Historiaa liigajoukkueiden taloudesta

[Piippu-Virtanen]

FC Hämeenlinnassa oli Veikkausliigassa, Ykkösessä ja myös Kakkosessa ollessaan monenlaisia eri budjetteja ja tässä katsauksessa lisätään vuosien 2008 ja 2009 pelaajabudjetti:

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2002

Yleisbudjetti: 890 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2003

Yleisbudjetti: 840 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2004

Yleisbudjetti: 1,285 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 440 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2007

Yleisbudjetti: 300 000 euroa

Pelaajabudjetti: 140 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2008

Yleisbudjetti: 230 000 euroa

Pelaajabudjetti: 64 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2009

Yleisbudjetti: 250 000 euroa

Pelaajabudjetti: 65 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2010

Yleisbudjetti: 270 000 euroa

Pelaajabudjetti: 50 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2011

Yleisbudjetti: 260 000 euroa (Ennen kautta Ykköseen haluttiin 325 000-350 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2012

Yleisbudjetti: 320 000 euroa

Pelaajabudjetti: 120 000 euroa

FC Hämeenlinna Kakkosessa 2013

Yleisbudjettia ei paljastettu.

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa

FC Hämeenlinna Kakkosessa 2014

Yleisbudjettia ei paljastettu.

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa

[Lemerre]

Vuonna 1999 VPS:n valmentaja joka sai potkut kesken kauden eli Sören Cratz valmistautui tietenkin nauttimaan 2 miljoonan markan valmennuksen sopimuksensa ensimmäisestä vuodesta.

Se tietenkin kaksivuotisella sopimuksella vuonna 1999 ennen potkuja oli tai olisi ollut miljoona markkaa.

Kiitos Piippu-Virtaselle erittäin kiinnostavista ja kattavista selvityksistä! Kotimaisen jalkapallon taloushistoriahan kertoo aika suoraan sen, milloin sarjan kilpailukyky on ollut suhteessa muihin sarjoihin kunnossa ja milloin ei. Esimerkiksi 2000-luvun alun tason pelaajapalkkoja ei ole vieläkään taidettu ylittää edes euromääräisesti - yleinen hinta- ja palkkatason muutos huomioiden liigaseurojen taloudellinen kilpailukyky on suorastaan romahtanut.

Olisiko sinulla antaa lähde Cratzin sopimuksen hinnalle? Vuodesta 1999 alkoi VPS:n taloudellinen alamäki, tappiota tuli pelkästään sinä vuonna useita miljoonia markkoja. Cratzin potkut olivat yksi merkittävimmistä taloudellisista takaiskuista, koska sopimus oli muistaakseni kaksivuotinen. Omassa muistissani on ollut sellainen vuosipalkkaa koskeva luku kuin 750 000 markkaa, mutten ole tällekään kyennyt lähdettä löytämään.

[Piippu-Virtanen]

Kiitos Piippu-Virtaselle erittäin kiinnostavista ja kattavista selvityksistä! Kotimaisen jalkapallon taloushistoriahan kertoo aika suoraan sen, milloin sarjan kilpailukyky on ollut suhteessa muihin sarjoihin kunnossa ja milloin ei. Esimerkiksi 2000-luvun alun tason pelaajapalkkoja ei ole vieläkään taidettu ylittää edes euromääräisesti - yleinen hinta- ja palkkatason muutos huomioiden liigaseurojen taloudellinen kilpailukyky on suorastaan romahtanut.

Olisiko sinulla antaa lähde Cratzin sopimuksen hinnalle? Vuodesta 1999 alkoi VPS:n taloudellinen alamäki, tappiota tuli pelkästään sinä vuonna useita miljoonia markkoja. Cratzin potkut olivat yksi merkittävimmistä taloudellisista takaiskuista, koska sopimus oli muistaakseni kaksivuotinen. Omassa muistissani on ollut sellainen vuosipalkkaa koskeva luku kuin 750 000 markkaa, mutten ole tällekään kyennyt lähdettä löytämään.

Rannikon ruotsinkielisen alueen lehtien lisäksi myös tässä blogikirjoituksessa on tuo Cratzin miljoonapalkka mainittu.

Siinä se on se vähän ylempänäkin kuin vain miljoona markkaa minkä esimerkiksi aikanaan Hufvudstadsbladet mainitsi ja siinä on asiaa myös Sumialan Antin ja Hjalliksen 800 000 markan avoimesta shekistäkin samalta kaudelta:

http://raidanvarrelta.blogspot.com/2013/10/15-pitkaa-vuotta-odotusta-ja-mita.html

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1999 Ykkösessä ainakin seuraavat kahdeksan seuraa pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen:

Jaro: 4 miljoonaa markkaa

Tampere United: Uutena seurana Ykkösessä sillä silti oli useita miljoonia markkoja käytössään ja parhaimmillaan sen sanottiin olleen Jaroa rikkaampi ja pienimmillään puhuttiin 2-2,2 miljoonan markan yleisbudjetista

FC Mikkeli: Useita miljoonia markkoja ja parhaimmillaan Jaroa rikkaampi vaikka pienimmillään myös vain sen 1,5-2 miljoonaa markkaa

KuPS: Useita miljoonia markkoja ja kenties oli Jaroakin rikkaampi vaikkakin pienimmillään myös vain sen 2,5-3 miljoonaa markkaa

KPT-85: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja

KPV:n Juniorit/Jalkapalloilijat/KPV-j: Ainakin miljoona markkaa, mutta esimerkiksi TP-Seinäjoesta ja Kraftista poiketen tämä seura oli yksi köyhimpiä miljoonaseuraksi kutsuttuja seuroja jolloin sen ylin mahdollinen yleisbudjetti lienee ollut 1,1-1,5 miljoonaa markkaa.

Kraft: Ainakin 1,2 miljoonaa markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja suurimmillaan Kraftin sanottiin olleen Jaron tasoa tai jopa sitäkin rikkaampi.

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja.

Muista ainakin periaatteessa miljoonatason markka-ajan budjettiseuroista puhuttaessa FinnPa:n viimeisen vuoden yleisbudjetti olisi ollut miljoonaluokassa ehkä enintään korkeintaan, mutta keskimäärin sen budjetti oli edeltävän vuoden Veikkausliigan romahduksen jälkeen jo kuihtunut olemattomiin ja sen varsinainen toteutunutkin budjettihuippu oli vain enintään noin 1,5 miljoonaa markkaa.

Ja todellinen yleisbudjetti on melko varmasti ollut reilusti alle miljoonaluokkaa kun sponsorit olivat kaikonneet yksi toisensa jälkeen pois kuvioista eikä edes Finnairkaan viitsinyt juuri enää tukea omaa entistä nimikkoseuraansa.

FinnPa käytännössä viimeisenä vuotenaan tekohengitti FC Jokereiden piilossa myöntämien tukirahojen turvin valmistautuen muuttumaan FC Jokruiksi eli FC Jokereiden kasvattajaseuraksi.

Mahdollinen muu miljoonaseura Ykkösen vuoden 1999 vastaavien joukkoon saattaisi olla FC Atlantis joka muuten unohtui liittää vuoden 2000 Ykkösen miljoonaseurojen listalle ja sen seuran liitän heti tämän viestin jälkeen. Vuoden 1999 kohdalta pitää vielä yrittää varmistaa sen yleisbudjetti jostakin.

Siinä tapauksessa, että mikäli FinnPan haluaisi miljoonaseuraksi hyvin rajallisin ehdoin tunnetut talousvaikeudet laskien laskea ja FC Atlantiksen asema miljoonaseuraksi varmistuisi niin siinä tapauksessa ainakin 10 seuralla Ykkösessä vuonna 1999 olisi ainakin ollut miljoonaluokan yleisbudjetti.

Alle miljoonaseurojen asemasta puhuttaessa vuonna 1999 Ykkösessä Nokian Pyryllä oli 800 000 markkaa yleisbudjetti ja Musan Salamilla oli 700 000 markkaa yleisbudjetti. Näistä Pyryä myös sanottiin varakkaimmaksi sellaiseksi seuraksi Ykkösessä jolla ei ollut miljoonaa markkaa pelissä.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2000 Ykkösessä ainakin seuraavat seitsemän seuraa pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen:

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

KuPS: 3,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: 2,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 4 miljoonaa markkaa

Tervarit: 1,8 miljoonaa markkaa

Atlantis FC: Ainakin 1,3 miljoonaa markkaa

Kraft: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja vuoden 1999 tapaan.

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa, mutta Kraftista poiketen sillä ei ollut useita miljoonia markkoja vaan enemmän vain sen ehkä parin-kolmen miljoonan markan luokkaa koska sen yleisbudjetti vuoteen 1999 nähden oli pienentynyt.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1998 Ykkösessä parilla joukkueella oli seuraavat yleisbudjetit:

TP-Seinäjoki: 900 000 markkaa

KPV:n Juniorit/Jalkapalloilijat/KPV-j: 700 000 markkaa

[Piippu-Virtanen]

FC Hämeenlinnassa oli Veikkausliigassa, Ykkösessä ja myös Kakkosessa ollessaan monenlaisia eri budjetteja ja tässä katsauksessa lisätään vuoden 2006 yleisbudjetti ja pelaajabudjetti:

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2002

Yleisbudjetti: 890 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2003

Yleisbudjetti: 840 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

FC Hämeenlinna Veikkausliigassa 2004

Yleisbudjetti: 1,285 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 440 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2006

Yleisbudjetti: 240 000 euroa

Pelaajabudjetti: 150 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2007

Yleisbudjetti: 300 000 euroa

Pelaajabudjetti: 140 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2008

Yleisbudjetti: 230 000 euroa

Pelaajabudjetti: 64 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2009

Yleisbudjetti: 250 000 euroa

Pelaajabudjetti: 65 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2010

Yleisbudjetti: 270 000 euroa

Pelaajabudjetti: 50 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2011

Yleisbudjetti: 260 000 euroa (Ennen kautta Ykköseen haluttiin 325 000-350 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

FC Hämeenlinna Ykkösessä 2012

Yleisbudjetti: 320 000 euroa

Pelaajabudjetti: 120 000 euroa

FC Hämeenlinna Kakkosessa 2013

Yleisbudjettia ei paljastettu.

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa

FC Hämeenlinna Kakkosessa 2014

Yleisbudjettia ei paljastettu.

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1998 Ykkösen hyvin todennäköisesti rikkain seura sinä vuonna on nyt yleisbudjetiltaan pitkien etsintöjen jälkeen löytynyt ja se löi omalla yleisbudjetillaan muun muassa vuoden 1997 FC Hakan osin säästösyistä pitämän 4,5 miljoonan markan yleisbudjetin.

Lyön melkein pääni pantiksi vetoa siitä, että Uuden Lahden, Etelä-Suomen Sanomien ja rannikon ruotsinkielisten sanomalehtien mukaan FC Lahti oli Ykkösen rikkain seura vuonna 1998 yleisbudjettinsa osalta.

FC Lahden yleisbudjetti vuonna 1998 Ykkösessä noiden lehtien mukaan oli tuon ajan Ykkösen mittakaavassa ja kasvavista miljoonaseurojen määristä huolimattakin massiivinen 5,3 miljoonaa markkaa mikä itse asiassa oli suurempi yleisbudjetti kuin mitä vuonna 1999 FC Lahti piti Veikkausliigassa.

Osin vuosina 1998-1999 FC Lahdella olisi voinut olla niin Ykkösessä kuin Veikkausliigassa suurempikin yleisbudjetti, mutta sitä verotti muun muassa edelleen vanhempien aikojen FC Kuusysin ja Lahden Reippaan velanmaksut joiden lyhennykset noina vuosina sujuivat erinomaisesti ja joiden piti vuoden 1998 olleen suunnitelman mukaisesti olla hävinneet aikaisintaan vuoden 2000 syyskuuhun ja viiimeistään vuoden 2000 marraskuun loppuun mennessä kokonaan.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1992 Veikkausliigan ensimmäiselle kaudelle lähdettäessä FC TPS tai hieman Ilvestä yleisemmin jalkapallon puolella myöskin vain pelkkä TPS teki tuolloin kaksivuotisen sopimuksen valmentaja Raimo Toivasen kanssa.

Vuosille 1992-1993 solmittu sopimus olisi tiennyt Toivaselle 216 000 markkaa eli vuotta kohti 108 000 markkaa.

Ikävä kyllä TPS:llä tunnetusti tuli olemaan rahavaikeuksia ja Toivasen kanssa näitä asioita puitiin läpi myös vuonna 1993 oikeudessakin kun TPS oli jo rahaseuran asemansa menettänyt Veikkausliigan historian toisella kaudella.

Toivanen kun ei ollut pienimmillään palkasta saanut kuin kuukausipalkkansa eli noin 9000 markkaa ja siihen vielä päälle silloin tällöin kuukausirahojen pienrahan eriä epäsäännöllisesti jolloin todelliset palkkasummat muun muassa vuonna 1992 olivat olleet vaatimattomia verrattuna alustavaan summaan ja homma ei ollut vuodeksi 1993 parantunut jolloin jo kesken kauden 16.5.1993 TPS:n valmentajaksi tuli Pauno Kymäläinen.

[Piippu-Virtanen]

Mikkelin Palloilijoiden eli MP:n yleisbudjetteja joiltakin vuosilta tulee seuraavaksi tässä:

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2003: 140 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2004: 150 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2005: 165 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2009: 170 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2010: 220 000 euroa

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2008 HIFK:llä oli Kakkosessa 70 000 euroa yleisbudjetti.

Siltikin HIFK menetteli jo vuoden 2007 lopulla Kolmosesta noustuaan Kakkoseen seuraavaa linjaa siihen mitä mahdolliseen palkallisuuteen tuli ja miten olen aiemmin jo hieman siitä kertonut tosin kerrotun vuoden ollessa erilainen:

´'Vuonna 2010 Kakkosessa ollessaan HIFK:ssä juuri ja juuri edes voitiin alkaa pitkästä aikaa harkita edes jonkinlaista järkevää palkanmaksua vaikka muutoin vedettiin viimeistä vuotta oikeastaan vain tutuilla kulukorvauksilla tai ansionmenetyskuluilla ja muilla erilaisilla pienemmillä rahaeduilla ja vain jotkut ihan huippupelaajat tai ulkomaiset seuravahvistukset tarpeen mukaan saivat edes jotain osa-aikaista palkkaa vastaavaa rahaa kauteen.''

Toisin sanoen vuosina 2008-2009 HIFK:ssä ei maksettu lainkaan mitään ja vuonna 2010 juuri ja juuri palkanmaksua edes harkittiin kuitenkin pääsääntöisen palkattomuuden jatkuessa tuolloin viimeistä vuotta.

Yllä kuvattu linja piti paikkansa aina vuodeksi 2011 Ykköseen nousemiseen saakka.

[Piippu-Virtanen]

SC Riverball Joensuusta oli ainakin vuonna 2010 Kakkosessa yksi pienimpiä yleisbudjetteja pitänyt seura kauteen.

Ristiriitaa se aiheutti ja tutkimisen päätteeksi mitä ilmeisimmin sen yleisbudjetin osalta oli vain kaksi vaihtoehtoa:

Vaihtoehto numero 1: SC Riverballin yleisbudjetti Kakkosessa olisi ollut helposti ja normaalistikin 50 000 euroa ja jopa reilusti sen ylikin.

Se olisi tarkoittanut tai ainakin tarkoitti viime vuosina Kakkosessa köyhyysrajaa. SC Riverballin yleisbudjetin sanottiin olleen välillä jopa murto-osia huippuseurojen vastaavista yleisbudjeteista, mutta ehkä todennäköisimmin SC Riverball oli vain oman lohkonsa pienintä yleisbudjettia hallinnoinut seura.

Suhteellisen rikkaisiin seuroihin Kakkosessa tuohon aikaan kuului myös juuri ja juuri joko palkallisuuden tielle siirtymisen tai sitten vielä kerran tutussa palkattomuudessa pysymisensä kanssa tuskaillut HIFK.

Tällä vaihtoehdolla ainakin puheet Suomen köyhimmästä Kakkosen seurasta oli huomattavankin liioiteltua. Pelaajabudjetti myös oli varmasti lohkon pienin ja sen osalta voikin pitää myös puheet Suomen pienimmästä palkkaa maksaneesta Kakkosen seurasta paikkansa.

Vaihtoehto numero 2: SC Riverballin yleisbudjetti Kakkosessa olisi ollut vain aivan kaikki mahdolliset taloudelliset luvut huomioon ottaen 50 000 euroa kauteen. Esimerkiksi joidenkin arvioiden mukaan SC Riverballin pelkät matkakulut Kakkosessa vuonna 2010 olivat 13 000 euroa ja ne saattoivat olla vielä paljon tuotakin suuremmat jolloin oikea yleisbudjetti Kakkosessa vuonna 2010 olisi ollut tällä vaihtoehdolla enintään 37 000 euroa ja jopa vielä tämän allekin saatettiin mennä hyvinkin.

Tällä vaihtoehdolla SC Riverball oli oman lohkonsa pienintä yleisbudjettia hallinnoinut seura kirkkaasti, palkanmaksusta ei olisi ollut puhettakaan saatikka edes välttämättä minkään asteen kulukorvauksistakaan tai sitten ehkä enintään joillekin pelaajille saatettiin niitä tietyin ehdoin kuten esimerkiksi tietyn talkootyötuntirajan tullessa täyteen seurakulujen kattamiseksi niitä kulukorvauksia antaa ja sekin olisi tehnyt aika tiukkaa.

Tällä vaihtoehdolla SC Riverballilla oli huomattavankin todennäköisemmin vain murto-osia huippuseurojen vastaavista yleisbudjeteista.

SC Riverball olisi myös tämän vaihtoehdon mukaan ollut ainakin jo lähempänä Suomen köyhimmän Kakkosen seuran asemaa, mutta ei ehkä välttämättä vielä sittenkään vaikkakin hyvin köyhä se olisi ollut ilman muuta.

Tiedä sitten, että kumpi näistä vaihtoehdoista pitää loppupelissä sitten paikkansa?

[Piippu-Virtanen]

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1990 ja Futisliigan eli tavallaan ensi kertaa Veikkausliigaan tulevan KPV:n eli Kokkolan Palloveikkojen yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja eri vuosilta tulee tähän viestiin.

Jotkut näistä yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista voivat olla hieman epävarmoja jolloin niiden osalta tulee sulkuihin hieman viestiä niihin tarpeen mukaan ja mikäli jotakin ei paljastettu tai tiedossani ei sitä ole niin laitan niihin vain, että tiettyä asiaa ei tietenkään paljastettu.

Vuosien 1998 ja 1999 aikaisiin yleisotsikoihin tulee tietenkin nimitys KPV:ltä tuolloin eli KPV:n Juniorit tai KPV:n Jalkapalloilijat eli KPV-j.

KPV:llä oli Ykkösessä ja myös Kakkosessa ollessaan monenlaisia eri budjetteja ja tässä katsauksessa niitä sitten tulee paljon:

KPV-j Ykkösessä 1998

Yleisbudjetti: 700 000 markkaa

Pelaajabudjetti: Vähän alle 200 000-600 000 markkaa? (Pelaajabudjetin sanottiin olleen vertailukykyisen suuri joukkueessa vaikka toistaiseksi tarkempaa tietoa asiasta ei vielä ole. Toisaalta taas alle 200 000 markan se on myös voinut olla.)

KPV-j Ykkösessä 1999

Yleisbudjetti: Ainakin miljoona markkaa ja ylin mahdollinen mitä tahansa 1,1-1,5 miljoonan markan väliltä

Pelaajabudjetti: Vähän alle 500 000 markkaa-1,3 miljoonaa markkaa? (Pelaajabudjetin sanottiin olleen edelleen pienin tuon vuoden Ykkösen miljoonaseuroista puhuttaessa jolloin kaikkein suurimmat tai yli miljoonan markan ylittäneet pelaajabudjetit olivat voimassa vain mikäli myös itse yleisbudjettikin oli riittävän lähellä esimerkiksi 1,5 miljoonaa markkaa. Toisaalta taas alle 500 000 markan se on myös voinut olla, mutta pienimmilläänkin vuoden 1998 pelaajabudjettia silti suurempi ja moninkertaisesti.)

KPV Ykkösessä 2005

Yleisbudjetti: 130 000 euroa

Pelaajabudjettia ei paljastettu.

KPV:n on kerrottu ottaneen osaa yhtenä 13:sta seurasta Ykkösen sen vuoden palkkatutkimukseen kotimaisissa lehdissä kun ainoa lähtökohtaisesti kieltäytynyt seura oli FC Hämeenlinna.

Rannikon ruotsinkieliset lehdet saattavat olla ainoa toivo FC Hämeenlinnan tiukkakielisyyden kannan kumoamisesta pelaajabudjetista tai yleisbudjetista puhuttaessa joten sen osalta jatkoa vielä seuraa sen seuran osalta. KPV:n osalta pelaajabudjetti tältä vuodelta olisi mielenkiintoista löytää mikäli mahdollista.

KPV Ykkösessä 2006

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

KPV Ykkösessä 2007

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 140 000 euroa

KPV Ykkösessä 2008

Yleisbudjetti: 250 000 euroa (Tämä oli korkein mahdollinen KPV:n yleisbudjetti sinä vuonna. Alustavasti yleisbudjetin sanottiin pienimmillään olleen sama kuin vuosina 2006-2007 eli 200 000 euroa pienimmillään ja keskimäärin enemmän kuin 216 666 euroa.)

Pelaajabudjetti: 125 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti piti KPV:llä olla sama kuin mitä vuonna 2007 oli ollut eli 140 000 euroa.)

KPV Ykkösessä 2009

Yleisbudjetti: 290 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 240 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 151 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti piti KPV:llä olla sama kuin mitä vuonna 2007 oli ollut eli 140 000 euroa.)

KPV Ykkösessä 2010

Yleisbudjetti: 260 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 229 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 140 000 euroa

KPV Ykkösessä 2011

Yleisbudjetti: 260 000 euroa

Pelaajabudjetti: 140 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli vain 100 000 euroa.)

KPV Kakkosessa 2012

Yleisbudjetti: 250 000 euroa (Ajoittain joissakin lähteissä yleisbudjetin sanottiin olevan suurempi aina 490 000 euroon asti, mutta niissä lähteissä lienee kenties virhe?)

Pelaajabudjettia ei paljastettu.

KPV Kakkosessa 2013

Yleisbudjetti: 190 000 euroa (Ajoittain joissakin lähteissä yleisbudjetin sanottiin olevan suurempi aina 450 000 euroon asti, mutta niissä lähteissä lienee kenties virhe?)

Pelaajabudjettia ei paljastettu.

KPV Ykkösessä 2016

Yleisbudjetti: Miljoona euroa

Pelaajabudjetti: 600 000 euroa

KPV Ykkösessä 2017

Yleisbudjetti: 900 000 euroa

Pelaajabudjetti: 500 000 euroa

KPV Ykkösessä 2018

Yleisbudjetti: 800 000-Miljoona euroa? (KPV:llä oli Ykkösen suurin yleisbudjetti ja mahdollisesti myös pelaajabudjetti joka muussa tapauksessa oli toiseksi suurin. Tosin välillä KPV:n sanottiin hieman alentaneen budjettejaan ja välillä myös korottaneen budjettejaan. KPV kuitenkin oli yksi kahdesta enintään mahdollisesta miljoonaseurasta tällä kaudella. Pienimmilläänkin yleisbudjetti ja pelaajabudjetti lienee kuitenkin ollut enemmän silti kuin esimerkiksi FC Hakalla tai aivan äärimmillään olleella FC KTP:llä.)

Pelaajabudjetti: 350 000-500 000 euroa? (KPV:llä oli enintään saman verran pelaajabudjetti kuin mitä toisella mahdollisella Ykkösen miljoonaseuralla FF Jarolla ja muutoin pelaajabudjetti oli sitä pienempi. Toisaalta 350 000 euron pelaajabudjetti on jo melko pieni ellei sitten tämä toinen miljoonaseura Ykkösestä eli FF Jaro pienentänyt pelaajabudjettiaan myöskin.)

Vuosien 2000-2004 aikaisista KPV-j:n ja KPV:n yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista Kakkosessa, vuoden 2005 KPV:n Ykkösen pelaajabudjetista, vuosien 2012-2015 KPV:n Kakkosen pelaajabudjeteista ja vuosien 2014-2015 KPV:n Kakkosen yleisbudjeteista saa vapaasti ilmoittaa lukuja pöytään mikäli vain joku niitä tietää tai muistaa ja mikäli näissä muissa julkaisemissani luvuissa on jotain muuta korjattavaa niin saa myös ilmoittaa.

Tämän kuluneen vuoden eli 2018 Ykkösen tiedot olen laittanut alustavuutensa osalta kysymysmerkkien alle koska vieläkään en ole ainakaan havainnut noita talousarvioita/liikevaihtoja missään lehdissä viime vuodesta puhuttaessa jotka saattaisivat varmistaa tuon kuluneen vuoden yleisbudjetin tai pelaajabudjetin.

Myös Ykkösen vuoden 2008 luvuista puhuttaessa on ollut hyvin haastavaa löytää seurojen yleisbudjetteja tai pelaajabudjetteja niistä puhuttaessa.

Vuoden 1990 Futisliigan ja viimeisimmän KPV:n korkeimman sarjatason visiitiltä ei harmittavasti ole tiedossa tuota sen vuoden yleisbudjettia ja pelaajabudjettikin vuoden 1991 Jaron Futisliigan pelaajabudjetin tapaan on erittäin epäselvä.

Vähintään KPV:n pelaajahankintoihin meni muun muassa kolmen pestatun tai uudelleen sopimukseen saadun nuoren pelaajan osalta vuonna 1990 Futisliigaan 150 000 markkaa ja todennäköisesti lopullinen pelaajabudjetti oli paljon suurempi.

[Piippu-Virtanen]

Lisään tähän TP-47:n yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista puhuttaessa aiempien vuosien 2003-2005 sijaan myös vuoden 2002 yleisbudjetin ja pelaajabudjetin:

TP-47 Ykkösessä 2002

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

TP-47 Ykkösessä 2003

Yleisbudjetti: 247 000 euroa

Pelaajabudjetti: 145 000 euroa

TP-47 Veikkausliigassa 2004

Yleisbudjetti: 445 000 euroa (Alustavasti TP-47:lla huhuttiin olevan jopa 653 000 euroa yleisbudjetti.)

Pelaajabudjetti: 285 000 euroa (Alustavasti TP-47:lla huhuttiin olevan jopa 382 000 euroa pelaajabudjetti.)

TP-47 Veikkausliigassa 2005

Yleisbudjetti: 450 000 euroa

Pelaajabudjetti: 290 000 euroa

TP-47:lla sanottiin sen Ykkösessä vuodeksi 2006 pitävän 500 000 euron yleisbudjettia ja pelaajabudjetin sanottiin olevan suurempi ainakin kuin mitä vuonna 2003 oli ollut pienimmillään ja suurimmillaan sanottiin olevan jopa Veikkausliigan tasoa edelleen tai jopa koko Ykkösen korkeimpia ellei korkein.

Ylärajan puhuttiin olevan jopa 340 000 euroa, mutta todennäköisesti oli ehkä nyt kuitenkin pidemminkin luokkaa 150 000-250 000 euroa mikäli nyt ihan välttämättä seura tosiaan oli Ykkösen huippuseuroja budjeteissa mitaten.

Vuoden 2006 TP-47:n yleisbudjetin ja pelaajabudjetin etsinnät jatkuvat ainakin toistaiseksi ennallaan.

[Piippu-Virtanen]

Joensuun Jipolta ja siitä puhuttaessa tulee tähän seuraavaksi joitakin yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja vuosilta 2006-2011 ja ne pysyivät yllättävänkin samanlaisina vuodesta toiseen:

Jippo Ykkösessä 2006

Yleisbudjetti: 150 000 euroa

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa

Jippo Ykkösessä 2007

Yleisbudjetti: 150 000 euroa

Pelaajabudjetti: 40 000 euroa

Jippo Ykkösessä 2008

Yleisbudjetti: 150 000 euroa

Pelaajabudjetti: 62 500 euroa

Jippo Ykkösessä 2009

Yleisbudjetti: 150 000 euroa

Pelaajabudjetti: 50 000 euroa (Alustavan pelaajabudjetin piti olla 65 000 euroa.)

Jippo Ykkösessä 2010

Yleisbudjetti: 150 000 euroa

Pelaajabudjetti: 50 000 euroa (Alustavan pelaajabudjetin piti olla 70 000 euroa.)

Jippo Ykkösessä 2011

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 50 000 euroa (Alustavan pelaajabudjetin piti olla 75 000 euroa.)

[Piippu-Virtanen]

Vuosien 2004-2011 osalta olen ajatellut laittaa aikaisintaan tämän päivän puolella, mutta muutoin huomisen, ylihuomisen tai sitä ylihuomisen aikaan Ykkösen yleisbudjetit.

Syy mahdollisessa viivytyksessä on ennen kaikkea siinä, että noina vuosina Ykkösessä oli jonkin verran joitakin palkattomia tai mahdollisesti palkattomia seuroja kyseistä sarjaa pelaamassa.

Lisäksi myös muutamat yleisbudjetit ja pelaajabudjetit etenkin vuosilta 2008 ja 2011 ovat olleet erittäin vaikeita selvittää.

Muun muassa PK-35 on ollut tällainen seura.

Vaikka myöskään muun muassa FC Hämeenlinna ei paljoa siitä jääkään vuoden 2005 osalta puhuttaessa.

Muita vielä vuoden 2011 epävarmoja seuroja ovat olleet FC KooTeePee, PS Kemi ja FC PoPa jolla talous tuntui sulavan kirjaimellisesti vuoden aikana jolloin sen yleisbudjettiluku tai pelaajabudjettiluku saattaa kaikessa epävarmuudessaan olla vain korkeintaan äärimmäinen yläraja.

Laitan jotkut näistä mainitsemistani ja mahdollisesti palkattomista seuroista Ykkösestä puhuttaessa vuosilta 2004-2011 tähän alle:

Ykkösen mahdollinen/mahdolliset palkattomat seurat 2004

PP-70: Tämä seura oli liikkeellä koko sarjassa 80 000 euron yleisbudjetilla ja tätä pienemmällä oli enintään liikkeellä enää Lappeenrannan Rakuunat jolloin palkkoja ei välttämättä ainakaan pessimistisimmissä arvioissa maksettu vaikkakin tietääkseni kyllä maksettiin vielä tällä kaudella toisin kuin mahdollisesti vuonna 2005?

Lappeenrannan Rakuunat: Tämä seura oli todennäköisesti liikkeellä sarjan heikoimmalla yleisbudjetilla jonka täytyi olla alle 80 000 euroa. Enintään se oikein hyvällä tuurilla oli PP-70:n edellä yleisbudjetissa. Vaikka yleisbudjetti vielä olisikin ollut hyvä tai edes kyseistä seuraa parempi niin palkkaa pelaajat eivät tainneet saada lainkaan?

Etenkään kun jossain sen vuoden lehdessä oli ollut joku kohu-uutinen Rakuunoiden taloustilanteesta puhuttaessa jossa seuran joku merkkihenkilö oli käynyt pelimatkan yhteydessä huoltoasemareissulla vilauttamassa sellaisen nipun seteleitä tiskiin jolla jo pelkästään olisi muka voinut helposti saada pelaajapalkat maksettua tai sillä olisi voinut rahoittaa jo ison osan vuosibudjetista jolloin palkkaa nauttineet jäsenet tässä seurassa olivat vain oheishenkilöitä?

Ykkösen mahdollinen palkaton seura 2005

PP-70: Tämä seura oli liikkeellä sarjan pienimmällä yleisbudjetilla joka oli 70 000 euroa. Olen aika usein kuullut, että ainakin vuotta 2004 varmemmin tämä seura olisi ollut palkaton seura pelaajille? Lappeenrannan Rakuunoiden yleisbudjetti oli parempi kuin vuotta aiemmin tänä kyseisenä vuotena jolloin myös pelaajabudjetissa oli kasvua ja vähän voitiin ainakin tiettävästi maksaa pelaajille?

Ykkösen mahdollinen palkaton seura 2006

Lappeenrannan Rakuunat: Tämä seura oli liikkeellä sarjan pienimmällä yleisbudjetilla joka oli 85 000 euroa. Jukka Karhun eli valmentajan mukaan silloin seura eli kädestä suuhun ja todennäköisyys palkan maksulle oli erittäin pieni jolloin tämä seura saattoi ainoana olla palkaton? PP-70:n yleisbudjetti oli parempi kuin vuotta aiemmin tänä kyseisenä vuotena jolloin myös pelaajabudjetissa oli kasvua ja tuolloin siinä seurassa palkkoja kaikessa vähäisyydessään maksettiin.

Ykkösen mahdollinen/mahdolliset palkattomat seurat 2008

GrIFK/GRIFK/KIFK/KauIFK/KauNIFK: Tämä Kauniaisten tunnettu seura saattoi vuoden 2016 tapaan olla Ykkösessä palkaton seura, mutta ei ehkä välttämättä sittenkään vielä tuolloin 2008? Tosin tämän kyseisen seuran osalta mahdollisesti pelaajilleen maksaneena seurana se ilman muuta kyllä oli Ykkösen vähiten palkkaa maksanein seura sinä vuonna mikäli niin pystyi tekemään.

KäPa: Käpylän Pallon osalta tämä seura totisesti oli niin pienellä yleisbudjetilla Ykkösessä liikkeellä, että ainakin mikäli en yhtään väärin muista niin tämä seura oli varmasti palkaton seura. Vaikka olisi käyttänyt muun muassa kahta korkeimmillaankin aiemmin mainitsemaani yleisbudjetin lukua ja todennäköisesti yleisbudjetti oli pienempi kuin mitä ne kaksi ylärajaa olivat.

Ykkösessä siis on ehkä ainoana selvästi ja mahdollisesti vuotta 2004 huomioimatta vuonna 2008 ollut tilanne missä on ollut samaan aikaan pelaamassa jopa kaksikin palkatonta seuraa ja hyvin todennäköisesti ainakin yksi palkaton seura.

Ykkösen mahdollinen palkaton seura 2009

FC Kiisto: Tämä vaasalainen seura joka kai oli myös IF Hoppetin eräänlainen asemanperijä mutkan kautta niin se saattoi olla palkaton? FC Kiiston yleisbudjetti kun ei Ykkösessä juuri ollut paljoa lainkaan sen Kakkosen pelivuosien yleisbudjetteja suurempi ja palkallisuus tuntui olevan ainakin alustavasti erittäin vierasta sille toteuttaa? Muussa tapauksessa tämä joka tapauksessa on ollut ainoa vuosi jolloin FC Kiistossa on ehkä yleensäkään maksettu palkkaa sen pelaajille.

Ykkösen vuoden 2010 ainoa palkaton seura oli FC Espoo joka myös oli täydellisen varmassa palkattomuudessa viimeinen seura ennen vuotta 2016 ja Grankulla IFK:ta, mutta vuoden 2011 Ykkösen osalta tulee viimeinen epäselvä kysymys:

Ykkösen mahdollinen palkaton seura 2011

FC Espoo: Kysymys on tämän seuran osalta se, että jatkuiko palkattomuus sensaatiomaisesti ikävällä tavalla toista vuottakin peräkkäin Ykkösessä? Sellaista tilannetta kun ei ihan hetkeen olisi ollutkaan vaan pitää mennä jo 1. Divisioonan/1-divisioonan vuosille jolloin löytyi selkeästi perättäisiä palkattomien seurojen vuosia.

Vaihtoehtoisesti ja selkeästi kuitenkin vuotta 2010 todennäköisemmin sentään vuonna 2011 FC Espoo kyllä maksoi vuoden 2017 Grankulla IFK:n tapaan kyllä jo jotain palkkaa, mutta ilman muuta vähiten Ykkösen seuroista tänä kyseisenä vuonna.

Ykkösen osalta siis vuonna 2004 on ollut 1 tai enintään 2 seuraa palkattomana, vuonna 2005 enintään 1 seura, vuonna 2006 enintään 1 seura, vuonna 2008 1-2 seuraa vuoden 2004 tapaan ja pahimmassa tapauksessa jopa sitä vuotta selkeämminkin, vuonna 2009 enintään 1 seura ja vuonna 2011 enintään 1 seura palkattomana seurana.

Jään odottelemaan vastauksia mikäli joku vain niitä tietää ja muistaa etenkin kyseisten seurojen kohdalla.

[Piippu-Virtanen]

VG-62 Naantalista tosiaan vuosina 2003-2005 Ykkösessä ollessaan pelasi seuraavanlaisilla yleisbudjeteilla ja pelaajabudjeteilla ja ne olivat vuosien 2003-2004 osalta enemmän selkeästi jääkiekon Suomi-sarjan tasoa, mutta vuonna 2005 oikeastaan jo jääkiekon Mestis-tasoa.

Tuolloin tietenkin vain aivan köyhimpien Mestiksen joukkueen tai joukkueiden tasoa ja muutoin pyörittiin edelleen enemmän jääkiekon Suomi-sarjan huippujen pinnassa tai jo senkin yli:

VG-62 Ykkösessä 2003

Yleisbudjetti: 80 000 euroa (Tämä yleisbudjetti vastasi silloista jääkiekon Suomi-sarjan normaalin budjetin köyhempää rajaa.)

Pelaajabudjetti: 38 000 euroa (Tämä pelaajabudjetti vastasi tuolloisen jääkiekon Suomi-sarjaan nousevan tai nousevaksi sanotun seurakääpiön ja enemmänkin alempiin jääkiekon kotimaisiin divisiooniin budjetiltaan soveltuneen Vermuntilan Tempon budjettia.)

VG-62 Ykkösessä 2004

Yleisbudjetti: 130 000 euroa (Tämä yleisbudjetti vastasi silloista jääkiekon Suomi-sarjan normaalin budjetin ylempää rajaa jonka jälkeen periaatteessa jokainen seura olisi ollut huippuseura budjeteissa mitaten. Alustavasti VG-62:lla sanottiin olevan mahdollisuudet jopa 210 000 euron yleisbudjettiin korkeimmillaan jolloin se olisi ollut jopa jääkiekon Suomi-sarjan rikkaimpien tasolla.)

Pelaajabudjetti: 80 000 euroa (Tämä pelaajabudjetti vastasi silloista jääkiekon Suomi-sarjan normaalin budjetin köyhempää rajaa.)

VG-62 Ykkösessä 2005

Yleisbudjetti: 250 000 euroa (Tämä yleisbudjetti vastasi jo kaikkein rikkaimman tai hyvin lähellä olemista kaikkein rikkaimman Suomi-sarjan seuran tasolla. Lisäksi tämä yleisbudjetti vastasi tai alkoi vastata köyhimmän tai köyhimpien jääkiekon Mestis-joukkueiden tasoa. Alustavasti VG-62:n yleisbudjetin piti olla tällä kaudella 150 000 euroa ja ylärajan piti olla edelleen sama kuin vuonna 2004 eli 210 000 euroa ennen kuin Naantalista sitten löytyi halukkaita sponsorisetiä rahastukseen.)

Pelaajabudjetti: 130 000 euroa (Tämä pelaajabudjetti vastasi silloista jääkiekon Suomi-sarjan normaalin budjetin ylempää rajaa. Alustava pelaajabudjetti oli jopa 150 000 euroa vaikkakin myös 100 000 euron pelaajabudjetti oli esillä. Näistä ensin mainittu luku olisi alkanut olla jääkiekon Suomi-sarjaan verratessa sen seurojen hieman normaalia varakkaampien seurojen tasoa. Toiseksi mainittu luku olisi sitten taas ollut normaalimpaa Suomi-sarjan tasoa.)

Valitettavasti VG-62 ei saanut rahastuksestaan palkinnoksi mitään muuta kuin putoamisen Kakkoseen vuodeksi 2006.

Hyvin tarkoituksin kun piti tehdä VG-62:sta tulevaisuuden vakaa Ykkösen seura, vuoden 2010 jälkeen milloin tahansa normaalistkin Veikkausliigaan nouseva seura kun muutoin sitä vuotta aiemmin ja oikeastaan aikaisintaan vasta vuodesta 2007 eteenpäin VG-62 olisi hakenut Veikkausliigan paikkaa vain täydenneysmenettelyin, kabinettipäätöksin tai erittäin isoin muunlaisten rahasummien kanssa lisenssi-isännille.

[Piippu-Virtanen]

Aikanaan Kolmosesta Kakkoseen vuodeksi 2001 nousi JäPS.

JäPS:llä oli sen nousuvastustajaan Apolloon verrattuna erittäinkin elinkelpoinen yleisbudjetti ja se myös Apolloon verrattuna kykeni maksamaan palkkoja tuttuun tuon ajan tapaan vaikkakin Kolmosessa palkallisuus oli edelleen melko uutta.

Tai pikemmin olisi kyennyt ilman erästä asiaa jonka pian tietenkin kerron.

Sitä ennen Apollolla tosiaan oli Kolmosessa hyvin vaikeaa olla tuolloin vuonna 2000.

100 000 markan yleisbudjetti oli Kolmosen tuon ajan rahastuksen aikakaudella hyvin riittämätöntä luokkaa ja muun muassa JäPS:ltä ottaminen kuokkaan maalein 0-9 tuntui olevan vain viimeinen niitti sille.

Ainoa positiivinen asia oli, että Apollo pystyi ylipäätään noin pienellä yleisbudjetilla edes yrittämään nousukarsintaa!

Eikä nyt erittäin rumaa nousutappiota huomioimatta vuonna 2000 nyt ihan niin nöyryyttänyt itseään myöskään kentän ulkopuolella toisin kuin vuotta myöhemmin muun muassa Kiuruveden Pallo eli KiuPa Kakkosessa enemmänkin juuri Apollon tason tai sitä alemmankin tason yleisbudjetilla joka tuolloin olisi sopinut enemmän molempien ollessa kyseessä Neloseen tai sitäkin mieluummin vaikka alasarjoihinkin.

Vuodeksi 2001 mahdollisesti Kakkoseen noustessaankin Apollo olisi pistänyt sinne enintään 170 000 markkaa yleisbudjetiksi ja ollut edelleenkään maksamatta pelaajilleen mitään.

Toki Apollon osalta luvattiin edes kulukorvausten korotusta, mutta Apollon pelaajat uhkasivat olla muun muassa pelaamatta Kakkosessa mikäli heille ei ihan oikeasti olisi nousunkaan jälkeen maksettu edes jotakin ja JäPS:n seurajohdon mukaan kilpailijan käytös oli melko pöyristyttävää luokkaa.

JäPS:llä tosiaan palkallisuutta olisi riittänyt Kolmosessa vuonna 2000 vähän aikaa aiemmin aloitetun käytännön mukaan, mutta ongelmaksi tuli valitettavasti kauden aikana muun muassa petollinen toiminnanjohtaja joka varasti enemmän kuin 200 000 markkaa seuralta sisältäen sen rahasumman mukana käytännössä tuon vuoden Kolmosen luvatut pelaajapalkkavarat eli hieman yli 100 000 markkaa sisältäen myös erittäin vähäiset pinnarahat.

Toiminnanjohtajan sortumista ahneuden tielle selitettiin mediassa tuolloin sillä, että toiminnanjohtaja oli palkattu ennen petollisuuttaan seuraan noin vuonna 1998 keskimäärin Suomessa lopetettujen Velvoitetöiden/Velvoitetyöllistämisen (Eli käytännössä näinä päivinä paljon puhutun palkkatukityön ja 9 euron töiden rinnakkaiseläjän tai suoranaisen edeltäjän josta tiettyjen lisäpäivien tullessa täyteen tai riittävän moneen kertaan samoihin VT-töihin joutunut joutui tietenkin sitten nk. Markka-linjalle joka tuolloin kuten oli ollut jo useita vuosia ainakin vuodesta 1994 lähtien ollut 9 markkaa päivässä.

Riittävän vanhaan aikaan, oikein vielä kunnon sellaiseen 1960-luvun tyyliin olisi ollut vielä tätäkin huonompana vaihtoehtona ollut tarjolla ennen pitkää nk. Penni-linjaa jossa maksettiin työttömille tuolloin tietenkin pennejä tai vain ihan yksittäisiä markkoja päivässä ja nk. Penni-linja tunnetusti oli nk. Markka-linjan tapaan samaa rankaisutointa Suomen työttömille.

Ne luotiin mutkan kautta vain kun ei voinut enää pitää näitä työttömyystöitä tai nk. Hätä-Avun Töitä joissa työttömät tekivät muka niin sulassa sovussa yhteiskunnalle hyödyllisiä ja työttömille itselleen hyödyttömiä risusavottoja tai mitä ikinä sattuikaan vain juolahtamaan mieleen näille työttömien kyykyttäjille ja jotka nekin vuorostaan olivat luotuja vain siksi, että Suomessa oli kielletty pakkotyö rangaistuksena vankeuden sijaan.) kautta seuraan, häntä oli pidetty luotettavana ihmisenä ja kun olihan ne nekin summat enemmän takuuvarmasti kuin mitä välttämättä tuli kuussa muuten palkkaa käteen tai edes muita korvauksia.

Lopulta JäPS:n seurajohdon oli pakko ottaa luvatut pelaajapalkkavarat muun muassa kauden lipputuloista joista jatketut loppuvarat saatiin vain ennätysmäisen karsintaottelun muista katsojatuloista.

[Piippu-Virtanen]

VPS:n osalta laitan tähän vuosien 1998-2004 aikaisia pelaajabudjetteja ja yleisbudjetteja yhdistettynä tähän alle, uutena mukaan tulevat vuodet 2003 ja 2004 ja vanhemmista vuosista vuosi 2002 liitetään yleisten muiden vuosien alle ilman ehdollisuutta muihin juttuihin:

VPS Veikkausliigassa 1998

VPS:n Yleisbudjetti 1998: 6,2 miljoonaa markkaa

VPS:n Pelaajabudjetti 1998: 2,7 miljoonaa markkaa

VPS Veikkausliigassa 1999

VPS:n Yleisbudjetti 1999: 8,3 miljoonaa markkaa

VPS:n Pelaajabudjetti 1999: 6,9 miljoonaa markkaa

VPS Veikkausliigassa 2000

VPS:n Yleisbudjetti 2000: 5,3 miljoonaa markkaa

VPS:n Pelaajabudjetti 2000: 3,9 miljoonaa markkaa

VPS Veikkausliigassa 2001

VPS:n Yleisbudjetti 2001: 5,3 miljoonaa markkaa

VPS:n Pelaajabudjetti 2001: 3,3 miljoonaa markkaa

VPS Veikkausliigassa 2002

VPS:n Yleisbudjetti 2002: 5,25 miljoonaa markkaa tai 875 000 euroa

VPS:n Pelaajabudjetti 2002: 2,94 miljoonaa markkaa tai 490 000 euroa

VPS Ykkösessä 2003

VPS:n Yleisbudjetti 2003: 480 000 euroa (Alustava yleisbudjetti VPS:llä vuonna 2003 Ykkösessä oli ennen ylimääräistä rahan sujautusta 430 000 euroa.)

VPS:n Pelaajabudjetti 2003: 260 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti VPS:llä vuonna 2003 Ykkösessä oli ennen ylimääräistä pelaajapalkkoihin sujauttamista 210 000 euroa.)

VPS Ykkösessä 2004

VPS:n Yleisbudjetti 2004: 380 000 euroa (Alustava yleisbudjetti VPS:llä vuonna 2004 Ykkösessä oli ennen ylimääräistä rahan sujautusta 330 000 euroa.)

VPS:n Pelaajabudjetti 2004: 200 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti VPS:llä vuonna 2004 Ykkösessä oli ennen ylimääräistä pelaajapalkkoihin sujauttamista 150 000 euroa.)

[Piippu-Virtanen]

IFK Mariehamnilla eli Maarianhaminan IFK:lla tai MIFK:llä oli aikanaan alemmissa sarjoissa varsin erikoisia tapoja tukea pelaajiaan taloudellisesti ja ikään kuin palkkaa saavasti vaikkakin periaatteessa se oli hyvin vähäistä.

Varsinkin 3. Divisioonassa/3-divisioonassa se tienaustapa oli kyllä erittäin kaukana varsinaisesta palkasta.

MIFK:n pelatessa viimeisiä vuosiaan 3. Divisioonassa/3-divisioonassa eli vuosina 1991-1992 se noudatti tätä kerrottua tapaa kuin mitä oli noudattanut 2. Divisioonassa/2-divisioonassa vuosina 1989-1990 ja edellisellä 3. Divisioonan/3-divisioonan vuosinaan eli vuosina 1987-1988.

3. Divisioonan/3-divisioonan viimeisinä vuosina kuten äsken todettujen vanhempien aikojen edellisen saman sarjan ja astetta aiemman 2. Divisioonan/2-divisioonan aikakauden vierailun tapaan MIFK:llä oli suunnitteilla omalla tavallaan melkoista hommaa toki perinteen säilyttäen.

Tämä palkkaan rinnastettava tapa tuolloin vuosina 1987-1988, 1989-1990 ja 1991-1992 sarjatasosta riippumatta oli melkoisen omakustanteista ja köyhää touhua joka tietysti 1990-luvun laman myötä tuli päätökseensä.

MIFK:ssä tuohon aikaan maksettiin nk. Asunto, Ateria ja Edustuslaskurahaa joka ei saanut olla 1000 markkaa suurempi vuotta kohti ja joka keskimäärin oli vain 170 markkaa pelaajalle.

Jopa vähemmänkin.

Tämän erikoisen sopimuksen ainoa varsinainen hyvä puoli oli se, että asuntokulut yhdessä ateriakulujen ja yleisten paikkakuntien muuttojen ja pelimatkojen osalta taattiin korvauksineen seuroilta myös huollon ohella.

Lisäksi pelaajat saivat yleensä siitä vähän jotain vaivanpalkkaa päällekin ja esimerkiksi apuja mahdollisiin opintokuluihin ja apua yleisen tuon ajan byrokratian kanssa kamppailuun esimerkiksi ongelmallisia vakuutusasioita tai stipendirahastushankkeita varten.

Sittemmin tämä todettiin riittämättömäksi ja kaikkien aikojen viimeiseen 2. Divisioonaan/2-divisioonaan ja kaikkien aikojen ensimmäiseen Kakkoseen vuodelle 1994 muutettiin hieman rahanjakotapaa kun noustiin ja myös pysyttiin sarjaa korkeammalla.

Tuolloin peliin astuivat jollakin tapaa jo oikeaan palkkaankin rinnastettavat summat.

MIFK:ssä alettiin tosiaan niin 2. Divisioonassa/2-divisioonassa sen loppumetreillä ja kuin myös Kakkosen alkumetreillä maksaa uudenlaista nk. Edustuksen Ansionsaantorahaa.

Se oli ikään kuin palkkaa ja muutoin luonteeltaan kuin olisi nauttinut korotettuja kulukorvauksia.

Tuo raha noin vuosina 1993-1994 ja jonkin aikaa Kakkosessa muutenkin ennen kyseisen sarjan menemistä todelliseksi suurten miljoonien rahakentiksi  edes muutamiksi vuosiksi oli keskimäärin mitoitettu olemaan edelleen yllättävänkin samanlainen kuin aiempi nk. Asunto, Ateria ja Edustuslaskuraha.

Tosin sen yläraja kauteen oli vuosina 1993-1994 näin esimerkiksi 12 240 markkaa jota suurempi se ei siis saanut olla ja joka keskimäärin oli vain 1000 markkaa pelaajalle vuonna 1993 2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja vuonna 1994 Kakkosessa 1700-3000 markkaa hieman eri pelaajan paikasta riippuen joukkueessa.

Jopa vähemmänkin, mutta silti jo enemmän kuin mitä 3. Divisioonassa/3-divisioonassa, vanhempien aikojen 2. Divisioonassa/2-divisioonassa tai mikäli vaikka MIFK olisi pudonnut Kolmoseen 1990-luvun puolivälissä sen alkumetreillä mitä ei onneksi sille tietenkään käynyt.

Tämä nk. Edustuksen Ansionsaantoraha piti sisällään mahdollisuuden käytännössä vanhemman aikakauden pinnarahajärjestelmään josta sitten tuli tietenkin vielä vähän lisää vaivanpalkkaa kaudessa.

Tai mikäli esimerkiksi oli nk. Budjetoimaton Edustuspelaaja MIFK:ssä eli toisin sanoen tällainen hieman tuon vuoden Veikkausliigan Antti Pohja-tyyppinen juniori tai vaihtoehtoisesti korkeampien sarjatasojen veteraanipelaaja joka halusi käydä vetämässä eläkettä kohti hieman uransa ehtoopuolella niin tämä menetelmä saattoi olla huonoimmillaan jopa ainoa tienesti kauteen.

Etenkin kun nk. Budjetoimattomat Edustuspelaajat eivät saaneet nauttia nk. Asunto, Ateria ja Edustuslaskurahasta tai nk. Edustuksen Ansionsaantorahasta noina vuosina kuin mitä olen tähän viestiin nyt luetellut.

Tuo pinnarahajärjestelmä ainakin MIFK:n kohdalla niin 2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja Kakkosessa vuosina 1993-1994 olivat keskimäärin mitoitettu olemaan enintään 170-200 markkaa noina vuosina ja siihen vähän päälle tuli enemmän tai vähemmän merkittävästi edustusmarkkoja ja pennejä mikäli tulosta kentällä kauden peleissä oli tullut.

Vuonna 2004 kun noista ajoista oli kulunut 10-17 vuotta hieman katsasteltavasta vuodesta riippuen niin MIFK pelasi Ykköstä.

MIFK:n Ykkösen pelaajabudjetin edustaja näin keskimäärin nautti periaatteessa mutkan kautta noita samoja summia kuin mitä 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun kollegansa olivat nauttineet vuodessa niin euroiksi muunnettuina ne tulivat Ykkösessä jo säännöllisenä ja selvänä kuukausirahana.

MIFK:ssä oli maksettu ennen vuoden 2004 Ykköseen nousuakin palkkaa kun se ennen pitkää oli luopunut noista yllämainituista erikoisista maksutavoista ja MIFK:n onni oli säilyttää palkallisuus ennen Kakkosen maksukyvyn romahdusta 2000-luvun alussa kun rahavuodet siinä sarjassa olivat ohi.

Toki maksukyky oli alhainen MIFK:ssä Ykkösessäkin vuonna 2004 eikä Kakkosen rahavuosien parhaimpiin palkkoihin pelaajilla ollut mitään asiaa sinä vuonna.

MIFK:n yleisbudjetti oli 257 000 euroa vuonna 2004 Ykkösessä kun alustava yleisbudjetti oli ollut 250 000 euroa.

MIFK:n pelaajabudjetti oli kuitenkin jopa murheellisen alhainen niin menettelevän hyvään yleisbudjettiin nähden.

MIFK:n pelaajabudjetti oli 53 920 euroa vuonna 2004 Ykkösessä kun alustava pelaajabudjetti oli ollut 46 920 euroa.

Aluksi vaikutti olevan jopa huomattavastikin alhaisempi pelaajabudjetti tiedossa kun noita muita sponsorimenetyksiä seuralle oli tullut yllättäen seuralle ja uusia ei ollut saatu tilalle oikein edes sarjanousun myötä vielä tuolloin.

Esimerkiksi jotkut kaikkein pienimmät sponsoroijat seuralle eivät suostuneet korottamaan Kakkosesta Ykköseen nousun myötäkään sponsorointinsa summiaan kuin vain 170-195 euroa kauteen hieman tukijasta riippuen.

Sen sijaan kuin Veikkausliigaan MIFK pääsi nousemaan vuodeksi 2005 niin suurimpien sponsoreiden tuki nousi heti puolesta Ykkösen tuesta jopa enemmän kuin kaksinkertaisiksi, keskimääräisten tukijoiden sponsorituet Ykköseen verrattuna moninkertaistuivat ja kaikkein pienimpienkin tukijoiden sponsorirahat jopa 100-kertaistuivat Ykköseen verrattuna vaikka keskimäärin kaikkein pienimpienkin tukijoiden sponsorirahat vain 50-kertaistuivat Ykköseen verrattuna Veikkausliigan paikan varmistuttua vuodeksi 2005.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1998 Kakkosessa TiPS:llä eli Tikkurilan Palloseuralla sen yleisbudjetti oli 350 000 markkaa.

Vuonna 1998 Kakkosessa VJS:llä eli Vantaan Jalkapalloseuralla sen yleisbudjetti oli 400 000 markkaa.

Nämä kaksi seuraa panivat muutaman pienemmän saman alueen seuran kanssa voimat yksiin ja ne perustivat yhdessä näiden pienempien seurojen kanssa uuden seuran nimeltä Airport City Vantaan eli toisin sanoen AC Vantaan josta lähtökohtaisesti vuodeksi 1999 haluttiin tietenkin Ykköseen miljoonaseura.

Etenkin kun se pystyi hyötymään saadessaan TiPS:n Ykkösen pelaamisen luvan itselleen.

[Piippu-Virtanen]

TPV:n yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja tulee tähän viestiin yhteisenä sellaisena 1990-luvulta, mutta harmittavasti edelleen TPV:n vuoden 1992 1. Divisioonan/1-divisioonan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ja myös TPV:n vuoden 1993 Veikkausliigan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti puuttuvat joukosta vaikkakin niiden korvikkeeksi löytyi vuoden 1998 TPV:n Ykkösen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti:

TPV vuonna 1990

2. Divisioonan yleisbudjetti TPV:llä 1990: 300 000 markkaa

2. Divisioonan pelaajabudjetti TPV:llä 1990: Ei varsinaista palkkaa kaudella muuta kuin kulukorvausten, pisterahojen ja nk. Hyvän Miehen Lisien muodossa ja ne olivat mitoitettu olemaan pelaajien kulukorvausten ja palkkioiden rajan nimellä 165 000 markkaa

TPV vuonna 1991

2. Divisioonan yleisbudjetti TPV:llä 1991: 343 000 markkaa

2. Divisioonan pelaajabudjetti TPV:llä 1991: Ei edelleenkään varsinaista palkkaa kaudella muuta kuin kulukorvausten, pisterahojen ja nk. Hyvän Miehen Lisien muodossa, mutta pelaajat saivat korotettua kulukorvausta, 500-10 000 markkaa yleispalkkioita pelaajasta riippuen, pisterahoja ja nk. Hyvän Miehen Lisiä ja ne olivat mitoitettu olemaan pelaajien kulukorvausten ja palkkioiden rajan nimellä 208 000 markkaa

TPV vuonna 1994

Veikkausliigan yleisbudjetti TPV:llä 1994: 2,4 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan pelaajabudjetti TPV:llä 1994: 1,32 miljoonaa markkaa

TPV vuonna 1995

Veikkausliigan yleisbudjetti TPV:llä 1995: 3 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan pelaajabudjetti TPV:llä 1995: 1,82 miljoonaa markkaa

TPV vuonna 1996

Ykkösen yleisbudjetti TPV:llä 1996: 1,5 miljoonaa markkaa

Ykkösen pelaajabudjetti TPV:llä 1996: 910 000 markkaa

TPV vuonna 1997

Ykkösen yleisbudjetti TPV:llä 1997: 1,6 miljoonaa markkaa

Ykkösen pelaajabudjetti TPV:llä 1997: 960 000 markkaa

TPV vuonna 1998

Ykkösen yleisbudjetti TPV:llä 1998: 2,4 miljoonaa markkaa (Yleisbudjettina tämä oli vuonna 1998 Ykkösessä vähintään tyydyttävää, hyvää ellei peräti jo erinomaista ja alettiin olla matkalla kohti huippuseurojen yleisbudjetteja.)

Ykkösen pelaajabudjetti TPV:llä 1998: 1,2 miljoonaa markkaa (Pelaajabudjettina tämä oli vuonna 1998 myös jo hyvä ellei peräti erinomainen vaikkakin parantuneeseen yleisbudjettiin nähden eri lehdissä ollut alustava 1,22-1,44 miljoonan markan pelaajabudjetti olisi ollut aina vähän parempi itse pelaajille.)

Toivottavasti löytyisivät joskus nuo TPV:n vuosien 1992-1993 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1990 Futisliigassa FC Kuusysillä oli monenlaisia sponsoreita joilta myös irtosi pelimarkkoja tehokkaasti jalkapallokesän käyttöön.

Harmittavasti tätä viestiä kirjoittaessa ei ole löytynyt kyseisen seuran yleisbudjettia tai pelaajabudjettia.

FC Kuusysi teki muun muassa kenkävalmistaja Diadoran kanssa kaksivuotisen sponsorisopimuksen varustehankinnoista eli enimmäkseen tietysti joukkueen pelikengistä.

FC Kuusysille tämä sopimus oli vuosiksi 1991-1992 500 000 markkaa eli 250 000 markkaa vuotta kohden.

FC Kuusysin vuoden 1990 Futisliigan kenkäsopimus oli viimeisen SM-Sarjan vuoden eli vuoden 1989 tapaan aikaisemmalta tukijalta 320 000 markkaa eli toisin sanoen pelikenkien sopimusten summat hieman pienenivät vuosiksi 1991-1992 vuotta kohden, mutta kokonaisuutena olivat jo näitä vuosia korkeammat.

FC Kuusysillä 1980-luvulla SM-Sarjassa kenkäsponsorit olivat keskimäärin maksaneet sponsorisummina kauteen 150 000-170 000 markkaa.

Europelien menestys tietenkin oli korottanut myös kenkäsponsorien halukkuutta tukea seuraa.

Futisliigan vuoteen 1990 tullessa FC Kuusysi jatkoi myös 1980-luvun SM-Sarjasta tuttua linjaa eli sillä oli oikeus pelaajistonsa siirtyessä niin kotimaan kentillä kuin Euroopan kentille myös nk. Kolmansiin Seuroihin ja niiden tuloihin jotka saivat olla korvauksena 20 % yleisistä siirtosummista ja toisen seuran yhdistellystä siirtokorvauksesta ja kauppasummasta.

Futisliigan 1990 kauteen lähdettäessä FC Kuusysi oli myös velaton kun SM-Sarjassa sillä oli ollut velkaa 2,3 miljoonaa markkaa mitä ilmeisimmin aina SM-Sarjan loppuun asti tai sitten vaihtoehtoisesti tuo velkasumma oli siis velkaa ennen europelejä ja niiden menestystä.

Jolloin homma tietenkin olisi ollut toista luokkaa.

SM-Sarjan viimeisenä vuonna 1989 FC Kuusysi oli saanut muun muassa 650 000 markan positiivista velkavelvoitemaksuhyvitystä onnistuneista taloudellisista siirroista mitä seura teki tai oli tehnyt siihen saakka SM-Sarjassa pitkälti kovan työn ansiosta kun tätä ennen FC Kuusysin kovempina velkavuosina mitä ilmeisimmin ennen europelien menestystä seura oli tunnettu pikemmin negatiivisista velkavelvoitemaksuistaan eikä velkavelvoitteen maksuhyvitykseen ollut käytännössä mitään edellytyksiä.

Isoista sponsoreista ellei melkein pääsponsorista puhuttaessa eli tuolloin KOP:sta FC Kuusysin osalta voitiin todeta, että ensi kertaa kyseinen pankki alkaa maksaa sponsorirahaa ainakin miljoonaluokassa kyseistä seuraa heti Futisliigan alkajaisiksi.

Vuonna 1989 SM-Sarjassa KOP maksoi sponsorirahaa FC Kuusysille 800 000 markalla ja keskimäärin KOP oli maksanut sponsorirahaa FC Kuusysille SM-Sarjassa 1980-luvun aikana vuosittain hieman vaihtelevasti 300 000-500 000 markalla.

Nämä summat olivat siis niiltä ajoilta kun KOP oli tullut FC Kuusysille tukijaksi.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2007 HIFK:n yleisbudjetti Kolmosessa oli 37 000 euroa mikä oli menettelevä vaikkakin hieman vaatimattoman oloinen kun se nousi vuodeksi 2008 Kakkoseen.

HIFK:lle tai oikeammin mutkan kautta nykyään HIFK Soccerille/Soccer HIFK:lle tämäkin oli nykypäivään tultaessa merkkivuosi menestyksen tavoittelussa.

[Piippu-Virtanen]

Vuodeksi 1999 näillä näkymin Ykkösen miljoonaseuroihin voisi ainakin näillä näkymin hyvin täpärästi liittää HIFK:n tai tuolloisen FC HIFK:n.

Alun perin HIFK:llä piti olla vuoden 1998 Kakkosen nousun jälkeen vuodeksi 1999 Ykköseen uskomattoman tuntuinen yleisbudjetti ja myös pelaajabudjettia aiottiin korottaa rapsakkaasti.

Vaikka harmittavasti tuota HIFK:n/FC HIFK:n tuolloista Kakkosen yleisbudjettia tai pelaajabudjettia en löytänyt (Vaikka tietääkseni ainakin yleisbudjetti oli todella suuri jos ei pelaajabudjetti sitä ollutkaan ja maksuvaraa Kakkosessa tuolloin oli toisin kuin tunnetusti 2000-luvun lopulla ja ennen vuoden 2013 yksittäistä Kakkosen visiittiä.) niin HIFK:llä/FC HIFK:llä piti olla vuodeksi 1999 Ykköseen useita miljoonia markkoja yleisbudjetti ja pienimmilläänkin ainakin 2 miljoonaa markkaa.

Hurjimmissa puheissa väitettiin HIFK:stä/FC HIFK:stä tehtävän välittömästi Suomen rikkain Ykkösen seura.

Ainakin se unelma romuttui alkuunsa kun tukijat alkoivat väistyä yksi toisensa jälkeen ainakin ennakoiduista tukijoista ja jossain määrin sellaiset kunnollisetkin tukijat muuttuivat yllättävän varauksellisiksi siihen mitä tuli HIFK:n/FC HIFK:n tukemiseen ja silloin kun sitä olisi kipeästi tarvittu.

Tämä oli lohduton alku myöhemmille HIFK:n/FC HIFK:n taloudellisille vaikeuksille jotka johtivat sinänsä melko selkeään konkurssiin tai ainakin puolittaiseen sellaiseen ja HIFK Soccerin eli juurikin HIFK:n/FC HIFK:n reservijoukkueen muuntumiseen nyky-HIFK:ksi.

Lopulta HIFK:llä/FC HIFK:llä oli Ykkösen miljoonaseuroista puhuttaessa suurin piirtein köyhimmän tai toiseksi köyhimmän sellaisen seuran asema vuonna 1999.

Toisin sanoen sen yleisbudjetti oli tuolloin 1-1,4 miljoonaa markkaa.

On paha sanoa, että miten sen yleisbudjetit tarkalleen ottaen huonontuivat.

Vuosina 2000-2002 sen muita Ykkösen vuosia arvioitaessa se enintään enää ehkä vuonna 2000 vielä oli miljoonaseura Ykkösessä, mutta ei enää todennäköisesti kun sen taloustilanne tosiaan huononi vuosittain ja näillä näkymin ei missään tapauksessa vuosina 2001-2002.

Näillä näkymin liitän sen noihin Ykkösen miljoonaseurojen joukkoon vuoden 1999 yleisviestiin pian erään toisen seuraa asemaa käsittelevän viestin jälkeen.