Historiaa liigajoukkueiden taloudesta

[Piippu-Virtanen]

Vuosien 2002-2003 aikaisista Ykkösen vuosista puhuttaessa vuosi 2003 alkaa olla melkein kokonaan valmis niin yleisbudjettien kuin pelaajabudjettien osalta sinä vuonna.

Ne alkoivat ihme kyllä olla lopulta yllättävän pieniä jo tuolloin vaikka muutamalla seuralla on aika suurikin yleisbudjetti kaikkiaan ja myöskin pelaajabudjetti!

Lopullisen julkaisun esteenä vuoden 2003 Ykkösen osalta on vain kaksi raivostuttavan vähäisen budjetillisen tiedon seuraa ja ne tulevat tähän alle:

PP-70

Lappeenrannan Rakuunat

Näistä kahdesta seurasta ei tosiaan tunnu löytyvän ei niin yhtään mitään budjetillista tietoa.

Vanhalla Futisforumilla saattoi olla tosin jotain budjetillista tietoa näistä, mutta sen hävittyä jo historian lehdille on erittäin vaikea sanoa yhtään mitään.

Ennen noita seuroja jo muun muassa erittäin vaikeasti löydettävän OLS:n jalkapallo-osaston yleisbudjetti ja pelaajabudjetti löytyi ja melkein mahdottoman vaikeana pidin löytää FC Kuusankosken ja FC Korsholmin yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja, mutta nekin lopulta löytyivät vihdoin ja viimein pari-kolme päivää sitten.

FC Korsholmin yleisbudjetti ja pelaajabudjetin tapauksessa niiden kerrottiin romahtaneen vuodesta 2002, mutta siltikään se ei näillä näkymin ollut köyhin seura tai pienin seura.

Kun mielestäni köyhimmän seuran asemasta saattoivat kisata taas kerran Rakuunat ja PP-70, mutta ehkä vuosiin 2004-2006 verrattuna niillä oli ehkä parempikin taloudellinen asema?

Muussa tapauksessa nimittäin köyhimmät ja pienimmät seurat saattaisivat olla kaikkien pitkien etsintöjen jälkeen VG-62 ja OLS.

Vuoden 2002 Ykkösen osalta taitaa etsinnät kestää vielä huomattavankin ajan verran pidempään verrattuna vuoden 2003 vastaaviin kun niitä lopulta alkoi sittenkin löytyä.

Eräässä vaiheessa tosin olin sanomani mukaisesti lopettanut niidenkin etsinnän ennen sitten toisiin ajatuksiin tulemista ja vielä kerran isompaa yritystä etsiä niitä rannikon ruotsinkielisistä lehdistä.

Osin myös Kaleva-lehden ja muutaman muun Pohjois-Suomen sanomalehden vanhempien numerojen etsintä auttoi hieman asiassa myöskin.

Saa vain nähdä, että mikä on Rakuunoiden ja PP-70:n tilanne sitten lopulta.

Välillä ne tunnetusti joko olivat pienpalkallisia seuroja tai palkattomia, mutta mielestäni se palkattomuusjakso kohdistui enemmän vuosiin 2004-2006 kuin vuoteen 2003.

Lisätietoa mielellään odottelen mikäli joku vain muistaisi tuon Ykkösen vuoden 2003 kahden hankalan seuran tilanteen.

[Piippu-Virtanen]

Mikkelin Palloilijoiden eli MP:n yleisbudjetteja joiltakin vuosilta tulee seuraavaksi tässä ja vuoden 2003 yleisbudjetin osalta oli pakko korjata sarjataso kun eihän MP Ykkösessä pelannut sinä vuonna, mutta piti yllä korkeaa yleisbudjettia tuolloin muuten vaan ja heti kun se toipui murheellisesta FC Mikkeli-osuudestaan:

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2003: 140 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2004: 150 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2005: 165 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2006: 155 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2009: 170 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2010: 220 000 euroa

[Piippu-Virtanen]

Viime aikoina Hangon HIK:n lisäksi olen kuullut myös yhdestä mahdollisesta uudesta vanhempien aikojen miljoonaseurasta ja tällä kertaa Kakkosesta puhuttaessa.

Se seura olisi saattanut olla yleensä melko pienenä, mutta aggressiivisista pelaajabudjeteistaan tunnetusta FC Viikingeistä joka tosiaan on saattanut kerran ainakin olla miljoonaseura Kakkosessa.

Vahvimmat vuodet tälle tapahtumalle tietenkin ovat vuodet 1996 tai 2001 ja melkein varmasti ilman ihmeitä olettaisin sen olleen jälkimmäinen vuosi koska sitä ennen FC Viikinkien oli kerrottu kasvattaneen Kolmosessa ennen Kakkosen pelikauttaan enemmänkin vuosi vuodelta yleisbudjettiaan vähin erin aina siihen huippulukemaan eli myöskin hieman Hangon HIK:n tyyliin 1,3 miljoonaan markkaan asti.

Vuonna 1997 tietenkin Kolmosessa FC Viikingit kuului nk. Kolmosen Eliittiseuroihin jotka olivat ohittaa Ykkösen murheellisen pienbudjettiseuran IF Gnistanin olemalla sitäkin rikkaampia tai hyvin saman tason seuroja. Vuosina 1998-2000 Kolmosessa FC Viikingit kasvattivat yleisbudjettiaan olemaan keskimäärin kaudesta riippuen tai ihan kausinakin olemaan 600 000-700 000 markkaa vuosittain.

Vuodeksi 2001 oletetulla Kolmoseen jäämiselläkin FC Viikinkien sanottiin olevan alustavasti miljoonaseura sielläkin kun taloustilanne oli kasvanut niin suuriin lukuihin kuin oli.

Sillä erittäin epävarmalla ja melkein olemattoman varmuuden muulla Kakkosen miljoonaseuran kaudella eli vuonna 1996 tuolloin vielä vanhemman Vuosaaren Viikinkien nimen alla esimerkiksi tuolla 1,3 miljoonalla markalla olisi ollut uskomattoman paljon enemmän arvoa siinä sarjassa kuin sitten vuonna 2001 jolloin miljoonaseuroja oli jo paljon enemmän ja koko pelitaso oli jo toista kun tuolloin oli.

Tosin 1,3 miljoonalla markalla olisi ollut vuoden 2001 Kakkosen kaudella miljoonaseurojen alapäässä kun köyhin miljoonaseura ainakin näillä näkymin oli FC KooTeePee kiitos melkoisen korkean valmentajapalkan ja useiden muidenkin oheishenkilöiden palkkojen joiden sanottiin olevan uskomattoman korkeita vaikka ilman niitä FC KooTeePee olisi parhaimmillaan todella ollut jo lähempänä Suomen rikkaimpia Kakkosen seuroja ellei peräti jo ehkä rikkainkin.

Mikäli joka tapauksessa FC Viikingit eivät olleet miljoonaseura Kakkosessa vuonna 2001 niin suurin piirtein heillä sitten olisi ollut muista 600 000-700 000 markan kausista poiketen se yleisbudjetti 700 000-900 000 markkaa.

Vanhempien aikojen Kolmosessakin tuolloisten Vuosaaren Viikinkien kerrottiin omaavan jo melko ison yleisbudjetin, mutta tuolloin yläraja on taitanut pyöriä vielä esimerkiksi vuotta 1997 ja sen vuoden Kolmosta huomattavasti todennäköisemmin jo 600 000-700 000 markan alueella ja vanhemman aikojen loppuvuosien 3. Divisioonassa/3-divisioonassa 1990-luvun alussa on yläraja voinut hyvinkin pyöriä lamavuosina vain 500 000 markan tasolla.

Esimerkiksi vuonna 2001 FC Viikinkien kerrottiin maksaneen erittäin kovia palkkoja muun muassa entiselle RoPS:n pelaajalle eli Aleksei Zhukoville ja entiselle MyPa:n pelaajalle Vjatsheslav Malakejeville.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2001 Ykköseen liittyy uusi miljoonaseura tai tavallaan jo arvelemani, mutta lähes tietämättömäksi talousarviotaan huomioimatta jäänyt joukkue.

Kyseinen joukkue oli tuttuakin tutumpi ja edelleen joidenkin mielestä ehkä Ykköseen turhankin suurella yleisbudjetilla nousua tavoitellut FC TPS.

Yleisbudjetti selvisi kyllä, mutta pelaajabudjetti ei aivan täysin.

Tosin talouden tervehdytyksen onnistuttua pääosin toki lopulta tappiollista talousarviota huomioimatta FC TPS:llä sanottiin olleen Ykkösen suurimpia, mutta ei suurinta pelaajabudjettia ja tuntui melkein kuin se olisi jo pelannut sen ajan lähivuosien Veikkausliigassa mikä tarkoittaisi ehkä enintään 2,5 miljoonaa markkaa ja varmuudella vähintään sen 1,8 miljoonaa markkaa eli Jaron luokkaa oli kyllä näillä näkymin pelaajabudjetti.

Arvioisin sen olleen ilman ihmeitä 2-2,5 miljoonaa markkaa kun ei se aivan liian suuri ollut ja ei Ykkösen suuremmillakaan miljoonaseuroilla ollut hirvittävästi kai enempää pelaajabudjetit tuolloin vaikkakin muutamalla suurimmalla miljoonaseuralla pelaajabudjetit olivat jo todella suurta luokkaa kun Ykkösen rahavuodet alkoivat huipentua.

Laitan tuon FC TPS:n tilanteen päivityksen tuohon miljoonaseurojen viestiin ja ehkä lisään myös FC TPS:n vuosipäivityksen sille.

[Piippu-Virtanen]

Tässä seuroja joita kuitenkin ainakin tässä vaiheessa voi vuoden 2001 Ykkösen perusteella nimittää sarjan miljoonaseuroiksi ja näiden jälkeen palaan vielä Ykkösen vuoden 2001 muutamaan muuhun ristiriitaiseen seuraan joista ainakin joillakin piti ennen kautta olla miljoonaluokan yleisbudjetti, mutta ne joutuivat alustaviin rahavaikeuksiin tai jo selviin rahavaikeuksiin vaikeuksiin, yhdellä on vaihdellut yleisbudjetti ja oikeastaan vähän kaikki hyvinkin hurjasti ja FC TPS on varmistunut miljoonaseuraksi kun sen keskimääräinen yleisbudjetti löytyi yhdessä pelaajabudjetin kanssa:

FF Kraft: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja (Närpiön Kraftista on tosiaan ainakin näillä näkymin sattumanvaraisesti käytetty vuodesta 1997 eteenpäin myös nimitystä FF Kraft kun seuran jalkapallotoiminnassa tapahtui tuolloin melkoisia mullistuksia ja seuran toiminnan kasvaessa tuolloin kai muutenkin VPS:n kanssa tapahtuneen yhteistyön johdosta.)

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja, mutta Kraftista poiketen ei enää useita miljoonia markkoja välttämättä ollut yleisbudjetti kun se heikkeni edelleen ja se on voinut olla hyvinkin vain sen 2-2,5 miljoonaa markkaa.

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

FC TPS: 3,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: Miljoona markkaa vähintään ja enintään 2,5 miljoonaa markkaa

TPV: Enintään 1,5 miljoonaa markkaa (TPV ainakin tiettävästi lähti kauteen vielä miljoonaseuran arvoisesti ennen kesän 2001 puolittain täydellistä romahdusta, syksyn käytännössä täydellistä romahdusta ja lopullinen konkurssi tunnetusti tapahtui vuoden lopussa.

Yleisesti ottaen TPV saattoi olla jo köyhempikin, ajoittain puhuttiin myös Ykkösen köyhimmästä miljoonaseurasta vuonna 2001 ellei sitten lopullisesti miljoonaseuraksi edes kaudeksi tuolloin päässyttä Hangon IK:ta lasketa ja muutoin TPV:n yleisbudjetti oli kai niinkin vähän kuin 700 000 markkaa heiketen tietenkin pitkin vuotta.

Lähtökohtaisesti näillä näkymin kuitenkin rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan TPV oli kuitenkin rikkaampi Ykkösessä 2001 aina kuin esimerkiksi HIFK/FC HIFK josta pian tulee myös puhetta.)

Hangon HIK: Ainakin miljoona markkaa (Ensimmäistä ja ainoaa kertaa ainakin lopullisen varmasti HIK:lla oli miljoonaseuran arvoinen yleisbudjetti Ykkösessä vuosien 1996-2001 välisen ajan päätteeksi. Tosin epävarmasti myös vuosina 1999-2000 HIK:lla on voinut olla miljoonaseuran tason yleisbudjetti käytettävissään. Mahdollisesti vuonna 2001 Hikkenillä on saattanut olla parempikin yleisbudjetti, mutta se on vielä epäselvää.)

Muista Ykkösen seuroista puhuttaessa tässä vaiheessa alustavia miljooniaseuroja oli ainakin FC Honka jonka yleisbudjetti oli suurin Ykkösessä vuonna 2001 niistä seuroista joilla ei ollut miljoonaa markkaa heittää pelikaudelle.

FC Hongalla oli vähintään 900 000 markkaa ja enimmäisraja pyöri 950 000-995 000 markassa. Ennen kautta FC Hongan piti olla miljoonaseura tuttuun tapaan, mutta siitä se sitten ainakin näillä näkymin pieneni riittävästi sinetöimään putoamisen miljoonaseurojen kerhosta.

Muista aiemmista Ykkösen miljoonaseuroista puhuttaessa HIFK/FC HIFK oli vuonna 2001 selvästi vuosia 1999-2000 köyhempi. Alustavasti sillä oli yleisbudjetti 700 000 markasta aina aivan enintään miljoonaan markkaan asti, mutta HIFK:n/FC HIFK:n tilanne heikkeni TPV:n tapaan kesällä 2001 tunnetusti melko dramaattisesti.

Ne sitten tietenkin loivat seuralle kaikkein kurjimman vuoden eli vuoden 2002 Ykkösessä jonka päätteeksi se joutui konkurssiin jossa paikan peri sittemmin reservijoukkue HIFK Soccer uutena FC HIFK:nä ja romahdus tiesi paikkaa aina Nelosesta saakka siinä missä Hikken tippui vain Kolmoseen asti ja TPV omassa konkurssissaan tippui vain Kakkoseen asti.

HIFK:n/FC HIFK:n hylkääminen ainakin omasta mielestäni vuoden 2001 Ykkösen miljoonaseuroista puhuttuna johtui siitäkin kun ainakin osittain siihen miljoonaan markkaan ainakin tunnuttiin lasketun eri lehdissä myös muita riippumattomia kuluja jotka eivät ainakaan kuullosta tai vaikuta kovinkaan miljoonaseuran tilanteelta.

FC Hämeenlinnan osalta tosiaan vuodelta 2001 Ykkösestä ei ole muuta tietoa toistaiseksi tullut vastaan pois lukien jo mainitsemaani talousarviota. Eri lehtiarvioissa on todettu sen olleen vaihtelevasti yksi pienimpiä seuroja ja parhaimmillaan jopa miljoonaseura.

Jotenkin lienee kuitenkin niin, että se sijoittuu ainakin tällä hetkellä parhaimmillaankin ilman muita todisteita yleisbudjettinsa osalta mitattuna HIFK:n/FC HIFK:n ja FC Hongan väliin ja huonoimmillaan paljon tätäkin kauemmas.

Miljoonaseurakin FC Hämeenlinna on voinut olla, mutta jos esimerkiksi jo Veikkausliigan karsintapelien aikaan puhuttiin talousvaikeuksista. Niiden mukaan seura ei pääse peleihin ja Veikkausliigan paikan jo tultua selväksi puhuttiin miljoonan markan ratkaisevan mahdollisen Veikkausliigaan lähtemisen normaalin kaavan mukaan tai sitten jopa Ykköseen jäämisen tai pahemmankin talouskatastrofin aiheuttaman alemmillekin sarjatasoille putoamisen.

Sellaiset puheet ja lehtijutut eivät ainakaan kuullosta miljoonaseuran tason arvoisilta puheilta.

Lisäksi seuralla tosiaan oli ollut kaksi tappiollista talousarvion vuottakin putkeen ennen Veikkausliigan kautta 2002.

Oulun Tervarit on viime päivinä ollut kyllä myös muistikuvieni ja tutkimusten pohjalta mahdollinen miljoonaseura Ykkösessä vuonna 2001 kuten oli vuonna 2000, mutta toisaalta vuonna 2001 se budjettitilanne edelliseen vuoteen heikkeni äärimmäisen rajusti.

Tai sitten kerta kaikkiaan sotken ne muistikuvat vuosiin 2002-2003 jolloin Tervareille tosiaan kävi huonosti ja yleisbudjetti vuoden 2002 kuluessa sen vuoden osalta oli jo hävettävänkin heikko ja tuolloisten juttujen mukaan vuoden 1998 Kakkosen yleisbudjetin tasolla tai sitäkin häpeällisempänä sitä alhaalla Tervareiden Kolmosen, Nelosen tai Vitosen vuosien tasoa.

Joskin tuo Kolmosen, Nelosen ja Vitosen vuoden taso taisi olla jo kauden jälkeen kun konkurssia oltiin melkein jo läpikäymässä tai sitten äärimmäisen voimakkaasti kärjistettyjä puheita ja lehtijuttuja.

Muutoin Tervareilla oli ehkä melko hyvä yleisbudjetti myös vuonna 2001 vaikka se ei olisi enää ollutkaan miljoonatasoa.

Jatkoa seuraa tulevaa ajatellen kunhan tietoa vain tulisi lisää!

[Piippu-Virtanen]

FC TPS:n yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja tulee nyt tähän viestiin kokoelmaviestinä vuosilta 1996-2001 Veikkausliigasta ja Ykkösestä puhuttaessa.

Tämän pienen kokoelmaviestin mahdollisti se, että pitkään sen kateissa olleen vuoden eli 2001 Ykkösen vuoden talousarviota huomioimatta ei FC TPS:stä oikein löytynyt paljoa mitään kerrottavan arvoista asiaa budjetillisesti puhuttaessa

Vuosien 1999-2000 Veikkausliigan pelaajabudjetit ovat saamassa täten melkein huipennuksensa, mutta laittamisesta vieläkään en tiedä.

Kun mielessäni olisi vielä kerran yrittää etsiä niitä FC Jokereiden tarkempia pelaajabudjetteja. Muutoin ensi viikon alkupuolella laitan viimeistään ne vuosien 1999-2000 Veikkausliigan pelaajabudjetit jolloin jo ainakin aion julkaista alustavalta pohjalta ne ilman liukuvia summien määrelukuja mikäli mahdollista.

Vaikkakin FC Jokereiden osalta pelaajabudjetti saattaa kyllä jäädä siltikin liukuvaksi kun ne ovat aikoinaan merkitty kovinkin erikoisesti ilman valtavaa onnea jossa niitä olisi eroteltu selvemmin.

Vuoden 2001 pelaajabudjetista tulee hieman muutakin asiaa sulkuihin ja 11.12.1999 aikaisintaan ja muutoin 1.1.2000 lähtien FC TPS on ollut aivan lopullisesti nykyisen TPS:n kutsumanimi jalkapallossa kun vuosina 1993-1999 tai 1994-1999 hieman vuoden 1993 konkurssin jälkeen nimitys oli virallisesti JPS TPS/TPS-jp ja epävirallisemmin entisen nimen mukainen FC TPS kun vuoteen 1993 asti ennen konkurssia kotimaisessa jalkapallossa TPS oli TPS, FC TPS tai TPS Jalkapallo nimeltään ja tietenkin myös ihan vain perinteinen Turun Palloseura:

TPS Veikkausliigassa 1996

Yleisbudjetti: 2,65 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 1,4 miljoonaa markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli pieni ja arvioitu olevan enintään miljoona markkaa. Yleensä ei sitäkään ja sen sanottiin olevan vain vähän parempi kuin Ilveksellä tai MP:llä eli sen 800 000 markkaa. Vuosiin 1994-1995 verrattuna vuonna 1996 palkattomuudesta ei TPS:ssä puhuttu ennen kautta, mutta ison rahan pelaajat saivat pysyä silti seurasta poissa mikäli he tulisivat palkkapyyntöineen sinne.)

TPS Veikkausliigassa 1997

Yleisbudjetti: 3,2 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 2 miljoonaa markkaa

TPS Veikkausliigassa 1998

Yleisbudjetti: 4,5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 2,25 miljoonaa markkaa

TPS Veikkausliigassa 1999

Yleisbudjetti: 5 miljoonaa markkaa (Ilman vakavia talousvaikeuksia TPS:ssä olisi ollut Jouko Narvanmaan eli toimitusjohtajan mukaan ennätyskausi kun toistaiseksi tuntematon Futisliigan yleisbudjettiennätys olisi lyöty. Ilman 800 000 markan erästäkin välitöntä negatiivivelkavelvoitemaksua ja monia muita velanhoitoon liittyviä maksuja ennätys olisi ollut totista totta.)

Pelaajabudjetti: 2,6 miljoonaa markkaa (Ilman vakavia talousvaikeuksia TPS:ssä olisi voitu Jouko Narvanmaan eli toimitusjohtajan mukaan maksaa hyvinkin korkeita palkkoja eli aina 4-4,5 miljoonaan markkaan asti. Keskimäärin hieman kuitenkin ruotsinkielisen alueen rannikon lehdissä niiden mukaan sen 3-3,5 miljoonaa markkaa.

Muutoinkin puhuttuna tuon vuoden rikkaimman TPS:n pelaajan palkkaa ei paljastettu, mutta pienimmilläänkin sen arvioitiin olleen 350 000 markkaa ja parhaimmillaan puhuttiin jopa vähän yli miljoonan markan ylittäneestäkin pelaajasta. Mestaruusbonusten sanottiin olevan huippupelaajilla enemmän kuin 135 000 markkaa kun kaikkiaan mestaruusbonusten piti kokonaismääränä olla puolesta miljoonasta miljoonan markkaa lisää mikäli TPS voittaisi Veikkausliigan mestaruuden.)

TPS Veikkausliigassa 2000

Yleisbudjetti: 4 miljoonaa markkaa (Talousvaikeuksien hoidon keskellä loppupelissä näinkin suuri yleisbudjetti oli pieni ihme. Etenkin kun ennen kautta osana velanhoitoa puhuttiin pienimmästä yleisbudjetista aikoihin ja ellei Ykkösen tai vuoden 2003 Veikkausliigan vastaavia ennakkopuheita lasketa niin ne olivat yksiä synkimpiä ennakkopuheita TPS:n historiassa aikoihin tai mitä nyt sitten nykyaikaan tullaan niin niissä on sitten jo oma sävynsä.)

Pelaajabudjetti: 1,6 miljoonaa markkaa (Talousvaikeuksien keskellä pahiten kärsivät pelaajat ja heiltä lähti miljoona markkaa velanmaksuun vaikka pahemmissa kielenkannoissa puhuttiin myös miljoonan menemisestä oheishenkilöstön tai seurapomojen taskuun.

Muutoinkin puhuttuna tuon vuoden rikkaimman TPS:n pelaajan palkkaa ei paljastettu, mutta pienimmillään sen arvioitiin olleen 135 000 markkaa ja suurimmillaan vain edellisen vuoden pienempiä lukuja vastaten eli sen 350 000 markkaa.

Mestaruusbonukset olivat käytännössä olematonta luokkaa ja tuolloin puhuttiin keskimäärin 60 000-80 000 markan mestaruusbonuksesta huippupelaajille mikäli TPS edes voittaisi mestaruuden ja muutoin puhuttiin 140 000 markasta enimmäisrajana mestaruusbonuksista puhuttaessa.)

TPS Ykkösessä 2001

Yleisbudjetti: 3,5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: Vähintään 1,8 miljoonaa markkaa ja enintään 2,5 miljoonaa markkaa (Harmittavasti tarkka FC TPS:n pelaajabudjetti Ykkösen ensimmäiselle kaudelle ei selvinnyt. Sen sanottiin olleen ainakin FF Jaron luokkaa, yksi suurimpia Ykkösessä ja parhaimmillaan talouden elpymisen johdosta ennen tietenkin vuoden loppupuolella tullutta talousarviota ja jälleen eräänlaista romahdusta kun välitön nousu ei onnistunutkaan niin melkein Veikkausliigan vähän parempien aikojen tasoa eli todennäköisesti se oli mitä tahansa 2-2,5 miljoonan markan luokkaa kun vuonna 1999 Veikkausliigassa oli 2,6 miljoonaa markkaa.)

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1994 Veikkausliigan pienimmät yleisbudjetit ja pelaajabudjetit omanneet seurat ovat nyt selvinneet hyvin pitkien etsintöjen jälkeen näillä näkymin.

Ne olivat aiemmin veikatunlaisesti FC Oulu ja FC Ilves.

Näistä kahdesta seurasta puhuttaessa tulee seuraavaan viestiin enemmän asiaa kun siinä on tietenkin asiaa myös muista Veikkausliigan seuroista 25 vuoden takaa.

Valitettavasti edelleen joukosta puuttuvat RoPS, MP ja FC Kuusysi.

Toivottavasti niidenkin yleisbudjetit ja pelaajabudjetit edes joskus löytyisivät.

[Piippu-Virtanen]

Veikkausliigan vuoden 1994 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit toistaiseksi tulevat tähän lähtökohtaisessa yleisbudjettien järjestyksessä seuraavien seurojen osalta, FC Ilveksen ja FC Oulun osalta ne päivittyvät listaan näillä näkymin melkein varman yleisbudjetin osalta, mutta valitettavasti hyvin liukuvan pelaajabudjetin osalta ja lisäksi tulee ajatuksia toistaiseksi budjetoimattomilta seuroilta sulkuihin:

HJK: Yleisbudjetti oli 6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5 miljoonaa markkaa.

FC Haka: Yleisbudjetti oli 5,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti 4,125 miljoonaa markkaa.

FC Jazz: Yleisbudjetti oli 5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 4 miljoonaa markkaa.

MyPa: Yleisbudjetti oli 4,1 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,501 miljoonaa markkaa.

FF Jaro: Yleisbudjetti oli 3,872 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,1296 miljoonaa markkaa.

FinnPa: Yleisbudjetti oli 3,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli miljoona markkaa.

TPV: Yleisbudjetti oli 2,4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,32 miljoonaa markkaa.

KuPS: Yleisbudjetti oli 1,8 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 360 000 markkaa. (Tätä suurempikin pelaajabudjetti lisäpalkkioineen oli seurajohdon mukaan mahdollista, mutta silloin ylimäärärahat piti ottaa pääsylipputuloista ja muista erittelemättömistä seuran piirirahoista mikäli pelaajat niin halusivat.)

TPS: Yleisbudjetti oli 1,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 100 000-360 000 markkaa (Tätä suurempikin pelaajabudjetti saattoi olla TPS:ssä mahdollista, mutta seuran sanottiin olleen Veikkausliigassa yksi köyhimpiä eli mahdollisesti kolmanneksi tai neljänneksi köyhin seura koko sarjassa vuonna 1994 ja pelaajabudjetti oli sen vuoksi todella pieni.

TPS:n osalta ei valitettavasti tuota pelaajabudjettia tuolle vuodelle ole oikein selvinnyt muuna kuin liukuvana lukuna johtuen seuran talousvaikeuksista. Mikäli se tosiaan oli lähempänä ylärajaltaan enemmän puolta miljoonaa markkaa tai senkin yli niin saa ilman muuta ilmoittaa niin korjaan. Ainakin vain mikäli tuon pelaajabudjetin jotenkin joku muukin muistaa.)

FC Ilves: Yleisbudjetti oli 1,006 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 50 000-350 000 markkaa (Tätä suurempikin pelaajabudjetti saattoi olla Ilveksessä mahdollista, mutta hyvin todennäköisesti ei ollut niin. Todennäköisempää on, että jopa alle 50 000 markkaa on ollut pelaajabudjetti ainakin huonointa mahdollista mittaria käyttäen.

Ristiriitaisesti FC Oulun tapaan Ilveksen yleisbudjettiakin on esitetty joskus vuodesta 1994 puhuttaessa paremmassa valossa Veikkausliigassa kuin mitä se nyt on mielestäni tai ihan aikanaankin ollut.

Ainoa tapa esimerkiksi saada selville vaikkapa suurimmillaan väitetty 1,4 miljoonan markan yleisbudjetti olisi vain jostakin löytää kouriintuntuvia todisteita moisesta koska FC Ilveksen niin kerta kaikkiaan sanottiin tuona vuonna olleen ja voineen kaikkein huonoiten pelivuosistaan puhuttaessa kaikkiaan.

Muutoin tuntuu tuo 1,4 miljoonan markan luku enemmän joko ennen kautta 1994 tai 1995 olleelta yleisbudjetin ennakkopuheelta. Mahdollisesti toki ehkä myös vuoden 1993 FC Ilveksen Veikkausliigan yleisbudjetilta.

Etenkin kun olen törmännyt välillä sitkeästi myös FC Ilveksen osalta talvikauden 1993-1994 ruotsinkielisen alueen lehdissä pelaajabudjetista puhuttaessa 700 000 markan lukuun jota myös tarjoiltiin ennen taloustilanteen huonontumista ehkä myös vuoden 1994 FC Ilveksen pelaajabudjetiksi.

Ja ei 700 000 markan pelaajabudjetti vuonna 1994 kuullosta kovin todennäköiseltä kun kesken Veikkausliigan kauden toteutuneesti jouduttiin maksamaan pinnarahoja olevinaan jo oikeana palkkana ja sehän oli erittäin huono tilanne ja seurasta puhuttaessa oltiin juurikin pitkäaikaisen ja käytännössä puolittain palkattomuuden takia pelkäämässä kesken kauden mahdollisesti tapahtuvaa pelaajakatoakin ilman ilmoituksiakaan. Siten tuo 700 000 markan pelaajabudjetin luku voisi paljon paremmin sopia Veikkausliigan vuoteen 1993.)

FC Oulu: Yleisbudjetti oli 503 000 markkaa ja pelaajabudjetti oli 21 000-300 000 markkaa (Tätä suurempikin pelaajabudjetti saattoi olla mahdollinen FC Oulussa, mutta hyvin todennäköisesti ei ollut niin.

Hyvin pitkään pidin mahdollisena FC Oulun palkattomuuttakin Veikkausliigassa vuonna 1994, mutta näin ei ollut näillä näkymin jolloin vain vuosina 1992 KuPS ja mahdollisesti 1993 joku seura on ollut Veikkausliigassa markka-aikana palkaton seura kenties. FC Oulun vuosi 1994 Veikkausliigassa on ollut erittäin ristiriitaista budjetillisesti selvittää.

Köyhimmillään ja näillä näkymin se oli Ykkösen vuoden 1994 köyhintä seuraa eli PV Kokkolaa 3000 markkaa rikkaampi yleisbudjetiltaan ja 2000 markkaa Ykkösen toiseksi köyhimmän seuran eli Kajaanin Hakan 505 000 markan yleisbudjettiin verrattuna köyhempi.

Rikkaimmillaan ja varsinkin kiivaasti omiaan puolustaneissa oululaisissa sanomalehdissä tai huhupuheissa sanottiin, että FC Oululla olisi ollut 1,006 miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja pelaajabudjetti olisi ollut ylärajaltaan jopa 503 000 markkaa. Tuolloisessa uunituoreessa Ykkösessä sillä olisi ollut vuonna 1994 huomattavasti enemmän uuden sarjan normaalimman yleisbudjetin seura ja pelaajabudjetti olisi ollut normaali tai normaalia parempikin.

Ilman kouriintuntuvia todisteita asiasta ja FC Oulun järkyttävät talousongelmat pitkin vuotta 1994 ja konkurssin muistaen talvelta 1995 kun olisi pitänyt pelata Ykkösessä niin asia vaikuttaa väärin muistetulta määrältä ja vuodelta.

Etenkin kun mielestäni enemmän tuo 1,006 miljoonan markan yleisbudjetti ja 503 000 markan pelaajabudjetti sopisivat enemmän ehkä kaikkien aikojen viimeisen 1. Divisioonan/1-divisioonan kauden 1993 yleisbudjetiksi ja pelaajabudjetiksi tai muussa tapauksessa se lienee ollut ilman muita todisteita vain vuoden 1994 Veikkausliigan kauden ennakkopuhetta.

FC Oulun osalta siis edelleen jää kysymyksiä siitä, että onko siellä asiat ollut paremmin kuin Veikkausliigan ensimmäisellä kaudella 1992 FC Oulun siellä silloin ollessa vai ei. Oma mielipiteeni ilman jotain todella vahvaa muuta ja parempaa tietoa asiasta tällä hetkellä on, että ei ollut ja vieläkään en hämmästyisi mikäli aivan kaiken jälkeen löytyisi todisteita myös palkattomuudestakin jälkikäteen.

Etenkin kun FC Oulussa palkanmaksu oli pisimmillään myös FC Ilvestäkin enemmän myöhässä eri pelaajien osalta siitä puhuttaessa, että miten pitkään he olivat olleet varsinaisesti palkatta myös jopa ilman niitä kuukausipalkan pienrahaeriäkään.)

Tässä vaiheessa Veikkausliigan yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista oikeastaan puuttuvat enää vain seuraavien seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit:

RoPS (On vaikeaa sanoa, että miten suuri yleisbudjetti tai pelaajabudjetti Rovaniemen ylpeydellä oli. Keskimäärin sen sanottiin olleen ylempää tai alempaa keskikastia Veikkausliigassa, mutta talouslukuja ei tullut ilmi joten se on voinut joutua vuonna 1994 myös sinnittelemään.)

FC Kuusysi (FC Kuusysin mahdollinen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti vaikuttavat toistaiseksi kerättyjen tai kuultujen tietojen varassa selvästi vuotta 1993 pienemmiltä. Jopa romahtaneilta siihen vuoteen nähden ellei muuta todistetta asiaan löydy.

FC Kuusysin kirjoilla oli talousvaikeuksien takia myös nk. Budjetoimattomia Edustuspelaajia joista kuuluisin ja käytännössä 200 markan pinnarahapalkkiota huomoimatta varsinkin junioreista puhuttaessa täyspalkaton pelaaja oli Antti Pohja.

Sellainen tilanne huomioiden FC Kuusysi saattoi todellakin olla melko lähellä toiseksi köyhimmän seuran eli FC Ilveksen rajaa jopa FC TPS:siä ja MP:tä huonompana kuin varsinaista todellista keskikastia Veikkausliigassa talouslukujen osalta. Toki kokeneet nk. Budjetoimattomat Edustuspelaajat sentään nauttivat jotain palkkaa joten siinä valossa FC Kuusysillä on toivoa vähän paremmasta aina myös FC TPS:n ja MP:n yläpuolelle. Jopa sen sijoitus pelillisesti puhuttaessa tuntui ajoittain tuurisijalta sarjataulukossa kaiken jälkeen.)

MP (Mikkelin Palloilijoiden talouden syöksykierre jatkui edelleen Veikkausliigassa jo vuodesta 1992 tapahtuneen yleisöromahduksen varantokadon takia jolloin sillä on voinut olla hyvinkin Suomen neljänneksi köyhimmän tai kolmanneksi köyhimmän seuran asema. Välttämättä sillä ei ollut edes paljoa yli  miljoonaakaan markkaa yleisbudjetti, parhaimmassa tapauksessa sen hieman yli 1,5 miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja pelaajabudjettikin tuntui olemattomalta Futisliigan tai SM-Sarjan vuosiin nähden, mutta paha on tietenkään vielä sanoa sen asemaa.)

Mikä tahansa uusi lisätieto noista vielä selviämättömistä seuroista tai FC Ilveksen ja FC Oulun tilanteesta vuoden 1994 Veikkausliigan osalta on aina tervetullutta!

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1993 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisen kauden kohujoukkue FC Oulun valmentajalle eli Juha Maliselle oli luvattu aikanaan normaalin vuosipalkkansa eli 87 000 markan lisäksi myös 11 000 markan nousubonus mikäli FC Oulu nousee vuodeksi 1994 Veikkausliigaan kuten nousikin.

Vuosipalkan olisi siis ihan kaikkiaan pitänyt olla 98 000 markkaa FC Oulussa Maliselle.

Eräässä vaiheessa kun Malisella oli FC Oulun kanssa oikeudellisia sotkuja tai niitä vastaavia oikeudenkäynnillisiä toimenpiteitä alkamassa entistä seuraansa vastaan vuonna 1994 niin tuota 11 000 markan nousubonusta koetettiin myös tarjota sopuhintana tai palkan osana.

Tätä nk. Malisen Sopurahaa oli junailemassa keskellä FC Oulun talousvaikeuksia itse seuran puheenjohtaja Timo Koskela jolla ainakin näillä näkymin olisi ollut kai valtuudet eräänlaisilta kanssajohtajilta tai ääritapauksessa omilta pomoiltaan eli OLS Groupin hallituksen yleisjohtajilta.

Tuokin nk. Malisen Sopuraha oli aikanaan valtava ongelma eräille OLS Groupin hallituksen yleisjohtajille koska he eivät vain voineet hyväksyä herra Koskelan olevinaan ollutta sooloilua.

Koskela toisaalta seuran vaikeuksien keskellä yritti ajaa ajoittain hyvinkin radikaaleja velanhoitoon liittyviä asioita ja myös nk. Malisen Sopurahan kiistassa oli huomattava se seikka, että Koskelalla oli OLS Groupin hallituksen yleisjohtajien luovuttama nk. Yleisnimenkirjoitusoikeus johon hänelle oli luovutettu valtuutetut oikeudet jo hänen tullessaan niin FC Oulun puheenjohtajaksi kuin myös OLS Groupin hallituksen hyväksymäksi pääjohtajaksi näiden muiden kanssajohtajien luovutettua siihen asialliset valtuudet.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1991 Futisliigan osalta sen tilanne alkaa yleisbudjettien ja pelaajabudjettien osalta olla muutoin melko valmista löydettäväksi, mutta ongelmana ovat vain vuoden 1992 Veikkausliigan joidenkin joukkueiden vastaavien yleisbudjettien ja pelaajabudjettien löytymättömyys.

Yleisesti ottaen äärimmäisiä rahaseuroja Futisliigassa ja niitä huomioimatta melkein kaikilla seuroilla oli yleisbudjetin ja pelaajabudjetin alennusta odotettavissa Veikkausliigan kaudelle 1992.

Alennukset olivat 20-30 % vuodesta 1991 vuoteen 1992 ja pahimmillaan sanottiin Veikkausliigaan lähdettäessä joidenkin seurojen leikkaavan ainakin 50 % eli puolet pois niin yleisbudjetistaan ja pelaajabudjetistaan kun tuolloin puolueettomaan ja uutta nimeään odottavaan Jalkapalloliigaan, Kansallisliigaan (Myös yksi vuoden 1989 aikaan olleita Futisliigan nimiehdokkaita Veikkausliigan tapaan koska Suomen Cupia sponsoroi tietenkin tunnettu pankki jota olisi voitu ja haluttiinkin käyttää ennen kieltäytymistä myös jalkapallon korkeimman sarjatason nimenä.) ja Finlandialiigaan josta tulikin myöhemmin Jääkiekon 1. Divisioonan/1-divisioonan yksi kutsumanimi.

Suurempiakin leikkauksia odotettiin kuten esimerkiksi KuPS:lle kävi.

Poikkeuksiakin oli.

Näillä näkymin nimitystään FC Ouluksi odottanut entinen FC OTP aikoi pitää yleisbudjettinsa ja pelaajabudjettinsa ennallaan vuoden 1992 Veikkausliigaan kuten se oli pitänyt Futisliigassa 1991 näillä näkymin ehkäpä hyvinkin koko Futisliigan 1991 köyhimpänä joukkueena.

Toisin sanoen FC OTP:n ainoan pelivuoden yleisbudjetti on ollut näillä näkymin 750 000 markkaa ja pelaajabudjetti on ollut 50 000-100 000 markkaa ja pelaajabudjetin ylärajaltaan 225 000 markkaa.

Myös palkattomuudesta puhuttiin koska FC OTP ainakin huhuissa oli vuonna 1991 Futisliigassa ainoa palkaton seura mikä sekin olisi ollut nk. Suomen Taantumassa tai Suomen Lamassa hieman näkökannasta riippuen melkoinen häpeähomma kun muut seurat keskimäärin viettivät kaikkien aikojen kulutusjuhlaa tai niitä oli muussa tapauksessa vietetty jo vuoden 1990 Futisliigan ainoalla muulla kaudella.

Joskin Futisliigan kausi 1991 näillä näkymin kuullostaa yhdeltä Suomen jalkapallon kaikkien aikojen rikkaimmalta kaudelta kun vuodeksi 1992 HJK:n ainakin sanottiin menevän ensi kertaa juuri ennen Suomen Laman alkua 10 miljoonaan markkaan tai sen yli yleisbudjetiltaan kaikkein merkittävimmissä kehuissa ja Hakankin yleisbudjetti oli ennätyslukemissa.

FC OTP:n rahaa ei merkittävästi kai tullut lisää edes fuusiossa OLS:n kanssa ja mikäli olisi todella tullut hehkutetunlaisesti niin rahaa oli myös palanut konkurssiin ja erinäisiin muihin oikeudenkäynteihin melkoinen määrä.

Sitten on vielä yksi mysteeriseura.

Futisliigan 1991 varmennukseen pitäisi löytyä MP:n, RoPS:n ja FC Ilveksen varmat yleisbudjetit ja pelaajabudjetit Veikkausliigasta 1992 ennen kuin ne voisi julkaista.

Alustavanakin olen harkinnut julkaista noita vuoden 1991 Futisliigan kauden yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja, mutta niistä vain puuttuisi nuo MP:n RoPS:n ja FC Ilveksen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit.

Tämä äsken mainitsemani muu mysteeriseura on Myllykosken Pallo eli MYPA.

MYPA niin isolla kuin pienellä, mutta jostain syystä usein vuosina 1991-1993 ja vuonna 1996 yksittäisesti isolla kirjoitettuna hämmentävänkin monessa yhteydessä on ollut vuoden 1991 1. Divisioonassa/1-divisioonassa se mahdollisesti aiemmin miettimäni 2 miljoonan markan yleisbudjetin seura ja samalla koko sarjan rikkain.

Toisaalta taas joissakin muissa yhteydessä MYPA:n sanottiin pitäneen yllä vuonna 1991 1. Divisioonassa/1-divisioonassa kaikkien aikojen isointa yleisbudjettia joka ei olisi ollut paljoa mitään pienempi kuin Veikkausliigassa 1992, tasoltaan jopa enemmän kuin 3 miljoonaa markkaa ja sen sanottiin olleen FF Jaron vuoden 1990 1. Divisioonan/1-divisioonan kauden tapaan hulppean rikas sarjatasolleen mistä se nousi tulevaan Veikkausliigaan.

Toisaalta taas MYPA:n kerrottiin oikeastaan ainoana seurana nimenomaan vahvasti korottavan vuodeksi 1992 Veikkausliigassa pelaajabudjettiaan suhteessa vuoden 1991 1. Divisioonan/1-divisioonan pelaajabudjettiin nähden jolloin ainakaan ihan 1. Divisioonan/1-divisioonan sarjaennätystä MYPA ei kai lyönyt FF Jaron mahdollisesti sitä hallussaan pitämänä, mutta kyllä se on saattanut silti olla liikkeellä esimerkiksi 2 miljoonan markan sijaan yleisbudjettinaan vuonna 1991 1. Divisioonassa/1-divisioonassa vaikkapa 2,5 miljoonan markan yleisbudjetilla.

Futisliigan 1991 voisi täydentää sitten kunhan MP:n, FC Ilveksen ja RoPS:n tilanne Veikkausliigasta 1992 jotenkin budjetillisesti puhuttuna selviäisi.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1990 OTP:n Futisliigan yleisbudjettia tai pelaajabudjettia en harmittavasti ole saanut selville, mutta päävalmentajan palkan sain.

Tai oikeammin alkuperäisen vuoden 1990 päävalmentajan palkan koska hänet juuri lopettaneena ja kauan vielä yhtä pelikautta ihan pelaajanakin bonusten toivossa ajatellut Miroslaw 'Miro' Sajewicz joutui valitettavasti riitoihin seuran kanssa ja hänen jutuistaan tuli myös oikeudenkäyntejä.

Herra Sajewiczin kanssa OTP oli sopinut jo lokakuussa 1989 sopimuksen vuoden mittaisena vuodesta 1990.

Valitettavasti Sajewiczillä ja seuralla oli ollut riitoja alkaen jo keväästä 1990 lähtien ja jopa jo ennen Futisliigan kauden alkua.

Muutoin riidat tunnetusti pahenivat kesällä 1990 ja huipentuivat potkuihin jolloin 2.8.1990 lähtien päävalmentajana alkoi toimia Aki Lahtinen tilapäisenä koska hän ei enää valmentanut vuonna 1991.

Aki Lahtinen oli myös uransa viimeistä kauttaan pelaajana ennen kun hän sitten alkoi toimia pelaaja-valmentajanakin kesken kauden.

Varsinaiset riidat olivat ongelmallisia niin muutoin kuin oikeudessakin.

Etenkin kun Sajewiczille tarjottiin valmentajapaikan alennusta edustusjoukkueesta juniorivalmentajaksi ja lopulta vain toimistotyöhönkin.

Sajewicz ei halunnut olla muuta kuin vain edustusvalmentaja ja ei mitään muuta.

Ja mikäli Sajewiczin pää olisikin kääntynyt tai hän olisi suostunut kesken kauden vaikkapa vaihtamaan pestiään juniorivalmentajaksi ja tulemaan takaisin edustusvalmentajaksi vaikka 1991 paremmin valmistautuneena tai oppineena kriittisten seurapomojen mielestä niin puolalaisen mielestä hän ei edes olisi voinut ilman sopimusrikkomusta edes alentaa itseään ennen 1.1.1991 seurassa mitenkään juniorivalmentajaksi tai siirtyä vain toimistotyöntekijäksi.

Sajewiczin mielestä ongelma tuntui olevan myös OTP:n miehelle maksama palkkakin huolimatta siitä, että se oli Futisliigan valmentajapalkoissakin yllättävänkin pieni ja jopa köyhäläisen tasoa keskellä hulppeita rahajuhlia niin pelaajatasolla kuin valmentajatasolla.

Toki muun muassa Veikkausliigan alkuaikoina Sajewiczin valmentajapalkka olisi ollut jo parempi tai jopa hyvä kun Veikkausliigan vaikeudet lama-aikana muistaa.

Vuonna 1990 Futisliigassa se ei sitä ollut.

Sajewiczin tapaus oli siitäkin ongelmallinen, että erottaessaan Sajewiczin ei OTP:ssä sen hallintohenkilöstö muistanut tehdä myöhempää raastuvanoikeutta ja tapauksen venyttyä niin raastuvanoikeutta, käräjäoikeutta, hovioikeutta kuin korkeimpaakin oikeutta varten riittäviä paperitöitä.

Kun niitä ei tehty niin eri oikeusasteiden mielestä Miroslaw Sajewicz oli kirjoilla OTP:ssä 1.1.1990-31.10.1991 asti vaikka herra Sajewicz oli totisen irtisanoutunut seurasta jo 1.8.1990 oma-aloitteisesti ja 2.8.1990 irtisanominen oli vahvistettu ja julkisuudessa.

Siten palkkamaksu oli melkoinen ongelma vaikka hieman asiassa helpotti se, että Sajewicz oli tosiaan jo melkoisen paljon poissa seuran tiloista irtisanoutumisensa jälkeen eikä 2.10.1990 jälkeen ollut huomattavan suurissa seura-asiain yhteydessä.

Siten ainakin suurimmat mahdolliset irtisanomiskorvaukset olivat perusteettomia.

Kaikkiaan siis Futisliigan valmentajapalkka Sajewiczille piti olla 127 636,363 markkaa vuonna 1990.

Alustavasti sitä kuitenkin oli maksettu vain 85 090,9088 markkaa ja tämäkin summa oli riitautettu koska Sajewiczin mielestä seura ei pientä palkan kuukausierää huomioimatta ollut juuri rahaa hänelle kuukausipalkastaan maksanut.

Toki OTP:n muut valmentajapalkan edut eli asuntomaksut ja automaksut katsoi herra Sajewicz täytetyiksi.

Palkan osalta herra Sajewicz arveli saaneen oikeusasteiden kuulusteluissa enintään vain joitakin kymmeniä tuhansia markkoja tarkemmin määrittelemättöminä ja varmasti vain sen 5000 markkaa.

Suurimmillaan Sajewicz haki tietenkin 234 000 markan korvauksia eli 22 kuukauden vastaavaa palkkaa.

Kun raastuvanoikeus tai myöhempi käräjäoikeus ei suostunut sellaiseen niin Sajewiczin osalta tuli valitettua muun muassa Rovaniemen hovioikeuteen joka ei myöskään suostunut tällaiseen korvaukseen, mutta suostui vaatimaan 117 000 markan eli 11 kuukauden palkan korvaamista 127 636,363 markan vuosipalkasta siihen mitä tuli vuoden 1990 riitaisaan erottamiseen kesken Futisliigan kauden.

Yhden muun kuukauden palkan eli 10 636,363 markan summan Rovaniemen hovioikeus pidätti ja suostui jättämään sen FC OTP:lle ja hovioikeusvaiheen aikaan jo FC Oululle.

Syy tuon yhden kuukauden palkan palaamiseen FC OTP:lle/FC Oululle oli siinä, että herra Sajewiczin ei katsottu olleen enää työsuhteessa lokakuun 1990 mittaisesta ajasta lähtien aina joulukuun 1990 loppuun asti huolimatta olemisestaan seuratiloista ja koska muita taloudellisen vahingon näyttöjä ei ollut.

Siltikin asiasta käytiin vielä Korkeimmassa oikeudessakin oikeudenkäynti.

27.5.1993 Korkein oikeus antoi lopullisen päätöksen asiassa ja se tuomitsi herra Sajewiczille maksettavaksi 120 000 markkaa FC OTP:n tai tuolloin jo reilustikin FC Oulun osalta.

Summa oli sama kuin vuoden 1990 Futisliigan palkka lisättynä myös Korkeimman oikeuden määrittelemillä elokuun 1990 valmentajaeroamisen ylimenopäivien summalla jotka se katsoi herra Sajewiczillä olevan oikeus saada ollessaan vielä kuitenkin yhteydessä seuraan juurikin eroasian todellista kuulemista ja vahvistusta varten.

Vuoden 1990 elokuun summat olivat vuorokausimenoissa puhuen 2.8.1990 jälkeen 3000 markkaa normaalin 11 kuukauden palkan eli 117 000 markan päälle menevä osa.

FC Oulu joka tuolloin kanssa vaikeuksissa niin ei pystynyt maksamaan korvauksia, mutta se onnistui tekemään oikeuden ja herra Sajewiczin kanssa sopimuksen jossa OTP:n jalkapallon perinneyhtiö kattaisi tuon summan ennen pitkää sopivissa ja selkeissä oikeuden määrittelemissä maksuerissä.

Korkein oikeus määräsi myös FC Oulun tai kuten myöhemmin sovitun sopimuksen mukaisesti, OTP:n jalkapallon perinneyhtiön maksamaan myös 15 000 markkaa oikeudenkäyntikuluja yleiskorkoineen vuosilta 1990-1993.

Nuo 15 000 markan oikeudenkäyntikulut suurin piirtein ilman korkoja vastasivat OTP:n vuoden 1990 asuntoedun tai autoedun vuotuisia hoitokuluja jotka seura kykeni hoitamaan Futisliigan aikana ja muut korkeammat summat olisivat olleet pelaajien tai valmentajien itse hoidettava.

Vuoden 1990 Futisliigasta OTP:n osalta puhuttakoon myös, että 127 636,363 markan päävalmentajan vuosipalkan lisäksi OTP:n juniorivalmentaja sai sinä vuonna vuosipalkkaa 60 000 markkaa eli 5000 markkaa kuukaudessa ja siihen vielä asuntoetu ja autoetu päälle.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1984 3. Divisioonasta/3-divisioonasta puhuttaessa sen ainakin näillä näkymin rikkaimmat seurat ainakin ennakoissa ja silloin kun harmittavasti aivan tarkkoja yleisbudjetteja ei löytynyt niin ne olivat ilman ihmeitä TP-55, ABK-48, VIFK ja KAIK.

TP-55 ainakin näillä näkymin erityisesti siksi, että sen kerrottiin maksaneen sarjatasoon ja ennen kaikkea ikään nähden hulppeita palkkoja muun muassa tuolloiselle erittäin lupaavalle nuorten maajoukkuemaalivahdille eli Asko Ristimäelle joka kai oli ollut myös KPV:ssäkin edeltävinä vuosina jotka olivat hänen uransa alkupäätä ja muut joukkueet mainittiin ennen kaikkea varakkaiksi organisaatioidensa ja muutaman vuotta aiemmankin, ennen vuotta 1984 jo olleiden yleisbudjettien perusteella joiden sanottiin olleen 2. Divisioonan/2-divisioonan luokkaa.

Melko varakkaaksi tai ainakin 3. Divisioonan/3-divisioonan keskitason yleisbudjetiksi sanottiin sarjatulokas FC Sportin vastaavaa jonka oli mainittu pelanneen sarjatasoa alempana käytännössä vuotta aiemmin 1983 sarjan kärkitason tai rikkaimman seuran yleisbudjetilla 4. Divisioonassa/4-divisioonassa.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1983 Jalkapallon SM-Sarjassa pelanneen KPV:n ja Jalkapallon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa pelanneen Sepsi-78:n sanottiin olleen sinä vuonna melkoisella säästölinjalla pelaajiensa kanssa.

Hirvittävästi yli 60 000 markan eli myös tuolloisen karanteenisumman yli ei tunnuttu kykenevän maksamaan palkkaa pelaajille.

Tosin mikäli täytyi niin KPV pystyi ainakin talousvaikeuksissa ollutta Sepsi-78:aa selvemmin kyseisiä summia tai sen yli meneviä summiaan pelaajille maksamaan.

Muun muassa Gunnar 'Gunu' Isosaari oli saamassa jopa tuplaten tai triplaten palkkaa vuoteen 1982 nähden SM-Sarjassa mikäli olisi vain KPV mestaruusjuhlien lähelle päässyt ja tätä ilmankin palkankorotus oli puolitoistakertaisesti luvassa.

Sen sijaan Sepsi-78:lla vain yksi pelaaja oli saamassa 60 000 markkaa tai vain hieman sen yli jos oikein edes hänkään.

Sepsi-78:n osalta hän olisi ollut Stefan Lindström joka aluksi tietenkin Kopareista tulevana vaati aika huikeitakin summia palkkaa joita oli sitten pakko madaltaa kun mentiin talousvaikeuksissa kamppailleeseen seuraan.

[Piippu-Virtanen]

FF Jaron osalta puhuttaessa ainakin viime aikojen vuosien 1988-1990 väliseltä ajalta ja etenkin 1989 Hufvudstadsbladetien perusteella sen yleisbudjetti vaikuttaa olleen vuonna 1989 SM-Sarjan viimeisenä vuonna varmistuneen olleen aiemman liukuvan 1,5-2 miljoonan markan sijasta tasan 2 miljoonaa markkaa.

Vuonna 1988 FF Jarolla sanottiin olleen 1,5 miljoonaa markkaa yleisbudjetti 1. Divisioonassa/1-divisioonassa, mutta vuoden 1990 FF Jaron yleisbudjetin osalta ei ole tullut varmuutta sen yleisbudjetista puhuttaessa.

Itse asiassa enemminkin huomattavia ristiriitaisuuksia.

FF Jarolla on kuitenkin näillä näkymin ollut pienimmillään vuonna 1990 1. Divisioonassa/1-divisioonassa 1,75 miljoonaa markkaa ja suurimmillaan 3,55 miljoonaa markkaa yleisbudjetti jolla se olisi ollut ainakin jälkimmäisen yleisbudjetin luvun osalta sarjan suurin seura näillä näkymin.

Osittain epävarmuus perustuu myös vuoden 1991 1. Divisioonan/1-divisioonan MYPA:n tilanteeseen jossa sen ja Jaron sanottiin olleen tuolloisina viime vuosina olleen liikkeellä kyseisen sarjan ennätysmäisillä yleisbudjeteilla ja pelaajapalkoilla.

Vuonna 1991 MYPA:sta puhuttaessa sillä on näillä näkymin ollut 1. Divisioonassa/1-divisioonassa se aiemmin mainittu 2 miljoonaa markkaa ainakin yleisbudjettina ja suurimmillaan vain vähän Veikkausliigan kautta 1992 pienempi yleisbudjetti.

[Piippu-Virtanen]

Tässä viestissä tulee Veikkausliigan vuoden 2002 seurojen arvioituja näkymiä siitä, että miten heidän euroajan ensimmäinen talousarvionsa olisi alustavasti toteutunut ja millaista haluttiin nimenomaan verrattuna markka-ajan viimeiseen vuoteen ja sen talousarvioon.

Seuraavassa arviossa tulee esille joitakin toteutuneitakin lukuja, mutta enimmäkseen mennään talousarvioiden puutteen takia kuitenkin sen hetken ajatusten mukaan jolloin aivan täysin oikea ja toteutunut talousarvio voi olla ollut jotain aivan muuta kuin mitä nyt tulevat luvut ovat.

AC Allianssi uutena seurana Veikkausliigassa tuolloin on hieman erilaisessa tilanteessa kun muut seurat tietenkin tuolloin kokonaan uutena seurana.

Tässä ne tulevat seuroittain hieman erilaisemmalla pohjalla kuin miten tavallisesti ja lisäksi tässä on merkitty henkilöt joita talousarvioista vastaavien henkilöiden lisäksi muutoin jututettiin Patentti- ja rekisterihallituksen yritysvuosikirjoihin jo aiemmin mainittujen KuPS:n ja FC Hämeenlinnan seurahenkilöiden lisäksi ja kaikki ovat myös KuPS:n ja FC Hämeenlinnan tapauksen mukaisesti nyt uudemman kerran muista poiketen ja niidenkin osalta joukkueiden valmentajia:

Veikkausliigan Talousarviot 2002

HJK: 429 212 euroa tappiollinen toteutuneesti (Keith 'Keke' Armstrongin mukaan HJK pystyi saamaan hyvin niukasti voitollisen talousarvion jossa se olisi 1000 euroa voitollinen. Vuoden 2001 alustava talousarvio euroissa laskien olisi ollut 15 000 euroa voitollinen ja oli toteutuneen luvun mukaisesti 9791 euroa voitollinen. Tappiollista talousarviota odotettiin, mutta Veikkausliigan mestaruudesta ja muusta kausimenestyksestä huolimatta talousarvion lopputulos oli huonoin koko 2000-luvun alun Veikkausliigan mestareista aina vuoden 2007 alkuun asti vuosilta 2000-2006 mitattaessa.)

FC Inter: Nollatulos (Pertti Lundellin mukaan FC Inter pystyi nollatulokseen. Vuoden 2001 talousarvio oli ainakin nyt näillä näkymin FC Interillä 8000 euroa tappiollinen.)

FC Haka: Nollatulos (Olli Huttusen mukaan FC Haka pystyi ainakin nollatulokseen ja hyvin pieni voitollisuus ei olisi pahitteeksi, mutta hänen mukaansa vuonna 2002 ei olisi ollut vain sitten ainakaan alustavan tuntuisesti mitenkään vuoden 2001 kaltaista onnistunutta talousarviota ainakaan ilman mestaruutta. Vuoden 2001 talousarvio oli ainakin nyt näillä näkymin FC Hakalla 150 000 euroa voitollinen.)

MyPa: Voitollinen (Juha Malisen mukaan MyPa pystyi ainakin voitolliseen tulokseen huolimatta siitä, että herra Malinen ei ilmoittanut tarkkaa lukua voitollisesta talousarviosta julkisuuteen silloin kun puhuttiin voitollisesta tai tappiollisesta talousarviosta. Vuoden 2001 talousarvio piti hänen mukaansa mieluusti voittaa. Vuoden 2001 talousarvio oli ainakin nyt näillä näkymin MyPa:lla 12 000 euroa voitollinen.)

Tampere United: 50 000 euroa voitollinen (Ari Hjelmin mukaan Tampere United pystyi ainakin toivon mukaan noinkin korkeaan voitolliseen tulokseen, mutta pienempikin voitto talousarviossa olisi kelvannut. Suurempi voitto tuntui epärealistiselta ilman mestaruuden uusimista Veikkausliigassa ja ei välttämättä senkään kanssa herra Hjelmin paljoa mainittua 50 000 euroa enempää voitollinen olisi ollut.

Vuoden 2001 talousarvio oli ainakin markka-ajan viimeisestä sellaisesta puhuttaessa Veikkausliigan mestaruudesta huolimatta 50 000-100 000 euroa keskimäärin tappiollinen mitä rannikon ruotsinkielisissä lehdissä pidettiin suomenkielisistä lehdistä poiketen seliteltyinä lievemmiksi kuin mitä ne olivat.

Suurin rannikon ruotsinkielisen alueen lehdissä esiintynyt talousarvion tappioluku oli 202 000 euroa ja pienimmilläänkin suurempi kuin suomenkielisissä lehdissä isoimmillaan esiintynyt 100 000 euroa millä se olisi ollut lievimmän 2000-luvun Veikkausliigan mestareiden talousarvioiden tappioiden sijaan peräti kolmanneksi korkein ennen vuotta 2007 kun vuonna 2006 Tampere United Veikkausliigan mestarin arvonimen mukaisesti talousarvioissa esiintyi 295 000 euron tappiollisella talousarviolla Patentti- ja rekisterihallituksen vuosikirjoissa.)

VPS: 30 000 euroa voitollinen (Keijo Paanasen mukaan mikä tahansa voitollinen tulos talousarviossa, vaikkapa 30 000 euroakin olisi kelvannut. Ilman menestystä ja hyvin lähellä olemista mestaruutta ei herra Paanasen mukaan parempaan talousarvioon ollut edellytyksiä.

Vuonna 2001 VPS:llä kerrottiin olleen tappiollinen talousarvio jota herra Paananen ei halunnut tarkemmin sanottuna julkisuuteen eritellä kun VPS:n talousvaikeudet tiedettiin. Kunhan ei vain olisi ollut tappiollinen talousarvio uudestaan niin mikä tahansa muu tulos ja ääritapauksessa nollatuloskin olisi kelvannut herra Paanasen mukaan talousarviossa vuoden päätteeksi.)

FC Lahti: 67 000 euroa voitollinen (Harri Kampmanin mukaan mikä tahansa voitollinen tulos talousarviossa, vaikkapa 67 000 euroakin hieman hatusta heitettynä olisi kelvannut. FC Lahdella ei VPS:stä poiketen tuntunut olevan ihan niin tärkeää mestaruus kunhan vain olisi ollut herra Kampmanin mukaisesti mestaruuden jäädessä muille edes riittävän lähellä kärkitiloja jolloin sekin jo olisi riittänyt parempaan talousarvioon.

Vuonna 2001 FC Lahdella kerrottiin olleen tappiollinen talousarvio jota herra Kampman ei halunnut tarkemmin sanottuna julkisuuteen eritellä. Kunhan ei vain olisi ollut tappiollinen talousarvio uudestaan niin mikä tahansa muu tulos tai jopa nollatuloskin olisi kelvannut herra Kampmanin mukaan talousarviossa vuoden päätteeksi. Tosin mieluusti se olisi saanut olla edes ihan vähän voitollinen, vaikkapa 10 000-30 000 euroa talousarviona herra Kampmanin mukaan.)

FF Jaro: 100 000 euroa voitollinen (Sixten Boströmin mukaan FF Jaron täytyi saada voitollinen tulos jälleen talousarviossa ja mieluusti 100 000 euroa tai sen yli jotta rahoittajien huhuttu levottomuus olisi saatu pidetyksi kurissa. Vuoden 2001 talousarvio oli ainakin nyt näillä näkymin FF Jarolla äärimmäisen pitkään huhuttujen ja manattujen Ykkösen suurtappioiden tai ainakin edes melko selvien tappioiden jälkeen 1000 euroa voitollinen.

Niin pieni voitollinen talousarvio tuntui ilman muuta riittämättömältä ainakin herra Boströmin mielestä ja vaikka mies itse siitä olisikin vielä pitänyt niin ainakin Jaron rahoittajien mielipide tuntui olevan vahvasti toista luokkaa ja painostusta huhuttiin hänen suuntaansa kun seurassa oli muutenkin ehkä pahinta se levottomuus vuosia 2006 ja vuotta 2010 etenkin ennen sen vuoden Veikkausliigan alkua huomioimatta.)

AC Allianssi: 130 000 euroa voitollinen (Ari Tiittasen mukaan seura tähtäsi voitolliseen talousarvioon heti alkuun jotta Atlantis FC:n kohu vaimenisi ja uusi seura saisi vakautta. Suurempikin voitollinen talousarvio tulokseltaan kelpasi tai tulisi kelpaamaan kovasti.)

KuPS: 57 000 euroa tappiollinen toteutuneesti (Jari Pyykölän mukaan KuPS pystyi saamaan selvästi voitollisen talousarvion jossa se olisi ollut 50 000 euroa voitollinen. Vuoden 2001 alustava talousarvio euroissa laskien olisi ollut 30 000 euroa voitollinen ja oli toteutuneen luvun mukaisesti 36 160 euroa voitollinen.

Nollatulosta tai pientä tappiotakin odotettiin pelikauden mennessä mahdollisesti huonosti, mutta jo tällainen talousarvio tappiollisena oli melko kova isku tai siltä ainakin tuntui. Etenkin kun hieman liiankin helposti odotettiin talousarvion olevan muka voitollinen. Toisaalta mitään pahiten manattuja Tampere Unitedin tai HJK:n kaltaisia suurtappioita ei KuPS todellakaan ikinä vuonna 2002 talousarvioissaan kärsinyt joten niiltä osin pahimmat manailut tuntuivat liioittelulta.)

FC Hämeenlinna: 230 000 euroa voitollinen mahdollisesti toteutuneesti (Hannu Tourun mukaan FC Hämeenlinna pystyi Veikkausliigaan nousseena Ykkösen seurana varmasti mihin tahansa voitolliseen tulokseen talousarviossaan. Suurin luku tuntui hyvin vahvasti perustuvan sille oletukselle, että FC Hämeenlinnan tukijat ja kannattajat lähtisivät nyt sankoin joukoin liikkeelle seuran pelatessa Veikkausliigassa ja rahaa tulisi sitä kautta seurakassaan kilisemällä.

Se ainakin vaikutti äärimmäisen yli-optimistiselta ainakin pahimipien kriitikoiden mukaan ja jopa vähemmänkin seuraa kritisoineet tahot pitivät huomattavasti todennäköisempänä vain pientä voitollista talousarviota tai nollatulosta. Enimmäkseen 50 000-100 000 euroa voitollinenkin talousarvio olisi jo nostanut valtavia riemuhuutoja seuratoimistolla ja kannattajien keskuudessa.

FC Hämeenlinna mahdollisesti sai voitollisen tuloksen talousarvioonsa vuoden päätyttyä tai sitten ei. Vuonna 2001 ainakin talousarvio oli sellainen tappioiltaan, että Hannu Touru ei niitä halunnut eritellä julkisuuteen ja alustavasti ei kukaan muukaan johtohenkilö seurassa ennen kuin sitten oli kerta kaikkiaan pakko tehdä muun muassa Patentti- ja rekisterihallituksen vuosikirjaa varten.

Todellisuudessa FC Hämeenlinnan vuoden 2001 talousarvio toteutuneesti Ykkösessä oli 98 718 euroa tappiollinen. FC Hämeenlinnan voitollisen talousarvion todennäköisyyttä laskee vuoden 2002 osalta se seikka, että sen Veikkausliigan peleissä kävi tuolloin toiseksi vähiten katsojia.)

FC Jazz: 140 000 euroa voitollinen (Risto Virtasen mukaan FC Jazz pystyisi talousvaikeuksista huolimatta seurassa tekemään voitollisen talousarvion. Näillä näkymin FC Jazz pystyi vuonna 2001 130 000 euron voitolliseen talousarvioon jolloin herra Virtanen ei nähnyt mitään syytä sille, että miksi seura ei olisi onnistunut tekemään voitollista talousarviota.)

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1981 Jalkapallon SM-Sarjan Miikka Toivolan sarjapalkaksi vaikutti HJK:ssa alustavasti tulevan pelivuoden osalta 17 500 markkaa johon päälle olisi tullut tietenkin vielä 200 markan ottelukierrosraha kannustimeksi ja vielä ylimääräiset mahdolliset pinnarahat päälle jolloin hänen vuosipalkkansa olisi ollut vähintään ainakin 21 900 markkaa.

Valitettavasti Toivola loukkaantui eikä hän oikein toipunut enää pelaamaan akillesjännettä ja lonkkaa vaivaavien kipujen vuoksi.

Sittemmin oli kyllä valmentajakin kun ura loppui aivan kokonaan.

[Piippu-Virtanen]

Vuosien 1999-2001 Veikkausliigan pelaajabudjettien ollessa vieläkin vähän epäselviä vuosien 1999-2000 osalta ja vuoden 2001 osalta vielä erittäinkin epäselvä olen päätynyt näillä näkymin laittamaan vuosien 2002-2006 Veikkausliigan yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja.

Harkitsin laittaa aluksi myös vain pelkät pelaajabudjetit pienenä poikkeuksena sääntöön koska nuo yleisbudjetin lukemat voivat poiketa vuosien 2003-2006 osalta niistä joita on suomenkielisiin lehtiin laitettu kun nämä seuraavasta viestistä eteenpäin tulevat luvut on otettu varsinkin pelaajabudjeteista puhuttaessa ruotsinkielisen alueen lehdistä.

Näistä vuosista vuosien 2002-2003 ja 2005-2006 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit voin laittaa jakoon nopeimmillaan vaikka heti ja hitaimmillaankin lähipäivinä kun vuoden 2004 tiedot toistaiseksi ovat kateissa huolimatta siitä, että niidenkin seurojen tietoja olen merkinnyt jo aiemmin joidenkin seurojen osalta.

Ja kaikkiaan senkin vuoden tiedot ovat kyllä tallessa seuroittain, mutta ihan lonkalta heittämällä näin ihan heti tähän hätään en laita ihan vielä vain väärien tietojen välttämiseksi.

Niiden vuoden 2004 tietojen löytämisen kestäessä saatan palata alustaviin Ykkösen kauden 2003 yleisbudjetteihin ja pelaajabudjetteihin melkein kaikkien seurojen osalta tai julkaista vähemmän epäselvemmät vuosien 1999-2000 Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2002 Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat seuraavaksi tähän alle seuroittain runkosarjan menestysjärjestyksessä ja tutut luvut näkyvät sitten tietenkin kaiken päätteeksi.

Alustavasti ne todella olivat hyvinkin suuria, mutta todellisuudessa toki yleisbudjetteja huomioimatta pelaajabudjetit olivat jo madaltumaan päin elleivät ehkäpä mahdollisesti jo romahtaneet markka-aikojen loppuvuosista ja jopa jo markoissakin laskien vuosien 1997-1998 Veikkausliigan kausien vastaavista.

Toki tällä hetkellä erittäin kiistanalaisen Veikkausliigan kauden 2001 alin mahdollinen pelaajabudjettien yhteissumma eli 40 miljoonaa markkaa olisi ollut jo vuoden 1996 Veikkausliigan vastaavia alempi mikä on yksi, mutta erittäin epätodennäköinen mahdollisuus sellainen olemaan vaikka palkat tuntuivatkin romahtaneen tai laskeneen vuosiin 1999-2000 nähden.

Pelaajabudjettien pienentymisestä huolimatta vuonna 2002 maksettiin silti koviten vähään aikaan kun seuraavan kerran vasta vuosina 2009 ja 2010 kyettiin maksamaan Veikkausliigassa saman tason verran tai paremminkin kuin mitä vuonna 2002.

Joka tapauksessa tässä vuoden 2002 Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit jotka ilmoitan euroissa huolimatta muutaman aiemmin mainitun tuon vuoden seuran vastaavien ilmoituksista markoissa ja pelaajabudjetteja alustavasti tulee sulkuihin joidenkin seurojen osalta toteutuneen pelaajabudjetin luvun jälkeen:

HJK

Yleisbudjetti: 2,3 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 740 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli miljoona euroa.)

MyPa

Yleisbudjetti: 1,6 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 720 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 950 000 euroa.)

FC Haka

Yleisbudjetti: 1,75 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: Miljoona euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 1,15 miljoonaa euroa.)

AC Allianssi

Yleisbudjetti: Miljoona euroa

Pelaajabudjetti: 700 000 euroa

FC Inter

Yleisbudjetti: 1,4 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 736 700 euroa (Alustavasti pelaajabudjetti oli miljoona euroa.)

Tampere United

Yleisbudjetti: 1,3 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 700 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetti oli 780 000 euroa.)

FC Lahti

Yleisbudjetti: 800 000 euroa

Pelaajabudjetti: 430 000 euroa

FF Jaro

Yleisbudjetti: 770 000 euroa

Pelaajabudjetti: 370 000 euroa

KuPS

Yleisbudjetti: 890 000 euroa

Pelaajabudjetti: 520 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 661 691,67 euroa.)

FC Hämeenlinna

Yleisbudjetti: 890 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

VPS

Yleisbudjetti: 875 000 euroa

Pelaajabudjetti: 490 000 euroa

FC Jazz

Yleisbudjetti: 762 000 euroa

Pelaajabudjetti: 300 300 euroa

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2002: 14,337 miljoonaa euroa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2002: 7,107 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2002: 1,19475 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2002: 592 250 euroa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2002 vuotta kohti: 23 690 euroa vuoteen.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2003 Veikkausliigan kauden yleisbudjettien ja pelaajabudjettien vuoro on nyt seuraavaksi.

Yleisbudjetit pysyivät edelleen melko suurina ja itse asiassa jopa nousivat, mutta pelaajabudjetit jatkoivat putoamistaan.

Putoaminen tapahtui muun muassa Veikkausliigan laajentumisesta huolimattakin 12 joukkueen sarjasta 14 joukkueen sarjaksi.

FC Jokereiden paluukaan Veikkausliigaan ei juuri nostanut niitä korkeammalle toisin kuin usein ennakoissa arveltiin, mutta myös todettiin FC Jokereiden taloustilanteen heikkous vuosiin 1999-2001 verrattuna.

Joka tapauksessa tässä vuoden 2003 Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ja yleisbudjetteja alustavasti kuten myös pelaajabudjetteja alustavasti merkittyinä tulee joillekin seuroille sulkuihin varsinaisen pelaajabudjetin jälkeen vuoden 2002 vain pelkistä alustavista pelaajabudjeteista poiketen:

HJK

Yleisbudjetti: 1,9 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: Miljoona euroa (Alustava pelaajabudjetti 1,2 miljoonaa euroa.)

FC Haka

Yleisbudjetti: 1,7 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 668 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 968 000 euroa.)

Tampere United

Yleisbudjetti: 1,4 miljoonaa euroa (Alustava yleisbudjetti oli 1,150-1,2 miljoonaa euroa. Mestaruuden sattuessa ylimääräiset ja jopa 1,2 miljoonaan euroon nousevat mestaruusbonukset olisi maksettu seurakassan kautta tai otettu muista kulubudjeteista.)

Pelaajabudjetti: 540 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 600 000 euroa ja mestaruusbonuksin jopa 1,2 miljoonaa euroa.)

MyPa

Yleisbudjetti: 1,8 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 700 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 900 000 euroa.)

FC Lahti

Yleisbudjetti: 860 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 869 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 410 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetti oli 420 000 euroa.)

AC Allianssi

Yleisbudjetti: 1,3 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 600 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetti oli 630 000 euroa.)

FC Inter

Yleisbudjetti: 1,55 miljoonaa euroa (Alustava yleisbudjetti oli 1,5 miljoonaa euroa.)

Pelaajabudjetti: 630 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 835 000 euroa.)

FF Jaro

Yleisbudjetti: 850 000 euroa

Pelaajabudjetti: 405 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 412 000 euroa.)

TPS

Yleisbudjetti: 660 000 euroa (Alustava yleisbudjetti vaihteli 306 000 eurosta aina 650 000 euroon asti ollen yleensä mitä tahansa 350 000 euron ja 600 000 euron väliltä.)

Pelaajabudjetti: 232 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti vaihteli 250 000-350 000 euroon asti ollen yleensä mitä tahansa 257 000 euron ja 300 000 euron väliltä.)

FC Jokerit

Yleisbudjetti: 1,224 miljoonaa euroa (Alustava yleisbudjetti vaihteli 660 000 euron ja 666 000 euron väliltä, mutta suurimmillaan puhuttiin jopa 2,224 miljoonan euron yleisbudjetista silloin kuin kuviteltiin FC Jokereiden jälleen olevan suurin seura Veikkausliigassa ja muutoin kattosummana pidettiin 2 miljoonaa euroa.)

Pelaajabudjetti: 330 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti vaihteli 333 000-666 000 euron väliltä ollen yleensä ottaen hyväksytty 660 000 euroon asti mikäli FC Jokerit olisivat palanneet mahtisummilla takaisin Veikkausliigaan.)

FC Hämeenlinna

Yleisbudjetti: 890 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli jopa 1,130 miljoonaa euroa mitä ei saatu vuodelle 2003, mutta vuodeksi 2004 tultiin saamaan miljoonaluokkaa oleva yleisbudjetti mikä ylitti 1,130 miljoonan euronkin rajan olemalla lopulta peräti 1,285 miljoonaa euroa vuonna 2004.)

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa

FC Jazz

Yleisbudjetti: 520 000 euroa (Alustavasti FC Jazzin yleisbudjetti oli vain 300 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa

FC KooTeePee

Yleisbudjetti: 500 000 euroa (Alustavasti FC KooTeePeellä yleisbudjetti oli 497 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 275 000 euroa

KuPS

Yleisbudjetti: 800 000 euroa

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 420 000 euroa.)

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2003: 15,904 miljoonaa euroa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2003: 6,79 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2003: 1,136 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2003: 485 000 euroa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2003 vuotta kohti: 19 400 euroa vuoteen.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2005 Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat nyt tähän alle kun vuoden 2004 vastaavat luvut Veikkausliigan osalta ovat toistaiseksi kadoksissa vaikka ne muutoin toki kyllä ovat tiedossani.

Vuosi 2005 oli Veikkausliigassa pohjalukujen vuosi etenkin pelaajabudjeteissa ja myös yleisbudjeteissakin.

Toki pelaajabudjettien pienuus pisti sinänsä huomattavasti enemmän silmiin kuin yleisbudjettien.

Joka tapauksessa tässä vuoden 2005 Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ja pelaajabudjetteja alustavasti merkittyinä tulee joillekin seuroille sulkuihin varsinaisen pelaajabudjetin jälkeen vuoden 2002 tai vuoden 2003 tapaan vain pelkistä alustavista pelaajabudjeteista poiketen ja huomioimatta IFK Mariehamnia:

MyPa

Yleisbudjetti: 1,55 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 850 000 euroa

HJK

Yleisbudjetti: 1,52 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 625 000 euroa

Tampere United

Yleisbudjetti: 1,245 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 300 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 550 000 euroa.)

FC Haka

Yleisbudjetti: 1,45 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 600 000 euroa

FC Inter

Yleisbudjetti: 1,5 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: Miljoona euroa

FC Lahti

Yleisbudjetti: 950 000 euroa

Pelaajabudjetti: 500 000 euroa

AC Allianssi

Yleisbudjetti: 1,4371273 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 300 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 600 000 euroa.)

FC KooTeePee

Yleisbudjetti: 641 681,6 euroa

Pelaajabudjetti: 254 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 320 000 euroa.)

TPS

Yleisbudjetti: Miljoona euroa

Pelaajabudjetti: 257 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 380 000 euroa.)

KuPS

Yleisbudjetti: 800 000 euroa

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 350 000 euroa.)

FF Jaro

Yleisbudjetti: 606 191,1 euroa

Pelaajabudjetti: 320 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 350 000 euroa.)

IFK Mariehamn

Yleisbudjetti: 386 000 euroa (Alustavasti IFK Mariehamnin yleisbudjetti oli vain 300 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 150 000 euroa

RoPS

Yleisbudjetti: 641 000 euroa

Pelaajabudjetti: 275 000 euroa

TP-47

Yleisbudjetti: 450 000 euroa

Pelaajabudjetti: 290 000 euroa

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2005: 14,177 miljoonaa euroa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2005: 5,971 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2005: 1,01264286 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2005: 426 500 euroa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2005 vuotta kohti: 17 060 euroa vuoteen.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2006 Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat nyt tähän alle kun vuoden 2004 vastaavat luvut Veikkausliigan osalta ovat toistaiseksi edelleen kadoksissa vaikka ne muutoin toki kyllä ovat tiedossani.

Vuosi 2006 oli Veikkausliigassa pohjalukujen vuosi etenkin yleisbudjeteissa, mutta ei lopulta aivan enää niin paljon pelaajabudjeteissa.

Vuonna 2006 Veikkausliigaa pelattiin poikkeuksellisesti 13 joukkueen sarjana kun AC Allianssi romahti konkurssiin vähemmän yllättäen edellisen vuoden temppujensa seurauksena kun sitä ei myöskään päästetty ylimääräiseksi 15:sta joukkueeksi Ykköseen tilapäisesti.

Joka tapauksessa tässä vuoden 2006 Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ja pelaajabudjetteja alustavasti merkittyinä tulee joillekin seuroille sulkuihin yhdessä satunnaisten alustavien yleisbudjettien kanssa varsinaisen pelaajabudjetin ja yleisbudjetin jälkeen vuoden 2002 tai vuoden 2003 tapaan vain pelkistä alustavista pelaajabudjeteista poiketen ja huomioimatta IFK Mariehamnia kokonaisuudessaan ja yleisbudjettiensa osalta joitakin muitakin seuroja:

Tampere United

Yleisbudjetti: 1,288 miljoonaa euroa (Alustava yleisbudjetti oli 1,245 miljoonaa euroa.)

Pelaajabudjetti: 500 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 912 500 euroa.)

HJK

Yleisbudjetti: 1,520 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 800 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 950 000 euroa.)

FC Haka

Yleisbudjetti: 1,150 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 320 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 730 000 euroa.)

FC Honka

Yleisbudjetti: 730 000 euroa

Pelaajabudjetti: 570 000 euroa

IFK Mariehamn

Yleisbudjetti: 600 000 euroa

Pelaajabudjetti: 300 000 euroa

MyPa

Yleisbudjetti: 1,296 miljoonaa euroa (Alustava yleisbudjetti oli 1,445 miljoonaa euroa.)

Pelaajabudjetti: 977 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 832 000 euroa.)

TPS

Yleisbudjetti: 1,070 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 320 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 600 000 euroa.)

FC Lahti

Yleisbudjetti: 950 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 900 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 500 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetti meinattiin alentaa tai jopa korottaa, mutta osin kovien vastalauseiden ja osin muun seurajohdon kuin ehkä talousjohdon myöntyväisyyden takia pelaajabudjetti päätettiin pitää samana kuin vuotta aiemminkin Veikkausliigassa.)

VPS

Yleisbudjetti: 753 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 1,080 miljoonaa euroa.)

Pelaajabudjetti: 430 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 540 000 euroa.)

FC Inter

Yleisbudjetti: 980 000 euroa

Pelaajabudjetti: 319 500 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 477 000 euroa.)

FC KooTeePee

Yleisbudjetti: 693 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 690 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 318 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 500 000 euroa.)

FF Jaro

Yleisbudjetti: 650 000 euroa

Pelaajabudjetti: 315 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli jälleen jopa vain 300 000 euroa mikä olisi ollut huonoin sitten vuoden 2001 ja jota oli ehdotettu myös vuonna 2002 ja tultaisiin ehdottamaan vuodeksi 2010 Jaron levottomuuksien aikana.)

KuPS

Yleisbudjetti: 820 000 euroa (Alustavasti KuPS:n yleisbudjetin piti olla 840 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 317 000 euroa (Alustavasti KuPS:n pelaajabudjetin piti olla 350 000 euroa vähintään ja ylärajaltaan 420 000 euroa.)

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2006: 12,5 miljoonaa euroa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2006: 5,9865 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2006: 961 538,46 euroa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2006: 460 500 euroa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2006 vuotta kohti: 18 420 euroa vuoteen.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1981 2. Divisioonasta/2-divisioonasta puhuttaessa ainakin näillä näkymin rikkaimmat seurat ilman ihmeitä olivat LappBK, IF Kraft, GBK ja KPS.

Näissä seuroissa ja niiden valmentajilla eli LappBK:n Reino Leppäsellä, Kraftin Gösta Lapveteläisellä, GBK:n Håkan Vikströmillä (Joissakin papereissa myös Wikström tai Wickström ja jopa Vrikström, mutta nämä lienevät ilman muita tietoja asiaan herran sukunimestä lähinnä kirjoitusvirheitä.) ja KPS:n Jarl-Erik Wikströmillä (Joissakin papereissa myös Vikström tai Vickström.) oli myös mielipiteitä oletettujen suurseurojen jälkeen rikkaimmasta muusta seurasta ja myös 2. Divisioonan köyhimmästä seurasta.

Kaikki nämä neljän seuran valmentajaa nimesivät yksimielisesti rikkaimman seuran heti heidän jälkeensä sarjassa ja se tuntui olevan KPS Kemi eli Kemin Palloseura.

Köyhimmän seuran osalta herrat Lapveteläinen, Vikström ja Wikström olivat sitä mieltä, että Kajaanin Haka olisi köyhin seura 2. Divisioonassa/2-divisioonassa vuonna 1981 kun taas herra Leppäsen mukaan köyhin seura tuntui enemminkin arvioissa olevan Lapuan Virkiä.

Herra Vikström pilaili myös ruotsinkielisen rannikon alueen lehdissä myös sillä, että ehkä LappBK joutuu turvautumaan nälkämaan budjettiin kauden aikana ja varsinkin jos he kovinkin tippuisivat vaikkapa 3. Divisioonaan/3-divisioonaan.

Gösta Lapveteläinen ilmaisi huolensa myös 2. Divisioonan/2-divisioonan kustannuksista.

Vähintään 50 000 markkaa oli pakko löytyä jo tuolloin esimerkiksi Kraftin matkakuluihin.

Pelaajapalkoista puhuttaessa kaikkein kovimmat palkat alkoivat olla jo 1. Divisioonan/1-divisioonan normaalitasoa tai ylempää ja kaikkein rikkaimman yksittäisen pelaajan osalta vuonna 1981 jo melkein SM-Sarjan köyhempien tai pienituloisempien pelaajien luokkaa.

Tosin palkat silti tuntuivat olevan melko pieniä koska Lapveteläisen mukaan jo mikä tahansa yli 15 000 markan summa olisi ollut paljon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa tuolloin. Etenkin jo peruspalkkana joskin välttämättä ei vielä erinäisten korotettujen kulukorvausten muodossa.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1981 1. Divisioonassa/1-divisioonassa ainakin näillä näkymin rikkaimmat seurat tuntuivat olevan FF Jaro, VIFK ja KPV.

Näiden seurojen valmentajilla Jan-Erik Holmbergillä, Pekka Utriaisella ja Jerzy Wojtowiczilla tuntui olevan myös mielipide rikkaimmasta seurasta heidän jälkeensä ja arveluita sarjan köyhimmästä seurasta joista ainakin toinen tuntui tavallaan kovin yllättävältä, mutta toisaalta välttämättä ei kun muistaa yksinkertaisen sinnittelyn mitä seura tosiaan kotimaisen jalkapallon osalta harrasti oikeastaan melkein koko seurauran ajan.

Yksimielisesti rikkaimmaksi seuraksi heidän jälkeensä nämä valmentajat nimesivät sarjassa FC Kuusysin.

Köyhimmästä seurasta tosin Holmberg ja Wojtowicz arvelivat sen olevan Kuopion Elo kun taas Utriainen arveli sen pikemminkin olevan Kuopion Elon sijaan JyP-77 koska Jyväskylässä ei vain tuntunut olevan ihan samanlaista innostusta ja apurahat Kuopioon verrattuna olivat tiukemmassa jalkapallon suhteen siellä kaupungissa tuolloin.

Harmittavasti edellisen viestin 2. Divisioonan/2-divisioonan oletettujen rikkaimpien seurojen tapaan näiden seurojen yleisbudjetteja ei paljastunut.

[Piippu-Virtanen]

Bo-Erik Mannström tuntui olevan vuosina 1979-1980 melkoisen kovapalkkaiseksi sanottu pelaaja niin SM-Sarjan/Mestaruussarjan kuin myös tulevan SM-Sarjan osalta kun vuoteen 1980 lähdettiin.

Tosin kausipalkka silti niin aiemmin 1970-luvun aikana KPV:ssä, KPS:ssä kuin myös Sepsi-78:ssa tuntui pysyvän melko samana.

Keskimäärin herra Mannström sai tuolloin 40 000 markkaa kaudelta ja näistä KPV ja Sepsi-78 pystyi melko hyvinkin maksamaan tuon summan kun taas KPS:llä oli vaikeampaa maksaa kyseistä summaa.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1980 3. Divisioonan/3-divisioonan normaalimpia, mutta mahdollisesti köyhempään päin olevia seuroja oli Kokkolan No Stars.

No Starsin tuon vuoden yleisbudjetti oli 50 000 markkaa kun esimerkiksi LauTP:llä oli 93 700 markkaa yleisbudjetti samana vuonna.