FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
23.08.2019 klo 22:37:37 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 10 [11] 12 ... 16
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 51607 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #250 : 26.01.2019 klo 13:14:16

Vuonna 1987 Jalkapallon SM-Sarjassa tunnettu rahanseura Koparit oli talousvaikeuksistaan huolimatta melkoisen huikea seura ajoittain taloudellisten houkuttimiensa osalle.

Se muun muassa lupasi tuohon aikaan pelaajilleen melkoisenkin kovan maalirahan jokaisesta tehdystä maalista per kausi.

Maalin hinta oli 1000 markkaa.

Mikäli tuon rahan olisi periaatteessa muuttanut koskemaan jokaista seuraa teoriassa niin eniten maalirahaa vuonna 1987 Jalkapallon SM-Sarjassa olisi maksanut Tampereen Ilves tai FC Ilves joka olisi maksanut sitä pelaajilleen 43 000 markkaa.

Mestari HJK olisi maksanut 38 000 markkaa pelaajilleen maalirahaa.

Lopulta itse idean kehittäjä eli Koparit maksoivat omilleen maalirahaa yksinään oikeastikin vuonna 1987 ennen putoamistaan 17 000 markkaa mikä oli vähiten koko SM-Sarjassa kun maaleissa maksua mitattiin Kopareiden kannalta oikeastikin.

Maalirahan tappio-osuus eli tässä erikoisessa palkkiokannustimessa päästettyjä maaleja oli eniten jaetusti myös FC Ilveksellä ja Lahden Reippaalla joiden päästettyjen maalien tappiot olivat 43 000 markan arvoisia.

Mestari HJK:lle maalirahan tappio-osuus olisi ollut pienin eli 14 000 markkaa olisi tullut tappiota.

Kopareille olisi tullut myös maalirahan tappio-osuuskin karvaaksi kun se oli kolmanneksi eniten maaleja verkkoonsa päästänyt seura kaudella 1987.

Kopareille tappio-osuus maalirahassa olisi ollut 42 000 markkaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #251 : 30.01.2019 klo 05:57:00

Vuoden 1999 Ykköseen on löytynyt jälleen uusi miljoonaseura.

AC Vantaa oli tällainen seura kokonaan uutena joukkueena ja lähtökohtaisena Vantaan alueen lippulaivaseurana.

AC Vantaan alkuperäinen yleisbudjetti kaudelle olisi ollut vaatimatonta luokkaa kun seuraa perustettiin.

Vain 600 000-700 000 markkaa.

Sittemmin summa kasvoi 700 000-900 000 markkaan vuoden 1998 lopun ja vuoden 1999 alun aikana, mutta sekään ei tuntunut riittävän.

Lopulta AC Vantaan yleisbudjetin piti olla alustavasti 1,6 miljoonaa markkaa, mutta se ei ollut toteutunut yleisbudjetti.

Lopulta AC Vantaan yleisbudjetti Ykkösessä vuonna 1999 20 vuotta sitten oli 1,5 miljoonaa markkaa.

Liitän sen noihin Ykkösen miljoonaseurojen joukkoon heti tämän viestin jälkeen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #252 : 30.01.2019 klo 06:09:05

Vuonna 1999 Ykkösessä ainakin seuraavat yksitoista seuraa eli itse asiassa jo vähän yli puolet koko Ykkösen seuroista pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen kun mukaan miljoonaseuraksi varmuudella löytyi uutena sellaisena AC Vantaa:

Jaro: 4 miljoonaa markkaa

Tampere United: Uutena seurana Ykkösessä sillä silti oli useita miljoonia markkoja käytössään ja parhaimmillaan sen sanottiin olleen Jaroa rikkaampi ja pienimmillään puhuttiin 2-2,2 miljoonan markan yleisbudjetista

FC Mikkeli: Useita miljoonia markkoja ja parhaimmillaan Jaroa rikkaampi vaikka pienimmillään myös vain sen 1,5-2 miljoonaa markkaa

KuPS: 2,5 miljoonaa markkaa

KPT-85: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja

KPV:n Juniorit/Jalkapalloilijat/KPV-j: Ainakin miljoona markkaa, mutta esimerkiksi TP-Seinäjoesta ja Kraftista poiketen tämä seura oli yksi köyhimpiä miljoonaseuraksi kutsuttuja seuroja jolloin sen ylin mahdollinen yleisbudjetti lienee ollut 1,1-1,5 miljoonaa markkaa. Välillä tämän seuran sanottiin olleen jopa HIFK:ä/FC HIFK:ä köyhempi miljoonaseurana.

Kraft: Ainakin 1,2 miljoonaa markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja suurimmillaan Kraftin sanottiin olleen Jaron tasoa tai jopa sitäkin rikkaampi.

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja.

AC Vantaa: 1,5 miljoonaa markkaa kun yläraja olisi ollut alustavasti 1,6 miljoonaa markkaa.

Atlantis FC: 1,3 miljoonaa markkaa

HIFK/FC HIFK: 1-1,4 miljoonaa markkaa ja tämä seura oli KPV:n Juniorien/Jalkapalloilijoiden/KPV-j:n kanssa köyhimpiä ellei jopa köyhin miljoonaseura Ykkösessä sinä vuonna jälleen TP-Seinäjoesta ja Kraftista poiketen.

Muista ainakin periaatteessa miljoonatason markka-ajan budjettiseuroista puhuttaessa FinnPa:n viimeisen vuoden yleisbudjetti olisi ollut miljoonaluokassa ehkä enintään korkeintaan, mutta keskimäärin sen budjetti oli edeltävän vuoden Veikkausliigan romahduksen jälkeen jo kuihtunut olemattomiin ja sen varsinainen toteutunutkin budjettihuippu oli vain enintään noin 1,5 miljoonaa markkaa.

Ja todellinen yleisbudjetti on melko varmasti ollut reilusti alle miljoonaluokkaa kun sponsorit olivat kaikonneet yksi toisensa jälkeen pois kuvioista eikä edes Finnairkaan viitsinyt juuri enää tukea omaa entistä nimikkoseuraansa.

FinnPa käytännössä viimeisenä vuotenaan tekohengitti FC Jokereiden piilossa myöntämien tukirahojen turvin valmistautuen muuttumaan FC Jokruiksi eli FC Jokereiden kasvattajaseuraksi.

Siinä tapauksessa, että mikäli FinnPan haluaisi miljoonaseuraksi hyvin rajallisin ehdoin tunnetut talousvaikeudet laskien laskea niin siinä tapauksessa ainakin 12 seuralla Ykkösessä vuonna 1999 olisi ainakin ollut miljoonaluokan yleisbudjetti.

Alle miljoonaseurojen asemasta puhuttaessa vuonna 1999 Ykkösessä Nokian Pyryllä oli 800 000 markkaa yleisbudjetti ja Musan Salamilla oli 700 000 markkaa yleisbudjetti. Näistä Pyryä myös sanottiin varakkaimmaksi sellaiseksi seuraksi Ykkösessä jolla ei ollut miljoonaa markkaa pelissä.

Tässä vaiheessa Ykkösen yleisbudjeteista oikeastaan puuttuvat enää vain seuraavien seurojen yleisbudjetit:

Hangon HIK

FC Honka

RiPS Riihimäki

Joutsenon Kultsu

Pallo-Iirot Rauma

Kajaanin Haka eli KajHa
« Viimeksi muokattu: 30.01.2019 klo 06:11:28 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #253 : 30.01.2019 klo 06:34:59

Vuoden 1994 Veikkausliigan MyPan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti on nyt selvinnyt tarkkojen sellaisten osalta.

MyPa:lla oli vuonna 1994 lopulta neljänneksi suurin yleisbudjetti ja myös neljänneksi suurin pelaajabudjetti.

Sen edelle joskus povattiin Veikkausliigassa niin FC Jazzia kuin FinnPaa, mutta lopulta näistä kahdesta vain FC Jazz oli sitä edellä.

MyPa:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti Veikkausliigasta 1994 tulee nyt tähän alle:

MyPa Veikkausliigassa 1994

Yleisbudjetti: 4,1 miljoonaa markkaa (Tämä oli itse asiassa pieni hämmästys, että MyPa:lla oli sittenkin vuoden 1993 Veikkausliigan omaa sarjan suurinta yleisbudjettia jopa pienempi yleisbudjetti kauteen.)

Pelaajabudjetti: 2,501 miljoonaa markkaa (Sen sijaan pelaajabudjetti oli ansaitun reippaasti korotettu kauteen 1993 verrattuna ja vastasi ennakoissa kovimpia pelaajabudjetteja vaikka välillä korotusvaraa ei alustavasti pitänyt olla kuin enintään 2,1 miljoonaan markkaan asti.)

FC Jazzilla oli vuonna 1994 kolmanneksi suurin yleisbudjetti ja pelaajabudjetti oli ainakin kolmanneksi suurin, mutta se saattoi olla jopa toiseksi suurin ehkä kenties FC Hakaakin suurempana. Mahdollisesti vain HJK:lla oli enemmän Veikkausliigassa pelaajabudjetti sinä vuonna koska FC Jazzilla sanottiin pelaajabudjetin olleen huomattavan suuri juuri sinä vuonna minkä takia sitä vuodeksi 1995 jouduttiin leikkaamaan.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #254 : 30.01.2019 klo 08:22:50

Aikoinaan tarkan markan seurana ja ajoittain suoranaisena pennibudjetin seurana yleisbudjetiltaan tunnettiin Helsingin Ponnistus.

Erääseen aikaan HePo:lla oli suuri vaara joutua Kakkosen köyhimmäksi seuraksi Suomessa.

Sama vaara vaani kyseistä seuraa myös Kolmosessakin.

Rahavaikeudet ja palkattomaksi seuraksi uudelleen vanhempien aikojen malliin ajautuminen oli aiheutunut juurikin Kakkosen ja Kolmosen rahavuosien johdosta ainakin osittain kun Ponnistuksen piti yrittää olla niin kilpailukykyinen kuten kaikki muutkin suuret rahaseurat tuohon aikaan.

Ponnistuksen yleisbudjetin sanottiin Kakkosessa olleen vuonna 2006 40 000 euroa jonka sanottiin olleen paras 2000-luvun rahavuosien jälkeisistä nk. Köyhistä Vuosista.

Tätä ennen paras yleisbudjetti oli ollut 2000-luvun rahavuosien jälkeen 37 000 euroa mitä ilmeisimmin vuonna 2005 Kakkosessa.

Ponnistuksen huonoimmat yleisbudjetit lienevät olleen joko Kolmosen vuosina aiemmin 2000-luvulla tai muutoin ihan viime vuosina jolloin ne ovat pyörineet 18 000-19 000 euron yleisbudjetin summissa kaudessa.

Vuoden 2005 Kakkosen köyhin seura saattoi olla myös vuonna 2006 Kakkosen köyhin seura parantuneesta yleisbudjetistaan huolimatta.

Tämä olisi ollut LPS eli Laajasalon Palloseura jolla tosin vuoden 2005 onnettomaan yleisbudjettiin nähden oli sentään edes vuonna 2006 20 000 euroa yleisbudjetti.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #255 : 30.01.2019 klo 08:24:26

HIFK:n yleisbudjetti Kakkosessa vuonna 2008 oli alustavasti mitoitettu olemaan 50 000 euroa ja seurassa oli juuri ja juuri aloitettu vasta kulukorvauslinjakin uudelleen kun oli noustu Kolmosesta Kakkoseen.

Toisaalta 50 000 euron yleisbudjetilta oltiin alustavasti valmiita lykkäämään vielä kulukorvauslinjakin tulevaksi vasta vuodeksi 2009 jolloin ei olisi tullut vuonna 2008 edes niitäkään.

Sittemmin vuonna 2008 yleisbudjetti HIFK:llä Kakkosessa oli 70 000 euroa ja kulukorvauksia tietenkin kyettiin jakamaan.
« Viimeksi muokattu: 30.01.2019 klo 08:27:30 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #256 : 30.01.2019 klo 08:43:47

Vuonna 2005 Kakkosessa FCK Salamat eli Kirkkonummen FC Salamat tai vain myös Kirkkonummen Salamat omasivat kyseisessä sarjassa muutamiin selvästi köyhtyneisiin kilpaveljiinsä nähden omassa lohkossaan peräti 76 000 euron yleisbudjetin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #257 : 30.01.2019 klo 08:46:32

Vuonna 2005 FC Kontu Kakkosessa piti hallussaan 30 000 euron yleisbudjettia.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #258 : 30.01.2019 klo 09:12:45

Vuonna 1991 Kontulan Urheilijoilla eli KonTu:lla ja joskus myös ihan vuosien 1991-1993 aikaisilla loppumetreillä ennen FC Kontua kutsuen KontU:lla olivat menossa melkoiset rahaseuran päivät ainakin omalla sarjatasollaan.

Seuran yleisbudjetti oli 1. Divisioonassa/1-divisioonassa vuonna 1991 1,5 miljoonaa markkaa.

Kun tuon vuoden rikkaimmalla seuralla samassa sarjassa oli 2 miljoonaa markkaa yleisbudjetti niin KonTu voitiin laskea huippuseuraksi.

Tuolloisen toiminnanjohtaja Kari Bakkerin mukaan vuonna 1992 KonTu:lla oli tarkoitus saada vuodeksi 1992 1. Divisioonaan/1-divisioonaan 2,5 miljoonan markan yleisbudjetti ja olla siten 1. Divisioonan/1-divisioonan rikkain seura mitä se olisi ollutkin kun vuonna 1992 toteutuneesti sarjan tuon vuoden rikkaimmalla seuralla olisi ollut vain hieman yli 2 miljoonaa markkaa yleisbudjetti.

Tuo 2,5 miljoonan markan yleisbudjetti ei olisi jäänyt paljoa vuoden 1992 toteutuneen rikkaimman seuran havittelemasta 1. Divisioonan/1-divisioonan tuon vuoden alustavasta yleisbudjetista eli 2,6 miljoonasta markasta joka olisi ollut FC Jazzin Veikkausliigan yleisbudjetti vuonna 1992.

Valitettavasti KonTu oli karmivan tuntuisesti viimeinen 1. Divisioonassa/1-divisioonassa vuonna 1991 ja se tippui 2. Divisioonaan/2-divisioonaan vuodeksi 1992.

Lisäksi vuoteen 1993 mennessä KonTu:n/KontU:n palatessa takaisin kaikkien aikojen viimeiseen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan ja sen kauteen oli sen yleisbudjetti enää lohduton 400 000 markkaa kauteen. Helsingin Ponnistuksellakin oli vain 450 000 markkaa yleisbudjetti kaudella samassa sarjassa ja senkin pystyi laskemaan sarjan köyhimpiin seuroihin.

Aivan köyhin seura ei KonTu/KontU välttämättä ollut, mutta ei sen asemasta takuulla kaukanakaan kaikkien aikojen viimeisellä 1. Divisioonan/1-divisioonan kaudella.
« Viimeksi muokattu: 30.01.2019 klo 09:15:21 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #259 : 30.01.2019 klo 10:10:31

Vuonna 1990 kun Futisliiga perustettiin niin jokainen seura maksoi aikanaan kertakäyttöisen sarjan yleisen liittymän maksun eli eräänlaisen sarjan perustamismaksun yhdessä yhteisymmärryksessä Nesteen kanssa joka tuolloin toimi pääsponsorina.

Osin juuri tämänkin summan tuottamien tappioiden takia seurat kärttivät muun muassa Yleisradiota liikaa ärsyttänyttä seurakohtaista televisioinnin erillismaksua joka olisi juuri tarkoitettu tukemaan televisiointia ja olemaan apuna ongelmatilanteissa.

Seurakohtainen maksu aina HJK:sta vaikkapa Kuusankosken Kumuun asti oli sama eli 30 000 markkaa per seura jolloin maksujen yhteinen summa oli 360 000 markkaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #260 : 01.02.2019 klo 21:46:26

Vuoden 1994 uunituoreen Ykkösen köyhin seura on ainakin näillä näkymin selvinnyt.

Se oli 500 000 markan eli puolen miljoonan markan yleisbudjetilla kauteen sinnitellyt PV Kokkola nimensä entisestä KPV:stä muuttaneena.

Kajaanin Haka ei myöskään ainakaan rannikon ruotsinkielisten lehtien mukaan paljoa sitä rikkaampi ollut.

Harmittavasti Kajaanin Hakan yleisbudjettia ei löytynyt joten asiaa ei ilman hyvää onnea voi varmistaa.

PV Kokkolan sanottiin harkinneen myös pitkään maksamattomuuttaan pelaajilleen, mutta mitä ilmeisimmin KajHa:n tapaan lopulta maksoi edes jotakin palkkaa kauteen pelaajilleen. Mitä ilmeisimmin myös kaikille edustuksessa vaikkakin palkkaturvasta oltiin koko ajan valmiita hakemaan saatavia tarpeen tullen.

Kun kaikkein pahin taloustilanne oli vältetty niin PV Kokkolan sanottiin noudattaneen alustavaa tuon vuoden KajHa:n alustavaa palkkalinjaa eli se olisi maksanut vaihtelevasti vähintään kolmelle pelaajalle ja enintään 11 pelaajalle, mutta keskimäärin noin 7 pelaajalle palkkaa.

Lopulta taloustilanne parantui sitten aina tuohon 500 000 markkaan asti ainakin PV Kokkolalla ja KajHa:lla hieman sen yli.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #261 : 04.02.2019 klo 08:26:22

FC Jazzin vuoden 1994 Veikkausliigan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat nyt löytyneet.

FC Jazzilla oli aikamoinen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti tuolloin hallitsevana mestarina ja sitä jouduttiin epäonnistumisen ja osin mestaruuden uusimattomuuden vuoksi merkittävästi leikkaamaan vuodeksi 1995.

Etenkin pelaajabudjettia jos ei itse asiassa ihan niinkään paljon itse yleisbudjettia.

Joka tapauksessa tässä ne tulevat:

FC Jazz Veikkausliigassa 1994

Yleisbudjetti: 5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 4 miljoonaa markkaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #262 : 04.02.2019 klo 08:31:06

Vuoden 1994 FC Hakan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti löytyivät ja ne näyttivät tältä sen vuoden Veikkausliigassa kun FC Hakan kerrottiin parantaneen merkittävästi yleisbudjettiaan ja pelaajabudjettiaan vuodesta 1993.

Harmittavasti sen hetken vastaavia ei löytynyt vaikkakin yleisbudjetti kai oli laman aiheuttamassa tilassa alhaalla olon takia vain sen kahden miljoonan markan rajaa lähellä ja pelaajabudjetti oli kaiketi FinnPan:n luokkaa, vähän sitä huonompi tai parempi:

FC Haka Veikkausliigassa 1994

Yleisbudjetti: 5,5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 4,125 miljoonaa markkaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #263 : 04.02.2019 klo 08:34:03

Vuonna 1994 Veikkausliigassa isoin yleisbudjetti ja pelaajabudjetti oli HJK:lla ja ne näyttivät tältä:

HJK Veikkausliigassa 1994

Yleisbudjetti: 6 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 5 miljoonaa markkaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #264 : 04.02.2019 klo 09:59:59

Veikkausliigan vuoden 1994 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit toistaiseksi tulevat tähän lähtökohtaisessa yleisbudjettien järjestyksessä seuraavien seurojen osalta ja lisäksi tulee ajatuksia toistaiseksi budjetoimattomilta seuroilta sulkuihin:

HJK: Yleisbudjetti oli 6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5 miljoonaa markkaa.

FC Haka: Yleisbudjetti oli 5,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti 4,125 miljoonaa markkaa.

FC Jazz: Yleisbudjetti oli 5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 4 miljoonaa markkaa.

MyPa: Yleisbudjetti oli 4,1 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,501 miljoonaa markkaa.

FF Jaro: Yleisbudjetti oli 3,872 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,1296 miljoonaa markkaa.

FinnPa: Yleisbudjetti oli 3,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli miljoona markkaa.

TPV: Yleisbudjetti oli 2,4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,32 miljoonaa markkaa.

KuPS: Yleisbudjetti oli 1,8 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 360 000 markkaa. (Tätä suurempikin pelaajabudjetti lisäpalkkioineen oli seurajohdon mukaan mahdollista, mutta silloin ylimäärärahat piti ottaa pääsylipputuloista ja muista erittelemättömistä seuran piirirahoista mikäli pelaajat niin halusivat.)

TPS: Yleisbudjetti oli 1,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 100 000-360 000 markkaa (Tätä suurempikin pelaajabudjetti saattoi olla TPS:ssä mahdollista, mutta seuran sanottiin olleen Veikkausliigassa yksi köyhimpiä eli mahdollisesti toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi köyhin seura koko sarjassa vuonna 1994 ja pelaajabudjetti oli sen vuoksi todella pieni.

TPS:n osalta ei valitettavasti tuota pelaajabudjettia tuolle vuodelle ole oikein selvinnyt muuna kuin liukuvana lukuna johtuen seuran talousvaikeuksista. Mikäli se tosiaan oli lähempänä ylärajaltaan enemmän puolta miljoonaa markkaa tai senkin yli niin saa ilman muuta ilmoittaa niin korjaan. Ainakin vain mikäli tuon pelaajabudjetin jotenkin joku muukin muistaa.)

Tässä vaiheessa Veikkausliigan yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista oikeastaan puuttuvat enää vain seuraavien seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit:

RoPS (On vaikeaa sanoa, että miten suuri yleisbudjetti tai pelaajabudjetti Rovaniemen ylpeydellä oli. Keskimäärin sen sanottiin olleen ylempää tai alempaa keskikastia Veikkausliigassa, mutta talouslukuja ei tullut ilmi joten se on voinut joutua vuonna 1994 myös sinnittelemään.)

FC Kuusysi (FC Kuusysin mahdollinen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti vaikuttavat toistaiseksi kerättyjen tai kuultujen tietojen varassa selvästi vuotta 1993 pienemmiltä. Jopa romahtaneilta siihen vuoteen nähden ellei muuta todistetta asiaan löydy.

FC Kuusysin kirjoilla oli talousvaikeuksien takia myös nk. Budjetoimattomia Edustuspelaajia joista kuuluisin ja käytännössä 200 markan pinnarahapalkkiota huomoimatta varsinkin junioreista puhuttaessa täyspalkaton pelaaja oli Antti Pohja.

Sellainen tilanne huomioiden FC Kuusysi saattoi todellakin olla melko lähellä köyhimmän seuran rajaa kuin varsinaista todellista keskikastia Veikkausliigassa talouslukujen osalta. Toki kokeneet nk. Budjetoimattomat Edustuspelaajat sentään nauttivat jotain palkkaa joten siinä valossa FC Kuusysillä on toivoa vähän paremmasta. Jopa sen sijoitus pelillisesti puhuttaessa tuntui ajoittain tuurisijalta sarjataulukossa kaiken jälkeen.)

FC Ilves (FC Ilveksen mahdollinen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti noudattelevat näillä näkymin vähän TPS:n vastaavia ylempää, samaa tai alempaa tasoa joten välttämättä se ei ollut köyhin Veikkausliigan seura Suomessa.

Joskin ei paljoa välttämättä puuttunut kun talousvaikeudet olivat FC Ilveksessä myös yleisiä. TPS:ää rikkaampana raja mahdollisesti pyöri noin 2 miljoonassa markassa ainakin yleisbudjetin osalta ja pelaajabudjetin osalta enintään jossain vähän TPS:n ja KuPS:n edellä. Toistaiseksi talouslukujen puuttuessa on vaikeaa sanoa mitään aivan tarkkaa.)

MP (Mikkelin Palloilijoiden talouden syöksykierre jatkui edelleen Veikkausliigassa jo vuodesta 1992 tapahtuneen yleisöromahduksen varantokadon takia jolloin sillä on voinut olla hyvinkin Suomen köyhimmän tai toiseksi köyhimmän seuran asema. Välttämättä sillä ei ollut edes miljoonaakaan markkaa yleisbudjetti ja pelaajabudjettikin tuntui olemattomalta Futisliigan tai SM-Sarjan vuosiin nähden, mutta paha on tietenkään vielä sanoa sen asemaa.)

FC Oulu (Tämä seura saattaa olla ollut Veikkausliigan köyhin seura niin yleisbudjetiltaan kuin pelaajabudjetiltaan vuonna 1994. Välttämättä seuralla ei ollut edes miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja pelaajabudjetin sanottiin olleen olematon.

Toisaalta taas joidenkin melko vannoutuneiden oululaisten jalkapallon ystävien mukaan FC Oululla oli vuoteen 1992 verrattuna sentään parempi yleisbudjetti ja pelaajabudjetti jolloin sen voisi kai ehkä juuri ja juuri väittää olleen miljoonan markan yli menevää luokkaa yleisbudjetiltaan ja kai jotain on pelaajillekin maksettu, mutta toisaalta FC Oulu joutui konkurssiin täynnä velkoja jolloin palkanmaksukyky lienee ollut olematonta pelikaudella ja jopa huonompaa kuin vuonna 1992.

Mahdollisesti oli myös palkaton seura koska FC Oulun ohella kausiennakoissa vain TPS:n ja Ilveksen pelaajien mahdollisesta palkattomuudesta vuodelle 1994 puhuttiin eniten. Tosin erotuksena FC Oulusta TPS:ssä ja Ilveksessä maksettiin kyllä näillä näkymin palkkaa leikattunakin kun talouden luvut molemmissa seuroissa ja varsinkin ainakin TPS:ssä parantuivat edes vähän kaikkien talouden sotkujen selvittyä.)

Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #265 : 04.02.2019 klo 11:11:50

FC Jazzin osalta nyt myös sen pelaajabudjetti Veikkausliigan kaudelta 1995 puhuttaessa on löytynyt ja luvut tulevat tähän alle kun kyseinen vuosi oli FC Jazzille leikkausten vuosi:

FC Jazz Veikkausliigassa 1995

Yleisbudjetti: 4 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 1,92 miljoonaa markkaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #266 : 04.02.2019 klo 11:15:45

FinnPan osalta sen vuoden 1995 Veikkausliigan yleisbudjetti on tarkentunut ja pelaajabudjetti on löytynyt mukaan kokonaan uutena ja luvut tulevat tähän alle:

FinnPa Veikkausliigassa 1995

Yleisbudjetti: 4,25 miljoonaa markkaa (Yleisbudjetin sanottiin pyörineen alustavasti 4-4,5 miljoonassa markassa.)

Pelaajabudjetti 3 miljoonaa markkaa (Ensi kerran FinnPa:n sanottiin avanneen rahahanat kun aiemmin vuosina 1993-1994 Veikkausliigassa ja myös vuosina 1991-1992 1. Divisioonassa/1-divisioonassa sen sanottiin olleen ainakin ajoittain turhan säästeliäs ja varsinkin Veikkausliigan ajalta nämä alkoivat olla melko totisia puheita.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #267 : 04.02.2019 klo 11:18:44

MyPa:n vuoden 1995 yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat nyt selvinneet ja huolimatta FinnPa:n nousevasta uhasta budjettikilvassa se vielä vuoden 1995 Veikkausliigassa oli sarjan kolmanneksi rikkain seura yleisbudjetillisesti sanottuna ja neljänneksi rikkain pelaajabudjetiltaan:

MyPa Veikkausliigassa 1995

Yleisbudjetti: 4,5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 2,8 miljoonaa markkaa (Tämä jäi FinnPa:n vastaavan pelaajabudjetin alle ja seurajohdon mukaan se olisi maksanut enemmänkin palkkaa pelaajille kaudella mikäli olisi selvästi ja kunnolla tiennyt, että FinnPa aikoo ryhtyä suureenkin palkankorotuskilpailuun.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #268 : 04.02.2019 klo 11:20:42

FC Hakan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat vuoden 1995 osalta selvinneet ja laitan ne tähän nyt alle:

FC Haka Veikkausliigassa 1995

Yleisbudjetti: 6 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 5 miljoonaa markkaa

Vuodeksi 1996 FC Haka ajautui jonkin verran säästökuurille Veikkausliigassa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #269 : 04.02.2019 klo 11:23:40

HJK:n vuoden 1995 Veikkausliigan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat selvinneet ja ne olivat hyvin samaa luokkaa kuin vuonna 1994 olivat olleet.

Vain rahtusen korkeampia ja tuolloin ainakin osin puhuttiin siitä, että FinnPaa huomioimatta eivät lähivuosina edes FC Haka tai HJK pystyisi enää Veikkausliigan rahaseuroista puhuttaessa merkittävästi korottamaan yleisbudjettejaan tai pelaajabudjettejaan, koska kasvun varaa ei vain tuntunut olevan ja europelejäkin kytättiin herkeämättä jolloin tarvetta merkittäville nostoille ei vaikuttanut olevan tiedossa:

HJK Veikkausliigassa 1995

Yleisbudjetti: 6,25 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 5,25 miljoonaa markkaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #270 : 04.02.2019 klo 11:34:41

VPS:n aiemmin hieman epäselvä pelaajabudjetti vuodelle 1995 on nyt selvinnyt myös sen huipun osalta joten laitan sen tähän tietenkin myös seuran yleisbudjetin kanssa joka oli 2 miljoonaa markkaa vuonna 1995 Veikkausliigassa:

VPS Veikkausliigassa 1995

Yleisbudjetti: 2 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 1,2 miljoonaa markkaa (Pelaajabudjetti oli mitoitettu aivan alun perin olemaan korkeintaan miljoona markkaa. Tästä summasta kaksi kolmasosaa kyettiin normaaleissa puitteissa takaamaan, mutta viimeinen kolmasosa oli sidottu pääsylipuista saataviin tuloihin. Paljon oli puhetta alemmastakin pelaajabudjetista joka ei olisi ollut kaikkein pienimmillään kausiennakoissa ollut Helsingin Ponnistuksen maksimimääräistä pelaajabudjettia suurempi. Lopulta lipputuloista tuli niin paljon palautusta, että pelaajapalkkioita pystyttiin maksamaan vielä 200 000 markkaa lisää aiemmin kerrotun mukaisesti vaikka talousarvioon tulikin sitten tappiota voitollisen tuloksen sijaan.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #271 : 04.02.2019 klo 12:21:10

Veikkausliigan vuoden 1995 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit toistaiseksi tulevat tähän lähtökohtaisessa yleisbudjettien järjestyksessä seuraavien seurojen osalta ja lisäksi tulee ajatuksia toistaiseksi budjetoimattomilta seuroilta sulkuihin vaikkakin myös FinnPa:n ja Ponnistuksen osalta tulee osin ajatuksia lisääkin:

HJK: Yleisbudjetti oli 6,25 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5,25 miljoonaa markkaa.

FC Haka: Yleisbudjetti oli 6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5 miljoonaa markkaa.

MyPa: Yleisbudjetti oli 4,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,8 miljoonaa markkaa.

FinnPa: Yleisbudjetti oli 4,25 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 3 miljoonaa markkaa. (FinnPa:n yleisbudjetin sanottiin olleen mitä tahansa 4-4,5 miljoonan markan väliltä ja pelaajabudjetin piti alustavasti korkeimmillaan olla 2,25 miljoonaa markkaa ennen kuin lopulta pelaajien palkkahaluja hillitäkseen ja mahdollisia toisiin huippuseuroihin siirtymisiä estääkseen FinnPa maksoi enemmän.)

FC Jazz: Yleisbudjetti oli 4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,92 miljoonaa markkaa.

FF Jaro: Yleisbudjetti oli 3,52 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,760 miljoonaa markkaa.

TPV: Yleisbudjetti oli 3 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,82 miljoonaa markkaa.

VPS: Yleisbudjetti oli 2 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,2 miljoonaa markkaa.

HePo eli Helsingin Ponnistus: Yleisbudjetti oli Veikkausliigan köyhimpänä seurana 1,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 165 000-780 000 markkaa (Pelaajabudjettia ei Ponnistuksen osalta vuodelle 1995 ei ole selvinnyt muuna kuin valitettavasti liukuvana sellaisena ja enintään miljoona markkaa oli sen äärimmäinen yläraja joskin yläraja taisi olla VPS:n tavoin sidottu pääsylipputulojen erotukseen.

Keskimäärin pelaajabudjetti oli 200 000-500 000 markkaa ainakin muutamienkin eri lehtien mukaan.

Toisaalta joskus Ponnistuksessa sanottiin olevan melkein palkattomuuden meininki vuonna 1995 päällä huolimatta siitä, että pelattiin Veikkausliigassa. Silloin kun Ponnistuksen sanottiin olevan jopa käytännössä palkaton seura niin hurjimmissa huhuissa silloin sen riveissä olisi pelannut täysin taatun palkallisena pelaajana vain kolme miestä koko vuonna 1995!

Loppujen palkka olisi ollut sidottuna jälleen mitä monimutkaisimpiin juttuihin alkaen pisterahoista aina pääsylipputulojen erotuksiin saakka. Hurjimpien huhujen mukainen palkattomien pelaajien määräkin vaihteli hurjasti korkeimmillaan vähän yli tai noin 20 pelaajasta pienimmillään 1-3 palkattomaan pelaajaan asti.

Keskimäärin seuraa nimiteltiin etenkin kevättä 1995 kohden ennen Veikkausliigan kauden alkua puolipalkattomaksi seuraksi eli noin puolelle pelaajistosta olisi edes jokin palkka taattu ja loput olisivat joutuneet ottamaan palkkansa palkkaturvasta.)

Tässä vaiheessa Veikkausliigan yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista oikeastaan puuttuvat enää vain seuraavien seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit Ponnistuksen köyhimmän seuran aseman ollessa selvillä vuodesta 1995 puhuttaessa ja näiden kysymyksessä olevien seurojen yleisbudjettien vaihdellessa näillä näkymin kenties yhtä seuraa huomioimatta 1,55-1,95 miljoonan markan välillä:

TPS: (TPS:n talouslukuja ei jalkapallon osalta ole tältä vuodelta puhuttaessa paljoakaan pyörinyt missään lehdissä. Yleisbudjetin sanottiin olleen kuitenkin vuotta 1994 paremmassa tilassa ja samoin pelaajabudjetin useimmiten. Myös pessimistisiä arvioita oli. Etenkin ennen kautta jolloin sitä nimiteltiin FC Ilveksen tapaan Suomen köyhimmäksi seuraksi Veikkausliigassa ennen kun Ponnistuksen yleisbudjetti selvisi kaikkien huulille.

Edelleen vuotta 1994 paremmasta taloudenpidosta huolimatta TPS:ää tai myös jalkapallon puolella FC TPS:ää nimitettiin yhdeksi köyhimmistä Veikkausliigan seuroista. Tosin vuodesta 1994 poiketen palkattomuutta ei sentään pelaajille tietääkseni TPS:ssä harkittu toisin kuin Ilveksessä.)

FC Ilves: (FC Ilveksen talouslukuja ei jalkapallon osalta ole tältä vuodelta puhuttaessa paljoakaan pyörinyt missään lehdissä. FC TPS kilpaili FC Ilveksen tai joskus myös jalkapallon puolella jääkiekonkin tapaan pelkän Ilveksen kanssa siitä, että kummalla oikein oli parempi yleisbudjetti ja pelaajabudjetti. Molemmilla tai näistä vain toisella saattoi olla vuotta 1994 parempi tila seurojen talouslukujen osalta.

Etenkin ennen kautta FC Ilveksen tulevaisuudesta oli hyvin pessimistisiä arvioita. Ilvestä nimiteltiin myös TPS:n tapaan Suomen köyhimmäksi seuraksi Veikkausliigassa ennen kuin Ponnistuksen yleisbudjetti selvisi kaikkien huulille. Edelleen mahdollisesti vuotta 1994 paremmasta taloudenpidosta huolimatta Ilves tai FC Ilves oli yksi köyhimmistä Veikkausliigan seuroista vuonna 1995. TPS:n vuoden 1995 tilanteesta poiketen Ilveksessä pidettiin yllä mahdollista palkattomuudenkin vaihtoehtoa myös vuonna 1995 kuten oli pidetty vuonna 1994. Tämä oli tilanne Ilveksessä ainakin ennen kautta.)

RoPS: (Rovaniemen ylpeys jalkapallon puolelta on pysytellyt melko mystisenä selvittää talouden budjettilukujensa osalta. On vaikeaa sanoa, että miten suuri yleisbudjetti tai pelaajabudjetti RoPS:lla oli. Keskimäärin sen sanottiin olleen ylempää tai alempaa keskikastia Veikkausliigassa, mutta talouslukuja ei tullut ilmi joten se on voinut joutua vuonna 1995 myös sinnittelemään.

Toisaalta pienenä erona vuoden 1994 Veikkausliigan kauteen verrattuna on se, että köyhimmän seuran alaraja on Helsingin Ponnistuksen mukana tullut ilmi ja on hyvin vaikeaa ellei peräti oikeastaan mahdotonta nähdä esimerkiksi TPS:ää tai Ilvestä rikkaampana seurana kuin RoPS:a. Puhumattakaan sitten MP:stä tai melkein konkurssikypsästä FC Kuusysistä. Toki ei RoPS välttämättä paljoa kuitenkaan ole ollut esimerkiksi VPS:ää rikkaampi ja se saattaisi olla ainoa seura millä olisi ollut edellytykset olla RoPS:a rikkaampi.)

MP: (Mikkelin Palloilijoilla oli vuoteen 1994 ja siitä poiketen vuonna 1995 ainakin tietääkseni myös selvästi vaikeampaa joten yksi köyhimpiä Veikkausliigan seuroja se on ollut ja se kilpaili enimmäkseen siitä asemasta eli toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi köyhimmän seuran asemasta FC Kuusysin, TPS:n ja Ilveksen kanssa.)

FC Kuusysi: (Tunnetulla perinneseuralla eli nk. Kyykällä oli jo vuonna 1994 tietääkseni ainakin jo kyykännyt talous todella pahasti eikä 1995 ollut enää oikeastaan toivoakaan paremmasta. Toki mikäli Mikkelissä oli vielä pahempi suhteellisesti tilanne niin sitten talouden osalta puhuttaessa pieni mahdollisuus on parempaan. Tämänkään seuran osalta ei paljoa ole talouslukuja ollut julkisuudessa tai aikalaislehdissäkään.

Enimmillään lienee ehkä ollut TPS:ä ja Ilvestä rikkaampi seura, mutta hyvin vaikeaa se on nähdä näidenkin edellä ja täysin mahdotonta on nähdä sitä enää RoPS:n tai VPS:n edellä. Jos vielä yleisbudjetti jostain uskomattomasta syystä hyvä olisi ollutkin yhtä mahdollisesti vuoden 1994 tapaan niin palkattomia pelaajia ja nk. Budjetoimattomia Pelaajia oli tällä seuralla ainakin tietääkseni jopa vuotta 1994 enemmänkin. Pahimmillaan puhuttiin myös konkurssiuhasta joskin tragikoomisesti palkattomuuden ja konkurssin puheet alkoivat Ponnistuksesta, TPS:stä ja Ilveksestä poiketen vasta kesken kauden toisin kuin ehkä ennen kautta.)
« Viimeksi muokattu: 04.02.2019 klo 12:24:13 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #272 : 05.02.2019 klo 14:24:30

Tikkurilan Palloseuralla eli TiPS:llä on ollut sittenkin suurempiakin yleisbudjetteja ennemminkin kuin vuosina 1991-1992 paljon väitetyt ennätysmäiset yleisbudjetit.

TiPS:n oikeat budjetilliset ennätysvuodet olivat vuosien 1991-1992 sijaan sittenkin vuodet 1984-1985 tuolloisessa jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa.

TiPS:n yleisbudjetit olivat vuosina 1984-1985 seuraavat:

TiPS:n Yleisbudjetit 2. Divisioonassa/2-divisioonassa 1984 ja 1985

1984: 598 500 markkaa (Tämä oli vuoden 1991 2. Divisioonan/2-divisioonan paljon puhuttua ennätystasoa kolmanneksen suurempi, 98 500 markkaa suurempi kuin vuoden 1992 2. Divisioonan/2-divisioonan paljon puhuttua ja aiemmin pitämääni seuraennätystä suurempi ja vanhempien aikojen TiPS:n kautta aikojen toiseksi suurin yleisbudjetti.)

1985: 665 000 markkaa (Tämä oli vuoden 1992 2. Divisioonan/2-divisioonan paljon puhuttua ennätystasoa kolmanneksen suurempi, 215 000 markkaa suurempi kuin vuoden 1991 2. Divisioonan/2-divisioonan paljon puhuttua ennätystasoa suurempi, 165 000 markkaa suurempi kuin vuoden 1992 2. Divisioonan/2-divisioonan aiemmin pitämääni seuraennätystä suurempi, 66 500 markkaa suurempi kuin vuotta aiempi vuoden 1984 2. Divisioonan/2-divisioonan yleisbudjetti ja vanhempien aikojen TiPS:n kautta aikojen suurin yleisbudjetti.)

Vuosina 1984-1985 2. Divisioonassa/2-divisioonassa pelaajille myös ainakin vuosien 1991 ja 1992 2. Divisioonan/2-divisioonan vuosien tapaan myös maksettiin palkkaa.

Harmittavasti palkanmaksun tasoa ei selvinnyt.

Suhteellisesti arvioiden ainakin vuosiin 1991-1992 nähden TiPS oli vuosina 1984-1985 2. Divisioonassa/2-divisioonassa huomattavasti lähempänä Suomen varakkaimpia saman sarjatason seuroja 1980-luvun puolivälissä kuin mitä 1990-luvun alussa tai sen jälkeen.

Tosin se kaikki koski vain alempia sarjoja sillä TiPS:llä ainakin todennäköisesti ilman ihmeitä mentiin vuoden 1996 Ykkösessä jo näidenkin aikojen ennätysmäisten yleisbudjettien ylikin.

Harmittavasti vain vielä vuosien 1996-1997 TiPS:n Ykkösen yleisbudjetteja ei kuitenkaan täysin ole löytynyt vaan vain pelkkiä arvioita.

Arviot vaihtelivat 450 000-990 000 markan väliltä esimerkiksi vuodeksi 1996 TiPS:n kohdalta puhuttaessa Ykköseen.

Vahvistettavaa yleisbudjettia vuoden 1996 TiPS:n kohdalta puhuttaessa odottelen yhä, että mikäli vain löytäisi niin se olisi hieno juttu.
« Viimeksi muokattu: 05.02.2019 klo 14:30:41 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #273 : 06.02.2019 klo 13:46:11

IF Kraftin yleisbudjeteista tai pelaajabudjeteista puhuttaessa on selvinnyt Ykkösen vuoden 2003 sellaiset vastaavinaan.

Ennakkoarvioita tästä vuodesta on kyllä tullut hieman enemmän aiemmin IF Kraftin rahavuosiin 1999-2002 verrattuna enemmän ja niiden perusteella jo vuonna 2003 näyttäisi Kraftin rahavuodet olleen Ykkösessä ohi.

Laitan ne tähän alle:

IF Kraft Ykkösessä 2003

Yleisbudjetti: 300 000 euroa (Isompaakin sanottiin olleen, mutta toisaalta taas ainakin miljoonavuosien sanottiin loppuneen ja maksukyvyn jo selvästi pienentyneen joskin vuodesta 2004 poiketen IF Kraftissa ei vielä tuolloin ollut maksuongelmia samalla tavalla Ykkösessä.)

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa (Isompaakin sanottiin olleen, mutta ei enää paljoa isompaa ja huhuissa oli jopa pienempääkin pelaajabudjettia tarjolla toisin kuin aiemmin oli ollut. Pienin arvio ennen kautta oli jopa vain 100 000 euroa, mutta aivan niin huono eikä edes lähimainkaan niin huono se ei ollut. Tosin IF Kraftin osalta siinä seurassa haluttiin olla eräänlainen seuraava VPS kun rahaseuroista tai peli-ihanteellisesta seurasta puhuttiin.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #274 : 07.02.2019 klo 09:11:06

Vuonna 1996 Veikkausliigassa sarjan kaikkien seurojen yleisbudjetit näyttivät seuroittain seuraavilta ja laitan tähän joidenkin seurojen kohdalle myös pieniä lisähuomioita ja lisäksi kokonaan uutena mukaan tulevat myös pelaajabudjetit jotka mainitaan jälkimmäisenä lukuna:

HJK: 6,5 miljoonaa markkaa ja 5,5 miljoonaa markkaa (Varaa olisi ollut lähtökohtaisesti sen hetken seurapomojen mukaan 6,8 miljoonaan markkaan tai tarpeen mukaan paljon sitä suurempaankin summaan.)

FinnPa: 5,3 miljoonaa markkaa ja 4 miljoonaa markkaa (Alustava budjetti oli Veikkausliigaan 1996 4,3 miljoonaa markkaa, mutta enemmän oli lopulta varaa sittenkin pistää kaudelle. Yleisesti ottaen budjetit vaihtelivat 4,5-4,9 miljoonan markan verran kaudella eri lehtien tiedoissa.)

FC Haka: 5 miljoonaa markkaa ja 4 miljoonaa markkaa

MyPa: 4,9 miljoonaa markkaa ja 3,3 miljoonaa markkaa

Jaro: 4 miljoonaa markkaa ja 2,4 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 3,7 miljoonaa markkaa ja 3 miljoonaa markkaa

FC Inter: 2,8 miljoonaa markkaa ja 2 miljoonaa markkaa

VPS: 2,75 miljoonaa markkaa ja 1,5 miljoonaa markkaa

RoPS: 2,7 miljoonaa markkaa ja 1,6 miljoonaa markkaa

TPS: 2,65 miljoonaa markkaa ja 1,4 miljoonaa markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli pieni ja arvioitu olevan enintään miljoona markkaa. Yleensä ei sitäkään ja sen sanottiin olevan vain vähän parempi kuin Ilveksellä tai MP:llä eli sen 800 000 markkaa. Vuosiin 1994-1995 verrattuna vuonna 1996 palkattomuudesta ei TPS:ssä puhuttu ennen kautta, mutta ison rahan pelaajat saivat pysyä silti seurasta poissa mikäli he tulisivat palkkapyyntöineen sinne.)

Ilves: 2,6 miljoonaa markkaa ja 1,3 miljoonaa markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli hyvin pieni keskellä velkojen maksua ja arvioitu olevan enintään miljoona markkaa ja yleensä ei sitäkään. Keskimäärin huippuluku pyöri alustavasti 700 000 markassa ja vielä paljon vähemmässäkin, aina puoleen miljoonaan markkaan ja senkin alle. Ilveksessä MP:n tapaan harkittiin jopa palkattomuuttakin keskellä kovinta velanmaksua.)

MP: 2,5 miljoonaa markkaa ja miljoona markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli 625 000 markkaa ja jopa palkattomuuttakin harkittiin.)

 
Sivuja: 1 ... 10 [11] 12 ... 16
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines