Historiaa liigajoukkueiden taloudesta

[Piippu-Virtanen]

Vuosina 1999 ja 2000 Ykkösessä pelannut ja sieltä Veikkausliigaan noussut ja tuolloin enimmäkseen entisen kutsumanimensä FC Atlantiksen sijaan sitä käyttänyt Atlantis FC pelasi siihen aikaan ennen vuoden 2001 Veikkausliigan nousuaan Ykkösessä 1,3 miljoonan markan yleisbudjetilla millä kuulemma pärjäsi, mutta yleisesti ottaen se alkoi olla jo huono budjetti koska Ykkösessä tuohon aikaan vain budjetit monilla muilla olivat paljon korkeammalla kuin mitä sillä itsellään oli.

Vuodeksi 2001 Atlantis FC tai aiemmin vuodeksi 2000 oletettuun Veikkausliigan nousuun Atlantis FC olisi kaivannut mieluusti jopa 3,9 miljoonaan markkaan tai sitä suuremmaksi kohoavaa yleisbudjettia jotta homma olisi alkanut ruveta sujumaan siihen aikaan.

[Piippu-Virtanen]

KTP vuorostaan pelasi vuonna 1999 Veikkausliigassa oman aikansa hyvällä budjetilla siinä sarjassa.

Ykkösessä KTP:n vuoden 1999 yleisbudjetti olisi ollut jo eliittitasoa tai sarjan parasta silloin kun siellä ei olisi pelannut HJK tai FC Haka.

KTP:n budjetti oli ollut samaa luokkaa tai korkeimmillaan sillä olisi ollut varaa pelata vuonna 1998 Ykkösessä samalla budjetilla kuin mitä se pelasi vuonna 1999 tietenkin Veikkausliigassa.

Veikkausliigassa 1999 sen yleisbudjetti oli 4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2 miljoonaa markkaa.

[petteri72]

Vanhoja eli 80-lukua ja vanhempia budjettilukuja lukiessa kannattaa muistaa, että vanhoina aikoina kaikki raha ei mennyt seuran kirjanpidon kautta.

Myös vanhoina aikoina oli namusetiä. Kun yritysverotus oli hurja yksi tyypillinen tapa rahoittaa jalkapalloa oli ottaa pelaajat yrityksen palkkalistoille. Usein työvelvoite oli sponsorin rahoittamissa työpaikoissa parhailla pelaajilla aika nimellinen. Toki osa pelaajista oli normaalistikin töissä varsinkin kauden ulkopuolella.

Toisaalta vanhaan aikaan liikkui myös paljon käteistä ja pelaajapalkkioista merkittävä osa maksettiin pimeänä ruskeissa kirjekuorissa.

Nykyään käteistä käytetään niin vähän että pimeät palkkiot ovat harvinaisempia ja toisaalta yrityselämä ja - verotus on muuttunut niin etteivät pelaajat ole enää ole yritysten palkkalistoilla.

[Piippu-Virtanen]

Vanhoja eli 80-lukua ja vanhempia budjettilukuja lukiessa kannattaa muistaa, että vanhoina aikoina kaikki raha ei mennyt seuran kirjanpidon kautta.

Myös vanhoina aikoina oli namusetiä. Kun yritysverotus oli hurja yksi tyypillinen tapa rahoittaa jalkapalloa oli ottaa pelaajat yrityksen palkkalistoille. Usein työvelvoite oli sponsorin rahoittamissa työpaikoissa parhailla pelaajilla aika nimellinen. Toki osa pelaajista oli normaalistikin töissä varsinkin kauden ulkopuolella.

Toisaalta vanhaan aikaan liikkui myös paljon käteistä ja pelaajapalkkioista merkittävä osa maksettiin pimeänä ruskeissa kirjekuorissa.

Nykyään käteistä käytetään niin vähän että pimeät palkkiot ovat harvinaisempia ja toisaalta yrityselämä ja - verotus on muuttunut niin etteivät pelaajat ole enää ole yritysten palkkalistoilla.

Näinpä.

Ainakin joidenkin hyvin vanhojenkin aikojen pelaajatason tai valmentajatason henkilöiden vuosipalkoissa varsinkin niiden ollessa niitä ihan todella suurimpia ja joita sitten joskus lehdistössä niin varsinaisen kuin keltaisen lehdistön osalta niin niihin varmaankin oli laskettu todellakin myös näitä ruskeiden kirjekuorienkin vuosipalkkioita.

[Piippu-Virtanen]

Vuosina 1990 ja 1991 Futisliigassa seuraavat seurat saivat kauden aikana palkintorahaa omanlaisiaan määriä kauteen kun palkintorahat vuoden sisällä valitettavasti pienenivät ja kun runkosarjan voittamisesta ei enää vuonna 1991 maksettu pientäkään erillistä palkintorahaa vaikkakin jakoperusteet säilyivät samana eli 8:lle parhaalle seuralle niitä tosiaan tuolloin jaettiin:

Futisliigan Palkintorahat 1990

HJK: Futisliigan mestaruus toi palkintorahaa 169 000 markkaa

FC Kuusysi: Futisliigan kakkostila toi palkintorahaa 162 000 markkaa sisältäen myös runkosarjan voittamisen palkintorahan eli 30 000 markkaa

MP: Futisliigan kolmostila toi palkintorahaa 96 000 markkaa

Reipas: Futisliigan nelostila toi palkintorahaa 72 000 markkaa

RoPS: Futisliigan viitostila toi palkintorahaa 42 000 markkaa

KuPS: Futisliigan kuutostila toi palkintorahaa 30 000 markkaa joka tietenkin oli saman verran kuin mitä runkosarjan voittajalle Futisliigassa 1990 luvattiin ja annettiin

TPS: Futisliigan seitsemäs tila toi palkintorahaa 24 000 markkaa

Haka: Futisliigan kahdekas tila toi palkintorahaa 18 000 markkaa

Palkintorahoitta kauden aikana Futisliigassa vuonna 1990 jäivät Ilves, OTP, KPV ja Kuusankosken Kumu.

Vuonna 1991 eli vuotta myöhemmin palkintorahaa Futisliigassa jaettiin seuraavat määrät kun taantuma painoi päälle ja lamakin oli jo ovella puhjeten tietenkin jo samana vuonna mikäli ei jossain määrin ollut puhjennut jo vuosien 1989-1990 aikanakin:

Futisliigan Palkintorahat 1991

FC Kuusysi: Futisliigan mestaruus toi alentuneiden palkintorahojen muodossa seuralle 100 000 markkaa

MP: Futisliigan kakkostila toi palkintorahaa 81 481 markkaa

Haka: Futisliigan kolmostila toi palkintorahaa 59 259 markkaa

FF Jaro: Futisliigan nelostila toi palkintorahaa 44 444 markkaa

HJK: Futisliigan viitostila toi palkintorahaa 25 925 markkaa

Ilves: Futisliigan kuutostila toi palkintorahaa 18 518 markkaa

RoPS: Futisliigan seitsemäs tila toi palkintorahaa 14 814 markkaa

PPT: Futisliigan kahdeksas tila toi palkintorahaa 11 111 markkaa

Palkintorahoitta kauden aikana Futisliigassa vuonna 1991 jäivät TPS, KuPS, FC OTP ja Reipas.

[Piippu-Virtanen]

1980-luvun alussa KuPS:n kausibudjetteja yleisesti ja myös huikeita pelaajapalkkioita sanottiin ajoittain melkoisiksi tuhlailupirskeiksi ja sen sanottiin tuovan sille ennen pitkää suuria ongelmia ja jopa konkurssiuhan mikäli rahamääriä ei osattaisi kanavoida oikein.

KuPS:n kausibudjetti oli vuonna 1979 vielä normaali ja tuon ajan yhtä normaalin seuratalouden mukainen eli 400 000 markkaa.

Sen sijaan vuosina 1980 ja 1981 sillä sanottiin olleen kaikkien SM-Sarjan seurojen ja nimenomaan keskikastin seurojen kuninkaallisen arvoinen kausbudjetti joka kaiketi noina vuosina oli suurin heti Hakan ja HJK:nkin jälkeen.

Yleisbudjetti KuPS:lla oli tuon ajan mittakaavassa ja nimenomaan Hakan ja HJK:n unohtaen käsittämätön 1,1 miljoonaa markkaa vuonna 1980 ja 1,3 miljoonaa markkaa vuonna 1981.

Vaikka KuPS:n vuosibudjetti luonnollisesti olisi kasvanut jonkin verran oikeastikin suuremmaksi vuosina 1980-1981 kuten kasvoikin niin todellinen syy noin suurelle budjetille noina vuosina ja jonkin verran sen jälkeen oli siinä, että siinä oli rahallisesti ilmaa ja kiinteästi vain pelkkää lainaa ja sittemmin myönnettyä jatkolainaa joita molempia oli sitten käteiskassan tyhjetessä aina lisäilty muihin katteisiin.

Laina oli myönnetty tuolloisiin urheiluhallin hankkeisiin joiden piti hyödyttää myös KuPS:n yleistalouttakin, mutta myöhemmin se jäi jalkapallon osalta vähemmälle käytölle ja lähinnä muihin lajeihin kuten squashin peluuseen.

Pelaajapalkkiot nousivat parhaimmillaan jopa koko SM-Sarjan parhaiksi, mutta 1980-luvun edetessä tapahtui myös väistämätön eli pelaajapalkkiot jouduttiin mahtavuuden kääntöpuolena repimään pääsylipputuloista tai muista seuran erillistilityksistä mikä ei seurataloudelle luvannut hyvää.

Sittemmin jouduttiinkin perustamaan KuPS Tuki Ry velkatakuuta ja velanlyhennyksiä varten.

Noin 1980-luvun puolivälin tai 1980-luvun loppuun mennessä KuPS:n vajoaminen lopullisesti kohti pienipalkkaisuutta alkoi ja vaikka velanlyhennyksissä olisi ja oltiin onnistuttukin niin ennen pitkää maksamattomia yleisvelkoja vuoden 1991 yleisbudjettia syövänä oli vieläkin 250 000 markkaa.

Siten ei edes Futisliigan mestaruuskaan olisi paljoa auttanut velka-asiaa ja Suomen Cupin voittokin olisi lähinnä taannut nollatuloksen yleisveloille.

Toisaalta taas yleisvelan hoidossa ei koko 1980-luvun loputtua, 1990-luvun alettua ja vuoteen 1991 mennessä oikeastaan ollut muuta ongelmaa kuin ennen pitkää pelätty korkojen nousu.

Liikuntahallin lisäksi KuPS:n pelaajilla oli ollut käytössään varsin alikäytetty maapohjahallikin harjoittelua varten, mutta se ei ainakaan tuntunut kelpaavan.

Yleensäkin koko velkaantumisasiaa tuntui KuPS:n ylemmät toimihenkilöt tuolloin pitävän lähinnä tuon ajan rakennusliikkeiden äkkinäisen ahneuden iskiessä juurikin yleisrakennuskustannuksiin kun se tuntui olevan ennen vuotta 1979 hyvin harvinaista ja satunnaista havaita.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1992 silloisen 2. Divisioonan tai 2-divisioonan voittaja eli Helsingin Ponnistus oli jälleen varsin tarkan markan budjetilla aikanaan liikkeellä.

2. Divisioonassa tai 2-divisioonassa 400 000 markan yleisbudjetti kauteen oli todetunlaisesti tarkan markan, kohtuullisuuden ja tyydyttävyyden budjetti ellei peräti jopa hyvä budjetti 2. Divisioonassa tai 2-divisioonassa silloisessa mittakaavassa.

Ikävä kyllä 1. Divisioonassa tai 1-divisioonassa tuolloinen yleisbudjetti olisi ollut vuonna 1992 ja oli varmasti tuolloisten ennusteiden mukaan vuodeksi 1993 vain enintään kohtuullinen, välttävä ja jopa alakanttiin menevä budjetti.

2. Divisioonassa tai 2-divisioonassa voittaessaankin Ponnistuksella ei ollut edes sarjan suurimpia budjetteja.

Ei lähimainkaan.

Ponnistus oli siinäkin mielessä kuitenkin omassa seurahistoriassaan vuonna 1992 ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan myös silloisille pelaajilleen edes jonkinlaista palkkaa maksanut seura.

Tätä ennen se oli juurikin vaatimattomien ja tarkan markan budjettiensa takia pitkäli pinnarahoja vain pelaajilleen maksanut seura ja usein silloinkin kun rahaa olisi ollut enemmän yleisbudjettiin käytössä.

Ponnistuksen johtohenkilöt myös kauhistelivat siihen aikaan sitä, että 1. Divisioonaan tai 1-divisioonaan ja myös 2. Divisioonaan tai 2-divisioonaan oli levinnyt kuin kulovalkeana pelaajapalkkioiden yleiskasvu ja jos eivät pelaajapalkkiot muka suuria vielä näissä sarjoissa olisi olleetkaan niin erilaiset pelaajien muut oheisedut alkoivat olemaan järkyttävässä nousussa käyttönsä osalta.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1993 Veikkausliigassa kärsittiin tietenkin varsin kovasti kovimmillaan olevasta Suomen Lamasta.

Se näkyi Veikkausliigan budjeteissakin.

25 vuoden takaa verrattuna tähän päivään en harmittavasti onnistunut löytämään aivan jokaisen Veikkausliigan seuran budjettia vuodelta 1993, mutta onnistuin kuitenkin löytämään varakkaimpien seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit jotka laitan tähän alle ja tuona kyseisenä vuotena MYPA:lla oli suurin yleisbudjetti ja pelaajabudjetti.

HJK vuorostaan oli nopeasti noussut takaisin talousvaikeuksistaan yhdeksi varakkaimmaksi seuraksi ja FinnPa oli yllättäen myös suuren budjetin omaava sarjanousijana.

Joka tapauksessa tässä varakkaimpien seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit vuodelta 1993 Veikkausliigasta ja pienenä bonuksena yhden seuran osalta tulee myös 1. Divisioonan tai 1-divisioonan vuoden 1992 pelaajabudjetti suluissa heti vuoden 1993 Veikkausliigan pelaajabudjetin jälkeen:

Vuoden 1993 Veikkausliigan Varakkaimpien Seurojen Yleisbudjetit

MYPA: 4,3 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 4 miljoonaa markkaa

FC Kuusysi: 3,5 miljoonaa markkaa

HJK: 2,5 miljoonaa markkaa

FinnPa: 2 miljoonaa markkaa

Vuoden 1993 Veikkausliigan Varakkaimpien Seurojen Pelaajabudjetit

MYPA: 1,9 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 1,6 miljoonaa markkaa

FC Kuusysi: 1,5 miljoonaa markkaa

HJK: 1,25 miljoonaa markkaa

FinnPa: 500 000 markkaa (Vuonna 1992 FinnPa:n pelaajabudjetti 1. Divisioonassa tai 1-divisioonassa oli 400 000 markkaa.)

Muilla Veikkausliigan seuroilla vuonna 1993 keskellä kovinta lamaa budjetit vaikuttivat niin yleisen budjetin kuin myös pelaajabudjetin osalta olevan todella pieniä ja harmittavasti en onnistunut löytämään niitä enempää vertailuun mukaan.

Siten paremmin FinnPaa maksaneita seuroja pelaajabudjetiltaan, mutta hyvin todennäköisesti yleisbudjetiltaan pienempiä seuroja saattoi olla Veikkausliigassa sinä vuonna.

1. Divisioonasta tai 1-divisioonasta puhuttaessa sen viimeisellä vuotena vuonna 1993 normaalit seurat pelasivat keskimäärin kauteen 700 000-1 miljoonan markan yleisbudjeteilla, kolmanneksi varakkaimmalla seuralla oli käytössään 1,7 miljoonan markan yleisbudjetti ja vain kahdella varakkaimmalla seuralla siinä sarjassa oli enemmän kuin 2 miljoonan markan yleisbudjetti sinä vuonna.

Ne varakkaimmat kaksi seuraa pyörivät suuremmilla rahoilla ainakin todennäköisesti kuin FinnPa, mutta sijoittuivat todennäköisesti HJK:n ja FC Kuusysin väliin lopullisen tarkan budjettinsa osalta.

KonTu:n ja Ponnistuksen tilanne 1. Divisioonassa tai 1-divisioonassa oli sitten oma murheellinen tarinansa tavallaan 400 000 markan ja 450 000 markan yleisbudjeteilla.

[Piippu-Virtanen]

Vuosina 1997 ja 1998 FinnPa tosiaan loi Veikkausliigassa uudenlaista historiaa.

Vuonna 1997 sillä tiettävästi oli sarjan kovin budjetti heti HJK:n kanssa jaetusti tai toisella sijalla kun silloin sillä oli 8 miljoonan markan yleisbudjetti.

Vuonna 1998 FinnPa teki kuitenkin mahtavaa historiaa niin rahallisesti kuin olemalla myös kautta aikain varakkain putoaja Ykköseen vuodeksi 1999 alustavasti.

Vuonna 1998 FinnPa:n pieninkin yleisbudjetti eri lehdissä kauteen oli 8 miljoonaa markkaa ja suurimmillaan ensi kerran sanottiin suomalaisen jalkapalloilun historiassa ensi kerran ylittäneen budjeteissa 10 miljoonaa markkaa ja se yleisbudjetti olisi ollut juuri FinnPa:lla kun samalla kaikkien aikojen tuon hetken suurin sponsoriraha Veikkausliigaan tuli juurikin FinnPa:n tukijalta Metsäliitolta.

Metsäliiton sponsorituki kauteen oli useita miljoonia markkoja eikä HJK:lla tai FC Hakalla siten ollut rahkeita nousta samoihin lukemiin tai jopa yli FinnPa:n yleisbudjetin joskin HJK olisi ehkä voinut vielä nousta edes samoihin yleisbudjetteihin koska sillä ja FC Hakalla ei ainakaan paljoa alle 8 miljoonan markan tuolloin ollut yleisbudjetti ja ne juuri olivat toiseksi ja kolmanneksi varakkain seura 20 vuoden takaisessa Veikkausliigassa heti FinnPa:n jälkeen.

FinnPa myös legendaarisesti varakkaimpana seurana myös putosi Ykköseen vuodeksi 1999 ja se oli katastrofi.

Ensin irtisanoi sponsorisopimuksensa Metsäliitto ja jos vielä Metsäliiton menettämisestä FinnPa olisikin selvinnyt huolimatta arviolta 4-6 miljoonan markan välittömästä sponsorituesta ja 3-4 miljoonan markan sponsorituesta tuolloin oletetusti 2000-luvun lähialkuvuosina niin Finnairin eli ihan oman todellisen pääsponsorinsa pistäessä pillit ja pallot pussiin ei FinnPa mitenkään voinut siitä selviytyä seurana.

Ykkösessä vielä ennen noita katastrofiuutisia vuodeksi 1999 FinnPa:n tavoite siellä oli olla ilman muuta sarjan varakkain seura ilman Metsäliittoakin. Ennen irtisanoutumista sopimuksestaan Metsäliiton äärimmäinen vähimmäistuki sopimuksen mukaisesti ennen tietenkin irtisanoutumista seuran kanssa toimimisesta olisi ollut Ykkösessäkin 3 miljoonaa markkaa ja muut kiireellä hankitut sponsorit olisivat tuoneet yhteensä peliin 1,5 miljoonaa markkaa ja FinnPa:n seurakassan melko varakkaistakin rippeistä olisi vielä tullut yhteensä kokoon 1,5 miljoonaa markkaa.

Kaikilla noilla varoilla se olisi ollut kaikkien aikojen varakkain Ykkösen seura siinä vaiheessa 6 miljoonalla markalla.

Lopulta Metsäliitto ei tietenkään tullut mukaan ja siten alustavasti Ykkösessä vuonna 1999 FinnPa oli valmis pelaamaan korkeintaan 3 miljoonan markan yleisbudjetilla joskin tietenkin säästääkseen edes jotakin se oli valmis vetämään 1,5 miljoonaa markkaa pois yleisbudjetistaan jolloin pienimmillään yleisbudjetti tietenkin olisi ollut vain 1,5 miljoonaa markkaa Ykkösessä vuonna 1999 alustavasti.

3 miljoonan markan budjetilla olisi ollut tuolloin Ykkösen suurimpia seuroja, mutta se ei olisi enää ollut Ykkösen ennätysbudjetti kun se raja oli jo rikottu vähän aiemminkin sarjassa puhumattakaan sitten FC Hakan 4,5 miljoonan markan budjetista Ykkösessä vuotta aiemmin vuonna 1997.

1,5 miljoonaa markkaa taas olisi ollut vuonna 1999 Ykkösessä jo aika surkean pieni huipputason seuraksi vaikkakin erittäin kelvollinen tai menettelevä vieläkin alustavasti normaaliksi keskikastin tai keskikastin alemmalla puolella olevaksi seuraksi.

FinnPa:n historian surullisena viimeisenä vuonna 1999 Ykkösessä tukijat kaikkosivat yksi toisensa jälkeen ja yleisbudjettikin taisi olla ehkä aivan korkeintaankin tuo 1,5 miljoonaa markkaa jos sitäkään kun Finnair ei edes pieniäkään korvausrahoja juurikaan viitsinyt sille enää maksaa sopimuksensa ennenaikaisesta purkamisesta aiheutuneen negatiivisen julkisuuden takia ja muiltakin piensponsoreilta ei tuki ollut muutoin jo rahavirtojen valtaamassa Ykkösessä kovinkaan hienoa.

Enemmän se tuon ajan hengen mukaisesti olisi alkanut sopia Kakkoseen tai jopa Kolmoseen ja sen alle meneviin sarjoihin.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1994 MyPa:lla yleisbudjetti Veikkausliigassa oli ainakin tiettävästi suurin heti Hakan ja tietenkin suurimman eli HJK:n jälkeen ja suurin piirtein se oli samaa luokkaa FC Jazzin yleisbudjetin kanssa tai sitten vielä aivan juuri ja juuri FC Jazz kiilasi myös sen eteen Veikkausliigan vuoden 1994 yleisbudjeteissa jolloin MyPa oli siis Veikkausliigassa sinä vuonna joko kolmanneksi tai vähintään ainakin neljänneksi varakkain seura 4 miljoonan markan yleisbudjetillaan.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1994 tuolloisessa uunituoreessa Ykkösessä oli FC Interin lisäksi myös toinen ennakkoon arvioitu ja hehkutettu todellinen rahaseura.

Se oli tietenkin Joutsenon Kultsu.

Kultsulla tuntui tosiaan alustavasti riittävän rahaa lajiin.

Ykkösessä sen budjetin piti paisua aina jopa neljännelle miljoonalle markalle asti ja pienimmilläänkin sen budjetin alustavasti arvioitiin olevan ainakin 2 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetin tietenkin minimissäänkin miljoona markkaa vaikka budjettia olisi joutunutkin pienentämään.

Ja ennakkopuheissa tietenkin suurimmalla mahdollisella budjetilla se olisi saattanut olla jopa aikansa suurin pelaajabudjetti muutenkin uunituoreen Ykkösen historiassa ja se olisi samalla ollut jo kerralla entisen 1. Divisioonan/1-divisioonan historian suurin.

Sanomattakin oli selvää, että näin ei kuitenkaan käynyt.

Loppupelissä FC Interin tapaan sekin joutui kohtuullistamaan budjettiaan.

Kultsun yleisbudjetti oli maltillinen, mutta pelaajille annetut lupaukset oli lunastettava kovimman kautta.

Kultsun yleisbudjetti oli lopulta sen miljoona markkaa kun FC Interillä yleisbudjetti nousi tunnetusti lähelle toista miljoonaa markkaa.

Kultsun pelaajabudjetti oli kuitenkin äärimmäisen leikattunakin hyvin dynaaminen suhteessa yleisbudjettiin nähden ellei peräti aggressiivinen.

700 000 markan pelaajabudjetti oli pakko repiä melkoisen isojen tappioidenkin pelossa ja siten se oli tosiaan jopa sen lähikilpailijaksi arvioitua FC Interin toteutunutta pelaajabudjettia suurempi.

Nämä maltillistetut ja ennakoidut rahaseurat olivat loppupelissä verraten normaalein tuon ajan Ykkösen budjetein liikkeellä kun keskivertobudjetti yleisesti ottaen nimenomaan yleisbudjetin kannalta oli miljoona markkaa.

Ja varakkaimmat seurat pyörivät tietenkin omilla luvuillaan toisen tai kolmannenkin miljoonan markan yleisbudjeteilla.

Uunituoreen Ykkösen köyhimmälläkin seuralla yleisbudjetti oli vuonna 1994 puoli miljoonaa markkaa mikä oli vuoden 1993 viimeiseen 1. Divisioonan/1-divisioonan köyhimmän seuran budjettiin verrattuna huomattavan paljon sitä suurempi, jopa useita satoja tuhansia markkoja koska eihän KonTu ja Ponnistus vuonna 1993 olleet omilla 400 000 markan ja 450 000 markan budjeteillaan sen vuoden 1. Divisioonassa/1-divisioonassa edes köyhimmät seurat. Ja vuonna 1994 Ponnistuksella oli tietenkin 635 000 markkaa yleisbudjetti Ykkösessä.

[Piippu-Virtanen]

FC Interillä tosiaan oli omana aikanaan 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisen vuoden aikaan pelatussa yhtä viimeisessä 2. Divisioonassa tai 2-divisioonassa ja Ykkösen ensimmäisen vuoden osalta seuraavat pelaajabudjetit:

FC Interin pelaajabudjetti 1993 2. Divisioonassa/2-divisioonassa: 500 000 markkaa

FC Interin pelaajabudjetti 1994 Ykkösessä: 635 000 markkaa

FC Interin vuoden 1993 pelaajabudjetin sanottiin olleen yksi parhaimpia ellei ehkä ihan paraskin juurikin viimeistä kauttaan tuolloin myös pelatussa 2. Divisioonassa tai 2-divisioonassa.

[Piippu-Virtanen]

Jaro vuorostaan pelasi vuonna 1999 Ykkösessä huippuluokan budjetilla siinä sarjassa.

Ykkösessä Jaron vuoden 1999 yleisbudjetti oli jo eliittitasoa tai sarjan parasta silloin kun siellä ei olisi pelannut HJK, FC Haka tai muun muassa Veikkausliigaan samana vuonna noussut KTP.

Jaron yleisbudjetti ja pelaajabudjetti oli suurin piirtein KTP:n vastaavaa luokkaa vuonna 1999.

Toisin sanoen Jaron yleisbudjetti oli 4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli joko hieman alle 2 miljoonaa markkaa tai jopa hieman yli 2 miljoonaa markkaa joka sekin olisi tietenkin ollut samaa luokkaa KTP:n jo aiemmin kerrotun 2 miljoonan markan kanssa.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1997 HJK:n ja FinnPa:n ollessa aivan yläilmoissa yleisbudjettiensa suhteen, aina sinne 8 miljoonan markan pintaan asti ja sen ylikin oli Veikkausliigan pienin budjetti tietenkin TP-Seinäjoella.

TP-Seinäjoen yleisbudjetti vuonna 1997 Veikkausliigassa oli 2,2 miljoonaa markkaa.

[Piippu-Virtanen]

FC Jazzilla ei aivan viime vuosina ole aikaisempien vuosien ja varsinkin 1990-luvun alun tai puolenvälin menestysvuosien vastaavien budjettien jälkeen ollut kovinkaan suuria budjetteja.

Itse asiassa aika ne ovat olleet aika pieniäkin.

Lähihistoriassa, noin viisi vuotta sitten sen Ykkösen yleisbudjetti oli 200 000 euroa kun mielellään budjetin olisi pitänyt olla ainakin 400 000 euroa.

FC Jazzilla viime vuonna Kakkosessa sen yleisbudjetti oli todella pieni jo Kakkoseenkin, vain 120 000 euroa.

Keskimäärin pieneksi Kakkosessa luokiteltiin mikä tahansa seura minkä yleisbudjetti pyöri 150 000 euron tuntumassa tai sen alle ja sellainen normaali, tyydyttävä tai olosuhteisiin nähden hyvä olisi ollut FC Jazzille mieluisa alustavampi yleisbudjetti eli ainakin 200 000 euroa.

AC Kajaani tiettävästi oli Kakkosessa viime vuonna jo suurseura kun yleisbudjetti oli 360 000 euroa.

[Piippu-Virtanen]

Vanhemmista ajoista puhuttaessa HPS yritti aikanaan 2. Divisioonassa tai 2-divisioonassa vuonna 1977 sinne pudonneena tuoreena seurana ryhtyä tunnetun tarkan markan seuran, seurojen saiturin ja pihistelijän tielle eli Helsingin Ponnistuksen viitoittamalle tielle.

Toki Ponnistuksella ihan oikeastikin oli niin pieni budjetti kuin oli ja siksikin HPS:n säästelyä ei aikanaan oikein ymmärretty kun puhuttiin kuitenkin nousutaistelusta ja helposti halutessaan 2. Divisioonan tai 2-divisioonan rikkaimman seuran maineesta ja kunniasta.

HPS:n budjetti oli 2. Divisioonassa tai 2-divisioonassa erittäinkin pieni kun se oli vain 50 000 markkaa yleisbudjettina vuodessa.

Pihistely oli typerä virhe kun 2. Divisioonassa tai 2-divisioonassa melkein käytännössä jokaisella seuralla oli jo tuolloin käytössä paljon enemmän rahaa ja kostautui nousemattomuutena 1. Divisioonaan tai 1-divisioonaan vuodeksi 1978 minne tietenkin alun perin olisi pitänyt päästä heti.

[Piippu-Virtanen]

Ennen kun laitan Lappeenrannan Pallon eli LaPa:n, Lauritsalan Työväen Palloilijoiden tai LauTP:n/LTP:n, näiden yhteisen fuusioseuran FC Lappeenrannan ja Joutsenon Kullervon tai Kultsun erinäisten sarjatasojen budjetteja monilta eri vuosilta ja vuosikymmeniltä niin laitan tähän seuraavaksi hieman pientä ajattelua niistä ja yleensäkin vanhan ajan suomalaisen jalkapallon sarjatasoista ja niiden vertailusta osin jääkiekon vastaaviin.

Kaikkein alimmilla sarjatasoilla jalkapallossa tosiaan budjetit ovat olleet erittäin vanhaan aikaan vain muutamia tuhansia tai muutamia kymmeniä tuhansia Suomen Markkoja vuodessa ihan yleisestikin.

Jalkapallossa samoin kuin kotimaisessa jääkiekossakin sarjatasot olivat vuoteen 1969 asti oikeastaan hyvinkin yhtenevät joskin jalkapallossa oli hieman enemmän sarjoja kuin jääkiekossa.

Tässä tulevat sarjavertailut:

Jalkapallon sarjajärjestelmät 1969:

Mestaruussarja

Suomensarja/Suomen Sarja

Maakuntasarja

Aluesarja

Piirisarja

Perussarja

Ja sitten jääkiekon sarjatasot vuonna 1969

SM-Sarja/Mestaruussarja (Jääkiekossa Mestaruussarjaa käytettiin lähinnä silloin kun pelattiin erillistä ja ratkaisevaa nk. Mestaruussarjaa tai Putoamissarjaa vuosina 1966, 1971 ja 1972 jotta se ei olisi sekoittunut liikaa jalkapallon vastaavaan.)

Suomensarja/Suomen Sarja

Maakuntasarja

Perussarja

Vuonna 1970 tietenkin tapahtui jalkapallossa suuri sarjauudistus jonka jälkeen erot jääkiekkoon suurenivat kun tilanne muuttui niissä näin:

Jalkapallon Pääsarja (Myös Ensimmäinen Divisioona, 1. Divisioona tai 1-divisioona, Suomen Pääsarja erotuksena Englannin Pääsarjasta ja jopa joskus nk. Kruunudivarina sarjan nimitys tunnettiin vuosina 1970-1972 ennen kun palattiin järkevästi käyttämään jälleen nimitystä SM-Sarja/Mestaruussarja.)

2. Divisioona/2-divisioona

3. Divisioona/3-divisioona

4. Divisioona/4-divisioona

Piirisarja

Perussarja

Näistä 4. Divisioona/4-divisioona oli ylivoimaisesti mielenkiintoinen sarja mietittäväksi.

Kun sarja perustettiin niin 4. Divisioona/4-divisioona muodostettiin laittamalla kaikki entiset Jalkapallon Aluesarjan seurat, suurimman osan ellei melkei kaikkikin Piirisarjan seurat ja kaikkein parhaimmat eli käytännössä Perussarjan voittaja ja kakkostilan seura siihen erillisellä päätännällä mikäli oikein vain muistan.

Sanomattakin oli selvää, että sellaisesta tasoerot nousivat valtaviksi.

Siten kotimaisella jalkapallolla kuin myös jääkiekolla samaan aikaan vastaavassa Perussarjassa oli sama ongelma kun sielläkin käytännössä koko sarja jakaantui kahtia Ylempään Perussarjaan ja Alempaan Perussarjaan.

Suomessa muutettiin lopulta sarjajärjestelmää toiseksi korkeimman sarjan myötä kun vuonna 1973 luotiin oma erillinen 1. Divisioona tai 1-divisioona olemaan SM-Sarjan/Mestaruussarjan välittömässä läheisyydessä.

Silti tuolloinkaan ei tehty muuta uudistusta.

Paitsi tietenkin nimettiin alustavasti jalkapallon entinen Piirisarja 5. Divisioonaksi tai 5-divisioonaksi.

Lopulta sitten mikäli en aivan väärin muista niin vasta aikaisintaan vuonna 1976 tai vasta paljon myöhemmin kotimaiseen jalkapalloon luotiin lopullisesti entisen Piirisarjan tilalle ihan omaksi sarjakseen 5. Divisioona tai 5-divisioona ja Jalkapallon Perussarja muutettiin vielä kauemmin senkin jälkeen, ehkä vasta aivan 1970-luvun ihan lopussa tai vasta 1980-luvulla 6. Divisioonaksi tai 6-divisioonaksi.

Kun lähinnä Wikipediasta osui silmään tuo vuosi 1973 muka 5. Divisioonan tai 5-divisioonan perustamisvuotena ja ihan kunnon pelivuotena vaikka ei silloin tietääkseni ollut muuta kuin vain tehty nimenmuutos Piirisarjan muuttamisesta sitten siksi muutaman vuoden kuluttua.

Jääkiekossa suuri muutosten vuosi oli 1974 jolloin kaikki paitsi SM-Sarja ja tynkämuotoiseksi jäänyt Jääkiekon Perussarja tai Jääkiekon Alempi Perussarja, haukkumanimeltään myös Amatöörisarja muuttuivat 1. Divisioonaksi tai 1-divisioonaksi, 2. Divisioonaksi tai 2-divisioonaksi ja 3. Divisioonaksi tai 3-divisioonaksi.

Vuonna 1975 tuli tietenkin SM-Liiga jääkiekkoon ja vuosien 1974-1976 välisenä, melko sekavasti aikanaan eri lehtiin raportoituna Jääkiekon Perussarjasta tai Jääkiekon Alemmasta Perussarjasta tuli 4. Divisioona tai 4-divisioona. Muutoinhan suurin osa muusta Jääkiekon Perussarjan tai Jääkiekon Ylemmästä Perussarjasta puhuttaessa niiden seurat liitettiin yhteen Jääkiekon Maakuntasarjaan silloin kun siitä tehtiin lopullisesti 3. Divisioona tai 3-divisioona jääkiekossa.

Vuosina 1974-1976 ilmeisesti myös luotiin Suomessa kovaa vauhtia jalkapallopuolella tuota 5. Divisioonan tai 5-divisioonan ja 6. Divisioonan tai 6-divisioonan uudistusta noista entisistä Jalkapallon Piirisarjasta ja Jalkapallon Perussarjasta.

Jääkiekon Piirisarja ja Jääkiekon Aluesarja olivatkin sitten tulevat ja vastaavat 5. Divisioona tai 5-divisioona ja 6. Divisioona tai 6-divisioona.

Ja vuonna 1994 tietenkin kaikki nuo entiset divisioonat Suomesta muutettiin lopulta muotoon Ykkönen, Kakkonen, Kolmonen, Nelonen, Vitonen ja Kutonen jalkapallon osalta.

Jääkiekossa sitten kesti tietenkin omalla tavallaan kauemmin nuo nimenmuutokset ja jalkapallon puolella nimenmuutos koski sittemmin enää tunnetusti vain SM-Sarjaa ja sen nimeämistä milloin Liigaksi, Palloliigaksi, Jalkapalloliigaksi, SM-Liigaksi ja Jalkapallon SM-Liigaksi ennen kuin sittemmin ehdolla olivat vielä Futuraliiga, Futura-Liiga ja Neste-Liiga ennen tyytymistä ihan vain Futisliigaksi nimeltään ennen vuoden 1992 ja alustavasti vuoden 1989 silloisen sponsoriehdotuksenkin mukaista Veikkausliigaa.

Seuraavaan viestiin laitan sitten nuo LaPa:n LauTP:n/LTP:n, FC Lappeenrannan ja Joutsenon Kullervon/Kultsun budjetteja eri vuosilta.

[Piippu-Virtanen]

Edellisen viestin kertomani mukaisesti alan laittaa noita äsken mainitsemieni seurojen eli LaPa:n, LauTP:n/LTP:n, FC Lappeenrannan ja Kullervon/Kultsun eri vuosibudjetteja lukuisilta eri vuosilta ja vuosikymmeniltä.

Tähän viestiin laitan Lappeenrannan Pallon eli LaPa:n vuosibudjetteja ja kaikki nämä seuraavat budjetit ovat enimmäkseen yleisbudjetteja ellen muuta huomioi tai vertaa näiden viestien seuroja lähinnä muihin kuten ennen pitkää tulevaa Kullervoa/Kultsua.

Laitan myös lisähuomioita tarpeen mukaan sillä 1970-luvun budjettejakin on löytynyt ja ne olivat todella, todella pieniä. Lisäksi tietenkään aivan jokaisen seuran peräkkäisiä vuosibudjetteja ei harmittavasti ole paitsi tietenkin FC Lappeenrannan joka pelasi ennen pitkää tulevien tietojen mukaan vain pari vuotta ennen muuttumistaan Lappeenrannan Rakuunoiksi/FC Rakuunoiksi/Rakuunoiksi.

Nyt LaPa:n yleisbudjettien kimppuun ja näistä puhuttaessa mainitsen tarpeen mukaan myös sarjatason muutoksenkin suluissa mikäli niin tapahtui ja aina viestiin alkuun ja siitä eteenpäin tarpeen mukaan:

Lappeenrannan Pallon Yleisbudjetit vuosilta 1973-1975, 1977-1979, 1982-1989 ja 1991

1973: 22 000 markkaa (LaPa pelasi 2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja jokainen budjetti tästä vuodesta eteenpäin aina 1986 asti käsittää LaPa:n yleisbudjetin 2. Divisioonassa/2-divisioonassa.)

1974: 20 000 markkaa

1975: 50 000 markkaa

1977: 89 500 markkaa

1978: 118 700 markkaa

1979: 226 000 markkaa

1982: 282 080 markkaa

1983: 173 271 markkaa

1984: 307 654 markkaa

1985: 261 882 markkaa (LaPa tippui 3. Divisioonaan/3-divisioonaan.)

1986: 242 770 markkaa (LaPa pelasi tällä yleisbudjetilla 3. Divisioonaa/3-divisioonaa.)

1987: 293 024 markkaa (LaPa nousi vuodeksi 1988 2. Divisioonaan/2-divisioonaan ja pelasi tällä yleisbudjetilla tietenkin 3. Divisioonaa/3-divisioonaa.)

1988: 394 270 markkaa (LaPa pelasi tällä yleisbudjetilla 2. Divisionaa/2-divisioonaa.)

1989: 458 130 markkaa

1991: 262 238 markkaa (LaPa pelasi 2. Divisioonassa/2-divisioonassa viimeisen kautensa tällä yleisbudjetilla johon oli kuitenkin jo yhdistetty LauTP:n/LTP:n konkurssipesästä jääneet varat ja ne varat jotka Palloliitto salli LaPa:n käyttää sinä vuonna koska FC Lappeenrantaa ei ollut tuolloin vielä pelikuntoon hyväksytty ja luvaton pelaaminen ennen hyväksyntää olisi tiennyt hirvittäviä lisäsakkoja ja sarjasta sulkemista vaikka FC Lappeenrannan muut asiat olivat jo taustalla hoidettu.)

LaPa:n noista muista budjeteista ei paljoakaan ole tietoa noiden vuosien 1970-1991 välisiltä kadonneiden vuosien osalta vaikkakin vuoden 1990 yleisbudjetin sanottiin olleen 2. Divisioonan/2-divisioonan huonoimpia ellei melkein huonoin ja täysin ainakin saneerauskunnossa ellei melkein konkurssikypsä sellainen. Vuoden 1991 normaali yleisbudjetti ilman seurafuusiota ja Palloliiton myöntämiä lisäavustuksia sille olisi ollut vielä reilusti alle puolet tuota ilmoitettua määrää ja se olisi ollut 2. Divisioonassa/2-divisioonassakin elinkelvoton yleisbudjetti kauteen.

[Piippu-Virtanen]

Lauritsalan Työväen Palloilijoiden eli LauTP:n/LTP:n yleisbudjetteja vuosilta 1975-1989 tulee nyt seuraavaksi tässä viestissä. Vuosina 1970-1972 LauTP/LTP pelasi Jalkapallon Piirisarjassa ja vuosina 1973-1974 Jalkapallon 4. Divisioonassa tai 4-divisioonassa. Niiltä vuosilta yleisbudjetit hyvin todennäköisesti olivat erittäin olemattomia eivätkä paljoa nousseet sarjamuutoksenkaan myötä. Jälleen tuttuun tapaan sarjataso nimetään aina ensin ja sitten tarvittavat sarjatason muutokset ylös tai alas ja muut huomiot:

Lauritsalan Työväen Palloilijoiden Yleisbudjetit vuosilta 1975-1989

1975: 22 710 markkaa (LauTP/LTP oli juuri noussut 3. Divisioonaan/3-divisioonaan ja myös pelasi siinä ilmoitetulla budjetilla. LauTP/LTP pelasi tästä eteenpäin aina vuoteen 1983 asti 3. Divisioonassa/3-divisioonassa joten yleisbudjetit sinne asti koskevat aina tätä sarjatasoa.)

1976: 26 670 markkaa

1977: 32 510 markkaa

1978: 52 840 markkaa

1979: 59 050 markkaa

1980: 93 700 markkaa

1981: 127 000 markkaa

1982: 187 000 markkaa

1983: 188 500 markkaa (Tänä kyseisenä vuonna LauTP/LTP nousi 2. Divisioonaan/2-divisioonaan.)

1984: 317 500 markkaa (Tänä kyseisenä vuonna LauTP/LTP nousi rakettimaisella tavalla 1. Divisioonaan/1-divisioonaan ja lisäksi se alkoi saada kaikkien aikojen sponsorisopimuksia ja uskomattomia muita rahoittajia taakseen.)

1985: 912 000 markkaa (Tänä kyseisenä vuonna LauTP/LTP pelasi 1. Divisioonassa/1-divisioonassa ja tästä eteenpäin muutaman vuodenkin ajalta uskomattoman tuntuiset budjetit koskettavat juuri tätä sarjatasoa. Tällä yleisbudjetilla kauteen LauTP/LTP oli silloisen 1. Divisioonan/1-divisioonan eliittitasoa yleisbudjetiltaan ellei ehkä myös koko 1. Divisioonan/1-divisioonan rikkain seura.)

1986: 926 000 markkaa (LauTP/LTP oli tällä yleisbudjetilla kauteen silloisen 1. Divisioonan/1-divisioonan eliittitasoa yleisbudjetiltaan ellei ehkä myös koko 1. Divisioonan/1-divisioonan rikkain seura.)

1987: 1,240 miljoonaa markkaa (LauTP/LTP oli tällä uskomattomalla yleisbudjetilla tiettävästi ensimmäistä kertaa tai ainakin hyvin ensimmäisiä kertoja ensimmäinen muu seura kuin mahdollisesti SM-Sarjasta sinne ehkä oletetusti huonoimmillaan putoavat Haka ja HJK jolla olisi ollut miljoonabudjetti seuroista puhuttaessa. Lisäksi LauTP/LTP saattoi olla ensimmäistä kertaa 1. Divisioonassa/1-divisioonassa miljoonaseura muutenkin ja vuonna 1987 LauTP/LTP oli tällä yleisbudjetilla rikkain seura Suomessa 1. Divisioonasta/1-divisioonasta puhuttaessa.

Valitettavasti katastrofaalisin tuloksin koska LauTP/LTP putosi vuodeksi 1988 2. Divisioonaan/2-divisioonaan ja velat alkoivat kasvaa. Lisäksi jo vuodesta 1984 lähtien ensin ongelmalliset ja vielä sinänsä selvitettävät verotusasiat kärjistyivät lopulta tänä kyseisenä vuotena oikeustaisteluksi asti ja se oikeustaistelu tulisi ennen pitkää johtamaan tappioineen koko seuran tuhoon.)

1988: 680 000 markkaa (LauTP/LTP pelasi tällä yleisbudjetilla 2. Divisionaa/2-divisioonaa. LauTP alkoi yhä kasvavammin menettää sponsoreita ja yleisbudjetti kerättiin kasaan vain suurin ponnistuksin kun monet tukijat joko vetäytyivät kokonaan hommasta tai maksoivat reilusti arvioitua pienempiä sponsorieriä kuin mitä oli sovittu. Oikeustaistelujen voitoistakaan ei ollut seuralle apua. Etenkin kun aivan tärkein oikeustaistelu oli vieläkin verotuksen sotkuista kesken.)

1989: 325 000 markkaa (Tämä yleisbudjetti oli viimeinen LauTP:n/LTP:n yleisbudjetti 2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja tänä vuonna melkein kaikki rahoittajat tuntuivat jättävän uppoavan laivan ja oikeustaistelu verotusoikeuksista kävi edelleen kuumana ja oikeudenkäyntikuluihin upposi liikaa varoja. Seura oli luopua myös sarjapaikastaan kesken kauden.)

LauTP:n/LTP:n noista muista budjeteista ei paljoakaan ole tietoa noiden vuosien 1990-1991 välisiltä kadonneiden vuosien osalta vaikkakin vuoden 1990 yleisbudjetin sanottiin olleen 2. Divisioonan/2-divisioonan huonoin ja täysin konkurssikypsä sellainen. Siihen vaikutti muun muassa vihdoin ja viimein hävitty oikeustaistelu Kymen Lääninoikeudelle.

Tuhoisaa ja osin erittäin typerää oli tuossa oikeustaistelussa ja sen aikana tulla sen seuran johtohenkilöiden osalta syyllistyneeksi muun muassa liikkeenvaihtoverolisäyksen, liikkeenvaihtoverovähennyksen, sosiaaliturvamaksujen, lykkäysmaksujen, suojarajamaksujen, korkomaksujen ja Oikeuden Määräyksen Tilintarkastuksen pimittämiseen, tilikirjanpidon ohimaksuihin, törkeään esteellisyyteen, törkeän velallisen epärehellisyyteen tai siihen liitettävään rikokseen ja petokseen josta tosin tuo petoksen kuten myös tuo törkeän velallisen epärehellisyyteen tai siihen rinnastettavan rikoksen syyte poistettiin lopullisia syytteitä luettaessa.

Siten vuonna 1990 LauTP/LTP julistettiin keskellä kautta tai ainakin viimeistään sen jälkeen konkurssiin ja periaatteessa seura pelasi konkurssia odottavana seurana käytännössä ilman varsinaista kiinteää budjettia kauteen vuonna 1990 2. Divisioonassa/2-divisioonassa hieman vuoden 1997 IF Gnistanin tapaan silloin kun IF Gnistan pelasi Ykköstä.

Vuonna 1991 LauTP/LTP tosiaan lakkautui itsessään olemassa ja se sai ainoastaan luvan fuusioitua myöskin pahoista talousvaikeuksista kärsineen Lappeenrannan Pallon eli LaPa:n kanssa.

Vuoden 1991 normaalista yleisbudjetista ei tietenkään LauTP/LTP:n osalta voinut puhua. Oletettu vuoden 1991 yleisbudjetti ilman seurafuusiota ja Palloliiton myöntämiä lisäavustuksia sille olisi ollut vain ne rahat mitä yleensäkin konkurssipesän maksusta jäi jäljelle ja ne määrät olisivat olleet 2. Divisioonassa/2-divisioonassakin saatikka jopa LaPa:n oletettuun vuoden 1991 yleisbudjettiin nähden täysin elinkelvoton yleisbudjetti kauteen tai ylipäänsä mihinkään edes alemmissakaan jalkapallon sarjatasoissa.

Siten kaikki LauTP/LTP:n seurahenkilöt jäivät lähinnä vain paikoilleen odottamaan tai etsimään uusia työpaikkojaan ja ne jotka jäivät odottamaan niin jatkoivat LaPa:ssa ylimääräisinä henkilöinä seuran muissa tehtävissä vuonna 1991 ja pelaajisto liittyi tietenkin ainakin useimmiten tietääkseni LaPa:n vastaavaan pelaajistoon ennen kuin FC Lappeenranta voitiin hyväksyä vuodesta 1992 lähtien mukaan ilman ongelmia.

[Piippu-Virtanen]

Vuosina 1992-1993 olemassa ollut ja vuonna 1991 perustettu FC Lappeenranta ei juuri koskaan ollut kovinkaan toimiva fuusioseura eikä se oikein saanut tukijoita.

Silti sillä oli kuitenkin yllättävänkin hyvät yleisbudjetit noina vuosina jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa Lappeenrannan Pallon ja Lauritsalan Työväen Palloilijoiden fuusioseurana sen aikakauteen nähden suhteellisen järjettömään ja alasarjoissa yleensä erittäin tuhoisaan, 1,9 miljoonan markan välittömään, juoksevaan velkapohjaan nähden.

Tällaiset ne kaksi vuotta yleisbudjetiltaan olivat ennen kuin FC Lappeenrantakin tavallaan sortui ja muuttui vuodeksi 1994 velkansa sittemmin suurilta osin anteeksiannettuna ja jäljelle jääneidenkin velkojen pienmaksun jatkuessa omistuspohjaltaan nimellistä samanlaisuuttaan huomioimatta jo tavallaan kokonaan eri seuraksi Lappeenrannan Rakuunoina/Rakuunoina/FC Rakuunoina jotka saivat lopulta kaiken mahdollisen, jo tavallaan vuodesta 1984 vanhimmillaan asti olleen velkapääoman maksettua kokonaan ja lopullisesti vasta vuonna 1997:

FC Lappeenrannan Yleisbudjetit vuosina 1992-1993 2. Divisioonassa/2-divisioonassa

1992: 308 932 markkaa

1993: 200 000 markkaa

[Piippu-Virtanen]

Ja viime viestien päätteeksi tähän viestiin tulee Joutsenon Kullervon/Kultsun budjettitietoja eri vuosilta ja vuosikymmeniltä.

Kultsun yleisbudjetit olivat aikanaan yllättävän maltillisia, alkuaikoina ja pitkään jopa alimitoitettujakin oikeaan maksukyvykkyyteen nähden. Toisaalta taas se ei missään tapauksessa olisi ainakaan näillä näkymin lähtenyt enempääkään maksavana seurana Lappeenrannan Pallon tai Lauritsalan Työväen Palloilijoiden viitoittamalle velkaisen kulutuksen tielle.

Ei sikäli, että Kultsukaan ei olisi virheitä tehnyt sillä niitä sekin teki paljon ennen lähtökohtaisen lopullista varakkaan seuran asemaa 1980-luvun ihan lopussa tai 1990-luvun alussa omalla sarjatasollaan.

Nyt Kullervon/Kultsun yleisbudjettien kimppuun ja näistä puhuttaessa mainitsen tarpeen mukaan myös sarjatason muutoksenkin suluissa mikäli niin tapahtui ja aina viestiin alkuun ja siitä eteenpäin tarpeen mukaan:

Joutsenon Kullervon Yleisbudjetit vuosilta 1970-1977, 1979-1980, 1982-1986, 1988 ja 1990-1993

1970: 2730 markkaa (Kullervo pelasi juuri Jalkapallon Aluesarjasta nimensä 4. Divisioonaksi tai 4-divisioonaksi muuttaneessa sarjassa. Siinä se tulisi pelaamaan vuoteen 1971 asti jolloin se nousi 3. Divisioonaan/3-divisioonaan. Kuriositeettina ilmoitettakoon, että vuosina 1966-1969 ainakin tietääkseni Kullervon yleisbudjetti noina vuosina pyöri 1000-2500 markan välillä ja yhtä harmittavasti tarkkoja vuosia ei löytynyt.

Jalkapallon Aluesarjassa tai myöhemmässä 4. Divisioonassa/4-divisioonassa yleisrahoitus itsessään tietenkin oli olematonta ja kauden lopullisen läpikulun vedot tietenkin koostuivat vallan monesta muusta osasta kuin yleisbudjetista kauteen.)

1971: 5725 markkaa (Kullervo nousi vuodeksi 1972 Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan.)

1972: 8549 markkaa (Kullervo pelasi 3. Divisioonassa/3-divisioonassa ja tästä eteenpäin vuoteen 1977 asti nämä mainittavaksi tulevat budjetit koskevat juuri sitä sarjatasoa.)

1973: 13 575 markkaa

1974: 22 238 markkaa

1975: 22 678 markkaa

1976: 44 585 markkaa

1977: 57 446 markkaa (Kullervo pelasi 3. Divisioonassa/3-divisioonassa tuolloin viimeistä kertaa ja vuodesta 1978 lähtien se tulisi pelaamaan aina vuoteen 1989 asti Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa.)

1979: 147 637 markkaa (Kullervo pelasi 2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja tästä eteenpäin vuoteen 1989 asti jokainen löytämäni yleisbudjetti koskee juuri sitä sarjatasoa. Tämä oli tiettävästi viimeinen vuosi vähään aikaan jolloin Kullervossa tai Kultsussa ei maksettu pelaajapalkkioita vaan ainoastaan kulukorvauksia tai nk. Hyvän Miehen Lisiä tai Pisterahoja.

Toisaalta se oli jo 3. Divisioonan/3-divisioonan alkuvuosista lähtien noudattanut muun muassa pelimatkojen matkakorvausten maksamisen ja varustehankintojen korvausta pelaajilleen joka tasoitti täyspalkkaamattomuutta niinäkin vuosina jolloin edes järkeviä kulukorvauksia tai nk. Hyvän Miehen Lisiä tai Pisterahoja ei voitu maksaa.)

1980: 118 203 markkaa (Tästä eteenpäin Kullervo tai Kultsu alkoi maksaa pelaajilleen edes jonkinlaisen pelaajabudjetin mukaan kausirahaa vaikka tietenkin se oli hyvin pieni suurimman osan 1980-lukua ja ennen 1990-lukua ei varsinaisesta pelaajabudjetistakaan oikein itsessään voinut puhua.)

1982: 153 296 markkaa

1983: 199 055 markkaa

1984: 272 092 markkaa (Tällä pelikaudella Kullervon yleisbudjetti olisi ollut suurempi, mutta ainakin 60 000 markkaa peruspalkkiona ja muuten sen ylikin meneviä palkkioita meni ehkäpä tuon ajan 2. Divisioonan/2-divisioonan kalleimman valmentajan eli Czerlaw Boguszewiczin pussiin mikä sitten tietenkin tuli kalliiksi.)

1985: 286 291 markkaa (Kullervon yleisbudjetti olisi ollut tänä kyseisenä vuonna vielä pienempikin ilman muutamaa onnistunutta sponsorisopimusta. Helpottavaa oli kuitenkin 2. Divisioonan/2-divisioonan oletetun tuon ajan kalleimman valmentajan Boguszewiczin lähteminen seurasta vaikkakin se kokeilu oli maksanut seuralle kahdessa vuodessa 120 000 markkaa ja tietenkin vielä mahdollisesti sen ylikin erinäisten muiden lisäpalkkioiden osalta puhuttaessa.)

1986: 286 800 markkaa (Kullervo oli joutunut yllättäviin maksuvaikeuksiin ja joutui pahimmillaan jopa konkurssihuhujen uhriksi mistä rahoittajat eivät pitäneet. Se kaikki tulisi käynnistämään vuosien 1986-1988 mittaiset talousvaikeudet jotka eivät lopulta kyllä edes pahimmillaankaan sortaneet Kullervoa toisin kuin miten tulisi sortamaan esimerkiksi Lappeenrannan Pallon ja puhumattakaan sitten Lauritsalan Työväen Palloilijoista joskin Lauritsalan Työväen Palloilijoilla yksinkertaisesti kaikki liittyi liian helppoihin lainansaatavuuksiin ja muihin ylisuuriin rahallisiin tuhlauksiin kuin näillä muilla kahdella seuralla ja siten se loi tavallaan näistä poiketen itse tuhon siemensä.

Ilman sitä asiaa senkin uskomaton 1,240 miljoonan markan yleisbudjetti vuonna 1987 olisi saattanut olla vähemmän tuhlaavissa oloissa vielä paljon suurempikin kuin mitä oli kun rahaahan tunnetusti oli jo mennyt savuna ilmaan. Kullervosta puhuttaessa luottokelpoisuuden takasi lopulta yllättävänkin pieni yleisvelan ja jopa korkomaksun suuruus kun esimerkiksi Lappeenrannan Pallolla oli juuri ennen vaikeuksiaan myös pieni yleisvelka, mutta jo järjetön korkomaksun suuruus mistä se ei selvinnyt tai juuri joutui ensin vaikeuksiin.)

1988: 300 000 markkaa (Tämä oli viimeinen toistaiseksi löytämäni yleisbudjetti 1980-luvun yleisbudjetti Kullervon osalta. Se pelasi viimeisen kerran 2. Divisioonaa/2-divisioonaa vuonna 1989. Vuonna 1988 Kullervo oli joutunut esittämään yrityssaneerauksessa talouskelpoisuutensa ja onnistui siinä jolloin luottoja se pystyi jälleen saamaan. Vuosina 1986-1987 ja sen aikana Kullervo oli joutunut velkakurimukseen jonka aikana oikeastaan oli melkoinen ihme, että sen yleisbudjetti säilyi noinkin hyvänä kun säilyi. Vuodeksi 1990 se tulisi ensimmäisen kerran nousemaan Jalkapallon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan.)

1990: 700 000 markkaa (Kullervo tai Kultsu pelasi 1. Divisioonassa/1-divisioonassa ja tästä eteenpäin se alkoi saavuttaa mainetta 1. Divisioonan/1-divisioonan normaalibudjetin tai vähän sen yläpuolelle keskimäärin menneen seuran mainetta. Toisaalta ongelmallisena piirteenä tällä sarjakaudella Kullervo menetti 750 000 markkaa sponsoritukia joita sille oli luvattu muutaman ulkomaisen sijoittajaryhmän osalta ja niitä tappioita korvatakseen Joutsenon Kunnan, Pulp Oy:n ja Joutsenon Osuuspankin oli pakko aiemmin sovittujen velvoitteidensa mukaan tukea seuraa yhteensä 250 000 markan summalla jotta rajumpaa pienentymistä ei olisi tullut sille.

Mikäli ulkomaiset sijoittajat olisivat maksaneet osuutensa niin Kullervo olisi ollut 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tuon ajan vastaavissa budjeteissa jo todella hyvissä asemissa ellei ehkä ihan erinomaisissakin asemissa olemaan sarjan kärkiseura. Ei ehkä ihan välttämättä rikkain seura, mutta hyvin lähellä sen asemaa kuitenkin parhaimmillaan.)

1991: 760 000 markkaa (Kullervon budjetti oli jonkin verran sarjan oletettua vähän alakanttiin menevien seurojen yleisbudjettia eli noin 600 000-700 000 markan budjettia parempi. Vaikka olisihan se parempikin tietenkin voinut olla. Jälleen myös useita hyviä sponsorisopimuksia jäi saamatta. Tällä kertaa ei niinkään petoksen takia vaan Suomen Laman vuoksi.)

1992: 800 000 markkaa (Kullervon yleisbudjetti oli jälleen normaali tuon ajan 1. Divisioonan/1-divisioonan budjetti ja ennen kaikkea seura oli velaton. Ilman päällä ollutta Suomen Lamaa budjetti olisi voinut olla erittäinkin korkea ja ensi kertaa seura olisi voinut muutenkin ruveta jo todella suurin panoksin pitämään miljoonabudjettia tai useamman miljoonan markan budjettia halutessaan, mutta säästäväisyys tuntui kannattavan.

Toisaalta hieman lisärohkeutta ja muutama kova ulkomaalaishankinta tai jopa ihan kotimainenkin olisi voinut saada Kullervon jopa nousemaan aina uudistuneeseen Veikkausliigaan asti.

Tosin Kullervo ei kuitenkaan ollut siltikään rikkain seura tuohon aikaan 1. Divisioonassa/1-divisioonassa edes säästömiljoonat huomioiden joten riski olisi ollut liian suuri ja Kullervoa tietenkin pelotti Lauritsalan Työväen Palloilijoiden ja Lappeenrannan Pallon kaltainen kohtalo mikäli vauhtisokeus iskisi. Kyseisten seurojen fuusioituminen riitaisaksi ja velkaiseksi FC Lappeenrannaksi myöskin jähmetti Kullervon rahastushalukkuutta.)

1993: 700 000 markkaa (Vuoden 1993 Kultsun yleisbudjetti oli normaalin sen vuoden 1. Divisioonan/1-divisioonan budjetin keskivertolaadussa eli silloisen budjettihaitarin mukaisen 700 000-1 miljoonan markan alapäätä, mutta silti normaali. Huonompikin se olisi voinut olla. Ja tietenkin parempikin. Seuraa tosiaan virallisestikin kutsuttiin Kultsuksi tuolloin ja vuodeksi 1994 luvattiin tietenkin kaikkien aikojen suurinta yleisbudjettia vuoteen kuten myös pelaajabudjettiakin. Pelaajabudjetti oli lopulta yleisbudjettiin nähden hyvin aggressiivinen dynaamisuudeltaan, mutta siihen Kultsulla totisesti oli varaa joka tietenkin järkytti suhteessa muita 1. Divisioonan/1-divisioonan seuroja ja tulisi järkyttämään myös Ykkösessä vuonna 1994.)

1994: Miljoona markkaa (Vuodeksi 1994 Kultsun yleisbudjetin piti olla vähintään 2 miljoonaa markkaa josta se olisi saanut nousta suurimmillaan jopa aina 4 miljoonaan markkaan asti ja pelaajabudjetinkin piti olla ainakin miljoonan markan ylittävä sellainen.)

Kullervon/Kultsun noista muista budjeteista ei paljoakaan ole tietoa noiden vuosien 1978, 1981, 1987 ja 1989 välisiltä kadonneiden vuosien osalta vaikkakin vuoden 1978 ja 1981 yleisbudjetin sanottiin olleen 100 000 markan pinnassa.

Vuosien 1987 ja 1989 osalta on ristiriitaista tietoa joskin 290 000 markan budjetista olen kyllä kuullut vuoden 1987 osalta joskus mainitun, mutta vahvistavaa tietoa en ole tälle kuitenkaan saanut sillä pienempikin se on voinut olla juurikin tuon saneeraustoimenpiteen takia ja vuoden 1989 osalta ei vain ole tietoa oikein löytynyt ei sitten millään.

Pienenä bonuksena laitan vielä loppuun Kultsun pelaajabudjetit vuosilta 1993 ja 1994 1. Divisioonan/1-divisioonan ja Ykkösen osalta:

Kultsun Pelaajabudjetti vuonna 1993 1. Divisioonassa/1-divisioonassa: 500 000 markkaa (Tämä pelaajabudjetti vastasi Kultsun tuon ajan lähivuosien lähtökohtaisen kilpailijan, oletetun ja myös ihan oikeankin tuon vuoden 2. Divisioonan/2-divisioonan rahaseuran eli FC Interin pelaajabudjettia.)

Kultsun Pelaajabudjetti vuonna 1994 Ykkösessä: 700 000 markkaa

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1989 Helsingin Ponnistus oli 2. Divisioonassa/2-divisioonassa liikkeellä edelleen erittäin maltillisella ja jopa alkakanttiin sanotulla kausibudjetilla liikkeellä.

Yleisbudjetti kaudessa oli 250 000 markkaa.

Pelaajapalkkioita ei seurassa tietenkään tuolloin maksettu.

Ainoastaan pienenä bonuksena moniin muihin seuroihin nähden oli nopeasti kokeiltu ja sittemmin myös siitäkin edusta luovuttaminen oli edessä ja se oli yksinkertainen ja säännöllinen edustuspäiväraha ja lisäksi tietenkin annettiin pinnarahat.

[Piippu-Virtanen]

GRIFK:n yleisbudjetti oli vuonna 1980 300 000 markkaa mitä pidettiin aikanaan yllättävänkin hienona budjettina tuolloisessa Jalkapallon 1. Divisioona/1-divisioonassa.

[Piippu-Virtanen]

Oulun Työväen Palloilijoiden yleisbudjetit vuosina 1979-1980 olivat samat vaikka sarjataso tietenkin vaihtui 1. Divisioonasta/1-divisioonasta SM-Sarjaan.

Yleisbudjetti oli 300 000 markkaa.

Vuonna 1982 OTP:n yleisbudjetti oli 360 000 markkaa 1. Divisioonassa/1-divisioonassa.

[Piippu-Virtanen]

Tässä budjetti TPV:stä puhuttaessa vuodelta 1997 kun se pelasi Ykkösessä jossa sillä oli keskiverto tai keskiverron yläpuolella ollut yleisbudjetti ja edelleen melko hyvä pelaajabudjetti etenkin kun se vielä kohosi edelliseen vuoteen eli vuoteen 1996 nähden:

TPV vuonna 1997

Ykkösen yleisbudjetti TPV:llä 1997: 1,6 miljoonaa markkaa

Ykkösen pelaajabudjetti TPV:llä 1997: 960 000 markkaa