FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
23.02.2019 klo 04:56:22 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 11 [12] 13 14
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 34759 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #275 : 07.02.2019 klo 08:40:15

Vuoden 1997 Veikkausliigan osalta tähän viestiin tulee yleisbudjettien lisäksi nyt myös seurojen pelaajabudjetit.

Laitan ne seuraavaksi tähän alle jälkimmäisinä lukuina:
 
HJK: 9 miljoonaa markkaa ja 7,5 miljoonaa markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli 6 miljoonaa markkaa, mutta enemmän voitiin maksaa sittenkin pelaajille ennen pitkää.)

FinnPa: 8 miljoonaa markkaa ja 5 miljoonaa markkaa

MyPa: 7,8 miljoonaa markkaa ja 4,6 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 6,4 miljoonaa markkaa ja 4,5 miljoonaa markkaa

VPS: 3,5 miljoonaa markkaa ja 1,4 miljoonaa markkaa (VPS:llä oli kuin olikin pienempi pelaajabudjetti vuonna 1997 Veikkausliigassa kuin mitä oli ollut vuonna 1996 Veikkausliigassa ja se oli 100 000 markkaa pienempi kuin keskimäärin sen sanottiin olleen 70 000-80 000 markkaa pienempi ja enintään 130 000 markkaa pienempi kuin mitä oli ollut vuotta aiemmin.)

Jaro: 3,45 miljoonaa markkaa ja 2,5 miljoonaa markkaa

RoPS: 3,3 miljoonaa markkaa ja 1,35 miljoonaa markkaa

TPS: 3,2 miljoonaa markkaa ja 2 miljoonaa markkaa

FC Inter: 3,15 miljoonaa markkaa ja 2,15 miljoonaa markkaa

TP-Seinäjoki: 2,2 miljoonaa markkaa ja miljoona markkaa (Välillä tässä seurassa harkittiin etenkin ennen kautta maksamattomuutta ja ajoittain pelaajabudjetin sanottiin palkallisenakin olleen mitä tahansa 500 000-625 000 markan väliltä jolloin mentiin suurin piirtein MP:n linjaa vuoden 1996 Veikkausliigasta puhuttaessa.)
« Viimeksi muokattu: 07.02.2019 klo 08:42:23 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #276 : 11.02.2019 klo 02:37:53

Laitan tähän Veikkausliigan vuoden 1998 yleisbudjetit sellaisenaan, joihinkin seuroihin tulee myös alustavia yleisbudjetteja sulkuihin ja uutena mukaan tulevat nyt myös pelaajabudjetit jälkimmäisinä lukuina ennen suluissa kerrottuja asioita:

FinnPa: 10 miljoonaa markkaa ja 9 miljoonaa markkaa (FinnPa ylitti ensi kertaa suomalaisessa jalkapalloilussa 10 miljoonan markan rajapyykin tai saavutti sen sillä joissakin lähteissä sen sanottiin menneen hieman sen ylikin, mutta ilmeisesti niin pienesti jolloin se jäi raportoimatta sen kummemmin. Muutoin FinnPa:n pienin yleisbudjetti kaudelle oli 7,3-8 miljoonaa markkaa. Pelaajabudjetti oli HJK:sta ja FC Hakasta poiketen kaikkein pienimilläänkin vähintään 6 miljoonaa markkaa Veikkausliigaan vuodeksi 1998.)

HJK: 9,5 miljoonaa markkaa ja 8,5 miljoonaa markkaa (HJK:n yleisbudjetit alustavasti olivat tätä pienempiä vaihdellen 6,5 miljoonasta markasta aina 9 miljoonan markan yleisbudjettiin asti. Suurimmillaan sen sanottiin menneen 10 miljoonaan markkaan myös, mutta toisaalta FinnPa:n tilanteeseen verrattuna ei löytynyt ainakaan ratkaisevia todisteita näin ja kun HJK:ta ei tosiaan tukenut Metsäliitto joka tuki sarjan suurimpana sponsorina juurikin FinnPaa. 9,5 miljoonan markan yleisbudjetti sivusi HJK:n omaa Futisliigan ajan ennätysmäistä yleisbudjettia.

Pelaajabudjetti oli myös ennätysmäinen sivuten HJK:n Futisliigan aikojen ennätyksiä tai olemalla niitä vähän heikompi. Alustavasti pelaajabudjetin piti olla vain 6 miljoonaa markkaa eli vuoden 1997 Veikkausliigan tasoa ja vähemmästäkin puhuttiin eli 5 miljoonaa markkaa olisi ollut vähimmäisraja kun mitä ilmeisimmin HJK kai aikoi säästää paukkuja europeleihin tai seuraaville vuosille tuolloin muutoin vain pelaajabudjeteissa.)

FC Haka: 9 miljoonaa markkaa ja 8 miljoonaa markkaa (Alustavasti yleisbudjetti pyöri 7-8,5 miljoonan markan tasolla. Pelaajabudjetin piti alustavasti olla vain 4 miljoonaa markkaa. Korkeimmillaankin katsottiin voivan olevan varaa maksaa aina 6 miljoonaan markkaan asti. FC Hakan sanottiin olevan myös lähellä omia Futisliigan ajan ennätysmäisiä pelaajabudjetteja.)

Jaro: 8,5 miljoonaa markkaa ja 7,15 miljoonaa markkaa (Pienimmillään yleisbudjetin sanottiin olleen 4 miljoonaa markkaa, mutta runsaiden ulkomaalaisten pelaajahankintojen takia ja muutenkin erittäin korkeiden pelaajapalkkojen takia Jarolla ei voinut kyllä olla mitenkään niin pieni yleisbudjetti kauteen kuin mitä sillä pienimmillään sanottiin olleen.

Muutoin yleisbudjetti oli 7,3-8 miljoonan markan tasolla alustavasti. Pelaajabudjetin piti olla vähintäänkin 2,5-3 miljoonaa markkaa ja oli lopulta reilusti suurempi kiitos runsaiden ulkomaalaisten pelaajahankintojen takia.)

MyPa: 6,5 miljoonaa markkaa ja 4,9 miljoonaa markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli 4,3 miljoonaa markkaa.)

VPS: 6,2 miljoonaa markkaa ja 2,7 miljoonaa markkaa (VPS:llä oli lopulta suurempi yleisbudjetti kun alustavan piti olla vain 4,5 miljoonaa markkaa. Alustava pelaajabudjetti piti olla vähintään 1,5 miljoonaa markkaa ja enintään 2 miljoonaa markkaa.)

TPS: 4,5 miljoonaa markkaa ja 2,25 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 4,1 miljoonaa markkaa ja 2,2 miljoonaa markkaa

PK-35: 3,6 miljoonaa markkaa ja 1,8 miljoonaa markkaa

RoPS: 2,8 miljoonaa markkaa ja 1,5 miljoonaa markkaa (RoPS:lla sanottiin olleen pienin yleisbudjetti Veikkausliigassa vuonna 1998 ja näin myös olikin. Myös pelaajabudjetti oli pienin Veikkausliigassa ja ajoittain kerrottiin tämän seuran maksaneen vähemmänkin ja alle miljoona markkaakin oli ajoittain pelaajabudjetti.

Joskus RoPS:n sanottiin myös vähän innostuneen maksamaan pelaajilleen enemmän, mutta ei paljoa enempää ja taso kaikkein korkeimmillaan huhuissakin oli PK-35:n luokkaa. Joskus RoPS:n sanottiin VPS:n ja TPS:n tapaan panttaavan palkanmaksuhalukkuuttaan joskin TPS:llä tilanne monien huonompien vuosien jälkeen oli vielä vuonna 1998 Veikkausliigassa melko ymmärrettävä.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #277 : 11.02.2019 klo 02:54:04

Vuoden 1996 Veikkausliigan osalta laitan nyt yleisbudjettien ja pelaajabudjettien kokonaisluvut ja lisäksi tulee uutena lukuna mukaan tietenkin aiempien 2010-luvun Veikkausliigan vuosien viestien mukaiset, niiden viestien muut talouden luvut yhteisten ja keskimääräisten yleisbudjettien ja pelaajabudjettien ja kokonaisen pelaajiston vuotta kohti olevan keskimääräisen palkkatason kanssa rahayksikön ollessa tietenkin markkoja:

HJK: 6,5 miljoonaa markkaa ja 5,5 miljoonaa markkaa (Varaa olisi ollut lähtökohtaisesti sen hetken seurapomojen mukaan 6,8 miljoonaan markkaan tai tarpeen mukaan paljon sitä suurempaankin summaan.)

FinnPa: 5,3 miljoonaa markkaa ja 4 miljoonaa markkaa (Alustava budjetti oli Veikkausliigaan 1996 4,3 miljoonaa markkaa, mutta enemmän oli lopulta varaa sittenkin pistää kaudelle. Yleisesti ottaen budjetit vaihtelivat 4,5-4,9 miljoonan markan verran kaudella eri lehtien tiedoissa.)

FC Haka: 5 miljoonaa markkaa ja 4 miljoonaa markkaa

MyPa: 4,9 miljoonaa markkaa ja 3,3 miljoonaa markkaa

Jaro: 4 miljoonaa markkaa ja 2,4 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 3,7 miljoonaa markkaa ja 3 miljoonaa markkaa

FC Inter: 2,8 miljoonaa markkaa ja 2 miljoonaa markkaa

VPS: 2,75 miljoonaa markkaa ja 1,5 miljoonaa markkaa

RoPS: 2,7 miljoonaa markkaa ja 1,6 miljoonaa markkaa

TPS: 2,65 miljoonaa markkaa ja 1,4 miljoonaa markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli pieni ja arvioitu olevan enintään miljoona markkaa. Yleensä ei sitäkään ja sen sanottiin olevan vain vähän parempi kuin Ilveksellä tai MP:llä eli sen 800 000 markkaa. Vuosiin 1994-1995 verrattuna vuonna 1996 palkattomuudesta ei TPS:ssä puhuttu ennen kautta, mutta ison rahan pelaajat saivat pysyä silti seurasta poissa mikäli he tulisivat palkkapyyntöineen sinne.)

Ilves: 2,6 miljoonaa markkaa ja 1,3 miljoonaa markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli hyvin pieni keskellä velkojen maksua ja arvioitu olevan enintään miljoona markkaa ja yleensä ei sitäkään. Keskimäärin huippuluku pyöri alustavasti 700 000 markassa ja vielä paljon vähemmässäkin, aina puoleen miljoonaan markkaan ja senkin alle. Ilveksessä MP:n tapaan harkittiin jopa palkattomuuttakin keskellä kovinta velanmaksua.)

MP: 2,5 miljoonaa markkaa ja miljoona markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli 625 000 markkaa ja jopa palkattomuuttakin harkittiin.)

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 1996: 45,4 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 1996: 31 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 1996: 3,78333333 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 1996: 2,58333333 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 1996 vuotta kohti: 103 333,33 markkaa vuoteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #278 : 11.02.2019 klo 03:00:39

Vuoden 1997 Veikkausliigan osalta tähän viestiin tulee yleisbudjettien ja pelaajabudjettien kokonaisluvut ja muut talouden luvut yhdessä yhteisten ja keskimääräisten yleisbudjettien ja pelaajabudjettien ja kokonaisen pelaajiston vuotta kohti olevan keskimääräisen palkkatason kanssa:
 
HJK: 9 miljoonaa markkaa ja 7,5 miljoonaa markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli 6 miljoonaa markkaa, mutta enemmän voitiin maksaa sittenkin pelaajille ennen pitkää.)

FinnPa: 8 miljoonaa markkaa ja 5 miljoonaa markkaa

MyPa: 7,8 miljoonaa markkaa ja 4,6 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 6,4 miljoonaa markkaa ja 4,5 miljoonaa markkaa

VPS: 3,5 miljoonaa markkaa ja 1,4 miljoonaa markkaa (VPS:llä oli kuin olikin pienempi pelaajabudjetti vuonna 1997 Veikkausliigassa kuin mitä oli ollut vuonna 1996 Veikkausliigassa ja se oli 100 000 markkaa pienempi kuin keskimäärin sen sanottiin olleen 70 000-80 000 markkaa pienempi ja enintään 130 000 markkaa pienempi kuin mitä oli ollut vuotta aiemmin.)

Jaro: 3,45 miljoonaa markkaa ja 2,5 miljoonaa markkaa

RoPS: 3,3 miljoonaa markkaa ja 1,35 miljoonaa markkaa

TPS: 3,2 miljoonaa markkaa ja 2 miljoonaa markkaa

FC Inter: 3,15 miljoonaa markkaa ja 2,15 miljoonaa markkaa

TP-Seinäjoki: 2,2 miljoonaa markkaa ja miljoona markkaa (Välillä tässä seurassa harkittiin etenkin ennen kautta maksamattomuutta ja ajoittain pelaajabudjetin sanottiin palkallisenakin olleen mitä tahansa 500 000-625 000 markan väliltä jolloin mentiin suurin piirtein MP:n linjaa vuoden 1996 Veikkausliigasta puhuttaessa.)

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 1997: 50 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 1997: 32 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 1997: 5 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 1997: 3,2 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 1997 vuotta kohti: 128 000 markkaa vuoteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #279 : 11.02.2019 klo 03:08:48

Laitan tähän Veikkausliigan vuoden 1998 yleisbudjettien ja pelaajabudjettien kokonaisluvut ja muut talouden luvut yhdessä yhteisten ja keskimääräisten yleisbudjettien ja pelaajabudjettien ja kokonaisen pelaajiston vuotta kohti olevan keskimääräisen palkkatason kanssa:

FinnPa: 10 miljoonaa markkaa ja 9 miljoonaa markkaa (FinnPa ylitti ensi kertaa suomalaisessa jalkapalloilussa 10 miljoonan markan rajapyykin tai saavutti sen sillä joissakin lähteissä sen sanottiin menneen hieman sen ylikin, mutta ilmeisesti niin pienesti jolloin se jäi raportoimatta sen kummemmin. Muutoin FinnPa:n pienin yleisbudjetti kaudelle oli 7,3-8 miljoonaa markkaa. Pelaajabudjetti oli HJK:sta ja FC Hakasta poiketen kaikkein pienimilläänkin vähintään 6 miljoonaa markkaa Veikkausliigaan vuodeksi 1998.)

HJK: 9,5 miljoonaa markkaa ja 8,5 miljoonaa markkaa (HJK:n yleisbudjetit alustavasti olivat tätä pienempiä vaihdellen 6,5 miljoonasta markasta aina 9 miljoonan markan yleisbudjettiin asti. Suurimmillaan sen sanottiin menneen 10 miljoonaan markkaan myös, mutta toisaalta FinnPa:n tilanteeseen verrattuna ei löytynyt ainakaan ratkaisevia todisteita näin ja kun HJK:ta ei tosiaan tukenut Metsäliitto joka tuki sarjan suurimpana sponsorina juurikin FinnPaa. 9,5 miljoonan markan yleisbudjetti sivusi HJK:n omaa Futisliigan ajan ennätysmäistä yleisbudjettia.

Pelaajabudjetti oli myös ennätysmäinen sivuten HJK:n Futisliigan aikojen ennätyksiä tai olemalla niitä vähän heikompi. Alustavasti pelaajabudjetin piti olla vain 6 miljoonaa markkaa eli vuoden 1997 Veikkausliigan tasoa ja vähemmästäkin puhuttiin eli 5 miljoonaa markkaa olisi ollut vähimmäisraja kun mitä ilmeisimmin HJK kai aikoi säästää paukkuja europeleihin tai seuraaville vuosille tuolloin muutoin vain pelaajabudjeteissa.)

FC Haka: 9 miljoonaa markkaa ja 8 miljoonaa markkaa (Alustavasti yleisbudjetti pyöri 7-8,5 miljoonan markan tasolla. Pelaajabudjetin piti alustavasti olla vain 4 miljoonaa markkaa. Korkeimmillaankin katsottiin voivan olevan varaa maksaa aina 6 miljoonaan markkaan asti. FC Hakan sanottiin olevan myös lähellä omia Futisliigan ajan ennätysmäisiä pelaajabudjetteja.)

Jaro: 8,5 miljoonaa markkaa ja 7,15 miljoonaa markkaa (Pienimmillään yleisbudjetin sanottiin olleen 4 miljoonaa markkaa, mutta runsaiden ulkomaalaisten pelaajahankintojen takia ja muutenkin erittäin korkeiden pelaajapalkkojen takia Jarolla ei voinut kyllä olla mitenkään niin pieni yleisbudjetti kauteen kuin mitä sillä pienimmillään sanottiin olleen.

Muutoin yleisbudjetti oli 7,3-8 miljoonan markan tasolla alustavasti. Pelaajabudjetin piti olla vähintäänkin 2,5-3 miljoonaa markkaa ja oli lopulta reilusti suurempi kiitos runsaiden ulkomaalaisten pelaajahankintojen takia.)

MyPa: 6,5 miljoonaa markkaa ja 4,9 miljoonaa markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli 4,3 miljoonaa markkaa.)

VPS: 6,2 miljoonaa markkaa ja 2,7 miljoonaa markkaa (VPS:llä oli lopulta suurempi yleisbudjetti kun alustavan piti olla vain 4,5 miljoonaa markkaa. Alustava pelaajabudjetti piti olla vähintään 1,5 miljoonaa markkaa ja enintään 2 miljoonaa markkaa.)

TPS: 4,5 miljoonaa markkaa ja 2,25 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 4,1 miljoonaa markkaa ja 2,2 miljoonaa markkaa

PK-35: 3,6 miljoonaa markkaa ja 1,8 miljoonaa markkaa

RoPS: 2,8 miljoonaa markkaa ja 1,5 miljoonaa markkaa (RoPS:lla sanottiin olleen pienin yleisbudjetti Veikkausliigassa vuonna 1998 ja näin myös olikin. Myös pelaajabudjetti oli pienin Veikkausliigassa ja ajoittain kerrottiin tämän seuran maksaneen vähemmänkin ja alle miljoona markkaakin oli ajoittain pelaajabudjetti.

Joskus RoPS:n sanottiin myös vähän innostuneen maksamaan pelaajilleen enemmän, mutta ei paljoa enempää ja taso kaikkein korkeimmillaan huhuissakin oli PK-35:n luokkaa. Joskus RoPS:n sanottiin VPS:n ja TPS:n tapaan panttaavan palkanmaksuhalukkuuttaan joskin TPS:llä tilanne monien huonompien vuosien jälkeen oli vielä vuonna 1998 Veikkausliigassa melko ymmärrettävä.)

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 1998: 64,7 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 1998: 48 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 1998: 6,47 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 1998: 4,8 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 1998 vuotta kohti: 192 000 markkaa vuoteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #280 : 11.02.2019 klo 12:47:53

Vuonna 1992 Veikkausliigan ensimmäisellä kaudella kilpailukykyisten pelaajien palkkauksesta tuolloin tuntui vastaavan muun muassa FF Jaro ainakin palkoista puhuttaessa.

Tommi Visto sai Jaron kanssa tehdystä sopimuksestaan 120 000 markkaa.

Joutsenon Kullervo tai jo tuolloinkin hyvinkin usein Kultsuna tunnettu seura tarjosi suurin piirtein samanlaista summaa kuin mitä FF Jaro, mutta huonoimmillaan puhuttiin vain 50 000 markasta.

Kullervo yritti houkutella Vistoa allekirjoittamaan myös monivuotisen, 500 000 markkaa käsittäneen sopimuksen johon olisi vielä porkkanana tullut toinen 500 000 markkaa.

Tosin se 500 000 markkaa olisi ollut sidottu siihen, että Kultsu nousisi Veikkausliigaan ja tietenkin myös mikäli Visto olisi ollut mestaruuden voittavassa joukkueessa mukana.

Kun suomalaisen jalkapallon palkkausjärjestelmät ja sinänsä erittäinkin nopeasti heilahtelevat taloudelliset suhdanteet tuntee ja tietää niin Visto päätti mieluummin yrittää Veikkausliigan Jaroa kuin 1. Divisioonan/1-divisioonan Kultsua vuonna 1992.

Toki Visto oli aina ollut hieman vaivaantunut seuran tilanteesta myös johtuen LaPa-Kultsu-oikeustaistosta vuosina 1990-1991 minkä keskiössä tietenkin oli ollut Tommi Visto.
« Viimeksi muokattu: 11.02.2019 klo 12:57:47 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #281 : 11.02.2019 klo 12:54:46

Veikkausliigassa 1992 FF Jaron ohella myös MYPA tunnettiin melkoisena pelaajapalkkioiden suurseurana koska sehän kuului Veikkausliigan sen hetken rahaseuroihin.

MYPA osti yhteensä miljoonalla markalla 12 pelaajaa joukkueeseensa vuonna 1992 juuri ennen Veikkausliigan kauden alkua pelkästään.

Pelaajista osa tuli suoraan ja osa mutkien tai hintakisavoittojen kautta joukkueeseen vaikka alkuperäisissä sopimuksissa ainakin joidenkin pelaajien osalta olisi lukenut jotain vallan muuta kuin Myllykosken Pallon sinettejä omien allekirjoitusten lisäksi.

Osa seuroista ei tosiaan aina pitänyt Harri Kampmanin neuvottelutavoista tuohon aikaan mitä tuli pelaajakauppojen osalta.

Toki vielä useita muitakin pelaajia liittyi joukkoon jolloin harmittavasti pelaajabudjetti MYPA:n osalta Veikkausliigan kauteen 1992 ei ihan vielä selvinnyt.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #282 : 13.02.2019 klo 08:29:01

Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit aivan ensimmäiselle kaudelle eli vuodelle 1992 ovat nyt pitkän ajan jälkeen selvinneet ainakin suurilta osin ja ne tulevat seuraavaan viestiin.

Alustavasti on kuitenkin todettava, että keskellä tuon ajan Suomen Lamaa tai sitten alkanutta Suomen Lamaa hieman kirjasta ja näkökannasta riippuen olivat aina suurinta eli HJK:ta myöten yleisbudjetit ja pelaajabudjetit aika liukuvia ja vieläkin ainakin osissa melko selvinäkin löytyneitä seuroja on niissäkin vähän epäilyksen varaa.

Ilmaa ilmoitetuissa luvuissa tuntui olevan yllättävänkin paljon.

Esimerkiksi HJK:lla oli tai piti olla suurimmillaan 5-6 miljoonan markan yleisbudjetti josta pelaajabudjetin piti olla ainakin 4 miljoonaa markkaa, mutta käytännössä HJK:lla saattoi lopulta olla vain 3,3 miljoonaa markkaa yleisbudjetti jos sitäkään ja pelaajabudjetti vain noin 1,65 miljoonaa markkaa.

Se olisi vastannut FC Hakan enimmäismäärää, mutta FC Haka ei toisaalta kuulunut tuon ajan ja ensimmäisen Veikkausliigan nk. Rahaseuroihin toisin kuin mitä HJK kuului.

Tämä FC Hakan kuulumattomuus vuonna 1992 varmasti ja vuonna 1993 ainakin näillä näkymin ilman muita todisteita melko varmasti nk. Rahaseuroihin oli tietenkin seurausta Suomen Lamasta joka kai näillä näkymin tuntui vaikuttavan siihen suhteessa jopa eniten ainakin Veikkausliigan ja sitä edeltäneen Futisliigan rahaseuroista puhuttaessa.

Lisäksi varsinaisia mysteerejä ainakin osin FC Hakan lisäksi ovat olleet selvittää vuodesta 1992 puhuttaessa FC Ilves ja RoPS.

Näistä kaikista seuroista asiaa tulee seuraavassa viestissä enemmän.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #283 : 13.02.2019 klo 09:58:05

Veikkausliigan ensimmäisen vuoden eli vuoden 1992 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit toistaiseksi tulevat tähän lähtökohtaisessa yleisbudjettien järjestyksessä ja pelaajabudjettien järjestyksessä seuraavien seurojen osalta ja lisäksi tulee ajatuksia toistaiseksi budjetoimattomilta seuroilta sulkuihin vaikkakin myös HJK:n, FC Hakan, FC Kuusysin, MYPA:n, FF Jaron, FC TPS:n, FC Ilveksen, RoPS:n ja osin MP:n osalta tulee ajatuksia lisääkin.

Valitettavasti epäselvyyksien takia yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ovat toistaiseksi useimmiten liukuvan alustavia puhuttaessa Veikkausliigasta 1992:

HJK: Yleisbudjetti oli arviolta 5-6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti enintään 4 miljoonaa markkaa (Valitettavasti HJK:lla oli tunnetusti Veikkausliigan ensimmäisestä mestaruudesta huolimatta aika paljon talousvaikeuksia. Yleisbudjetti saattoi olla niinkin pieni kuin vain 3,3 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti saattoi olla niinkin pieni kuin vain 1,65 miljoonaa markkaa. Joka tapauksessa HJK kuului Veikkausliigan nk. Rahaseuroihin vuonna 1992 myös vaikeuksistaan huolimatta.

Se ei kuitenkaan varsinkaan arvioista poiketen välttämättä ollut Veikkausliigan aloituskauden rikkain seura muuta kuin vain arvioissa. Futisliigan ennätysvuosista puhuttuna ja niihin verrattuna HJK oli kuin kalpea varjo niistä vuonna 1992 ainakin yleisbudjetin ja saatikka sitten pelaajabudjetista puhuttuna ja enemmän HJK:n olemus muistutti keskellä säästökuuria enemmän 1980-luvun SM-Sarjan vuosia kuin vuoden 1992 sen hetken nykyaikaista seuraa.)

MYPA: 4 miljoonaa markkaa ja 2,4 miljoonaa markkaa (Arvioissa MYPA:lla alustavasti yleisbudjetti oli 3,5-3,8 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2-2,35 miljoonaa markkaa. MYPA kuului Veikkausliigan tuon vuoden nk. Rahaseuroihin ostaessaan muun muassa juuri ennen kautta 12 pelaajaa yhteensä miljoonan markan hintaan ja mikäli HJK:lla todella oli riittävän vakavia talousvaikeuksia niin siinä tapauksessa MYPA sensaatiomaisesti olisi ollut jo vuonna 1992 suoraan 1. Divisioonasta/1-divisioonasta nousseena Veikkausliigan rikkain seura kuten myös vuonna 1993 jo täysin varmasti olikin.)

FC Kuusysi: 3,8 miljoonaa markkaa ja 2,35 miljoonaa markkaa (Arvioissa FC Kuusysillä alustavasti yleisbudjetti oli 3-4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2-2,15 miljoonaa markkaa. FC Kuusysi kuului Veikkausliigan tuon vuoden nk. Rahaseuroihin. FC Kuusysinkin kerrottiin kärsineen nk. Suomen Laman alkamisesta melko pahoin, mutta vähemmän kuin HJK:n tai FC Hakan.)  

FF Jaro: 3,5 miljoonaa markkaa ja 2,15 miljoonaa markkaa (Arvioissa FF Jarolla alustavasti yleisbudjetti oli 3-4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,85-2 miljoonaa markkaa tai puhuttuna toistaiseksi selviämättömän vuoden 1991 Futisliigan pelaajabudjetin tasoa. Yleisbudjetti oli 100 000 markkaa vähemmän kuin vuonna 1991 Futisliigassa mikäli se vain on totta ja sen pystyy vahvistamaan. FF Jaro kuului Veikkausliigan tuon vuoden nk. Rahaseuroihin.

FF Jaro vaikutti ihme kyllä kärsineen vielä vuonna 1992 vähiten nk. Suomen Laman käynnistymisestä verrattuna muihin Veikkausliigan nk. Rahaseuroihin joskin seuraukset mitä ilmeisemmin koventuivat Jarolle vasta vuoden 1993 Veikkausliigassa jolloin se ei mitä ilmeisimmin ainakaan kuulunut nk. Rahaseuroihin.)

FC TPS: 3 miljoonaa markkaa ja 2 miljoonaa markkaa (Arvioissa FC TPS:llä alustavasti yleisbudjetti oli 3-4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,6-3,3 miljoonaa markkaa tai puhuttuna toistaiseksi selviämättömän vuoden 1991 Futisliigan pelaajabudjetin tasoa. FC TPS kuului viimeistä kertaa moneen vuoteen Suomen jalkapallon korkeimman sarjatason nk. Rahaseuroihin vuonna 1992. Veikkausliigassa se kuului nk. Rahaseuroihin ja sen aseman sanottiin olleen kestämätön jo Futisliigan aikana sen jälkimmäisenä vuotena eli 1991 ongelmaksi tulleen velkaantumisen takia.

Lisäksi velkaantumisen ohella FC TPS oli keskiössä erinäisten muidenkin palkkojen pimityskohujen takia jolloin ongelmia seuralle oli odotettavissa sen viimeisen rahavuoden päättyessä ainakin jos ei jo keskellä rahavuottakin.

FC TPS:n osalta pelaajabudjetti on nk. Rahaseuroista puhuttaessa vuodelta 1992 kaikkein epäselvin.

Etenkin kun välillä FC TPS:llä sanottiin olleen todellakin kilpailukykyisiä pelaajapalkkoja ja kun liian pieni pelaajabudjetti eli 1,6-2 miljoonaakaan markkaa ei välttämättä sovellu kovin hyvin ainakaan alustavissa kehuissa olleen Suomen parhaiten maksavimman jalkapalloseuran asemaan kovin hyvin.

Ja kun muutoin 1990-luvulla ennen sen loppua FC TPS saikin sitten ihan oikeasti niukistella palkanmaksun kanssa. Toisaalta FC TPS:n sanottiin kärsineen jo kovasti Veikkausliigan alkaessa ja HJK:n ja FC Hakan ohella FC TPS saattoi kärsiä eniten koska sen sanottiin joskus arvioissa olleen SM-Sarjan ajan lopun kolmanneksi varakkain seura ja sama asema on ollut mahdollisesti myös Futisliigan vuosina.)

FC Jazz: 2,6 miljoonaa markkaa ja 1,04 miljoonaa markkaa

MP: Vähintään 800 000 markkaa-1,3 miljoonaa markkaa keskimäärin ja enintään 2,3 miljoonaa markkaa ja vähintään 230 000 markkaa-500 000 markkaa ja enintään 1,5 miljoonaa markkaa (MP on kyllä ollut näillä näkymin kolmanneksi köyhin seura Veikkausliigassa vuonna 1992 kun se kärsi muun muassa sponsoritappiot 250 000 markan muodossa vuoteen. Keskiarviot perustuvat aiemmin kerrottuihin MP:n nk. Mimmiliigan yleisbudjetteihin ja niihin verrattuihin 10-17,5 kertaa niitä suurempiin yleisbudjetteihin.

Pelaajabudjetti on epävarma tässä vaiheessa joskin MP:n osalta puhuttaessa alaraja eli 230 000 markkaa on todennäköisin, mutta myös aina 500 000 markkaan asti palkkaa on voitu maksaa. Enimmäisraja perustuu lähinnä kaikkein parhaimpiin mahdollisiin arvioihin, ilmeisesti oletettuun Veikkausliigan mestaruuteen tai huippusijoille pääsyyn ja vain mikäli MP olisi saanut riittävästi yleisöä kauden peleihinsä.

Se vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä. Yleisbudjetin ylärajatkin ovat sinänsä epäilyttäviä, mutta ainakin mahdollisempia toisin kuin koko ajan köyhtyvänä seurana vuosina 1993-1995 ennen vuoden 1996 Veikkausliigan köyhimmän seuran asemaa sarjassa vaikka ivallisesti sanottuna tuolloin oli jo isompi yleisbudjetti. MP:llä oli aika paljon velkoja ja pitkään harkittiin pelaajille palkattomuuttakin. Lopulta kuitenkin maksettiin palkkaa.)

FC Oulu: 750 000 markkaa ja 225 000 markkaa enintään (FC Oulun osalta yleisbudjetti oli Veikkausliigan toiseksi pienin ja FC Oulun palkanmaksu oli mahdollinen, mutta yläraja oli 225 000 markkaa. Keskimäärin FC Oulun sanottiin pitävän yllään 50 000-100 000 markan pelaajabudjettia ja enemmän sai ottaa myös tarpeen mukaan, mutta yläraja oli 225 000 markkaa. FC Oulun pelaajille maksettiin vähiten Veikkausliigassa vuonna 1992. Palkattomuuttakin harkittiin pitkään.)

KuPS: 600 000 markkaa ja pelaajille ei maksettu Veikkausliigassa (Futisliigan jälkeen ja vuoden 1991 2,3 miljoonan markan yleisbudjetin ja ainakin näillä näkymin melko hyvän ja toistaiseksi tuntemattoman pelaajabudjetin jälkeen KuPS:lla alkoi romahtaa aikaisempien rahavuosien ja rahavuosikymmenten jälkeen unelmat ja todella pitkän ajan jälkeen vuoden päätteeksi pudottiin vuodeksi 1993 kaikkien aikojen viimeiseen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan jossa palkattomuutta mahdollisesti saatettiin jatkaa tai sitten KuPS:ssa maksettiin erikoisesti siellä kyllä palkkaa toisin kuin Veikkausliigassa.

Huonoimmillaan tässä vaiheessa KuPS:n yleisbudjetti arviolta vuonna 1993 1. Divisioonassa/1-divisioonassa oli 500 000 markkaa ja parhaimmillaan jo todella suuri kun sponsorit alkoivat saneerauksen jälkeen palata seuran tukijoukkoihin.

Veikkausliigan kaudesta 1992 puhuttaessa taas konkurssi oli kolkutuksen päässä ainakin pahimmillaan ja osa velkojista halusi uskomattomasti vielä saneeraukseen suostumisen jälkeenkin seuraa konkurssiin jolloin oikeuden tuomareidenkin piti olla tiukkana jotta KuPS:n asema pelastuisi ja nämä sinnikkäimmät velkojat olisi pysyneet oikeasti kurissa ennen kuin he itse olisivat joutuneet oikeuteen muun muassa koronkiskonnasta KuPS:sia kohtaan.)

Toistaiseksi budjetoimattomien seurojen osalta tilanne ainakin toistaiseksi on tämä:

FC Haka: (Tämän seuran osalta tilannetta on ollut melko hankala selvittää. FC Hakalla oli vuonna 1991 Futisliigassa tai vuonna 1990 tässä vaiheessa Futisliigassa sinä vuonna seuran ennätysbudjetti niin yleisesti kuin pelaajistonkin osalta mitä se ei uhannut ennen 1990-luvun loppua.

Romahdus oli tälle seuralle ainakin mitä ilmeisimmin pahin nk. Suomen Laman vaikutuksesta johtuen. FC Haka ei vuosina 1992-1993 mitä ilmeisimmin ilman vankkoja muita todisteita ollut tämän johdosta Veikkausliigassa nk. Rahaseura. Ainakaan ei vielä 1992, mutta ei välttämättä vuonna 1993 myöskään.

FC Hakan yleisbudjetti oli keskimäärin huhuissa rikkaampi kuin RoPS:lla tai FC Ilveksellä joista varsinkin jälkimmäisen kiihtyminen velkaseuraksi tai köyhemmäksi seuraksi oli vuonna 1992 koventunut selvästi vuoden 1991 Futisliigaan verrattuna. FC Hakan vuoden 1992 Veikkausliigan yleisbudjetti vaihteli 2,5-2,9 miljoonan välillä keskimäärin ja yläraja oli 3,3 miljoonaa markkaa.

FC Hakan vuoden 1992 Veikkausliigan pelaajabudjetti vaihteli 1-1,65 miljoonan markan välillä ja saattoi olla vähän pienempi tai vähän suurempikin. Se ei vielä kovista huhuista huolimatta ollut vielä paljoakaan tuota suurempi.

Ja mikäli olikin niin ei ainakaan missään tapauksessa oletettujen huhujen eli ennen lamaa olleiden 2-3,5 miljoonan markan määriä ennen leikkauksia koska oletetussa vuoden 1992 Futisliigassa tai Veikkausliigassa ilman lamaakin FC Haka olisi leikannut pelaajabudjettiaan ainakin näillä näkymin jonkun verran vuoteen 1991 verrattuna.)

RoPS: (RoPS:n osalta vuoden 1992 Veikkausliigan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat täysiä mysteerejä monen muunkin vuoden tapaan. RoPS:n sanottiin pitäneen yllä edelleen keskivertaisen kotimaisen jalkapalloseuran mainetta. Toisaalta sen sanottiin olleen keskikastin alapuolellakin ja jopa köyhtymässäkin sen sanottiin olleen näkökannasta riippuen.

RoPS:n tosin köyhimmilläänkin sanottiin olleen MP:tä varakkaampi, mutta MP:n liukuvan budjettien tilanteen takia on vaikea sanoa mitään tarkkaa RoPS:stakaan.

RoPS:n yleisbudjetti on näillä näkymin ollut 1,4-2,6 miljoonan markan verran ja pelaajabudjetti sen 250 000-1,03 miljoonaa markkaa. RoPS:n kun sanottiin olleen viimeistään köyhempi kuin FC Jazzin, mutta toisaalta ainakin muutamissa Pohjois-Suomen sanomalehdissä RoPS:n sanottiin kiivaasti olleen FC Jazzia varakkaampi.

Joskin kuitenkin köyhempi kuin FC Haka tai Veikkausliigan nk. Rahaseurat.

FC Hakan ohella RoPS:n sanottiin olleen ainoa suhteellisen varakas seura ja joihinkin muihin 1990-luvun niukan elämän budjetteihin nähden RoPS:lla saattoi hyvinkin olla varaa pitää yllä kilpailukykyistä jalkapalloa tuolloin. Toisin kuin koko ajan köyhtyvällä ja jos ei köyhtyvällä niin ainakin velkaantuvalla FC Ilveksellä.)

FC Ilves: (FC Ilveksen osalta vuoden 1992 Veikkausliigan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat olleet erittäin vaikeita selvittää. FC Ilves oli kilpailijaansa FC TPS:ään verrattuna selvästi köyhempi seura vaikkakin sen kilpailija liittyi köyhäilykisaan vuodeksi 1993 velkoja niskassaan. FC Ilveksellä oli ollut paha velkaantumisen aste jo Futisliigassakin vuonna 1991 jo ainakin ellei myös jo vuonna 1990 tai tätä aiemmin SM-Sarjassakin.

Toki FC Ilveksellä oli ollut ainakin näillä näkymin vielä 1991 Futisliigassa isompi yleisbudjetti ja pelaajabudjetti kuin mitä vuonna 1992 Veikkausliigassa oli. FC Ilves on saattanut viimeistä kertaa olla palkallista keskitasoa edustanut seura.

Vuonna 1992 sen kilpailijat FC TPS:n nk. Rahaseuran aseman vuoksi olivat enimmäkseen RoPS ja FC Haka joista tosin FC Haka tuntui ainakin olevan varakkaampi kuin mitä RoPS, mutta se voi olla myös toisin päin. FC Ilveksen sanottiin kuitenkin olevan MP:tä rikkaampi.

Sekin oli samaa RoPS:n tapaan. FC Ilveksen yleisbudjetti oli mitä ilmeisimmin 1,4 miljoonaa markkaa-2,6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti ainakin näillä näkymin 250 000-1,03 miljoonaa markkaa.

Aavistuksen verran on voinut olla vähemmän rahaa sillä kuin RoPS:lla ja FC Hakalla, mutta ei ainakaan vielä liian paljon vähemmän.

 Välillä FC Ilves oli ainakin Pirkanmaan eri lehdissä sanottuna rikkaampi kuin FC Jazz tai jopa FC Haka, mutta ei missään tapauksessa esimerkiksi FC TPS:n tasoa eikä myöskään muita Veikkausliigan nk. Rahaseuroja.

Myöskään vuonna 1992 FC Ilves ei ollut vuosien 1993-1996 alustavista Veikkausliigan puheista poiketen harkitsemassa palkattomuutta pelaajilleen, mutta ei se ollut niitä liikaa maksamassakaan eli FC Ilveksen asema vuonna 1992 oli hieman sama budjetillisesti kaiketi periaatteessa kuin mitä oli vuoden 1996 Veikkausliigassa FC TPS:n asema ainakin hieman. Tosin pronssia ei FC Ilvekselle vuonna 1992 tullut vaan jaettu kasipaikka juurikin FC TPS:n kanssa.)

Mikäli vain jollakin on tarkempaa noista Veikkausliigan ensimmäisen vuoden yleisbudjeteista tai pelaajabudjeteista niin saa toki täydentää puuttuvia tietoja!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #284 : 13.02.2019 klo 10:15:29

Vuosien 1999-2001 Veikkausliigan pelaajabudjeteista ei vielä paljoakaan ole tullut uutta lisätietoa.

Näistä kun vaikeinta on ollut selvittää seuroista rikkaimman eli FC Jokereiden pelaajabudjetit.

Niiden pelaajabudjetit lievästi sanottuna olivat todella hurjia.

Myös vuonna 2001 jolloin FC Jokereilla jo oli leikkaukset menossa melko voimakkaina.

Mitä vuosiin 1999-2001 muuten tulee niin vuonna 2001 on jo voinut olla yllättävänkin pienet pelaajabudjetit suhteessa vieläkin erittäin huikeisiin yleisbudjetteihin nähden.

Ainakin jo keskikastin seuroissa tai pienemmissä seuroissa ei enää lähdetty pelaajille liikaa maksamaan ja jopa vähennettiin palkanmaksua.

Esimerkkinä siitä tietenkin VPS vuosina 2000 ja 2001 niitä verrattaessa ja ainakin osassa muita seuroja henki palkan maksamisen osalta tuntui olevan sama.

Siten kaikkien aikojen suhteellisesti ja kai muutenkin paras palkkavuosi Veikkausliigassa pelaajille lienee ollut ihan nykypäiviä huomioimatta juurikin vuosi 1999 tai 2000.

Vaikka ihan vielä en mene sulkemaan myös vuotta 2001 siitä pois, mutta vuosiin 1999-2000 verrattuna kuitenkin melko heikolta näyttää ainakin sen oleminen pelaajabudjeteissa kaikkien aikojen suurin kausi.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #285 : 13.02.2019 klo 15:28:49

Vuonna 2004 eli 15 vuotta sitten näinä päivinä PK-35 ensimmäistä kertaa tavallaan varsinaisena oikeana seuranaan sitten vuoden 1998 ilman FC Jokereita sen lakkauduttua pyöritti kauttaan Kakkosessa yhtenä sen köyhimmistä seuroista ainakin viime vuosien Kakkosen köyhyysrajana pidetyllä yleisbudjetin summalla.

Toisin sanoen sen yleisbudjetin summa oli 50 000 euroa.

Luonnollisesti palkkaa ainakaan näillä näkymin ei maksettu vaikkakin sitä harkittiin maksettavan hyvin vähäisiä määriä.

Paljon tosin ei annettu kulukorvauksiakaan huolimatta siitä, että niitä kyllä Kakkosessa jaettiin.

15 vuotta sitten tosin Kakkosessa 50 000 euroa ei ollut ihan niin köyhä summa kun alempiakin oli olemassa, mutta ei se iloistakaan aina ollut sellaisella summalla pelata.

Tosin kun maksukyky oli kadonnut ja Kakkosen rahavuodet mennyttä niin tilanne oli siinä mielessä tietenkin pienseuroillekin edullinen sarjassa.

Samassa sarjassa pelasi myös Atlantis FC. Sen yleisbudjetti oli tosin Kakkosessa hieman parempi kuin PK-35:n.

Atlantis FC:n yleisbudjetti oli 55 000 euroa.

Atlantis FC ei näillä näkymin luonnollisestikaan maksanut pelaajilleen palkkaa ja jos maksoi niin todella vähän ja ehkä vähän enemmän kuin mitä PK-35 olisi maksanut jos se olisi maksanut.

Kulukorvauslinjassakin Atlantis FC oli vähän PK-35:sta parempi tai samaa luokkaa niitä jakeleva.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #286 : 13.02.2019 klo 16:04:02

PK-35:llä oli vuonna 2001 Kolmosessa ainakin yksi mielenkiintoinen tilanne alustavan sen vuoden yleisbudjetin osalta.

Se oli tietenkin tuohon aikaan rahavuosia viettäneessä Kolmosessa yllättävänkin pieni sen ajan rahaseurojen puristuksessa.

Se oli alustavasti 450 000 markkaa.

Se nähtiin pienenä ja melko riittämättömänä ainakin mikäli sellaista todella suurta menestystä seura olisi lähtenyt ajamaan.

Mikäli se kuitenkin jostakin uskomattomasta syystä olisi ollutkin edes välttävä, kohtalainen tai riittävän köyhien kilpailijaseurojen osuessa samaan lohkoon tyydyttävä rahavuosia viettäneessä Kolmosessa niin Kakkosessa se ei sitä olisi ollut.

Ei sitten alkuunkaan.

Tai no, tietenkin jos KiuPa:n kaltaisia seuroja siellä olisi pyörinyt koko ajan samoina lohkojoukkueina niin sitten se olisikin ollut niiden joukossa huippuluokkaa.

Alustavasti 450 000 markan yleisbudjetti sisälsi siihen aikaan harvinaista asiaa mitä PK-35 ei ennen vuotta 2004 tulisi uudelleen harkitsemaan.

Nimittäin PK-35:n piti maksaa pelaajilleen 150 000 markkaa palkkaa.

Siihen hommaan seura ei lähtenyt lopulta koska ongelmana oli, että sponsoreita ei ollut ja viimeisenä vaihtoehtona kun palkanmaksua mietittiin edes teoriassa niin se olisi tullut vielä entistäkin suuremmaksi kuluksi suoraan itse Kai 'Kaitsu' Wemanin kukkarosta.

Lopulta PK-35 pelasi Kolmosessa vuonna 2001 rahaseurojen puristuksessa yllättävänkin suurella yleisbudjetilla palkattomaksikin seuraksi.

Tosin 300 000 markan palkaton ja Kolmosen joihinkin muihin, kilpaileviin siellä täällä olleisiin palkattomiin seuroihin nähden vähän kulukorvauksia pelaajilleen jakanut seura olisi ilman Wemanin avustusta pyörinyt Kolmosessa vuonna 2001 enintään 150 000 markalla jos silläkään ja useimmiten todetusti paljon vähemmälläkin.

Kolmosessa monien mielestä 150 000 markan tai sen rajoilla olevan palkattoman seuran saattoi vielä ymmärtääkin keskellä rahavuosien Kolmosta, mutta 300 000 markan palkattomana seurana PK-35 oli todennäköisesti sen ajan isoimpia ellei ehkä isoin palkaton seura.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #287 : 13.02.2019 klo 16:18:21

PK-35:n osalta kun sen vuosia Kolmosessa FC Jokerien oston jälkeen miettii, sen ollessa pohjimmiltaan tavallaan poissa ennen vuotta 2004 ja pelitoiminnan jatkuessa vain reservijoukkueena se oli Kolmosessa ja vielä Kakkosessakin Kai 'Kaitsu' Wemanin luotsaama seura tavallaan.

Herra Wemania kehuttiin huvin vuoksi rahamieheksi mistä ei varmaankaan rouva Weman kotona aina tykännyt tai aina ehkä joskus lapsetkaan vaikka olihan se hienoa kun isi oli rahamies...

Huvittelut unohtaen Wemanilla oli kuitenkin myös pieniä etuja toiminnastaan sponsorimiehenä seuralle.

Siitä etuna oli muun muassa Kolmosen aikoina aina tietty muutamien prosenttien osuusraha seuran kaikista muista kokoon kaavituista sponsoreista aina lipputulojen erityisiin summiin asti jotka sopimuksen ja rahoituksen mukaan vaihtelivat vuosittain 1-6 % välillä kaikista sponsoreista ja lipputulosopimuksista mitä seura vain kokoon sai.

Sellainen sopimus oli yllättävänkin hyvä tuon ajan Kolmosenkin talouspiireissä kun tuohon aikaan sen ajan Kolmosen melko harvoilla tuon ajan talousmanagereilla (Ja sitä ennen ja nykyäänkin erittäin harvoilla talousmanagereilla tai sitä arvoa jotenkin kantavilla seuran talousmiehillä ne osuudet olivat usein pienempiä tai jopa olemattomia.) oltiin melko vastaavanlaisissa sopimuksissa silloinkin kun Kolmosessa alettiin viettää ja vietettiin rahavuosia.

Kakkoseen noustessa PK-35:n sopimus ei hirvittävästi juuri muuttunut vaikkakin kaikkien sponsorien ja lipputulosopimusten osuusmaksu vastineeksi Wemanin sponsoriavusta seuralle nousivat parhaimmillaan 20 % asti niiden ollessa muutoin erotuksena vain vähän paremmat kuin Kolmosessa keskimäärin.

Parhaimmillaan tuo osuusmaksu 20 % luokassa alkoi olla kovaa luokkaa jo Kakkosen tuon ajan seurojen talouspiireissä, talousmanagerien tai sitä arvoa kantavien seuran talousmiesten keskuudessa kun maksukyky Kakkosessakin alkoi taantua ja mennä varsin olemattomaan luokkaan päin entisissä rahaseuroissakin ennen pitkää 2000-luvulla.

Herra Wemanille luvattiin myös, että mikäli hän vain jaksaisi jatkaa ja PK-35 nousisi jollain ihmeellä Ykköseen hänen jatkaessaan seuran rahoittajana tai muuna sponsorietsijänä niin hänelle olisi tullut 20 % nousubonus Kakkosesta Ykköseen tapahtuvan sarjanousun yhteydessä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #288 : 13.02.2019 klo 17:27:22

Vuonna 1999 20 vuotta sitten erilaiset talousmanagerien sponsorien ja lipputulosopimusten osuusmaksu vastineeksi sponsoriavusta seuralle olivat melko kiinnostavia periaatteessa Veikkausliigan ja rahavuosiaan viettäneen Ykkösen takana myös miljoonaseurojen aikakauden veturin jatkovaunuihin nousseissa Kakkosessa ja Kolmosessakin joista tosin jälkimmäinen sarja joutui odottomaan hieman vielä vuoroaan ainakin osin vielä vuonna 1999.

Enimmäkseen tässä osuudessa keskityn lähinnä Kakkoseen ennemmin kuin Kolmoseen.

Vuonna 1999 Kakkosessa parhaimmillaan eroa Ykkösen vastaavien miljoonaseurojen talousmanagerin sopimuksen osalta ei ollut kuin 10 prosenttia.

Ykkösen parhaimissa seuroissa keskimäärin talousmanagerien sponsorien ja lipputulosopimusten osuusmaksu vastineeksi sponsoriavusta seuralle olivat vuonna 1999 40 % luokkaa.

Vuonna 1999 Kakkosessa paras vastaava talousmanagerin sponsorien ja lipputulosopimusten osuusmaksu vastineeksi sponsoriavusta oli seuratalouttaan parantaneella vuoden 1997 Ykkösen Pyhän Hengen Seuralle eli IF Gnistanilla jossa talousmanagerilla oli tuo osuusmaksu 30 %. Sitä pidettiin erittäin hyvänä sarjatasolleen kun liput Kakkosen peleihin nk. Ifu-Gnisun osalta maksoivat tuohon aikaan 30 markkaa.

Keskimäärin muilla Kakkosen seuroilla siihen aikaan liput maksoivat tuohon aikaan 20-25 markkaa ja talousmanagerien osuusmaksu oli vaihtelevasti heidän lipunhinnoistaan myös 20-25 % hieman vaihdellen seuroittain.

Vertailun vuoksi näin lyhyesti Kolmosessa vuonna 1999 miljoonavuosien myös jo alettua tai alkaessa olla erittäin lähellä vastaavat talousmanagerien osuusmaksut vastineeksi sponsoriavusta sen sarjatason seuroille olivat parhaimman seuran osalta tiettävästi 10 % kun vuonna 1998 se oli ollut 7 % ja muutoin mentiin 1-6 % osuusmaksuilla, vuonna 1997 vastaavasti Kolmosessa paras osuusmaksu parhaimmassa seurassa oli 6 % ja muutoin mentiin 1-5 % osuusmaksuilla ja vielä vuonna 1996 vastaavasti Kolmosessa paras osuusmaksu parhaimmassa seurassa oli 5 % ja muutoin mentiin 1-4 % osuusmaksuilla.

Ykkösessä vuorostaan lippujen hinnat vuonna 1999 vaihtelivat seuroittain aika paljon, mutta lopullisena keskiarvona lipunhintojen sanottiin pysyttelevän yhtä halpoina kuin ennenkin eli vaikka rahaseuroilla alkoi olla miljoonia ja ennätyspalkkoja maksettiin myös Ykkösessäkin niin liput peleihin tuntuivat yhtä halvoilta kuin ennenkin.

Mikäli en väärin muista niin lipunhinnan keskimääräiset hinnat eivät olleet sen enempää kuin 40 markkaa eli kympin kalliimpia kuin Kakkosessa IF Gnistanilla vuonna 1999.

Kakkosessa vuonna 1999 muutoin nuo lippujen hinnat taisivat olla enintään vähän alle 20 markan luokkaa ja usein vähemmän.

Sponsoriavun osuusmaksut olivat Kakkosessa sitten vähemmän varakkailla seuroilla mitä tahansa 1-19 % luokkaa joista keskimäärin sentään jo 10-15 % luokkaa.

Lisäksi Kakkosessa oli tietenkin köyhiäkin seuroja vuonna 1999.

Esimerkiksi perinneseura Kiffenin talousmanagerilla ei ollut osuusmaksua eikä tietenkään käytännössä palkkaa lainkaan. Seura ei tainnut muistaakseni periä edes lippumaksujakaan tai sitten vain erittäin nimellistä summaa maksettiin kun niin vähän yleisöä taisi Kakkosen vuosina käydä peleissä ainakin huonoimmillaan. Oli ainakin yksi vähiten lipuista veloittavia seuroja.

Joka tapauksessa Kiffenistä puhuttaessa ja ennenkin talousmanagerin osuusmaksuista:

Ainoa mahdollinen keino saada vuonna 1999 osuusmaksu sponsoriavusta seuralle muuta kuin ääritapauksessa seurakassan kautta oli vain se, että Kiffen nousisi Kakkosesta Ykköseen jolloin talousmanagerille olisi annettu siinä tapauksessa vuodeksi 2000 tarkoitettu Ykkösen nousubonus.

Joissakin tapauksissa kuten Helsingin Ponnistuksessa Kakkosessa vuonna 1999 se ei siellä ollut köyhä seura, mutta sen tapauksessa sen seuran talousmanagerin osuusmaksu sponsoriavusta seuralle oli sidottu yleisesti ottaen pienen osuusmaksun lisäksi yleisesti ottaen kauden yleisömääriin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #289 : 14.02.2019 klo 10:03:10

Vuonna 1999 Ykkösessä 20 vuotta sitten on ollut ainakin vielä yksi muu miljoonaseura.

Tällainen miljoonaseura alkoi olla jo vankan kunnioitettu Ykkösen veteraaniseura tuohon aikaan eli FC Honka.

FC Hongalla tosiaan oli helsinkiläisistä seuroista tai helsinkiläisistä lähialueen seuroista puhuttaessa tiettävästi eniten varakkuutta tukenaan.

Espoon Tapiolan Hongalla tai tietenkin FC Hongalla jo kauan tuolloinkin sanottuna oli ollut miljoonaluokan yleisbudjetti ja myös pelaajabudjetti oli kovaa luokkaa Ykkösen sarjatasolla.

Köyhimmilläänkin sen sanottiin olevan helsinkiläisistä tai helsinkiläisistä lähialueen seuroista silti FC HIFK:ä varakkaampi ja lähtökohtaisesti sillä oli 1,6 miljoonaa markkaa yleisbudjetti vaikkakin suurimmillaan useita miljoonia markkoja sillä sanottiin olevan vuonna 1999.

Sinänsä pieniä ongelmia on kyllä ollut sijoittaa tätä tarkan yleisbudjetin luvun puuttuessa esimerkiksi KPV-j:n ja Kraftin kanssa niiden rinnalle todelliseksi suureksi Ykkösen miljoonaseuraksi.

Useimmiten mainittu luku 1,6 miljoonan markan ohella oli myös 1,3 miljoonan markan luku yleisbudjettina jolloin pelaajabudjetti oli noin miljoona markkaa enintään.

Pelaajabudjetti oli kuitenkin ajoittain se mikä vakuutti tai tuntui vakuuttavan jopa yleisbudjettiakin enemmän.

FC Hongalla se oli vuonna 1999 pienimmillään 700 000 markkaa ja parhaimmillaan 1,6 miljoonaa markkaa ja enemmänkin, mutta vain silloin mikäli sillä olisi ollut useiden miljoonien markkojen yleisbudjetti.

Muutoin raja lienee ollut sen 1,3 miljoonan markan luokkaa nimenomaan esimerkiksi 1,6 miljoonan markan yleisbudjetilla.

Lisään FC Hongan noihin Ykkösen miljoonaseurojen viestiin vuoden 1999 osalta heti tämän viestin jälkeen päivityksenä.
« Viimeksi muokattu: 14.02.2019 klo 10:06:50 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #290 : 14.02.2019 klo 10:29:55

Vuonna 1999 Ykkösessä ainakin seuraavat kaksitoista seuraa eli itse asiassa jo yli puolet koko Ykkösen seuroista pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen kun mukaan miljoonaseuraksi varmuudella löytyi uutena sellaisena FC Honka:

Jaro: 4 miljoonaa markkaa

Tampere United: Uutena seurana Ykkösessä sillä silti oli useita miljoonia markkoja käytössään ja parhaimmillaan sen sanottiin olleen Jaroa rikkaampi ja pienimmillään puhuttiin 2-2,2 miljoonan markan yleisbudjetista

FC Mikkeli: Useita miljoonia markkoja ja parhaimmillaan Jaroa rikkaampi vaikka pienimmillään myös vain sen 1,5-2 miljoonaa markkaa

KuPS: 2,5 miljoonaa markkaa

KPT-85: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja

KPV:n Juniorit/Jalkapalloilijat/KPV-j: Ainakin miljoona markkaa, mutta esimerkiksi TP-Seinäjoesta ja Kraftista poiketen tämä seura oli yksi köyhimpiä miljoonaseuraksi kutsuttuja seuroja jolloin sen ylin mahdollinen yleisbudjetti lienee ollut 1,1-1,5 miljoonaa markkaa. Välillä tämän seuran sanottiin olleen jopa HIFK:ä/FC HIFK:ä köyhempi miljoonaseurana. Toisaalta välillä oli alustavasti rikkaampi myös kuin FC Honka, mutta useimmiten oli jopa sitä vähän köyhempikin kun enemmän FC Honka kilpaili TP-Seinäjoen ja Kraftin kanssa.

Kraft: Ainakin 1,2 miljoonaa markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja suurimmillaan Kraftin sanottiin olleen Jaron tasoa tai jopa sitäkin rikkaampi.

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja.

FC Honka: 1,03-1,6 miljoonaa markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja suurimmillaan jonkin verran KPV-j:tä näillä näkymin edellä, suurin piirtein tasoissa rikkaimman mahdollisen TP-Seinäjoen kanssa, mutta Kraftia vähän jäljessä näillä näkymin miljoonaseuroista puhuttaessa ja silloin mikäli tällä seuralla oli useita miljoonia markkoja käytettävissään. Muussa tapauksessakin FC Honka oli rikkain pääkaupunkiseutua lähellä olleista seuroista Ykkösessä vuonna 1999 omaamalla esimerkiksi AC Vantaan havitteleman 1,6 miljoonan markan yleisbudjetin nyt ainakin sen ollessa varakkaimmillaan. Muutoin kaikkein köyhimmillään oli yleisbudjettinsa osalta kolmanneksi köyhin miljoonaseura Ykkösessä vuonna 1999.

AC Vantaa: 1,5 miljoonaa markkaa kun yläraja olisi ollut alustavasti 1,6 miljoonaa markkaa.

Atlantis FC: 1,3 miljoonaa markkaa

HIFK/FC HIFK: 1-1,4 miljoonaa markkaa ja tämä seura oli KPV:n Juniorien/Jalkapalloilijoiden/KPV-j:n kanssa köyhimpiä ellei jopa köyhin miljoonaseura Ykkösessä sinä vuonna jälleen TP-Seinäjoesta ja Kraftista poiketen.

Muista ainakin periaatteessa miljoonatason markka-ajan budjettiseuroista puhuttaessa FinnPa:n viimeisen vuoden yleisbudjetti olisi ollut miljoonaluokassa ehkä enintään korkeintaan, mutta keskimäärin sen budjetti oli edeltävän vuoden Veikkausliigan romahduksen jälkeen jo kuihtunut olemattomiin ja sen varsinainen toteutunutkin budjettihuippu oli vain enintään noin 1,5 miljoonaa markkaa.

Ja todellinen yleisbudjetti on melko varmasti ollut reilusti alle miljoonaluokkaa kun sponsorit olivat kaikonneet yksi toisensa jälkeen pois kuvioista eikä edes Finnairkaan viitsinyt juuri enää tukea omaa entistä nimikkoseuraansa.

FinnPa käytännössä viimeisenä vuotenaan tekohengitti FC Jokereiden piilossa myöntämien tukirahojen turvin valmistautuen muuttumaan FC Jokruiksi eli FC Jokereiden kasvattajaseuraksi.

Siinä tapauksessa, että mikäli FinnPan haluaisi miljoonaseuraksi hyvin rajallisin ehdoin tunnetut talousvaikeudet laskien laskea niin siinä tapauksessa ainakin 13 seuralla Ykkösessä vuonna 1999 olisi ainakin ollut miljoonaluokan yleisbudjetti.

Alle miljoonaseurojen asemasta puhuttaessa vuonna 1999 Ykkösessä Nokian Pyryllä oli 800 000 markkaa yleisbudjetti ja Musan Salamilla oli 700 000 markkaa yleisbudjetti. Näistä Pyryä myös sanottiin varakkaimmaksi sellaiseksi seuraksi Ykkösessä jolla ei ollut miljoonaa markkaa pelissä.

Tässä vaiheessa Ykkösen yleisbudjeteista oikeastaan puuttuvat enää vain seuraavien seurojen yleisbudjetit:

Hangon HIK

RiPS Riihimäki

Joutsenon Kultsu

Pallo-Iirot Rauma

Kajaanin Haka eli KajHa

Näistä seuroista puhuttaessa ei paljoakaan uutta tietoa ole tullut vastaan. Rauman Pallo-Iirot saattaisi olla ehkä viimeinen Ykkösen miljoonaseura ja sekin menee epävarmaan asemaan oletukseltaan koska sen isommat rahavuodet Ykkösessä kai olivat vielä edessä päin. HIK:ta en välttämättä myös menisi sulkemaan pois viimeisen miljoonaseuran asemasta puhuttaessa, mutta tietojen puuttuessa toistaiseksi on paha sanoa mitään tarkkaa.

KajHa:n osalta olen kuullut joitakin juttuja siitä, että se olisi saattanut olla köyhin seura Ykkösessä vuonna 1999. Tosin en mene kyllä vannomaan mitään vielä. Yleisbudjetin sanottiin olleen muka kuta kuinkin sama kuin vuonna 1994 ja palkkapuolikaan ei ollut kehuttava. Tosin vuonna 1994 se yleisbudjetti tuon ajan uunituoreessa Ykkösessä oli tosin vähän yli 500 000 markkaa kun PV Kokkola oli köyhin täsmälleen 500 000 markan yleisbudjetilla. Edelleen se kaikki olisi tarkoittanut Kajaanin Hakalle puolen miljoonan markan yleisbudjettia vuonna 1999 mikäli olisi tilanne todella noin huono ollut.

Pelaajabudjetin osalta jutuissa esiintyi 10 000 markkaa huonoimmillaan ja parhaimmillaankin sen 50 000 markkaa, mutta nehän tietysti ovat voineet olla vain huhuja. Ellei sitten tietenkin säästetty rahaa teoreettiseen Veikkausliigan paikkaan ja siellä niissä murheellisen haikeissakin haaveissa näiden kuulopuheiden osalta olisi pidetty vuonna 2000 sen 100 000 markkaa pelaajabudjettina mikäli sinne olisi päästy.

Saa nähdä, että löytyykö noita jäljellä olevien seurojen tietoja.
« Viimeksi muokattu: 14.02.2019 klo 10:36:42 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #291 : 14.02.2019 klo 14:00:38

Vuonna 1996 Kakkosessa on tosiaan ollut melkoisen mielenkiintoista havaita joitakin piirteitä siihen mitä tulee yleisbudjetteihin.

PK-35 oli vuonna 1996 yksi suurin kärsijä sinä vuonna tai vaihtoehtoisesti se on vain ollut erittäin järeällä säästökuurilla yleisbudjettinsa osalta.

Vastoin aiemmin luulemaani PK-35 ei ollut esimerkiksi vuonna 1995 tai tätä aiemmin Kakkosessa sellainen tavallisella tai vähän sellaisen Ykkösen 1990-luvun puolenvälin normaalin yleisbudjetin hieman alemmalla summalla pelannut seura vaan enemmän asemaltaan lähempänä GBK:ta joka tietysti oli aika isoilla yleisbudjeteilla liikkeellä.

PK-35:llä oli ollut vuotta aiemmin vuonna 1995 yksi Kakkosen suurimpia yleisbudjetteja kun sen piti olla sarjan suurseura ja varma nousija ennen kuin TiPS nousi pienen vakavaraisena seurana sitten itse Ykköseen.

PK-35:n vuoden 1995 Kakkosen yleisbudjettia ei paljastunut, mutta ilman ihmeitä se on ollut ainakin 750 000 markkaa ja muutoin miljoonaluokkaa ja suurimmillaan kehuttuna jopa ehkä lähellä toista miljoonaa markkaa millä se olisi ollut jo Kakkosen rikkain seura vuonna 1995. Rikkaimpien joukossa se ainakin tuntui olevan ja vuoden 1995 Kakkosen yleisbudjetti oli suurempi kuin vuonna 1996 Kakkosessa ja vuonna 1997 Ykkösessä.

Vuonna 1996 se sitten oli epäonnistuneen vuoden 1995 Ykkösen nousun mentyä sivu suun sitten säästökuurilla.

PK-35:n yleisbudjetti oli 600 000 markkaa vuonna 1996 kun alun perin PK-35 olisi halunnut Kakkosen pelivuoteen 700 000 markkaa eli saman summan mikä sillä olisi ollut ja oli Ykkösessä sitten vuotta myöhemmin.

Vuonna 1996 Kakkosessa 500 000 markkaa oli tuohon aikaan normiseuran yleisbudjetti normaaliin vahvaan jalkapalloon. Ykkösessä se olisi ollut keskimääräisen sarjan köyhimmän seuran yleisbudjettia vastaava. Ykkösessä normiseuran yleisbudjetti oli jo miljoonan markan luokkaa ja enemmänkin jo lähempänä toista miljoonaa markkaa.

600 000 markkaa Kakkosessa vuonna 1996 tarkoitti yleisbudjettina selvästi kohtuullista, usein tyydyttävää ja tietyin rajaehdoin myös hyvää yleisbudjettia sen ollessa tavallaan jo keskikastin yläpuolellakin. PK-35:n haluamalla summalla eli vuonna 1996 Kakkosessa 700 000 markalla se olisi tarkoittanut jo selvästi tyydyttävää, usein hyväksi sanottua ja tietyin ehdoin jopa jo erinomaistakin yleisbudjettia ja tuolloin oltiin jo selvästi ylempää keskikastia ja rahaseurojen porteilla.

Kakkosessa yhtään isompi summa kuin 800 000 markkaa tai vaikkapa jo miljoonaluokan yleisbudjetti markoissa tarkoitti vuonna 1996 jo selvästi hyvää, erinomaista usein tai jo hyvin usein jos oli miljoonaseuraksi sanottu seura ja tietyin ehdoin puhuttiin jo koko sarjan rikkaimmasta seurasta.

Harmittavasti tietoa Kakkosen rikkaimmasta seurasta vuonna 1996 ei ole löytynyt, mutta sillä hyvin todennäköisesti on ollut jo 1,5 miljoonaa-2 miljoonaa markkaa tai hieman sen yli ollut yleisbudjetti, aina noin 2,5 miljoonaan markkaan asti.

Se oli vuoden 1996 rikkaimman Ykkösen seuran yleisbudjetista sanottuna ja siihen verrattuna jälleen noin puolet vähemmän tai siitä vähän alle puolet vähemmän keskimäärin. Sillä olisi ollut Ykkösessäkin vuonna 1996 jo normiseura tai yllättävänkin hyvällä tasolla ollut seura. Jopa jo alustava huippuseura varsinkin 2 miljoonalla markalla tai sen yli pelatessa kautta yleisbudjetin osalta.

Vuonna 1996 mahdollisesti pelatessaan Ykkösessä PK-35:llä sen Kakkosen 600 000 markan yleisbudjetti olisi ollut melko vähäinen kaikkiaan kun jo vuonna 1997 samalla summalla Ykkösessä asema selvästi olisi heikentynyt, mutta vielä vuonna 1996 600 000 markkaa Ykkösessä se olisi ollut alakantissa olonsa osalta vähäisempi.

Sitten tietenkin oli olemassa vuonna 1996 Kakkosen omat pienemmän yleisbudjetin omanneet seurat.

JBK näin esimerkiksi oli enintään kohtuullinen, usein välttävä ja jopa selvästi alakanttiin ollut yleisbudjetti.

Jopa köyhäksikin ja juuri ulkona köyhyysrajasta sanottiin JBK:n 350 000 markan yleisbudjettia.

300 000 markkaa oli jo vuonna 1996 Kakkosessa huono vaikkakin vuosiin 1997-1999 verrattuna Kakkosessa silläkin pystyi vielä juuri vuonna 1996 pärjäämään.

Vaikka vielä joskus 10-15 vuotta aiemmin ennen vuotta 1996 pystyttiin Kakkosessa tai tuolloin vanhempaan aikaan vielä kehumaan 2. Divisioonassa/2-divisioonassa mitä tahansa 200 000-300 000 markan seuraa hyväksi ja vuonna 1981 yleisbudjetin osalta jopa kärkiporukaksi niin vuonna 1996 sellainen herätti melkein hautajaismaisia itkuvirsitunnelmia.

Mitä tahansa 105 000-300 000 markan välillä ollutta ja keskimäärin 200 000-300 000 markan välillä ollutta yleisbudjetin seuraa pystyi Kakkosessa sanomaan reilusti köyhäksi seuraksi tai sitten alapäätä lähestyttäessä jo hyvin köyhäksi seuraksi.

Vuoden 1996 Kakkosen köyhimmällä seuralla sanottiin olleen 100 000 markan yleisbudjetti. Vertailun vuoksi se oli aivan korkeintaan vuonna 2001 KiuPa:n korkein mahdollinen yleisbudjetti ja vuodesta 1996 vuoteen 2001 mennessä budjettitaso 100 000 markasta puhuttaessa oli häpeäluokaltaan moninkertaistunut ja etenkin kun muistaa, että KiuPa:lla oli vielä tuota yleisesti ottaen reilusti pienempi yleisbudjetti Kakkosessa.

Vuoden 1996 Kakkosen köyhintä seuraa ei myöskään löytynyt, mutta todennäköisesti se saattoi olla aikanaan ennen Kakkostakin vuoden 1979 2. Divisioonan/2-divisioonan Nousukarsintaa vuodeksi 1980 pelannut ja siellä hävinnyt Juuan Palloseura eli JuPS jolla todella oli yksi pienimpiä ellei juurikin pienin yleisbudjetti.

Ainakaan en ole JuPS:n vuodesta 1996 puhuttaessa Kakkosessa mistään kovinkaan isosta yleisbudjetista kuullut ja se olisi todella yllätys mikäli edes sitä 200 000-300 000 markkaa olisi mitenkään kyennyt keräämään kokoon. Jo 150 000 markassa olisi ollut tekemistä.

Vuonna 1996 Kakkosessa pelaaminen oli JuPS:lle ajoittain suuresta potentiaalista pelata myös useamminkin Kakkosta ja kaikkein kovimmillaan jopa ehkä Ykköstäkin tai seuran todella parhaimpina aikoina siihen aikaan 1. Divisioonaa/1-divisioonaa iso juttu.

Tosin 1. Divisioonan/1-divisioonan tai myöhemmän Ykkösen ja Veikkausliigan osalta olisi saattanut kerta kaikkiaan vain loppua JuPS:n osalta se laulu lyhyeen juurikin rahoituksellisista syistä vaikka sellainenkin huikeus olisi kyetty toteuttamaan.

Ja pelitaso vain oli kerta kaikkiaan niin älyttömän kova sille jo vuoden 1996 Kakkosessa vaikka ehkä ainoan kerran sellaisen todella hävettävän suorituksen omassa lohkossaan tasollaan taisi JuPS suorittaa sinä vuonna vain muutenkin Kakkosen Itälohkon sinä vuonna lievästi sanottuna kun sitä vastaan asettui niin JuPS:n kotipelissä kuin vieraspelissä sitä vastaan rymistellyt VarTP.

Muutoin JuPS jopa aloitti sarjan hyvin kun alkupäässä sen vuoden Kakkosta taisi ottaa joko ihan heti alkuun tai sarjan alkupuolella yhden koko vuoden kahdesta otteluvoitostaan. Lisäksi JuPS pelasi sarjan aikana kaksi tasapeliä vaikka etenkin tasapelit tuntuivat ajoittain olevan mahdollisempia kuin mitä tietenkään esimerkiksi voitot jo silloin kun JuPS taisteli säilymisestä.

Tappiotkaan eivät aina olleet suuria.

Pikemmin sanottuna Kakkosen kaltaisen sarjatason aloittelijaksi ajoittain yllättävänkin niukkoja vaikka hyvin äkkiä JuPS kyllä pelasi vain säilymisestään sarjassa. Loppupelissä toiseksi viimeiseksi olisi vielä voinut päästä SiU:n ohi ja ehkä vielä PEPO:nkin ohi, mutta sen jälkeen olisi kyllä jo muutkin tappiot huomioon ottaen peli ollut menetetty sarjasijoituksen parantumisen osalta enintään kolmanneksi viimeiseen tilaan saakka.

Varsinaisista Kakkosen vuoden 1996 yleisbudjeteista puhuttaessa paljon moititut ja huonoina pidetyt 200 000-300 000 markan yleisbudjetit olisivat sen sijaan Kolmosessa vielä vuonna 1996 olleet aika lailla ihan todella hyviä yleisbudjetteja kun siellä sarjan yleisbudjettien taso oli vielä myös vuotta myöhemmän vuoden 1997 tapaan vielä melko vaatimatonta luokkaa keskimäärin.

Toki ihan huippuseurat alkoivat jo olla Kolmosessakin melko isoilla yleisbudjeteilla liikkeellä, mutta ei rikkaimmankaan Kolmosen seuran yleisbudjetti varmaankaan vuosina 1996-1997 ole ollut kuin ihan korkeintaan sen miljoonan tai vähän yli miljoonan markan luokkaa ja muutoin pyörittiin 500 000-950 000 markan tasolla ja tällöinkin lähinnä vuodesta 1997 puhuttaessa kun 1996 saattoi se raja olla pikemmin luokkaa 500 000-800 000 markkaa Kolmosessa rikkaimman seuran osalta puhuttaessa.

Vuoden 1996 Kakkosen osalta puhuttaessa PK-35:n pelaajabudjettia ei selvinnyt, mutta sen sanottiin olleen pienentynyt vuodesta 1995 samassa sarjassa.

Ajoittain rajustikin.

Toki esimerkiksi sentään 1990-luvun alun 3. Divisioonan/3-divisioonan vuosien palkkatasolle aikaan ennen vuoden 1994 Kolmosta eli 10 000-50 000 markkaa ja enintään 100 000 markkaa olleisiin palkkoihin PK-35 ei palannut Kakkosessa vuonna 1996.

Huhuissa oli välillä PK-35:ttä koskien toki ajoittain ja pahimmillaan juttuja talkootyöstä ja talousromahduksesta, mutta niin ei käynyt.

Ei ainakaan ihan sellaista konkurssiksi manailtua vuoden 1995 kauden lopun kaltaista hammasten kiristelyn sanomaa.

Vuodeksi 1997 Ykköseen mentäessä vuoden 1996 Kakkosen pelaajabudjettiin nähden kuitenkin luvattiin ainakin 100 000 markkaa lisää vuodeksi 1997.

Muutoin kun vuoden 1996 Kakkosen nousevia pelaajapalkkoja miettii niin kuitenkin edelleen ajoittainen talkoohenki niistä vielä huokui ja joissakin seuroissa tuolloin keskellä noususuuntaa olevassa sarjassa vielä maksettiin mieluummin varsinkin köyhempien seurojen keskuudessa kulukorvausta kuin palkkaa.

Mielenkiintoista oli myös joidenkin seurojen käyttämä puolitusmenettely jossa siis 50 % pelaajan oletetusta vuosipalkasta annettiin enintään kiinteänä palkkana ja loput 50 % annettiin kulukorvauksena tai korotettuna kulukorvauksena.
« Viimeksi muokattu: 14.02.2019 klo 14:08:41 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
tallywagon

Poissa Poissa


Vastaus #292 : 14.02.2019 klo 14:07:51

Vuonna 1996 Veikkausliigassa sarjan kaikkien seurojen yleisbudjetit näyttivät seuroittain seuraavilta ja laitan tähän joidenkin seurojen kohdalle myös pieniä lisähuomioita:

HJK: 6,5 miljoonaa markkaa (Varaa olisi ollut lähtökohtaisesti sen hetken seurapomojen mukaan 6,8 miljoonaan markkaan tai tarpeen mukaan paljon sitä suurempaankin summaan.)

FinnPa: 5,3 miljoonaa markkaa (Alustava budjetti oli Veikkausliigaan 1996 4,3 miljoonaa markkaa, mutta enemmän oli lopulta varaa sittenkin pistää kaudelle. Yleisesti ottaen budjetit vaihtelivat 4,5-4,9 miljoonan markan verran kaudella eri lehtien tiedoissa.)

FC Haka: 5 miljoonaa markkaa

MyPa: 4,9 miljoonaa markkaa

Jaro: 4 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 3,7 miljoonaa markkaa

FC Inter: 2,8 miljoonaa markkaa

VPS: 2,75 miljoonaa markkaa

RoPS: 2,7 miljoonaa markkaa

TPS: 2,65 miljoonaa markkaa

Ilves: 2,6 miljoonaa markkaa

MP: 2,5 miljoonaa markkaa

Hattua päästä tälle projektille, mielenkiintoisia lukuja. Osaako muuten Satris kommentoida tuo Jaron budjettia, tai aika isolla rahalla operoivat. Oliko taustalla tehdasta/mesenaattia tms.?
shots

Poissa Poissa


Vastaus #293 : 14.02.2019 klo 14:19:03

Eikös -96 ollut Mursun ja tuontipelaajien johdolla Jaron historian paras vuosi? Rahaa tosiaan varmaan paloi, eikös siellä tuki tullut Jakobstads Rostfrialta, en osaa tosin sanoa mihin asti.
Röytän Karhu

Poissa Poissa


Vastaus #294 : 14.02.2019 klo 14:43:30

OT, mutta kun otteita tuossa aiemmin puitiin, niin JuPS taisi toisen kakkosen voitoistaan saalistaa kabinetissa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #295 : 15.02.2019 klo 09:49:05

OT, mutta kun otteita tuossa aiemmin puitiin, niin JuPS taisi toisen kakkosen voitoistaan saalistaa kabinetissa.

Mielenkiintoista.

Milloin se olisi tapahtunut ja hyväksyttiinkö voitto keskellä kautta vai vasta kauden jälkeen?

JuPS:n tilanteesta vielä sivuten puhuen heillä taisi olla sittenkin mikäli en vain erehdy niin avauksessa 28.4.1996 heillä oli sittenkin tasapeli ja monien, ajoittain hyvinkin niukkojen ja välillä kamalien murskatappioiden (Vaikkakin osin nämä 'murskatappiot' olisivat olleet todellisia murskatappioita vain mikäli vastustajajoukkue olisi niin sinänsä tahtonut ja ilman ajoittain todella huikeita torjuntoja JuPS:n silloiselta maalivahdilta joka kai oli päästä jopa Ykköseen putoavaan MP:n riveihinkin vuodeksi 1997. Ainakin MP oli tuosta maalivahdista kiinnostunut.) jälkeen ensimmäinen voitto tuli vasta 8.9.1996.

Lisäksi JuPS taisi jäädä koko kaudelta puhuttaessa ilman kotivoittoakin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #296 : 17.02.2019 klo 12:06:46

Valitettavasti näillä näkymin vuosien 1999-2001 Veikkausliigan palkkabudjettien tiedot joutuvat vielä vähäksi aikaa odottamaan vuoroaan.

Tosin vuodet 1999-2000 ovat vuoteen 2001 verrattuna selvempiä tiedoiltaan vaikkakin FC Jokerien pelaajabudjettien valtavuus on ongelma epäselvyytensä johdosta.

Vuodet 1999-2000 saattaisin kuitenkin ehkä pistää lähiaikoina vielä pelaajabudjettien osalta Veikkausliigasta, mutta monista muista vastaavista poiketen vain liukuvana FC Jokereiden tilanteen takia.

Vuosi 2001 on murheellinen siinä mielessä, että välillä kyseisen vuoden piti olla puheissa Veikkausliigan kaikkien aikojen ennätysvuosi budjeteissa.

Yleisbudjettien osalta on ehkä ollutkin, mutta pelaajabudjettien osalta se tilanne vaikuttaa hyvin epäilyttävältä.

Välillä sitten taas vuorostaan palkkojen kerrottinkin jo romahtaneen jolloin sen osoittautuessa todeksi vain lähinnä vuodet 1998-2000 olisivat olleet Veikkausliigan varsinaisia rahavuosia tavallaan.

FC Jokerien romahduksen osalta lähinnä vuonna 2001 HJK:ssa olisi ehkä maksettu huippuluokan palkkaa koska FC Hakalla ja MyPa:lla eivät palkat kai liikoja korottuneet ainakaan tämän hetken tilanteen mukaan.

Atlantis FC:ssä oli lisäksi myös kauden aikana tunnettuja palkanmaksun epäselvyyksiä jotka ovat hyvinkin voineet vähentää pelaajabudjettien kokonaisosuutta.

Siten ainakaan vuotta 2001 pelaajabudjettien osalta en merkitse ennen mitään todella vankkoja tietoja niistä toisin kuin ehkä teen vielä pienen harkinta-ajan jälkeen vielä vuosille 1999-2000 joista toinen vuosi oli FC Jokereiden tilanteesta riippuen kaikkien aikojen pelaajabudjettien vuosi Veikkausliigassa vielä tänäkin päivänä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #297 : 17.02.2019 klo 12:37:13

Vuonna 2001 Atlantis FC:llä Joukkuekapteeni Rami Rantaselle luvattiin aikanaan 300 000 markan palkka vuosiansiona eli 25 000 markkaa kuukaudessa.

Siihen päälle olisi tullut vapaa autoetu, pinnarahat ja bonuspalkka mikäli Atlantis FC olisi päässyt europeleihin ja sopimus bonuksen osalta olisi pitänyt paikkansa jo pelkästä paikkapääsystäkin kun europelien muut korvausrahat muilta tahoilta olisivat alustavasti riittäneet seuralle joten siihen ei olisi tarvinnut puuttua.

Rantasen palkkaa pidettiin suurimpana Atlantis FC:ssä.

Toiseksi korkein palkka oli 270 000 markkaa vuosiansiona eli 22 500 markkaa kuukaudessa. Toiseksi kovapalkkaisin pelaaja Atlantis FC:ssä olisi saanut eduista puhuttaessa ainakin neliötalon asuntomaksuedun. (Neliötalo tarkoittaa siis tässä tapauksessa kolmiota isompaa kerrostaloasuntoa tai vastaavaa huoneistoa.)

Tuota toiseksi korkeimman palkan saanutta pelaajaa ei nimeltä mainittu, mutta Atlantis FC Varajoukkuekapteeni Tommi Koivistoiselle tuo summa on saattanut ehkä tulla tilille.

Tai oli tietenkin tarkoitus ennen Atlantis FC:n tunnettuja ongelmia.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #298 : 17.02.2019 klo 12:55:19

Matti Hiukka oli Veikkausliigassa 1999 ainakin yksi sellainen pelaaja joka siirtyi alkuperäisestä RoPS:n riveissä pysymisen suunnitelmastaan poiketen FC Jokerien suuren rahan pelaajaksi.

Hulppean palkan lisäksi sen sinetöi, jos ei itse raha niin sen edut.

Seuran maksama kolmio ja autoetu olivat miestä ilahduttavaa asiaa.

Toisaalta vuoden 1998 RoPS:n palkkaan nähden pienimmilläänkin FC Jokereiden palkka oli kaksinkertainen ja suurimmillaan jo kuusinkertainen, mutta keskimäärin sanottuna enintään kolminkertainen.

Vuoden 1997 lupaavaan RoPS:n pelaajan palkkaan nähden millainen Hiukka tuolloin oli niin vuoden 1999 FC Jokereiden palkka oli pienimmilläänkin jo nelinkertainen ja suurimmillaan jo kaksitoistakertainen, mutta keskimäärin sanottuna enintään kuusinkertainen.

Vuoden 1999 RoPS:n jäämisen palkka oli parhaimmillaan palkkatasossa puolitoistakertainen tai kaksi kertaa vuoden 1998 palkan verran ja myös kolminkertainen palkka olisi kai ollut mahdollinen kun ne rahat olisi otettu sitten seurakassan tai seurajohdon takaamana muuta kautta, mutta RoPS ei kyennyt antamaan lähtökohtaisesti kuitenkaan FC Jokereiden tarjoamia kolmion tai neliötalon etuja.

Vaikka juuri ja juuri Hiukka olisi jäänytkin RoPS:n riveihin niin osin mies oli vuonna 1999 jalkapalloilijan parhaassa iässä ja Helsinki vain tuntui parhaalta paikalta melko tuoreelle perhemiehellekin.

Harjoittelun määräkin tuntui lisääntyvän RoPS:n verrattuna.

Vähältä piti, että Matti Hiukka ei olisi ollut myös HJK:n tai FC Hakan mies vuonna 1999. HJK olisi tarjonnut vielä hulppeita europelien bonuksiakin, mutta lopulta mies jätti menemättä niihin seuroihin.

Matti Hiukan palkka olisi ollut vuoden 1998 RoPS:n palkkaan verrattuna HJK:ssa tai FC Hakassa 1999 jopa viisinkertainen suurimmillaan ja pienimmillään noin kaksi ja puoli kertaa enemmän.

Matti Hiukka oli lähellä päästä hulppean kalliisiin neliötaloihin, viisiötaloihin ja kuusiotaloihin, mutta lopulta FC Jokerien pomot (Mahdollisesti mukana myös Hjallis.) ehdottivat herra Hiukalle paikkaa Oulunkylän kolmiosta kun yksi muu ja alun perin Hiukan alustavasti haluama neliötalo meni yhdelle FC Jokereiden toiselle pelaajalle niin se sitten kävi Matti Hiukalle lopulta oikein hyvin.

Harmittavasti tuota Matti Hiukan palkkaa ei selvinnyt, mutta sen sanottiin olleen jo huomattavaa luokkaa ja FC Jokereiden rahanjakelun tietäen hyvinkin jo ehkä miljoonaluokkaa tai vähän sitä vähemmän vuonna 1999.
« Viimeksi muokattu: 17.02.2019 klo 12:59:34 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #299 : 17.02.2019 klo 14:10:07

Atlantis FC:stä puhuttaessa vuoden 2001 palkkojen osalta unohtui mainita myös se, että pelaajista puhuttaessa oli luvattu erittäin huippuluokkaa ollut mestaruusbonus mikäli Atlantis FC olisi voittanut Veikkausliigan mestaruuden sinä vuonna kun se sinne pääsi.

Rami Rantasen johtamalle joukkueelle se olisi tiennyt 670 000-750 000 markan ylimääräistä bonusta.

Mestaruusbonus oli korkeimpia ellei ehkä korkein Veikkausliigassa sinä vuonna ja vastasi niin Rantasen kuin Atlantis FC:n sen vuoden toiseksi rikkaimman pelaajab kahden ja puolen vuoden pelaajapalkkoja.

Ainoat mahdollisesti korkeammat mestaruusbonukset saattoivat olla FC Jokereilla tai HJK:lla, mutta useimmiten Veikkausliigassa yhtä mittaa mestaruuksia saavat seurat eivät yleensä järin korkealle laita mahdollisia mestaruusbonuksiaan joten mahdollisesti Atlantis FC:tä korkeampia mestaruusbonuksia on voitu jakaa myös Veikkausliigan vuoden 2001 muissa oletetuissa budjetillisissa keskikastin joukkueissa.

Atlantis FC:lle tuntui joka tapauksessa vuoden 2001 palkat jo ennen tunnettuja vaikeuksiakin Veikkausliigassa olevan liikaa ja vuodeksi 2002 ajettiin palkanalennuksia malliin 15 % kaikilta pelaajilta tai siten, että alennusten alaraja eli puoli miljoonaa markkaa saavutetaan keinolla millä hyvänsä jolloin joidenkin pelaajien palkka ei välttämättä alentuisi paljoa mitään ja joiltakin se olisi alennut radikaalisti.

Sellaiseen ei myöskään Atlantis FC:n pelaajisto suostunut jo alustavasti tähän saatikka sitten todellisten vaikeuksien keskellä ja siitähän sitten seurasi paljon ikäviä asioita seuralle.
« Viimeksi muokattu: 17.02.2019 klo 14:13:16 kirjoittanut Piippu-Virtanen »

 
Sivuja: 1 ... 11 [12] 13 14
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines