FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
15.10.2019 klo 09:01:44 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 15 [16] 17
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 57876 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #375 : 03.05.2019 klo 10:44:35

Vuodeksi 1998 FC HaPo tippui Neloseen ja sinne osin alun perin Kolmoseen kerätyillä yleisbudjetin varoilla oltiin selvästikin ainakin alustavasti myös Nelosen tasolla tapahtuneen äkkinäisten yleisbudjettien kohoamisesta huolimatta melkoista huipputasoa sarjassa ennen todellisten rahavuosien aukeamista jopa niinkin alhaiselle tasolle.

FC HaPo:n Nelosen yleisbudjetti vuonna 1998 oli peräti 250 000 markkaa mikä oli sarjatasolla mittavaa luokkaa ennen Nelosenkin rahavuosien alkua.

Vuotta aiemmin 1997 Kolmosessa FC HaPon yleisbudjetti oli ollut 300 000 markkaa ja vuodeksi 1998 Kolmoseen lähdettäessä sarjapaikan säilyessä olisi pitänyt olla jo ainakin 400 000 markkaa. Mielellään tietenkin vielä enemmän.

Vuoden 1998 Kolmosessakin olisi tuolla Nelosen 250 000 markalla pärjännyt, mutta ongelmia alkoi olla siellä ainakin jo näköpiirissä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #376 : 03.05.2019 klo 10:51:35

Vuonna 1999 FC HaPo jatkoi edelleen Nelosessa, mutta kulujen aiheuttaman nousun myötä se ei kyennyt vastaamaan myös Nelosessa alkaneisiin yleisbudjettien kohoamisiin.

Toki FC HaPo:n onneksi Nelosessa oli Kolmoseen, Kakkoseen ja Ykköseen verrattuna vielä ainakin vuonna 1999 melko maltilliset näkymät.

Siinä missä Ykkösessä ja Kakkosessakin alettiin jo viettää kaikkien aikojen rahajuhlia ja jopa Kolmosessakin alettiin pikkuhiljaa sellaisiin lopullisesti valmistautua niin Nelosessa tilanne todettiin vielä hyväksi tai tyydyttäväksi yleisbudjetin säilymisestä huolimattakin.

250 000 markalla pystyi pärjäämään juuri ennen Milleniumia Suomen Nelosessa 20 vuotta sitten.

Sen sijaan Kolmosesta eteenpäin ja puhumattakaan Kakkosesta tai Ykkösestä alettiin sarjatason koventuessa puhua täysin riittämättömästä ja elinkelvottomasta yleisbudjetista.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #377 : 05.05.2019 klo 10:58:57

Laitan tähän seuraavaksi arvioita vuodelta 2008 siitä, että millaisin yleisbudjetein keskimäärin liikuttiin erilaisissa sarjoissa.

Joissakin tämän viestin yleisbudjettien tapauksessa on toistaiseksi olevan tiedon puutteessa laitettu vain pelkästään oletetuimman rikkaimman seuran yleisbudjetti.

Erilaisista palkkatiedoistakin asiaa tulee hieman, mutta vain vähän toistaiseksi olevan tiedon puuttumisen takia.

Lisäksi tulee pientä vertailua myös naisten eri sarjojen kesken.

Tässä sitä tulee:

Miesten Kutosen yleisbudjetti 2008 keskimäärin: 1140 euroa

Miesten Kutosen pienin yleisbudjetti 2008: 1000 euroa näillä näkymin ilman ihmeitä

Miesten Kutosen suurin yleisbudjetti 2008: Näillä näkymin mitä tahansa 10 000-15 000 euron väliltä tai jonkin verran tätä enemmän aina noin 20 000-30 000 euroon asti (Lähtökohtaisesti tuon vuoden Kutosen rikkaimmalla seuralla pieninkin yleisbudjetti lähdettäessä kauteen oli 1500-2500 euroa. Kutosen ja Vitosen yleisbudjettien osalta ei paljoakaan ole eroa suhteessa Nelosen köyhimpiin seuroihin nähden. Nelosessakin normaalit yleisbudjetit olivat yllättävän pieniä tuolloin.)

Miesten Vitosen yleisbudjetti 2008 keskimäärin: 4375 euroa

Miesten Vitosen pienin yleisbudjetti 2008: 1500 euroa näillä näkymin ilman ihmeitä

Miesten Vitosen suurin yleisbudjetti 2008: Näillä näkymin mitä tahansa 10 000-15 000 euron väliltä tai jonkin verran tätä enemmän aina noin 25 000-30 000 euroon asti ja enintään 35 000 euroon asti (Lähtökohtaisesti tuon vuoden Vitosen rikkaimmalla seuralla pieninkin yleisbudjetti lähdettäessä kauteen oli 3000-9000 euroa. Vitosen ja Kutosen yleisbudjettien osalta ei paljoakaan ole eroa suhteessa Nelosen köyhimpiin seuroihin nähden. Nelosessakin normaalit yleisbudjetit olivat yllättävän pieniä tuolloin.)

Naisten Nelosen rikkaimman seuran yleisbudjetti 2008: 15 000 euroa

Miesten Nelosen yleisbudjetti 2008 keskimäärin: 10 029 euroa

Miesten Nelosen pienin yleisbudjetti 2008: 5000 euroa (Tämä oli ihan kattosumma koska muutoin puhuttiin pienimmän Nelosen seuran yleisbudjetin olemisesta myös mallia 2000-3000 euroa.)

Miesten Nelosen suurin yleisbudjetti 2008: Vähintään 20 000 euroa kaudelle lähdettäessä ja muutoin pyörittiin mitä tahansa 40 000-100 000 euron yleisbudjetissa tai sen yli (Nelosen rikkaimmaksi sanotun seuran yleisbudjetti parhaimmillaan ei enää kaukana ollut Kolmosenkaan rikkaana pidettyjen seurojen yleisbudjeteista.)

Naisten Kolmosen yleisbudjetti 2008 keskimäärin: 11 000 euroa (Voitti näillä näkymin Miesten Nelosen täpärästi johtuen lähinnä lukuisten pienseurojen hieman enemmän käytössä olevan rahamäärän kuten myös yhden Naisten Kakkosesta Naisten Kolmoseen pudonneen suurseuran rahamäärän turvin.)

Naisten Kolmosen pienin yleisbudjetti 2008: 5500 euroa (Tämä oli Miesten Nelosen pienimmän yleisbudjetin seuraan ja sen tapaan verrattuna kattosumma kun pienin yleisbudjetin summa muutoin oli 3500 euroa.)

Naisten Kolmosen suurin yleisbudjetti 2008: 35 000 euroa (Naisten Kolmosen rikkaimmaksi sanotuin seura oli pudonnut edellisellä kaudella Naisten Kakkosesta Naisten Kolmoseen. Vähintäänkin tällä seuralla oli kauteen lähdettäessä yhtä paljon kuin keskimäärin Naisten Kakkosen rikkaimmaksi sanotulla seuralla eli 18 000 euroa.)

Miesten Kolmosen yleisbudjetti 2008 keskimäärin: 19 333 euroa (Todennäköisesti olisi ollut mitä tahansa 20 000-40 000 euron, jopa 50 000 euron luokkaa ilman lukuisten seurojen silloisia rahavaikeuksia jolloin pelattiin hyvinkin pienin yleisbudjetein. Toisaalta ennen lopullista myöhemmin suoritettavaa Kolmosen seurojen yleisbudjettien laskentaa tuo nyt oleva 19 333 euron luku on alustava.)

Miesten Kolmosen pienin yleisbudjetti 2008: 7500 euroa-enintään 10 000 euroa (Kolmosen tuon vuoden pienimmän yleisbudjetin omanneen seuran alustava yleisbudjetti oli ennen yleisbudjetin tilanteen parantumista kaikessa surkeudessaan Naisten Nelosen oletetuimpien pienimpien yleisbudjettien tasolla.

Käytännössä se tarkoitti 2000-5000 euroa ja todennäköisesti yleisbudjetti pienimmillään lienee ollut mitä tahansa 5500-7000 euron luokkaa, ehkä 6500 euron luokkaa. Noilla summilla ei paljon Naisten Kakkosenkaan pienimmän yleisbudjetin tason yläpuolella pyöritty. Ainakaan Sal-Reipas ei ollut Suomen köyhin Kolmosen seura vuonna 2008.)

Miesten Kolmosen suurin yleisbudjetti 2008: Vähintään 60 000 euroa kaudelle lähdettäessä ja todellisesti tällä seuralla tietenkin oli mitä tahansa 100 000 euroa yli menevä osa rahaa käytössään, aina sinne ehkä 150 000-200 000 euron rajalle asti ja kenties enemmänkin (Kolmosen tuon vuoden suurimman yleisbudjetin seuraa ei harmittavasti toistaiseksi löytynyt, mutta ehkä myöhemmin suoritettavan todella suuren Kolmosen seurojen yleisbudjettien etsinnöissä se saattaisi löytyä.)

Naisten Kakkosen yleisbudjetti 2008 keskimäärin: 9000 euroa (Hävisi Naisten Kolmoselle ja jopa Miesten Neloselle vain sen takia, että yksi Naisten Kakkosen taloudellinen suurseura tippui Naisten Kakkosesta Naisten Kolmoseen vuodeksi 2008.)

Naisten Kakkosen pienin yleisbudjetti 2008: 6000 euroa (Tämä oli vertailun vuoksi Naisten Kolmoseen tai Miesten Neloseen kattosumma kun pienin yleisbudjetin summa muutoin oli 4000 euroa.)

Naisten Kakkosen suurin yleisbudjetti 2008: 25 000 euroa (Tämä oli Naisten Kakkosessa korkein mahdollinen yleisbudjetti kun aiempi Naisten Kakkosen rahamimmiseura pyöri Naisten Kolmosessa.

Lähtökohtaisesti vuoden 2008 Naisten Kakkosen suurimman yleisbudjetin omanneella seuralla oli 18 000 euroa vähintään yleisbudjetti kauteen lähdettäessä mikä oli sama summa kuin mikä oli Naisten Kakkosen vuoden 2008 toiseksi rikkaimmalla joukkueella ja toiseksi rikkaimmalla seuralla oli vähintään kauteen lähdettäessä yleisbudjetti 15 000 euroa.)

Tällä hetkellä Miesten Kakkosen yleisbudjetit pyörivät löydettyjen seurojen osalta pienimmilläänkin 40 000 euron luokassa ja todennäköisesti pyöritään 50 000-100 000 euron luokassa kunhan kaikkien seurojen yleisbudjetit vain ehtisi vuodelta 2008 löytää ja laskea jolloin saisi mahdollisesti selville nuo Kolmosenkin tämän hetken yleisbudjettien keskiarvojen epäselvyydet.

Mahdollisesti voi olla huomattavasti enemmänkin kuin yli 100 000 euroa, mutta toisaalta Kakkosessa ei ole niin paljon joukkueita kuin Kolmosessa ja lisäksi vietettiin jo vuotta 2008 eikä mitään 1990-luvun lopun tai 2000-luvun alun Kakkosen rahavuotta jolloin keskiarvoinen yleisbudjetti oli tietenkin todella korkealla kuten Kolmosessakin.

Naisten Kakkosesta puhuttaessa yleisbudjettien huippu tulee itse asiassa tai pikemmin tuli vuoteen 2008 mennessä yllättävänkin nopeasti vastaan.

Kaikkien aikojen suurin ainakin euroajalta ollut Naisten Kakkosen seuran yleisbudjetin summa oli ennen vuotta 2008 ollut mitä todennäköisimmin vuosina 2005-2007 välisenä aikana ollut 40 000 euroa. Tämä siis siltä Naisten Kakkosen suurseuralta joka oli pudonnut Naisten Kolmoseen vuoden 2007 päätteeksi joko juuri tuona vuonna tai vähän sitä vuotta ennen.

Mahdollisesti toki myös ennen vuotta 2005 tuo ennätys tapahtui, mutta erityisen todennäköisenä en sitä välttämättä pidä.

Joka tapauksessa vuoden 2008 aikaan Naisten Ykkösessä ja Naisten Liigassa tai Uudessa Mimmiliigassa erotuksena vanhaan Naisten SM-Sarjaan tai alkuperäiseen ja vuoteen 2005 asti olleeseen Mimmiliigaan nähden keskimääräinenkin Naisten Ykkösen ja Naisten Liigan yleisbudjetti oli pieni.

40 000 eurolla ainakin vielä tuolloin pystyi pelaamaan Naisten Ykkösessä ja Naisten Liigassakin yllättävänkin kilpailukykyistä jalkapalloa. Muutamaa vuotta aiemmin tuota 40 000 euroa pidettiin jo huippusummana Naisten Ykkösessä ja Naisten Liigassa.

Nykypäivään tullessa tilanne voi tietenkin olla toinen naisten sarjoissa.

Itse vuoden 2008 palkallisista asioista puhuttaessa alimmat palkkasummat joko miesten tai naisten alasarjoissa silloin kun minkään tyyppistä palkkaa maksettiin säännöllisemmin (Ellei itse palkanosa ollut pieni ja puhuttiin pikemmin kulukorvauksista tai korotetuista kulukorvauksista tai muista erinäisistä ja erikoisista maksutavoista per seura.) niin summat vaihtelivat 362-431 euron väliltä.

Toisaalta taas kun päästin Miesten Kakkosen tasolle niin ihan huippujen ansiotasot kaudessa alkoivat lähennellä mitä tahansa 8447-9116 euron luokkaa.

Jo Miesten Kolmosessakin ihan huippujen palkkatasot olivat jo melko korkeita, mutta siltikin vain huippujen osalta koska Kakkosessa sentään tienestit olivat normaalimmillakin pelaajilla paremmat.

Muutoin Kolmosen palkkataso tai puhumattakaan viimeistään sitä alemman sarjan osalta alkoi olla lähempänä ainakin tämän hetken tutkimusten perusteella enemmänkin tuota miesten tai naisten alasarjojen summia joskin kuitenkin edes enemmän tonnin luokkaa koska Kolmosen ja Kakkosen välillä oli erittäin syvä palkan tai sitten myös kulukorvausten ja korotettujen kulukorvausten kuilu.
« Viimeksi muokattu: 05.05.2019 klo 11:09:21 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #378 : 07.05.2019 klo 10:49:02

Kun välillä usein mietitään Veikkausliigan palkintorahoja tai niiden historiaa niin mitä ilmeisimmin kautta aikain korkein palkintorahasumma voittajalle toistaiseksi ainakin on ollut näillä näkymin ristiriitaisesti sanottuna niinkin suuri summa kuin 250 000 euroa joko euroissa tai sitä vastaavassa summassa markoissa.

Joidenkin katsantokantojen mukaan taas vuorostaan tuo huhuttu 250 000 euron tai jopa äärimmillään ilmeisesti jonkinlaiset Veikkauksen erillisbonukset laskien jopa 300 000 euron tai sitä vastaavissa summissa markoissa määritelty summa oli pikemminkin se mikä jaettiin nimenomaan sarjan kolmelle parhaalle joukkueelle kokonaisuudessaan.

Mikäli ikinä noinkin korkeita palkintorahoja on Veikkausliigassa jaettu niin ne varmaankin on jaettu ennen palkintorahojen tason romahtamista.

Siinä tapauksessa puhutaan mitä ilmeisimmin vuosista 1998-2002 tai 1998-2003 eli juurikin Veikkausliigan rahakkaimpien aikojen, markka-ajan lopusta ja euroajan alusta jolloin vielä periaatteessa jaettiinkin erittäinkin korkeita palkintorahoja Veikkausliigan voitostakin.

Vuonna 1998 FC Hakalle tuli mestaruudesta 600 000 markkaa näin esimerkiksi ja siitä eteenpäin vielä hetken aikaa Veikkausliigan palkintorahat kohosivat suurin piirtein voittajan osalta sinne lähemmäksi kyllä miljoonaa markkaa, mutta esimerkiksi vuonna 2002 tuo mahdollinen 250 000 euron tai jopa 300 000 euron palkintoraha olisi kuitenkin vastannut jo 1,5-1,8 miljoonaa markkaa ja tuohon mennessä kyllä Veikkausliigassa palkintorahatilanne taisi olla muutenkin jo huonontunut aika reippaasti parhaista ajoistaan.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #379 : 07.05.2019 klo 11:31:19

Nykypäivään tultaessa tai ainakin noin vuodesta 2002, 2003 tai 2004 lähtien hieman katsantokannasta riippuen palkintorahojen määrä Veikkausliigassa on tiettävästi romahtanut tai pysynyt ainakin erittäin pienenä.

Ongelmaan tietysti vaikuttaa myös Veikkauksen kiristynyt asenne antaa ainakaan isompia palkintorahatietoja julkisuuteen.

Mitä olen noin vuosien 2005, 2006 ja 2007 jälkeisen ajan jälkeen kuullut mahdollisesti noin ainakin vuosille 2010-2015 ulottuneisiin vuosiin asti ja ehkä jopa nykyäänkin ilman ihmeitä olevista Veikkausliigan palkintorahojen tasosta niin varsin usein olen kuullut siitä noudatettavan nk. Mestis-mallia.

Kyseinen malli viittaa mahdollisesti Veikkausliigan ja Veikkauksen osalta juurikin samaan palkintorahojen jakeluun mitä jääkiekon puolella Mestiksessä harjoitetaan.

Se malli ainakin on ollut realistisen kuuloinen nimenomaan suomalaisesta 2000-luvun puolenvälin jälkeen olevalta aikakaudelta puhuttaessa myös Veikkausliigasta puhuttaessa ellei jollakin sitten ole kerta kaikkiaan parempaa tietoa asiasta tai ellei Veikkaus kaikessa salamyhkäisyydessään ole hiljalleen korottanut summia tai lopettanut palkintorahojen jakelun tykkänään?

Veikkausta kun on usein syytetty palkintorahojen määrän pienuudesta ja siitä, että se ei taida tosiaan maksaa muille joukkueille kuin vain kolmen parhaan tai tämän huhutun nk. Mestis-mallin mukaisesti enintään neljälle parhaiten sijoittuneelle joukkueelle.

Näin vertailun vuoksi laitan tähän nk. Mestis-mallin palkintorahojen jakelutavan ja määrät mitä siellä saa tai on saanut keskimäärin sarjan mitä ilmeisimmin alkuvuosista lähtien tai ainakin noin vuosina 2005-2015 ja tämän jälkeenkin kun tätä ennen ainakin vuotta 2002 edeltävä Mestiksen rahanjakelu osin markka-ajasta johtuen on jäänyt hämärän peittoon vaikkakin erästä tämän palkintorahan korotusosaa jaettiin myös Mestiksen edeltäjässä eli Jääkiekon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa:

Palkintorahat Mestiksessä vuosina 2002-2015

Mestiksen voittajan raha: 160 000 euroa enimmillään (Muodostui 40 000 euron runkosarjavoitosta, 40 000 euron Playoff-kauden voitosta, 40 000 euron Mestiksen mestaruuden palkintorahasta ja 40 000 euron Mestiksen mestaruuden palkintorahan korotusosasta jolloin mestaruuden voittaminen oikeastaan tiesi 40 000 euron sijaan 80 000 euroa Mestiksen Finaalien voittajalle.)

Mestiksen toiseksi sijoittuneen raha: 40 000 euroa (Muodostui 20 000 euron runkosarjan toisesta sijasta ja 20 000 euron Playoff-kauden kakkostilasta.)

Mestiksen kolmanneksi sijoittuneen raha: 20 000 euroa (Muodostui 10 000 euron runkosarjan kolmannesta tilasta ja 10 000 euron Playoff-kauden kolmostilasta.)

Mestiksen neljänneksi sijottuneen raha: 10 000 euroa (Muodostui 5000 euron runkosarjan neljännestä tilasta ja 5000 euron Playoff-kauden nelostilasta.)

Vuosien 2002-2015 välisenä aikana jossakin välin tuolla aikavälillä Mestiksen mestaruuden palkintorahan korotusosa poistui jolloin enintään oli mahdollista voittaa Mestiksessä runkosarjan, Playoff-kauden ja mestaruuden yhteensä enintään 120 000 euroa sarjassa.

Vuonna 2016 poistui myös erillinen Playoff-kauden raha tai pikemmin sanottuna se jo sisällytettiin sille joukkueelle joka pystyi voittamaan Mestiksen mestaruuden, saavuttamaan kakkostilan, kolmostilan ja neljännen tilan ja tältä palkintorahojen tilanne näytti silloin:

Palkintorahat Mestiksessä vuonna 2016

Mestiksen voittajan raha: 80 000 euroa (Muodostui 40 000 euron runkosarjan voittamisesta ja 40 000 euron yleisestä Mestiksen mestaruuden voittamisesta.)

Mestiksen toiseksi sijoittuneen raha: 40 000 euroa (Muodostui 20 000 euron runkosarjan kakkostilasta ja yleensäkin toiseksi sijoittuneelle joukkueelle annettiin kauden jälkeen 20 000 euroa palkintorahaa.)

Mestiksen kolmanneksi sijoittuneen raha: 20 000 euroa (Muodostui 10 000 euron runkosarjan kolmostilasta ja yleensäkin kolmanneksi sijoittuneelle joukkueelle annettiin kauden jälkeen 10 000 euroa palkintorahaa.)

Mestiksen neljänneksi sijoittuneen raha: 10 000 euroa (Muodostui 5000 euron runkosarjan nelostilasta ja yleensäkin neljänneksi sijoittuneelle joukkueelle annettiin kauden jälkeen 5000 euroa palkintorahaa.)

Tätä mallia jatkettiin Mestiksessä ainakin näillä näkymin viime vuoteen asti kun tänä vuonna Mestiksessä ei kai juuri sarjan ongelmien takia ensimmäistä kertaa sitten 1. Divisioonan/1-divisioonan aikojen jääkiekossa sitä palkintorahaa makseta tai se maksetaan erillisten ja mitä ilmeisesti erikseen pieninä virtoina tulevasta Mestiksen muusta TV-rahasta.

Vanhemman ajan Mestiksen alkuajoilta ja 1. Divisioonan/1-divisioonan loppuajoilta tai sitten juurikin vuoden 2002 asti ulottuneen palkintorahatavan mukaan puhuttaessa tuolloin näillä näkymin jaettiin keskimäärin vaihtelevasti jonkin asteen yhteisestä palkintorahojen yhteispotista suurimmillaan 900 000 markkaan tai 150 000 euroon asti ulottunut palkintorahojen summa pitkin kautta verraten erittäin sekavin ja vuosittain huomattavasti vaihtelevin perustein.

Jalkapallon Veikkausliigan tämän hetken tai noin 2000-luvun puolenvälin lopun vuosilta eteenpäin juurikin palkintorahoista puhuttaessa on ainakin liikuttu tuon luokan summissa kuin mitä tuo äsken laittamani nk. Mestis-malli pitää sisällään tai näin ainakin oletetaan kovasti, että liikutaan ja se voisikin pitää paikkansa. Tosin tietenkin ilman erillisiä runkosarjoja tai Playoff-kausia.

Tai mitään palkintorahojen muita korotusosia huomioimatta mahdollisesti Veikkauksen erillisiä mestaruusbonuksia joita on joskus ainakin huhuttu sisällytettävän voittorahoihin, mutta ne ainakin Veikkausliigasta puhuttaessa on ilman muuta ihmettä varmasti olleet verraten nykypäivän ajalla ja juurikin nykypäivänä hyvin pieniä.

Lopullisesti tietenkin Veikkausliigassa nuo rahat varmaan sitten jaetaan palkintorahojen osalta suoraan kauden jälkeen isoina summina ilman erittelyjä.

Lisäksi voisi ehkä pitää paikkansa tuo rajoittunut palkintorahojen saajien lisääminen, mutta edelleen ollaan kaukana vielä Futisliigan ajan vuosien 1990-1991 palkintorahojen periaatteesta kun silloin sai suoraan 8 seuraa palkintorahaa ja nykyään tai joitakin vuosia sitten Veikkausliigassa sen perinteiset kolme parasta tai peräti ehkä neljäkin parasta seuraa mikäli tuo nk. Mestis-malli pitäisikin paikkansa.

Mestiksessä tosiaan on ollut pitkin 2000-lukua melkoista köyhtymistä sarjasta mitä pidettiin edistyksellisenä, mutta samalla suhteellisen typerän lähtökohtaisen suljetun liigakarsinnan (Tai ainakin taloudellisesti hyvin vaikeutetun sellaisen silloinkin kun niitä edes järjestetään.) myötä sarjassa on ollut melkoista pulaa jo aiemminkin palkintorahoista tai muistakin taloudellisista asioista puhuttaessa.

Etenkin kun Mestiksessäkin ajoittain revitään tai pikemmin sanottuna jo revittiin palkintorahojakin sarjan talousvaikeuksien takia pitkälti myös harvoista TV-rahoista tai liittojen kautta kun sponsoreilta ei pahemmin ole juuri rahoja tippunut ja sama haluttomuus tuntuu rahanjakelussa olevan tai ainakin olleen Veikkauksella niin TV-rahoista kuin palkintorahoistakin puhuttaessa.

Saa sitten nähdä, että milloinkahan selviäisi oikeasti tämän hetken tai edes viime vuosien Veikkausliigan palkintorahojen äärimmäisen oikea tilanne ja ainakin se tilanne minkä Veikkauskin voisi hyvällä omallatunnolla lausua julkisuuteen kaikesta hyvin todennäköisen pienistä summista huolimatta?
« Viimeksi muokattu: 07.05.2019 klo 11:38:51 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #380 : 19.05.2019 klo 22:15:20

Vuoden 2001 Ykköseen löytyi jälleen uusi miljoonaseura joskin sekin tietenkin periaatteessa jo yhtenä aiemmin sellaiseksi huhuttuna.

Tämä seura oli Oulun Tervarit.

Oulun Tervareiden osalta puhuttaessa on todettava, että tutkimuksien jälkeen Oulun Tervareiden todellinen talouden raju heikentyminen alkoi vasta vuoden 2001 lopulla ja enemmänkin vasta kaudella 2002 jopa jo ennen kautta yleisbudjetit ja puhumattakaan pelaajabudjetit olivat jo romahtaneet tai silloin kun esimerkiksi pelaajabudjetit eivät olleet niin niitä täydennettiin pimein ja rikollisin keinoin sovittujen taloudellisten kirjanpitojen ulkopuolelta.

Toisaalta Tervarien pahemman taloudellisen sotkun alkutahdit sotattiin jo tosiaan vuonna 2001 ja tätäkin ennemmin. Joka tapauksessa vasta 2002 Tervareiden yleisbudjetti alkoi tippua vain vuoden 2000 tai jopa tätä ennenkin menneelle tasolle jolloin muistin siis noin vuodella väärin nuo Tervareiden talousvaikeuksien ongelmat.

Ne olivatkin harvinaisen suurta luokkaa kun jopa myöhempi AC Oulu joutui alkuvuosinaan maksamaan Tervareiden muita yleisiä velkoja melkoisen mittavan määrän jolloin ilman yleisenkin suurta velkojen maksua olisi ollut AC Oulun yleisbudjetti Ykkösessä vielä suurempi kuin lopulta olikaan!

Joka tapauksessa tässä kuitenkin Tervarien yleisbudjetti ja pelaajabudjetti vuodelta 2001 Ykkösestä ainakin tässä vaiheessa:

Tervarit Ykkösessä 2001

Yleisbudjetti: 3,3 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 1,5 miljoonaa markkaa

Mahdollisesti saa korjata noita lukuja toki mikäli vain tarkempia lukuja löytyy tai jos nuo luvut ovat vääriä.

Seuraavaan viestiin laitan tietenkin Ykkösen vuoden 2001 miljoonaseurojen päivitystä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #381 : 19.05.2019 klo 22:20:35

Tässä seuroja joita kuitenkin ainakin tässä vaiheessa voi vuoden 2001 Ykkösen perusteella nimittää sarjan miljoonaseuroiksi ja näiden jälkeen palaan vielä Ykkösen vuoden 2001 muutamaan muuhun ristiriitaiseen seuraan joista ainakin joillakin piti ennen kautta olla miljoonaluokan yleisbudjetti, mutta ne joutuivat alustaviin rahavaikeuksiin tai jo selviin rahavaikeuksiin vaikeuksiin, yhdellä on vaihdellut yleisbudjetti ja oikeastaan vähän kaikki hyvinkin hurjasti ja Oulun Tervarit on varmistunut miljoonaseuraksi kun sen keskimääräinen yleisbudjetti löytyi yhdessä pelaajabudjetin kanssa:

FF Kraft: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja (Närpiön Kraftista on tosiaan ainakin näillä näkymin sattumanvaraisesti käytetty vuodesta 1997 eteenpäin myös nimitystä FF Kraft kun seuran jalkapallotoiminnassa tapahtui tuolloin melkoisia mullistuksia ja seuran toiminnan kasvaessa tuolloin kai muutenkin VPS:n kanssa tapahtuneen yhteistyön johdosta.)

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja, mutta Kraftista poiketen ei enää useita miljoonia markkoja välttämättä ollut yleisbudjetti kun se heikkeni edelleen ja se on voinut olla hyvinkin vain sen 2-2,5 miljoonaa markkaa.

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

FC TPS: 3,5 miljoonaa markkaa

Tervarit: 3,3 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: Miljoona markkaa vähintään ja enintään 2,5 miljoonaa markkaa

TPV: Enintään 1,5 miljoonaa markkaa (TPV ainakin tiettävästi lähti kauteen vielä miljoonaseuran arvoisesti ennen kesän 2001 puolittain täydellistä romahdusta, syksyn käytännössä täydellistä romahdusta ja lopullinen konkurssi tunnetusti tapahtui vuoden lopussa.

Yleisesti ottaen TPV saattoi olla jo köyhempikin, ajoittain puhuttiin myös Ykkösen köyhimmästä miljoonaseurasta vuonna 2001 ellei sitten lopullisesti miljoonaseuraksi edes kaudeksi tuolloin päässyttä Hangon IK:ta lasketa ja muutoin TPV:n yleisbudjetti oli kai niinkin vähän kuin 700 000 markkaa heiketen tietenkin pitkin vuotta.

Lähtökohtaisesti näillä näkymin kuitenkin rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan TPV oli kuitenkin rikkaampi Ykkösessä 2001 aina kuin esimerkiksi HIFK/FC HIFK josta pian tulee myös puhetta.)

Hangon HIK: Ainakin miljoona markkaa (Ensimmäistä ja ainoaa kertaa ainakin lopullisen varmasti HIK:lla oli miljoonaseuran arvoinen yleisbudjetti Ykkösessä vuosien 1996-2001 välisen ajan päätteeksi. Tosin epävarmasti myös vuosina 1999-2000 HIK:lla on voinut olla miljoonaseuran tason yleisbudjetti käytettävissään. Mahdollisesti vuonna 2001 Hikkenillä on saattanut olla parempikin yleisbudjetti, mutta se on vielä epäselvää.)

Muista Ykkösen seuroista puhuttaessa tässä vaiheessa alustavia miljoonaseuroja oli ainakin FC Honka jonka yleisbudjetti oli suurin Ykkösessä vuonna 2001 niistä seuroista joilla ei ollut miljoonaa markkaa heittää pelikaudelle.

FC Hongalla oli vähintään 900 000 markkaa ja enimmäisraja pyöri 950 000-995 000 markassa. Ennen kautta FC Hongan piti olla miljoonaseura tuttuun tapaan, mutta siitä se sitten ainakin näillä näkymin pieneni riittävästi sinetöimään putoamisen miljoonaseurojen kerhosta.

Muista aiemmista Ykkösen miljoonaseuroista puhuttaessa HIFK/FC HIFK oli vuonna 2001 selvästi vuosia 1999-2000 köyhempi. Alustavasti sillä oli yleisbudjetti 700 000 markasta aina aivan enintään miljoonaan markkaan asti, mutta HIFK:n/FC HIFK:n tilanne heikkeni TPV:n tapaan kesällä 2001 tunnetusti melko dramaattisesti.

Ne sitten tietenkin loivat seuralle kaikkein kurjimman vuoden eli vuoden 2002 Ykkösessä jonka päätteeksi se joutui konkurssiin jossa paikan peri sittemmin reservijoukkue HIFK Soccer uutena FC HIFK:nä ja romahdus tiesi paikkaa aina Nelosesta saakka siinä missä Hikken tippui vain Kolmoseen asti ja TPV omassa konkurssissaan tippui vain Kakkoseen asti.

HIFK:n/FC HIFK:n hylkääminen ainakin omasta mielestäni vuoden 2001 Ykkösen miljoonaseuroista puhuttuna johtui siitäkin kun ainakin osittain siihen miljoonaan markkaan ainakin tunnuttiin lasketun eri lehdissä myös muita riippumattomia kuluja jotka eivät ainakaan kuullosta tai vaikuta kovinkaan miljoonaseuran tilanteelta.

FC Hämeenlinnan osalta tosiaan vuodelta 2001 Ykkösestä ei ole muuta tietoa toistaiseksi tullut vastaan pois lukien jo mainitsemaani talousarviota. Eri lehtiarvioissa on todettu sen olleen vaihtelevasti yksi pienimpiä seuroja ja parhaimmillaan jopa miljoonaseura.

Jotenkin lienee kuitenkin niin, että se sijoittuu ainakin tällä hetkellä parhaimmillaankin ilman muita todisteita yleisbudjettinsa osalta mitattuna HIFK:n/FC HIFK:n ja FC Hongan väliin ja huonoimmillaan paljon tätäkin kauemmas.

Miljoonaseurakin FC Hämeenlinna on voinut olla, mutta jos esimerkiksi jo Veikkausliigan karsintapelien aikaan puhuttiin talousvaikeuksista.

Niiden mukaan seura ei pääse peleihin ja Veikkausliigan paikan jo tultua selväksi puhuttiin miljoonan markan ratkaisevan mahdollisen Veikkausliigaan lähtemisen normaalin kaavan mukaan tai sitten jopa Ykköseen jäämisen tai pahemmankin talouskatastrofin aiheuttaman alemmillekin sarjatasoille putoamisen.

Sellaiset puheet ja lehtijutut eivät ainakaan kuullosta miljoonaseuran tason arvoisilta puheilta.

Lisäksi seuralla tosiaan oli ollut kaksi tappiollista talousarvion vuottakin putkeen ennen Veikkausliigan kautta 2002.

Jatkoa seuraa tulevaa ajatellen kunhan tietoa vain tulisi lisää!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #382 : 19.05.2019 klo 23:33:47

Vuoden 1994 Veikkausliigan näillä näkymin eri seurojen rikkaimmista pelaajista köyhin rikkain pelaaja on näillä näkymin selvinnyt.

Hän oli samalla tapaa näillä näkymin FC Oulun Igor Saveljev.

Saveljevin kuten myös FC Oulun erittäin murheellisen pelaajabudjetin tilanteen siltä huomioiden hänen asemansa on silti selvitysten jälkeenkin melko ristiriitainen.

Saveljev sai FC Oulun kaikkein heikoimassa mahdollisessa tilanteessa pelaajabudjetin muistaen hädin tuskin paljoa mitään kauteen.

Ollessaan kaikkein heikoimmassa pelaajabudjetin asemassa ainut järkevästi palkkaa saanut pelaaja oli hänen tienestinsä vain muutamasta tuhannesta markasta noin 15 000 markkaan asti. Muut pelaajat olisivat saaneet siinä tilanteessa enintään vain satasia markoissa kauteen.

Kaikkein suurimmassa mahdollisessa tämän hetken FC Oulun pelaajabudjetin tilanteessa eli 503 000 markan pelaajabudjetista vuodelta 1994 puhuttaessa Saveljev sai sentään jo ihan reilustikin rahaa.

Tosin melko vähän edelleen, mutta tuolloin kattoraja pyöri tienesteissä 150 000 markan paikkeilla. Lähtökohtaisesti Saveljev ansaitsi 105 000 markkaa vuonna 1994 Veikkausliigassa kun parhaimmassa tilanteessa FC Oulun pelaajista toiseksi eniten tienannut sai 100 000 markkaa ja kolmanneksi eniten 80 000 markkaa, mutta Saveljevia huomioimatta toiseksi eniten ja kolmanneksi eniten ansainneimman todellinen tienaustaso saattoi olla toteutuneesti huomattavasti noiden summien alle, enemminkin mitä tahansa 10 000-50 000 markan luokkaa kun olivat kotimaisia pelaajia ja kun FC Oululla oli tunnetusti tuolloin pahoja talousvaikeuksia.

Ihan minimisumma taisi olla paremmasta tilanteesta puhuttaessa Saveljevin vuoden 1993 1. Divisioonan/1-divisioonan luokkaa nimenomaan FC Oulun parhaimmassa taloustilanteessa eli sen 60 000 markkaa.
« Viimeksi muokattu: 19.05.2019 klo 23:36:12 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #383 : 20.05.2019 klo 00:26:29

Jalkapallon Naisten SM-Sarjan tai myös nk. Mimmiliigan puolella vuonna 2002 Pietarsaaren Unitedilla ja HJK:lla oli aikanaan itse parhaimpina ja koko kyseisen sarjan rikkaimmat yleisbudjetit omaavina tiettävästi kuusinkertaiset vastaavat verrattuna Jalkapallon Naisten Ykkösen parhaimmat yleisbudjetit omanneisiin seuroihin eli FC Hongan naisten joukkueeseen ja Kuopion KMF:n vastaaviin nähden.

Kaikkiaan tuolloin Naisten nk. Mimmiliigan ja Naisten Ykkösen välillä yleisbudjettien erot olivat huimia kärkipään ja normaalin yleisbudjetin nähden, mutta silti yllättävänkin kilpailukykyistä jalkapalloa pystyivät jo pelaamaan nk. Mimmiliigan pienimmät yleisbudjetit omanneet joukkueet Naisten Ykkösessäkin vuonna 2002.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #384 : 20.05.2019 klo 00:39:02

Naisten Kolmosen rikkain seura ainakin näillä näkymin vuodesta 2008 puhuttaessa taitaa olla Kemiön KSF jolla tosiaan rahaa riitti myös vuosina 2005-2007 Naisten Kakkosessakin ennen sinne putoamistaan eli noin 40 000 euroa oli suunniteltu yleisbudjetti myös vuodeksi 2008 ennen kuin sitä päätettiin hieman pudottaa.

Naisten Kolmosessa KSF:llä oli sittemmin yleisbudjetti tuo 35 000 euroa.

Vuonna 2008 Naisten Kakkosen rikkaimmat seurat näyttävät olleen HJK:n Naisten Reservi, TPS:n Naisten Reservi ja FC Wimma. Näillä seuroilla yleisbudjetit olivat olleet 25 000 euroa, 18 000 euroa ja 15 000 euroa joilla he olivat myös kukin lohkojensa rikkaimmat seurat.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #385 : 28.05.2019 klo 12:35:45

Vuonna 1975 3. Divisioonassa/3-divisioonassa tuntui taloudellisesti olevan yksi joukkue ylitse muiden.

Nimittäin muutaman vuoden sisään suurin piirtein tästä vuodesta eteenpäin katsojahegemoniansa aloittanut LappBK oli ainakin näillä näkymin koko 3. Divisioonan/3-divisioonan rikkain joukkue sinä vuonna kun markkoja oli yleisbudjetissa peräti 150 000 markkaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #386 : 28.05.2019 klo 12:40:25

Vuonna 1975 1. Divisioonassa/1-divisioonassa oli tietenkin vuodeksi 1976 SM-Sarjaan/Mestaruussarjaan noussut omanlaisensa taloudellinen suurjoukkue eli GBK.

GBK:lla oli kuitenkin huolensa.

Saadakseen talousarvionsa onnistumaan sille vuodelle sen olisi ollut pakko saada vähintään 1100 katsojaa keskimäärin peleihinsä ja lopulta sarjan voittajan pelejä kävi katsomassa keskimäärin 1180 katsojaa.

GBK:ta huolestuttivat myös runsaat 8000 kilometriä kautta kohti pelimatkoineen.

Vaikka harmittavasti GBK:n tarkkaa yleisbudjettia ei selvinnyt niin pieni se ei näillä näkymin ollut.

Ja vaikka olisi ollutkin kuten joitakin vuosia tätä aiemmin oli vähän aikaa ollut 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun ihan alussa niin GBK olisi silti kyllä kyennyt selviämään matkakustannuksistaan myös 1960-luvun lopun ja ihan 1970-luvun alussa olleiden vaikeiden vuosiensa yleisbudjeteillakin.

Ne olivat sillä kaudella siltä 21 600 markkaa eli vain 2,70 markkaa kilometriä kohti periaatteessa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #387 : 28.05.2019 klo 14:56:44

Harmittavasti 1970-luvun alun Jalkapallon Pääsarjan tai nk. Kruunudivarin/Kruunu-Divarin ajalta ei löytynyt yhtään uusia yleisbudjetteja eikä itsessään pelaajabudjetteja.

Tosin mielenkiintoisia oli kuitenkin noin vuosien 1972 ja 1973 rajalle asti anakin VPS:n yleisbudjetit nimenomaan vuosien 1970, 1971 ja 1973 osalta tuolloin tosin jo SM-Sarjassa/Mestaruussarjassa.

Tarkkoja lukuja ei harmittavasti kerrottu, mutta tuolloin kauhisteltiin VPS:n kykyä muun muassa pyörittää omaa juniorijoukkuettaan muun muassa jo niinkin suurella määrällä kuin 70 000 markalla vuotta kohti.

Aikaisemmin kun VPS oli yleensä pyörittänyt omia juniorijoukkueita vain enintään 30 000-40 000 markan voimin ennen noita vuosia ja 1960-luvun puolivälissä vielä oli vuosittain juniorijoukkueen pyörittämiseen kulunut alle 10 000 markkaa myös 1960-luvun markkauudistuksen jälkeenkin.

Vuodeksi 1974 tai vähän sen jälkeen epäiltiin tuolloin, että ensi kerran VPS saavuttaa juniorijoukkueellaan 100 000 markan rajan. Lähinnä tuo 100 000 markan ylitys oli silloisissa tarkoituksissa tehdä juhlavuonna tai jonain muuna merkittävänä vuonna.

VPS kuului ihan 1970-luvun alussa myös erittäin harvoihin Suomessa maksaneisiin seuroihin ainakin näillä näkymin. Tosin palkkaus ei ollut aikakauden rajoitteet ymmärtäen tietenkään kovinkaan suoraa ja summat olivat varsin pieniä.

Suomen Jalkapallon Pääsarja-vuosina HJK:n ja Hakan lisäksi ainakin TPS ja HIFK vaikuttivat maksavan pelaajilleen mitä erilaisempia tapoja noudattaen ja vuodesta 1972 alkaen myös KPT alkoi maksaa pelaajilleen ja näistä poiketen nimenomaan edes jotenkin suoraan.

Lisäksi oli myös yksi mielenkiintoinen havainto vuodelta 1972 2. Divisioonasta/2-divisioonasta:

Siellä nimittäin ehkäpä ensi kertaa yleensä koko sarjatasolla ja nimenomaan noudattaen myös toiseksi korkeimman sarjatason historiaa alkoi GBK maksamaan palkkaa.

Tosin kausirahat eivät olleet kovinkaan korkeita.

Parhaiten palkatuimman pelaajan vuosiansio oli 8400 markkaa mikä oli hyvin suuri summa 2. Divisioonaan/2-divisioonaan tuohon aikaan. Toisaalta taas normaalimpi ansiotaso oli matalampi ja lähemmin ylärajaltaan 5000 markkaa ja muutoin 1000-3000 markkaa.

Paljon vähemmänkin maksettiin. Keskimäärin kymppejä tai enintään joitakin satasia ja siihen vielä erinäiset pistepennit päälle siihen aikaan.

Tuo 8400 markan tienesti kauhistutti muun muassa GBK-legenda Jarl 'Jalle' Nyleniäkin varsin paljon koska herra Nylen tai tuttavallisemmin tietenkin 'Jalle' ei itse edes seuran merkkihenkilönä tienannut mitenkään älyttömästi enempää vuodessa.

Noin 700-1000 markkaa ja vähän sen päälle kuukaudessa riippuen, että tuliko GBK:lle menestystä ja tarvitsiko nostaa erillispalkkioita ja matkakorvauksia.

Näillä näkymin erittäin suurien palkkojen lisäksi aikakauteen nähden GBK murehti vuonna 1972 näin esimerkiksi taas kerran talousarvionsa onnistumista katsojalukujen valossa ja lisäksi vielä myös oli pakko selvitä ainakin 5000 matkakilometristä ellei enemmästäkin määrästä kauteen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #388 : 04.06.2019 klo 18:27:12

Vuosien 1995-1996 Kakkosessa pelanneen EIF:n yleisbudjetista on paha sanoa mitään tarkkaa viime päivinä tehtyjen uusien havaintojen jälkeen.

Vaikka yleisbudjettia ei löytynyt sille niin EIF:n silloisen yleisbudjetin ainakin huhuissa väitettiin olevan samaa luokkaa kuin käsipallossa ja ehkä sitten vähemmän tai enemmän.

Mikäli tuo pitäisi paikkansa niin vuonna 1995 se olisi tarkoittanut 250 000 markkaa ja vuonna 1996 450 000 markkaa jolla EIF hallinnoi omaa käsipallojoukkuettaan.

Mikäli vain löytyy tarkempia tietojan niin olen kyllä valmiina korjaamaan tuon ylle kirjoitetun lauseen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #389 : 28.06.2019 klo 15:15:31

Vuonna 1985 FC Norssin eli Atlantis FC:n edeltäjäseuran osalta sen yleisbudjetti 4. Divisioonassa/4-divisioonassa sinä vuonna oli 35 000 markkaa.

Yleisbudjetti olisi kai ollut isompikin, mutta vuonna 1985 FC Norssin tekemä ottelumatka Ruotsiin vuosien 1983-1984 tapaan söi melkoisen suuren osan sen vuoden yleisbudjetista aikana jolloin pikkuhiljaa FC Norssilla alkoi olla vähän enemmänkin varoja käytettävänään kauteen kuin vain vanhojen norssilaisten avokätisyys ja nk. Pyhällä Hengellä pärjääminen.

FC Norssilla oli periaatteessa myös yksi edeltäjä tai ainakin vakava rinnakkaiseläjä jonka pohjalta tietenkin FC Norssia alettiin rakentaa.

Nimittäin myös erittäin matalilla sarjatasoilla ja ehkä vain enintään Jalkapallon 8. Divisioonassa/8-divisioonassa historiansa aikana pelannut FC Turnarit joka taas vuorostaan vielä tätä aiemmin tunnettiin nimellä VUS Turnarit.

FC Turnarit taisi olla olemassa ainakin vuosina 1977-1980 ja saattoi olla tätäkin aiemmin tai myöhemmin vielä vähän aikaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #390 : 22.08.2019 klo 17:32:56

PP-70:n Ykkösen mahdolliseen yleisbudjettiin tai pelaajabudjettiin ei ole tullut paljoakaan uutta vuoden 2003 osalta.

Ainoastaan pari vihjettä on tullut ja nekin ovat valitettavasti epämääräisiä.

Ensimmäinen vihje olisi se, että PP-70:llä on saattanut olla menettelevänkin hyvä yleisbudjetti koska se olisi tehnyt yhteistyötä Tampere Unitedin kanssa.

Tosin PP-70:n osalta sillä sanottiin olevan muka yhteistyöstä huolimattakin pienin tai pienimpiä yleisbudjetteja Ykkösessä ja pelaajat olivat melkein palkattomia tai vain erittäin pienillä palkoilla kauteen pelaavia tämän tilanteen mukaan.

Toinen vihje mikä saattaisi olla sinänsä lähempänä totuutta ehkä olisi se, että PP-70:n pelaajabudjetin sanottiin ToPo:n sen vuoden tasoa tuolloin.

Se tarkoittaisi, että PP-70:n pelaajabudjetti olisi ollut enintään 35 000 euroa vuonna 2003 kun ToPo olisi siis tuolloin ollut Koriksen Divarissa/Korisdivarissa eli Koripallon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa.

Ja ainakin tuon vuoden yleisbudjetin osalta tällä hetkellä melko vahvoja huhuja olen kuullut siitä, että PP-70:n yleisbudjetti olisi ollut enintään 70 000 euroa sinä vuonna ja se oli myös ToPo:n yleisbudjetti vastaavasti Koripallon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa vuonna 2004.

Tosin tämä olisi varmaa vain mikäli joku vain muistaisi tuolloisia talouslukemia seuran läheltä sitä olleena.

Lappeenrannan Rakuunoista puhuttaessa vuoden 2003 Ykkösessä olevinaan puhuttiin vain seuran talouden romahtaneen tai olevan romahduksen partaalla uskomattomasti vain parin vuoden takaiseen melko suureenkin budjettiin nähden vaikka pelillisesti alakynnessä oltiinkin tai jos ei oltu niin ainakin altavastaajan asemassa kyllä oltiin.

Tosin eihän vielä vuoden 2003 Rakuunoiden talousvaikeudet pahimmillaankaan olleet käytännössä mitään kun vertasi vuosien 2004-2008 enemmän tai vähemmän olleseen täysrahattomuuteen nähden ainakin ajoittain ja aikakauden loppua kohti ihan oikeastikin kun Keksi-Pietarisen seteleistä tuntui olevan koko kausi kiinni.
« Viimeksi muokattu: 22.08.2019 klo 17:36:18 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #391 : 15.09.2019 klo 15:31:16

Vuoden 1994 Veikkausliigan palkkoja selvisi hieman kaikkiaan 25 vuoden takaa ja samalla ne raottivat toisen pelaajan osalta alustavasti ja lopulta toisen pelaajan osalta näillä näkymin ihan kunnollakin sitä palkallista näkymää mitä vuonna 1994 FC Ilveksellä oli tarjolla.

Edelleenkään FC Ilves ei ollut varakkaimmasta päästä ja taloudellinen romahdus tai sekasorto seurassa näytti tulleen vastaan kesken kauden koska vielä sittemmin melkoisten kiistapelaajien eli Valeri Popovitsin ja Oleg Ivanovin palkkaukseen yleensäkin oli niin kovat rahat kuin mitä FC Ilves löi selvästi pöytään.

Siten alun perin itse asiassa ei aiemmin luulemani Popovitsin sopimus FC Ilvekseenkään vuodeksi 1994 olisi nyt ihan mikään suolarahasopimus ollut.

Alun perin näiden herrojen piti jatkaa tunnetusti vuodeksi 1994 TPV:ssä missä he olivat pelanneet vuosina 1992-1993 niin 1. Divisioonassa/1-divisioonassa kuin Veikkausliigassa.

Lopulta molemmat näistä herroista puhuttaessa Popovits eivät pelanneet otteluakaan TPV:ssä.

Popovits ja Ivanov tekivät kahden vuoden sopimuksen FC Ilveksen kanssa ja näistä sopimuksista FC Ilves valmistautui maksamaan 518 400 markkaa. Vuotta kohti se teki 129 600 markkaa tai kahden vuoden osalta tietenkin 259 200 markkaa.

Kuukausipalkkana Popovits ja Ivanov valmistautuivat ansaitsemaan 10 800 markkaa ainakin taatusti.

Lopultahan tunnetusti Popovits oli Veikkausliigan yksiä eniten ansainneimpia pelaajia vuonna 1994 kun hänen palkkansa arvioitiin olevan Mika 'Hirvi' Kottilan ja Alexei Eremenko Vanhemman tai tuolloin tietysti melkein aina julkisuudessa pelkästään Alexei Eremenkon luokkaa eli 450 000-600 000 markkaa.

Popovitsin vuosipalkasta on tietysti vaikeaa ollut määrittää se, että oliko tuo vuosipalkka melkein kokonaan FC Hakan ostorahaa vai olisiko joukossa ollut sittenkin joitakin pieniä rahamääriä 12 ottelusta FC Ilveksestä ennen sopimusloikkaa?

Ivanov ehti pelata FC Ilveksessä myös kiistanalaisesti 7 ottelua ennen kuin hänkin suoritti sopimusloikan FC Hakaan ja Ivanovin palkkatilanteesta ei ollut tietoa tarkan palkan osalta vaikkakin voi olla, että hänenkin kuten Popovitsin sopimusostoon käytettiin melkoinen summa rahaa.

Varmaankin nyt ainakin noiden vuosipalkkojen summat ellei paljon enemmänkin kaikkiaan kun tuli siirtokorvauksia ja käsittelykulujakin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #392 : 15.09.2019 klo 15:40:11

TPV:ssä tosiaan hieman tuon vuoden 1994 FC Ilveksen sopimuskohun osalta koskien juuri äsken mainittua Popovitsiä ja Ivanovia raottui hieman tuon seuran palkkataso, mutta ei paljon.

Ja mitä ilmeisimmin vaikka totta oli, että TPV:ssä alettiin vuodesta 1992 lähtien maksaa palkkaa pelaajille 1. Divisioonassa/1-divisioonassa ja sitä jatkettiin myös Veikkausliigassa vuonna 1993 niin pientä ne vaikuttavat olleen.

Lisäksi niissä käytettiin myös huomattavissa osin näillä näkymin pinnarahapohjaa ja erillistä voittojen ja tasapelien bonusta sitä täydentämään mikäli vain niitä tuli riittävä määrä.

Vuodeksi 1994 tuo pinnarahapohja tai voittojen ja tasapelien bonuspohja näytettiin ainakin näillä näkymin lopetetun, mutta se ei riittänyt ainakaan Popovitsille tai Ivanoville jäämään seuraan.

Pelkästään jo tuo FC Ilveksen kuukausirahakin olisi tuntunut olevan vuosien 1992 ja 1993 TPV:lle olleen budjetillisesti liikaa mikäli ei sitten muuta parempaa pohjaa löydy noita tietoja selventämään.

FC Ilveksessä lisäksi yleensäkin maksettiin paremmin pinnarahoja kuin mitä TPV:ssä olikaan edes harkittukaan maksaa.

TPV:ssä oli vuodeksi 1994 ennen parempia tukijoitten summia Veikkausliigassa harkittu bonusrahoista luopumistakin paitsi voitoista puhuttaessa ja tosiaan Popovits ja Ivanov saivat tai valmistautuivat saamaan ennen loikkausta myös ulkomaalaispelaajina tuohon aikaan ilman ihmeitä näillä näkymin FC Ilveksessä maksettuja ulkomaalaispelaajien erikoisbonuksia.

Näitä erikoisbonuksia FC Ilves oli maksanut tai pitänyt ainakin vaihtoehtona maksaa joillekin ulkomaalaispelaajille jo Futisliigan ajoilta asti ja niistäkin seura joutui luopumaan vuonna 1994 mitä ilmeisimmin keskellä kautta kun rahasotkut todella kärjistyivät jolloin nuo kaikki pinnarahat ja muut aiemmat bonusrahatkin lyötiin suruitta suoraan palkkasaataviin niitä täydentämään kun melkoinen sotku siellä oli silloin käynnissä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #393 : 15.09.2019 klo 16:30:43

Vuonna 1993 Veikkausliigasta puhuttaessa FC TPS vaikuttaisi olleen konkurssistaan huolimatta verraten varakas seura konkurssiseuraksi.

Ainakin ennen kautta mikäli ei jopa ihan keskellä kauttakin talousvaikeuksistaan huolimatta.

Paljon herjailua seura ainakin tuntui saavan nk. Rikkaana Köyhänä Seurana tai sellaista ainakin esittävänä.

Todellisuudessa tilanne toki oli paha huolimatta sanonnoista mediassa.

Mitä olen noita vuoden 1993 loppuvuoden ja ruotsinkielisen rannikon alueen lehtiä lukenut niin niiden mukaan itse asiassa FC TPS:n yleisbudjetti oli edelleen erittäin suuri tai yksi suurimpia Veikkausliigassa.

Vieläkin ei ihan varmaa ole, että olisiko FC TPS ollut rikkain heti aiemmin mainitusti yleisbudjetiltaan heti FinnPa:n jälkeen vai jäänyt sittenkin esimerkiksi FC Hakan taakse ihan vähän kun vuosi 1993 oli edelleen FC Hakallekin toipumisen aikaa?

Kaikissa arvioissa FC TPS:n yleisbudjetin tasoa sanottiin olleen myös sen suurimmalla velkakilpailijalla eli FC Ilveksellä ja ihme kyllä myös Veikkausliigaan nouseella TPV:lläkin.

Ilman mitään erikoisempia ihmeitä FC TPS:llä oli vuonna 1993 konkurssiseuraksi ainakin ennen kautta ja kesken kaudenkin enemmän tai vähemmän ihan jääkiekkopuolen TPS:nkin avustamana yleisbudjetti kaikkiaan 1,7 miljoonaa markkaa.

Se olisi ollut erittäin paljon rahaa kun ottaa huomioon myös sen hetken Veikkausliigan tilanteen.

Vähän sitä parempi olisi ollut ainakin näillä näkymin FC Haka jolla kai olisi ollut huonoimmillaankin saman verran tai sitten enintään 1,9 miljoonaa markkaa yleisbudjetti Veikkausliigassa 1993.

FC Ilves, TPV, FF Jaro ja RoPS ovat pyörineet ainakin näillä näkymin ilman ihmeitä FC TPS:n takana 1-1,6 miljoonan markan yleisbudjeteilla, mutta ovat voineet pyöriä hyvinkin sen tuntumassa ja edelläkin ainakin FC Ilveksen, FF Jaron tai RoPS:n osalta päätepisteen ollessa FC Hakassa. Huonoimmillaankin kuitenkin kaikki FC TPS:n kilpailijat olivat esimerkiksi nyt sentään MP:tä varakkaampina seuroina.

FC TPS:llä tosin missään tapauksessa ei ollut kuitenkaan pelaajabudjetti kunnossa vaan se oli kaukana näistä kilpailijoistaan ainakin tämän hetken tietojen pohjalta Veikkausliigassa vuonna 1993.

Ellei nyt ihan MP:tä lasketa niin tosiaan FC TPS:n pelaajabudjetti oli ilman ihmeitä enintään 212 000 markkaa vuonna 1993 ja huonoimmillaan puhuttiin reilusti alle 100 000 markastakin jolloin puhuttiin sarjan toiseksi pienimmästä tai ehkä kunhan MP:n tilanne selviäisi niin mahdollisesti pienimmästäkin pelaajabudjetista kauteen.

Puhumattakaan sitten FC Ilveksen, TPV:n RoPS:n, FF Jaron tai FC Hakan vastaavista.

Tosin vuoden 1993 konkurssin myötä FC TPS:llä tosiaan tuo pelaajabudjettikin tuntui välillä olevan paljon suurempikin, mutta siinä varmaan oli mukana noita erinäisiä korkoja, bonuksia, pinnarahoja tai niiden muita korotusosia laitettuna päälle mahdollisten edellisen vuoden 1992 Veikkausliigan maksamattomien ylimääräsummien lisäksi.

Lisäksi voi olla, että nk. Palkkaturvan osuuksiakin on jälkikäteen liitetty FC TPS:n tuon vuoden pelaajabudjettiin tai sitten on ollut jo jääkiekkopuolen TPS:ltäkin tullut ylimääräistä avustusta kehiin.

Mene ja tiedä sitten tuosta!
« Viimeksi muokattu: 15.09.2019 klo 16:38:06 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #394 : 19.09.2019 klo 10:13:04

Vuoden 1994 FC Ilveksen tilanteen osalta kyseisellä kaudella Veikkausliigassa se sai myös tosiaan 100 000 markkaa talousapua jopa tuon ajan ja vuoden 1993 kulissien takaiselta kiistakumppaniltaan siitä hyvästä, että Mika Malisen sopimuksesta luovutaan.

FC Ilveksellä ei ollut varaa olla tosiaan ainakaan näillä näkymin ottamatta tuota sopimusrahaa tuolloin.

Sen verran pahoja sotkuja sillä tosiaan oli vuosien 1993-1994 jälkeiseltä ajalta puhuttaessa.

Harmittavasti tuo vuoden 1993 Veikkausliigan FC TPS:stä aina MP:hen asti yleisbudjettien tilanne on vielä epäselvä pelaajabudjettien ohella, mutta pieniä ne kyllä vaikuttavat olleen.

Etenkin pelaajabudjetit.

Aivan selviä Veikkausliigan 1993 palkintorahoja ei ole myöskään selvinnyt vuoden 1992 Veikkausliigan vastaavien tapaan, mutta erinäisiä tuotepalkintorahojen saajia on kyllä selvinnyt.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #395 : 20.09.2019 klo 09:52:35

Vuodeksi 1996 Kolmoseen oli nousemassa yksi vuoden 1995 Nelosen voittajista eli Venäjän puolelta Suomessa tuolloin tilapäisen ja ainakin Venäjän jalkapallon silloisen sekasorron takia etenkin alemmissa sarjoissa lähtökohtaisesti Suomessa jopa pysyvä seura eli FK Sortavala.

Sen, että millaisella yleisbudjetilla se aikoi Kolmosta vetää vuonna 1996 niin sitä ei kerrottu harmittavasti.

Kuitenkin sen ehtona nousuun Kolmoseen oli kaksi asiaa kun vuodeksi 1996 Suomen Kolmoseen tiukennettiin vuosina 1994-1995 erittäin lievinä pidettyjä asioita jotka olivat olleet 3. Divisioonan/3-divisioonan aikoihinkin niihin verrattuna niinä vuosina vain hyvin vähän korotettuja:

Ensimmäinen ehto oli ennen kaikkea taloudelliset takuut ja niiden tiukentuminen.

Vuodeksi 1996 Kolmoseen täytyi olla kaksiosainen takuusumma nimenomaan kenttävuokria ja tietenkin siitä sarjasta eteen tai ylöspäin noustessa myös selviä erotuomaripalkkioita varten.

Niitä varten vuoden 1996 Kolmoseen täytyi olla jo silloin ainakin 40 000 markkaa.

Toinen ja viimeinen merkittävä ehto oli ennen kaikkea pakolliset tai ainakin aikaisempiin vuosiin ja aikoihin verrattuna lähtökohtaisesti kaikkien aikojen tiukimmat pelaajavakuutusmaksut joita voitiin käyttää ymmärrettävästi terveysasioihin pelaajista puhuttaessa, mutta myös oikein hätätilan tullessa esimerkiksi kulukorvausten korvausten summina mikäli niitä joutui käyttämään panttina oikein pahassa taloudellisessa tilanteessa.

Tuolloinen pelaajavakuutus vuoden 1996 Kolmoseen täytyi olla jo silloin ainakin 10 000 markkaa.

Lisäksi vuoden 1995 Nelosen nousubonus FK Sortavalalle sen sponsoreilta oli verraten suuri sarjatasolle eli 40 000 markkaa kun noustiin vuodeksi 1996 Kolmoseen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #396 : 24.09.2019 klo 09:20:44

Vuonna 1996 Nelosessa pelanneen BK-46:n yleisbudjetista on paha sanoa mitään tarkkaa viime päivinä tehtyjen uusien havaintojen jälkeen.

Vaikka yleisbudjettia ei löytynyt sille niin BK-46:n silloisen yleisbudjetin ainakin huhuissa väitettiin olevan samaa luokkaa kuin käsipallossa ja ehkä sitten vähemmän tai enemmän.

Mikäli tuo pitäisi paikkansa niin vuonna 1996 se olisi tarkoittanut 300 000 markkaa jolla BK-46 hallinnoi omaa käsipallojoukkuettaan.

Mikäli vain löytyy tarkempia tietoja niin olen kyllä valmiina korjaamaan tuon ylle kirjoitetun lauseen.

Nelosessa vuonna 1996 300 000 markan yleisbudjetti oli mittavaa luokkaa sinä vuonna ja tulisi olemaan vielä pari vuotta myöhemminkin vuonna 1998 tai vähän sitä pienempikin eli 250 000 markan yleisbudjettikin olisi ollut mittavaa luokkaa mitä piti vuonna 1998 FC HaPo.
« Viimeksi muokattu: 24.09.2019 klo 09:22:47 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #397 : 24.09.2019 klo 13:31:24

Ylivieskan Pallon osalta on viime aikoina ollut melko tuloksettomia etsintöjä taloudellisesti puhuttaessa sen 3. Divisioonan/3-divisioonan ja Kolmosen vuosien ajoista 1990-luvulta vuosilta 1992-1996.

Tosin vuoden 1992 osalta mainittiin vain sen verran, että 3. Divisioonassa/3-divisioonassa sillä oli nousijajoukkueena yksi sarjan pienimpiä yleisbudjetteja ja 3. Divisioonan/3-divisioonan lohkorikkain joukkue saattoi olla myös samalla kenties koko 3. Divisioonan/3-divisioonan rikkain joukkue vuonna 1992 ja se olisi ollut Vaasan Piirin alueelta.

Mene ja tiedä sitten tuosta.

Vuoden 1996 Kolmoseen mennessä Ylivieskan Pallolla oli vuodesta 1994 lähtien ja siitä eteenpäin Kolmosen nimellä tunnetussa sarjassa selvästi parempi taloudellinen tilanne.

Harmittavasti tarkkaa yleisbudjettia ei kerrottu, mutta mikäli on vara heittää ollut 40 000 markkaa muun muassa Eerikkilän harjoitusleiriin ja useampaan pienempään harjoitusleiriin kauden aikana sarjatasollaan ja joutua siitä taloudellisiin vaikeuksiin niin ei ainakaan ihan liian vähävarainen joukkue tuolloin ainakaan ole ollut.

Tuon vuoden Reilun Pelin Palkinto minkä seura voitti olikin juuri tuon 40 000 markkaa arvoltaan ja sillä yritettiin tosiaan paikata noita muita Kolmosen seuroja kauhistuttaneita Eerikkilän suuren harjoitusleirin ottelujen ja majoitusten kuluja joiden sanottiin olleen poskettomia ja enemmänkin Kakkosen tai jopa jo Ykkösen tason vastaavien leireilyjen hintoja lähenevä arvoltaan.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #398 : 09.10.2019 klo 18:59:40

Viime aikoina tutkittuani FC TPS:n taloudellista tilannetta vuosien 1993-1995 väliseltä ajalta paljastui muun muassa ainakin se seikka, että se budjetillisesti kilpaili tuolloin 1. Divisioonassa/1-divisioonassa ja myöhemmin Ykkösessä pelanneen KuPS:n kanssa niin yleisbudjettien kuin pelaajabudjettienkin kanssa tasaisesti.

Toinen samanlainen kilpailija oli myös VPS josta ei nyt harmittavasti paljoakaan selvinnyt mitään uutta.

Pitkälti talousvaikeuksiensa ja toipumisensa johdosta tietenkin kun historiallisesti tietenkin alkuperäinen TPS tai TPS Jalkapallo oli ennen 1990-luvun lamaa Futisliigan aikoihin asti melko varakas seura 1980-luvulla ainakin jälkipuoliskolla ja myös historiallisestikin vaihtelevin väliajoin rahaa tuntui Turussa riittävän.

Näiden seikkojen lisäksi on tullut tutkittua myös erilaisia kaupunkisponsorointien tukisummia ja ainakin 1990-luvulla ja Veikkausliigan ajalta vuosina 1992-1997 niistä vuosista puhuttaessa kaksi kaupunkia tai oikeammin näistäkin vain yksi oli ylitse muiden ja se oli Pori kun toinen tietenkin olisi ollut Tampere.

Helsinkikään ajoittain suurista perustukisummista huolimatta ei kuitenkaan erityisen paljon tuntunut tukevan HJK:ta vaan ainakin joinakin vuosina tuntui tukevan mieluummin kaupungin pienseuroja.

Tuleviin viesteihin tulee selvennyksiä Veikkausliigan FC TPS:n osalta vuosille 1993-1995 ja samoin myös KuPS:n 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeiselle kaudelle 1993 ja Ykkösen kaudelle 1995.

Myös vuoden 1996 Ykkösen KuPS:n osalta ainakin pelaajabudjetti on selvinnyt, mutta ei vielä itse yleisbudjetti harmittavasti.

Lisäksi tietenkin tulee noita FC Jazzin saamia kaupunkisponsorointien tukisummia vertailuksi Porista kun ne tuntuivat olevan varsin kattavia ja itse asiassa aiemmin luulemaani vasten yllättävänkin pitkäaikaisia koska ainakin myös Futisliigan PPT sai myös vastaavia viimeisellä kaudellaan ennen nimenmuutosta vuonna 1991.

Lisäksi vuosien 1993-1995 väliselle ajalle on selvinnyt myös Veikkauksen muita eri kilpailumuotojen tukisummia joita jaettiin, 1. Divisioonan/1-divisioonan ja myöhemmän Ykkösen kausirahoja vuodelle 1996 asti kuin aiemmin olen jo kertonut vuoden 1997 vastaavan ja myös Kakkosen tukisummat ja voittosumma vuodelta 1995 on selvinnyt.

Viime aikojen muut niin lähellä ratkeamista olevat, mutta silti niin kaukana ratkeamista olevat asiat ovat tosiaan Lappeenrannan Rakuunoiden ja PP-70:n Ykkösen vuoden 2003 asiat ja samoin Ykkösen vuoden 2002 FC TPS:n ja RoPS:n tilanne tässä vaiheessa budjetillisesti puhuttaessa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #399 : 09.10.2019 klo 19:06:27

Vuoden 1993 Veikkausliigassa kärsittiin tietenkin varsin kovasti kovimmillaan olevasta Suomen Lamasta.

Se näkyi Veikkausliigan budjeteissakin.

26 vuoden takaa verrattuna tähän päivään en ole harmittavasti edelleenkään onnistunut löytämään aivan jokaisen Veikkausliigan seuran budjettia vuodelta 1993, mutta onnistuin kuitenkin löytämään aiemmin kertomieni varakkaimpien seurojen yleisbudjettien ja pelaajabudjettien lisäksi FC TPS:n vastaavat jotka laitan tähän alle ja tuona kyseisenä vuotena MYPA:lla oli suurin yleisbudjetti ja pelaajabudjetti.

HJK vuorostaan oli nopeasti noussut takaisin talousvaikeuksistaan yhdeksi varakkaimmaksi seuraksi ja FinnPa oli yllättäen myös suuren budjetin omaava sarjanousijana.

Joka tapauksessa tässä varakkaimpien seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit vuodelta 1993 Veikkausliigasta kun FC TPS periaatteessa vielä FC Hakan ja mahdollisesti FF Jaron puuttuessa yhdessä varakkaimpien seurojen listoilta mukaan liittyy FC TPS huolimatta yhtä periaatteellisesta konkurssistaan kun mitä ilmeisemmin tuossa kuohuttavassa tapauksessa maksoi itse TPS:n kiekkoseurankin puolelta melkoista täydennystä sille ja ellei muuta ainakin ilmene niin ne luvut ovat ne mitkä tähän tulevat:

Vuoden 1993 Veikkausliigan Varakkaimpien Seurojen Yleisbudjetit

MYPA: 4,3 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 4 miljoonaa markkaa

FC Kuusysi: 3,5 miljoonaa markkaa

HJK: 2,5 miljoonaa markkaa

FinnPa: 2 miljoonaa markkaa

FC TPS: 1,7 miljoonaa markkaa

Vuoden 1993 Veikkausliigan Varakkaimpien Seurojen Pelaajabudjetit

MYPA: 1,9 miljoonaa markkaa

FC Jazz: 1,6 miljoonaa markkaa

FC Kuusysi: 1,5 miljoonaa markkaa

HJK: 1,25 miljoonaa markkaa

FinnPa: 500 000 markkaa (Vuonna 1992 FinnPa:n pelaajabudjetti 1. Divisioonassa tai 1-divisioonassa oli 400 000 markkaa.)

FC TPS: 212 000 markkaa

Muilla Veikkausliigan seuroilla vuonna 1993 keskellä kovinta lamaa budjetit vaikuttivat niin yleisen budjetin kuin myös pelaajabudjetin osalta olevan todella pieniä ja harmittavasti en onnistunut löytämään niitä enempää vertailuun mukaan.

Siten paremmin FinnPaa maksaneita seuroja pelaajabudjetiltaan, mutta hyvin todennäköisesti yleisbudjetiltaan pienempiä seuroja saattoi olla Veikkausliigassa sinä vuonna.

Tosin nyt FC TPS:n tilanteen selvittyä ei varmastikaan enää kovin montaa.

Lähinnä FC Haka lisättynä kenties FF Jarolla tai TPV:llä, mutta TPV:tä painoi sarjanousijan rasite eikä FC Ilveskään erityisen varakas ollut tai RoPS joskin RoPS on kyllä pysytellyt melkoisena mysteerinä selvittää.

1. Divisioonasta tai 1-divisioonasta puhuttaessa sen viimeisellä vuotena vuonna 1993 normaalit seurat pelasivat keskimäärin kauteen 700 000-1 miljoonan markan yleisbudjeteilla, kolmanneksi varakkaimmalla seuralla oli käytössään 1,7 miljoonan markan yleisbudjetti ja vain kahdella varakkaimmalla seuralla siinä sarjassa oli enemmän kuin 2 miljoonan markan yleisbudjetti sinä vuonna.

Ne varakkaimmat kaksi seuraa pyörivät suuremmilla rahoilla ainakin todennäköisesti kuin FinnPa, mutta sijoittuivat todennäköisesti HJK:n ja FC Kuusysin väliin lopullisen tarkan budjettinsa osalta.

KonTu:n ja Ponnistuksen tilanne 1. Divisioonassa tai 1-divisioonassa oli sitten oma murheellinen tarinansa tavallaan 400 000 markan ja 450 000 markan yleisbudjeteilla.

1. Divisioonan/1-divisioonan kolmanneksi varakkain seura on myös nyt paljastunut ja sehän tulee jo heti seuraavassa viestissä.

 
Sivuja: 1 ... 15 [16] 17
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines