisyydellä suurimmiksi on sanottu FC Viikinkejä ja IF Gnistania.
« Viimeksi muokattu: 06.12.2018 klo 14:13:22 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #114 : 06.12.2018 klo 14:23:52

Joensuun Jippo pelasi pari vuotta sitten tosiaan Kolmosessa.

Aluksi pari vuotta sitten sen jatkaessa Kakkosessa yleisbudjetti olisi ollut 170 000 euroa ja pelaajabudjetin ylärajaa olisi kohotettu peräti aina 57 500 euroon asti.

Pelaajabudjetin nosto ainakin tiettävästi olisi perustunut tavallaan kaiketi joko jonkun sponsorin vuosiosuuden paranemiseen tai vaihtoehtoisesti olisi vain korotettu enemmän kulukorvauksia tai ansiomenetyskorvauksia.

Kolmosessa sen sijaan pari vuotta sitten Jippon yleisbudjetti oli vain 120 000 euroa.

Harvinaista kuitenkin oli se, että pitkästä aikaa, noin vajaaseen 13-15 vuoteen mitenkään Kolmosessa Jipon sanottiin olleen ensimmäinen ja hyvin todennäköisesti mahdollisia muita Kakkosen sarjapudokkaita huomioimatta ainoa seura joka nimenomaan ainakin lähtökohtaisesti maksoi pelaajilleen palkkaa.

Pelaajabudjetti tosin oli huomattavan pieni. Se noudatteli edellisten vuosien aikana sovittua Kakkosen palkanmaksun pienintä mahdollista alarajaa eli 20 000 euroa.

Siten viime vuosien alarajan summa pelaajabudjetista Kakkosen vuosilta eli 20 000 euroa maksettiin pelaajille kaudessa pari vuotta sitten Kolmosessa.

Ylärajaa ei kerrottu julkisuuteen, mutta varmasti alle 50 000 euron mentiin ja reilusti.
« Viimeksi muokattu: 06.12.2018 klo 14:26:22 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #115 : 06.12.2018 klo 16:00:25

FC Hämeenlinnassa oli Veikkausliigassa, Ykkösessä ja myös Kakkosessa ollessaan monenlaisia eri budjetteja ja seuraavassa katsauksessa tulee joitakin sen eri vuosien yleisbudjetteja ja myös muutamia pelaajabudjettejakin:

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2003

Yleisbudjetti: 840 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2004

Yleisbudjetti: 1,285 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 440 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2007

Yleisbudjetti: 300 000 euroa

Pelaajabudjetti: 140 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2008

Yleisbudjetti: 230 000 euroa

Pelaajabudjettia ei paljastettu.

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2009

Yleisbudjetti: 250 000 euroa

Pelaajabudjetti: Pelaajabudjettia ei paljastettu

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2010

Yleisbudjetti: 270 000 euroa

Pelaajabudjetti: 50 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2011

Yleisbudjetti: 260 000 euroa (Ennen kautta Ykköseen haluttiin 325 000-350 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: Pelaajabudjettia ei paljastettu.

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2012

Yleisbudjetti: 320 000 euroa

Pelaajabudjetti: 120 000 euroa

FC Hämeenlinna Kakkosessa 2013

Yleisbudjettia ei paljastettu.

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa

FC Hämeenlinna Kakkosessa 2014

Yleisbudjettia ei paljastettu.

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa
« Viimeksi muokattu: 06.12.2018 klo 16:36:27 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #116 : 06.12.2018 klo 16:01:29

Vuonna 2004 IFK Mariehamnilla eli MIFK:llä oli Ykkösessä 257 000 euroa budjetti. Toisin sanoen se vastasi Veikkausliigan pudokkaan FC Hämeenlinnan sen vuoden yleisestä budjetista viidesosaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #117 : 06.12.2018 klo 16:10:08

Mikkelin Palloilijoiden eli MP:n yleisbudjetteja joiltakin vuosilta tulee seuraavaksi tässä:

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2003: 140 000 euroa

MP.n yleisbudjetti Ykkösessä 2004: 150 000 euroa

MP.n yleisbudjetti Kakkosessa 2009: 170 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2010: 220 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #118 : 06.12.2018 klo 16:22:50

Savilahden Urheilijat eli SavU olisi viisi vuotta sitten noussut vuodeksi 2014 Kakkoseen historiallisesti pelattuaan siellä vain kerran aiemmin vuonna 2002 ja Kakkosen edeltäjää 2. Divisioonaa/2-divisioonaa vuosina 1973-1974 harmittavasti varsinkin ensin mainitun vuoden osalta sen takia, että sarjataso tippui juuri Suomen toiseksi korkeimmasta Suomen kolmanneksi korkeimmaksi sarjatasoksi kun luotiin tietenkin varsinainen Divari kokonaan uutena tasona eli 1. Divisioona/1-divisioona kun nk. Kruunudivari eli Pääsarja vuosilta 1970-1972 palasi jälleen SM-Sarjan/Mestaruussarjan nimen alle.

SavU pelasi Kolmosessa 2013 tosiaan nousten 2014 Kakkoseen varsin pienellä budjetilla.

30 000 euroa oli Kolmosessa budjetti ja murheellisesti Kakkoseen ei lähdetty koska 50 000 euroa oli köyhyysraja, seurapomot olisivat halunneet ainakin vähintään edes 60 000 euroa ja todellisuudessa jopa vielä niinkin korkealla summalla kuin 100 000 eurollakin seurapomot olivat tai olisivat olleet hyvin epäileviä nousun suhteen koska mahdollinen romahdus Kakkosessa olisi vain ollut tai sitä ainakin pidettiin erittäin tuhoisana.

Monien paikkakuntalaisten tai ainakin seuran kannattajien mielestä olisi pitänyt kaikki mahdollinen ja mahdotonkin kun puhuttiin historiallisesta yrityksestä Kakkosessa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #119 : 06.12.2018 klo 16:35:15

Korjataan sen verran tuota FC Hämeenlinnan pelaajabudjetin osuutta Veikkausliigasta vuodelta 2004, että se tosiaan löytyi vaikkakin mikäli se lähtökohtaisesti on tarkempi tai mikäli minun tietolähde menee väärin niin saa ilman muuta kertoa niin voin sitä sitten korjata.

Pelaajabudjetti oli 440 000 euroa ja korjaan sen tuon FC Hämeenlinnan viestiin ja sen yhteyteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #120 : 06.12.2018 klo 16:59:48

Hämeenlinnan Härmä on myös ollut melkoinen seura enimmäkseen alemmissa sarjoissa eli Kolmosessa tai Nelosessa ja jopa sitä reilusti alempana historian saatossa.

Huonoimmillaan Härmä on pelannut sellaistakin sarjaa historiansa aikana kun Jalkapallon Alempaa Piirisarjaa, Piirisarja 2:sta ja Piirisarjan Suurkakkoslohkoa joka tietenkin vielä jakaantui lukemattomiin pienlohkoihin.

Tämä Alempi Piirisarja, Piirisarja 2 ja Piirisarjan Suurkakkoslohko ja sitä seuraava korkeampi sarjataso eli Jalkapallon Ylempi Piirisarja, Piirisarja 1 erotuksena varsinaisesta vanhan ajan Piirisarjasta ja Piirisarjan Suurykköslohko tai Piirisarjan Lohkosarja olivat tosiaan tuon vanhemman ajan Perussarjaakin alempia sarjoja.

Tuolloin kun Härmä pelasi noinkin alhaisella sarjatasolla aletaan pyöriä divisioonamääritelmissä jo todella, todella alhaalla. Varmaankin mitä tahansa nykypäivän Viitosen, Kuutosen, Seiskan tai jopa vielä niitäkin alempien mahdollisien sarjatasojen eri kotimaisia jalkapallosarjoja vastaavina.

Sittemmin toki nopeasti noustiin niin Perussarjaan, varsinaiseen, korkeimpaan mahdolliseen Piirisarjaan ja Aluesarjaan jota kautta sitten päästiin vihdoin ja viimein 4. Divisioonaan/4-divisioonaan 1970-luvulla. Toki kun vanhan ajan Aluesarjaan lopulta päästiin niin silloin nimi oli jo 4. Divisioona/4-divisioona.

Härmä tosiaan pääsi ensimmäisiä kertoja Kakkoseen vuosiksi 2012-2013 ja se on ainoan kerran niinä vuosina tietääkseni maksanut jotakin palkkaa pelaajilleen kun muutoin se on ollut pysyvästi palkaton seura ja on jatkanut sitä käytäntöään pudottuaan vuonna 2014 Kolmoseen.

Härmän varsinaisia palkkoja ei ole aivan täydellä varmuudella paljastettu noilta vuosilta 2012-2013, mutta yläraja pyöri aivan korkeintaan samassa mitä FC Hämeenlinna monta kertaa normaalimpana seurana pystyi maksamaan pelaajilleen eli 40 000 eurossa mentiin myös Härmän kohdalla siinä missä FC Hämeenlinna olisi pystynyt maksamaan tietenkin halutessaan enemmänkin, mutta monien mielestä se on ollut jopa liiankin korkea raja Härmälle jolloin todellisempi palkkaraja lienee ollut 10 000-35 000 eurossa.

Vähän alle 10 000 euroakin sen on sanottu olleen, mutta sentään 5000 euroa ja sen yli on tiettävästi maksettu.

Joskus Härmää sanottiin myös köyhimmäksi Kakkosen mitä tahansa palkkaa maksaneeksi seuraksi.
« Viimeksi muokattu: 06.12.2018 klo 17:15:24 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #121 : 07.12.2018 klo 14:37:51

MyPa:lla tai myös vanhemman ajan kirjoituksen mukaisesti MYPA:lla oli tosiaan ainakin ilmeisesti kuluneella kaudella Kakkosessa 90 000 euroa yleisbudjetti kautta kohti.

Vaikka palkanmaksupaineita olikin niin päätettiin ilmeisesti ainakin, että pelaajat eivät saa palkkaa pelaamisestaan muuta kuin tuttuina kulukorvauksina tai ansiomenetyskuluina tietenkin korotetumpana Kolmoseen nähden vaikkakin korotettuja erillisiä kulukorvauksia tai ansiomenetyskuluja ei ainakaan näillä näkymin myöskään maksettu.

Ykköseen mentäessä ilmeisesti aloitetaan palkanmaksu uudelleen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #122 : 07.12.2018 klo 14:43:13

Vuonna 2014 eli neljä vuotta sitten Ykkösen pelaajabudjettien keskiarvo on ollut 167 000 euroa.

Suurin pelaajabudjetti oli FC Hakalla jonka pelaajabudjetti oli 372 000 euroa ja pienin oli Jipolla aiemmin kirjoitetun mukaisesti 50 000 euroa.

Tuosta pelaajabudjettien keskiarvosta lienee sitten helpointa laskea vielä kaiketi erikseen pelaajilla jaettuna, että paljonko periaatteessa vuotta kohti jokin yksittäinen pelaaja keskimäärin sai palkkaa Ykkösessä neljä vuotta sitten.

Suoraa kenttäpelaajistoa kohti tuo yleisen keskiarvon summa jaettuna tietäisi 15 181,8182 euroa vuoteen.

Toki vaihtopelaajisto mukaan luettuna ja sitä kohti tuo yleisen keskiarvon summa jaettuna tietenkin sitten tippuu yllämainitusta luvusta.

PS. Muista viime aikojen luvuista puhuen myös vuoden 2012 Ykkösen koko vuoden pelaajabudjetit ovat löytyneet myös erittäin vaikean HIFK:n ja AC Oulun osalta.

Molemmat tosin erikoisesti löytyivät aikanaan ruotsinkielisen alueen lehdistä ja AC Oulun osalta vieläkin on ihan pientä epävarmuutta koska sen sanottiin olleen suurin piirtein kuudenneksi korkein pelaajabudjetti Ykkösessä ja vuodeksi 2013 pelaajabudjetti pienentyi rajusti osana muunkin seuratoiminnan kulujen karsintaa ja näissä vertailtiin myös valmentajapalkkojenkin selvää pienenemistä.

AC Oulu tosin yritti koota kulujen karsinnastaan huolimatta suurin piirtein kuudenneksi suurinta pelaajabudjettia myös kaudelle 2013 Ykköseen. Lisäksi HIFK:n yleisbudjetti löytyi Ykkösestä ja vuodesta 2012 puhuttaessa.

HIFK:n budjettiosuuksien jakoprosentti niin yleisbudjetin kuin pelaajabudjetin osalta kasvoi 20 % vuoteen 2011 verrattuna vuonna 2012 Ykkösessä.
« Viimeksi muokattu: 07.12.2018 klo 14:49:32 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #123 : 07.12.2018 klo 15:16:09

Vuoden 2012 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat seuraavaksi tähän alle nyt kun HIFK:n löytyivät kokonaan ja AC Oulun osalta on ainakin erittäin vahvan alustava pelaajabudjetti löytynyt.

Mikäli kuitenkin AC Oulun pelaajabudjetista tuolta vuodelta on jotain tarkempaa tietoa niin saa ilmoittaa niin korjaan asian sitten tarpeen mukaan välittömästi.

HIFK:n osalta lisäksi tulee pientä taustoitusta, mutta nyt itse yleisbudjetit ja pelaajabudjetit alustavan lopullisessa muodossa jossa pelaajabudjetit ovat suluissa ja jonka jälkeen lasken nuo yleisbudjetit ja pelaajabudjetit yhteen ja niiden keskiarvot seuroilla jaettuna ja sitten lopuksi itse suoralla kenttäpelaajistolla jotta näkee sen vuoden Ykkösen näillä näkymin olevan vuosiansion:

SJK                      750 000€   (pelaajabudjetti 437 000€)
AC Oulu                680 000€   (pelaajabudjetti 165 000€)
RoPS                    600 000€   (pelaajabudjetti 220 000€)
OPS                      550 000€ (pelaajabudjetti 180 000€)
FC KooTeePee       400 000€    (pelaajabudjetti 170 000€)
PK-35                  350 000€    (pelaajabudjetti 180 000€)
FC Hämeenlinna    320 000€    (pelaajabudjetti 120 000€)
FC Viikingit           230 000€    (pelaajabudjetti 120 000€)
Jippo                   150 000€    (pelaajabudjetti 40 000€)
HIFK                    250 000€ (pelaajabudjetti 125 000€ joka oli 50 % yleisbudjetista kun edellisenä vuonna se oli ollut 30 % ja alustava olisi ollut 40%)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2012: 4,28 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2012: 1,757 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2012: 428 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2012: 175 700 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2012 vuotta kohti: 15 972,7273 euroa vuoteen.
« Viimeksi muokattu: 07.12.2018 klo 18:02:02 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #124 : 07.12.2018 klo 16:14:11

Viime vuosina PK-37 Iisalmesta on näillä näkymin pyörinyt Kolmosessa seuraavin budjetein:

PK-37:n budjetti Kolmosessa 2015: 60 000 euroa

PK-37:n budjetti Kolmosessa 2016: 65 000 euroa

PK-37:n budjetti Kolmosessa 2017: 70 000 euroa

Tämän vuoden osalta seura päätti aiemmin tosiaan aika viime hetkellä pelata Kakkosta sarjapaikan luopumisen sijaan. Pitkälti siihen vaikutti hieman asiayhteydestä riippuen joko viime hetken enemmän tai vähemmän riittävän sponsorin tulo rahanvälitykseen tai sitten joidenkin pelaajien suostuttua isompiin pelaajasopimuksiin ja takeeksi he jäisivät seuraan jos Kakkoseen mentäisiin kuten mentiin.

Muussa tapauksessa tiettävästi aika monikin pelaaja olisi lähtenyt ja tukijat olisivat saattaneet jättää tukemisen kokonaan kun joitakin on tukijatahoja on tiettävästi kismittänyt niin Kolmosessa tavallaan koko ajan oleminen ja suurimmalle osalle Kolmoseen jääminen olisi ollut erittäin kielteistä ellei ehkä jo viimeinen pisara sietää.

 
Sivuja: 1 ... 4 [5] 6
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines