FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
20.08.2019 klo 20:26:45 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 5 [6] 7 ... 16
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 51238 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #125 : 07.12.2018 klo 18:35:02

AC Kajaani oli tosiaan Kakkosessa vuonna 2012 suurseura monien mielestä ja jos ei yleisbudjetillisesti niin rahallisesti se oli ainakin ja monien mielestä se tuntui ehkä olevan vähän liikaakin siihen nähden mitä tuli pelaajabudjetteihin tuolloin Kakkosessa.

AC Kajaanin yleisbudjetti ja pelaajabudjetti Kakkosesta vuodelta 2012 tulee nyt tässä kun pelaajabudjettikin löytyi:

AC Kajaanin yleisbudjetti: 160 000 euroa

AC Kajaanin pelaajabudjetti: 80 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #126 : 07.12.2018 klo 19:08:53

Viisi vuotta sitten vuonna 2013 PK-37:n yleisbudjetti Kakkosessa sinä vuonna oli 135 000 euroa.

Ilmeisesti noihin aikoihin tai juurikin hieman tuota vuotta aiemmin oli ne huhut joissa PK-37:lla paljon mainostettiin Kakkosessa olevan suurempikin yleisbudjetti, aina 250 000 euroon asti.

Näin ei ainakaan kuitenkaan mitä ilmeisimmin ollut tai se 250 000 euroa kyllä tuntui Kakkosessa olevan jo aika iso yleisbudjetti.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #127 : 07.12.2018 klo 22:10:46

Vihdoin ja viimein kovan etsinnän jälkeen olen löytänyt Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit viiden vuoden takaa vuodelta 2013.

Mielenkiintoista oli tosiaan kaikkiaan huomata joidenkin seurojen, etupäässä oululaisten sellaisten viettävän joko rajua kulukuuria tai viimeistä todella ison rahan vuotta ennen budjettien ajautumista laskuun niin yleisbudjetin kuin pelaajabudjetin osalta.

Toisaalta pieniä epäselvyyksiä silti liittyy varsinkin AC Oulun tilanteeseen koska välillä sen pelaajabudjetti oli jälleen hieman epäselvä ja sen sanottiin olleen keskimäärin kuudenneksi suurin pelaajabudjetti Ykkösessä vaikka pari mainintaa oli viidenneksi suurimmankin pelaajabudjetin arvosta.

Mikäli jollakin kuitenkin on parempaa tietoa tuosta AC Oulun pelaajabudjetin tilanteesta tuolta vuodelta niin saa ilmoittaa niin korjaan sen sitten tähän viestiin välittömästi.

Joka tapauksessa laitan nyt itse yleisbudjetit kokonaisbudjetin nimen alla, sen mahdollisen muutoksen edelliskauteen verrattuna ja pelaajabudjetit alustavan lopullisessa muodossa ja jonka jälkeen lasken nuo yleisbudjetit ja pelaajabudjetit yhteen ja niiden keskiarvot seuroilla jaettuna ja sitten lopuksi itse suoralla kenttäpelaajistolla jotta näkee sen vuoden Ykkösen näillä näkymin olevan vuosiansion:

Joukkue         Kokonaisbudjetti         Pelaajabudjetti         Muutos vs 2012   
   SJK         1 000 000€      420 000€         +250 000€   
   Haka         900 000€      350 000€         +80 000€
   AC Oulu         450 000€  150 000€         -230 000€
   PK-35         350 000€      220 000€         +/-0   
   Ilves         280 000€         140 000€         +180 000€   
   FC Viikingit         200 000€         110 000€         -30 000€   
   AC Kajaani         270 000€         100 000€         +110 000€ 
   FC KooTeePee   400 000€        160 000€        +/-0   
   JIPPO         200 000€        50 000€         +50 000€ 
   OPS         637 720€        221 720€          +87 720€

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2013: 4,68772 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2013: 1,92172 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2013: 468 772 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2013: 192 172 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2013 vuotta kohti: 17 470,1818 euroa vuoteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #128 : 08.12.2018 klo 19:46:57

Vuoden 2004 Ykkösen seuroista niin yleisbudjetillisesti kuin pelaajabudjetillisesti sanottuna erittäin vaikeita ovat olleet löytää FC Rakuunat Lappeenrannasta ja VG-62 Naantalista.

FC Rakuunoiden alustava yleisbudjetti tuntui suurimmillaan toki huhuissa olevan Ykkösen keskikastia myös menettelevän pelaajabudjetin kanssa, mutta huonoimmillaan puhuttiin sarjan pienimmästä yleisbudjetista ja pelaajabudjetin sanottiin olleen luokkaa olematon kun seuralla oli muutenkin tiukkaa talouden kanssa.

VG-62:n osalta tilanne on FC Rakuunojen tilanteeseen verrattuna hieman helpompi, mutta ei paljon.

Sen yleisbudjetit ovat rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan ainakin näillä näkymin olleen keskimäärin samansuuruisia kuin mitä sen jääkiekon Suomi-sarjassa pelaavan joukkueen budjetti kaudessa oli.

Silloin olisi puhuttu siinä 80 000-130 000 euron välillä olleesta budjetista, mutta pelaajabudjetin sanottiin olleen myös hyvin olematon joskin ehkä kuitenkin vähän FC Rakuunoita suurempi silloin mikäli FC Rakuunat oli todella pienimmällä yleisbudjetilla tai pelaajabudjetilla liikenteessä.

Toisaalta VG-62:n osalta enemmän oli edes huhuissa mainintoja yleisbudjetista kuin pelaajabudjetista.

Lisäksi ajoittain pienimmäksi seuraksi ennakoissa arvioitiin tuolloin PP-70:tä, Pallo-Iiroja ja MP:tä joskin MP:llä oli kyllä sentään enemmän rahaa kuin esimerkiksi FC Rakuunoilla tai VG-62:lla ainakin näillä näkymin.

Myös Pallo-Iiroilla oli lopulta enemmän rahaa heittää peliin kun huonoimmillaan alun perin arvioitu 100 000 euroa kauteen yleisbudjettina josta pelaajabudjetti olisi ollut tietenkin luokkaa 25 000-50 000 euroa.

Nuo FC Rakuunoiden ja VG-62:n yleisbudjetit tai pelaajabudjetit varmennettuna kuin löytäisi niin voisi edes tehdä täyden vertailun eri joukkueista Ykkösessä tuolta vuodelta tavallaan.
« Viimeksi muokattu: 08.12.2018 klo 19:50:41 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #129 : 08.12.2018 klo 19:53:34

FC KooTeePeen pari budjettia Ykkösen eri kausilta tulee seuraavaksi tässä yleisbudjettien osalta:

FC KooTeePee Ykkösessä 2009 yleisbudjetin osalta: 300 000 euroa

FC KooTeePee Ykkösessä 2010 yleisbudjetin osalta: 350 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #130 : 08.12.2018 klo 21:12:23

Viialan Peli-Veikot tai myös satunnaisesti Viialan Pallo-Veikot eli ViiPV oli vuonna 1972 4. Divisioonassa/4-divisioonassa liikkeellä oman aikakautensa budjetilla kun raha tunnetusti oli pientä tuolloin suomalaisessa jalkapalloilussa oikeastaan aina itse Pääsarjaakin myöten.

ViiPV:n yleisbudjetti oli 8260 markkaa.

20 vuotta myöhemmin, vuonna 1992 ViiPV:n yleisbudjetti tuolloin 3. Divisioonaan/3-divisioonaan nousseena seurana oli 121 000 markkaa.

ViiPV:n menestystä pidettiin melko yllätyksenä vaikkakin se 3. Divisioonassa/3-divisioonassa alkukauden potentiaalista huolimatta olikin melko hyvää keskikastia eikä mitään putoamista vastaan taistellut pikkuseura.

Toisaalta mikäli jostakin uskomattomasta syystä ViiPV olisi noussut vuodeksi 1993 kaikkien aikojen viimeiseen 2. Divisioonaan/2-divisioonaan ja sen kaudelle niin seuran johtajien mielestä siltikin sarjapaikasta luopuminen saattoi olla todellinen uhka koska kaikki kustannukset kaikilla aloilla uhkasivat jopa Suomen Lamasta huolimattakin kasvaa liian suureksi.

Toisaalta taas moneen muuhun 3. Divisioonan/3-divisioonan seuran voivotteluihin nähden ViiPV:n pomot näkivät Suomen Laman jopa mahdollisuutena kuin uhkana koska ennen Suomen Laman tuloa 1990-luvun alussa vaikutti siltä, että rahavirrat alkaisivat nousta liikaa 3. Divisioonassa/3-divisioonassa suhteessa 4. Divisioonan/4-divisionaan ja silloin ViiPV olisi saattanut luopua 3. Divisioonan/3-divisioonan sarjapaikasta vuodeksi 1992 mikäli yleiskustannukset eivät olisikaan menneet laskusuuntaan päin keskimäärin kuten menivät.

Olen tässä viime päivinä etsinyt ViiPV:n tai seuran osalta satunnaisesti vuodesta 1977 lähtien kaikkiaan ja yleisemmin 1990-luvulta lähtien ja juurikin vuodesta 1994 lähtien FC ViiPV:n osalta sen joiltakin vuosilta yleisbudjettien tietoja ja ViiPV tosiaan oli melkoinen seura jonka kultakautta oli 1970-luku useine erittäin niukkoineen jäämisineen aina 3. Divisioonaan/3-divisioonaan vaikka pelitaso tuntui riittävän 2. Divisioonaan/2-divisioonaan selvästikin ja ehkä aivan parhaimmillaan myös 1. Divisioonaan/1-divisioonaan asiaa olisi ollut.

Toisaalta niin 1. Divisioonan/1-divisioonan kuin myös SM-Sarjan/Mestaruussarjan ja 1980-luvulla SM-Sarjan kanssa olisi voinut käydä niinkin huonosti, että sinne ei olisi päästy kun raha tuntui estävän mahdollisen osallistumisen niihin sarjoihin joskin kultakaudellaan vain taivas olisi varmasti ollut rajana.

Viimeinen todellinen mahdollisuus ylempiin sarjoihin oikeastaan ennen vuoden 1997 Kolmosta olisi ollut 3. Divisioonan/3-divisioonan kausi 1979 jolloin kyseinen seura johti alustavan ylivoimaisesti kesätauolla menettäkseen viime hetkellä koko sarjanousunsa kaikkiaan kuuteen syyskauden tappioon joista neljä tuli tietenkin aivan heti perään kun pelejä jatkettiin kesätauon jälkeen. Äärimmäisen noloa oli myös vuoden 1980 suora romahdus toki myöhemmin kesken kauden sentään ryhdistäytyneenä kaudeksi 1981 4. Divisioonaan/4-divisioonaan.

Vuonna 1980 kun piti tuolloin lopullisesti ottaa se 2. Divisioonan/2-divisioonan paikka kaudeksi 1981 tai olla taas kerran erittäin ärsyttävästi toinen.

Useimmiten ihan huippuaikoinaan ViiPV oli usein kalkkiviivoille asti kiinni myös Divisioonien Nousuottelussa tai myös Divisioonien Uusintaottelun nimellä kulkeneeseen sarjanousua tai sarjoissa pysymistä määrittelevissä erikoisotteluissa ja joskus kolmostilallaan tietenkin takakautta kiinni sarjanousussa kun olisi pelattu ennen varsinaista oletettavaa sarjanousijaa vastaan peli tietenkin sarjassa toisena olleen joukkueen kanssa tai sitten koko alemman sarjatason mahdollinen kärkikolmikko ViiPV mukaan lukien olisivat pelanneet pikaisen piensarjan josta sitten olisi yksi jäänyt ja sen jälkeen loput kaksi erikseen olisivat pelanneet oman nousua tai jäämistä määrittelevän erikoisottelunsa.

Ja muutoin tietenkin mahdollisia olivat erilliset nousukarsinnat määrittelemättä sarjan omaa keskinäistä tilannetta jolloin ViiPV:llä oli mahdollisuutensa kauan.

Ja se kaikki tietenkin ennen jämähdystä 4. Divisioonan/4-divisioonan sarjatasolle ja myöhemmin vain satunnaisia nousuja 3. Divisioonan/3-divisioonan sarjatasolle saakka eräänlaiseksi hissijoukkueeksi jonka liike jatkui myös ennen pitkää uudessa Kolmosessa ja Nelosessakin.

Ennen vuoden 1979 menestystä vuoden 1977 nousumahdollisuus oli menetetty 3. Divisioonassa/3-divisioonassa muutamaan krooniseen pahan paikkan tappioon ja vuoden 1978 nousumahdollisuus menetettiin Viialan seudun lehtienkin mukaan nk. Hurri-tyyliseen varmisteluluonteeseen pelata kroonisesti koko ajan tasapelejä.

Vaikka eihän aina syy ollut vain peliotteissaa vaan jos maaleja ei tullut niin niitä ei vain tullut.

Ja ei vuoden 1978 nousumahdollisuuden menettäminen toki ollut lähimainkaan jatkuvien tasapelien takia niin paha juttu kuin vaikkapa vuoden 1977 muutaman kroonisen pahan paikan tappio josta ei tietenkään pisteitä tullut.

Joka tapauksessa laitan tähän nyt noita ViiPV:n budjetteja eri vuosilta ja vuosikymmeniltä joista pari aiempaa vuotta on nyt mainittu, mutta nyt niitä tulee sitten useammalta eri vuodelta, lisäksi tulee sarjataustoitusta ja muuta taustaa joiltakin muilta vuosilta jossa ei yleisbudjettia varsinaisesti ole mukana tai suomalaisen jalkapallon muuta ilmiötä ilmi:

Viialan Peli-Veikkojen tai Viialan Pallo-Veikkojen eli ViiPV:n yleisbudjetit vuosilta 1972, 1976-1978, 1984-1989 ja 1992

1972: 8260 markkaa (ViiPV tietenkin voitti tuolloin 4. Divisioonan/4-divisioonan ja nousi vuodeksi 1973 3. Divisioonaan/3-divisioonaan. Tätä ennen se ei ollut koskaan ollut niin korkealla sarjatasolla ja se oli vuodesta 1967 asti pelannut 4. Divisioonaa/4-divisioonaa ja sitä edeltänyttä sarjaa ja tietenkin se oli noussut 15 vuoden aikana seuran perustamisesta eli vuodesta 1957 asti hyvinkin alhaiselta sarjatasoilta sinne saakka käytännössä välillä olemalla oman sarjalohkonsa ja jopa sarjansa ainoa edes jotenkin jalkapalloa järkevästi edustanut joukkue kun monet sen vastustajat tuntuivat olevan täysiä puulaakijoukkueita ja vähän myöhemmätkin varsin amatöörihenkisiä joukkueita.

ViiPV:llä oli tuona kyseisenä vuotena eli 1972 3400 markkaa matkakulut otteluissa vuoteen jotka söivät siltä väistämättä yleisbudjettia. Vuotta aiempaa eli vuoden 1971 yleisbudjettia en löytänyt, mutta tuolloin matkakulut olivat sinä vuonna 4500 markkaa.)

Vuosien 1973-1975 yleisbudjetteja en löytänyt, mutta vuosien 1973 ja 1974 matkakulut löysin 3. Divisioonasta/3-divisioonasta ja näistä ensimmäisenä vuotena ne olivat 5000 markkaa ja jälkimmäisenä vuotena peräti jo 14 000 markkaa kun ViiPV olisi halunnut niiden olevan vain korkeintaan 12 000 markkaa. Matkakulut todella olivat nousussa ja ViiPV olikin joutua monesti luopumaan välillä vuosien ja vuosikymmenten varrella joskus jopa sarjapaikastaan kun rahaa ei tuntunut riittävän aina järkevästi edes matkakuluihin.

1976: 39 000 markkaa (ViiPV pelasi tuolloin 3. Divisioonaa/3-divisioonaa missä se pysyi aina vuoteen 1980 asti ennen dramaattista putoamistaan 4. Divisioonaan/4-divisioonaan.)

1977: 40 500 markkaa

1978: 50 000 markkaa (Alun perin niin vuodelle 1978 kuin vuodelle 1977 seuran juhlavuodelle puhuttaessa kaavailtiin ensi kerran jopa 100 000 markan yleisbudjettia ja senkin ylittämistä, mutta matkakulujen kasvu söi sen hankkeen hyvin nopeasti.)

Vuosilta 1979-1983 en valitettavasti onnistunut löytämään yleisbudjetteja, mutta ne kasvoivat kaikessa hiljaisuudessa myös niiden vuosien aikana niin 3. Divisioonassa/3-divisioonassa kuten myös vuosina 1981-1983 4. Divisioonassa/4-divisioonassa.

1984: 70 000 markkaa (ViiPV pelasi tuolloin 4. Divisioonaa/4-divisioonassa.)

1985: 80 000 markkaa (ViiPV pelasi tuolloin 4. Divisioonaa/4-divisioonaa voittaen vihdoin ja viimein sen mikä olisi pitänyt voittaa jo vuonna 1981 eli 4. Divisioonan/4-divisioonan ja nousta jo tuolloin takaisin vuodeksi 1982 3. Divisioonaan/3-divisioonaan, mutta vasta vuodeksi 1986 se siirto toteutui. Jälleen niin budjettikulut kuin myös matkakulujen jatkuva nousu tuntuivat raastavan ViiPV:n seurajohtoa.

Lisäksi mielenkiintoista oli se, että suurin piirtein noina vuosina eli 1985-1986, muutoin 1980-luvulla ja ehkä ihan enintään ihan 1970-luvun lopussa 2. Divisioonassa/2-divisioonassa oli alettu joillekin kaikkein parhaimmille pelaajille joissakin kaikkein varakkaimmissa seuroissa palkkaa mitä pidettiin ennen kuulumattomana kun tuohon aikaan jo SM-Sarjan ja 1. Divisioonan/1-divisioonankaan aikaan ei paljon palkkoja hirveän suurina maksettu.

ViiPV:n seurapomojen mukaan mikäli 2. Divisioonaan/2-divisioonaan nousu toteutuisi niin 20 000 markkaa olisi mahdollisesti palkkaa maksavaksi seuraksi siirryttäessä äärimmäinen yläraja ja jonkin verran sitten enemmänkin mikäli ViiPV olisi aivan välttämättä halunnut käyttää korkeampien divarien joukkueiden lainapelaajia joukkueessaan joille olisi sitten tietenkin maksettu siihen päälle erillinen vaivanpalkka.

Toki kaikkiaan ViiPV seurana muutoin oli jo maksanut pelaajilleen kulukorvauksia 3. Divisioonan/3-divisioonan aikoina ja näillä näkymin jatkoi samaa ollessaan myös 4. Divisioonassa/4-divisioonassa.)

1986: 110 000 markkaa (ViiPV pelasi 3. Divisioonaa/3-divisioonaa ennätysbudjetilla kun ensi kertaa vihdoin ja viimein ylitettiin 100 000 markkaa joka aiemmin ehkä saatettiin ylittää tai oltiin erittäin lähellä ylittää vain vuosina 1979-1980 samalla sarjatasolla ja jota edes harkittiin vuosina 1977-1978 myöskin samalla sarjatasolla. ViiPV ei maksanut palkkaa pelaajilleen, mutta kulukorvauksia seura kattoi 30 000 markkaa vuonna 1986 ja lisäksi tietyin ehdoin oli valmis maksamaan 30-vuotisjuhliensa kunniaksi vuonna 1987 korotettuja kulukorvauksia.

Edelleen tuohon aikaan 2. Divisioonan/2-divisioonan tasolla jotkut palkkaa saavat pelaajat kuohuttivat edelleen tavallaan kotimaista jalkapalloa ja monilla ViiPV:n kilpailevilla saman tason huippuseuroilla olikin noussut kysymykseksi, että maksaako palkkaa vai ei pelaajistolleen mahdollisessa nousussa 2. Divisioonaan/2-divisioonaan.)

1987: 120 000 markkaa (ViiPV pelasi 3. Divisioonassa/3-divisioonassa ennätysbudjetilla juhlavuotensa kunniaksi tippuen siitä sitten jälleen takaisin 4. Divisioonaan/4-divisioonaan. Pelaajille maksettiin juhlavuoden kunniaksi korotettuja kulukorvauksia, mutta tarkkaa määrää ei harmittavasti löytynyt.)

1988: 113 000 markkaa (ViiPV pelasi 4. Divisioonassa/4-divisioonassa yllättävänkin samanlaisella yleisbudjetilla kuin mihin oli kyennyt panostamaan jo 3. Divisioonassa/3-divisioonassa. ViiPV:n osalta huvittavinta oli myös se, että mikäli se olisi tuon ajan leikkisän sananlaskun mukaan saanut miljoona markkaa SM-Sarjan seurojen tapaan käyttää kauteen niin se olisi mullistanut koko ViiPV:n toiminnan ehdottomasti.

Tuohon aikaan monet SM-Sarjan seuratkin mitkä sellaisen ylimääräisen miljoona markkaa jostakin olisivat saaneet niin esimerkiksi MP:n eli Mikkelin Palloilijat ehdottomasti lupasivat korottaa kyseisen seuran SM-Sarjan parhaiten maksavaksi seuraksi sillä rahalla kun taas FC Kuusysi näin esimerkiksi olisi pistänyt sen miljoona markkaa enemmän junioriseuran toimintaan tai vaikkapa muutoin yleishyödylliseen seuratoimintaan esimerkiksi seuratoimintaan muutoin tai erityisesti vaikkapa uuden pallokentän tai stadionin rakennushankkeeseen mikäli sellaiseen haluttaisiin ryhtyä.)

1989: 112 000 markkaa (ViiPV pelasi 4. Divisioonassa/4-divisioonassa ja se jatkoi pelaamista sillä sarjatasolla lopulta aina vuoteen 1991 asti.)

Vuoden 1990 yleisbudjettia ei harmittavasti ViiPV:n osalta löytynyt mistään, mutta mielenkiintoisena piirteenä ViiPV menetti tuon ajan budjetin osalta 65 % sitä vastaavan summan koska vuodeksi 1990 ja yleensäkin Suomessa 1990-luvun alusta alkaen verottaja hieman muutti käytäntöjään joidenkin seurojen varainhankintatavoissa tuon ajan kaikkien aikojen tiukimmaksi.

Sen seurauksena ViiPV menetti muun muassa viikonlopun ilmaislehtien tai kaupallisten pienseurapainatteiden lehtimyyntituloja valtavan määrän kun enää ei saanut jakaa kyseisiä lehtiä samalla tavalla kuin mitä aina vuoteen 1989 asti oli saanut Suomessa jakaa.

Lisäksi vuoden 1990 ViiPV:n yleisbudjetti olisi ollut 4. Divisioonassa/4-divisioonassa sama sinä vuonna kuin mitä esimerkiksi tuon ajan ja etenkin erikoisimman tuon vuoden kohupuheenaiheen eli suomalaisten YK-Rauhanturvaajien verohyödyllinen tai verohyödytön autoetu vuotta kohti oli.

Tuohon aikaan kun tosiaan rauhanturvatehtäviä varten käytettävien muun autoedun kun sai tosiaan verottomana ja se minkä hintainen sitten tuo mainittu verohyödyllinen tai verohyödytön osuus oli niin se olisi ollut sama kuin vuoden 1990 ViiPV:n yleisbudjetti.

1992: 121 000 markkaa (Tämä oli tonnilla isompi yleisbudjetti kuin mitä oli ollut vuonna 1987 samassa sarjassa eli 3. Divisioonassa/3-divisioonassa tuolloisten seuran 30-vuotisjuhlien kunniaksi ja tällä kertaa tuon vuoden yleisbudjetti oli sitten seuran 35-vuotisjuhlien kunniaksi. Tällä kertaa ei myös pudottu.)

Vuosien 1993-2000 ajalle en harmittavasti löytänyt yleisbudjetteja joskin kaikkien aikojen viimeisessä 3. Divisioonassa/3-divisioonassa yleisbudjetti alustavasti sieltä pudonneelta ViiPV:ltä oli niinkin pieni kuin 60 500 markkaa ja putoaminenhan sillä tuli heittämällä alun pyristelyä huomioimatta siinä sarjassa. Tavoite kun oli olla vuonna 1994 alun perin uunituoreessa Kolmosessa.

Vuonna 1994 oltiin sen sijaan sitten uunituoreessa Nelosessa eikä noustu heti vaan vasta vuonna 1995 noustiin vuodeksi 1996 ensi kerran uuteen Kolmoseen joka tietenkin oli muuttunut vuonna 1994 tuon vuoden Suomen jalkapallouudistuksessa tuoksi sarjaksi jossa entiset eri divisioonat nimettiin Ykköseksi, Kakkoseksi, Kolmoseksi, Neloseksi, Viitoseksi, Kuutoseksi ja Seiskaksi ammattimaisten tai edes jotenkin uskottavien sarjatasojen osalta.

Vuonna 1996 Kolmosessa ViiPV oli luopua sarjapaikasta ja yhdistyä Toijalan Pallon kanssa, mutta lopulta FC Avanti-hankkeesta yhteisenä Kolmosen suurseurana ei tullut mitään. Mahdollisesti yhtä mahdollinen FC Avanti olisi saattanut päästä myös Kakkoseen tai olisi aloittanut myös mahdollisesti riittämättömän rahoituksen takia sarjatasoa alempana vuonna 1997 Nelosesta. Siten hankkeen romahdettua ViiPV jäi Kolmoseen vuodeksi 1997.

Vuonna 1997 ViiPV oli vajaaseen 20 vuoteen elämänsä vedossa 40-vuotisjuhliensa kunniaksi ja melkein myös nousi vuodeksi 1998 Kakkoseen ensi kertaa, mutta aivan ei puhti riittänyt ja sarjassa se oli kolmas.

Sitten tapahtuikin monia Viialan alueen jalkapalloystäviä kuohuttanut ratkaisu kun Toijalan Pallo nousi Kakkoseen tai ainakin keskittyi Kakkosen nousutavoitteluun entistä tarkemmin sanoen tosin irti omia pelaajiaan jolloin sitten samaan aikaan myös hyvin tiedettyjen ViiPV:n talousvaikeuksien kanssa irtisanoutui siitä seurasta paljon pelaajia.

He taas muodostivat oman erillisen ja hieman neuvoteltujen päätösten ulkopuolelta oman suurseurahankkeensa eli Akaan Jalkapalloklubin eli AJK:n joka jäi onnettomaksi yhden kauden viritelmäksi ja seura lakkautettiin jo vuoden 1998 päätteeksi.

Toijalan Pallokin kärsi myöhemmin tippuen kai osin tämän sekoilun myötä Kolmoseen ja joutui myös jossakin välin ajamaan toimintaansa alas Viitoseen saakka ennen kuin sitten taas hieman sai puhtia ja nousten suurin piirtein olemaan sellainen Kakkosen tai Kolmosen seura.

ViiPV teki tässä vaiheessa etenkin jälkiviisaasti sanottuna emävirheen luopuessaan Kolmosen sarjapaikastaan ja aloittaessaan toimintaansa hieman alasajaneena Viitosesta vuonna 1998 josta se tosin nousi pikavauhtia Neloseen vuodeksi 1999 ja myös Kolmoseen jo vuoteen 2001 mennessä takaisin.

ViiPV:llä oli myös kakkosjoukkue ja peräti kolmosjoukkuekin eli ViiPV/2 ja ViiPV/3 joista käytettiin myös nimityksiä FC ViiPV ja FC ViiPV/2 silloin kun käytettiin vain pelkkää ViiPV:n nimeä ja sitten emoseuran käyttäessä nimitystä FC ViiPV käytettiin niistä sitten tietenkin nimityksiä FC ViiPV/1 ja FC ViiPV/2.

Näistä alemmista joukkueista puhuttuna ViiPV/2, FC ViiPV tai FC ViiPV/1 hieman esitystilanteen mukaan pelasi parhaimmillaan Viitosta ja ehkä myös Nelostakin 1990-luvun ihan lopussa tai 2000-luvun alkuvuosina.

Melkoinen seura tosiaan tuokin Viialasta joka vähän paremmalla onnella tosiaan olisi voinut pelata hyvinkin korkealla kotimaisen jalkapalloilun tasolla.

Erillisen kotimaisen menestyksen lisäksi varmaan suurin ViiPV:n saavutus lienee ollut tuolloisen Länsi-Saksan neljännen sarjatason Tusen TSV:n (Saattoi olla myös Tusem TSV kun en ihan varmaksi mene sanomaan.) kanssa 3-3 tasapelin pelaaminen vuonna 1975 kauden ulkopuolisena seurajoukkuepelinä kun tuon kyseisen saksalaisvierailijan piti niin alustavasti voittaa ViiPV kuulemma 10-0 tasolla ja olla monille SM-Sarjan/Mestaruussarjan tai välittömän kahden kotimaisen divisioonamme tason joukkueillekin jo hyvin selvä selättäjä niille.

Muutoin lähinnä erilaisten alempien sarjojen osalta tuon Viitosen, Kuutosen ja Seiskan edeltäjien eli 5. Divisioonan/5-divisioonan, 6. Divisioonan/6-divisioonan ja 7. Divisioonan/7-divisioonan lopullinen nimeäminen niiksi näyttää tulleen jopa reilustikin vuoden 1976 jälkeen Suomessa.

Lopullisen varmasti vasta vuosina 1985-1987 alettiin näyttää noista kyseisistä sarjoista noita nimiä ja niitä sitten käytettiin ennen vuoden 1994 jalkapallon sarjauudistusta Suomessa.
« Viimeksi muokattu: 08.12.2018 klo 21:17:48 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #131 : 09.12.2018 klo 02:38:56

Pitkästä aikaa siirryn sitten Veikkausliigan joukkueiden käsittelyyn.

Tällä kertaa kyseessä ovat viiden vuoden takaiset eli vuoden 2013 Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit joiden perusteella varsinkin pelaajabudjeteista voi näillä näkymin muodostaa tuon keskiarvon siitä, että paljonko näillä näkymin Veikkausliigan pelaajat ansaitsevat vuotta kohti kun viimeinen minkään sortin järkevä palkka kauteen edes jotenkin järkevästi tutkittuna ja ilmoitettuna ennen tämän vuoden vastaavia ja nekin ulkomaisen asioita tutkivan verkkoyrityksen julkaisemina olivat vuodelta 2012 ja tätä ennen vuodelta 2011.

Näistä vuonna 2012 Veikkausliigan ansiotaso oli noin 23 074 euroa vuoteen joka sekin oli melkoisen paljon vähemmän kuin miltä ennakoissa näytti näin lopulta.

Joka tapauksessa tässä itse Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit vuodelta 2013 joista tietenkin puhun tässä tapauksessa Edustusjoukkueen liigabudjettina ja Pelaajabudjettina, niiden jälkeen tulee tietenkin tuttuja muita vertailulukuja, seuraaviin viesteihin tulee näillä näkymin myös vuosien 2014-2017 vastaavat Veikkausliigan vuosiansioluvut jotka tietenkin ovat muodostettu ensin yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista ja lopuista muista tutuista vertailuluvuista joskin Veikkausliigan kohdalta suhteessa Ykköseen käytän kuitenkin selvennykseksi ja liian suurten vuosipalkkojen sekaannuksen välttämiseksi ainakin mitä ilmeisimmin tuota jokaisen mahdollisen joukkueen jäsenten maksimimäärää eli yhtä ilmeisimmin tuota 25 pelaajan rajaa ellei sitten raja ole suurempi tai on muuta ilmoitettu jonka sitten korjaan mikäli tarvetta on kun muuten tuo keskimääräinen vuosiansio alkaisi pyöriä melkein 50 000 eurossa ja ihan niin korkealla se ei ole ellei sitten tietenkin halua käyttää vain tuota suoraa kenttäpelaajistoa:

Joukkue         Edustusjoukkueen liigabudjetti         Pelaajabudjetti   
   HJK         3,726 miljoonaa euroa         1,233 miljonaa euroa   
   Inter         870 000 euroa        620 000 euroa 
   JJK         1,3 miljoonaa euroa         600 000 euroa 
   TPS         1,75 miljoonaa euroa         600 000 euroa   
   KuPS         1,1 miljoonaa euroa        550 000 euroa 
   VPS         1,265 miljoonaa euroa         520 000 euroa 
   MIFK         958 000 euroa         514 000 euroa
   Lahti         963 000 euroa         450 000 euroa 
   Jaro         1,171 miljoonaa euroa         422 000 euroa 
   MyPa         1,3 miljoonaa euroa         380 000 euroa 
   Honka         900 000 euroa         350 000 euroa 
   RoPS         950 000 euroa         350 000 euroa

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2013: 16,253 miljoonaa euroa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2013: 6,589 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2013: 1,35441667 miljoonaa euroa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2013: 549 083,33 euroa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2013 vuotta kohti: 21 963,3332 euroa vuoteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #132 : 09.12.2018 klo 03:19:33

Tähän tulee seuraavaksi Veikkausliigan vuoden 2014 näillä näkymin olleet yleisbudjetit ja pelaajabudjetit joista yleisbudjetit tulevat tässä tapauksessa Kokonaisbudjetin nimen alla ja lisäksi näkyy näissä muutokset viime kauteen ja tietenkin muut tutut vertailut josta tietenkin muodostuvat sitten ainakin mitä ilmeisemmin olleet keskimääräiset palkkatasot sarjan osalta ja Ykkösen vastaaviin verrattuna jatkan ainakin toistaiseksi tuota kokonaisen pelaajiston käyttämistä kun suoralla kenttäpelaajistolla nuo palkat mitä todennäköisemmin karkaisivat hiukan turhankin suuriksi ellei sitten joku tietenkin ihan välttämättä halua vain käyttää suoraa kenttäpelaajistoa ja sen palkkaa niin asia on sitten muutoin sillä selvä, mutta tässä ne tulevat:

Seura   Kokonaisbudjetti   Muutos viime kauteen
HJK   3 100 000   -626 000
MYPA    1 569 900   +269 900
SJK   1 400 000   +200 000
VPS   1 264 570   -430
RoPS   1 250 000   +300 000
TPS   1 200 000   -550 000
FC Lahti   1 144 000   +181 000
FF Jaro   1 124 000   -47000
FC Honka   1 100 000   +200 000
KuPS   1 000 000   -100 000
IFK Mariehamn   958 661   +661
FC Inter   870 000   0

Seura   Pelaajabudjetti   Muutos viime kauden alkuun
HJK    1 100 000   -133 000
SJK   650 000   +230 000
VPS    607 400   +87 400
FC Inter   600 000   -20 000
MYPA   575 000   +195 000
IFK Mariehamn   475 813   -38 187
FC Lahti   470 000   +20 000
KuPS    450 000   -100 000
FF Jaro   422 000   0
FC Honka   415 000   +65 000
RoPS   400 000   +50 000
TPS   350 000   -250 000

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2014: 15,981131 miljoonaa euroa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2014: 6,515213 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2014: 1,33176092 miljoonaa euroa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2014: 542 934,42 euroa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2014 vuotta kohti: 21 717,3768 euroa vuoteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #133 : 09.12.2018 klo 05:00:06

Tähän tulee seuraavaksi Veikkausliigan vuoden 2015 näillä näkymin olleet palkat keskimäärin muodostaen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit joista yleisbudjetit laitan tässä tapauksessa kokonaisbudjetin nimen alle ja lisäksi tähän tulevat kokonaisbudjetin ja pelaajabudjetin muutokset edelliseen vuoteen nähden:

Joukkue   Kokonaisbudjetti 2015   Kokonaisbudjetti 2014   Muutos   Pelaajabudjetti Pelaajabudjetin 2014 Muutos
HJK   3,5 miljoonaa euroa   3,1 miljoonaa euroa +400 000 euroa 1,2 miljoonaa euroa +100 000 euroa
SJK   1,7 miljoonaa euroa   1,4 miljoonaa euroa +300 000 euroa 700 000 euroa +50 000 euroa
VPS   1,444845 miljoonaa euroa 1,264570 miljoonaa euroa +180 275 euroa 554 385 euroa -53 015 euroa
Lahti   1,434 miljoonaa euroa 1,144 miljoonaa euroa +290 000 euroa 540 000 euroa +70 000 euroa
RoPS   1,275 miljoonaa euroa 1,250 miljoonaa euroa +25 000 euroa 490 000 euroa +90 000 euroa
Jaro   1,086 miljoonaa euroa 1,124 miljoonaa euroa -38 000 euroa 406 000 euroa -16 000 euroa
IFK Mariehamn 1,069630 miljoonaa euroa 958 661 euroa +110 969 euroa 484 959 euroa +9146 euroa
KuPS Miljoona euroa Miljoona euroa +-0 euroa 575 000 euroa +125 000 euroa
Inter   940 000 euroa 870 000 euroa + 70 000 euroa 600 000 euroa +-0 euroa
KTP   775 000 euroa 522 000 euroa + 253 000 euroa 315 000 euroa +115 000 euroa
HIFK   670 000 euroa 250 000 euroa + 420 000 euroa 250 000 euroa +150 000 euroa
Ilves   638 000 euroa 506 000 euroa + 132 000 euroa 220 000 euroa -33 000 euroa

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2015: 15,532475 miljoonaa euroa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2015: 6,335344 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2015: 1,29437292 miljoonaa euroa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2015: 527 945,33 euroa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2015 vuotta kohti: 21 117,8132 euroa vuoteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #134 : 09.12.2018 klo 16:42:41

Tähän tulee nyt Veikkausliigan vuoden 2016 näillä näkymin olleet palkat keskimäärin muodostaen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit joista puhuttaessa tällä kertaa yleisbudjetit ovat suluissa ja lisäksi näiden jälkeen tulevat jälleen tutut kokonaismäärät ja keskiarvot näillä näkymin käyttäen kokonaista pelaajistoa:

HJK 1 300 000 e (4 Me)

SJK 900 000 e (2,4 Me)

FC Inter 600 000 e (0,94 Me)

KuPS 575 000 e (1,1 Me)

IFK Mariehamn 534 000 e (1,22 Me)

VPS 510 000 e (1,5 Me)

RoPS 490 000 e (1,47 Me)

FC Lahti 400 000 e (1,25 Me)

PK-35 Vantaa 400 000 e (0,74 Me)

Ilves 350 000 e (0,89 Me)

HIFK 340 000 e (1,2 Me)

PS Kemi 305 000 e (0,64 Me)

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2016: 17,35 miljoonaa euroa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2016: 6,704 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2016: 1,44583333 miljoonaa euroa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2016: 558 666,67 euroa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2016 vuotta kohti: 22 346,6668 euroa vuoteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #135 : 09.12.2018 klo 17:04:03

Laitan tähän viimeaikaisten Veikkausliigaa käsittelevien budjettiviestien päätteeksi vielä viime vuoden Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit joista puhuttaessa yleisbudjetit ovat nyt Kokonaisbudjetin nimellä ja euromerkkejä en tällä kertaa erikseen merkitse rahasummien perään koska ne ovat jo suluissa ja lisäksi näiden jälkeen tulevat jälleen tutut kokonaismäärät ja keskiarvot näillä näkymin käyttäen kokonaista pelaajistoa:

Joukkue   Kokonaisbudjetti (€)   Pelaajabudjetti (€)
HJK 4 500 000 1 300 000
SJK 2 200 000 925 000
VPS 1 750 000 600 000
IFK Mariehamn 1 340 000 580 000
FC Lahti 1 250 000 425 000
FC Inter 1 100 000 750 000
KuPS 1 100 000 575 000
Ilves 1 100 000 450 000
HIFK 1 100 000 375 000
RoPS 975 000 370 000
JJK 950 000 370 000
PS Kemi 665 000 330 000

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2017: 18,03 miljoonaa euroa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2017: 7,05 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2017: 1,5025 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2017: 587 500 euroa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2017 vuotta kohti: 23 500 euroa vuoteen.

Tämän kaiken jälkeen saatan vielä jossain vaiheessa tehdä viime vuosien Ykkösen eli näillä näkymin vuosien 2015-2017 ja ehkä myös kuluneen vuoden eli 2018 Ykkösen keskimääräiset yleisbudjetit ja pelaajabudjetit.

Voi olla ehkä myös, että laitan nuo vuoden 2014 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit sellaisenaankin näkyville kun niitä osin olen sivunnut Veikkausliigan vuoden 2015 vertailussa kolmen seuran osalta ja muutoin jo pelaajabudjettien kokonaismäärän osalta kuten myös keskiarvonkin osalta.

Ykkösen vertailussa vaikeuttaa tosin se seikka, että joiltakin harvoilta seuroilta viime vuosien osalta joko puuttuu tietoja tai ne ovat ainakin näillä näkymin muuttuneet keskimäärin muuksi vuoden aikana kuin mitä on ilmoitettu.

Pitää vain toivoa, että suomenkielisten lehtien ollessa pimennossa mahdollisesti puuttuvien tietojen osalta olisivat rannikon ruotsinkielisen alueen lehdet olleet hereillä.
« Viimeksi muokattu: 09.12.2018 klo 17:09:11 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #136 : 10.12.2018 klo 18:29:12

Ykkösen vuoden 2015 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat tähän alle ja näistä tietenkin aiemmin on mainittu pelaajabudjetin kokonaisluku ja suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuoteen.

Näillä näkymin jatkan tuota vertailua käyttämällä vain suoran kenttäpelaajiston keskimääräistä palkkatasoa koska muuten aletaan puhua jo todella vaatimattomista tuloista vuoteen. Toki tarpeen mukaan voin laittaa myös yleisen pelaajiston palkkatason kauteen mikäli sitä niin halutaan.

Lisäksi kerron hieman taustaa VIFK:stä eli Vasa IFK:sta suluissa kun päästään sen seuran kohdalle koska siellä tosiaan odotukset ja budjetit nousivat paljon vuosista 2013 ja 2014 eli Kakkosen vuosista verrattuna Ykköseen.

Kadoksissa olleet VIFK:n tiedot löytyivät tosiaan ruotsinkielisen rannikon pienpainatelehdistä.

Joka tapauksessa tässä itse yleisbudjetit ja pelaajabudjetit vuodelta 2015 Ykkösestä:

PS Kemi

Yleisbudjetti: 350 000 euroa

Pelaajabudjetti: 120 000 euroa

PK-35 Vantaa

Yleisbudjetti: 350 000 euroa

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa

TPS

Yleisbudjetti: Miljoona euroa

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa

JJK

Yleisbudjetti: 780 000 euroa

Pelaajabudjetti: 350 000 euroa

AC Oulu

Yleisbudjetti: 390 000 euroa

Pelaajabudjetti: 150 000 euroa

Haka

Yleisbudjetti: 900 000 euroa

Pelaajabudjetti: 282 000 euroa

FC Jazz

Yleisbudjetti: 450 000 euroa

Pelaajabudjetti: 130 000 euroa

EIF

Yleisbudjetti: 140 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

MP

Yleisbudjetti: 250 000 euroa

Pelaajabudjetti: 70 000 euroa

VIFK

Yleisbudjetti: 280 000 euroa (Vuotta aiemmin VIFK:n yleisbudjetti Kakkosessa oli 260 000 euroa ja pari vuotta aiemmin 200 000 euroa Kakkosessa.)

Pelaajabudjetti: 112 000 euroa (Vuotta aiemmin VIFK:n sanottiin maksaneen Kakkosessa kuten myös pari vuotta aiemmin kaikkein kovimpia palkkoja HIFK:n kanssa jälkimmäisen tehdessä tietenkin myös oman pikaisen visiittinsä Kakkoseen.)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2015: 4,89 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2015: 1,714 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2015: 489 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2015: 171 400 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2015 vuotta kohti: 15 581,8182 euroa vuoteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #137 : 10.12.2018 klo 20:28:34

Vuoden 2016 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat seuraavaksi tähän alle.

Seuroista Ykkösessä ja siitä puhuttaessa on todettava, että aivan täysin varma en ole esimerkiksi KPV:n yleisbudjetista tai pelaajabudjetista joten mikäli vaikuttaa merkittävästi minun tietooni perustuva arvio menevän pieleen niin saa ilman muuta ilmoittaa niin korjaan asian siitä sitten välittömästi.

Toisaalta taas sillä ja Jarolla olivat isoimmat budjetit ja KPV:n yleisbudjetti oli viime vuonna juurikin kohta tulevaan parin vuoden takaiseen yleisbudjettiin verrattuna Ykkösessä hieman pienempi.

Lisäksi sillä ainakin sanottiin olleen pari vuotta sitten pienimmilläänkin noin puoli miljoonaa euroa pelaajabudjetti silloin kun puhuttiin sen enimmäismäärästä pienimmillään ja se taas vastasi juurikin viime vuoden pelaajabudjettia.

Myöskään aivan täysin varma en ole kovasta ja rajusta yleisbudjetin ja palkkabudjetin alasajosta kärsineestä FC Jazzista.

Sillä tosin oli sarjan toiseksi pienin yleisbudjetti ja samalla se oli köyhin palkkaa maksaneista seuroista.

Pitkästä aikaa (Mielestäni sitten FC Espoon vuoden Ykkösessä ja voin olla, että ehkä erehdyn siitäkin jolloin edellisen täyspalkattoman Ykkösen seuran vierailusta olisi kulunut aikaa tuolloin vieläkin kauemmin.) Ykkösessä oli myös täysin mitään palkkaa pelaajilleen maksamaton seura.

Se tietenkin oli sarjan pienimmällä yleisellä budjetilla ollut Kauniaisten IFK eli paremmin tunnettuna joko Grankulla IFK tai vieläkin selvemmin ja paremmin tunnettuna GRIFK.

Muista seuroista puhuttaessa myös JJK:n pelaajabudjetti on hieman epävarma.

Joka tapauksessa tässä itse näillä näkymin melkein täysin varmat Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit parin vuoden takaa vuodelta 2016 ja GRIFK:n kohdalla lasken tietenkin vain yleisbudjetin mukaan kun seura ei maksanut mitään palkkaa pelaajilleen ja erittäin lähellä olin pudottaa palkkaa maksavista seuroista myös FC Jazzin, mutta on siellä tosiaan sitten lopulta kuitenkin jotain maksettu ja voi olla, että on ehkä ylikin kuin mitä tähän kohta laitan alle:

JJK

Yleisbudjetti: 750 000 euroa

Pelaajabudjetti: 300 000 euroa

TPS

Yleisbudjetti: 650 000 euroa

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa

FF Jaro

Yleisbudjetti: Miljoona euroa

Pelaajabudjetti: 365 400 euroa

AC Oulu

Yleisbudjetti: 400 000 euroa

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa

KPV

Yleisbudjetti: Miljoona euroa

Pelaajabudjetti: 600 000 euroa

GRIFK

Yleisbudjetti: 80 000 euroa

Pelaajabudjetti: Palkkaa ei maksettu pelaajille Ykkösessä

FC Haka

Yleisbudjetti: 700 000 euroa

Pelaajabudjetti: 230 000 euroa

EIF

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

FC KTP

Yleisbudjetti: 600 000 euroa

Pelaajabudjetti: 198 000 euroa (FC KTP:n pelaajabudjetti vastasi FC Jazzin yleistä liikevaihtoa vuonna 2016.)

FC Jazz

Yleisbudjetti: 120 000 euroa

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2016: 5,5 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2016: 2,2334 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2016: 550 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2016: 248 155,56 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2016 vuotta kohti: 22 559,5964 euroa vuoteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #138 : 10.12.2018 klo 21:21:52

Laitan vielä itse näillä näkymin melkein täysin varmat Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit viime vuodelta eli vuodelta 2017.

GRIFK:n kohdalla lasken nyt myös pelaajabudjetin mukaan kun seura alkoi maksamaan palkkaa pelaajilleen, mutta silti vähiten Ykkösen seuroista puhuttaessa ja aivan täysin varma en ole myöskään FC Hongan tai IF Gnistanin pelaajabudjeteista ja välillä IF Gnistanilla sanottiin olevan kovakin pelaajabudjetti vaikkakin ei yläraja tainut kuitenkaan olla sitä 100 000 euroa ja jos oli niin missään tapauksessa ei ainakaan 150 000 euroa kun mitä olen joskus kuullut huhuissa vaikkakin nämä asiat saa tietenkin paremmin asioista tietävät ilmoittaa niin korjaan sen tilanteen sitten tarpeen mukaan:

TPS

Yleisbudjetti: 800 000 euroa

Pelaajabudjetti: 190 000 euroa

FC Honka

Yleisbudjetti: 562 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

KPV

Yleisbudjetti: 900 000 euroa

Pelaajabudjetti: 500 000 euroa

AC Oulu

Yleisbudjetti: 420 000 euroa

Pelaajabudjetti: 210 000 euroa

FF Jaro

Yleisbudjetti: Miljoona euroa

Pelaajabudjetti: 500 000 euroa

FC Haka

Yleisbudjetti: 700 000 euroa

Pelaajabudjetti: 230 000 euroa

EIF

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

OPS

Yleisbudjetti: 210 000 euroa

Pelaajabudjetti: 105 000 euroa

GRIFK

Yleisbudjetti: 110 000 euroa

Pelaajabudjetti: 30 000 euroa

IF Gnistan

Yleisbudjetti: 180 000 euroa

Pelaajabudjetti: 61 200 euroa

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2017: 5,082 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2017: 2,3262 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2017: 508 200 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2017: 232 620 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2017 vuotta kohti: 21 147,2727 euroa vuoteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #139 : 10.12.2018 klo 21:25:03

Viime vuonna FC KTP tai nykypäivän ja nykyajan KTP pelasi Kakkosessa 300 000 euron yleisbudjetilla ja pelaajabudjetti oli 100 000 euroa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #140 : 18.12.2018 klo 00:02:53

Pitkän harkinnan jälkeen olen päättänyt laittaa vielä erittäin alustavan tämän vuoden Ykkösen eli vuoden 2018 myös erittäin alustavat yleisbudjetit ja pelaajabudjetit.

Syy niiden erittäin vahvaan alustavuuteen ovat tämän kauden Ykkösen osalta olleet epävarmuudet tietojen osalta siihen mitä tulee yleisbudjetteihin ja pelaajabudjetteihin ja lisäksi liikevaihtotietoja ja talousarvioita ei vielä tietääkseni ole tämän vuoden osalta julkaistu vaan ne julkaistaan vasta seuraavan vuoden puolella.

Tai näin ainakin on ennen tehty varsin usein.

Laitan vielä siis itse näillä näkymin erittäin alustavat Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit kuluneelta vuodelta.

Valitettavasti muutama seura on tiedoiltaan erittäin epävarma ja Klubi 04:n yleisbudjetit ja pelaajabudjetit joudun valitettavasti etenkin pistämään hyvin vahvojen kysymysmerkkien alle koska juuri mitään tietoa siitä ei ole liikkunut julkisuudessa ja paljoa paremmassa eivät ole tiedot myöskään KTP:n tai JJK:n tilanteesta ja myös AC Kajaanin pelaajabudjetti on kyseenalainen.

Myös aivan kärkiseurojen kohdalla budjeteissa mitaten on vielä epäselvää niiden mahdollinen asema miljoonaseuroina tai se, että ylittivätkö ne lainkaan miljoonaa euroa yleisissä budjeteissa tai oliko niiden pelaajabudjetit yhtään enempää kuin puoli miljoonaa euroa.

Tässä tapauksessa en vahvan alustavuuden takia julkaise poikkeuksellisesti ainakaan toistaiseksi myöskään kokonaisia yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja tai niiden eri keskiarvoja.

Seuroihin muuta asiaan liittyvää tietoa tai arviota siitä tulee, että mikä tilanne niiden budjeteissa niin yleisen budjetin kuin pelaajabudjetin osalta on ollut ja ne tulevat suluissa heti budjettien perään.

Nämä asiat saa tietenkin paremmin asioista tietävät ilmoittaa niin korjaan sen tilanteen sitten tarpeen mukaan ja viimeistään korjaan virheet sitten mikäli niitä ei korjata tai Klubi 04:n tilanteeseen tule lisäselvitystä niin kunhan eri seurojen talousarviot julkistuvat:

HIFK

Yleisbudjetti: 350 000 euroa (HIFK:ssä oltiin valmiita käyttämään mitä tahansa 300 000-400 000 euron välillä Ykkösessä tänä vuonna.)

Pelaajabudjetti: 150 000 euroa (HIFK:ssä oltiin valmiita pienentämään Ykkösessä tänä vuonna pelaajabudjettia alimmillaankin 140 000 euroon.)

KPV

Yleisbudjetti: 800 000-Miljoona euroa (KPV:llä oli Ykkösen suurin yleisbudjetti ja mahdollisesti myös pelaajabudjetti joka muussa tapauksessa oli toiseksi suurin. Tosin välillä KPV:n sanottiin hieman alentaneen budjettejaan ja välillä myös korottaneen budjettejaan. KPV kuitenkin oli yksi kahdesta enintään mahdollisesta miljoonaseurasta tällä kaudella. Pienimmilläänkin yleisbudjetti ja pelaajabudjetti lienee kuitenkin ollut enemmän silti kuin esimerkiksi FC Hakalla tai aivan äärimmillään olleella FC KTP:llä.)

Pelaajabudjetti: 350 000-500 000 euroa (KPV:llä oli enintään saman verran pelaajabudjetti kuin mitä toisella mahdollisella Ykkösen miljoonaseuralla ja muutoin pelaajabudjetti oli sitä pienempi. Toisaalta 350 000 euron pelaajabudjetti on jo melko pieni ellei sitten tämä toinen kohta esiteltävä miljoonaseura Ykkösestä pienentänyt pelaajabudjettiaan myöskin.)

EIF

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

AC Oulu

Yleisbudjetti: 476 000 euroa

Pelaajabudjetti: 238 000 euroa

FC Haka

Yleisbudjetti: 750 000 euroa (Yleisbudjetti vihdoin ja viimein kasvoi muutamaan viime vuoteen nähden ja sitä mahdollisesti ollaan tuleville vuosille nostamassa kenties paljonkin ja Veikkausliigassa näillä näkymin yleisbudjetti saattaisi nousta yli miljoonan euron.)

Pelaajabudjetti: 230 000 euroa (Pelaajabudjetti luvattiin pidettävän nyt viimeistä kertaa tällä summatasolla kuten on ollut viime vuosina ja ensi vuodeksi ollaan nostamassa summaa selvästi tai edes hieman jolloin summa lienee pienimmilläänkin edes 250 000 euroa ja suurimmillaan 350 000-450 000 euroa ja ehkä kenties ihan suurimmillaan jopa 500 000 euroa, mutta vain mikäli mennään lähes miljoonaan euroon jo nyt Ykkösessä mikä ei ehkä ensi vuodelle ole välttämättä järkevä siirto vaikkakin 2020-2021 ja ehkä myös 2022 on eri ääni mahdollisesta miljoonaseurasta puhuttaessa kellossa.)

FF Jaro

Yleisbudjetti: 800 000-Miljoona euroa (Suurimmillaan Jaro oli toinen miljoonaseura tai mahdollisesti KPV:n karsiessa yleisbudjettiaan myös ainoa miljoonaseura. Välttämättä Jarollakaan ei ollut miljoonaa pelissä tällä kaudella Ykkösessä ja välillä Jaron sanottiin leikanneen paljon summiaan, mutta leikkausten kohdennukset ilmeisesti rannikon ruotsinkielisen alueen lehtien mukaan eivät olleet sidoksissa yleisbudjettiin vaan pelaajabudjettiin tällä kaudella. Näistäkin asioista voi ilmoittaa mikäli jollakin on tästä tarkempaa tietoa.

Aivan pienimmillään Jaro yhdessä KPV:n kanssa olivat silti esimerkiksi FC Hakaa tai äärimmillään FC KTP:n isointa teoreettista yleisbudjettia edellä.)

Pelaajabudjetti: 350 000-500 000 euroa (KPV:n ollessa suurin pelaajabudjetiltaan Jarolla ei välttämättä ollut niin paljon rahaa pelissä tänä vuonna Ykkösessä. Pienin mahdollinen pelaajabudjettien summa ei tosin jäänyt KPV:stä paljonkaan, mutta alaraja saattoi olla niinkin pieni kuin vain hieman yli 300 000 euroa vaikkakin KPV:n pienimmän mahdollisen summan ollessa kyseessä sarjan suurimpana pelaajabudjettina olisi Jaron pelaajabudjetti ollut siinä tapauksessa useimmiten mainittuna kuitenkin 340 000-345 000 euroa kuin mitä esimerkiksi 320 000 euroa.)

FC KTP

Yleisbudjetti: 300 000-712 000 euroa? (KTP:n yleisbudjetti on tuntunut olevan myös erittäin hämärän peitossa eikä välttämättä pelaajabudjettikaan päätä ole huimannut. Kaikkein suurin mahdollinen yleisbudjetti on esiintynyt lähinnä erittäin erikoisissa Kymen Sanomien kirjoituksissa ja huhuissa. Toki mikäli tuo suhteellisen uskomaton nosto pitäisi paikkansa niin se tietysti olisi hienoa joskin erittäin riskialtistakin tältä seuralta. Lisäksi se näillä näkymin olisi ollut neljänneksi varakkain seura koko Ykkösessä kuluneena vuotena.

Kymen Sanomien mukaan kun on puhuttu säästöistä ja tuo pienin mahdollinen yleisbudjetti vastaisi viime vuoden Kakkosen suurbudjettia kun Kakkosessakin vietettiin säästökuuria.

Ennen tuota 712 000 euron ylärajaa suurin yläraja oli ainakin muutamien rannikon ruotsinkielisten sanomalehtien tietojen mukaan 650 000 euroa ja itse uskon vahvasti noin 600 000 euron yleisbudjettiin kun sellaiseksi sen sanottiin olevan mitoitettu ja sitä suurempiin yleisbudjetteihin mennään vain mikäli aletaan puhua erittäin vahvasta Veikkausliigan paikan tavoittelusta tai jo kun on noustu Veikkausliigaan. Siten KTP:n tilanne on melko epävarma.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa-336 000 euroa? (KTP:n pelaajabudjetti on pysynyt melko maltillisena joskin sitä on sanottu korotetun ja vain mikäli tuo ankarin mahdollisin säästökuuri pitäisi paikkansa niin se vastaisi Kakkosen pelaajabudjettia viime kaudelta jossa se tietenkin oli tähtitieteellistä tasoa. Ykkösessä se ei sitä olisi.

KTP:llä on ollut viime vuosina aika selkeä palkanjakoprosentti, mutta tuota kai tietääkseni on korotettu jolloin pienimmillään tänä vuonna pelaajabudjetti lienee todellisimmin ollut 150 000-300 000 euroa eli noin puolet ja tuo isoin mahdollinen summa pohjautuu osin vain siihen, että mikäli KPV ja FF Jaro viettivät säästölinjaa omissa pelaajabudjeteissaan. Tuon 712 000 euron yleisbudjetin yhteydessä Kymen Sanomien huhuissa mainittiin siinä tapauksessa pelaajabudjetin olleen 210 000 euroa.)

AC Kajaani

Yleisbudjetti: 450 000 euroa

Pelaajabudjetti: 260 000-360 000 euroa? (AC Kajaanilla sanottiin kyllä olleen melko kovat pelaajabudjetit edelleen sen noustua takaisin Ykköseen, mutta alaraja voi olla pienempikin. Itse ennen tuota ylintä mahdollista pelaajabudjettia pidin todennäköisimpänä enintään 300 000 euron pelaajabudjettia jos sitäkään.

AC Kajaanin osalta tuo 360 000 euron ylärajasumma vastaisi sitä summa millä se pelasi Kakkosessa viime vuonna ja sillä rahalla AC Kajaani oli Kakkosen varakkain seura. AC Kajaanilla on ollut Kakkosessa ajoittain käsittämättömän kovat palkat sarjatasolleen, mutta syy on vain ja ainoastaan ollut sen melko lukuisissa ulkomaalaispelaajissa.

Joitakin vuosia sitten sanottiin, että mikäli ulkomaalaisnimiä ei pelaisi Kakkosessa tässä seurassa niin se olisi maksanut enintään 100 000-150 000 euroa omille pelaajilleen kun Kakkosen suuren rahan seuran nimeä haluttiin kantaa ihan välttämättä ja muutoin oikeammin puhuttiin realistisemmin sellaisesta 30 000-95 000 euron välillä olleesta summasta josta summa olisi ollut osin sidoksissa siihen, että paljonko joukkueen Valmentaja olisi ottanut palkkaa kulloisellakin kaudella ja Kakkosessa valmentajapalkat isoimmillaan ainakin mitä ilmeisimmin ovat pyörineet 20 000-24 000 euron luokassa. Tuota luokkaa ne ainakin olivat joitakin vuosia sitten.

20 000 euron valmentajapalkalla joitakin vuosia aiemmin AC Kajaani olisi maksanut pelaajilleen Kakkosessa enintään 50 000 euroa vuoteen. Nyt tietenkin AC Kajaanin budjettia ollaan vakavati karsimassa ilman ihmeitä joten kulutusjuhlat taitavat olla ehkä ohi ja mikäli kuluneelta kaudelta on parempaa tietoa niin saa korjata.)

JJK

Yleisbudjetti: 200 000 euroa-500 000 euroa? (JJK:lla on ollut äärimmäisen suuri säästökuuri joka saattoi olla jopa liian suuri kun joukkue katastrofaalisesti putosi Kakkoseen ensi kaudeksi. Säästökuuria ollaan joko jatkamassa tai se on päätetty lopettaa ja jos on niin siinä tapauksessa tuolla alarajasummalla pelataan toivon mukaan Kakkosta ensi kaudella. Toisaalta on puhuttu ainakin joskus Keskisuomalaisen mukaan jopa entistäkin rajummista leikkauksista jolloin yleisbudjetti olisi saattanut pienentyä aina 100 000 euroon asti.

Yläraja on äärimmäinen ja ilman todella vahvoja todisteita melko epäuskottava paitsi siinä tapauksessa, että se olisi saanut pitää joitakin menettämiä tukijoitaan ja ilman paljon kesken kaudenkin tai ennen kautta olleita valtavia leikkauksia. Leikkausbudjetin ja ilmeisesti osin syystäkin viime vuosien oletettavan ja myös toteutuneiden rahastuksien tai monien mielestä myös tuhlailevuuden takia JJK:lla ollaan oltu melko hiljaisia näistä luvuista etenkin seurajohdon osalta.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa-250 000 euroa? (JJK:lla on pelaajabudjetissakin ollut erittäin paljon leikkauksia ja mikäli vielä yleisbudjetti suuri olisi ollutkin niin pelaajabudjettia on käsittääkseni leikattu todella paljon.

Paljoa ei puutu viime vuosien Ykkösen Pyhä Henki-tason eli GRIFK:n, FC Jazzin ja JIPPO:n pelaajabudjettien summista jolloin JJK:lla olisi ollut toiseksi pienin tai jopa pienin pelaajabudjetti Ykkösessä tänä vuonna. Tosin tämä koskisi vain alarajaa ja vain kaikkein kovimpia mahdollisia pelkästään huhuissa esiintyviä leikkauksia. Ylärajallakin pelaajabudjetin sanottiin olleen melko korkea ja joissakin huhuissa ne eivät ylittäneet FC KTP:n tai edes AC Oulun pelaajabudjettia koska tuolla ylärajalla olisi menty AC Oulun pelaajabudjetin ylikin.)

Klubi 04

Yleisbudjetti: 80 000-200 000 euroa? (HJK:n farmiseurana Klubi 04:llä on saattanut olla yleisbudjetti suurempikin vaikkakin ei paljon enää tuota summaa pienempi. Yleisesti ottaen Klubi 04:llä oli joko pienin, toiseksi pienin, kolmanneksi pienin tai neljänneksi pienin yleisbudjetti koko sarjassa ja tämän saa vapaasti korjata paremmin tietävät.

Tosin Klubi 04:n yleisbudjetin sanottiin olleen ainakin viime vuosina olleen hyvin samanlainen vuosi vuodelta pois lukien mahdollisia lohkovaihtojen osuuksia alemmissa sarjoissa jolloin yleisbudjetit kuten myös pelaajabudjetit korotuksineen tai madalluksineen laskettiin ajokilometrien tai lentomatkakorvausten mukaan.)

Pelaajabudjetti: 30 000-150 000 euroa? (HJK:n farmiseurana Klubi 04:llä on saattanut olla suurempikin pelaajabudjetti, mutta melko takuuvarmasti on menty alle 200 000 euron. Kun muuten se olisi turhankin suuri ja yksi suurimpia Ykkösessä mitä se ei kyllä ole ollut. Jälleen pienin, toiseksi pienin, kolmanneksi pienin tai neljänneksi pienin pelaajabudjetti oli Klubi 04:llä Ykkösessä ja tämän saa vapaasti korjata paremmin tietävät.

Klubi 04 HJK:n mahdollisena farmiseurana saattoi olla tai saattaa olla myös jopa palkaton vaikkakin epäilen sitä. Tosin Klubi 04:n pelaajabudjetinkin sanottiin kaikessa pienuudessaan olleen ainakin viime vuosina olleen hyvin samanlainen vuosi vuodelta pois lukien mahdollisia lohkovaihtojen osuuksia alemmissa sarjoissa jolloin pelaajabudjetit kuten myös yleisbudjetit korotuksineen tai madalluksineen laskettiin ajokilometrien tai lentomatkakorvausten mukaan.)

Näillä näkymin kun talousarviot ennen pitkää tarkemmin julkaistaan niin palaan asiaan tai mikäli tuota lisätietoa tulee etenkin Klubi 04:n asemasta vaikkakin myös JJK:n, FC KTP:n ja AC Kajaanin tilanteetkin olisi hyvä tietää etteivät vaan ole turhan yläkanttiin tai alakanttiin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #141 : 29.12.2018 klo 09:31:39

Äänekosken Huimalla oli aikanaan melkoisia yleisbudjetteja kauteen Kakkosessa ja parhaimmillaan myös palkkaakin maksettiin vaikkakin melko niukalti edelleen huolimatta siitä miten muut seurat alkoivat sitä maksaa kustannuksiltaan nousevassa Kakkosessa 1990-luvun lopussa.

Huiman yleisbudjetti oli vuonna 1999 Kakkosen omassa lohkossaan 400 000 markkaa.

Viime vuonna vuorostaan Huima pelasi Kolmosta ja tippui Neloseen.

Kolmosessa Huiman yleisbudjetti oli 30 000 euroa ja palkanmaksusta ei voinut puhuakaan tietenkin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #142 : 30.12.2018 klo 12:29:11

Lahden FC City Stars oli mielenkiintoinen seura jonka kohtaloksi lopulta koitui tietenkin sulautuminen osaksi Lahden perinteikästä Kuusysiä tai nk. Kyykkää kun seura ihan välttämättä halusi palata vakavamieliseen kotimaiseen jalkapalloon mukaan täysin panoksin.

FC City Stars oli kuitenkin 2000-luvun puolivälissä ja 2010-luvun alussa vielä matkalla menestykseen omalla tavallaan.

Laitan tähän hieman sen yleisbudjetteja mitä on tiedossa ja parin viimeisen vuoden kohdalle laitan vain sulkuihin mietteitä siitä, että millainen yleisbudjetti sillä mahdollisesti oli:

FC City Starsin Yleisbudjetit vuosina 2006-2010

2006: 20 000 euroa (FC City Stars pelasi Kolmosessa.)

2007: 50 000 euroa (FC City Stars pelasi Kakkosessa.)

2008: 100 000 euroa (FC City Stars pelasi Kakkosessa.)

2009: Yleisbudjettia ei paljastettu. (FC City Starsin mainittiin pelanneen Salpausselän Reippaaseen verrattuna jättimäisellä yleisbudjetilla Kolmosessa jossa se oli ainakin rikkaimpien seurojen joukossa ja joissakin huhuissa FC City Stars oli jo Kolmosen rikkain seura sinä vuonna jolloin sillä lienee ollut yleisbudjetti mitä tahansa yli 100 000 euroa ylittänyt summa ja ehkä jopa 150 000 euroakin. On voinut olla enemmänkin tuotakin enemmän aina mielestäni jopa sinne 200 000 euron ylärajaan asti, mutta vuodesta 2008 eteenpäin FC City Stars oli tarvittaessa ajoittain saanut Kuusysin seuraperinnerahastolta muun muassa yleisbudjettiinsa laskutettuja toimistopalveluavustuksen nimellä kulkeneita hyvitystuloja jotka väistämättä nostivat FC City Starsin yleisbudjettia kauteen ja on otettava pakosti huomioon ainakin kaikkein villeimmissä Kolmosen budjettihuhuissa mitä tuolloin liikkui.)

2010: Yleisbudjettia ei paljastettu. (FC City Stars pelasi viimeisenä pelikautenaan jälleen Kakkosessa jossa sen edelliskauden Kolmosen jättiläismäinen yleisbudjetti, rikkaimpien seurojen tai rikkaimman seuran asema väistämättä laski matalammaksi, mutta sen sanottiin silti olleen enemmän kuin viimeksi Kakkosta pelatessa vuonna 2008 eli yleisbudjetti lienee ollut 110 000 euroa-150 000 euroa ja parhaimmillaan vuotta 2009 selvemmin jopa yli 200 000 euroa joskin myös Kakkosessakin tuo yleisbudjetti juuri tälle seuralle olisi ollut jo aika suuri ellei sitten tietenkin mukaan ole laskettu juurikin tuota toimistopalveluavustusta seuraperinnerahastolta Kuusysin puolelta.)

Vuodelle 2011 FC City Stars olisi kaiketi jälleen pelannut omalla seuran ennätysmäisellä yleisbudjetilla, mutta Kuusysi tuli ja otti tämän seuran paikan.
« Viimeksi muokattu: 30.12.2018 klo 12:54:50 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #143 : 30.12.2018 klo 12:35:26

FC Hämeenlinnassa oli Veikkausliigassa, Ykkösessä ja myös Kakkosessa ollessaan monenlaisia eri budjetteja ja tässä katsauksessa lisätään vuoden 2011 pelaajabudjetti:

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2003

Yleisbudjetti: 840 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2004

Yleisbudjetti: 1,285 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 440 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2007

Yleisbudjetti: 300 000 euroa

Pelaajabudjetti: 140 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2008

Yleisbudjetti: 230 000 euroa

Pelaajabudjettia ei paljastettu.

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2009

Yleisbudjetti: 250 000 euroa

Pelaajabudjetti: Pelaajabudjettia ei paljastettu

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2010

Yleisbudjetti: 270 000 euroa

Pelaajabudjetti: 50 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2011

Yleisbudjetti: 260 000 euroa (Ennen kautta Ykköseen haluttiin 325 000-350 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2012

Yleisbudjetti: 320 000 euroa

Pelaajabudjetti: 120 000 euroa

FC Hämeenlinna Kakkosessa 2013

Yleisbudjettia ei paljastettu.

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa

FC Hämeenlinna Kakkosessa 2014

Yleisbudjettia ei paljastettu.

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #144 : 30.12.2018 klo 13:40:37

Vuonna 1997 Veikkausliigan tuolloisen hallitsevan mestarin eli FC Jazzin yleisbudjettia tai pelaajabudjettia en harmittavasti onnistunut löytämään, mutta mielenkiintoisia sponsoritukia tuolloin ainakin onnistuin löytämään.

FC Jazzilla oli tuolloin hallitsevan mestarin asemastaan huolimatta hieman eri lehtien asenteista riippuen tai muutenkin ilman lehdistön huhupuheitakin oikeitakin talousvaikeuksia tiettyyn pisteeseen saakka.

Jos vielä talousongelmat esimerkiksi Porin Kaupunginvoudin kanssa pysyivät kurissa niin eräänlaiset sisäiset henkiset kohut eivät pysyneet aina pinnan alla.

Paljon muitakin kohuja tietenkin oli, mutta ehkä selvin ja pahin ainakin tuntui olevan kesken kauden ja 11.8.1997 voimaan astunut Valmentaja Jari Pyykölän erottaminen.

Välillä tuntui olevan vain ihme tai kerta kaikkiaan seurajohdolle liian iso mediakohun pelko estävän sen, että Pyykölää ei erotettu aiemmin kuin erotettiin sinä vuonna.

Samana vuonna ongelmaksi nähtiin myös ennen pitkää oikeaksi, noin kolmen vuoden kuluttua vuodesta 1997 eteenpäin paljastunut veronkiertoskandaalikin jonka kärjistyminen entistä härskimmäksi koettiin vuonna 1997 tietenkin tuolloin vielä tapahtuma-aikaan todella kiusalliselta julkisuudelta piilossa vaikkakin jo ennen vuotta 1997 tuota veronkiertoa oli esiintynyt ja mikä johti sitten omiin syytteisiinsä omana aikanaan ja ajallaan.

Joka tapauksessa itse vuonna 1997 FC Jazz kohuistaan huolimatta oli muun muassa Satakuntaliiton sponsoroitavana.

Satakuntaliiton lähtökohtainen sponsorituki oli 300 000 markkaa sinä vuonna.

Lisäksi FC Jazzin osalta sillä oli tarpeen tullen lupa käyttää Satakuntaliiton myöntämiä ylimääräisen sponsoroinnin lupaa jolloin sponsorituen katto oli 430 000 markkaa sinä vuonna joskin tietenkin tuo ylimääräisen sponsoroinnin lupa tuli käyttää perusteltuun tarpeeseen.

Satakuntaliitto lupasi myös 571 900 markan arvoisen mestaruusbonuksen FC Jazzille mikäli se kykenisi voittamaan ensimmäistä kertaa seurahistoriassaan perättäin Veikkausliigan mestaruuden. Oletettu mestaruusbonus oli kolmanneksen korkeampi siis kuin tuo sponsorituen sen vuoden kattosumma.

FC Jazz oli tietenkin lopulta 7:s Veikkausliigassa 1997 joten Satakuntaliiton ei tosiaan tarvinnut tuota mestaruusbonusta tietenkään maksaa sille.

Satakuntaliiton ja FC Jazzin sponsoroinnin merkittävinä puuhamiehinä normaalien seuran talousvastaavien lisäksi olivat Porin Maakuntajohtaja Pekka Turunen, FC Jazzin Puheenjohtaja Ilkka Huttunen ja tuolloinen EU-komissaari Erkki Liikanen.
« Viimeksi muokattu: 30.12.2018 klo 13:44:16 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #145 : 30.12.2018 klo 14:05:09

Vuoden 1985 SM-Sarjaan ei ratkaisevaa selvyyttä vieläkään ole tullut rikkaimman seuran asemaan Kopareiden, HJK:n tai Hakan välillä ja puhumattakaan sitten myös mahdollisen FC Kuusysin rahavuodesta.

Siinä tapauksessa vuosi jolloin esimerkiksi FC Kuusysi oli edes yhden vuoden ajan Suomen rikkain seura näyttää olevan vuosien 1982-1984 ja vuoden 1987 aikana ollut vuosi.

Näistä todennäköisimmin vuosina 1983-1984 ja vuonna 1987 viimeistään FC Kuusysi oli yhden vuoden ajan Suomen rikkain seura SM-Sarjassa koska Haka, HJK ja Koparit budjetoivat vähemmän sinä vuonna kun FC Kuusysin sanottiin tilapäisesti olleen Suomen rikkain seura ja silloin kun FC Kuusysi oli edes vuoden ajan Suomen rikkain seura niin silloin sillä oli yleisbudjetti 1,8 miljoonaa markkaa.

Näillä näkymin kuitenkin FC Kuusysin SM-Sarjan ja Suomen Rikkaimman Seuran asema jalkapallossa 1980-luvun osalta alkaa käydä silti hyvin vähiin vaihtoehtojensa osalta. Lähinnä vain enää vuosina 1984 ja 1987 se sitä voisi enää olla ja vuonna 1987 todella vankasti todennäköisimmin mikäli HJK, Haka ja Koparit joutuivat viettämään välivuotta rahavirtojensa kanssa.

Vuosi 1983 voisi sitä muutoin olla, mutta Kopareilla saattoi olla tuolloin näillä näkymin ehkä sittenkin vuotta 1984 todennäköisemmin se tuolloin uskomattoman oloinen 7 miljoonan markan yleisbudjetti. Vuonna 1982 vuorostaan rikkaimmat seurat saattoivat olla Koparit ja KuPS mikäli ei sitten HJK tai Haka ihmeitä järjestä ja mikäli niiden yleisbudjetit erittäin tarkasti jostakin löytyisi.

Kuitenkin pientä ratkaisevaa selvyyttä vuoteen 1985 ja SM-Sarjaan siltä vuodelta on kyllä muuten tullut muun muassa erilaisten pienten eturahojen kuten pinnarahojen ja bonusrahojen muodossa.

Hakalla niiden sanottiin vuonna 1985 olleen toiseksi korkeimmat molempien osalta ja Kopareilla kolmanneksi korkeimmat molempien osalta kun korkeimmat olivat HJK:lla. FC Kuusysillä ja KuPS:lla olivat neljänneksi tai viidenneksi korkeimmat pinnarahat ja bonusrahat.

HJK:n Thomas Ziliacuksen mukaan heidän pinnarahansa oli 500 markkaa sinä vuonna ja bonusraha oli myös korkein.

Ziliacuksen mukaan Hakalla pinnaraha oli 450 markkaa ja Kopareiden pinnaraha oli 400 markkaa. FC Kuusysin ja KuPS:n pinnarahat pyörivät hieman siitä seuran rahatilanteesta riippuen 300-350 markassa.

Hakalla oli mahdollisuus nousta Suomen varakkaimmaksi seuraksi vuonna 1985 SM-Sarjassa, mutta se menetti jälleen vuoden 1984 tapaan paljon varakkaita sponsorisopimuksia jotka olisivat sen ainakin niillä rahoilla mitä huhuttiin niin nostaneet SM-Sarjan tuolloiseksi kautta aikain rikkaimmaksi seuraksi.

Valitettavasti Haka menetti muun muassa HOP:n, Volvon, FIAT:n, Finnairin ja Apu-lehden sponsorisopimukset ainakin niissä summissa joiden summat jo pelkästään ellei sitten viimeistään yhteisenä könttäsummana olisivat nostaneet sen varakkaimmaksi seuraksi Suomessa.

Finnairin esimerkiksi huhuttiin tarjonneen useita miljoonia markkoja lähivuosille ja pelkästään vuodelle 1985 pelkkää miljoonaa markkaa ennen sitten yllättävää mielenmuutosta kielteisempään suuntaan.

Hakalla oli HJK:n tapaan myös jälleen paljon muita oheisetuja kuten työpaikkaetuja, opiskelijaetuja ja myös leasing-autoetua.

« Viimeksi muokattu: 30.12.2018 klo 14:11:53 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #146 : 30.12.2018 klo 14:37:41

Ismo Liuksen FC Kuusysin aikoina ollut rahamiehen vuosi tietysti oli aikanaan SM-Sarjan liikkeelle laukaiseva voima siihen miten isoihin palkkoihin pelaajien suhteen oltiin matkalla.

Kuitenkaan Ismo Lius ei välttämättä ehtinyt olla tai ei edes ollut SM-Sarjan eniten rahaa tienannein pelaaja sen historian eli vuoden 1989 loppuun mennessä.

Vuonna 1989 SM-Sarjan viimeisenä vuotena oli aikanaan iso kohu seuroista rikkaimman eli HJK:n ja sen pelaajan Petri Tiaisen pelkästä yleispalkkiostakin kauteen.

Tuon kohun keskellä Tiaista sanottiin usein SM-Sarjan kautta aikojen rikkaimmaksi pelaajaksi ja mikäli hän ei sitä ollut niin vaikea on tietenkin sanoa, että kuka muu pelaaja olisi sitä vuonna 1989 SM-Sarjassa voinut olla?

Ajaxissa Tiainen tosiaan pelasi, mutta jatkuvat molempien takia tapahtuneet loukkaantumiset söivät hänen uransa niin Hollannin Eredivisien kuin myös tuolloin paljon hehkutettujen mahdollisten muiden eurokenttien liigojen ja divisioonien suhteen.

Eredivisiessä sinänsä erittäinkin lupaava ura jäi loukkaantumisten ja jatkuvan kasvattiseuroihin lähettämisen tai siellä pelaamisen uran takia vain 8 ottelun mittaiseksi.

Petri Tiaisen kokonaispalkan sanottiin nostaneen hänet ehkäpä SM-Sarjan ajan ainoaksi tai ainakin erittäin harvaksi miljonääriksi alallaan.

Miljonääri hän tietenkin oli enintäänkin vain markoissa.

Lisäksi miljoonapalkka tai jopa vähän yli miljoonaankin markkaan kohonnut lopullinen palkka oli erittäin paljon kiistanalainen niin lehdistön kuin myös ihan tavallisten jalkapallon ystävien keskuudessa ja piti monien mielestä sisällään muun muassa ilmaiset asuntoedut ja eräänlaiset muut hyvitysmaksut mitä HJK Suomen rikkaimpana seurana tuolloin joillekin erittäin kovan luokan palkkoja nauttineille pelaajille tuolloin maksoi.

Opiskelijaetuja ja muitakin työpaikkaetuja Tiainen tietenkin nautti tuolloin tai hänellä olisi ainakin niitä lupa ollut nauttia.

Lähtökohtaisesti totta kuitenkin oli ainakin Tiaisen yleisesti hyväksytty yleispalkka ja se oli noussut selvästi vuosina 1982-1986 myös muun muassa Ismo Liuksenkin pelaajauran kohuna olleen 100 000 markan peruspalkkion rajan yli kirkkaasti.

Tiaisen peruspalkkio oli vuonna 1989 350 000 markkaa, yleisesti ottaen kokonaispalkan sanottiin olleen 500 000 markkaa ja eräänlainen viimeinen 'hyväksytty' yläraja niin lehdistön kuin esimerkiksi jalkapallon ystävien keskuudessa jo bonukset mukaan lukien oli lopullisen vuosipalkan osalta 850 000 markkaa ja jopa tässäkin summassa tuntui ajoittain olevan ainakin edes vähän ilmaa mukana koska se vain tuntui niin uskomattoman kovalta palkalta Suomen oloissa siihen aikaan vaikka HJK:lla olikin ylivoimaisesti suurin ja useita miljoonia markkoja käsittänyt budjetti Suomessa yhdessä Hakan kanssa myös jo vuonna 1989.

Ja huolimatta toki myös vuosien 1986-1989 välisenä aikana näin esimerkiksi väistämättä nousseista SM-Sarjan pelaajapalkoistakin näin muutenkin.
« Viimeksi muokattu: 30.12.2018 klo 14:43:07 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #147 : 30.12.2018 klo 17:09:56

Parolan Visa oli vuosina 2014-2016 mielenkiintoinen pienseura.

Vaikkakin harmittavasti ei sen yleisbudjetteja itsessään ole paljastunut tarkasti niin vuoden 2016 Kolmosen budjettiarvioita tulee pian tähän alle kun sen yleisbudjetin vaihtoehtoja siitä, että millainen se oli niin on mitä ilmeisimmin ollut tasan kaksi kappaletta.

Parolan Visa tai ParVi pelasi vuonna 2014 Vitosessa ja vuonna 2015 Nelosessa.

Näiden sarjojen yleisbudjetilla ei ollut vielä kovinkaan suurta eroa.

Kuitenkin Kolmonen oli tunnetusti ensi kertaa edes jotenkin erittäin vaativa sarjataso omalla tavallaan.

Esimerkiksi matkakulut pelkästään Parolan Visalle tai ParVille oli 5000 euroa ainakin tietääkseni ellei paljonkin enemmän kun Nelosesta siirryttiin pelaamaan Kolmosta minkä verran kerta kaikkiaan yleisbudjetissa oli pakko olla vuotta kohti varaa.

Kolmoseen lähdettiin ainakin lähtökohtaisesti tuolloin hakemaan nimenomaan säännöllistä olemista ja kehittymistä vailla joskus kaukaisessa tulevaisuudessa siintävää Kakkosen sarjapaikkaa varten.

Todellakaan Parolan Visa tai ParVi ei halunnut olla Kolmosen onnenonkijaseura tai köyhälistöseura mikä olisi mennyt jollain 10 000 euron yleisbudjetilla tai sen alle pelaamaan Kolmosta ja mikä olisi kerran sen koettuaan pudonnut pysyvästi takaisin Neloseen.

Tosin Kolmosen ja Nelosen välillä sahaavan hissijoukkueen asema saattoi olla todellista koska Kolmonenkin tavallaan oli jo niin iso haaste ja aluksi sellainen hyväksyttiin mahdollisuudeksi pari vuotta sitten.

Parin vuoden takaisen Parolan Visan tai ParVi:n yleisbudjetista vuodelta 2016 tulee nyt näillä näkymin arvuuttelua tässä kun vaihtoehtoja oli tasan kaksi kappaletta:

Vaihtoehto numero 1: Parolan Visan tai ParVi:n yleisbudjetti oli Kolmosessa pari vuotta sitten vuonna 2016 mitä tahansa 15 000-30 000 euron välillä ja aivan enintään ylärajana sen yleisbudjetin osalta puhuttaessa Kolmosessa oli 45 000 euroa.

Lisäksi joissakin lehdissä sanottiin Parolan Visan tai ParVi:n yleisbudjetin olleen melko suuri jo Nelosessakin ja nimenomaan siis se olisi ollut Nelosen kolmen vuoden takaista eli vuoden 2015 yleisbudjettia suurempi nimenomaan tuon äsken sanotun 15 000-30 000 euroa korkeintaan 45 000 euron ylärajalla ja siitä tietenkin napsaisi loppusummasta pois 5000 euroa ainakin ne matkakulut.

Toisaalta jotkut lehdet sanoivat myös tuolloin, että nimenomaan Kolmosessakin matkakulut olivat siis 5000 euroa Nelosen vastaavia matkakuluja suuremmat.

Vaihtoehto numero 2: Parolan Visan tai ParVi:n yleisbudjetti Kolmosessa pari vuotta sitten vuonna 2016 olisi edelleen ollut hyvin pieni, mutta silti kaksinkertainen Nelosen kolmen vuoden takaiseen eli vuoden 2015 yleisbudjettiin tai ihan marginaalisesti yli kaksinkertainen Vitosen neljän vuoden takaiseen eli vuoden 2014 yleisbudjettiin nähden. Matkakulujen sanottiin siinä tapauksessa olleen jopa vain tuon 5000 euroa kun Nelosessa ja Vitosessa matkakulut olivat olleet tuota pienemmät.

Tiedä sitten, että kumpi noista vaihtoehdoista sitten on ollut totta kaikkiaan?
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #148 : 30.12.2018 klo 17:17:25

HJS:llä eli Hämeenlinnan Jalkapalloseuralla ja sen nykyään varsinaisella jalkapallon edustusjoukkueella eli HJS Akatemialla (Kun itse pääseura ei halua viheriölle palata vaikkakin mene ja tiedä jos sitten tulevaisuudessa?) oli pari vuotta sitten Nelosessa sama yleisbudjetti kauteen kuin juurikin äsken mainitulla Parolan Visalla tai ParVi:lla Kolmosessa vuonna 2016.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #149 : 30.12.2018 klo 17:32:33

Nokian Pyryllä oli aikanaan erittäin nopeasti kasvavia yleisbudjetteja omalla tasollaan 1990-luvun lopulla.

Sen sanottiin olevan parhaimmissa hehkutuksissa tulevaisuuden Ykkösen ja Veikkausliigan miljoonaseura markoissa ja jopa myös tulevissa euroissa 2000-luvulle lähdettäessä.

Laitan tähän seuraavaksi vuosien 1997-1999 yleisbudjetteja ja näkemyksiä Nokian Pyryltä sulkuihin:

1997: 600 000 markkaa (Nokian Pyry pelasi tuolloin Kakkosta ja tuolloin sen yleisbudjetti oli muun muassa Atlantis FC:tä tai myöhemmin FC Atlantiksen 450 000 markan yleisbudjettia suurempi. Nokian Pyryn yleisbudjetti oli tuolloin Atlantis FC/FC Atlantis-seuraan verrattuna Kakkosessa kohtuullinen, tyydyttävä ja tietyin rajaehdoin myös hyvä yleisbudjetti vaikkakin tuolloin Kakkosessakin yleisbudjetit alkoivat olla huikeassa nousussa.

Se saattoi olla ehkä ihan vähän myös alakanttiin, mutta verrattuna vaikkapa Atlantis FC/FC-Atlantis-seuraan sen alakantissa oleminen oli hyvin vähäistä Kakkosessa. Toki Ykkösessä tuollaisella yleisbudjetilla ei olisi kyllä pärjännyt ja siellä se olisi ollut aika alakanttiin. Ja Nokian Pyry ei missään tapauksessa halunnut olla IF Gnistanin kaltainen Pyhän Hengen seura rahallisesti sanottuna vuoden 1998 Ykkösen arvioissa.)

1998: 700 000 markkaa (Nokian Pyry oli noussut pelaamaan Ykköseen ja Ykkösessä 20 vuotta sitten tämäkin yleisbudjetti kriittisimmillään oli aika alakanttiin, mutta ei liikaa. Se oli edelleen kohtuullinen, tyydyttävä tai tietyin rajaehdoin myös hyvä yleisbudjetti kun Ykkösessä viimeistään oli jo todella monta miljoonien markkojen seuraa tuolloin sitä pelaamassa.

Ikävänä puolena kuitenkin 700 000 markan yleisbudjetilla ei vain voinut monen mielestä tuolloin kasvavien miljoonien markkojen seurojen puristuksessa kilpailla kovinkaan kilpailukykyisesti.)

1999: 800 000 markkaa (Nokian Pyryn yleisbudjetti vuoden 1999 Ykkösessä melkein 20 vuotta sitten ja parin päivän kuluttua jo oikeastikin 20 vuotta sitten olleessa Ykkösessä oli ristiriitaisen mielenkiintoinen. Nokian Pyryn sanottiin tuolla yleisbudjetilla olleen rikkain sellainen seura Ykkösessä jolla ei ollut heittää miljoonaa markkaa peliin.

Pyryn yleisbudjetin todettiin riittävän olemaan hyvä ellei mestarillista luokkaa nimenomaan vertaistensa joukossa ja ansaitsevan parempaa tuolloin oletettavissa olleille lähivuosille ja pelkoa ei tuolla yleisbudjetilla ollut ainakaan huonompien seurojen hyppimisestä silmille lähtökohtaisesti.

Edelleen sanoen valitettavasti monella muulla Ykkösen seuralla sitten olikin miljoonia heittää peliin markoissa laskien. Ja jossain määrin enemmänkin juuri tuo vuoden 1999 yleisbudjetti olisi ollut se mikä ainakin mielellään olisi tarvittu jo vuosiksi 1997-1998 niin Kakkoseen kuin Ykköseen.)
« Viimeksi muokattu: 30.12.2018 klo 17:39:36 kirjoittanut Piippu-Virtanen »

 
Sivuja: 1 ... 5 [6] 7 ... 16
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines