Historiaa liigajoukkueiden taloudesta

[Piippu-Virtanen]

FC Hämeenlinnassa oli Veikkausliigassa, Ykkösessä ja myös Kakkosessa ollessaan monenlaisia eri budjetteja ja tässä katsauksessa lisätään vuoden 2002 yleisbudjetti ja pelaajabudjetti:

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2002

Yleisbudjetti: 890 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2003

Yleisbudjetti: 840 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2004

Yleisbudjetti: 1,285 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 440 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2007

Yleisbudjetti: 300 000 euroa

Pelaajabudjetti: 140 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2008

Yleisbudjetti: 230 000 euroa

Pelaajabudjettia ei paljastettu.

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2009

Yleisbudjetti: 250 000 euroa

Pelaajabudjetti: Pelaajabudjettia ei paljastettu

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2010

Yleisbudjetti: 270 000 euroa

Pelaajabudjetti: 50 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2011

Yleisbudjetti: 260 000 euroa (Ennen kautta Ykköseen haluttiin 325 000-350 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2012

Yleisbudjetti: 320 000 euroa

Pelaajabudjetti: 120 000 euroa

FC Hämeenlinna Kakkosessa 2013

Yleisbudjettia ei paljastettu.

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa

FC Hämeenlinna Kakkosessa 2014

Yleisbudjettia ei paljastettu.

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa

[Piippu-Virtanen]

Aiemmin todetusti MP:llä eli Mikkelin Palloilijoilla totisesti oli vuonna 1991 Futisliigassa kaikkein pienimmät pelipaitojen mainoshintapaikat.

Sama juttu oli ollut myös jo vuonna 1990 jolloin MP on saattanut ehkä olla tuolloinkin yksi köyhimpiä ellei ehkä köyhin Futisliigan seura joka kuitenkin vuosina 1990-1991 olisi pelannut erinomaisesti yli rajojensa, parantaen pronssista hopeaan vuoden sisällä.

MP:n kokonaishintapaikat pelipaidoissa Futisliigassa olivat vuonna 1990 olleet 70 000 markkaa ja vuonna 1991 ne eivät olleet korottuneet kuin 75 000 markkaan asti.

Ne vastasivat keskimäärin tuon ajan normaalien Futisliigan seurojen tai kaikkein rikkaimpien Futisliigan seurojen pelipaitamainosten pienempiä hintoja.

Futisliigassa vuonna 1990 pelipaitojen mainoshintapaikkojen keskivertohinta oli 145 000 markkaa ja vuonna 1991 150 000 markkaa.

HJK:lla oli tietysti Futisliigan vuosina kalleimmat ja suurimmat hintapaikat.

Kaikkein kalliimmat hintapaikat esimerkiksi vuonna 1991 olivat jo miljoonaluokkaa markoissa ja muutoin sitten mentiin yli puolen miljoonan markan luokassa tai tämän alle ja edelleen useissa sadoissa tuhansissa markoissa.

Kun MP:llä oli todellakin erittäin vaatimaton sponsoritilanne Futisliigassa vuosina 1990-1991 niin useasti seuran yleiskassan pelastivat jo tuolloin pahemmalta talousahdingolta erinäiset palkintorahat ja myös esimerkiksi erinäiset lipputulojen ylimäärät otteluista.

Vuoden 1991 MP:n Futisliigan omassa päätösottelussa OTP:tä vastaan Tauno Rehnin eli seuran puheenjohtajan mukaan tuli kerralla tienattua vuoden mainospaikkarahat juurikin lipputulojen muodossa pelkästään.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1998 Veikkausliigan yleisbudjetit ovat nyt löytyneet vihdoin ja viimein pitkän etsinnän jälkeen pitkästä aikaa nähtäville.

Pitkään luulin, että muun muassa ainakin YLE:n sivuilla olleen vanhemman uutisen mukaan kaikkien Veikkausliigan sen vuoden yhteenlasketut yleisbudjetit olisivat olleet 52 miljoonaa markkaa.

Aivan niin vähän ne eivät olleet vaikkakin YLE:n sivuilla olleen vanhemman uutisen mukaan se on saattanut olla vain alustavien Veikkausliigan seurojen oletetut yhteenlasketut yleisbudjetit.

Tai vaihtoehtoisesti melkein oikeat, mutta myös alkava numero kymmenluvuissa oli todellisuudessa kuutonen viitosella alkavan sijaan.

Tuolloin esimerkiksi Jarolla oletettiin olevan huomattavasti alempi yleisbudjetti eli sen korkeintaan 4 miljoonaa markkaa kauteen mitä se ei tietenkään ollut.

Laitan tähän siis Veikkausliigan vuoden 1998 yleisbudjetit sellaisenaan kun ne aivan oikeasti olivat ja joihinkin seuroihin tulee myös alustavia yleisbudjetteja sulkuihin:

FinnPa: 10 miljoonaa markkaa (FinnPa ylitti ensi kertaa suomalaisessa jalkapalloilussa 10 miljoonan markan rajapyykin tai saavutti sen sillä joissakin lähteissä sen sanottiin menneen hieman sen ylikin, mutta ilmeisesti niin pienesti jolloin se jäi raportoimatta sen kummemmin. Muutoin FinnPa:n pienin yleisbudjetti kaudelle oli 7,3-8 miljoonaa markkaa.)

HJK: 9,5 miljoonaa markkaa (HJK:n yleisbudjetit alustavasti olivat tätä pienempiä vaihdellen 6,5 miljoonasta markasta aina 9 miljoonan markan yleisbudjettiin asti. Suurimmillaan sen sanottiin menneen 10 miljoonaan markkaan myös, mutta toisaalta FinnPa:n tilanteeseen verrattuna ei löytynyt ainakaan ratkaisevia todisteita näin ja kun HJK:ta ei tosiaan tukenut Metsäliitto joka tuki sarjan suurimpana sponsorina juurikin FinnPaa. 9,5 miljoonan markan yleisbudjetti sivusi HJK:n omaa Futisliigan ajan ennätysmäistä yleisbudjettia.)

FC Haka: 9 miljoonaa markkaa (Alustavasti yleisbudjetti pyöri 7-8,5 miljoonan markan tasolla.)

Jaro: 8,5 miljoonaa markkaa (Pienimmillään yleisbudjetin sanottiin olleen 4 miljoonaa markkaa, mutta runsaiden ulkomaalaisten pelaajahankintojen takia ja muutenkin erittäin korkeiden pelaajapalkkojen takia Jarolla ei voinut kyllä olla mitenkään niin pieni yleisbudjetti kauteen kuin mitä sillä pienimmillään sanottiin olleen. Muutoin yleisbudjetti oli 7,3-8 miljoonan markan tasolla alustavasti.)

MyPa: 6,5 miljoonaa markkaa

VPS: 6,2 miljoonaa markkaa (VPS:llä oli lopulta suurempi yleisbudjetti kun alustavan piti olla vain 4,5 miljoonaa markkaa.)

TPS: 4,5 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 4,1 miljoonaa markkaa

PK-35: 3,6 miljoonaa markkaa

RoPS: 2,8 miljoonaa markkaa (RoPS:lla sanottiin olleen pienin yleisbudjetti Veikkausliigassa vuonna 1998 ja näin myös olikin.)

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1997 Veikkausliigan yleisbudjetit ovat nyt myös löytyneet kokonaisuudessaan pitkästä aikaa nähtäville.

Mitä ilmeisemmin aiemmin mainitsemani erään YLE:n sivuilla olleen vanhemman uutisen mukaisen summan osalta se on mennyt sekaisin myös vuoden 1997 vastaavien yleisbudjettien kanssa kun YLE:n sivun vanha uutinen yritti tarkoittaa vuotta 1998 sillä kaikessa virheellisyydessäänkin.

YLE:n sivun virheellisen väittämän mukaan yleisbudjetit kokonaisuudessaan vuonna 1998 olisivat olleet 52 miljoonaa markkaa kun ne tietenkin olivat oikeasti paljon enemmän.

Vuonna 1997 sen sijaan oikeastikin Veikkausliigan kaikkien seurojen yleisbudjettien summa oli pienempi ja lähempänä tuota virheellistä 52 miljoonan markan lukemaa.

Vuonna 1997 Veikkausliigassa kaikkien seurojen summat yhteensä yleisbudjettien osalta olivat 50 miljoonaa markkaa.

Laitan ne seuraavaksi tähän alle:
 
HJK: 9 miljoonaa markkaa

FinnPa: 8 miljoonaa markkaa

MyPa: 7,8 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 6,4 miljoonaa markkaa

VPS: 3,5 miljoonaa markkaa

Jaro: 3,45 miljoonaa markkaa

RoPS: 3,3 miljoonaa markkaa

TPS: 3,2 miljoonaa markkaa

FC Inter: 3,15 miljoonaa markkaa

TP-Seinäjoki: 2,2 miljoonaa markkaa

Rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien tutkimisen jälkeen oli kyllä MyPa:lla ja FC Jazzilla aikamoinen etumatka yleisbudjeteissa vuonna 1997 lopulta kuitenkin nk. Vepsuun eli VPS:ään vastoin aiemmin luulemaani, mutta toki heti VPS:n jälkeen sen alapuolella oli hyvin tasaista.

[Piippu-Virtanen]

Veikkausliigan palkintorahoja olen viime aikoina saanut selville eri vuosilta ja tarkemmin sanottuna vuosilta 1995-1997.

Harmittavasti vuosien 1992-1993 eli aivan ensimmäisiä Veikkausliigan ajan palkintorahoja en ole kovista yrityksistä huolimatta onnistunut löytämään.

Niitä mitä ilmeisimmin on maksettu, mutta ne ovat olleet erittäin pieniä summia.

Voittajan summa on voinut olla ehkä sama kuin mitä Futisliigassa 1991 eli 100 000 markkaa, mutta on voinut olla myös pienempikin summa.

Lisäksi Veikkausliigan aikana kun palkintorahoja on maksettu niin jostain syystä ainakin tunnuttiin tuolloin 1990-luvulla korostettavan vain kolmen parhaan summia toisin kuin mitä esimerkiksi Futisliigan aikana vuosina 1990-1991 jolloin palkintorahaa jaettiin 8:lle parhaalle seuralle.

Mikäli sitten kuitenkin Veikkausliigassakin enemmille seuroille aina vaikka 8:aan parhaaseen seuraan asti olisi maksettu palkintorahaa niin ne ovat olleet mitä ilmeisimmin sen verran pieniäkin, että julkisuudessa niistä ei keskusteltu tai ei ainakaan ollut mainintaa.

Myös uudet nuo vuoden 1995-1997 Veikkausliigan luvut koskevat vain kolmen parhaan palkintorahaa mikä ainakin tuntui kasvavan vuosittain kunnes jossain välin 1990-luvun loppua tai 2000-luvun alkua ne romahtivat loistonsa päivistä ja lopulta mitä ilmeisimmin jäivät pois kokonaan tai ainakin muuttuivat erittäin salaisiksi määriltään.

[Piippu-Virtanen]

Ennen varsinaista palkintorahan laittoa Veikkausliigan vuosilta 1995-1997 laitan tähän pari kappaletta muita summia mitä Veikkausliiga yhteistyössä Veikkauksen kanssa ilmeisesti hyvityksenä jakoi seuroille vuonna 1992 ja myös näillä näkymin vuonna 1993 kun palkintorahat olivat vielä liian vähäisiä joskin toinen näistä koskee vain vuotta 1992 koska tietääkseni tuota alle tulevaa toista tapahtumaa eivät Veikkausliiga tai Veikkaus halunneet enää vuodeksi 1993 järjestää:

Veikkauksen Yleisraha Veikkausliigan seuroille 1992 ja 1993: Enintään 1,5 miljoonaa markkaa mistä seuroille jaetussa osassa oli enintään miljoona markkaa ja Veikkaus itse pidätti 500 000 markkaa muihin tarkoituksiin kuten esimerkiksi yleiseen hätärahastoon mikäli tarvetta sellaisellekin olisi tullut ja tätä hallinnoi tietenkin Veikkausliigan oma toimielin yhdessä Veikkauksen kanssa.

Veikkauksen Veikkausliigan ja Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan Yhteisen Markkinoinnin ja Yleisön Palvelukisan Palkintorahat 1992: 381 600 markkaa josta voittaja eli FC Jazz sai 95 400 markkaa ja toiseksi sijoittunut VPS sai 47 700 markkaa ja loput 238 500 markkaa jaettiin siitä sitten muille ääniä saaneille seuroille niin monelle kappaleelle kuin oli osallistujia molemmista sarjoista.

[Piippu-Virtanen]

Ennen varsinaista palkintorahojen laittamista kolmen parhaan osalta Veikkausliigassa vuosina 1995-1997 ainakin näillä näkymin laitan vielä pikaisesti vuosien 1995-1997 väliseltä ajalta TPV:n ja FC Ilveksen erinäisiä bonuksia mitä niille luvattiin tuohon aikaan:

Vuonna 1995 TPV oli hallitseva Veikkausliigan mestari ja FC Ilves oli yksi köyhimpiä Veikkausliigan seuroja.

Molemmille silti luvattiin vuonna 1995 solmitun ja vuoteen 1997 asti ulottuvan lähtökohtaisen bonusten sopimusten osalta sama summa vuosittain.

Summa oli 500 000 markkaa.

Kyseinen summa TPV:n osalle oli luvattu vain mikäli se voittaa Veikkausliigan mestaruuden heti perään putkeen ja sitä ei ainakaan lähtökohtaisesti olisi uusittu tämän jälkeen mikäli TPV olisi sen voittanut vuonna 1995 tosiaan heti putkeen.

Sen sijaan FC Ilvekselle oltiin valmiita uusimaan tämä summa koska FC Ilves oli vuonna 1995 ja lähtökohtaisesti tulevillekin vuosille Veikkausliigassa FC Ilves totisesti olisi ollut vielä vaikka mestaruuden voittaessaankin rahan tarpeessa siinä missä TPV:n kaltaiselle seuralle se olisi ollut vain lisää rahaa jo ennestään melko isoon seurakassaan.

Vuodeksi 1996 tämä tarjous toistettiin Ilvekselle, mutta ei enää TPV:lle koska se oli pudonnut Ykköseen.

Vuoteen 1997 mennessä myös FC Ilves oli pudonnut Ykköseen.

TPV:llä Ykkösessä 1996-1997 ja FC Ilveksellä Ykkösessä 1997 oli vaihtoehtoisesti peliin astuneet erittäin pienet nk. Ykkösen Sijoituksen ja Nousun rahat jotka koskivat molempia seuroja vain mikäli ne nousevat joko Veikkausliigaan takaisin silloin kuin nousevat tai sijoittuvat enintään toiseksi tai kolmanneksi.

TPV:lle vuosina 1996-1997 ja FC Ilvekselle vuonna 1997 nousu Veikkausliigaan vuosina 1997-1998 joko yhden tai molempien seurojen ollessa kyseessä olisi tiennyt 100 000 markkaa josta tietenkin varsinaista nousurahaa oli ollut 50 000 markkaa ja loput olisi ollut nk. Hyvän Miehen Lisää sponsoreilta.

Sijoittuminen toiseksi olisi tiennyt TPV:lle ja FC Ilvekselle vuosina 1996-1997 Ykkösessä joko yhden tai molempien näiden siellä ollessa 60 000 markkaa josta toiseksi sijoittumisen varsinaista rahaa olisi ollut 30 000 markkaa ja loput olisi ollut nk. Hyvän Miehen Lisää sponsoreilta.

Lopulta sijoittuminen kolmanneksi olisi tiennyt TPV:lle ja FC Ilvekselle vuosina 1996-1997 Ykkösessä joko yhden tai molempien näiden siellä ollessa 40 000 markkaa josta kolmanneksi sijoittumisen varsinaista rahaa olisi ollut 20 000 markkaa ja loput olisi ollut nk. Hyvän Miehen Lisää sponsoreilta.

Vuonna 1995 jäi mestaruusbonus TPV:ltä helposti saamatta kun se putosi Ykköseen vuodeksi 1996 Veikkausliigasta ulos ja FC Ilves oli 7:s.

Vuonna 1996 TPV Ykkösessä oli toinen omassa lohkossaan jolloin se sai edes sijoitusrahansa eli 60 000 markkaa kun taas Veikkausliigassa FC Ilves oli 10:s ja putosi Ykköseen vuodeksi 1997.

Vuonna 1997 TPV ja FC Ilves Ykkösessä olivat TPV:n osalta toinen omassa lohkossa ja Ylemmässä Loppusarjassa viides jolloin se ei saanut sijotusrahaansa kun ne olivat alttiita myös sääntömuutoksille ja FC Ilves tietenkin jäi omaan lohkoon kasipaikalle eikä se saanut TPV:n tapaan myöskään sijoitusrahaansa.

Mikäli Ykköstä olisi pelattu vain lohkojärjestelmän mukaan pelkästään niin TPV olisi vuonna 1997 toisena ollessaan kuten oli niin muutoin saanut sijoitusrahansa eli 60 000 markkaa.

[Piippu-Virtanen]

Vuosina 1995-1997 Veikkausliigassa tosiaan palkintorahat tuntuivat kasvavan vuosittainkin lopulta varsin korkeiksi Veikkauksen ja Veikkausliigan osalta.

Alustavasti vuodeksi 1995 Veikkausliigan kolmen parhaan rahasumma oli jäämässä samaksi kuin mitä vuonna 1994 oli ollut Veikkausliigassa, mutta sittemmin niitä voitiin Veikkauksen myötävaikutuksella korottaa suuremmiksi.

Tähän samaan viestiin laitan myös vuoden 1997 Ykkösen palkintorahoja sillä kyseisessä sarjassa niitäkin maksettiin Ylemmän Loppusarjan päätteeksi ja niiden sanottiin joskus vastaneen Veikkausliigan ihan ensimmäisen vuoden eli vuoden 1992 palkintorahoja kun Veikkausliiga tuolloin ensimmäistä kauttaan viettävänä oli varsin vaatimattomissa puitteissaan sitä viettänyt sarja.

Aivan varmaksi kyseisiä summia en mene sanomaan kun Veikkausliigassakin kuitenkin saattoi olla ainakin edes voittajan summa sama kuin mitä Futisliigassa 1991 oli ollut eli 100 000 markkaa vaikkakin toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneen rahat ovat ainakin alkuun olleet todennäköisesti erittäin pienet.

Nyt tulevat palkintorahat koskevat siis vuoden 1994 jo aiemmin laitetun palkintorahaviestin tapaan vain kolmea parasta seuraa ja tässä ne summat tulevat vuosilta 1995-1997 ja Ykkösestä vuodelta 1997.

Lisäksi tulee sulkuihin vuosille 1996 ja 1997 muita huomioita niin Veikkausliigaan kuin Ykköseen:

Veikkausliigan Palkintorahat 1995

FC Haka: FC Hakalle Veikkausliigan mestaruus tiesi 300 000 markkaa sille seuralle

MYPA: Toinen sija Veikkausliigassa tiesi 200 000 markkaa sille seuralle

HJK: Kolmas sija Veikkausliigassa tiesi 100 000 markkaa sille seuralle

Veikkausliigan Palkintorahat 1996

FC Jazz: FC Jazzille Veikkausliigan mestaruus toi 400 000 markkaa kyseiselle seuralle (Mikäli runkosarjan perusteella olisi jaettu palkintorahat niin 400 000 markkaa olisi voittanut Jaro. Vaihtoehtoisesti Jaro ja Jazz olisivat pelanneet vielä Mestaruuden Uusintaottelun palkintorahan tilanteen ratkaistakseen.)

MYPA: MYPA:lle toinen sija Veikkausliigassa toi 300 000 markkaa kyseiselle seuralle (Mikäli runkosarjan perusteella olisi jaettu palkintorahat niin 300 000 markkaa olisi saanut FC Jazz. Vaihtoehtoisesti Jazz ja Jaro olisivat pelanneet vielä Mestaruuden Uusintaottelun palkintorahan tilanteen ratkaistakseen.)

TPS: TPS:lle kolmas sija Veikkausliigassa toi 200 000 markkaa kyseiselle seuralle (TPS oli kolmas myös runkosarjassa joten palkintorahat olisivat pysyneet samana.)

Ykkösen Palkintorahat 1997

FC Haka: FC Hakalle Ykkösen voittaminen ja nousu Veikkausliigaan tiesi 50 000 markkaa kyseiselle seuralle (Mikäli Ykkösessä olisi jaettu palkintorahaa samoin perustein jo runkosarjassa tai vuoden 1996 säännöin niin siinä tapauksessa lohkovoittajat ja karsintaan valmistuneet joukkueet eli FC Haka myös runkosarjassa ja PK-35 olisivat voittaneet tämän summan.

TPV:llä ja FC Ilveksellä oli näillä näkymin mahdollisuus tienata suurimmillaan jopa 150 000 markkaa Ykkösessä kun heille oli luvattu erinäiset nousubonukset heidän omilta sponsoreiltaan ja siihen olisi tullut virallinekin Ykkösen pääpalkintoraha päälle kolmanneksena tuosta 150 000 markasta.)

PK-35: PK-35:lle Ykkösen toinen sija ja nousu Veikkausliigaan toisena joukkueena tiesi 30 000 markkaa kyseiselle seuralle (Mikäli Ykkösessä olisi jaettu palkintorahaa samoin perustein jo runkosarjassa tai vuoden 1996 säännöin niin siinä tapauksessa FC Lahti ja TPV olisivat saaneet tämän summan.

TPV:llä ja FC Ilveksellä oli näillä näkymin mahdollisuus tienata suurimmillaan 90 000 markkaa Ykkösessä kun heille oli luvattu erinäiset sijoituksen bonukset heidän omilta sponsoreilta ja virallinen Ykkösen toiseksi sijoittumisen raha oli jälleen kolmannes tuosta 90 000 markasta.)

FC Lahti: FC Lahdelle Ykkösen kolmas sija ja parhaimpana nousemattomana Ykkösen joukkueena tiesi 20 000 markkaa kyseiselle seuralle (Mikäli Ykkösessä olisi jaettu palkintorahaa samoin perustein jo runkosarjassa tai vuoden 1996 säännöin niin siinä tapauksessa KTP ja JJK olisivat saaneet tämän summan.

Mahdollisesti JJK ja KPT-85 olisivat vielä pelanneet erillisen Uusintaottelun Sijoituksesta Runkosarjassa palkintorahaongelman ratkaisemiseksi. TPV:llä ja FC Ilveksellä oli näillä näkymin mahdollisuus tienata suurimmillaan 60 000 markkaa Ykkösessä kun heille oli luvattu erinäiset sijoituksen bonukset heidän omilta sponsoreiltaan ja virallinen Ykkösen kolmanneksi sijoittumisen raha oli jälleen kolmannes tuosta 60 000 markasta.)

Ykkösessä jaettiin palkintorahaa vuonna 1997 siis 100 000 markkaa kolmelle parhaalle.

Veikkausliigan Palkintorahat 1997

HJK: 500 000 markkaa tuli mestaruudesta tälle seuralle

VPS: 400 000 markkaa tuli toisesta sijasta tälle seuralle

FinnPa: 300 000 markkaa tuli toisesta sijasta tälle seuralle

[Piippu-Virtanen]

Veikkausliigassa vuonna 1994 alkoi hiljalleen lopullisesti vakiintumaan 100 000 markan vuosipalkka yleisempänä palkkana eikä enää minään sensaatiomaisena rahasummana toisin kuin 1980-luvulla vanhassa SM-Sarjassa.

Veikkausliigassa elettiin kuitenkin vieläkin toipumisaikaa 1990-luvun käytännössä viimeisenä kovempana laman vuotena.

Hyvin loppuvuodesta kyseistä vuotta Suomi tunnetusti eli toipumisaikaa ja aloitti vuosien 1995-2007 aikaisen hyvän aikakauden jolle tietenkin mahtui omat kriisinsä ja jolloin varsinkin vielä muutamana ensimmäisenä vuotena Suomen toipuminen taloudellisesti joillakin aloilla oli vielä hauraalla pohjalla, taantuma oli vielä selvää ainakin osin ja lama olisi pahimmassa tapauksessa voinut alkaa uudelleen milloin tahansa.

Silti tietenkin ihmisten luottamus keskimäärin vaikkapa vuosina 1995-1997 parempaan huomiseen oli selvää toisin kuin vaikkapa vuosina 1992-1993 keskellä lamaa.

Veikkausliigassa 1994 elettiin myös mielenkiintoisia aikoja.

Ajoittain päiviteltiin sitä miten yleisbudjetit vuoteen ovat vielä vaatimattomia, mutta palkat alkoivat jo lähennellä aivan huippujen osalta SM-Sarjan rahakasta loppuaikaa ja Futisliigan aikakautta.

Toisaalta huippujenkin rahastuksella oli rajansa.

Veikkausliigassa vuonna 1994 hyvin ansaitsevien pelaajien joukkoon pääsi 450 000 markan vuosipalkalla, 500 000 markan vuosipalkka tai sen yli menevä osuus oli jo huippupalkkaa ja eliittipalkka tai ainakin jo hyvin lähelle sarjan parasta tasoa oli jo sellainen 600 000 markan vuosipalkka.

Tätä enemmänkin tienanneita pelaajia oli.

Veikkausliigassa vuonna 1994 sanottiin myös, että ensimmäistä kertaa laman alettua myös miljonääritason pelaajien sanottiin palanneen lajiin eli ainakaan näillä näkymin vuosina 1992-1993 kukaan ei tienannut ainakaan miljoonaa markkaa pelaamalla. Sen sijaan Futisliigassa vuosina 1990-1991 ennen lamaa oli jo pelaajamiljonäärejä kuten myös aivan SM-Sarjan loppumetreillä joskin tuolloin niitä oli Futisliigaan verrattuna erittäin vähän.

Parhaiten ansainneen Veikkausliigan pelaajan vuosipalkaksi vuonna 1994 sanottiin sen olleen 1,050-1,2 miljoonaa markkaa ja siihen vielä bonukset päälle jolloin loppusumma alkoi lähennellä jo 1,5 miljoonaa markkaa.

Harmittavasti tuota parhaiten ansainneimman pelaajan nimeä ei mainittu, mutta kasvavien palkkatulojen osalta huipputason pelaajien joukossa oli HJK:n Mika 'Hirvi' Kottila, Jaron Alexei Eremenko tuolloin ilman Vanhemman etuliitettä ainakin melkein aina mainitusti ja FC Ilveksen/FC Hakan ristiriitainen huippupelaaja Valeri Popovits.

Näiden pelaajien palkat arveltiin olleen erittäin korkeita, mutta kukaan näistä ei ollut tuolloin Veikkausliigan rikkain pelaaja joskin Kottilan sanottiin olleen ehkä parhaiten ansaitsevin junioripelaaja tuohon aikaan. Popovitsinkin palkan olisi sanottu ilman FC Hakan tuottoisaa kiinnitystä jääneen hyvin vaatimattomaksi.

Toisin sanoen tämä kolmikko eli Kottila, Eremenko ja Popovits kuuluivat ainakin mitä ilmeisemmin noihin 450 000-600 000 markan pelaajapalkkojen tienaajien joukkoon.

[Piippu-Virtanen]

Kraftilla oli Kakkosessa vuonna 1998 pitkään aikaan viimeistä kertaa sellainen yleisbudjetti jolla se ei kuulunut markoissa laskien miljoonaseuroihin kun siitä eteenpäin eli vuodesta 1999 alkaen monta vuotta siitä vuodesta eteenpäin Kraft oli miljoonaseura markoissa ja euroajan alettuakin erittäin varakas seura alemmilla sarjatasoilla ja se kuului myös Kolmosen palkkaa maksaneisiin seuroihin silloin kun se siellä majaili.

Kraftin vuoden 1998 yleisbudjetti Kakkosessa oli 700 000 markkaa eli kasvavissa Kakkosen yleisbudjeteissa tuolloin vielä aika menettelevä, mutta kasvavasti alakanttiin tuon ajan seurojen yleisbudjettien kehityksessä.

Kraftin pieninkin yleisbudjetti Ykkösessä vuonna 1999 oli 1,2 miljoonaa markkaa ja parhaimmilla Kraftilla sanottiin olleen jo useita miljoonia markkoja yleisbudjetti.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2006 JBK:n Kakkosen yleisbudjettia ei harmittavasti selvinnyt, mutta pelaajabudjetti sen sijaan selvisi.

Vuonna 2006 Kakkosessa JBK:lla oli näillä näkymin mitä ilmeisimmin pelaajabudjetti mitoitettu olemaan enintään 57 000 euroa kautta kohti eli noin 2500 euroa per pelaaja keskimäärin ja vähän enemmän tietenkin riippuen siitä, että kuinka monta kenttäpelaajaa laitettiin kauden aikana pelaamaan kokoonpanoissa.

Tietenkin vähemmänkin voitiin maksaa koska pelattiin Kakkosessa.

JBK:ssa oli lisäksi luvattu näillä näkymin Ykköseen nousubonus joka kai olisi ollut noin 1000 euroa per pelaaja eli enintään 23 000 euroa tai sen mukaan kun oli pelaajia ja muut bonukset vuodessa olivat rajattu enintään 500 euroon per pelaaja eli enintään 11 500 euroa ja jälleen sen mukaan kun oli pelaajia.

[Piippu-Virtanen]

VIFK:llä ei ainakaan alustavasti ollut vuoden 2006 Ykköseen kovinkaan suuri yleisbudjetti.

Pelaajabudjetin sanottiin olleen vieläkin vaatimattomampi alustavasti vaikkakin Ykkösessä oltiin Kakkosesta poiketen valmiita silti maksamaan pelaajille.

VIFK:n yleisbudjetin sanottiin ainakin alustavasti olleen yhtä suuri kuin mitä keskimäärin odotetusta 350 katsojan keskimäärästä olisi irronnut kauden aikana sen kaikissa otteluissa pääsylipputuloja.

Rannikon ruotsinkielisen alueen lehtien mukaan VIFK oli lisäksi edustajiensa kanssa jakanut tai ainakin ollut valmiina jakamaan 200 lippua joko erittäin huokeaan tarjoushintaan tai jopa ilmaislippuina jotta katsojia olisi VIFK:lle kauden peleihin saatu edes alkajaisiksi.

Tiedä sitten, että paljonko tuon vuoden yleisbudjetti oli saatikka sitten pelaajabudjetti.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1989 viimeisen SM-Sarjan vuoden osalta FC Kuusysin yleisbudjetti on nyt selvinnyt pitkän etsinnän jälkeen.

FC Kuusysin yleisbudjetti oli 3,3 miljoonaa markkaa sinä vuonna ja se oli yksi suurimpia yleisbudjetteja vaikkakin silti sillä oli pienempi yleisbudjetti kuin mitä esimerkiksi Hakalla ja HJK:lla.

Suurimmillaan FC Kuusysillä oli tuolloin kuitenkin SM-Sarjan kolmanneksi suurin yleisbudjetti ja muutoin sen yleisbudjetti oli neljännestä viidenteen ja pienimillään kuudenneksi suurimpaan sanottu yleisbudjetti.

FC Kuusysin kanssa eräänlainen lähin yleisbudjettien kilpailija oli Lahden Reipas vuonna 1989 vaikka harmittavasti Reippaan yleisbudjettia ei löytynyt vuodelle 1989.

Alustavasti vuodeksi 1990 ensimmäiseen Futisliigan kauteen FC Kuusysin sanottiin korottavan yleisbudjettinsa 4-6 miljoonaan markkaan saakka ja vuonna 1991 toiseen ja viimeiseen Futisliigan kauteen FC Kuusysin sanottiin korottavan yleisbudjettinsa 5-7 miljoonaan markkaan saakka.

Tavoitteena oli pysyä suurten eli Hakan ja HJK:n tuntumassa vaikkakin se tavoite oli tai alkoi jo olla melko mahdotonta kun ne varsinkin Futisliigassa ja jo viimeisessä SM-Sarjan pelivuodessakin hallitsivat yleisbudjeteissa mitaten menoa kotimaisen jalkapallon osalta.

Näillä näkymin FC Kuusysin yleisbudjetti vuonna 1990 oli Futisliigan osalta näin alustavasti muistikuvieni mukaan (Kun vain löytäisi vielä yleisbudjetin lukuja niin voisi asian varmistaakin.) oli sama kuin Reippaalla eli 4 miljoonaa markkaa ja muussa tapauksessa oli vähän yli kovan paikalliskilpailun johdosta kun vuonna 1991 se mielestäni vasta sitten FC Kuusysistä puhuttaessa meni sinne enemmän 5-6 miljoonan markan pintaan yleisbudjetin osalta Futisliigassa.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1999 Veikkausliigan yleisbudjetit ovat nyt löytyneet vihdoin ja viimein pitkän etsinnän jälkeen pitkästä aikaa nähtäville.

Pitkään luulin, että muun muassa ainakin YLE:n sivuilla olleen vanhemman uutisen mukaan kaikkien Veikkausliigan sen vuoden yhteenlasketut yleisbudjetit olisivat olleet 70 miljoonaa markkaa.

Aivan niin vähän ne eivät olleet vaikkakin YLE:n sivuilla olleen vanhemman uutisen mukaan se on saattanut olla vain alustavien Veikkausliigan seurojen oletetut yhteenlasketut yleisbudjetit.

Tai vaihtoehtoisesti melkein oikeat, mutta myös alkava numero kymmenluvuissa oli todellisuudessa peräti kahdeksikko seiskalla alkavan sijaan.

Laitan tähän siis Veikkausliigan vuoden 1999 yleisbudjetit sellaisenaan kun ne aivan oikeasti olivat, joihinkin seuroihin tulee myös alustavia yleisbudjetteja sulkuihin ja FC Jokereiden valtavan yleisbudjetin osalta on hieman pidempikin selitys suluissa koska valtavuuteen oli näillä näkymin laskettu mukaan kaikkea muutakin ja aivan varma en ole, että olisiko se saattanut kenties olla myös vuoden 2000 FC Jokereiden kaikkien mahdollisten budjettien loppusumma kun näistä vuosista toisena FC Jokerit todella olivat niin suurella summalla liikkeellä kuin mitä nyt tähän laitan alle:

FC Jokerit: 20 miljoonaa markkaa (Tämä oli aikansa ennätys ja kaiketi myös suhteellinen nykypäivän ennätys Veikkausliigassa vielä tänäkin päivänä. Myös pelaajabudjetti oli ennätysmäinen. Huomioitavaa on kuitenkin, että tästä summasta enintään keskimäärin sanotusti FC Jokereiden yleisbudjetti oli 16 miljoonaa markkaa ja sen kasvattajaseuraksi aiotun pian menneisyyteen hävinneen tuolloisen FinnPa:n eli silloisen tulevan FC Jokrujen ylläpitokustannukset korkeintaan koska FC Jokerit avustivat talousvaikeuksissa ollutta FinnPaa jolloin niidenkin kuluja on joskus tähän kaikkeen mukaan laskettu.

Mikäli tulevan FC Jokrujen ylläpitokulut olivat pienemmät niin siinä tapauksessa enimmäisraja yleisbudjetissa normaalisti oli vähän vielä enemmän kauteen.

Pienimmillään FC Jokerien sanottiin lähteneen kauteen 14,5 miljoonalla markalla, mutta vaihtoehtoisesti näiden kaikkien lukujen ehkä tarkoittaessa sittenkin vuotta 2000 olisi FC Jokereiden muu pienin mahdollinen yleisbudjetti ollut PK-35:n ostovaiheessa ja lempinimen eli nk. Harkimon Palloilijoiden alla ollut vuoden 1998 Finnpan luokkaa tai vähän sitä alempi eli 8-10,5 miljoonaa markkaa josta useimmiten todetusti 10 miljoonaa markkaa.)

HJK: 11,3 miljoonaa markkaa

FC Haka: 10 miljoonaa markkaa (FC Hakalla sanottiin joskus olleen pieniä taloudellisia vaikeuksia tai säästösyistä alustavasti pienempi yleisbudjetti vuodeksi 1999 jotta Milleniumin kunniaksi vuodeksi 2000 mentäisiin sitten 10 miljoonan markan maagisen rajan poikki jolloin siis alustava yleisbudjetti olisi ollut 7,8 miljoonaa markkaa.)

VPS: 8,3 miljoonaa markkaa

MyPa: 6,4 miljoonaa markkaa

TPS: 5 miljoonaa markkaa

FC Lahti: 5 miljoonaa markkaa

FC Inter: 4,2 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 4 miljoonaa markkaa

KTP: 4 miljoonaa markkaa

TPV: 3,6 miljoonaa markkaa (TPV:n osalta tuo 3,6 miljoonaa markkaa oli tietääkseni käytännön yläraja koska joskus sillä sanottiin olevan vähemmänkin, vain vähän RoPS:n yläpuolella oleva yleisbudjetti kaudessa. TPV oli talousvaikeuksissa kun seura ei ollut halunnut lähteä Tampere United-projektiin mukaan. Samalla TPV:n todettiin myös joskus olevan Veikkausliigan köyhälistöseura RoPS:n tapaan kun heillä oli sen 3 miljoonaa markkaa tai vähän yli käytössään yleisbudjettina kauteen.)

RoPS: 3 miljoonaa markkaa (RoPS:lla sanottiin olleen jälleen Veikkausliigan pienin yleisbudjetti 3 miljoonalla markalla ja sitä se myös oli vuonna 1999.)

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2000 Ykkösessä ainakin seuraavat neljä seuraa pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen:

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

KuPS: 3,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: 2,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 4 miljoonaa markkaa

Tervarit: 1,8 miljoonaa markkaa

Kraft: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja vuoden 1999 tapaan.

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa, mutta Kraftista poiketen sillä ei ollut useita miljoonia markkoja vaan enemmän vain sen ehkä parin-kolmen miljoonan markan luokkaa koska sen yleisbudjetti vuoteen 1999 nähden oli pienentynyt.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2000 Veikkausliigan yleisbudjetit ovat nyt löytyneet vihdoin ja viimein pitkän etsinnän jälkeen pitkästä aikaa nähtäville.

Laitan tähän siis Veikkausliigan vuoden 2000 yleisbudjetit sellaisenaan kun ne aivan oikeasti olivat, joihinkin seuroihin tulee myös alustavia yleisbudjetteja sulkuihin ja FC Jokereiden valtavan yleisbudjetin osalta on hieman pidempikin selitys suluissa koska valtavuuteen oli näillä näkymin laskettu mukaan kaikkea muutakin ja aivan varma en ole, että olisiko se saattanut kenties olla myös vuoden 1999 FC Jokereiden kaikkien mahdollisten budjettien loppusumma kun näistä vuosista toisena FC Jokerit todella olivat niin suurella summalla liikkeellä kuin mitä nyt tähän laitan alle:

FC Jokerit: 16 miljoonaa markkaa (Tämä oli lähellä aikansa ennätystä eli vuoden 1999 20 miljoonaa markkaa ja kaiketi myös suhteellista nykypäivän ennätystä Veikkausliigassa vielä tänäkin päivänä. Myös pelaajabudjetti oli edelleen ennätysmäinen vaikkakin mahdollisesti vähän alentunut.

Mahdollisesti FC Jokereiden yleisbudjetti korkeimmillaan kokonaismääränsä osalta eri muutkin budjetit mukaan laskettuna oli 20 miljoonaa markkaa vuonna 2000.

Huomioitavaa on kuitenkin, että tästä summasta enintään keskimäärin sanotusti FC Jokereiden yleisbudjetti oli vuonna 2000 14,5 miljoonaa markkaa ja sen kasvattajaseuran eli FC Jokrujen yleisbudjetti korkeintaan 4 miljoonaa markkaa.

Mikäli tulevan FC Jokrujen yleisbudjetti oli pienempi tai suurempi niin siinä tapauksessa enimmäisraja yleisbudjetissa normaalisti oli vähän vielä enemmän tai vähemmän kauteen.

FC Jokruilla sanottiin olleen Ykkösessä vuonna 2000 enemmän kuin mitä seuran viimeisellä vuotena eli 2001 jolloin FC Jokrujen Ykkösen yleisbudjetti oli vuonna 2000 2,5 miljoonaa markkaa pienimmillään ja enintään mikäli vuoden 1999 budjettien ennätys kauteen oli tuolloin niin muussa tapauksessa FC Jokrujen Ykkösen yleisbudjetti oli 4 miljoonaa markkaa vuonna 2000.

Alustavasti toki kun FC Jokruja vielä rakenneltiin niin kasvattiseurana vuodeksi 2000 sen alin mahdollinen yleisbudjetti olisi ollut sekin miljoonan markan-1,5 miljoonan markan luokkaa.

Pienimmillään FC Jokerien sanottiin lähteneen kauteen 12 miljoonalla markalla, mutta vaihtoehtoisesti näiden kaikkien lukujen ehkä tarkoittaessa sittenkin vuotta 1999 olisi FC Jokereiden muu pienin mahdollinen yleisbudjetti ollut useimmiten todetusti 10 miljoonaa markkaa.)

HJK: 11,3 miljoonaa markkaa (HJK:lla sanottiin joskus olleen myös 11,5 miljoonaa markkaa, mutta se on voinut marginaalisesti sekoittua vuoteen 1999 FC Jokereiden tapaan.)

FC Haka: 10 miljoonaa markkaa (Vuoteen 1999 poiketen FC Haka ylitti aivan lopullisesti vuonna 2000 10 miljoonan markan rajan tai pikemmin sanottuna tässä tapauksessa saavutti sen ja toki mikäli vuonna 1999 oli sama yleisbudjetti niin sitä vuonna 2000 FC Haka piti edelleen sitten yllä.)

MyPa: 9,5 miljoonaa markkaa

Tampere United: 6,7 miljoonaa markkaa

VPS: 5,3 miljoonaa markkaa

FC Inter: 5,1 miljoonaa markkaa

FC Lahti: 4,6 miljoonaa markkaa

KTP: 4,1 miljoonaa markkaa

TPS: 4 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 3,7 miljoonaa markkaa

RoPS: 3,2 miljoonaa markkaa (RoPS:n sanottiin olleen Veikkausliigan köyhin seura ja sitä se myös oli edelleen vuonna 2000. Jaro ja muutamat muut miljoonaseurat Ykkösessä olivat itse asiassa jo rikkaampia kuin RoPS tai FC Jazz ja olivat sitä korkeimmillaan aina kaiketi Tampere Unitedin yleisbudjettia hipovaan rajaan saakka ellei jopa tasoissa tai enintään sen yli koska Ykkösessä vietettiin vuoden 1999 tapaan kaikkien aikojen rahajuhlia yleisbudjeteissa vuonna 2000.)

Suurin piirtein eri urheilulehdissä sanotut kokonaismäärät yleisbudjeteista puhuttaessa kauteen eli rajana 82 miljoonaa markkaa tai jonkin verran sen yli aina noin 87,5 miljoonan markan rajaan asti pitivät nyt paikkansa toisin kuin vuosina 1997-1999 jolloin yleisbudjetteja valitettavasti oltiin kokonaismääriltään valitettavasti sotkettu paljon etenkin kahden jälkimmäisen vuoden osalta puhuttaessa keskenään kun taas vuoden 1997 Veikkausliigan yleisbudjeteista puhuttaessa ylärajan heitto suuntaan tai toiseen oli korkeintaan 2 miljoonaa markkaa.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2000 Ykkösestä unohtui mainita myös KuPS:n yleisbudjetti joka oli 3,5 miljoonaa markkaa siinä sarjassa sinä vuonna.

Liitän sen tuohon vähän ylempänä olevaan miljoonaseurojen seuraan siihen mitä sen vuoden Ykköseen tuli kyseisessä viestissä nyt ainakin.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2001 Veikkausliigan yleisbudjetit ovat nyt löytyneet vihdoin ja viimein pitkän etsinnän jälkeen pitkästä aikaa nähtäville.

Laitan tähän siis Veikkausliigan vuoden 2001 yleisbudjetit sellaisenaan kun ne aivan oikeasti olivat, joihinkin seuroihin tulee myös alustavia yleisbudjetteja sulkuihin ja FC Jokereiden suuren yleisbudjetin osalta on hieman pidempikin selitys suluissa koska valtavuuteen oli näillä näkymin laskettu mukaan kaikkea muutakin.

Vuosista 1999-2000 poiketen FC Jokerit olivat vuonna 2001 vihdoin ja viimein hieman leikatummalla yleisbudjetilla liikkeellä. Esimerkiksi joko vuoden 1999 tai 2000 korkeimpaan mahdolliseen eli 20 miljoonan markan yleisbudjettiin leikkausta oli hieman lähteestä riippuen 4-8 miljoonaa markkaa keskimäärin ja suurimmillaan jopa 10 miljoonaa markkaa.

Myös FC Jokereiden kasvattiseuran eli FC Jokrujen yleisbudjetti oli pienentynyt radikaalisti ja toiminta tosiaan lopetettiin kun FC Jokerit putosivat Ykköseen ollen sitten siellä ainakin korkeimmillaan sanottuna melkoisen ylivoimaisesti sen rikkain seura paitis siinä tapauksessa, että leikkaukset jatkuivat sielläkin:

FC Jokerit: 14,5 miljoonaa markkaa (Tämä oli nyt selvästi kaukana aikansa ennätystä eli vuoden 1999 tai vuoden 2000 20 miljoonaa markkaa ja kaiketi myös suhteellista nykypäivän ennätystä Veikkausliigassa vielä tänäkin päivänä. Myös pelaajabudjetti oli selvästi vuosiin 1999-2000 nähden leikatumpi, mutta edelleen hyvin suuri ja suhteellisen ennätysmäinen.

Mahdollisesti FC Jokereiden yleisbudjetti korkeimmillaan kokonaismääränsä osalta eri muutkin budjetit mukaan laskettuna oli jälleen hieman ilmoitetusta lähteestä riippuen 15-17,4 miljoonaa markkaa vuonna 2001.

Huomioitavaa on kuitenkin, että tästä summasta enintään keskimäärin sanotusti FC Jokereiden yleisbudjetti oli vuonna 2001 12 miljoonaa markkaa ja sen kasvattajaseuran eli FC Jokrujen yleisbudjetti korkeintaan 2,9 miljoonaa markkaa.

Vuoteen 2000 verrattuna FC Jokruilla oli vuonna 2001 selvästi pienempi yleisbudjetti.

FC Jokruilla sanottiin olleen Ykkösessä vuonna 2000 enemmän kuin mitä seuran viimeisellä vuotena eli 2001 jolloin FC Jokrujen Ykkösen yleisbudjetti oli vuonna 2000 2,5 miljoonaa markkaa pienimmillään ja enintään mikäli vuoden 1999 budjettien ennätys kauteen oli tuolloin niin muussa tapauksessa FC Jokrujen Ykkösen yleisbudjetti oli 4 miljoonaa markkaa vuonna 2000.

Alustavasti toki kun FC Jokruja vielä rakenneltiin niin kasvattiseurana vuodeksi 2000 sen alin mahdollinen yleisbudjetti olisi ollut sekin miljoonan markan-1,5 miljoonan markan luokkaa.

Sitä luokkaa se oli vuonna 2001 Ykkösessä.

Useimmiten sanottuna miljoona markkaa kun sen toimintaa oltiin alasajamassa isäntäseuran kulutappioiden hallinnoimiseksi ja koska FC Jokrujen piti olla vain kasvattiseura eikä mikään rahaseura sinänsä.

Toisaalta FC Jokrujen äärimmäinen yläraja vuonna 2001 Ykkösessä mainittiin ainakin kerran ellei toisenkin olleen jopa niinkin suuri kuin 2,9 miljoonaa markkaa yleisbudjettinsa osalta.

Pienimmillään FC Jokerien sanottiin lähteneen kauteen 10 miljoonalla markalla ja vuotta 2000 selvästi varmemmin tämä olisi FC Jokereiden muu pienin mahdollinen yleisbudjetti.

FC Jokerien yleisbudjetin leikkauksen sanottiin tosin olleen ajoittain niin raju, että puhuttiin jopa 8 miljoonan markan alarajasta etenkin ennen kautta vaikka muutoin nuo leikkaukset ja tuo yleisbudjetti on ilmeisesti sotkettu mukaan FC Jokerien Ykkösen kauteen ja vuoteen 2002 kuten tuo kulukuurikin.

Vuonna 2002 myös eurot tulivat käyttöön lopullisen yleisenä maksuvälineenä eikä enää vain pankkien maksuvälineenä tai pankista erikseen tilattuna rahayksikkönä/maksuvälineenä.)

HJK: 11,9 miljoonaa markkaa (Ajoittain joissakin kirjoitetuissa lehtijutuissa ja mikäli FC Jokerien kaikki kululeikkaukset olisivat pitäneet paikkansa niin HJK olisi ollut rikkain seura Suomessa jälleen ja ensi kerran sitten vuoden 1997 Veikkausliigassa.)

FC Haka: 10,5 miljoonaa markkaa (Vuoteen 1999 ja 2000 poiketen FC Haka ylitti aivan lopullisesti vuonna 2001 10 miljoonan markan rajan.)

MyPa: 10,4 miljoonaa markkaa (MyPa piti vuonna 2001 Milleniumina eli vuonna 2000 pitämänsä lupauksen saavuttaa 10 miljoonan markan raja tai sen yli menevä yleisbudjetti aivan viimeistään juuri tänä kyseisenä vuotena.)

Tampere United: 6,9 miljoonaa markkaa

FC Inter: 6 miljoonaa markkaa

FC Atlantis: 5,5 miljoonaa markkaa

VPS: 5,3 miljoonaa markkaa

FC Lahti: 5,2 miljoonaa markkaa

KuPS: 5 miljoonaa markkaa

RoPS: 3,2 miljoonaa markkaa (RoPS:n sanottiin olleen edelleen yksi köyhimpiä Veikkausliigan seuroja ja se oli toiseksi köyhin seura vuonna 2001.)

FC Jazz: 2,7 miljoonaa markkaa (FC Jazzin sanottiin olleen Veikkausliigan köyhin seura ja sitä se myös oli vuonna 2001.)

Suurin piirtein eri urheilulehdissä sanotut kokonaismäärät yleisbudjeteista puhuttaessa kauteen eli rajana 84,6 miljoonaa markkaa tai jonkin verran sen yli aina noin 90 miljoonan markan rajaan asti pitivät nyt paikkansa.

Vuosia 1998-2001 voi hyvällä syyllä pitää Veikkausliigan kaikkien aikojen kausina ainakin yleisbudjettien osalta suhteessa nykypäivään.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2000 Ykkösestä unohtui mainita myös FC Jokrujen yleisbudjetti joka oli vaihtelevasti 2,5-4 miljoonaa markkaa siinä sarjassa sinä vuonna.

Liitän sen tuohon vähän ylempänä olevaan miljoonaseurojen seuraan siihen mitä sen vuoden Ykköseen tuli kyseisessä viestissä nyt ainakin.

[Piippu-Virtanen]

VPS:n osalta laitan tähän vuosien 1998-2001 aikaisia pelaajabudjetteja ja yleisbudjetteja yhdistettynä tähän alle:

VPS Veikkausliigassa 1998

VPS:n Yleisbudjetti 1998: 6,2 miljoonaa markkaa

VPS:n Pelaajabudjetti 1998: 2,7 miljoonaa markkaa

VPS Veikkausliigassa 1999

VPS:n Yleisbudjetti 1999: 8,3 miljoonaa markkaa

VPS:n Pelaajabudjetti 1999: 6,9 miljoonaa markkaa

VPS Veikkausliigassa 2000

VPS:n Yleisbudjetti 2000: 5,3 miljoonaa markkaa

VPS:n Pelaajabudjetti 2000: 3,9 miljoonaa markkaa

VPS Veikkausliigassa 2001

VPS:n Yleisbudjetti 2001: 5,3 miljoonaa markkaa

VPS:n Pelaajabudjetti 2001: 3,3 miljoonaa markkaa

VPS:n vuoden 2002 Veikkausliigan yleisbudjetti oli markoiksi muunnettuna 5,25 miljoonaa markkaa ja VPS:n vuoden 2002 Veikkausliigan pelaajabudjetti oli markoiksi muunettuna 2,94 miljoonaa markkaa.

VPS:n alustavat vuoden 2002 Veikkausliigan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti olisivat olleet markoiksi muunnettuna 5,2 miljoonaa markkaa ja 2,5 miljoonaa markkaa.

VPS:n alustava pelaajien Veikkausliigan mestaruusbonus vuodeksi 2002 olisi tuonut vielä markoiksi muunnettuna pelaajabudjettiin 250 000 markkaa ylimääräistä jolloin alustava pelaajabudjetti enimmillään vuonna 2002 olisi ollut markoiksi muunnettuna 2,75 miljoonaa markkaa.

Vuonna 1999 VPS:n valmentaja joka sai potkut kesken kauden eli Sören Cratz valmistautui tietenkin nauttimaan 2 miljoonan markan valmennuksen sopimuksensa ensimmäisestä vuodesta.

Se tietenkin kaksivuotisella sopimuksella vuonna 1999 ennen potkuja oli tai olisi ollut miljoona markkaa.

[Piippu-Virtanen]

Aikanaan vuodeksi 2010 Veikkausliigassa oltiin huolissaan siitä, että Jaro pelaisi koko euroajan pienimmällä pelaajabudjetilla.

Tuolloinen alustava pelaajabudjetti kun kävi niinkin alhaalla kuin 300 000 eurossa.

Lopulta Jaro pelasi tietenkin 410 500 euron pelaajabudjetilla.

Jarolla vertailun vuoksi euroajan ensimmäisenä vuotena 2002 yleisbudjetti oli 770 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 370 000 euroa ja vuonna 2004 Jaron yleisbudjetti oli 830 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 390 000 euroa.

[Piippu-Virtanen]

Laitan tähän Jaron pelaajabudjetteja Ykkösestä vuosilta 1999-2001 jonka aikaan se tosiaan siellä majaili:

Jaro Ykkösessä 1999

Pelaajabudjetti: Vähän alle 2 miljoonaa markkaa tai enintään vähän yli 2 miljoonaa markkaa eli samanlainen pelaajabudjetti kuin mitä KTP:llä oli vuonna 1999 Veikkausliigassa sitä vähän huonompana tai jopa parempana ja Jarolla oli Ykkösen eliittibudjetti yleisbudjetin osalta tuolloin eli 4 miljoonaa markkaa mikä myös oli yleisbudjettina sama kuin Veikkausliigan KTP:llä.

Jaro Ykkösessä 2000

Pelaajabudjetti: 1,6 miljoonaa markkaa kun yleisbudjetti oli 3,6 miljoonaa markkaa.

Jaro Ykkösessä 2001

Pelaajabudjetti: 1,8 miljoonaa markkaa tai noin 300 000 euroa kun alustavasti sama pelaajabudjetti pienimmilllään oli tarjolla nimenomaan ensimmäiseksi eurovuodeksi 2002 kun noustiin Veikkausliigaan siksi vuodeksi. Harmittavasti Jaron viimeistä markka-ajan yleisbudjettia ei ole selvinnyt.

Onhan sekin varmaan saattanut olla melko suuri tai mahdollisesti myös vain samaa luokkaa kuin vuonna 2000 tai vähän parempana ja vuotta 1999 vastaava.

[Piippu-Virtanen]

Laitan tähän joitakin TP-47:n yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja vuosilta 2003-2005:

TP-47 Ykkösessä 2003

Yleisbudjetti: 247 000 euroa

Pelaajabudjetti: 145 000 euroa

TP-47 Veikkausliigassa 2004

Yleisbudjetti: 445 000 euroa (Alustavasti TP-47:lla huhuttiin olevan jopa 653 000 euroa yleisbudjetti.)

Pelaajabudjetti: 285 000 euroa (Alustavasti TP-47:lla huhuttiin olevan jopa 382 000 euroa pelaajabudjetti.)

TP-47 Veikkausliigassa 2005

Yleisbudjetti: 450 000 euroa

Pelaajabudjetti: 290 000 euroa

TP-47:lla sanottiin sen Ykkösessä vuodeksi 2006 pitävän 500 000 euron yleisbudjettia ja pelaajabudjetin sanottiin olevan suurempi ainakin kuin mitä vuonna 2003 oli ollut pienimmillään ja suurimmillaan sanottiin olevan jopa Veikkausliigan tasoa edelleen tai jopa koko Ykkösen korkeimpia ellei korkein.

Ylärajan puhuttiin olevan jopa 340 000 euroa, mutta todennäköisesti oli ehkä nyt kuitenkin pidemminkin luokkaa 150 000-250 000 euroa mikäli nyt ihan välttämättä seura tosiaan oli Ykkösen huippuseuroja budjeteissa mitaten.

[Ray79]

RoPS: 3,2 miljoonaa markkaa (RoPS:n sanottiin olleen Veikkausliigan köyhin seura ja sitä se myös oli edelleen vuonna 2000. Jaro ja muutamat muut miljoonaseurat Ykkösessä olivat itse asiassa jo rikkaampia kuin RoPS tai FC Jazz ja olivat sitä korkeimmillaan aina kaiketi Tampere Unitedin yleisbudjettia hipovaan rajaan saakka ellei jopa tasoissa tai enintään sen yli koska Ykkösessä vietettiin vuoden 1999 tapaan kaikkien aikojen rahajuhlia yleisbudjeteissa vuonna 2000.)

Ai se tekee seuran köyhäksi, että on pienin pelaajabudjetti? RoPSihan teki voittoa noina vuosina ja omaisuutta oli kertynyt 80-luvun euromenestyksestä. RoPS ei todellakaan ollut köyhä seura, vaan toimitusjohtaja Kiistala säästeli rahoja.

[Piippu-Virtanen]

Ai se tekee seuran köyhäksi, että on pienin pelaajabudjetti? RoPSihan teki voittoa noina vuosina ja omaisuutta oli kertynyt 80-luvun euromenestyksestä. RoPS ei todellakaan ollut köyhä seura, vaan toimitusjohtaja Kiistala säästeli rahoja.

Eihän se pienin pelaajabudjetti tietenkään sinänsä tee köyhäksi.

Vielä vähemmän jos nimenomaan on kyetty säästämään esimerkiksi tulevia vuosia varten kasvattamaan tulevaisuuden pääomaa tai mikäli seuralla itsellään tietenkin on jotakin pelin ulkopuolista varallisuuttakin.

Välillä vain eri lehdissä ja etenkin sensaatiomaisissa sellaisissa asioita yleensä kärjistellään tai kärjisteltiin myös jo vähän vanhempina modernin aikakauden vuosinakin.

RoPS:lla oli kyllä jostain syystä muistaakseni ihan uskomaton kyky tehdä lähes aina voittoa tai ainakin menetteleviä talouden nollatuloksia ellen vallan erehdy niin vuosina 1980-2000.

Tuota tosin auttoi tietenkin myös 1980-luvun euromenestys.

Vain kertaalleen tuona aikakautena tehtiin sellainen selkeästi tappiollinen vuositulos ja sekin taisi osua vain kovimman mahdollisen laman aikaan 1990-luvulla.