Historiaa liigajoukkueiden taloudesta

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1998 FC Ilveksen osalta sen viimeisen pelivuoden yleisbudjetti on nyt vihdoin ja viimein selvinnyt!

Se on erittäin pitkän aikaa tuottanut minulle melkoista päänsärkyä selvittää.

FC Ilves pelasi tuolloin Ykkösessä ja se edelleen oli tietenkin maksanut aiemmin mainitsemiani velkoja pois mikä rasitti sen taloutta kuten myös keskellä talousvaikeuksia olleen kasvattiseuran tai reservijoukkueen toiminnan pyörittäminen.

FC Ilveksen yleisbudjetti on kuitenkin sen verran tarkka kaikkien lehtien tutkimusten jälkeen, että hieman esimerkiksi vuoden 1997 tapaan Ykkösessä paljon oletettuja pessimistisiä yleispuheita rutiköyhästä, liukuvasta yleisbudjetista ja niitä vastaan FC Ilveksellä oli viimeisenä pelivuotenaankin ihan kiinteä yleisbudjetti vastoin monia pahoja tai kriittisiä puheita.

Joka tapauksessa sen yleisbudjetti oli 1,6 miljoonaa markkaa Ykkösessä vuonna 1998 siinä missa sen tulevan lähtökohtaisen fuusiokumppanin eli TPV:n yleisbudjetti oli tarkalleen 2,4 miljoonaa markkaa.

Eli FC Ilves pystyi ihmeteltävänkin hyvin pitämään yleisbudjettinsa kasassa veloistaan huolimatta myös Ykkösessä vuonna 1998.

Ilman velkojaan ja ilman kasvattiseuran pyörittämistä sillä olisi ollut jo lähtökohtaisesti pienempienkin velkojensa takiakin ja niitä ilmankin isompikin yleisbudjetti kuin mitä oli ollut vuoden 1997 Ykkösessä.

Hyvin lähellä, samaa tasoa tai jopa vuoden 1996 Veikkausliigan ajan ylittänyt yleisbudjetti sillä olisi ollut ilman velkoja ja kasvattiseuraa kuin myös vuoden 1997 Ykkösessä.

Kaiken jälkeen on uskomatonta, että FC Ilveksellä oli vuonna 1998 jopa isompi yleisbudjetti kuin vuonna 1997 samassa sarjassa!

Yleisbudjetti vuonna 1998 Ykkösessä FC Ilveksellä oli 1,6 miljoonaa markkaa eli 100 000 markkaa tuolloiseen vuotta aiempaan nähden enemmän.

Harmittavasti pelaajabudjettia ei selvinnyt joskin kovin suuri se ei välttämättä FC Ilveksellä ole ollut aiempienkaan vuosien tapaan.

FC Ilves kuitenkin oli edistyksestään huolimatta taloudellisissa vaikeuksissa eikä sitä voinut kiistää.

Yksinkertaisesti FC Ilveksellä ei näyttänyt olevan vaihtoehtoja ilman fuusiota Tampere Unitediksi vuodeksi 1999.

Vaikkakin toki 500 000 markkaa velkoja oltiin maksettu pois ja 900 000 markkaa velkoja jäi Tampere Unitedin velkataakaksi.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2000 Ykkösessä FC HIFK:llä tai myös vain pelkällä HIFK:llä oli juuri ja juuri vähän yli miljoonan markan yleisbudjetti.

Samalla se oli Ykkösen köyhin miljoonaseura sinä vuonna.

Laitan sen tuohon Ykkösen vuoden 2000 miljoonaseuroja käsittelevään yhteisviestiin päivityksenä ja sehän tulee seuraavana viestinä johtuen jo jonkin aikaa sitten olleesta isommasta päivittämättömyydestä.

Samalla täsmennän myös FC Hongan miljoonaseuran asemaa hieman kuten myös TP-Seinäjoen ja Kraftin miljoonaseurojen asemaa.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2000 Ykkösessä ainakin seuraavat yhdeksän seuraa pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen kun FC HIFK:n/HIFK:n yleisbudjetti selvisi uutena seurana pitkästä aikaa ja kun aiemman alustavan liukuvan yleisbudjetin pystyi pyöristämään 1 miljoonasta markasta aina 1,01 miljoonaan markkaan saakka:

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

KuPS: 3,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: 2,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 4 miljoonaa markkaa

Atlantis FC: 2,5 miljoonaa markkaa

Tervarit: 1,8 miljoonaa markkaa

Kraft: Ainakin 1,04 miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja vuoden 1999 tapaan.

FC Honka: Ainakin 1,02 miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja pelaajabudjetin kerrottiin olleen erittäin korkeatasoinen, mutta yleisbudjetin ja pelaajabudjetin sanottiin olleen pienentynyt tällä hetkellä vielä tarkoilta rajoiltaan osin epävarmaan vuoden 1999 Ykkösen vastaaviin nähden ja myös mahdollisesti muutaman tätä vuotta aiemman Ykkösen sarjakauteen nähden selvästi.

TP-Seinäjoki: Ainakin 1,03 miljoonaa markkaa, mutta Kraftista ja FC Hongasta poiketen sillä ei ollut useita miljoonia markkoja vaan enimmillään vain sen ehkä parin-kolmen miljoonan markan luokkaa koska sen yleisbudjetti vuoteen 1999 nähden oli pienentynyt.

FC HIFK/HIFK: 1,01 miljoonaa markkaa millä se oli Ykkösen köyhin miljoonaseura vuonna 2000.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1992 TPS:n tai FC TPS:n tilanne vuoden 1993 TPS:n tai FC TPS:n kanssa näiden kahden vuoden Veikkausliigan kauden osalta on edelleen jossain määrin epäselvä.

Viime aikoina olen esimerkiksi nähnyt aika monessa noiden vuosien lehdissä kokonaisluvun 1,604 miljoonaa markkaa jota on välillä väitetty näiden vuosien yleisbudjetiksi tai pelaajabudjetiksi.

Ja pitkien mietintöjen jälkeen olen tulemassa siihen tulokseen, että kyseinen kokonaisluku sopisi vuoden 1992 osalta lähinnä ehkä pelaajabudjettiin joka tällä hetkellä on ollut kaiketi 2 miljoonaa markkaa ja vuoden 1993 osalta keskellä TPS:n tai FC TPS:n konkurssia ja sen selvitystä se saattaisi olla ollut kenties sen kokonaisbudjetti koska konkurssin kanssa kamppailleen seuran osalta tuskin on paljoa mitään pelaajille maksettu jos lainkaan.

Ellei sitten palkkoja ole vuonna 1993 kyetty erikseen maksamaan tai kierrättämään jotain muuta kautta ja kun tästä lähtien muutaman vuoden ajan palkattomuus TPS:ssä tai FC TPS:ssä oli uhka.

[Piippu-Virtanen]

TPS:ssä tai FC TPS:ssä oli vuonna 1992 ainakin joitakin kovapalkkaisia pelaajia tai oheishenkilöitä joiden vuoksi myös tuo luku 1,604 miljoonaa markkaa käy verraten huonosti vuoden 1993 Veikkausliigan kauden pelaajabudjetiksi mikäli sitä oikeastaan olikaan.

Viime aikoina tehtyjen lisäselvitysten pohjalta vuonna 1992 ensimmäisellä kaudella Veikkausliigassa TPS:n tai FC TPS:n osalta talousarviossa oli tappiota 1,2 miljoonaa markkaa ja yleinen negatiivivelkavelvoitteinen pääoma oli 4,2 miljoonaa markkaa sisältäen myös tappiollisen normaalin pääomalaskelman.

Oheishenkilöistä puhuttaessa vuoden 1992 TPS:n tai FC TPS:n huoltajan Mikko Tuomen palkka oli 20 000 markkaa.

Pelaajista puhuttaessa vuoden 1992 TPS:n tai FC TPS:n pelaajista Juha Halonen sai 32 000 markkaa ja Juha Laaksonen sai 15 000 markkaa vuoteen.

Tai olisivat tietysti saaneet ilman ongelmiaan seuran kanssa jolloin yhdessä huoltaja Tuomen kanssa nämäkin pelaajat olivat oikeusistunnoissa vuoden 1993 aikana varsin usein.

Vuoden 1992 tai 1993 parhaiten palkattu pelaaja TPS:ssä tai FC TPS:ssä olisi kai saanut näillä näkymin ilman ongelmiaan seurassa 160 000 markkaa.

Vuoden 1992 osalta hän olisi saattanut olla Marko Rajamäki, mutta on voinut olla tietysti muukin pelaaja ja vuonna 1993 ei ollut Rajamäki tämä parhaiten oletetusti palkattu pelaaja koska hänhän oli jo MYPA:ssa.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1993 kaikkien aikojen viimeiseen 1. Divisioonan/1-divisioonan kauteen Veikkausliigasta pudonneen FC Oulun pelaajabudjettia eikä yleisbudjettia ole selvinnyt, mutta sen erikoisena piirteenä voi mainita valmentajapalkan jonka tuolloin nuorekas Juha Malinen oli valmistautunut saamaan.

Valitettavasti Veikkausliigan TPS:n tai FC TPS:n Raimo Toivasen tapaan oli myös Juha Malinen vuonna 1993 käytännössä palkaton valmentaja.

Ja jopa ehkä Toivastakin palkattomampi koska Toivanen sai sentään edes pieniä kuukausirahan eriä edes silloin tällöin käyttöönsä läpi vuoden 1992 tai edes suurilta osin aina siihen 1993 alkuvuoden puolelle asti siinä missä nuori Malinen ei saanut oikeastaan yhtään mitään tai sitten oli mallia nk. Sibeliuksen Seteli eli satasia ne kuukausierien tienestit siinä missä parhaimmillaan Toivasella oli toisinaan edes nk. Chydeniuksen Setelejä eli tonni tai tonneja ja useimmiten edes niitä satasia.

Malisen vuosipalkan kun piti olla edelleen jatkuneiden talousvaikeuksien riivaamassa FC Oulun riveissä 87 000 markkaa.

Malinen joutui lopulta hakemaan 75 000 markkaa palkkaturvasta ja loput 12 000 markkaa tulivat muuta kautta ja oikeustaistelun jälkeen.

Oikeuteen Malinen lähti tosin odoteltuaan 340 vuorokautta aina päivämäärään 20.9.1994 saakka tuota puuttunutta 12 000 markkaa ja ennen oikeustaistelua Maliselle oli luvattu, mutta ei maksettu viivästyskorkojen kanssa tuota summaa lisättynä eli ainakin vähintään 15 000-16 000 markkaa hieman eri lehdestä riippuen ja aivan korkeintaan 31 000 markkaa oikeuteen menemisen välttämiseksi.

[Piippu-Virtanen]

Kun TPS:n tai FC TPS:n ja vuoden 1993 aikana sen loppupuolella ja tavallaan vuodesta 1994 eteenpäin konkurssin jälkeen JPS TPS:n tai TPS-jp:n edesottamusten lisäksi viime aikoina on tullut hieman epävarmoja tietoja lisää FC Ilveksestä ja vuosista 1993-1994 Veikkausliigassa taloudellisesti puhuttuna.

Ei tosin paljoa, mutta kuitenkin koskien sen yleisbudjettia tai pelaajabudjettia.

Niiden lukuja ei ole tullut, mutta yleisvaikutelmaa kyllä ja vuoden 1994 kohdalta jo oikeastaan sen aseman melkein sementoivaakin tietoa.

Vuoden 1993 FC Ilveksestä ei FC TPS:ää sivunneissa lehdissä löytynyt paljoakaan.

Ainoastaan sanottiin, että FC Ilves on velkainen ja talousvaikeuksissa.

Ei kuitenkaan konkurssiuhan alainen ja pelaajien ainakin lähtökohtaisesti vakuutettiin saavan palkkansa.

Vuoden 1994 Veikkausliigan osalta JPS TPS tai TPS-jp:tä sivunneissa lehdissä sen sijaan löytyi hieman enemmän ja murheellista tietoa.

Yleisbudjetti oli yksi pienimpiä ja näillä näkymin Veikkausliigan toiseksi pienin 25 vuotta sitten. Tätä pienempi yleisbudjetti hyvin todennäköisesti oli enää vain FC Oululla.

FC Ilveksen pelaajapalkatkin olivat huonontuneet vuotta aiemmasta ja palkattomuus on ollut ainakin ajoittaista ja pahimmillaan jopa puolivuotista yllättävänkin monella pelaajalla myös niistä pelaajista joiden piti nauttia palkkaa.

Niiden korvikkeeksi ja edes jonkin palkan saamiseksi pelaajille maksettiin talousvaikeuksien ollessa kovimmillaan jopa vain pinnarahoja osana palkkaa.

FC Ilvestä voisi kai vuonna 1994 olleen tilanteen pohjalta tässä vaiheessa sanoa puolipalkattomaksi seuraksi Veikkausliigassa.

Keskimäärin palkattomien pelaajien tai palkallisten, järkevää kuukausipalkkaa saamattomien pelaajien enemmän kuin puolipalkattomuus oli kestänyt hieman pelaajista riippuen 1-6 kuukautta syyskuuhun 1994 mennessä jolloin vihdoin ja viimein maksettiin pitkästä aikaa ainakin useimmille pelaajille ellei yhtä vihdoin ja viimein koko pelaajistolle edes jotakin.

Silti ainakin Kimmo Kuhdan sanoin vuoden 1994 FC Ilveksen palkat olivat käytännössä huonon vitsin luokkaa.

Eräässä vaiheessa Kuhta ainakin olisi lähtenyt seurasta ja Kuhta kai myös kuului jonkinlaiseen seurojen tuon vuoden palkattomuudesta aiheutuneeseen kapinaliikkeeseen joka kai tukahtui vain Ari Hjelmin ja valmentaja Markku Wacklinin voimakkaiden yhteishenkeä nostattaneiden puheiden myötä.

Ja kun toisaalta ilmaa saatiin jossakin välin vuotta 1994 puhdistettua niin Wacklinin mukaan nk. Ilves-Jätkien Asennetta isolla A:lla ei voinut kylliksi kehua ja korostaa.

Toisaalta ehkä yksi syy myös kapinaliikkeen tukahtumiselle oli myös vuoden 1994 Suomen yleinen ennätystyöttömyys mikä olisi myös voinut odottaa nurkan takana pelaajille ja se olisi voinut hyvinkin kestää alkuun nyt ainakin ensi pelikaudelle asti.

Ainakin mikäli kiinnityksiä etuajassa muihin seuroihin ei olisi ollut tai tullut ajoissa.

FC Oulu vuorostaan on ollut näillä näkymin Veikkausliigassa 25 vuotta sitten vuonna 1994 hyvin todennäköisesti ilman todella suurta ihmettä täyspalkaton seura tai ainakin palkallisuus on ollut vielä jopa FC Ilvestäkin olematonta ja erittäin vähäistä.

Näillä näkymin JPS TPS:ää tai TPS-jp:tä köyhempiä ja ainakin alle 1,5 miljoonan markan yleisbudjetilla ja pelaajabudjetilla ovat pelanneet FC Ilves ja FC Oulu Veikkausliigassa vuonna 1994.

Näissä aihetta sivunneissa viime aikojen lehdissä MP on saattanut olla saman suuruisena tai jopa pienellä takaa ohivedolla hieman JPS TPS:ää tai TPS-jp:tä rikkaampi seura Veikkausliigassa vuonna 1994.

Tosin missään tapauksessa ei ole paljon rikkaampi ollut jos on ollut eli Mikkelin Palloilijoiden yleisbudjetti lienee ollut sen 1,5-2 miljoonaa markkaa vuonna 1994. Pelaajabudjetti tosin MP:llä on voinut olla samaa luokkaa, mutta myös ihan vähän pienempi tai isompi.

MP:ssä tosin ainakaan näillä näkymin ei ollut palkattomia kuukausia tai ainakin pelaajat saivat edes kunnollisen säännöllisiä palkanerien kuukausirahoja kuten myös FC Kuusysissä jos ei vain jälkimmäisen kohdalla ollut nk. Budjetoimaton Pelaaja.

Toki näissäkin seuroissa sanottiin olevan talousvaikeuksia jonkin verran ja mystisestä RoPS:sta ei taaskaan ollut sanottu halaistua sanaakaan.

Mielenkiinnolla odottelen tietoja tai yritän etsiä vielä täsmennystä noihin FC Oulun, FC Ilveksen, MP:n, FC Kuusysin ja RoPS:n 25 vuoden takaiseen tilanteeseen.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2001 Ykkösessä ainakin tapahtui kauden päätteeksi vuodeksi 2002 melkoisia romahduksia.

Toki oikeammin lopulta vain kaksi suurseuraa tai erittäin oletettavaa suurseuraa romahti vaikka ei FC Jokrujen oletettava vuoden 2002 jatkaminenkaan Ykkösessä olisi kummoista yleisbudjettia ja saatikka sitten pelaajabudjettia ylläpitänyt kun pääseura FC Jokerit sinne tippui.

Kaksi muuta seuraa taas ovat aivan oma lukunsa.

Nämä oletettavat ja ehkä kenties ihan oikeastikin romahtaneet vuoden 2001 suurseurat olivat HIK tai FC HIK eli toisinaan myös nimellä Hikken tai FC Hikken tunnettuna ja TPV.

Näistä puhuttaessa niiden ainakin kaikkein hurjimmissa huhuissa näiden oletettiin olleen liikkeellä Ykkösessä jopa miljoonaluokan yleisbudjeteilla, mutta ehkä se miljoonaseurojen maine saattaisi olla paremmin osunut ehkä vielä vuoden 2000 tai tätä aiemman vuoden Ykköseen?

Molemmilla kun oli vuonna 2001 jos ei jo sen vuoden kestäessä niin niiden päätteeksi vakavia talousvaikeuksia ja HIK:sta puhuttaessa se valtavien talousvaikeuksiensa ja konkurssin myötä romahti aina Kolmoseen saakka kun taas TPV onnistui putoamaan automaattisesti luopumisensa ja konkurssinsa takia vain Kakkoseen asti.

Toki eivät alustavat yleisbudjetit ainakaan olleet niin kovin huonoja, mutta mielestäni ilman ihmeitä ne olivat ehkä Ykkösessä vuonna 2001 vain sen 700 000 markan luokkaa kun vuotta aiemmin ne kyllä olivat tietääkseni yli miljoonan markan tai miljoonia ihan molemmillakin. Varsinkin TPV:llä kun se oli juuri pudonnut Veikkausliigasta ellei sitten TPV alkanut säästellä jo etuajassa rahojaan Ykköseen pudotessaan?

FC HIK:n osalta tällä hetkellä on jälleen vahvistumassa myös toistaiseksi mahdollinen miljoonaseuran maine vuotta 1999 koskien koska sen yleisbudjetti nyt näillä näkymin ainakin melkein varmasti oli vuosia 2000-2001 parempi Ykkösessä.

Tai niin ainakin minä olen toistaiseksi lukemieni rannikon ruotsinkielisten lehtien perusteella sitä mieltä.

Ja kun miettii niin FC HIK saattaisi olla myös Ykkösen perinneseuranakin ollut miljoonaseura jo kauankin jonka kilpajuoksu siitä katkerasti saamatta jääneestä Veikkausliigan paikasta oli aika kova vuosina 1996-2001 kun se pelasi Ykkösessä ja loppua kohti oli jo muuttunut perinneseuraksi.

Sensaatiomaisesti FC HIK oli jopa Veikkausliigan paikassa kiinni heti noustuaan vuoden 1995 Kakkosesta vuodeksi 1996 Ykköseen ja karsien HJK:n kanssa!

Vuonna 2001 tosiaan FC TPS ei saanut erikseen vuodeksi 2002 ylimääräistä Veikkausliigan paikkaakaan eikä Palloliiton tai Veikkausliigan päättäjät jostain syystä halunneet edes laajentaa Ykköstäkään alkuperäiseksi 20 joukkueen sarjaksikaan muun muassa odotettavissa olleiden liiallisten ylimääräisten karsintapelien syiden takia vaan sitä vain pelattiin vuonna 2002 18 joukkueella.

Pienimmillään olisi saatettu jopa ilman erittäin voimakkaita vastalauseita pelata vain 17 joukkueella ja erittäin sensaatiomaisesti jopa yhdellä ainoalla lohkollakin vuonna 2002.

Yhdellä lohkolla pelaaminen niinkin laajasti oli tarkoitettu valmistamaan seuroja vuodesta 2003 eteenpäin tuolloin alkavaan yksilohkoiseen 14 joukkueen Ykköseen.

Vaihtoehtoisesti tuon HIK:n tai Hikkenin osalta olen kuullut myös, että Hangosta kotoisin oleva seura yksinkertaisesti vain kasvoi miljoonaseuraksi vuosina 1996-2001 niiden välisenä aikana ja romahti vasta vuonna 2001 ollessaan ensi kertaa miljoonaseura markoissa laskien eikä suinkaan se olisi ollut miljoonaseura tätä ennen tai sitten miljoonaseuran aikaväli olisivat olleet vain vuodet 1999-2001 käsittävä/kattava ajanjakso.

[Piippu-Virtanen]

Viime aikoina ei hirvittävästi ole löytynyt mitään erityisen uusia seuroja tai niiden yleisbudjetteja alemmista sarjoista.

Ainakaan Pohjois-Suomessa pelaavien joukkueiden osalta.

Osa näistä seuroista oli oikeastikin rikkaita ja osa taas näennäisesti rikkaita, mutta oikeasti melko köyhiä.

Jälkimmäisten seurojen osalta yksi syy niiden näennäisesti hyvinkin suuriin yleisbudjetteihin nähden olivat alemmista sarjoista puhuttaessa juurikin matkakulut mitä väistämättä kertyi niille niiden matkaessa ympäri muuta Suomea peleissä kiertäen.

Vuonna 1986 näin esimerkiksi 3. Divisioonan/3-divisioonan yhdeksi rikkaimmaksi ellei ehkä juurikin rikkaimmaksi seuraksi sanottiin tuolloin OLS:ää.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1988 4. Divisioonassa/4-divisioonassa Pohjois-Suomessa pelaavista joukkueista puhuttaessa yhdeksi rikkaimmista ellei jopa koko sarjan rikkaimmaksi vuoden 1986 3. Divisioonan/3-divisioonan OLS:n tapaan sanottiin TP-47:aa Torniosta.

Se oli omassa lohkossaan murskaavan ylivoimainen ja joidenkin lehtien mukaan ylivoimaisesti yksi edes jotenkin ammattimaisimpia sarjatason joukkueita.

Vaikka toki oli niitäkin joita ei vakuuttanut vaivaiset 8 päästettyä maalia, yksi tasapeli ja vain yksi tappio koko vuonna.

Tai sanotaanko nyt näin, että vaikka pelilliset suoritukset olisivat olleet kiistämättömiä niin monia arvostelijoita ärsytti joukkueen käytännöllinen ammattimaisuus kun yleensä tuohon aikaan tuolla sarjatasolla oli hädin tuskin edes mitenkään puoliammattimaisia pelaajia sarjassa joka oli yleensä vielä tuohon aikaan aika talkoohenkinen sarja vaikkakin ei enää niinkään puulaakitasoa ainakaan nyt ihan aina.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1992 kaikkien aikojen toiseksi viimeisen 3. Divisioonan/3-divisioonan sarjakaudelta on näillä näkymin selvinnyt ainakin yksi tuon sarjatason yleisbudjetti.

Se ei ollut kovin kehuttava tavallaan 60-vuotisjuhliaan seurana viettäneeltä Kolarin Kontiolta.

Toisaalta taas ilman muun muassa Kolarin kenttäalueen korjaamiseen tarkoitettuja lisämenoja sillä olisi kai juhlavuotensa kunniaksi ollut ihan hyväkin yleisbudjetti.

Harmittavasti se ei myöskään selvinnyt aivan tarkkaan.

Lopulta vuonna 1992 Kolarin Kontiolla näillä näkymin oli 100 000-130 000 markan yleisbudjetti 3. Divisioonassa/3-divisioonassa.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1993 kaikkien aikojen viimeisessä 3. Divisioonassa/3-divisioonassa Pohjois-Suomen alueen vastaavista seuroista hyvin todennäköisesti rikkaimmat seurat joko jopa koko sarjassa tai sitten ainakin omalla alueellaan olivat Kemissä ollut Visan Pallo ja Tornion TP-47.

Erityisesti kun molemmilla oli kovapalkkaisia ulkomaalaispelaajia, Visan Pallolla oli yksi FF Jaron entinen pelaaja edellisen vuoden Veikkausliigasta jonka sanottiin olleen Pohjois-Suomen alueen toiseksi rikkain pelaaja sillä palkalla minkä Visan Pallo sarjatasolleen harvinaisesti maksoi ja sitten Visan Pallolla oli myös tiettävästi rikkain vuoden 1993 3. Divisioonan/3-divisioonan pelaaja vaikkakin harmittavasti tuota peruspalkkiota tai yleistä loppupalkkaa bonukset mukaan laskettuna ei paljastettu.

Tuo kyseinen pelaaja oli entinen RoPS:n mies vuotta aiemmin Veikkausliigasta eli Aleksandr Verizhnikov.

[Piippu-Virtanen]

Viime aikojen Ykkösen vuoden 2001 ristiriitaisista seuroista puhuttaessa yksi niistä on ollut FC Hämeenlinna.

Ainakin mitä tulee sen mahdolliseen markka-ajan viimeiseen vuoteen budjetillisesti puhuttaessa.

Ajoittain seura on mainittu niin miljoonaseurana, suhteellisen kovana Ykkösen kärkiseurana sellaiseksi joukkueeksi jolla ei olisi ollut miljoonaa markkaa ainakin yleisbudjettina ja joissakin yhteyksissä myös pienen yleisbudjetin seurana jolle muun muassa miljoonan markan puuttuminen oli kaataa kaiken unelman Veikkausliigaan pääsemisestä vuodeksi 2002.

Toki FC Hämeenlinna mahdollisena miljoonaseurana lienee ollut köyhemmästä päästä ja muutoin taitaa olla Ykkösen kärkiseurana ilman miljoonatason yleisbudjettia ollut hieman köyhempi kuin esimerkiksi tuon vuoden FC Honka jolla oli aivan miljoonan pinnassa se yleisbudjetti.

Harmittavasti sen Ykkösen vuosista puhuttaessa vuosilta 2000 ja 2001 ei ole paljastunut muuta kuin vain pelkkä talousarvio.

Ne molemmat olivat miinuksella.

Vuonna 2000 ne olivat euroiksi muunnettuna ja laskettuna 64 078 euroa miinuksella ja vuonna 2001 98 718 euroa miinuksella FC Hämeenlinnan osalta.

KuPS:lla esimerkiksi oli Ykkösessä vuonna 2000 talousarvio 51 672 euroa miinuksella euroiksi muunnettuna ja laskettuna ja FC TPS:llä oli vuonna 2001 Ykkösessä talousarvio 50 031 euroa miinuksella euroiksi muunnettuna ja laskettuna.

FC Hämeenlinnan laskelmat yhdessä KuPS:n vuoden 2000 Ykkösen ja FC TPS:n vuoden 2001 Ykkösen luvun kanssa ovat rannikon ruotsinkielisen alueen lehtien lisäksi otettu muun muassa Patentti- ja rekisterihallituksen vuosien 1998-2003 välisestä vuosikirjojen yrityskatsauksista ja lisäksi myös Kauppa- ja teollisuusministeriön vuosien 1998-2003 välisestä vuosikirjojen yrityskatsauksista.

Noista kahden mainitun hallituksen ja ministeriön vuosikirjoista puhuttaessa oli myös mainintoja muista jalkapalloseuroista ja jääkiekkoseuroistakin. Harmittavasti kuitenkaan FC Jokereiden lukuja ei niissä mainittu tai ne olivat äärimmäisen epäselviä lyhyesti mainittunakin vailla tarkempaa erottelua.

Muun muassa muista lyhyen mainintojen seuroista puhuttakoon, että KTP:n, Kotkan TP:n, FC KooTeePeen, Tampere Unitedin ja HJK:nkin lyhyet maininnat olivat FC Jokereita pidempiä.

Noiden hallituksen ja ministeriön vuosikirjoihin olivat antaneet talouslukuihin omat vahvistuksensa normaalien seurojen taloushenkilöiden osalta niiden lisäksi puhuttaessa KuPS:n Markku Raatikainen ja FC Hämeenlinnan Ville Tapola.

Herrat Raatikainen ja Tapola olivat tuolloisia seurojen toimitusjohtajia joita nimenomaan vaadittiin tulemaan tammikuussa 2003 noiden omien mainittujen vuosiensa talouslukujen muiksi vahvistaviksi todistajiksi noihin kahteen paikkaan.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1997 Ykkösen eri seurojen yleisbudjetteja olen päättänyt laittaa seuraavaksi pienimuotoisena kokoelmaviestinä tähän alle toistaiseksi kun seuroja on löytynyt 8 kappaletta 20:stä mahdollisesta ja kun isoimman ja pienimmän yleisbudjetin seurat ovat nyt tiedossa:

FC Haka: 4,5 miljoonaa markkaa

FC Lahti: 2,5 miljoonaa markkaa

TPV: 1,6 miljoonaa markkaa

FC Ilves: 1,5 miljoonaa markkaa

KTP: 800 000 markkaa

PK-35: 700 000 markkaa

GBK: 700 000 markkaa

IF Gnistan: 100 000-300 000 markkaa ja enintään 450 000 markkaa yleisbudjetin huippulukuna ja valitettavasti liukuvana yleisbudjettina seuran vähävaraisuuden johdosta

Tässä vaiheessa tosiaan ainakin yhden aiemmin sanotun toiseksi rikkaimman ja näillä näkymin nyt vain kolmanneksi rikkaimman Ykkösen vuoden 1997 2,25 miljoonan markan seura on vielä nimeltään kateissa.

Monta muutakin oletettavaa miljoonaseuraa puuttuu, mutta mahdollisesti vielä vuonna 1997 Ykkösessä ei niin hirveän montaa miljoonaseuraa vielä ollut vaikka uskon niitä vielä olleen joitakin kappaleita lisää.

Joitakin pelaajabudjettejakin kuten KTP:n vastaava on kyllä tiedossani ja jo laitettukin tänne 400 000 markan suuruisena, mutta usean muun seuran vastaavien ollessa vielä epäselviä tai selvittämättä niitä ei vielä hetkeen ole tulossa. IF Gnistanissa ei ainakaan näillä näkymin hyvin todennäköisesti maksettu mitään koska sen verran tiukkaa sillä tosiaan tuolloin oli.

Etenkin kun jopa Kolmosen eliittiseurat tai eliitin takana ollut NIK olivat sitä budjeteissa mitattuna melko usein rikkaampia ja puhumattakaan sitten useasta Kakkosen seurasta!

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1998 Ykkösen eri seurojen yleisbudjetteja olen päättänyt laittaa seuraavaksi pienimuotoisena kokoelmaviestinä tähän alle toistaiseksi kun seuroja on löytynyt 8 kappaletta 20:stä mahdollisesta eli sama määrä kuin vuoden 1997 Ykkösestäkin. Harmittavasti vaikka oletettavin rikkain seura on tiedossa eli mahdollisesti FC Lahti niin köyhimmän seuran raja ei vielä ole tiedossa ja siitä tulee asiaa lisää pian kuten KTP:stä hieman sulkuihin:

FC Lahti: 5,3 miljoonaa markkaa

KTP/Kotkan TP: 4 miljoonaa markkaa (Laitoin tuon lisäyksen Kotkan TP koska loppuvuodesta 1998 sitä alettiin nimittää periaatteessa vuotta 1999 silmällä pitäen juurikin siksi taustayhtiönsä mukaan joka oli olemassa kaiketi mahdollisesti jo vuonna 1997 ihan loppuvuodesta ja joka perustamisensa jälkeen alkoi aika massiivisesti pumpata rahaa seuraan ja jos ei se itse niin sitten erinäiset muut tukijat sen sijaan.)

TPV: 2,4 miljoonaa markkaa

FC Ilves: 1,6 miljoonaa markkaa

Atlantis FC: 1,25 miljoonaa markkaa

TP-Seinäjoki: 900 000 markkaa

KPV-j: 700 000 markkaa

Nokian Pyry: 700 000 markkaa

Tässä vaiheessa Ykkösen ihan suurin ja hehkutettu rikkaimman seuran yläraja ei ole tiedossa, mutta sen hinta rahasummissa mitattuna lienee ollut 6 miljoonaa markkaa tai sen yli. Olen kuitenkin melkein valmis lyömään vaikka mistä vetoa, että FC Lahti oli jo mainitulla 5,3 miljoonalla markalla silti rikkain seura. Palkkaa koviten maksavinkin seura se on myös näillä näkymin ollut ja välillä olen kuullut juttuja myös siitä, että FC Lahti maksoi Ykkösessä enemmän kuin Veikkausliigassa.

Tosin tämä pitänee paikkansa ehkä myöhemmän 2000-luvun vuosiin verraten tai sitten ihan aikaisintaan vuonna 2001 joka hämmentävästi valtavien yleisbudjettien vuodestaan huolimatta alkoi olla palkanmaksun osalta näillä näkymin ilman todella suuria ihmeitä jo paluuta Veikkausliigan 'Palkka-arkeen' eli melko pieneen palkkatasoon.

Vuoden 1998 Ykkösen osalta puuttuu vuotta 1997 sen vuoden Ykköstä enemmän todennäköisesti miljoonaseuroja, mutta silti niitä vieläkin on saattanut olla yllättävänkin vähän. Ykkösestä puhuttaessa vielä vuoden 1998 sen köyhimmän seuran raja ei ole tiedossa, mutta otaksun sen olleen vuoden 1997 IF Gnistanin budjetillista murhenäytelmää huomioimatta vuonna 1998 Ykkösessä suurin piirtein sama kuin vuosien 1994-1999 väliseltä ajalta puhuttaessa eli puoli miljoonaa markkaa.

Tämän ajanjakson eli vuosien 1994-1996 ja 1998-1999 alkupäässä PV Kokkolalla vuonna 1994 ja mahdollisesti loppupäässä Kajaanin Hakalla vuonna 1999 oli vain puoli miljoonaa markkaa yleisbudjetti.

Pelaajabudjettien puolella näin esimerkiksi aiemmin olen maininnut KTP:n/Kotkan TP:n pelaajabudjetin joka oli 2 miljoonaa markkaa. Tosin pelaajabudjettien yleisen selvyyden ollessa vielä vähäinen olen päättänyt jättää ne isommin osin pois ennen kuin tietoa tulee todella lisää.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2000 Ykköseen on nyt näillä näkymin liittymässä isommalla varmuudella ainakin yksi seura ja hieman epävarmemmin toinen seura miljoonaseurojen joukkoon.

Nämä seurat olisivat Ykköseen Veikkausliigasta vuotta aiemmin siellä pelannut ja sieltä pudonnut TPV ja HIK Hangosta.

Liitän näistä seuroista ainakin yhden miljoonaseurojen varsinaiselle listalle ja toisesta tulee asiaa muutoin seuraavassa viestissä.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2000 Ykkösessä ainakin seuraavat kymmenen seuraa pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen kun TPV:n yleisbudjetti selvisi suurilta osin seuraavaksi, mutta siinäkin olevien tiettyjen epäselvyyksien ja tarkan määrän puuttuessa laitan sen poikkeuksellisesti liukuvana mukaan:

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

KuPS: 3,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: 2,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 4 miljoonaa markkaa

Atlantis FC: 2,5 miljoonaa markkaa

Tervarit: 1,8 miljoonaa markkaa

TPV: 1,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 3,55 miljoonaa markkaa (TPV:n osalta puhuttaessa sillä kerrottiin Ykkösessä olleen parhaimmillaan melkein vuoden 1999 Veikkausliigaa vastannut yleisbudjetti ja muutoinkin sen todettiin olleen melko varakas. Varaa oli muun muassa maksaa Juha Sipilälle ja Miika Juntuselle seurasta ulosheittorahanakin 700 000 markkaa joko yhteensä tai miestä kohti eli isoimmillaan 1,4 miljoonaa markkaa hieman asiayhteydestä riippuen kun seurajohto ei näistä kahdesta kaverista oikein pitänyt ja näkemyserot olivat hieman turhan suuria. Perinteitä vaalien päädyttiin sitten ennen pitkää konkurssiin vuoden 2001 loppupuolella ja talousvaikeudet käynnistyivät jo vuoden 2000 puolella. Vaikkakin perinteet niissä taisivat olla jo vuosina 1997-1999 olleissakin asioissa ja etenkin pikavisiittimäisellä kaudella 1999 Veikkausliigassa.)

Kraft: Ainakin 1,04 miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja vuoden 1999 tapaan.

FC Honka: Ainakin 1,02 miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja pelaajabudjetin kerrottiin olleen erittäin korkeatasoinen, mutta yleisbudjetin ja pelaajabudjetin sanottiin olleen pienentynyt tällä hetkellä vielä tarkoilta rajoiltaan osin epävarmaan vuoden 1999 Ykkösen vastaaviin nähden ja myös mahdollisesti muutaman tätä vuotta aiemman Ykkösen sarjakauteen nähden selvästi.

TP-Seinäjoki: Ainakin 1,03 miljoonaa markkaa, mutta Kraftista ja FC Hongasta poiketen sillä ei ollut useita miljoonia markkoja vaan enimmillään vain sen ehkä parin-kolmen miljoonan markan luokkaa koska sen yleisbudjetti vuoteen 1999 nähden oli pienentynyt.

FC HIFK/HIFK: 1,01 miljoonaa markkaa millä se oli Ykkösen köyhin miljoonaseura vuonna 2000.

Tässä vaiheessa pitkän harkinnan jälkeen mahdollisista miljoonaseuroista Ykkösessä vuonna 2000 ulkopuolelle jäi Hangon IK eli HIK. Mikäli Hikkenin mahdollisen miljoonaseuran tilanteen voi täysin varmasti todistaa niin siinä tapauksessa se on tai olisi mahdollisesti 11:sta miljoonaseura Ykkösen vuoden 2000 seuroista puhuttaessa.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2001 Ykkösestä en ole hirveämmin tähän mennessä kirjoittanut niiden yleisbudjetteja siihen nähden mitä tulee sen sarjan mahdollisiin miljoonaseuroihin.

Osin siksikin kun ei vain ole ollut juurikaan tietoja siltä vuodelta kovinkaan monesta seurasta.

Tässä seuroja joita kuitenkin ainakin tässä vaiheessa voi vuoden 2001 Ykkösen perusteella nimittää sarjan miljoonaseuroiksi ja näiden jälkeen palaan vielä Ykkösen vuoden 2001 muutamaan muuhun ristiriitaiseen seuraan joista ainakin joillakin piti ennen kautta olla miljoonaluokan yleisbudjetti, mutta ne joutuivat alustaviin rahavaikeuksiin tai jo selviin rahavaikeuksiin vaikeuksiin, yhdellä on vaihdellut yleisbudjetti ja oikeastaan vähän kaikki hyvinkin hurjasti ja yhdeltä hyvin varmasti miljoonaseuralta muutoin on löytynyt pelaajabudjetti sen yleisbudjetin puuttuessa:

FF Kraft: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja (Närpiön Kraftista on tosiaan ainakin näillä näkymin sattumanvaraisesti käytetty vuodesta 1997 eteenpäin myös nimitystä FF Kraft kun seuran jalkapallotoiminnassa tapahtui tuolloin melkoisia mullistuksia ja seuran toiminnan kasvaessa tuolloin kai muutenkin VPS:n kanssa tapahtuneen yhteistyön johdosta.)

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja, mutta Kraftista poiketen ei enää useita miljoonia markkoja välttämättä ollut yleisbudjetti kun se heikkeni edelleen ja se on voinut olla hyvinkin vain sen 2-2,5 miljoonaa markkaa.

FC Jokrut: Miljoona markkaa vähintään ja enintään 2,5 miljoonaa markkaa

TPV: Enintään 1,5 miljoonaa markkaa (TPV ainakin tiettävästi lähti kauteen vielä miljoonaseuran arvoisesti ennen kesän 2001 puolittain täydellistä romahdusta, syksyn käytännössä täydellistä romahdusta ja lopullinen konkurssi tunnetusti tapahtui vuoden lopussa.

Yleisesti ottaen TPV saattoi olla jo köyhempikin, ajoittain puhuttiin myös Ykkösen köyhimmästä miljoonaseurasta vuonna 2001 ellei sitten lopullisesti miljoonaseuraksi edes kaudeksi tuolloin päässyttä Hangon IK:ta lasketa ja muutoin TPV:n yleisbudjetti oli kai niinkin vähän kuin 700 000 markkaa heiketen tietenkin pitkin vuotta.

Lähtökohtaisesti näillä näkymin kuitenkin rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan TPV oli kuitenkin rikkaampi Ykkösessä 2001 aina kuin esimerkiksi HIFK/FC HIFK josta pian tulee myös puhetta.)

Hangon HIK: Ainakin miljoona markkaa (Ensimmäistä ja ainoaa kertaa ainakin lopullisen varmasti HIK:lla oli miljoonaseuran arvoinen yleisbudjetti Ykkösessä vuosien 1996-2001 välisen ajan päätteeksi. Tosin epävarmasti myös vuosina 1999-2000 HIK:lla on voinut olla miljoonaseuran tason yleisbudjetti käytettävissään. Mahdollisesti vuonna 2001 Hikkenillä on saattanut olla parempikin yleisbudjetti, mutta se on vielä epäselvää.)

Muista Ykkösen seuroista puhuttaessa tässä vaiheessa alustavia miljooniaseuroja oli ainakin FC Honka jonka yleisbudjetti oli suurin Ykkösessä vuonna 2001 niistä seuroista joilla ei ollut miljoonaa markkaa heittää pelikaudelle. FC Hongalla oli vähintään 900 000 markkaa ja enimmäisraja pyöri 950 000-995 000 markassa. Ennen kautta FC Hongan piti olla miljoonaseura tuttuun tapaan, mutta siitä se sitten ainakin näillä näkymin pieneni riittävästi sinetöimään putoamisen miljoonaseurojen kerhosta.

Muista aiemmista Ykkösen miljoonaseuroista puhuttaessa HIFK/FC HIFK oli vuonna 2001 selvästi vuosia 1999-2000 köyhempi. Alustavasti sillä oli yleisbudjetti 700 000 markasta aina aivan enintään miljoonaan markkaan asti, mutta HIFK:n/FC HIFK:n tilanne heikkeni TPV:n tapaan kesällä 2001 tunnetusti melko dramaattisesti.

Ne sitten tietenkin loivat seuralle kaikkein kurjimman vuoden eli vuoden 2002 Ykkösessä jonka päätteeksi se joutui konkurssiin jossa paikan peri sittemmin reservijoukkue HIFK Soccer uutena FC HIFK:nä ja romahdus tiesi paikkaa aina Nelosesta saakka siinä missä Hikken tippui vain Kolmoseen asti ja TPV omassa konkurssissaan tippui vain Kakkoseen asti.

HIFK:n/FC HIFK:n hylkääminen ainakin omasta mielestäni vuoden 2001 Ykkösen miljoonaseuroista puhuttuna johtui siitäkin kun ainakin osittain siihen miljoonaan markkaan ainakin tunnuttiin lasketun eri lehdissä myös muita riippumattomia kuluja jotka eivät ainakaan kuullosta tai vaikuta kovinkaan miljoonaseuran tilanteelta.

FC Hämeenlinnan osalta tosiaan vuodelta 2001 Ykkösestä ei ole muuta tietoa toistaiseksi tullut vastaan pois lukien jo mainitsemaani talousarviota. Eri lehtiarvioissa on todettu sen olleen vaihtelevasti yksi pienimpiä seuroja ja parhaimmillaan jopa miljoonaseura. Jotenkin lienee kuitenkin niin, että se sijoittuu ainakin tällä hetkellä parhaimmillaankin ilman muita todisteita yleisbudjettinsa osalta mitattuna HIFK:n/FC HIFK:n ja FC Hongan väliin ja huonoimmillaan paljon tätäkin kauemmas.

Miljoonaseurakin FC Hämeenlinna on voinut olla, mutta jos esimerkiksi jo Veikkausliigan karsintapelien aikaan puhuttiin talousvaikeuksista. Niiden mukaan seura ei pääse peleihin ja Veikkausliigan paikan jo tultua selväksi puhuttiin miljoonan markan ratkaisevan mahdollisen Veikkausliigaan lähtemisen normaalin kaavan mukaan tai sitten jopa Ykköseen jäämisen tai pahemmankin talouskatastrofin aiheuttaman alemmillekin sarjatasoille putoamisen.

Sellaiset puheet ja lehtijutut eivät ainakaan kuullosta miljoonaseuran tason arvoisilta puheilta.

Lisäksi seuralla tosiaan oli ollut kaksi tappiollista talousarvion vuottakin putkeen ennen Veikkausliigan kautta 2002.

Oulun Tervarit on viime päivinä ollut kyllä myös muistikuvieni ja tutkimusten pohjalta mahdollinen miljoonaseura Ykkösessä vuonna 2001 kuten oli vuonna 2000, mutta toisaalta vuonna 2001 se budjettitilanne edelliseen vuoteen heikkeni äärimmäisen rajusti.

Tai sitten kerta kaikkiaan sotken ne muistikuvat vuosiin 2002-2003 jolloin Tervareille tosiaan kävi huonosti ja yleisbudjetti vuoden 2002 kuluessa sen vuoden osalta oli jo hävettävänkin heikko ja tuolloisten juttujen mukaan vuoden 1998 Kakkosen yleisbudjetin tasolla tai sitäkin häpeällisempänä sitä alhaalla Tervareiden Kolmosen, Nelosen tai Vitosen vuosien tasoa.

Joskin tuo Kolmosen, Nelosen ja Vitosen vuoden taso taisi olla jo kauden jälkeen kun konkurssia oltiin melkein jo läpikäymässä tai sitten äärimmäisen voimakkaasti kärjistettyjä puheita ja lehtijuttuja.

Muutoin Tervareilla oli ehkä melko hyvä yleisbudjetti myös vuonna 2001 vaikka se ei olisi enää ollutkaan miljoonatasoa.

Viimeinen seura tässä vaiheessa Ykkösen osalta ellei FC TPS:n talousarvion löytymistä mukaan lasketa niin on FF Jaro.

FF Jaron osalta siltä on jo löytynyt pelaajabudjetti Ykkösestä vuodelta 2001 joka oli 1,8 miljoonaa markkaa, mutta yleisbudjettia ei.

Yleisbudjetti lienee ollut vuosien 1999-2000 Ykkösen tasoa joko vähän niitä parempana tai huonompana kun vuonna 1999 yleisbudjetti oli 4 miljoonaa markkaa ja vuonna 2000 yleisbudjetti oli 3,6 miljoonaa markkaa.

Jatkoa seuraa tulevaa ajatellen kunhan tietoa vain tulisi lisää!

[Piippu-Virtanen]

FC TPS:n yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja tulee nyt tähän viestiin kokoelmaviestinä vuosilta 1996-2000 Veikkausliigasta puhuttaessa.

Tämän pienen kokoelmaviestin mahdollisti se, että pitkään melko epäselvät vuosien 1999-2000 FC TPS:n pelaajabudjetit löytyivät nyt varmistetusti kun aiemmin olisi pitänyt niihin pistää pieni kysymysmerkki.

Vuosi 1999 olisi todennäköisesti ollut FC TPS:n osalta huomattavankin paljon kovempi kuin mitä oli ilman äkillisen kovia talousvaikeuksia jotka aiheuttivat pahimmillaan saman velkavuoren ja jopa melkein konkurssin vuoden 1993 malliin.

Ihan vuoden 1993 malliin ei menty kun konkurssia ei tullut.

Aiemmin ja kun törmäsin niihin ensi kertaa niin luulin, että siinä olisi ollut vuoden 1993 Veikkausliigan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti, mutta ne näyttivät hieman turhankin suurikokoisilta. Tosin vuoden 2000 pelaajabudjetti oli taas askeleen lähempänä mahdollista vuoden 1993 oletettavaa yleisbudjettia.

Vuosien 1999-2000 Veikkausliigan pelaajabudjetit saavat täten melkein huipennuksensa, mutta laittamisesta ihan vielä en tiedä.

Kun mielessäni olisi vielä yrittää etsiä niitä FC Jokereiden tarkempia pelaajabudjetteja ja mikäli niitä ei sitten vain löydy kerta kaikkiaan niin sitten voisi vielä parin-kolmen päivän kuluttua ja ehkä muutoin ensi viikon alkupuolella viimeistään ne vuosien 1999-2000 Veikkausliigan pelaajabudjetit jo ainakin julkaista alustavalta pohjalta ilman liukuvia summien määrelukuja.

Vaikkakin FC Jokereiden osalta pelaajabudjetti saattaa kyllä jäädä siltikin liukuvaksi kun ne ovat aikoinaan merkitty kovinkin erikoisesti ilman valtavaa onnea jossa niitä olisi eroteltu selvemmin.

Huomistakin mietin, mutta tiukkaa tekee ja menee ehkä vähän turhan alustavaksi vaikka ilman muuta FC TPS:n pelaajabudjettien löytyminen tarkalleen vuosien 1999-2000 osalta hieman sitä tilannetta helpottaa.

Tässä näistä pohdinnoista huolimatta FC TPS:n tai oikeammin aina vuoden 1999 tai 2000 konkurssiuhkaan asti JPS TPS:n/TPS-jp:n yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja vuosilta 1996-2000 kun vuoden 1994 vastaavat luvut jätin toistaiseksi pois kun pelaajabudjetti on liukuva ja kun ei vieläkään ole tiedossa vuoden 1995 vastaavia lukuja muuna kuin oletuksena.

Vuosien 1999 ja 2000 pelaajabudjeteista tulee hieman muutakin asiaa sulkuihin ja 11.12.1999 aikaisintaan ja muutoin 1.1.2000 lähtien FC TPS on ollut aivan lopullisesti nykyisen TPS:n kutsumanimi jalkapallossa kun vuosina 1993-1999 tai 1994-1999 hieman vuoden 1993 konkurssin jälkeen nimitys oli virallisesti JPS TPS/TPS-jp ja epävirallisemmin entisen nimen mukainen FC TPS kun vuoteen 1993 asti ennen konkurssia kotimaisessa jalkapallossa TPS oli TPS, FC TPS tai TPS Jalkapallo nimeltään ja tietenkin myös ihan vain perinteinen Turun Palloseura:

TPS Veikkausliigassa 1996

Yleisbudjetti: 2,65 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 1,4 miljoonaa markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli pieni ja arvioitu olevan enintään miljoona markkaa. Yleensä ei sitäkään ja sen sanottiin olevan vain vähän parempi kuin Ilveksellä tai MP:llä eli sen 800 000 markkaa. Vuosiin 1994-1995 verrattuna vuonna 1996 palkattomuudesta ei TPS:ssä puhuttu ennen kautta, mutta ison rahan pelaajat saivat pysyä silti seurasta poissa mikäli he tulisivat palkkapyyntöineen sinne.)

TPS Veikkausliigassa 1997

Yleisbudjetti: 3,2 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 2 miljoonaa markkaa

TPS Veikkausliigassa 1998

Yleisbudjetti: 4,5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 2,25 miljoonaa markkaa

TPS Veikkausliigassa 1999

Yleisbudjetti: 5 miljoonaa markkaa (Ilman vakavia talousvaikeuksia TPS:ssä olisi ollut Jouko Narvanmaan eli toimitusjohtajan mukaan ennätyskausi kun toistaiseksi tuntematon Futisliigan yleisbudjettiennätys olisi lyöty. Ilman 800 000 markan erästäkin välitöntä negatiivivelkavelvoitemaksua ja monia muita velanhoitoon liittyviä maksuja ennätys olisi ollut totista totta.)

Pelaajabudjetti: 2,6 miljoonaa markkaa (Ilman vakavia talousvaikeuksia TPS:ssä olisi voitu Jouko Narvanmaan eli toimitusjohtajan mukaan maksaa hyvinkin korkeita palkkoja eli aina 4-4,5 miljoonaan markkaan asti. Keskimäärin hieman kuitenkin ruotsinkielisen alueen rannikon lehdissä niiden mukaan sen 3-3,5 miljoonaa markkaa.

Muutoinkin puhuttuna tuon vuoden rikkaimman TPS:n pelaajan palkkaa ei paljastettu, mutta pienimmilläänkin sen arvioitiin olleen 350 000 markkaa ja parhaimmillaan puhuttiin jopa vähän yli miljoonan markan ylittäneestäkin pelaajasta. Mestaruusbonusten sanottiin olevan huippupelaajilla enemmän kuin 135 000 markkaa kun kaikkiaan mestaruusbonusten piti kokonaismääränä olla puolesta miljoonasta miljoonan markkaa lisää mikäli TPS voittaisi Veikkausliigan mestaruuden.)

TPS Veikkausliigassa 2000

Yleisbudjetti: 4 miljoonaa markkaa (Talousvaikeuksien hoidon keskellä loppupelissä näinkin suuri yleisbudjetti oli pieni ihme. Etenkin kun ennen kautta osana velanhoitoa puhuttiin pienimmästä yleisbudjetista aikoihin ja ellei Ykkösen tai vuoden 2003 Veikkausliigan vastaavia ennakkopuheita lasketa niin ne olivat yksiä synkimpiä ennakkopuheita TPS:n historiassa aikoihin tai mitä nyt sitten nykyaikaan tullaan niin niissä on sitten jo oma sävynsä.)

Pelaajabudjetti: 1,6 miljoonaa markkaa (Talousvaikeuksien keskellä pahiten kärsivät pelaajat ja heiltä lähti miljoona markkaa velanmaksuun vaikka pahemmissa kielenkannoissa puhuttiin myös miljoonan menemisestä oheishenkilöstön tai seurapomojen taskuun.

Muutoinkin puhuttuna tuon vuoden rikkaimman TPS:n pelaajan palkkaa ei paljastettu, mutta pienimmillään sen arvioitiin olleen 135 000 markkaa ja suurimmillaan vain edellisen vuoden pienempiä lukuja vastaten eli sen 350 000 markkaa.

Mestaruusbonukset olivat käytännössä olematonta luokkaa ja tuolloin puhuttiin keskimäärin 60 000-80 000 markan mestaruusbonuksesta huippupelaajille mikäli TPS edes voittaisi mestaruuden ja muutoin puhuttiin 140 000 markasta enimmäisrajana mestaruusbonuksista puhuttaessa.)

[Piippu-Virtanen]

FF Jaron viimeinen markka-ajan yleisbudjetti on selvinnyt ja alustavasti se oli äärimmäisenkin hurja.

Jopa 7,6 miljoonaa markkaa kunnes se sitten alkoi siitä pienetä.

Syy oli sille, että tuossa kaikkein hurjimmassa yleisbudjetin luvussa olivat mukana kaikki mahdolliset suursponsorit joita Jaro epäonnistui hankkimaan itselleen haluamansa määrän verran ja lisäksi ainakin osin tuo hurjin yleisbudjetin luku oli tarkoitettu myös Jaron mahdollista paluuta varten Veikkausliigaan.

Kun Jaro ei saanut haluamaansa yleisbudjettia niin se yritti silti Ykkösessä pelata 5-6 miljoonan markan yleisbudjetin voimin vuonna 2001.

Ikävä kyllä vielä sekään ei talvella 2001 onnistunut vaan siitäkin jouduttiin karsimaan jolloin lähtökohtainen luku yleisbudjetissa oli liukuva vuonna 2001 vaihdelleen 3,6-4 miljoonan markan väliltä.

Samassa suhteessa pelaajabudjettikin oli aluksi huikea laskien siitä sitten melko merkittävästikin.

Lopulta yleisbudjetti oli täsmälleen sama FF Jarossa kuin vuotta aiemmin Ykkösessä 2000 eli 3,6 miljoonaa markkaa.

Pelaajien pettymyksen edes jonkinlaiseksi lievitykseksi pelaajabudjettia sentään korotettiin vuoteen 2000 nähden 200 000 markalla, mutta pettymykset olivat totisia pelaajistossa.

Kaiken kaikkiaan tässä ovat päivitetyt Jaron Ykkösen vuosien yleisbudjetit ja pelaajabudjetit Ykkösen vuosilta 1999-2001 jotka nyt ovat selvinneet vaikkakin vuoden 1999 suhteen on pelaajabudjetissa edelleen harmittavasti joko vähän alle 2 miljoonan markan tai vähän yli 2 miljoonan markan lukema:

Jaro Ykkösessä 1999

Yleisbudjetti: 4 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: Vähän alle 2 miljoonaa markkaa tai enintään vähän yli 2 miljoonaa markkaa

Jaro Ykkösessä 2000

Yleisbudjetti: 3,6 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 1,6 miljoonaa markkaa

Jaro Ykkösessä 2001

Yleisbudjetti: 3,6 miljoonaa markkaa tai noin 600 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli mitä tahansa 3,6 miljoonan markan-7,6 miljoonan markan luokkaa pitkin vuosien 2000-2001 välistä aikaa ennen vuoden 2001 Ykkösen alkua. Keskimäärin 5-6 miljoonaa markkaa.)

Pelaajabudjetti: 1,8 miljoonaa markkaa tai noin 300 000 euroa (Alustavasti sama pelaajabudjetti pienimmilllään oli tarjolla nimenomaan ensimmäiseksi eurovuodeksi 2002. Tämän kaiken lisäksi Jaron vuoden 2001 Ykkösen pelaajabudjetti heilahteli ennen kautta mitä tahansa 1,6-7 miljoonan markan väliltä ja useimmiten 2,5-4,75 miljoonan markan väliltä.)

[Piippu-Virtanen]

Tässä seuroja joita kuitenkin ainakin tässä vaiheessa voi vuoden 2001 Ykkösen perusteella nimittää sarjan miljoonaseuroiksi ja näiden jälkeen palaan vielä Ykkösen vuoden 2001 muutamaan muuhun ristiriitaiseen seuraan joista ainakin joillakin piti ennen kautta olla miljoonaluokan yleisbudjetti, mutta ne joutuivat alustaviin rahavaikeuksiin tai jo selviin rahavaikeuksiin vaikeuksiin, yhdellä on vaihdellut yleisbudjetti ja oikeastaan vähän kaikki hyvinkin hurjasti ja FF Jaro on varmistunut miljoonaseuraksi kun sen keskimääräinen yleisbudjetti löytyi yhdessä pelaajabudjetin kanssa:

FF Kraft: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja (Närpiön Kraftista on tosiaan ainakin näillä näkymin sattumanvaraisesti käytetty vuodesta 1997 eteenpäin myös nimitystä FF Kraft kun seuran jalkapallotoiminnassa tapahtui tuolloin melkoisia mullistuksia ja seuran toiminnan kasvaessa tuolloin kai muutenkin VPS:n kanssa tapahtuneen yhteistyön johdosta.)

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja, mutta Kraftista poiketen ei enää useita miljoonia markkoja välttämättä ollut yleisbudjetti kun se heikkeni edelleen ja se on voinut olla hyvinkin vain sen 2-2,5 miljoonaa markkaa.

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: Miljoona markkaa vähintään ja enintään 2,5 miljoonaa markkaa

TPV: Enintään 1,5 miljoonaa markkaa (TPV ainakin tiettävästi lähti kauteen vielä miljoonaseuran arvoisesti ennen kesän 2001 puolittain täydellistä romahdusta, syksyn käytännössä täydellistä romahdusta ja lopullinen konkurssi tunnetusti tapahtui vuoden lopussa.

Yleisesti ottaen TPV saattoi olla jo köyhempikin, ajoittain puhuttiin myös Ykkösen köyhimmästä miljoonaseurasta vuonna 2001 ellei sitten lopullisesti miljoonaseuraksi edes kaudeksi tuolloin päässyttä Hangon IK:ta lasketa ja muutoin TPV:n yleisbudjetti oli kai niinkin vähän kuin 700 000 markkaa heiketen tietenkin pitkin vuotta.

Lähtökohtaisesti näillä näkymin kuitenkin rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan TPV oli kuitenkin rikkaampi Ykkösessä 2001 aina kuin esimerkiksi HIFK/FC HIFK josta pian tulee myös puhetta.)

Hangon HIK: Ainakin miljoona markkaa (Ensimmäistä ja ainoaa kertaa ainakin lopullisen varmasti HIK:lla oli miljoonaseuran arvoinen yleisbudjetti Ykkösessä vuosien 1996-2001 välisen ajan päätteeksi. Tosin epävarmasti myös vuosina 1999-2000 HIK:lla on voinut olla miljoonaseuran tason yleisbudjetti käytettävissään. Mahdollisesti vuonna 2001 Hikkenillä on saattanut olla parempikin yleisbudjetti, mutta se on vielä epäselvää.)

Muista Ykkösen seuroista puhuttaessa tässä vaiheessa alustavia miljooniaseuroja oli ainakin FC Honka jonka yleisbudjetti oli suurin Ykkösessä vuonna 2001 niistä seuroista joilla ei ollut miljoonaa markkaa heittää pelikaudelle.

FC Hongalla oli vähintään 900 000 markkaa ja enimmäisraja pyöri 950 000-995 000 markassa. Ennen kautta FC Hongan piti olla miljoonaseura tuttuun tapaan, mutta siitä se sitten ainakin näillä näkymin pieneni riittävästi sinetöimään putoamisen miljoonaseurojen kerhosta.

Muista aiemmista Ykkösen miljoonaseuroista puhuttaessa HIFK/FC HIFK oli vuonna 2001 selvästi vuosia 1999-2000 köyhempi. Alustavasti sillä oli yleisbudjetti 700 000 markasta aina aivan enintään miljoonaan markkaan asti, mutta HIFK:n/FC HIFK:n tilanne heikkeni TPV:n tapaan kesällä 2001 tunnetusti melko dramaattisesti.

Ne sitten tietenkin loivat seuralle kaikkein kurjimman vuoden eli vuoden 2002 Ykkösessä jonka päätteeksi se joutui konkurssiin jossa paikan peri sittemmin reservijoukkue HIFK Soccer uutena FC HIFK:nä ja romahdus tiesi paikkaa aina Nelosesta saakka siinä missä Hikken tippui vain Kolmoseen asti ja TPV omassa konkurssissaan tippui vain Kakkoseen asti.

HIFK:n/FC HIFK:n hylkääminen ainakin omasta mielestäni vuoden 2001 Ykkösen miljoonaseuroista puhuttuna johtui siitäkin kun ainakin osittain siihen miljoonaan markkaan ainakin tunnuttiin lasketun eri lehdissä myös muita riippumattomia kuluja jotka eivät ainakaan kuullosta tai vaikuta kovinkaan miljoonaseuran tilanteelta.

FC Hämeenlinnan osalta tosiaan vuodelta 2001 Ykkösestä ei ole muuta tietoa toistaiseksi tullut vastaan pois lukien jo mainitsemaani talousarviota. Eri lehtiarvioissa on todettu sen olleen vaihtelevasti yksi pienimpiä seuroja ja parhaimmillaan jopa miljoonaseura.

Jotenkin lienee kuitenkin niin, että se sijoittuu ainakin tällä hetkellä parhaimmillaankin ilman muita todisteita yleisbudjettinsa osalta mitattuna HIFK:n/FC HIFK:n ja FC Hongan väliin ja huonoimmillaan paljon tätäkin kauemmas.

Miljoonaseurakin FC Hämeenlinna on voinut olla, mutta jos esimerkiksi jo Veikkausliigan karsintapelien aikaan puhuttiin talousvaikeuksista. Niiden mukaan seura ei pääse peleihin ja Veikkausliigan paikan jo tultua selväksi puhuttiin miljoonan markan ratkaisevan mahdollisen Veikkausliigaan lähtemisen normaalin kaavan mukaan tai sitten jopa Ykköseen jäämisen tai pahemmankin talouskatastrofin aiheuttaman alemmillekin sarjatasoille putoamisen.

Sellaiset puheet ja lehtijutut eivät ainakaan kuullosta miljoonaseuran tason arvoisilta puheilta.

Lisäksi seuralla tosiaan oli ollut kaksi tappiollista talousarvion vuottakin putkeen ennen Veikkausliigan kautta 2002.

Oulun Tervarit on viime päivinä ollut kyllä myös muistikuvieni ja tutkimusten pohjalta mahdollinen miljoonaseura Ykkösessä vuonna 2001 kuten oli vuonna 2000, mutta toisaalta vuonna 2001 se budjettitilanne edelliseen vuoteen heikkeni äärimmäisen rajusti.

Tai sitten kerta kaikkiaan sotken ne muistikuvat vuosiin 2002-2003 jolloin Tervareille tosiaan kävi huonosti ja yleisbudjetti vuoden 2002 kuluessa sen vuoden osalta oli jo hävettävänkin heikko ja tuolloisten juttujen mukaan vuoden 1998 Kakkosen yleisbudjetin tasolla tai sitäkin häpeällisempänä sitä alhaalla Tervareiden Kolmosen, Nelosen tai Vitosen vuosien tasoa.

Joskin tuo Kolmosen, Nelosen ja Vitosen vuoden taso taisi olla jo kauden jälkeen kun konkurssia oltiin melkein jo läpikäymässä tai sitten äärimmäisen voimakkaasti kärjistettyjä puheita ja lehtijuttuja.

Muutoin Tervareilla oli ehkä melko hyvä yleisbudjetti myös vuonna 2001 vaikka se ei olisi enää ollutkaan miljoonatasoa.

FC TPS:n talousarvio on ainoa mitä sen tilanteesta Ykkösessä vuonna 2001 toistaiseksi on löytynyt.

Jatkoa seuraa tulevaa ajatellen kunhan tietoa vain tulisi lisää!

[Piippu-Virtanen]

Viime aikojen vanhemman ajan TPS:n eli tässä tapauksessa TPS:n Jalkapallon osalta ollut vuoden 1992 tarkka Veikkausliigan ensimmäisen kauden pelaajabudjetti on nyt selvinnyt vaikka itse muu yleisbudjetti on jo tiedossa.

Se selvisi itse asiassa osana tuota vuoden 1993 TPS Jalkapallon konkurssijuttua.

Vuoden 1992 talousarvio ja nuo budjettiasiat piti alun perin toimittaa tietenkin uusiutuneille käräjäoikeuksille entisten raastuvanoikeuksien sijaan normaaleissa arkipäiväpuitteissa ja heti kun TPS Jalkapallon konkurssijuttu saatiin oikeudessa alkuun.

Valitettavasti kun niitä ei mitä erikoisimmista syistä toimitettu niin 27.7.1993 täytyi muun muassa osana tuota konkurssiin menemisen operaatiota suorittaa tiistaipäivän poliisioperaatio TPS Jalkapallon toimistolle joiden eräänlaisena poliisien valvojana ja talousarvion noutajana toimi TPS Jalkapallon pesänhoitaja ja varatuomari Heikki Schrey.

Toimistollakin oli ollut turkulaisittain ainakin jonkinlaista vastaan venkoiluakin ennen kuin lopulta talousarvio ainakin näillä näkymin noudettiin jostakin kassakaappien uumenista.

Ainakin niiden paperien mukaan oli ruotsinkielisten rannikon lehtien mukaan pelaajabudjetti ollut tarkalleen sanottuna 1,604 miljoonaa markkaa.

Muutamia muitakin lukuja mainittiin kuten esimerkiksi maksamattomiksi jääneet Turku TV:n TPS:n TV-ottelujen maksuhinnat.

Aiemmin luulin niitä vuoden 1993 luvuiksi, mutta kun suurilta osin tuossa TPS:n konkurssissa käytiin läpi juurikin jo vuoden 1992 ja vain osin vuoden 1993 tapahtumia kun tosiaan koko ongelmavaihe käsitti niiden lisäksi myös joitakin vuoden 1991 Futisliigan ajankin sotkuja mitä TPS:llä oli.

Loppupelissä vaikka tuo TPS:n osalta sattunut poliisin läsnäolo 27.7.1993 juurikin seuratoimistolla herätti huomiota niin loppupelissä kaikkiaan mitään dramaattista ei tapahtunut.

Ja mikäli nyt ihan välttämättä tapahtui niin muun muassa pahimpien nk. Kopari-Ketkujen 1980-luvun pidätystilanteisiin tai vuoden 1975 Kuopion alueen nk. Saastamoisen Tehdasalueen Sotkuihin nähden tapahtui hyvin vähän mitään sellaista varsinaista poliisin iskujoukon kaltaista mellastusta toimistotiloissa ainakaan.

Aion täsmentää tuota TPS:n vuoden 1992 Veikkausliigan tilannetta seuraavassa viestissä kun muutoin edelleen niitä vuoden 1992 Veikkausliigan seuroja ainakin täsmällisten yleisbudjettien ja pelaajabudjettien osalta puuttuu melko paljon.

[Piippu-Virtanen]

Veikkausliigan ensimmäisen vuoden eli vuoden 1992 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit toistaiseksi tulevat tähän lähtökohtaisessa yleisbudjettien järjestyksessä ja pelaajabudjettien järjestyksessä seuraavien seurojen osalta.

Lisäksi tulee ajatuksia toistaiseksi budjetoimattomilta seuroilta sulkuihin vaikkakin myös HJK:n, FC Hakan, FC Kuusysin, MYPA:n, FF Jaron, FC TPS:n, FC Ilveksen, RoPS:n ja osin MP:n osalta tulee ajatuksia lisääkin ja FC TPS:n osuutta on nyt tekstistä puhuttaessa jonkin verran vähennetty.

Valitettavasti epäselvyyksien takia yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ovat edelleen toistaiseksi useimmiten liukuvan alustavia puhuttaessa Veikkausliigasta 1992:

HJK: Yleisbudjetti oli arviolta 5-6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti enintään 4 miljoonaa markkaa (Valitettavasti HJK:lla oli tunnetusti Veikkausliigan ensimmäisestä mestaruudesta huolimatta aika paljon talousvaikeuksia. Yleisbudjetti saattoi olla niinkin pieni kuin vain 3,3 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti saattoi olla niinkin pieni kuin vain 1,65 miljoonaa markkaa. Joka tapauksessa HJK kuului Veikkausliigan nk. Rahaseuroihin vuonna 1992 myös vaikeuksistaan huolimatta.

Se ei kuitenkaan varsinkaan arvioista poiketen välttämättä ollut Veikkausliigan aloituskauden rikkain seura muuta kuin vain arvioissa. Futisliigan ennätysvuosista puhuttuna ja niihin verrattuna HJK oli kuin kalpea varjo niistä vuonna 1992 ainakin yleisbudjetin ja saatikka sitten pelaajabudjetista puhuttuna ja enemmän HJK:n olemus muistutti keskellä säästökuuria enemmän 1980-luvun SM-Sarjan vuosia kuin vuoden 1992 sen hetken nykyaikaista seuraa.)

MYPA: 4 miljoonaa markkaa ja 2,4 miljoonaa markkaa (Arvioissa MYPA:lla alustavasti yleisbudjetti oli 3,5-3,8 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2-2,35 miljoonaa markkaa. MYPA kuului Veikkausliigan tuon vuoden nk. Rahaseuroihin ostaessaan muun muassa juuri ennen kautta 12 pelaajaa yhteensä miljoonan markan hintaan ja mikäli HJK:lla todella oli riittävän vakavia talousvaikeuksia niin siinä tapauksessa MYPA sensaatiomaisesti olisi ollut jo vuonna 1992 suoraan 1. Divisioonasta/1-divisioonasta nousseena Veikkausliigan rikkain seura kuten myös vuonna 1993 jo täysin varmasti olikin.)

FC Kuusysi: 3,8 miljoonaa markkaa ja 2,35 miljoonaa markkaa (Arvioissa FC Kuusysillä alustavasti yleisbudjetti oli 3-4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2-2,15 miljoonaa markkaa. FC Kuusysi kuului Veikkausliigan tuon vuoden nk. Rahaseuroihin. FC Kuusysinkin kerrottiin kärsineen nk. Suomen Laman alkamisesta melko pahoin, mutta vähemmän kuin HJK:n tai FC Hakan.) 

FF Jaro: 3,5 miljoonaa markkaa ja 2,15 miljoonaa markkaa (Arvioissa FF Jarolla alustavasti yleisbudjetti oli 3-4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,85-2 miljoonaa markkaa tai puhuttuna toistaiseksi selviämättömän vuoden 1991 Futisliigan pelaajabudjetin tasoa. Yleisbudjetti oli 100 000 markkaa vähemmän kuin vuonna 1991 Futisliigassa mikäli se vain on totta ja sen pystyy vahvistamaan. FF Jaro kuului Veikkausliigan tuon vuoden nk. Rahaseuroihin.

FF Jaro vaikutti ihme kyllä kärsineen vielä vuonna 1992 vähiten nk. Suomen Laman käynnistymisestä verrattuna muihin Veikkausliigan nk. Rahaseuroihin joskin seuraukset mitä ilmeisemmin koventuivat Jarolle vasta vuoden 1993 Veikkausliigassa jolloin se ei mitä ilmeisimmin ainakaan kuulunut nk. Rahaseuroihin.)

FC TPS: 3 miljoonaa markkaa ja 1,604 miljoonaa markkaa (Arvioissa FC TPS:llä alustavasti yleisbudjetti oli 3-4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,6-3,3 miljoonaa markkaa tai puhuttuna toistaiseksi selviämättömän vuoden 1991 Futisliigan pelaajabudjetin tasoa.

FC TPS kuului viimeistä kertaa moneen vuoteen Suomen jalkapallon korkeimman sarjatason nk. Rahaseuroihin vuonna 1992. FC TPS:n osalta pelaajabudjetti oli ennen vuoden 1993 TPS Jalkapallon Konkurssin oikeudenkäynnin löytyneitä lehtijuttuja nk. Rahaseuroista puhuttaessa vuodelta 1992 kaikkein epäselvin.

Etenkin kun välillä FC TPS:llä sanottiin olleen todellakin kilpailukykyisiä pelaajapalkkoja ja toteutuneena se ei sitä ollut. Alustavissa kehuissa olleen Suomen parhaiten maksavimman jalkapalloseuran asema muuttui naurunalaiseksi.)

FC Jazz: 2,6 miljoonaa markkaa ja 1,04 miljoonaa markkaa

MP: Vähintään 800 000 markkaa-1,3 miljoonaa markkaa keskimäärin ja enintään 2,3 miljoonaa markkaa ja vähintään 230 000 markkaa-500 000 markkaa ja enintään 1,5 miljoonaa markkaa (MP on kyllä ollut näillä näkymin kolmanneksi köyhin seura Veikkausliigassa vuonna 1992 kun se kärsi muun muassa sponsoritappiot 250 000 markan muodossa vuoteen. Keskiarviot perustuvat aiemmin kerrottuihin MP:n nk. Mimmiliigan yleisbudjetteihin ja niihin verrattuihin 10-17,5 kertaa niitä suurempiin yleisbudjetteihin.

Pelaajabudjetti on epävarma tässä vaiheessa joskin MP:n osalta puhuttaessa alaraja eli 230 000 markkaa on todennäköisin, mutta myös aina 500 000 markkaan asti palkkaa on voitu maksaa. Enimmäisraja perustuu lähinnä kaikkein parhaimpiin mahdollisiin arvioihin, ilmeisesti oletettuun Veikkausliigan mestaruuteen tai huippusijoille pääsyyn ja vain mikäli MP olisi saanut riittävästi yleisöä kauden peleihinsä.

Se vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä. Yleisbudjetin ylärajatkin ovat sinänsä epäilyttäviä, mutta ainakin mahdollisempia toisin kuin koko ajan köyhtyvänä seurana vuosina 1993-1995 ennen vuoden 1996 Veikkausliigan köyhimmän seuran asemaa sarjassa vaikka ivallisesti sanottuna tuolloin oli jo isompi yleisbudjetti. MP:llä oli aika paljon velkoja ja pitkään harkittiin pelaajille palkattomuuttakin. Lopulta kuitenkin maksettiin palkkaa.)

FC Oulu: 750 000 markkaa ja 225 000 markkaa enintään (FC Oulun osalta yleisbudjetti oli Veikkausliigan toiseksi pienin ja FC Oulun palkanmaksu oli mahdollinen, mutta yläraja oli 225 000 markkaa. Keskimäärin FC Oulun sanottiin pitävän yllään 50 000-100 000 markan pelaajabudjettia ja enemmän sai ottaa myös tarpeen mukaan, mutta yläraja oli 225 000 markkaa. FC Oulun pelaajille maksettiin vähiten Veikkausliigassa vuonna 1992. Palkattomuuttakin harkittiin pitkään.)

KuPS: 600 000 markkaa ja pelaajille ei maksettu Veikkausliigassa (Futisliigan jälkeen ja vuoden 1991 2,3 miljoonan markan yleisbudjetin ja ainakin näillä näkymin melko hyvän ja toistaiseksi tuntemattoman pelaajabudjetin jälkeen KuPS:lla alkoi romahtaa aikaisempien rahavuosien ja rahavuosikymmenten jälkeen unelmat ja todella pitkän ajan jälkeen vuoden päätteeksi pudottiin vuodeksi 1993 kaikkien aikojen viimeiseen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan jossa palkattomuutta mahdollisesti saatettiin jatkaa tai sitten KuPS:ssa maksettiin erikoisesti siellä kyllä palkkaa toisin kuin Veikkausliigassa.

Huonoimmillaan tässä vaiheessa KuPS:n yleisbudjetti arviolta vuonna 1993 1. Divisioonassa/1-divisioonassa oli 500 000 markkaa ja parhaimmillaan jo todella suuri kun sponsorit alkoivat saneerauksen jälkeen palata seuran tukijoukkoihin.

Veikkausliigan kaudesta 1992 puhuttaessa taas konkurssi oli kolkutuksen päässä ainakin pahimmillaan ja osa velkojista halusi uskomattomasti vielä saneeraukseen suostumisen jälkeenkin seuraa konkurssiin jolloin oikeuden tuomareidenkin piti olla tiukkana jotta KuPS:n asema pelastuisi ja nämä sinnikkäimmät velkojat olisi pysyneet oikeasti kurissa ennen kuin he itse olisivat joutuneet oikeuteen muun muassa koronkiskonnasta KuPS:sia kohtaan.)

Toistaiseksi budjetoimattomien seurojen osalta tilanne ainakin toistaiseksi on tämä:

FC Haka: (Tämän seuran osalta tilannetta on ollut melko hankala selvittää. FC Hakalla oli vuonna 1991 Futisliigassa tai vuonna 1990 tässä vaiheessa Futisliigassa sinä vuonna seuran ennätysbudjetti niin yleisesti kuin pelaajistonkin osalta mitä se ei uhannut ennen 1990-luvun loppua.

Romahdus oli tälle seuralle ainakin mitä ilmeisimmin pahin nk. Suomen Laman vaikutuksesta johtuen. FC Haka ei vuosina 1992-1993 mitä ilmeisimmin ilman vankkoja muita todisteita ollut tämän johdosta Veikkausliigassa nk. Rahaseura. Ainakaan ei vielä 1992, mutta ei välttämättä vuonna 1993 myöskään.

FC Hakan yleisbudjetti oli keskimäärin huhuissa rikkaampi kuin RoPS:lla tai FC Ilveksellä joista varsinkin jälkimmäisen kiihtyminen velkaseuraksi tai köyhemmäksi seuraksi oli vuonna 1992 koventunut selvästi vuoden 1991 Futisliigaan verrattuna. FC Hakan vuoden 1992 Veikkausliigan yleisbudjetti vaihteli 2,5-2,9 miljoonan välillä keskimäärin ja yläraja oli 3,3 miljoonaa markkaa.

FC Hakan vuoden 1992 Veikkausliigan pelaajabudjetti vaihteli 1-1,65 miljoonan markan välillä ja saattoi olla vähän pienempi tai vähän suurempikin. Se ei vielä kovista huhuista huolimatta ollut vielä paljoakaan tuota suurempi.

Ja mikäli olikin niin ei ainakaan missään tapauksessa oletettujen huhujen eli ennen lamaa olleiden 2-3,5 miljoonan markan määriä ennen leikkauksia koska oletetussa vuoden 1992 Futisliigassa tai Veikkausliigassa ilman lamaakin FC Haka olisi leikannut pelaajabudjettiaan ainakin näillä näkymin jonkun verran vuoteen 1991 verrattuna.)

RoPS: (RoPS:n osalta vuoden 1992 Veikkausliigan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat täysiä mysteerejä monen muunkin vuoden tapaan. RoPS:n sanottiin pitäneen yllä edelleen keskivertaisen kotimaisen jalkapalloseuran mainetta. Toisaalta sen sanottiin olleen keskikastin alapuolellakin ja jopa köyhtymässäkin sen sanottiin olleen näkökannasta riippuen.

RoPS:n tosin köyhimmilläänkin sanottiin olleen MP:tä varakkaampi, mutta MP:n liukuvan budjettien tilanteen takia on vaikea sanoa mitään tarkkaa RoPS:stakaan.

RoPS:n yleisbudjetti on näillä näkymin ollut 1,4-2,6 miljoonan markan verran ja pelaajabudjetti sen 250 000-1,03 miljoonaa markkaa. RoPS:n kun sanottiin olleen viimeistään köyhempi kuin FC Jazzin, mutta toisaalta ainakin muutamissa Pohjois-Suomen sanomalehdissä RoPS:n sanottiin kiivaasti olleen FC Jazzia varakkaampi.

Joskin kuitenkin köyhempi kuin FC Haka tai Veikkausliigan nk. Rahaseurat.

FC Hakan ohella RoPS:n sanottiin olleen ainoa suhteellisen varakas seura ja joihinkin muihin 1990-luvun niukan elämän budjetteihin nähden RoPS:lla saattoi hyvinkin olla varaa pitää yllä kilpailukykyistä jalkapalloa tuolloin. Toisin kuin koko ajan köyhtyvällä ja jos ei köyhtyvällä niin ainakin velkaantuvalla FC Ilveksellä.)

FC Ilves: (FC Ilveksen osalta vuoden 1992 Veikkausliigan yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat olleet erittäin vaikeita selvittää. FC Ilves oli kilpailijaansa FC TPS:ään verrattuna selvästi köyhempi seura vaikkakin sen kilpailija liittyi köyhäilykisaan vuodeksi 1993 velkoja niskassaan. FC Ilveksellä oli ollut paha velkaantumisen aste jo Futisliigassakin vuonna 1991 jo ainakin ellei myös jo vuonna 1990 tai tätä aiemmin SM-Sarjassakin.

Toki FC Ilveksellä oli ollut ainakin näillä näkymin vielä 1991 Futisliigassa isompi yleisbudjetti ja pelaajabudjetti kuin mitä vuonna 1992 Veikkausliigassa oli. FC Ilves on saattanut viimeistä kertaa olla palkallista keskitasoa edustanut seura.

Vuonna 1992 sen kilpailijat FC TPS:n nk. Rahaseuran aseman vuoksi olivat enimmäkseen RoPS ja FC Haka joista tosin FC Haka tuntui ainakin olevan varakkaampi kuin mitä RoPS, mutta se voi olla myös toisin päin. FC Ilveksen sanottiin kuitenkin olevan MP:tä rikkaampi.

Sekin oli samaa RoPS:n tapaan. FC Ilveksen yleisbudjetti oli mitä ilmeisimmin 1,4 miljoonaa markkaa-2,6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti ainakin näillä näkymin 250 000-1,03 miljoonaa markkaa.

Aavistuksen verran on voinut olla vähemmän rahaa sillä kuin RoPS:lla ja FC Hakalla, mutta ei ainakaan vielä liian paljon vähemmän.

 Välillä FC Ilves oli ainakin Pirkanmaan eri lehdissä sanottuna rikkaampi kuin FC Jazz tai jopa FC Haka, mutta ei missään tapauksessa esimerkiksi FC TPS:n tasoa eikä myöskään muita Veikkausliigan nk. Rahaseuroja.

Myöskään vuonna 1992 FC Ilves ei ollut vuosien 1993-1996 alustavista Veikkausliigan puheista poiketen harkitsemassa palkattomuutta pelaajilleen, mutta ei se ollut niitä liikaa maksamassakaan eli FC Ilveksen asema vuonna 1992 oli hieman sama budjetillisesti kaiketi periaatteessa kuin mitä oli vuoden 1996 Veikkausliigassa FC TPS:n asema ainakin hieman. Tosin pronssia ei FC Ilvekselle vuonna 1992 tullut vaan jaettu kasipaikka juurikin FC TPS:n kanssa.)

Mikäli vain jollakin on tarkempaa noista Veikkausliigan ensimmäisen vuoden yleisbudjeteista tai pelaajabudjeteista niin saa toki edelleen täydentää puuttuvia tietoja!

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2000 Ykkösen miljoonaseuroista puhuttaessa jätin eilen ulos Hangon HIK:n.

Hikkenin osalta on tullut vähän lisää tietoa rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien kautta, mutta ne edelleen ovat hyvin ristiriitaisia ja ne tiedot ovat voineet sekoittua vuoden 2001 vastaavaan Ykkösen vuoteen.

HIK:lla kun tämän hetken uusimmissa melko vahvoissa arvioissa vuotta 2000 koskien kerrottiin sen jo saavuttaneen Ykkösessä 1,3 miljoonan markan yleisbudjetin ainakin.

En ole kuitenkaan tästä puhuttaessa aivan varma.

Etenkin kun edelleen on myös niitä näkökantoja joiden mukaan HIK vaan kasvoi miljoonaseuraksi, joutui vauhtisokeaksi ja yksinkertaisesti vuoden 2001 päätteeksi romahti Kolmoseen juurikin miljoonaseurana tapahtuneiden rahantuhlauksien muodossa.

Tällä hetkellä kun muuten Hikkenin vuoden 2000 Ykkösen yleisbudjetti vaikuttanee olleen mitä tahansa noin 700 000 markan-miljoonan markan välilltä eli melko saman suuntainen kuin mitä esimerkiksi vuonna 2001 piti olla FC HIFK:llä.

Vaikka tämä onkin äärimmäisen poikkeuksellista niin ainakin tässä vaiheessa olen päättänyt lisätä HIK:n tuohon vuoden 2000 Ykkösen miljoonaseurojen listalle, mutta sen asema kuitenkin tulee olemaan ehdollinen jolloin poikkeuksellisesti miljoonaseurojen määrä on toistaiseksi liukuva vaihdelleen 10-11 kappaleeseen.

Päivitän miljoonaseurojen tilanteen vuodelta 2000 seuraavaan viestiin ja näillä näkymin mahdollisen vuoden 2000 poikkeuksen johdosta en toistaiseksi lisää Hikkeniä ainakaan vuoden 1999 miljoonaseurojen listalle ilman joitakin erittäin vahvoja todisteita.

Tuolloin vuonna 1999 kun ei vielä muutenkaan ollut rannikon ruotsinkielisenkään alueen lehdissä puhetta Hikkenin olemisesta kovinkaan todennäköisesti miljoonaseura toisin kuin miltä nyt sentään jo vuosien 2000-2001 osalta näyttää olleen.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2000 Ykkösessä ainakin seuraavat 10-11 seuraa pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen kun alustavasti poikkeuksena tulee mukaan hyvin ehdollisena tässä vaiheessa Hangon HIK:

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

KuPS: 3,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: 2,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 4 miljoonaa markkaa

Atlantis FC: 2,5 miljoonaa markkaa

Tervarit: 1,8 miljoonaa markkaa

TPV: 1,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 3,55 miljoonaa markkaa (TPV:n osalta puhuttaessa sillä kerrottiin Ykkösessä olleen parhaimmillaan melkein vuoden 1999 Veikkausliigaa vastannut yleisbudjetti ja muutoinkin sen todettiin olleen melko varakas. Varaa oli muun muassa maksaa Juha Sipilälle ja Miika Juntuselle seurasta ulosheittorahanakin 700 000 markkaa joko yhteensä tai miestä kohti eli isoimmillaan 1,4 miljoonaa markkaa hieman asiayhteydestä riippuen kun seurajohto ei näistä kahdesta kaverista oikein pitänyt ja näkemyserot olivat hieman turhan suuria. Perinteitä vaalien päädyttiin sitten ennen pitkää konkurssiin vuoden 2001 loppupuolella ja talousvaikeudet käynnistyivät jo vuoden 2000 puolella. Vaikkakin perinteet niissä taisivat olla jo vuosina 1997-1999 olleissakin asioissa ja etenkin pikavisiittimäisellä kaudella 1999 Veikkausliigassa.)

Hangon HIK: 1,3 miljoonaa markkaa (Hangon IK:n asema tässä vaiheessa on vuoden 2001 Ykkösestä poiketen hyvin alustava. Olen myös valmis heittämään tämän seuran ulos miljoonaseurojen kerhosta heti mikäli löytyy riittävän vahvoja muita todisteita siitä, että HIK ei olisi ollut miljoonaseura vuoden 2000 Ykkösessä. Rannikon ruotsinkielisen alueen lehtien mukaan kuitenkin HIK alkoi saada ja oli saanutkin melko paljon uusia tukijoita joilla oli entisiin vuosien 1997-1999 tukijoihin verrattuna enemmän kyllä tarjota taloudellista tukea, mutta toisaalta taas niitä lukuja on voitu valitettavasti sekoittaa vuoden 2001 Ykkösen kauteen jolloin jo ihan viimeistään HIK oli jo miljoonaseura Ykkösessä. HIK:n muu yleisbudjetti vuoden 2000 Ykkösessä olisi muussa tapauksessa mitä tahansa 700 000 markan-1 miljoonan markan väliltä olematta kuitenkaan ilman muuta vahvistusta asialle miljoonaseura.)

Kraft: Ainakin 1,04 miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja vuoden 1999 tapaan.

FC Honka: Ainakin 1,02 miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja pelaajabudjetin kerrottiin olleen erittäin korkeatasoinen, mutta yleisbudjetin ja pelaajabudjetin sanottiin olleen pienentynyt tällä hetkellä vielä tarkoilta rajoiltaan osin epävarmaan vuoden 1999 Ykkösen vastaaviin nähden ja myös mahdollisesti muutaman tätä vuotta aiemman Ykkösen sarjakauteen nähden selvästi.

TP-Seinäjoki: Ainakin 1,03 miljoonaa markkaa, mutta Kraftista ja FC Hongasta poiketen sillä ei ollut useita miljoonia markkoja vaan enimmillään vain sen ehkä parin-kolmen miljoonan markan luokkaa koska sen yleisbudjetti vuoteen 1999 nähden oli pienentynyt.

FC HIFK/HIFK: 1,01 miljoonaa markkaa millä se oli Ykkösen köyhin miljoonaseura vuonna 2000.