Historiaa liigajoukkueiden taloudesta

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2003 Ykkösen yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja olen päättänyt koota seuraavaan viestiin ja poikkeuksellisesti toteutan sen hieman eri tavalla kuin tähän asti koska toistaiseksi Lappeenrannan Rakuunat ja PP-70 puuttuvat vielä niin yleisbudjeteiltaan kuin pelaajabudjeteiltaan.

Ennen sitä tässä viestissä tulee hieman asiaa ja yleensäkin historiallista mietintää suomalaisista perinteisen urheilun sarjoista palkkojen osalta puhuttaessa.

Jo hyvin kauan aikaa ennen tuota vuotta ja sitä ennenkin ja sen jälkeen on maksettu parhaiten Jääkiekon SM-Liigassa.

Sen jälkeen sitten onkin kaikkiaan maksettu parhaiten ainakin ymmärtääkseni juurikin korkeimmalla jalkapallon kotimaisella sarjatasolla ainakin alkaen Jalkapallon SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa, jatkuen siitä sitten SM-Sarjaan, Futisliigaan ja Veikkausliigaan vaikka toki näistä sarjoista niiden huonompien aikojen maine budjetillisesti puhuttaessa pitää ottaa huomioon.

Huonoimpina vuosinaan kun ei välttämättä korkein jalkapallon sarjatasokaan ole ollut toiseksi parhaiten maksanut urheilulaji perinteisestä urheilulajista puhuttaessa.

Tämän jälkeen tuleekin tiukkaa miettiä parhaiten maksavinta sarjatasoa koska ne ovat olleet joitakin vuosittaisia tai aikakaudellisia poikkeuksia huomioimatta hyvin tasaisia keskenään.

Keskimäärin Jalkapallon Ykkönen, Jääkiekon 1. Divisioona/1-divisioona ja sitä seurannut Mestis ja Jääkiekon 2. Divisioona/2-divisioona kaikkein varakkaimmillaan ja Jääkiekon Suomi-sarja kaikkein varakkaimmillaan vähän perustamisensa jälkeen ovat kisailleet tästä kolmanneksi eniten maksaneimmasta sarjatasosta ja kaikkein varakkaimmillaan ja Veikkausliigan tai vastaavan kotimaisen jalkapallon pääsarjatason ollessa heikoimmillaan myös toiseksi parhaiten maksaneimman sarjatason paikastaan.

Jalkapallon Kakkonen, Kolmonen ja Nelonen kukin omine historiallisine sarjatasoineen pois lukien tietenkin 2. Divisioonan/2-divisioonan vuosia 1970-1972 tuolloisen Suomen jalkapallon toiseksi korkeimpana sarjatasona ovat sitten olleet ainakin nyt näillä näkymin heti perässä näiden jälkeen.

Parhaimmillaan tosin noissa sarjoissa vuosien 1999-2002 tai 1999-2003 hieman näkökulmasta riippuen kyseisten sarjojen osalta Kakkosen ja Kolmosen osalta miljoonavuosien ja Nelosen osalta ainakin nyt melkein ainakin miljoonavuosien aikana ellei muuta ilmene niin ainakin Jääkiekon Suomi-sarjan edellä ja Mestistäkin hätyyteltiin tai oltiin samalla tasolla ja jopa ihan yli varmaankin Kakkosessa.

Kolmosessa ja puhumattakaan sitten Nelosessa ei oltu näillä näkymin ihan niin korkealla, mutta Suomi-sarjan ja huomattavasti heikentyneen Jääkiekon 2. Divisioonan/2-divisioonan ja heikoimpien jääkiekon sarjatasojen yli oltiin ainakin Kolmosen miljoonavuosina.

Eikä Nelonenkaan nyt ihan niin heikko ollut joskin kun rahavuodet loppuivat niin Nelosessa yleisbudjetit tippuivat kyllä niin pohjalukuihin, että sittemmin taitavat ne jääkiekon heikommat sarjatasot ja 2. Divisioona/2-divisioona kuitenkin olla enemmän maksavampia sarjatasoja myös jopa vain kulukorvausmielessäkin.

Oma lukunsa oli vuonna 2003 myös Jääpallon Bandyliiga.

Jääpallon Bandyliigassa rikkain seura vuonna 2003 oli ToPV jolla oli yleisbudjetti 360 000 euroa ja pelaajabudjetti oli ainakin 70 000 euroa ellei reilusti enemmänkin.

Se oli erittäin paljon jääpallossa jossa palkallisuus on äärimmäisen vähäistä useimmiten ja parhaimmillaankin hyvin vähäistä tai vuodesta riippuen vähäistä.

Enimmäkseen muissa seuroissa ja tätä aiemminkin mentiin jo tuolloin kulukorvauksilla vaikka yleisbudjetti olisi ollut isokin.

HIFK:llä esimerkiksi jääpallossa yleisbudjetit vaihtelivat 100 000-200 000 euron välillä vuosittain suurin piirtein vuoteen 2003 asti menemättä liikaa toki historiallisemmille HIFK:n jääpallovuosille jolloin yleisbudjetit sitten olivat hyvinkin paljon noitakin lukuja suurempia, mutta silti seurassa maksettiin vain pientä kulukorvausta palkan tai edes puolittaisen palkan sijaan.

OLS:n jääpallopuolellakin mentiin enimmäkseen pienen kulukorvauksen voimin, mutta myös palkkaa HIFK:stä poiketen kuitenkin jääpallossa maksettiin jolloin sillä ja saman seuran jalkapallo-osastolla oli tiukka kisa palkoista puhuttaessa.

Köyhimmät jääpalloseurat Bandyliigassa tuolloinkaan eivät päässeet edes ToPV:n pelaajabudjetin tasolle omien yleisbudjettiensakaan osalta.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2003 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat seuraavaksi tähän alle hieman poikkeuksellisessa järjestyksessä toisin kuin yleensä.

Syy tälle järjestelylle on Lappeenrannan Rakuunoiden ja Tampereen PP-70:n yleisbudjetin ja pelaajabudjetin puuttuminen.

Ne minä merkitsen kysymysmerkillä.

Niistä kahdesta seurasta olisi mukava saada jotenkin tietoon näiden seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit.

Vanhalla Futisforumilla saattoi olla näistä seuroista jotain tietoa tai puhetta niiden eri budjeteista tai talousluvuista, mutta sen siirryttyä historiaan täytyy vain toivoa jostakin muualta tietoa sitten näistä seuroista löytyvän.

Joka tapauksessa nyt on Ykkösen budjettien läpikäynnin aika 16 vuoden takaa jolloin maksukyky Suomen jalkapallossa oli juuri alempien sarjojen miljoonavuosien alkanut romahtaa jatkuen siitä myös vuosiin 2004-2007 ja edelleen Veikkausliigasta poiketen käytän palkanmääritelmänä suoraa kenttäpelaajistoa:

TP-47

Yleisbudjetti: 247 000 euroa

Pelaajabudjetti: 145 000 euroa

RoPS

Yleisbudjetti: 420 000 euroa (Yleisbudjetin kerrottiin vuoteen 2002 verrattuna joko dramaattisesti romahtaneen Ykkösessä tai huhutusti kaikkein pienimmillään jopa kasvaneen vuoteen 2002 verrattuna erittäin vähän.

Syy RoPS:n tämän hetken tilannetietoon verratessa vuoteen 2003 vuotta 2002 on perusteena tuolloiset huhut joiden mukaan RoPS olisi saattanut olla Ykkösessä vuonna 2002 oletettava miljoonaseura. Vaihtoehtoisesti RoPS on edelleen noudattanut säästäväisyyden tilannettaan kuten aiemminkin Veikkausliigassa pelatessaan.)

Pelaajabudjetti: 210 000 euroa (Pelaajabudjetin kerrottiin myös romahtaneen ja toisin kuin yleisbudjetin niin pelaajabudjetin sanottiin olleen edeltävänä vuonna eli 2002 Ykkösessä kova huolimatta siitä, että oliko RoPS miljoonaseura vai ei Ykkösessä vuotta aiemmin.)

FC Viikingit

Yleisbudjetti: 160 000 euroa (FC Viikinkien kerrottiin pienentäneen yleisbudjettiaan vaihtelevan reilusti tai melko vähän edellisestä vuodestaan Ykkösessä. FC Viikingit kykenivät säilyttämään saman yleisbudjetin myös vuoteen 2004.)

Pelaajabudjetti: 112 000 euroa (FC Viikinkien kerrottiin pienentäneen pelaajabudjettiaan vaihtelevan reilusti tai melko vähän edellisestä vuodestaan Ykkösessä. FC Viikingit kykenivät säilyttämään saman pelaajabudjetin myös vuoteen 2004.)

FC Honka

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

VPS

Yleisbudjetti: 480 000 euroa (Alustava yleisbudjetti VPS:llä vuonna 2003 Ykkösessä oli ennen ylimääräistä rahan sujautusta 430 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 260 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti VPS:llä vuonna 2003 Ykkösessä oli ennen ylimääräistä pelaajapalkkoihin sujauttamista 210 000 euroa.)

Kraft

Yleisbudjetti: 300 000 euroa (Isompaakin sanottiin olleen, mutta toisaalta taas ainakin miljoonavuodet loppuivat Kraftilta varmasti tähän vuoteen ja maksukyvyn sanottiin jo selvästi pienentyneen joskin vuodesta 2004 poiketen IF Kraftissa ei vielä tuolloin ollut maksuongelmia samalla tavalla Ykkösessä.)

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa (Isompaakin sanottiin olleen, mutta ei enää paljoa isompaa ja huhuissa oli jopa pienempääkin pelaajabudjettia tarjolla toisin kuin aiemmin oli ollut. Pienin arvio ennen kautta oli jopa vain 100 000 euroa, mutta aivan niin huono eikä edes lähimainkaan niin huono se ei lopulta ollut.

Tosin IF Kraftin osalta siinä seurassa haluttiin olla eräänlainen seuraava VPS kun rahaseuroista tai peli-ihanteellisesta seurasta puhuttiin. Myös rahansäästön tarve lähitulevaisuuteen huomioitiin ensisijaisena kun nousu-unelmat Veikkausliigaan eivät onnistuneet.)

VG-62

Yleisbudjetti: 80 000 euroa (Tämä yleisbudjetti vastasi silloista jääkiekon Suomi-sarjan normaalin budjetin köyhempää rajaa.)

Pelaajabudjetti: 38 000 euroa (Tämä pelaajabudjetti vastasi tuolloisen jääkiekon Suomi-sarjaan nousevan tai nousevaksi sanotun seurakääpiön ja enemmänkin alempiin jääkiekon kotimaisiin divisiooniin budjetiltaan soveltuneen Vermuntilan Tempon budjettia.)

AC Oulu

Yleisbudjetti: 400 000 euroa

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa

Lappeenrannan Rakuunat

Yleisbudjetti: ?

Pelaajabudjetti: ?

PP-70

Yleisbudjetti: ?

Pelaajabudjetti: ?

GBK

Yleisbudjetti: 160 000 euroa (Alustavasti yleisbudjetin piti olla mitä vain 150 000-170 000 euron väliltä.)

Pelaajabudjetti: 80 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetin piti olla vain 75 000-90 000 euron väliltä.)

FC Kuusankoski

Yleisbudjetti: 450 000 euroa

Pelaajabudjetti: 290 000 euroa

OLS

Yleisbudjetti: 125 000 euroa (Tämä vastasi enimmillään samaa yleisbudjettia yleisbudjettia kuin mitä OLS piti hallussaan jääpallonkin puolella. Lisäksi OLS:llä sanottiin olevan myös keilailujoukkueen yleisbudjettina 125 000 euroa ja myös Salibandyliigassa tai joukkueen pelaamalla muulla salibandyn sarjatasolla 125 000 euroa.

OLS:n yleisbudjettien lukua oli pitkään erittäin vaikeaa selvittää koska vain kokonaisluvut olivat saatavilla eikä joukkuekohtaista erottelua jolloin kokonaiset yleisbudjetit eri urheilujaostoilta oli merkitty vain niiden yhteisellä summalla eli näillä näkymin 500 000 eurolla ja tätä enemmän ne olivat vain mikäli niihin liitettiin muita kuluja.)

Pelaajabudjetti: 62 500 euroa (Tämä vastasi suurin piirtein samaa pelaajabudjettia pelaajabudjettia kuin mitä OLS harjoitti aivan enimmillään jääpallon puolella.

Jääpallon puolella tosin pelaajapalkat tunnetusti ovat jalkapalloa vähäisemmät kaikilla sarjatasoilla ja melkein kaikilla joukkueillakin ja OLS:n tilanne jääpallon palkkapuolella oli yleensä hyvin pieni ja joskus mentiin vain pienin kulukorvauksin kuten myös OLS teki jalkapallopuolellakin ainakin kun pelattiin riittävän alhaalla.

Vuonna 2003 tilanne ei ollut poikkeava vuodesta 2005 saman seuran osalta. Tosin kun sarjataso oli riittävän korkea jalkapallossa niin varmasti OLS on maksanut siellä ihan hyvinkin ainakin verrattuna nykypäivän tai tuolloiseen jääpalloon. Toki jääpallon huippuaikoina rahallisesti sielläkin OLS maksoi kyllä pelaajille todella hyvin.

Muutoin alustavasti OLS:llä sanottiin olleen samaa alustavaa pelaajabudjettia kuin mitä ainakin jääpallon ja salibandyn puolelle oli luvattu eli 35 000 euroa jota pidän hieman turhankin matalana jalkapallon puolelle ja mahdollisesti ehkäpä sotkettuna kilpailija OPS:n jalkapallon Kakkosen tai sitä alemman sarjatason pelaajabudjettiin.

OPS on useimmiten huomioitu AC Oulun kilpailijaksi, mutta huomattavasti vaikeampien aikojen vuosina se oli myös OLS:n jalkapallo-puolen kilpailija. 1990-luvun loppupuolella euromääräiseksi muunnetut markka-ajan yleisbudjetit OPS:llä olivat noin 120 000-125 000 euroa pienimmillään ennen romahtamista 100 000 euron yleislukuihin 2000-luvulla ja suurimmillaan sen 190 000 euroa.

OLS:n oma muu mainittu jalkapallopuolen pelaajabudjetti vuodeksi 2003 Ykköseen oli 50 000 euroa ja muutoin tosiaan 35 000-38 000 euroa eli VG-62:n tasoa Ykkösessä. Tällä hetkellä VG-62 ja OLS ovat myös ilman muita todisteita köyhimmät Ykkösen seurat Suomessa vuoden 2003 osalta ainakin pelaajabudjeteissa.)

FC Korsholm

Yleisbudjetti: 390 000 euroa

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2003 toistaiseksi 12 seuran osalta: 3,412 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2003 toistaiseksi 12 seuran osalta: 1,8975 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2003 toistaiseksi 12 seuran osalta: 284 333,33 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2003 toistaiseksi 12 seuran osalta: 158 125 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2003 toistaiseksi 12 seuran osalta: 14 375 euroa

Tätä viestiä Ykkösen kauden osalta tulen korjaamaan, päivittämään tai uudelleen julkaisemaan kokonaisuudessaan kunhan Lappeenrannan Rakuunoiden ja PP-70:n tilanne selviää.

Noista seuroista saa kertoa lisätietoa milloin tahansa!

[JM]

Vuoden 2016 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat seuraavaksi tähän alle.

Laitan vielä itse näillä näkymin melkein täysin varmat Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit viime vuodelta eli vuodelta 2017.

Pitkän harkinnan jälkeen olen päättänyt laittaa vielä erittäin alustavan tämän vuoden Ykkösen eli vuoden 2018 myös erittäin alustavat yleisbudjetit ja pelaajabudjetit.

AC Oulu

Yleisbudjetti: 476 000 euroa

Pelaajabudjetti: 238 000 euroa

Mikä on toiminut lähteenä näille?


e. ACO:n oman ilmoituksen mukaan esim. viime kauden budjetti oli 450 000 €.

https://acoulu.fi/wp-content/uploads/2014/12/AC-Oulun-myyntiesite-2018-versio-3.0.pdf

[Piippu-Virtanen]

Mikä on toiminut lähteenä näille?


e. ACO:n oman ilmoituksen mukaan esim. viime kauden budjetti oli 450 000 €.

https://acoulu.fi/wp-content/uploads/2014/12/AC-Oulun-myyntiesite-2018-versio-3.0.pdf

Enimmäkseen samat lehdet kuin aiemmin huomioimatta tietenkin HS Aikakonetta jonka lehdet eivät yllä kuin vuoteen 1997 asti. Tosiaan parin vuoden takaisista ja etenkin viime vuoden takaisista yleisbudjeteista tai pelaajabudjeteista en mene aivan täyteen varmuuteen etenkin kun talousarvioita ei ole hirveämmin puitu julkisuuteen varsinkaan viime vuoden osalta.

Hyvä jos tietenkin löytyy jotain tarkempaa tietoa asiaan.

Tuo aiemmin ilmoittamani 476 000 euron yleisbudjetti oli vain se ihan kattosumma mikä AC Oululla olisi kai edes voinut olla järkevästi käytössä vaarantamatta ainakin tietääkseni sitten muuta yleisbudjettia.

Välillä puhuttiin vähemmästäkin kauteen.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1979 40 vuotta sitten LappBK nousi viettämään ainoan 1. Divisioonan/1-divisioonan tason pelivuotensa eikä halpaa ollut meno kun pienempään oli totuttu.

Jalkapallon 1. Divisioonalla/1-divisioonalla tuntui tuohon aikaan olevan verraten vain vähän takamatkaa aivan huipulle eli Jalkapallon SM-Sarjaan/Mestaruussarjaan.

LappBK:n yleisbudjetti tuolloin oli 250 000 markkaa ja mikä tahansa yli 350 000 markan yleisbudjetin seura 1. Divisioonassa/1-divisioonassa voitiin vuonna 1979 katsoa rikkaaksi.

Ja etenkin kun tuohon aikaan ei hirvittävästi keskimääräistä parempia enää olleet edes SM-Sarjan/Mestaruussarjan yleisbudjetit vaikka tietysti jo tuolloin HJK ja Haka miljoonaseuroina puhumattakaan nousussa olleista KuPS:sta ja KPT:stä olivat oma lukunsa mietittäväksi.

LappBK:n oma yleisbudjetti tuntui keskimäärin olevan tuon ajan 1. Divisioonan/1-divisioonan normaalia luokkaa ja jopa keskimääräistä parempikin.

Se oli merkitsevä tieto 1. Divisioonasta/1-divisioonasta puhuttaessa koska vain kolme vuotta aiemmin vuonna 1976 LappBK:n yleisbudjetti olisi ollut 250 000 markalla tuolloisen sarjan rikkaimman seuran eli HPS:n tasoa, mikä tahansa 200 000 markkaa tai yli menevä yleisbudjetti olisi ollut jo rikkaan seuran merkki ja normaalin luokan seuralla eli vuonna 1976 Kiffenillä oli tuolloin vain 150 000 markkaa yleisbudjetti.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1979 SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa Vesa Kallio oli KPV:ssä monien mielestä yksi seuran ellei seuran parhaiten palkatuin henkilö ja yksi parhaiten palkkaa nauttivista pelaajista myös koko SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa.

Tuolloinen palkkasumma oli parhaimmillaan jopa 50 000 markkaa kautta kohti ja tätä ennenkin Kallion nimi oli usein vilahtanut 30 000-40 000 markkaa kaudessa ansainneiden pelaajien listoilla 1970-luvun aikana.

[Piippu-Virtanen]

KPV tunnetusti oli vuonna 1980 SM-Sarjassa kuten myös 1970-luvun lopussa SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa melkoisen varakkaana tunnettu seura.

Vuonna 1980 SM-Sarjassa KPV vietti juhlavuotta.

Juhlavuoden yleisbudjettia ei harmittavasti paljastunut, mutta keskimäärin sen sanottiin olleen rikkaimmillaan vain vähän SM-Sarjan miljoonakerhon ulkopuolella ja köyhimmilläänkin selvästi ainakin yli puolen miljoonan markan yleisbudjetin omannut seura.

KPV:llä oli sinä vuonna tosiaan paljon erinäisiä muita kuluja jotka hieman sitä yleisbudjettia verottivat.

Tietääkseni sen 40 000 markkaa maksaneita sisähallivuokria silloin kun harjoittelua piti tehdä sisähallissa ja kenttävuokratkin tuntuivat ajoittain olevan melkoisen suurta luokkaa.

KPV:llä oli myös vuonna 1980 peräti 200 000 markkaa maksanut juniorijoukkue joten ihan liian pieni yleisbudjetti ei ole voinut kyllä olla kyseisellä seuralla tuolloin.

[Piippu-Virtanen]

PK-37:lla Iisalmessa on ollut viime vuosina nyt kaikkiaan seuraavanlaiset budjetit kun niitä on hieman kaivellut lisää ja kun pitää hieman MP:n tapaan myös korjailla sarjatasoja ja lisääkin yleisbudjetteja on tullut esille.

Viime vuosina PK-37 Iisalmesta on näillä näkymin pyörinyt Kakkosessa ja Kolmosessa seuraavin budjetein:

PK-37:n budjetti Kakkosessa 2010: 85 000 euroa

PK-37:n budjetti Kakkosessa 2013: 135 000 euroa

PK-37:n budjetti Kakkosessa 2014: 110 000 euroa

PK-37:n budjetti Kolmosessa 2015: 60 000 euroa

PK-37:n budjetti Kolmosessa 2016: 65 000 euroa

PK-37:n budjetti Kolmosessa 2017 alustavasti ja Kakkosessa 2017 toteutuneesti: 70 000 euroa Kolmoseen sinne jäämällä ja 125 000 euroa Kakkosessa (Tässä oli tosiaan aiemmin virhe kun laitoin myös Kakkosen osalle alustavasti tuon 70 000 euroa ja kun en myös korjannut edes sarjatasoa.)

PK-37:n budjetti Kakkosessa 2018 alustavasti ja ehkä toteutuneesti: 80 000 euroa-140 000 euroa? (Mahdollisesti on voinut olla vielä enemmänkin. Tuo 80 000 euroa on ihan minimiraja kun taloudellisia vaikeuksia huhuttiin olevan ja jos ei niitä niin sellaista yleisbudjettia pelättiin mikäli isommat tukijat jostakin syystä olisivat lähteneet tai vähentäneet liikaa euromääriään.)

Kuluneen vuoden osalta ja sitä edeltäneen vuoden osalta seura päätti aiemmin tosiaan aika viime hetkellä pelata molemmissa tapauksissa Kakkosta sarjapaikan luopumisen sijaan. Pitkälti siihen vaikutti hieman asiayhteydestä riippuen joko viime hetken enemmän tai vähemmän riittävän sponsorin tulo rahanvälitykseen tai sitten joidenkin pelaajien suostuttua isompiin pelaajasopimuksiin ja takeeksi he jäisivät seuraan jos Kakkoseen mentäisiin kuten mentiin molemmilla kerroilla.

Näistä tosin selvästi ongelmallinen vuosi Pallo-Kerholle oli vain vuosi 2017 kun tosiaan mentiin pidemmän empimisen jälkeen Kakkoseen vaikka myös viime vuonnakin oli ongelmansa.

Muussa tapauksessa olen sotkenut kaikki nuo ongelmat vain tuohon vuoden 2016 lopun ja vuoden 2017 alun huhumyllyyn.

Muussa tapauksessa tiettävästi aika monikin pelaaja olisi näinä kahtena viime vuotena lähtenyt ja tukijat olisivat saattaneet jättää tukemisen kokonaan kun joitakin on tukijatahoja oli tiettävästi kismittänyt niin Kolmosessa tavallaan koko ajan oleminen lyhyenkin aikaa ja suurimmalle osalle Kolmoseen jääminen olisi ollut erittäin kielteistä ellei ehkä jo viimeinen pisara sietää.

Muutoin tuo aiempi 250 000 euron budjetin tai jopa 260 000 euron budjetin vuosi Pallo-Kerholle vaikuttaisi olleen ainoastaan vain joko vuosi 2011 tai 2012 jolloin sillä olisi ollut noinkin suuri budjetti Kakkosessa.

Tuolloin osin taisi olla yhden tai pari vuotta joku todella iso tukija takana, Ykkösen nousutakuita taidettiin hehkuttaa aika reippaasti ja KuPS taisi olla jonkinlaisessa yhteistyössä seuran kanssa ja kai antoi sille myös jotain talousapuakin. Se saattaisi selittää kyllä jonkin verran asiaa, mutta ne vain kuullostavat kovin suurilta euromääriltä.

Tänä vuonnakin on ollut paljon ennakkopuheita aika isonkin oloisesta budjetista, mutta mene ja tiedä sitten toteutuvasta kaudesta.

[JM]

Enimmäkseen samat lehdet kuin aiemmin huomioimatta tietenkin HS Aikakonetta jonka lehdet eivät yllä kuin vuoteen 1997 asti. Tosiaan parin vuoden takaisista ja etenkin viime vuoden takaisista yleisbudjeteista tai pelaajabudjeteista en mene aivan täyteen varmuuteen etenkin kun talousarvioita ei ole hirveämmin puitu julkisuuteen varsinkaan viime vuoden osalta.

Hyvä jos tietenkin löytyy jotain tarkempaa tietoa asiaan.

Tuo aiemmin ilmoittamani 476 000 euron yleisbudjetti oli vain se ihan kattosumma mikä AC Oululla olisi kai edes voinut olla järkevästi käytössä vaarantamatta ainakin tietääkseni sitten muuta yleisbudjettia.

Välillä puhuttiin vähemmästäkin kauteen.

Siis keksitkö itse tuon 476 000 euroa vai oliko lukemalle jotain lähdettä? Ihmettelen vain koska en ole itse tuollaiseen lukemaan törmännyt, vaikka seuraan ACO:n tekemisiä aktiivisesti.

[Piippu-Virtanen]

Siis keksitkö itse tuon 476 000 euroa vai oliko lukemalle jotain lähdettä? Ihmettelen vain koska en ole itse tuollaiseen lukemaan törmännyt, vaikka seuraan ACO:n tekemisiä aktiivisesti.

Tuo 476 000 euron luku tosiaan on vain se ihan kattosumma enkä ollut aikanaan kovin varma siitä kun sitä laitoin. Kun sitä oli ollut lähinnä vain Hufvudstadbladetin huhuissa ja muutamissa muissakin ruotsinkielisen rannikon alueen lehdissä huhupuheita.

Osin laitoin tuon luvun myös siksi kun pelaajabudjetti tuntui niin kovin korkealta (Näillä näkymin 238 000 euroa mikäli edes niinkään paljonkaan oli.) ja kun yleisesti ottaen läpi tai melkein läpi AC Oulun historian tuo pelaajabudjetti on ollut puolet yleisbudjetista. Ainoa eri jakoprosentti mahdollisesti oli käytössä vuonna 2014 Ykkösessä.

Itselläni muita lukuja AC Oulun yleisbudjetiksi oli mitä tahansa 400 000-445 000 väliltä olleita lukuja.

Tuohon ilmoittamaasi yleisbudjettiin törmäsin vasta kun laitoit tuon esitteen aiemmin.

Muutoin toimin AC Oulun kuluneen vuoden yleisbudjetin osalta hyvin pitkälti tämän viestin pohjalta ja vaikuttaa siltä, että ilman ihmeitä toimin tällä erää väärin vaikkakin laitoin kyllä jo siihen kuluneen kauden viestin alkuun vahvan huomautuksen myös erittäin vahvasta alustavuudesta koska lukuja tarkemmin ei ole vielä tullut julkisuuteen tai ei ainakaan tekohetkellä tullut jolloin meinasin ihan aluksi jättää koko viestin julkaisematta mahdollisten suurtenkin virheiden välttämiseksi ja se mainitsemani viesti tuosta AC Oulun pelaajabudjetista mikä johti myös tuohon näillä näkymin tähän tilanteeseen tulee tässä:

http://futisforum2.org/index.php?topic=211880.2175

Viesti on nimimerkiltä Sireeni jonka pohjalta silloin sitten toimin kuten toimin.

[Piippu-Virtanen]

Joutsenon FC Kultsun Kolmosen vuosien osalta tulee pari yleisbudjettia tähän alle:

FC Kultsu Kolmosessa 2007: 32 500 euroa

FC Kultsu Kolmosessa 2008: 35 000 euroa

Tämän jälkeen vuodeksi 2009 FC Kultsun yleisbudjetti kaksinkertaistui Kakkoseen pääsemisen johdosta josta uutisoitiin aikanaan niin Uutisvuoksessa kuin myös 22.10.2008 tulleessa Etelä-Saimaa-lehdessäkin.

[JM]

Osin laitoin tuon luvun myös siksi kun pelaajabudjetti tuntui niin kovin korkealta (Näillä näkymin 238 000 euroa mikäli edes niinkään paljonkaan oli.) ja kun yleisesti ottaen läpi tai melkein läpi AC Oulun historian tuo pelaajabudjetti on ollut puolet yleisbudjetista. Ainoa eri jakoprosentti mahdollisesti oli käytössä vuonna 2014 Ykkösessä.

...

viesti tuosta AC Oulun pelaajabudjetista mikä johti myös tuohon näillä näkymin tähän tilanteeseen tulee tässä:

http://futisforum2.org/index.php?topic=211880.2175

Viesti on nimimerkiltä Sireeni jonka pohjalta silloin sitten toimin kuten toimin.

Kiitos selvennyksestä.

ACO tosiaan vahvisti omilla fb-sivuillaan (8.10.2018) kauden 2018 pelaajabudjetiksi 238 000 €. Seuran omaan ilmoitukseen voitaneen kyllä luottaa.

[Tiksa]

Hemmetti, että tässä ketjussa on aivan käsittämätön määrä asiaa, mutta se pitäisi saada tiiviimpään muotoon.
Jaksaisikohan maestro, Piippu-Virtanen, itse pistää näitä lukuja taulukkomuotoon, niin kehitys niin seurojen kuin sarjojen osalta olisi helpommin hahmotettavissa ja voitaisiin piirtää vähän pidempiä historian kaaria.
Esim. Excel online voisi olla hyvä, niin datan saisi jaettua ja siitä saisi käänneltyä lukuja erilaisiin taulukointeihin.

(Edelleenkin mua hämmästyttää miksi Piippu-Virtanen saa niin vähän ääniä vuoden foorumisti -skabassa. Tähän on käytetty ihan älytön määrä työtä ja kerätty tietopankki suomifutiksen historiasta.)

[shots]

Hemmetti, että tässä ketjussa on aivan käsittämätön määrä asiaa, mutta se pitäisi saada tiiviimpään muotoon.
Jaksaisikohan maestro, Piippu-Virtanen, itse pistää näitä lukuja taulukkomuotoon, niin kehitys niin seurojen kuin sarjojen osalta olisi helpommin hahmotettavissa ja voitaisiin piirtää vähän pidempiä historian kaaria.
Esim. Excel online voisi olla hyvä, niin datan saisi jaettua ja siitä saisi käänneltyä lukuja erilaisiin taulukointeihin.

(Edelleenkin mua hämmästyttää miksi Piippu-Virtanen saa niin vähän ääniä vuoden foorumisti -skabassa. Tähän on käytetty ihan älytön määrä työtä ja kerätty tietopankki suomifutiksen historiasta.)

Tämä matsku on käyty läpi ja lukemia on kerätty exceliin forumistiveljen kanssa. Lisäksi talouslukuja poimittu myös lehdistä talteen. Tulemme varmaan jossain vaiheessa julki näiden kanssa.

[Piippu-Virtanen]

Tässä vaiheessa olen viime aikoina miettinyt tosiaan pariakin eri suuntaa kun ei enää ihan hirveästi ole jäljellä noita eri vuosien budjetillisia määriä.

Ellei sitten lasketa tietenkin vuosien 1992-1995 ihan täydellisiä Veikkausliigan lukuja, vuosien 1999-2000 Veikkausliigan lukuja jotka ehkä voisi laittaa, vuoden 2001 Veikkausliigan lukuja vain mikäli sen epäselvyydet selviävät ja sitten tietenkin vuoden 2004 vielä laittamattomia Veikkausliigan lukuja tai myös joidenkin Ykkösen vuosien täydellisiä yleisbudjettien tai pelaajabudjettien lukuja.

Lähtökohtaisesti olen miettinyt vielä pysymistä Veikkausliigan tai Ykkösen budjettien vuosilinjoilla kun noita vielä julkaisemattomia yleisbudjetteja on yhdessä pelaajabudjettien kanssa, mutta ihan viime aikoina on ollut haasteena vakavasti miettiä ellei myös ehkä koota yhteen Suomen Jalkapallon Kakkosen ellei ehkä myös Kolmosenkin yleisbudjetteja.

Nelosesta alaspäinkin homma ehkä on mahdollista, mutta menee vielä Kakkosta ja Kolmostakin huomattavan paljon vaikeammaksi ellei melkein mahdottomaksi niitä yrittää koota kasaan ellei ihan viime vuosista sitten puhuta.

Vitosesta Seiskaan asti sitten puhumattakaan.

Mikäli vaikka näin esimerkiksi yrittäin koota Kakkosen kaikkia yleisbudjetteja niin näillä näkymin helpointa lienee ehkä aloittaa kuluneista viime vuosista tai sitten enintään vuodesta 2004 tai 2005 jolloin alkoi noita tulemaan vielä huomattavan verran enemmän julki kuin aiemmin.

Yksi osasyy myös sille, että miksi en toistaiseksi julkaise tai etsisi noin vuotta 2004 aiempia yleisbudjettien lukuja Kakkosesta puhuttaessa laajamittaisesti on muun muassa alkuperäinen Futisforumin häviäminen historian lehdille ja osin siksi kun niitä Kakkosenkaan vanhempien aikojen yleisbudjetteja paljoa tuota aiemmasta ei vain joitakin poikkeuksia ole ollut kovinkaan helppoa löytää muuta kuin sattumanvaraisesti ja ellei vaikka tyyliin aina jonkun vuoden kuten esimerkkinä 1999 jonkun joukkueen vastaavan löytymisen yhteydessä kerrottiin vuoden 1998 vastaava yleisbudjetti.

Etsintäaikakin venyisi 2000-luvun tai 2010-luvun vastaavasta poiketen myös huomattavankin pidemmäksi aikaa.

Ja vaikka vielä jonkin ihmeen kaupalla jopa 2000-lukuakin vanhempien aikojen Kakkosen luvut saisikin vielä kaivettua esille niin Kolmosen vanhempien aikojen luvuista eteenpäin alkaa mennä jo melkoisessa suossa tarpomiseksi sen kaiken suhteen.

Erikoisuutena Kakkosesta eteenpäin ja siitä alaspäin alkaa myös vuodesta 2004 eteenpäin yleistä tuota vuotta edeltäneiden rahavuosien loputtua useiden eri seurojen krooninen palkattomuus tai palkan sijaan maksettavien kulukorvausten runsaslukuisuus vaikka tietenkin Kakkosessa on maksettu ja maksetaan myös palkkaa.

Erikoista on myös se, että Kakkosen tai Kolmosen harvinaistuvia palkanmaksuja ei ole selvästi ilmoitettu kausirahana vaan esimerkiksi kuukausiansioina.

Kolmosessa tilanne ei sitten palkanmaksukaan enää ole ollut kovin yleista ja on jopa niin harvinaistakin huonoimmillaan paitsi sellaisessa tapauksessa jossa juuri vielä Kakkosesta pudotaan Kolmoseen.

Kolmosessa ja enää juuri siitä alaspäin Nelosessa alkaa jo kulukorvauksetkin harvinaistua.

Viimeisenä erikoisuutena myös joissakin oletetuissa pelaajabudjeteissa on mahdollisesti näillä näkymin käymässä ilmi ainakin alustavasti mitä olen nyt noita katsonut niin se seikka, että varsinainen maksettu pelaajapalkka ja kulukorvaus on niputettu yhteen tai yritetty ainakin vakavasti niputtaa yhteen.

Muun muassa Jipossa oli erääseen aikaan sovittu, että jos Kolmoseen olisi jääty jatkamaan niin enintään 20 000 euroa olisi voitu maksaa palkkana ja se osa mikä vielä edeltävänä Kolmosen pelivuonna olisi ollut palkkaa niin olisi tullut kautta kohti yhdistettynä kulukorvauksena joka vain olisi lisätty loppusummaan ja saatu näyttämään sitten muka maksetulta suoralta ja oikealta pelaajapalkalta.

Tosin siihen linjaan ei kai Jipossa tarvinnut ryhtyä koska Jippo nousi tuolloin Kakkoseen.

[Piippu-Virtanen]

TP-Seinäjoen yleisbudjetteja Kakkosesta ja vuosilta 2003-2007 eli Kakkosen ja seuran itsensä ylläpitämien rahavuosien jälkeen aina ennen yhdistymistä Sepsi-78:n kanssa SJK:ksi tulee nimenomaan nk. Tiikeri-joukkueen osalta tässä:

TP-Seinäjoki Kakkosessa 2003-2007

2003

TP-Seinäjoen yleisbudjetti: 80 000 euroa

2004

TP-Seinäjoen yleisbudjetti: 82 000 euroa

2005

TP-Seinäjoen yleisbudjetti: 155 000 euroa (Alustava yleisbudjetti Kakkosessa oli 112 500 euroa.)

2006

TP-Seinäjoen yleisbudjetti: 134 400 euroa (Alustava yleisbudjetti Kakkosessa oli 123 900 euroa.)

2007

TP-Seinäjoen yleisbudjetti: 179 400 euroa (Sepsi-78:lla heidän viimeisen pelivuotensa yleisbudjetti ennen SJK:n taivalta Kakkosessa oli 100 000 euroa.)

[Piippu-Virtanen]

Näillä näkymin olen kirjoittamassa kun ei Veikkausliigan 2004 vuoden yleisbudjettien ja pelaajabudjettien osuutta ole löytynyt niin nuo vuosien 1999-2000 Veikkausliigan budjettien luvut.

Niihin ei valitettavasti ole hirveästi tullut päivitystä FC Jokereiden tilanteeseen ja näillä näkymin voi olla, että merkitsen ne vain liukuvana toistaiseksi väliviivoin kun ne laitan ja mahdollisesti laitan myös ne muut budjettilukujen jälkeen tulevat oheisluvutkin liukuviksi niille vuosille.

Hieman ehkä vuoden 2003 Ykkösen yleisbudjettien ja pelaajabudjettien malliin.

Tosin lähtökohtaisesti vain pelaajabudjettien osalta enemmin kuin itse yleisbudjettien koska ne kyllä ovat ainakin varmempia pitämään paikkansa kuin pelaajabudjetit mitkä kohta tulevat seuraavan kahden viestin osalta.

Viime aikojen FC Jokereiden osuutta murheellisesti lisää se, että hyvin epävarmasti ne pelaajabudjetit ovat voineet olla äärimmillään jopa niinkin korkeat kuin 18 miljoonaa markkaa aiemman 10-16 miljoonan markan sijaan.

Seuraavassa viestissä tulee siis vuoden 1999 Veikkausliigan budjettien luvut ja sitä seuraavassa vuoden 2000 Veikkausliigan budjettien luvut ja muut luvut molemmilta vuosilta ainakin nyt näillä näkymin tai tilanteen mukaan erittäin alustavina vaikkakin FC Jokerien tilanne pitäisi jostakin kattavasti varmistaa ehkä ennen niiden täyttä ja lopullista varmistusta.

FC Jokereiden tilanteesta pitää kuitenkin muistaa, että tuo aivan äärimmäinen rahavuosikin kyseisellä seuralla sattui lopulta vain joko vuonna 1999 heti alkuun tai sitten vuonna 2000 jonka jälkeen alkoi säästökuuri.

Molempina vuosina ei FC Jokeritkaan ihan niin paljolla rahalla juhlinut.

Vuoden 2001 Veikkausliigan pelaajabudjetit varsinkin kokonaismääriltään ovat murheellisen ristiriitaisia edelleen.

Tällä hetkellä näyttää nurinkurisesti siltä, että Veikkausliigan yleisbudjetit olivat ennätyksellisiä ja pelaajabudjetit saattavat olla romahtaneita tai ainakin kaikkein parhaimmat huippuseurat sinä vuonna Veikkausliigassa tuntuivat kattavan jopa vuosia 1999-2000 enemmänkin kaikista maksetuista palkoista ja keskikastin seurat ovat näillä näkymin ajautuneet rajuihin säästökuureihin ja jopa konkurssiuhkaankin sinä vuonna ilman Atlantis FC:n sotkuakin jolloin ei kyllä palkoille lämmetty paljoakaan.

Toivottavasti nekin joskus selviäisivät, mutta laitan nuo vuoden 1999 ja 2000 Veikkausliigan kaudet pidemmittä puheitta.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1999 Veikkausliigan yleisbudjettien lisäksi myös pelaajabudjetit ovat nyt löytyneet vihdoin ja viimein pitkän etsinnän jälkeen pitkästä aikaa nähtäville.

Laitan tähän siis Veikkausliigan vuoden 1999 yleisbudjetit lisättynä pelaajabudjeteilla sellaisenaan kun ne aivan oikeasti olivat, joihinkin seuroihin tulee myös alustavia yleisbudjetteja sulkuihin ja FC Jokereiden valtavan yleisbudjetin osalta on hieman pidempikin selitys suluissa.

Valtavuuteen kun oli näillä näkymin laskettu mukaan kaikkea muutakin ja aivan varma en ole, että olisiko se saattanut kenties olla myös vuoden 2000 FC Jokereiden kaikkien mahdollisten budjettien loppusumma kun näistä vuosista puhuttaessa vain toisena FC Jokerit todella olivat niin suurella summalla liikkeellä kuin mitä nyt tähän laitan alle ja pelaajabudjetti merkitään yleisbudjetin perään:

FC Jokerit: 20 miljoonaa markkaa ja keskimäärin mitä tahansa 10-16 miljoonan markan väliltä ylärajaltaan 18 miljoonaa markkaa (FC Jokereilla oli yleisbudjeteissa ja pelaajabudjeteissa aikansa ennätys ja kaiketi myös suhteellinen nykypäivän ennätys Veikkausliigassa vielä tänäkin päivänä. Pelaajabudjetti varsinkin tuntui käsittämättömältä alustavasti, mutta Hjalliksen avoimet shekit ja monet muutkin rahalliset edut ajoittain aika rempseänkin yllättävästi eivät sitten enää niin käsittämättömiä olleetkaan.

Huomioitavaa on kuitenkin, että tästä summasta enintään keskimäärin sanotusti FC Jokereiden yleisbudjetti oli 16 miljoonaa markkaa ja sen kasvattajaseuraksi aiotun pian menneisyyteen hävinneen tuolloisen FinnPa:n eli silloisen tulevan FC Jokrujen ylläpitokustannukset korkeintaan koska FC Jokerit avustivat talousvaikeuksissa ollutta FinnPaa jolloin niidenkin kuluja on joskus tähän kaikkeen mukaan laskettu.

Mikäli tulevan FC Jokrujen ylläpitokulut olivat pienemmät niin siinä tapauksessa enimmäisraja yleisbudjetissa normaalisti oli vähän vielä enemmän kauteen.

Pienimmillään FC Jokerien sanottiin lähteneen kauteen 14,5 miljoonalla markalla, mutta vaihtoehtoisesti näiden kaikkien lukujen ehkä tarkoittaessa sittenkin vuotta 2000 olisi FC Jokereiden muu pienin mahdollinen yleisbudjetti ollut PK-35:n ostovaiheessa ja lempinimen eli nk. Harkimon Palloilijoiden alla ollut vuoden 1998 Finnpan luokkaa tai vähän sitä alempi eli 8-10,5 miljoonaa markkaa josta useimmiten todetusti 10 miljoonaa markkaa. Pelaajabudjetti tietenkin pienentyi tarpeen mukaan aina kun yleisbudjettikin pienentyi, mutta kaikkein pienimmilläänkin puhuttiin 6 miljoonasta markasta tai vähän vielä sen alle kun tavoite oli olla FinnPa:n palkkaluokassa pienimmilläänkin.)

HJK: 11,3 miljoonaa markkaa ja 10 miljoonaa markkaa (HJK:lla oli alustavasti suurin pelaajabudjetti sarjassa ennen kuin FC Jokerit rynnisti kärkeen ja mikäli toki FC Jokerit sitten lopulta olivat pienemmällä pelaajabudjetilla liikkeellä vuonna 1999 ja vasta vuonna 2000 suuremmalla niin siinä tapauksessa vastavuoroisesti HJK oli parhaiten maksavin seura tai tasoissa FC Jokereiden kanssa. Talvikaudella 1998-1999 HJK:n toki huhuttiin pienentävän ehkä pelaajabudjettiaan edellisistä vuosistaan mikäli vastavuoroisesti tukijat tai huippuhoukuteltu Metsäliitto eivät muutoin kykenisi avustamaan HJK:ta enemmän.)

FC Haka: 10 miljoonaa markkaa ja 9 miljoonaa markkaa (FC Hakalla sanottiin joskus olleen pieniä taloudellisia vaikeuksia tai säästösyistä alustavasti pienempi yleisbudjetti vuodeksi 1999 jotta Milleniumin kunniaksi vuodeksi 2000 mentäisiin sitten 10 miljoonan markan maagisen rajan poikki jolloin siis alustava yleisbudjetti olisi ollut 7,8 miljoonaa markkaa. Alustava pelaajabudjetti oli 5-6 miljoonaa markkaa ennen kuin ymmärrettävästi kyettiin nostamaan pelaajabudjettia.)

VPS: 8,3 miljoonaa markkaa ja 6,9 miljoonaa markkaa (VPS:llä oli ennen FC Jokerien uskomatonta ryntäystä kärkeen alustavasti olla sarjassa jopa oikein ääritapauksessa eniten maksavin seura Veikkausliigassa kun ainakin vielä talvikaudella 1998-1999 oli huhuja HJK:n ja FC Hakan mahdollisesta säästökuurista. Sittemmin keväämmällä vuotta 1999 ennen Veikkausliigan alkua oli selvää, että VPS on pelaajabudjetiltaan sijoittuva sijoille 2-4 kun HJK ja FC Haka pystyivät sittenkin maksamaan enemmän kuin mitä ehkä piti ja sittemin oli toteutuneesti neljänneksi rikkain seura, mutta ilman Veikkausliigan mestaruutta jouduttiin sitten tietenkin talousvaikeuksiin.)

MyPa: 6,4 miljoonaa markkaa ja 5 miljoonaa markkaa

TPS: 5 miljoonaa markkaa ja 2,6 miljoonaa markkaa (TPS:n alustavan pelaajabudjetin piti olla 4 miljoonaa markkaa, mutta karsimaan jouduttiin. Muutoin se olisi ollut luokaltaan 3-4,5 miljoonaa markkaa mikäli TPS olisi todella lähtenyt huhuissa esiintyneillä, jopa vuosien 1990-1991 toistaiseksi tuntemattoman Futisliigan ennätysmäisen yleisbudjetin lyöneellä Veikkausliigan yleisbudjetilla kauteen.)

FC Lahti: 5 miljoonaa markkaa ja 4 miljoonaa markkaa

FC Inter: 4,2 miljoonaa markkaa ja 3 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 4 miljoonaa markkaa ja 2 miljoonaa markkaa

KTP: 4 miljoonaa markkaa ja 2 miljoonaa markkaa

TPV: 3,6 miljoonaa markkaa ja 1,8 miljoonaa markkaa (TPV:n osalta tuo 3,6 miljoonaa markkaa oli tietääkseni käytännön yläraja koska joskus sillä sanottiin olevan vähemmänkin, vain vähän RoPS:n yläpuolella oleva yleisbudjetti kaudessa. TPV oli talousvaikeuksissa kun seura ei ollut halunnut lähteä Tampere United-projektiin mukaan.

Samalla TPV:n todettiin myös joskus olevan Veikkausliigan köyhälistöseura RoPS:n tapaan kun heillä oli sen 3 miljoonaa markkaa tai vähän yli käytössään yleisbudjettina kauteen. Pelaajabudjetti 1,8 miljoonana markkana heijastelee ylärajaa TPV:n osalta kun sillä sanottiin olevan usein vähemmänkin pelaajabudjetti ja vain jälleen hieman RoPS:n yläpuolella oleva sellainen.)

RoPS: 3 miljoonaa markkaa ja 1,6 miljoonaa markkaa (RoPS:lla sanottiin olleen jälleen Veikkausliigan pienin yleisbudjetti 3 miljoonalla markalla ja sitä se myös oli vuonna 1999. Samaa voitiin sanoa pelaajabudjetistakin.)

Päätän lisäksi laittaa tähän alle nuo muut budjettien oheisluvut hieman eri tavalla kuin tavallisesti varsinkin pelaajabudjettien osalta:

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 1999: 84,8 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 1999: 57,9-65,9 miljoonaa markkaa josta keskimäärin 63,9 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 1999: 7,06666667 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 1999: 4,825-5,49166667 miljoonaa markkaa josta keskimäärin 5,325 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 1999 vuotta kohti: 193 000-219 666,67 markkaa vuoteen josta keskimäärin 213 000 markkaa vuoteen.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2000 Veikkausliigan yleisbudjettien lisäksi myös pelaajabudjetit ovat nyt löytyneet vihdoin ja viimein pitkän etsinnän jälkeen nähtäville.

Laitan tähän siis Veikkausliigan vuoden 2000 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit sellaisenaan kun ne aivan oikeasti olivat, joihinkin seuroihin tulee myös alustavia yleisbudjetteja sulkuihin ja FC Jokereiden valtavan yleisbudjetin osalta on hieman pidempikin selitys suluissa. Sama koskee myös pelaajabudjetteja sen osalta.

Valtavuuteen oli näillä näkymin laskettu mukaan kaikkea muutakin ja aivan varma en ole, että olisiko se saattanut kenties olla myös vuoden 1999 FC Jokereiden kaikkien mahdollisten budjettien loppusumma kun näistä vuosista vain toisena FC Jokerit todella olivat niin suurella summalla liikkeellä kuin mitä nyt tähän laitan alle ja pelaajabudjetti tulee yleisbudjetin perään ja yleisestikin ottaen FC Jokerien tilanteen takia yleisbudjettikin merkitään hieman eri tavalla kuin tavallista:

FC Jokerit: 16 miljoonaa markkaa ja ylärajaltaan enintään 20 miljoonaa markkaa ja mitä tahansa 10-16 miljoonaa markkaa ja ylärajaltaan enintään 18 miljoonaa markkaa (Tämä oli lähellä aikansa ennätystä eli vuoden 1999 20 miljoonaa markkaa ja kaiketi myös suhteellista nykypäivän ennätystä Veikkausliigassa vielä tänäkin päivänä. Myös pelaajabudjetti oli edelleen ennätysmäinen vaikkakin mahdollisesti vähän alentunut.

Mahdollisesti FC Jokereiden yleisbudjetti korkeimmillaan kokonaismääränsä osalta eri muutkin budjetit mukaan laskettuna oli 20 miljoonaa markkaa vuonna 2000.

Huomioitavaa on kuitenkin, että tästä summasta enintään keskimäärin sanotusti FC Jokereiden yleisbudjetti oli vuonna 2000 14,5 miljoonaa markkaa ja sen kasvattajaseuran eli FC Jokrujen yleisbudjetti korkeintaan 4 miljoonaa markkaa.

Mikäli tulevan FC Jokrujen yleisbudjetti oli pienempi tai suurempi niin siinä tapauksessa enimmäisraja yleisbudjetissa normaalisti oli vähän vielä enemmän tai vähemmän kauteen.

FC Jokruilla sanottiin olleen Ykkösessä vuonna 2000 enemmän kuin mitä seuran viimeisellä vuotena eli 2001 jolloin FC Jokrujen Ykkösen yleisbudjetti oli vuonna 2000 2,5 miljoonaa markkaa pienimmillään ja enintään mikäli vuoden 1999 budjettien ennätys kauteen oli tuolloin niin muussa tapauksessa FC Jokrujen Ykkösen yleisbudjetti oli 4 miljoonaa markkaa vuonna 2000.

Alustavasti toki kun FC Jokruja vielä rakenneltiin niin kasvattiseurana vuodeksi 2000 sen alin mahdollinen yleisbudjetti olisi ollut sekin miljoonan markan-1,5 miljoonan markan luokkaa.

Pienimmillään FC Jokerien sanottiin lähteneen kauteen 12 miljoonalla markalla, mutta vaihtoehtoisesti näiden kaikkien lukujen ehkä tarkoittaessa sittenkin vuotta 1999 olisi FC Jokereiden muu pienin mahdollinen yleisbudjetti ollut useimmiten todetusti 10 miljoonaa markkaa.

Pelaajabudjetit pienenivät myös yleisbudjetin pienentyessä, mutta tosiaan kaikkein korkeimmillaan ne ovat olleet huomattavankin suuria ja yleisesti ottaen ehkä kuitenkin suurempia kuin mitä vuonna 1999 aivan tuoreena seurana. FC Jokerien tilanne päivittyy hyvin todennäköisesti tulevaisuudessa erilaiseksi kuin mitä tähän nyt tulee kirjoitettuna.)

HJK: 11,3 miljoonaa markkaa ja 10 miljoonaa markkaa (HJK:lla sanottiin joskus olleen myös 11,5 miljoonaa markkaa, mutta se on voinut marginaalisesti sekoittua vuoteen 1999 FC Jokereiden tapaan. Pelaajabudjetti pidettiin edellisen vuoden tasolla.)

FC Haka: 10 miljoonaa markkaa ja 9 miljoonaa markkaa (Vuoteen 1999 poiketen FC Haka ylitti aivan lopullisesti vuonna 2000 10 miljoonan markan rajan tai pikemmin sanottuna tässä tapauksessa saavutti sen ja toki mikäli vuonna 1999 oli sama yleisbudjetti niin sitä vuonna 2000 FC Haka piti edelleen sitten yllä. Pelaajabudjetti pidettiin myös ennallaan viime vuoteen nähden.)

MyPa: 9,5 miljoonaa markkaa ja 8,5 miljoonaa markkaa

Tampere United: 6,7 miljoonaa markkaa ja 5,5 miljoonaa markkaa

VPS: 5,3 miljoonaa markkaa ja 3,9 miljoonaa markkaa

FC Inter: 5,1 miljoonaa markkaa ja 4 miljoonaa markkaa

FC Lahti: 4,6 miljoonaa markkaa ja 3,6 miljoonaa markkaa

KTP: 4,1 miljoonaa markkaa ja 3 miljoonaa markkaa

TPS: 4 miljoonaa markkaa ja 1,6 miljoonaa markkaa (TPS:n alustavan pelaajabudjetin piti olla 3 miljoonaa markkaa, mutta entistä enemmän karsimaan jouduttiin.)

FC Jazz: 3,7 miljoonaa markkaa ja 2 miljoonaa markkaa

RoPS: 3,2 miljoonaa markkaa ja 1,6 miljoonaa markkaa (RoPS:n sanottiin olleen Veikkausliigan pienimmän pelaajabudjetin omannut seura yhdessä pienimmän yleisbudjetin kanssa ja sitä se myös oli edelleen vuonna 2000.

Jaro ja muutamat muut miljoonaseurat Ykkösessä olivat itse asiassa jo rikkaampia kuin RoPS tai FC Jazz ja olivat sitä korkeimmillaan aina kaiketi Tampere Unitedin yleisbudjettia hipovaan rajaan saakka ellei jopa tasoissa tai enintään sen yli koska Ykkösessä vietettiin vuoden 1999 tapaan kaikkien aikojen rahajuhlia yleisbudjeteissa vuonna 2000.

Pelaajabudjettikin pidettiin entisellään vaikka huhuja pienestä laskustakin oli ja ajoittain haluttiin korkeampaakin pelaajabudjettia, mutta mitenkään yli 2 miljoonaa markkaa ei RoPS ainakaan näillä näkymin olisi pitänyt pelaajabudjettina vaikka pelaajabudjetin korotukseen oltaisiinkin suostuttu.)

Päätän lisäksi laittaa tähän alle nuo muut budjettien oheisluvut hieman eri tavalla kuin tavallisesti yleisbudjettien ja pelaajabudjettien osalta:

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2000: 82,5-87,5 miljoonaa markkaa josta keskimäärin 83,5 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2000: 62,7-70,7 miljoonaa markkaa josta keskimäärin 68,7 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2000: 6,875-7,29166667 miljoonaa markkaa josta keskimäärin 6,95833333 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2000: 5,225-5,89166667 miljoonaa markkaa josta keskimäärin 5,725 miljoonaa markkaa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2000 vuotta kohti: 209 000-235 666,67 markkaa vuoteen josta keskimäärin 229 000 markkaa vuoteen.

[Piippu-Virtanen]

Iisalmen Pallo-Veikoilta eli PaVe:lta tai myös PAVE:lta laitan seuraavaksi pari yleisbudjettia ja ne tulevat vuosilta 2008 ja 2011:

PAVE/FC PAVE Kolmosessa 2008

Yleisbudjetti: 50 000 euroa (Juhlavuonna yleisbudjetti oli tavallisen tuntuinen kun mitä ilmeisimmin koko seuran kaikki muut urheilumuodot mukaan laskien yleisbudjetti oli 105 000 euroa jota haluttiin kai juhlavuoden kunniaksi alun perin jo ihan jalkapallopuolenkin yleisbudjetiksi.

Juhlavuonna murheellista oli alustavasti vain erinäisten korotettujen kulukorvausten ja myös seurahenkilöiden kilometrikorvausten pienentyminen ellei peräti ehkä häviäminen kun tuolloin sillä oli ollut jo vuosia oman lohkon korkeimmat sellaiset SC Riverballia huomioimatta silloin kun Riverballilla oli parempi taloustilanne.

Todellinen suuri murhenäytelmä oli talousvaikeuksien tai jonkun muun syyn takia tapahtunut Kolmosesta luopuminen ja putomainen Neloseen vuodeksi 2009 ja siitä vielä suoraan vuodeksi 2010 Vitoseen.

Tuo alustava 105 000 euron budjetti Kolmosessa kai olisi ollut suurin PAVE:n tai FC PAVE:n yleisbudjetti koskaan paitsi silloin kun seura ymmärrettävästi pelasi pari kertaa sarjatasoa korkeammalla mitä ilmeisimmin viimeisen kerran 2. Divisioonaa/2-divisioonaa ellen sotke niitä tuon sarjatason Karsintoihin ja varmasti ainakin 1997 Kakkosta kun joukkueella oli tuolloin kaikenlaatuisten pizzaketjujen sponsoreita tuomassa mukavaa lisärahoitusta seuralle.)

PAVE/FC PAVE Nelosessa 2011

Yleisbudjetti: 19 000 euroa (Yleisbudjettia olisi toki haluttu isommaksikin, mutta heikentyneet taloudelliset realiteetit ja myös hyvin monet ottelutapahtumat harjoitusleireineen kai pienensivät yleisbudjettia halutusta joka kai olisi ollut yksi Nelosen suurimpia ainakin oman lohkon alueella, mutta ei ehkä välttämättä muualla.)

[Piippu-Virtanen]

Vuosien 1992-1993 ajalta FC Ilveksen yleisbudjettia tai pelaajabudjettia ei järkevästi ole edelleenkään harmittavasti selvinnyt.

Sama koskee myös vuosilta 1992-1993 puhuttaessa 1. Divisioonasta/1-divisioonasta Veikkausliigaan noussutta TPV:tä.

Ainoa lisätieto on se, että TPV:ssä alettiin maksamaan palkkaa pelaajille heti kun vain noustiin 1. Divisioonaan/1-divisioonaan ja palkanmaksua myös jatkettiin Veikkausliigassa.

Tosin TPV:ssäkin harkittiin Veikkausliigaan nousun jälkeen palkattomuutta ennen kautta ja myös kauden aikanakin, mutta syy sille tuntui olevan vuonna 1993 hieman toinen ennen asian muuttumista.

Kyseessä olivat nimittäin kenttävuokrat jotka ilman halventumistaan näillä näkymin olisivat voineet varsinkin FC Ilveksen todellakin lähemmäs konkurssia tai ainakin sitten olisi harjoittelut jätetty ihan minimiin koko kaudella ja ehkä olemattomiin asti.

FC Ilveksen taloustilanne näyttää myös huonontuneen vuosina 1992-1993 selvästi Futisliigan vuosista ja sitä edeltäneen SM-Sarjan vuosista.

TPV:n 1. Divisioonan/1-divisioonan yleisbudjetti ei tosiaan harmittavasti selvinnyt vuodelle 1992, mutta ihan liian pieni se ei ole voinut olla kun on ollut vara maksaa melkoisen korkeita kenttävuokriakin.

FC Ilves ja TPV maksoivat kenttävuokraa vuonna 1992 keskimäärin kausiharjoittelumääriltään 6000 markkaa sarjastaan riippumatta ja vuonna 1993 varsinkin ainakin näillä näkymin FC Ilveksen talouden pelastajana Veikkausliigassa toimi ollut kenttävuokran kausiharjoittelusumma eli 2000 markkaa.

Kokonaissummat tietenkin olivat suurempia kuin nuo mainitsemani yksittäiset summat.

Tilanne ei kuitenkaan näytä olleen molemmilla tamperelaisilla seuroilla ja ei etenkään FC Ilveksellä taloudellisesti valoisa vuonna 1993.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1999 Ykkösen miljoonaseurojen joukkoon on liitettävä vielä ainakin yksi seura kun mahdolliset muut miljoonaseurat alkavat olla hyvinkin vähissä tämän jälkeen.

Rauman Pallo-Iirot olivat lopulta sittenkin ihan oikeastikin suuren luokan yleisbudjetilla ja myös melko antoisalla pelaajabudjetillakin tuolla kaudella pelissä mukana.

Toisaalta taas Pallo-Iirot olivat siinä vaiheessa olleet Ykkösessä mukana jo pitkään joten miljoonaseurana oleminen lopulta ei sittenkään ollut ihan niin iso yllätys toisin kuin aiemmin olin luullut, että niin olisi ollut.

Ennen kautta puhuttiin Tampere Unitedia ja muun muassa Jaroa lähennelleitä budjettilukuja eikä niistä jääty paljoakaan jälkeen ja palkanmaksussa mentiin itse asiassa ainakin näillä näkymin jo Jaron ohikin.

Päivitän Ykkösen vuoden 1999 miljoonaseurojen ja muutenkin selviämättömien seurojen tilanteen seuraavaan viestiin.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1999 Ykkösessä ainakin seuraavat 13 seuraa eli itse asiassa jo enemmistö koko Ykkösen seuroista pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen kun mukaan miljoonaseuraksi varmuudella löytyi uutena sellaisena Rauman Pallo-Iirot:

Jaro: 4 miljoonaa markkaa

Pallo-Iirot: 3,4 miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja pelaajabudjetti oli 2,2 miljoonaa markkaa

Tampere United: Uutena seurana Ykkösessä sillä silti oli useita miljoonia markkoja käytössään ja parhaimmillaan sen sanottiin olleen Jaroa rikkaampi ja pienimmillään puhuttiin 2-2,2 miljoonan markan yleisbudjetista

FC Mikkeli: Useita miljoonia markkoja ja parhaimmillaan Jaroa rikkaampi vaikka pienimmillään myös vain sen 1,5-2 miljoonaa markkaa

KuPS: 2,5 miljoonaa markkaa

KPT-85: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja

KPV:n Juniorit/Jalkapalloilijat/KPV-j: Ainakin miljoona markkaa, mutta esimerkiksi TP-Seinäjoesta ja Kraftista poiketen tämä seura oli yksi köyhimpiä miljoonaseuraksi kutsuttuja seuroja jolloin sen ylin mahdollinen yleisbudjetti lienee ollut 1,1-1,5 miljoonaa markkaa.

Välillä tämän seuran sanottiin olleen jopa HIFK:ä/FC HIFK:ä köyhempi miljoonaseurana. Toisaalta välillä oli alustavasti rikkaampi myös kuin FC Honka, mutta useimmiten oli jopa sitä vähän köyhempikin kun enemmän FC Honka kilpaili TP-Seinäjoen ja Kraftin kanssa.

Kraft: Ainakin 1,2 miljoonaa markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja suurimmillaan Kraftin sanottiin olleen Jaron tasoa tai jopa sitäkin rikkaampi.

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja.

FC Honka: 1,03-1,6 miljoonaa markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja suurimmillaan jonkin verran KPV-j:tä näillä näkymin edellä, suurin piirtein tasoissa rikkaimman mahdollisen TP-Seinäjoen kanssa, mutta Kraftia vähän jäljessä näillä näkymin miljoonaseuroista puhuttaessa ja silloin mikäli tällä seuralla oli useita miljoonia markkoja käytettävissään.

Muussa tapauksessakin FC Honka oli rikkain pääkaupunkiseutua lähellä olleista seuroista Ykkösessä vuonna 1999 omaamalla esimerkiksi AC Vantaan havitteleman 1,6 miljoonan markan yleisbudjetin nyt ainakin sen ollessa varakkaimmillaan. Muutoin kaikkein köyhimmillään oli yleisbudjettinsa osalta kolmanneksi köyhin miljoonaseura Ykkösessä vuonna 1999.

AC Vantaa: 1,5 miljoonaa markkaa kun yläraja olisi ollut alustavasti 1,6 miljoonaa markkaa.

Atlantis FC: 1,3 miljoonaa markkaa

HIFK/FC HIFK: 1-1,4 miljoonaa markkaa ja tämä seura oli KPV:n Juniorien/Jalkapalloilijoiden/KPV-j:n kanssa köyhimpiä ellei jopa köyhin miljoonaseura Ykkösessä sinä vuonna jälleen TP-Seinäjoesta ja Kraftista poiketen.

Muista ainakin periaatteessa miljoonatason markka-ajan budjettiseuroista puhuttaessa FinnPa:n viimeisen vuoden yleisbudjetti olisi ollut miljoonaluokassa ehkä enintään korkeintaan, mutta keskimäärin sen budjetti oli edeltävän vuoden Veikkausliigan romahduksen jälkeen jo kuihtunut olemattomiin ja sen varsinainen toteutunutkin budjettihuippu oli vain enintään noin 1,5 miljoonaa markkaa.

Ja todellinen yleisbudjetti on melko varmasti ollut reilusti alle miljoonaluokkaa kun sponsorit olivat kaikonneet yksi toisensa jälkeen pois kuvioista eikä edes Finnairkaan viitsinyt juuri enää tukea omaa entistä nimikkoseuraansa.

FinnPa käytännössä viimeisenä vuotenaan tekohengitti FC Jokereiden piilossa myöntämien tukirahojen turvin valmistautuen muuttumaan FC Jokruiksi eli FC Jokereiden kasvattajaseuraksi.

Siinä tapauksessa, että mikäli FinnPan haluaisi miljoonaseuraksi hyvin rajallisin ehdoin tunnetut talousvaikeudet laskien laskea niin siinä tapauksessa ainakin 14 seuralla Ykkösessä vuonna 1999 olisi ainakin ollut miljoonaluokan yleisbudjetti.

Alle miljoonaseurojen asemasta puhuttaessa vuonna 1999 Ykkösessä Nokian Pyryllä oli 800 000 markkaa yleisbudjetti ja Musan Salamilla oli 700 000 markkaa yleisbudjetti. Näistä Pyryä myös sanottiin varakkaimmaksi sellaiseksi seuraksi Ykkösessä jolla ei ollut miljoonaa markkaa pelissä.

Tässä vaiheessa Ykkösen yleisbudjeteista oikeastaan puuttuvat enää vain seuraavien seurojen yleisbudjetit:

Hangon HIK

RiPS Riihimäki

Joutsenon Kultsu

Kajaanin Haka eli KajHa

Näistä seuroista puhuttaessa ei paljoakaan uutta tietoa ole tullut vastaan. HIK:ta en välttämättä vieläkään menisi täydellisesti sulkemaan pois viimeisen miljoonaseuran asemasta puhuttaessa, mutta tietojen puuttuessa toistaiseksi on paha sanoa mitään tarkkaa.

Pallo-Iiroista poiketen tosin nk. Hikken vaikuttaisi pikemmin kaikessa hiljaisuudessa kasvaneen miljoonaseuraksi vuosien 1996-2001 välisenä aikana Ykkösessä toisin kuin Pallo-Iirot joille oli alkanut kertyä pääomaa jo yllättävänkin varhain heti 1990-luvun alun ongelmien selvittyä.

RiPS:n osalta puhuttaessa olen kuullut vain kahta kertomusta ja näiden mukaan ne olivat nämä:

Seura oli joko vuonna 1999 miljoonaseura Ykkösessä tai vaihtoehtoisesti käytännössä melkein konkurssiseura vähän kai Kajaanin Hakaa rikkaampana jota helpotettiin kulisseissa muun muassa Jesperos Oy:n ja muutaman muun hämäräperäisen rahamiesfirman turvin.

Tosin vielä 1999 nämä rahamiesfirmat eivät esimerkiksi myös usein hämäräperäiseksi sanotun vuoden 1998 RiPS:n vuoden tapaan ihan niin paljon pistäneet rahojaan RiPS:n myöhemmistä 2000-luvun alun taloussotkuista poiketen kauden peleihin.

Joidenkin juttujen mukaan seuran johtomiehet rikastuivat, mutta mahdollisesti pelaajat eivät vaikka olisikin pyörinyt isoja rahoja taustalla.

KajHa:n osalta olen kuullut joitakin juttuja siitä, että se olisi saattanut olla köyhin seura Ykkösessä vuonna 1999. Tosin en mene kyllä vannomaan mitään vielä.

Yleisbudjetin sanottiin olleen muka kuta kuinkin sama kuin vuonna 1994 ja palkkapuolikaan ei ollut kehuttava. Tosin vuonna 1994 se yleisbudjetti tuon ajan uunituoreessa Ykkösessä oli tosin vähän yli 500 000 markkaa kun PV Kokkola oli köyhin täsmälleen 500 000 markan yleisbudjetilla.

Edelleen se kaikki olisi tarkoittanut Kajaanin Hakalle puolen miljoonan markan yleisbudjettia vuonna 1999 mikäli olisi tilanne todella noin huono ollut.

Pelaajabudjetin osalta jutuissa esiintyi 10 000 markkaa huonoimmillaan ja parhaimmillaankin sen 50 000 markkaa, mutta nehän tietysti ovat voineet olla vain huhuja. Ellei sitten tietenkin säästetty rahaa teoreettiseen Veikkausliigan paikkaan ja siellä niissä murheellisen haikeissakin haaveissa näiden kuulopuheiden osalta olisi pidetty vuonna 2000 sen 100 000 markkaa pelaajabudjettina mikäli sinne olisi päästy.

Joutsenon Kultsun tilanne ei paljoa KajHa:n tilannetta valoisampi ainakaan näillä näkymin ollut ilman ihmeitä tai tarkempia tietoja.

Mikäli RiPS:n todellinen taloustilanne ehkä oli niin onneton kuin oli niin siinä tapauksessa taitaa kisailla Kultsu RiPS:n kanssa toiseksi vähävaraisimman seuran asemasta.

Saa nähdä, että löytyykö noita jäljellä olevien seurojen tietoja.

[Piippu-Virtanen]

Harjavallan Pallon eli HarPa:n ja tietenkin myös nimellä HaPo tunnetun seuran yleisbudjetti vuonna 1995 Kolmosessa oli 189 000 markkaa.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 1997 Harjavallan Pallon eli tuolloin jo oikeammin HaPo ja vielä selvemmin toiminnan entistäkin ammattimaisempien otteiden myötä FC HaPo omasi aikanaan tuona vuonna Kolmosessa erinomaiselta kuullostaneen yleisbudjetin.

Kyseinen yleisbudjetti oli 300 000 markkaa mikä oli erittäin hyvä vaikkakin ei ehkä ihan koko Kolmosen eliittiseurojen eli FC Viikinkien, FC Laukaan, FC Rauman ja TP-47:n tasoa.

Vertailun vuoksi Ykkösen surullisella tuon vuoden IF Gnistanilla oli tosiaan kattona ollut yleisbudjetti 450 000 markkaa ja todellisempi juokseva yleisbudjetti oli 100 000-300 000 markkaa.

FC HaPo:n osalta kuitenkin oli paljon pelkoja Kolmosen kaudesta 1998 juurikin koko ajan kasvavien Kolmosen yleisbudjettien myötä.

Vuodeksi 1998 FC HaPo kaipasi ainakin 100 000 markkaa lisää yleisbudjettiin jotta edes jotenkin olisi voitu vastata Kolmosen eliittiseurojen vastaaviin yleisbudjettien nostopaineisiin.