FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
16.12.2019 klo 08:04:24 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Vuoden forumisti 2019, Joulupata 2019, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 16 [17] 18 19
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 67386 kertaa)
1 Jäsen ja 4 vierasta katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #400 : 09.10.2019 klo 18:12:51

1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisellä kaudella 1993 Veikkausliigasta vuodelta 1992 sarjaan pudonnut KuPS oli pitkään ymmärrettävästi ennen kautta melkoisissa vaikeuksissa ja jopa keskellä kauttakin.

Lopulta KuPS:n onnistui saada tukijoita ja peräti jopa odottamaansakin enemmän kun se oli lopulta vuodeksi 1994 Ykköseksi muuttuvan sarjan osalta yhtä lopulta erittäin pitkien tutkimusten jälkeen koko sarjan kolmanneksi varakkain seura ainakin näillä näkymin ja ellei muuta ole esittää.

Vaikka yleisbudjetti olikin sarjan kolmanneksi suurin eli 1,7 miljoonaa markkaa niin kauan vaikutti siltä, että pelaajille ei maksettaisi juuri mitään tai ei lainkaan mitään kuten ei oltu maksettu Veikkausliigassa.

Myös yleisbudjetin mahdollisen huonontumisen pelossa palkattomuutta olisi jatkettu myös 1. Divisioonassa/1-divisioonassa.

Lopulta KuPS ratkaisi pelaajapalkkojensa ongelmat heti yleisbudjettinsa parannuttua tavalla jota se lähtökohtaisesti tulisi noudattamaan siitä lähtien joitakin vuosia aina kun se olisi pelannut ainakin 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tai Ykkösessä eli pelaajapalkat maksettiin pääsylipputulojen tai toisinaan eri tilipapereissa kerrottuna katsojatuloista.

Siten KuPS:n vuosi 1993 1. Divisioonassa/1-divisioonassa näytti siis tältä budjetillisesti puhuttaessa:

KuPS 1. Divisioonassa/1-divisioonassa 1993

Yleisbudjetti: 1,7 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 214 020 markkaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #401 : 09.10.2019 klo 18:35:55

FC TPS:n yleisbudjetti vuonna 1994 Veikkausliigassa oli aiemmin mainitusti 1,5 miljoonaa markaa.

25 vuoden takaisen Veikkausliigan osalta sen pelaajabudjetti on nyt myös selvinnyt tarkkana sellaisena kun aiemmin se oli liukuva 100 000-360 000 markan väliltä.

Välillä FC TPS:n osalta ennen kautta seuran huhuttiin olevan jopa palkaton seura.

Ihan niin pahaksi tilanne ei mennyt vaikka periaatteessa TPS Jalkapallo hautaamaan jouduttiinkin ja seuran nimi tosiaan muuttui FC TPS:n osuutta kantavaksi useammankin vuoden ajaksi ennen kuin ennen pitkää hylättiin tuo FC pois. Tosin puhekielessä jalkapallonkin puolella TPS tuolloin säilyi sellaisenaan, mutta jääkiekon TPS:n nostaessa tietenkin mainettaan erottelua oli ymmärrettävää harrastaa niin tuolloin kuin nykyäänkin.

Joka tapauksessa tässä itse yleisbudjetti ja pelaajabudjetti tarkempana sellaisena kun aiemmin:

FC TPS Veikkausliigassa 1994

Yleisbudjetti: 1,5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 323 280 markkaa (Pelaajabudjetti oli lopulta näinkin suuri kun KuPS:n edellisen vuoden 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisen vuoden eli 1993 tapaan FC TPS:n osalta päätettiin niin vuodeksi 1994 kuin myös 1995 ottaa pääsylipputulot tilitykseen osalliseksi tilapäisesti käyttöön pitkästä aikaa. Lisäksi ratkaisuun päädyttiin myös kun sillä olisi ollut helpompaa vieläkin maksaa myös mahdollisia TPS Jalkapallon maksamattomia maksuosuuksia ilman talouden muuta vaarantumista.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #402 : 09.10.2019 klo 18:39:52

Veikkausliigan vuoden 1994 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit toistaiseksi tulevat tähän lähtökohtaisessa yleisbudjettien järjestyksessä seuraavien seurojen osalta kun FC TPS:n osuus päivittyy selkeämmäksi ilman liukuvaa pelaajabudjettia, FC Ilveksen ja FC Oulun osalta ne päivittyvät listaan näillä näkymin melkein varman yleisbudjetin osalta huolimatta FC Ilveksen alustavasta kauden ison rahan hankintojenkin pääsemättömyydestä seuraan, mutta valitettavasti hyvin liukuvan pelaajabudjetin osalta ja lisäksi tulee ajatuksia toistaiseksi budjetoimattomilta seuroilta sulkuihin:

HJK: Yleisbudjetti oli 6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5 miljoonaa markkaa.

FC Haka: Yleisbudjetti oli 5,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti 4,125 miljoonaa markkaa.

FC Jazz: Yleisbudjetti oli 5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 4 miljoonaa markkaa.

MyPa: Yleisbudjetti oli 4,1 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,501 miljoonaa markkaa.

FF Jaro: Yleisbudjetti oli 3,872 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,1296 miljoonaa markkaa.

FinnPa: Yleisbudjetti oli 3,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli miljoona markkaa.

TPV: Yleisbudjetti oli 2,4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,32 miljoonaa markkaa.

KuPS: Yleisbudjetti oli 1,8 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 360 000 markkaa. (Tätä suurempikin pelaajabudjetti lisäpalkkioineen oli seurajohdon mukaan mahdollista, mutta silloin ylimäärärahat piti ottaa pääsylipputuloista ja muista erittelemättömistä seuran piirirahoista mikäli pelaajat niin halusivat.)

TPS: Yleisbudjetti oli 1,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 323 280 markkaa (Pelaajabudjetti oli lopulta näinkin suuri kun KuPS:n edellisen vuoden 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisen vuoden eli 1993 tapaan FC TPS:n osalta päätettiin niin vuodeksi 1994 kuin myös 1995 ottaa pääsylipputulot pelaajapalkkojen tilitykseen osalliseksi tilapäisesti käyttöön pitkästä aikaa. Lisäksi ratkaisuun päädyttiin myös kun sillä olisi ollut helpompaa vieläkin maksaa myös mahdollisia TPS Jalkapallon maksamattomia maksuosuuksia ilman talouden muuta vaarantumista.)

FC Ilves: Yleisbudjetti oli 1,006 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 50 000-350 000 markkaa (Tätä suurempikin pelaajabudjetti saattoi olla Ilveksessä mahdollista, mutta hyvin todennäköisesti ei ollut niin. Todennäköisempää on, että jopa alle 50 000 markkaa on ollut pelaajabudjetti ainakin huonointa mahdollista mittaria käyttäen.

Ristiriitaisesti FC Oulun tapaan Ilveksen yleisbudjettiakin on esitetty joskus vuodesta 1994 puhuttaessa paremmassa valossa Veikkausliigassa kuin mitä se nyt on mielestäni tai ihan aikanaankin ollut.

Ainoa tapa esimerkiksi saada selville vaikkapa suurimmillaan väitetty 1,4 miljoonan markan yleisbudjetti olisi vain jostakin löytää kouriintuntuvia todisteita moisesta koska FC Ilveksen niin kerta kaikkiaan sanottiin tuona vuonna olleen ja voineen kaikkein huonoiten pelivuosistaan puhuttaessa kaikkiaan.

Muutoin tuntuu tuo 1,4 miljoonan markan luku enemmän joko ennen kautta 1994 tai 1995 olleelta yleisbudjetin ennakkopuheelta. Etenkin kun pari ison rahan hankintaa oli ainakin ennen kautta mahdollista hankkia FC Ilvekseen esimerkiksi tuollaisella yleisbudjetilla kuin paljon pienemmällä. Mahdollisesti toki ehkä myös vuoden 1993 FC Ilveksen Veikkausliigan yleisbudjetilta tuo 1,4 miljoonan markan summa kuullostaa.

Etenkin kun olen törmännyt välillä sitkeästi myös FC Ilveksen osalta talvikauden 1993-1994 ruotsinkielisen alueen lehdissä pelaajabudjetista puhuttaessa 700 000 markan lukuun jota myös tarjoiltiin ennen taloustilanteen huonontumista ehkä myös vuoden 1994 FC Ilveksen pelaajabudjetiksi.

Ja ei 700 000 markan pelaajabudjetti vuonna 1994 kuullosta kovin todennäköiseltä kun kesken Veikkausliigan kauden toteutuneesti jouduttiin maksamaan pinnarahoja olevinaan jo oikeana palkkana ja sehän oli erittäin huono tilanne ja seurasta puhuttaessa oltiin juurikin pitkäaikaisen ja käytännössä puolittain palkattomuuden takia pelkäämässä kesken kauden mahdollisesti tapahtuvaa pelaajakatoakin ilman ilmoituksiakaan. Siten tuo 700 000 markan pelaajabudjetin luku voisi paljon paremmin sopia Veikkausliigan vuoteen 1993.)

FC Oulu: Yleisbudjetti oli 503 000 markkaa ja pelaajabudjetti oli 21 000-300 000 markkaa (Tätä suurempikin pelaajabudjetti saattoi olla mahdollinen FC Oulussa, mutta hyvin todennäköisesti ei ollut niin.

Hyvin pitkään pidin mahdollisena FC Oulun palkattomuuttakin Veikkausliigassa vuonna 1994, mutta näin ei ollut näillä näkymin jolloin vain vuosina 1992 KuPS ja mahdollisesti 1993 joku seura on ollut Veikkausliigassa markka-aikana palkaton seura kenties. FC Oulun vuosi 1994 Veikkausliigassa on ollut erittäin ristiriitaista budjetillisesti selvittää.

Köyhimmillään ja näillä näkymin se oli Ykkösen vuoden 1994 köyhintä seuraa eli PV Kokkolaa 3000 markkaa rikkaampi yleisbudjetiltaan ja 2000 markkaa Ykkösen toiseksi köyhimmän seuran eli Kajaanin Hakan 505 000 markan yleisbudjettiin verrattuna köyhempi.

Rikkaimmillaan ja varsinkin kiivaasti omiaan puolustaneissa oululaisissa sanomalehdissä tai huhupuheissa sanottiin, että FC Oululla olisi ollut 1,006 miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja pelaajabudjetti olisi ollut ylärajaltaan jopa 503 000 markkaa. Tuolloisessa uunituoreessa Ykkösessä sillä olisi ollut vuonna 1994 huomattavasti enemmän uuden sarjan normaalimman yleisbudjetin seura ja pelaajabudjetti olisi ollut normaali tai normaalia parempikin.

Ilman kouriintuntuvia todisteita asiasta ja FC Oulun järkyttävät talousongelmat pitkin vuotta 1994 ja konkurssin muistaen talvelta 1995 kun olisi pitänyt pelata Ykkösessä niin asia vaikuttaa väärin muistetulta määrältä ja vuodelta.

Etenkin kun mielestäni enemmän tuo 1,006 miljoonan markan yleisbudjetti ja 503 000 markan pelaajabudjetti sopisivat enemmän ehkä kaikkien aikojen viimeisen 1. Divisioonan/1-divisioonan kauden 1993 yleisbudjetiksi ja pelaajabudjetiksi tai muussa tapauksessa se lienee ollut ilman muita todisteita vain vuoden 1994 Veikkausliigan kauden ennakkopuhetta.

FC Oulun osalta siis edelleen jää kysymyksiä siitä, että onko siellä asiat ollut paremmin kuin Veikkausliigan ensimmäisellä kaudella 1992 FC Oulun siellä silloin ollessa vai ei. Oma mielipiteeni ilman jotain todella vahvaa muuta ja parempaa tietoa asiasta tällä hetkellä on, että ei ollut ja vieläkään en hämmästyisi mikäli aivan kaiken jälkeen löytyisi todisteita myös palkattomuudestakin jälkikäteen.

Etenkin kun FC Oulussa palkanmaksu oli pisimmillään myös FC Ilvestäkin enemmän myöhässä eri pelaajien osalta siitä puhuttaessa, että miten pitkään he olivat olleet varsinaisesti palkatta myös jopa ilman niitä kuukausipalkan pienrahaeriäkään.)

Tässä vaiheessa Veikkausliigan yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista oikeastaan puuttuvat enää vain seuraavien seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit:

RoPS (On vaikeaa sanoa, että miten suuri yleisbudjetti tai pelaajabudjetti Rovaniemen ylpeydellä oli. Keskimäärin sen sanottiin olleen ylempää tai alempaa keskikastia Veikkausliigassa, mutta talouslukuja ei tullut ilmi joten se on voinut joutua vuonna 1994 myös sinnittelemään.)

FC Kuusysi (FC Kuusysin mahdollinen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti vaikuttavat toistaiseksi kerättyjen tai kuultujen tietojen varassa selvästi vuotta 1993 pienemmiltä. Jopa romahtaneilta siihen vuoteen nähden ellei muuta todistetta asiaan löydy.

FC Kuusysin kirjoilla oli talousvaikeuksien takia myös nk. Budjetoimattomia Edustuspelaajia joista kuuluisin ja käytännössä 200 markan pinnarahapalkkiota huomoimatta varsinkin junioreista puhuttaessa täyspalkaton pelaaja oli Antti Pohja.

Sellainen tilanne huomioiden FC Kuusysi saattoi todellakin olla melko lähellä toiseksi köyhimmän seuran eli FC Ilveksen rajaa jopa FC TPS:siä ja MP:tä huonompana kuin varsinaista todellista keskikastia Veikkausliigassa talouslukujen osalta. Toki kokeneet nk. Budjetoimattomat Edustuspelaajat sentään nauttivat jotain palkkaa joten siinä valossa FC Kuusysillä on toivoa vähän paremmasta aina myös FC TPS:n ja MP:n yläpuolelle. Jopa sen sijoitus pelillisesti puhuttaessa tuntui ajoittain tuurisijalta sarjataulukossa kaiken jälkeen.)

MP (Mikkelin Palloilijoiden talouden syöksykierre jatkui edelleen Veikkausliigassa jo vuodesta 1992 tapahtuneen yleisöromahduksen varantokadon takia jolloin sillä on voinut olla hyvinkin Suomen neljänneksi köyhimmän tai kolmanneksi köyhimmän seuran asema. Välttämättä sillä ei ollut edes paljoa yli  miljoonaakaan markkaa yleisbudjetti, parhaimmassa tapauksessa sen hieman yli 1,5 miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja pelaajabudjettikin tuntui olemattomalta Futisliigan tai SM-Sarjan vuosiin nähden, mutta paha on tietenkään vielä sanoa sen asemaa.)

Mikä tahansa uusi lisätieto noista vielä selviämättömistä seuroista tai FC Ilveksen ja FC Oulun tilanteesta vuoden 1994 Veikkausliigan osalta on aina tervetullutta!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #403 : 09.10.2019 klo 18:57:55

Vuonna 1995 FC TPS:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat nyt pitkien etsintöjen jälkeen selvinneet Veikkausliigasta puhuttaessa melkein 25 vuoden takaa.

FC TPS:n talous kaikkiaan hieman parani ja kyseisellä kaudella juurikin parantunut taloudenpito ja sponsoritulojen virta takasi sen, että palkkoja tosiaan voitiin edellistä kautta paremmin maksaa.

Tosin ongelma tietenkin vielä ennen kautta oli tietenkin toinen ja aluksi jälleen kaikkein pessimistisimmissä arvioissa seuran manattiin jäävän palkattomaksi seuraksi.

Kun palkattomuuden uhkakin väistyi niin sitten ei pääsylipputulotkaan hyvää luvanneet ja loppupelissä vaikka summa melko hyvä olikin kaikkiaan niin ne sisälsivät jo valmiiksi kauden pääsylipputulot eli 400 500 markkaa ja loput muodostuivat erinäisistä muista verraten onnistuneesta kaudesta muodostuneista bonuksista.

Siten se jälleen kilpaili pitkälti Veikkausliigaan palanneen VPS:n kanssa ja Ykköseen pudonneen KuPS:n kanssa samanlaisista yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista.

Tällainen FC TPS:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti siis oli vuonna 1995 Veikkausliigassa:

FC TPS Veikkausliigassa 1995

Yleisbudjetti: 1,95 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: Miljoona markkaa (Tämä piti sisällään 400 500 markkaa olevat kauden pääsylipputulot jotka olivat pitkien ja hankalien neuvottelujen jälkeen aluksi se summa mitä olisi tullut pelaajille kauteen talousmurheiden takia.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #404 : 09.10.2019 klo 19:07:06

Veikkausliigan vuoden 1995 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit toistaiseksi tulevat tähän lähtökohtaisessa yleisbudjettien järjestyksessä seuraavien seurojen osalta ja lisäksi tulee ajatuksia toistaiseksi budjetoimattomilta seuroilta sulkuihin joista nyt poistuu FC TPS kun sen yleisbudjetti pelaajabudjetin kanssa on selvitetty.

Vaikkakin myös FinnPa:n ja Ponnistuksen osalta tulee osin ajatuksia lisääkin:

HJK: Yleisbudjetti oli 6,25 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5,25 miljoonaa markkaa.

FC Haka: Yleisbudjetti oli 6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5 miljoonaa markkaa.

MyPa: Yleisbudjetti oli 4,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,8 miljoonaa markkaa.

FinnPa: Yleisbudjetti oli 4,25 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 3 miljoonaa markkaa. (FinnPa:n yleisbudjetin sanottiin olleen mitä tahansa 4-4,5 miljoonan markan väliltä ja pelaajabudjetin piti alustavasti korkeimmillaan olla 2,25 miljoonaa markkaa ennen kuin lopulta pelaajien palkkahaluja hillitäkseen ja mahdollisia toisiin huippuseuroihin siirtymisiä estääkseen FinnPa maksoi enemmän.)

FC Jazz: Yleisbudjetti oli 4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,92 miljoonaa markkaa.

FF Jaro: Yleisbudjetti oli 3,52 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,760 miljoonaa markkaa.

TPV: Yleisbudjetti oli 3 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,82 miljoonaa markkaa.

VPS: Yleisbudjetti oli 2 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,2 miljoonaa markkaa.

FC TPS: Yleisbudjetti oli 1,95 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli miljoona markkaa.

HePo eli Helsingin Ponnistus: Yleisbudjetti oli Veikkausliigan köyhimpänä seurana 1,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 165 000-780 000 markkaa (Pelaajabudjettia ei Ponnistuksen osalta vuodelle 1995 ei ole selvinnyt muuna kuin valitettavasti liukuvana sellaisena ja enintään miljoona markkaa oli sen äärimmäinen yläraja joskin yläraja taisi olla VPS:n tavoin sidottu pääsylipputulojen erotukseen.

Keskimäärin pelaajabudjetti oli 200 000-500 000 markkaa ainakin muutamienkin eri lehtien mukaan.

Toisaalta joskus Ponnistuksessa sanottiin olevan melkein palkattomuuden meininki vuonna 1995 päällä huolimatta siitä, että pelattiin Veikkausliigassa. Silloin kun Ponnistuksen sanottiin olevan jopa käytännössä palkaton seura niin hurjimmissa huhuissa silloin sen riveissä olisi pelannut täysin taatun palkallisena pelaajana vain kolme miestä koko vuonna 1995!

Loppujen palkka olisi ollut sidottuna jälleen mitä monimutkaisimpiin juttuihin alkaen pisterahoista aina pääsylipputulojen erotuksiin saakka. Hurjimpien huhujen mukainen palkattomien pelaajien määräkin vaihteli hurjasti korkeimmillaan vähän yli tai noin 20 pelaajasta pienimmillään 1-3 palkattomaan pelaajaan asti.

Keskimäärin seuraa nimiteltiin etenkin kevättä 1995 kohden ennen Veikkausliigan kauden alkua puolipalkattomaksi seuraksi eli noin puolelle pelaajistosta olisi edes jokin palkka taattu ja loput olisivat joutuneet ottamaan palkkansa palkkaturvasta.)

Tässä vaiheessa Veikkausliigan yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista oikeastaan puuttuvat enää vain seuraavien seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit Ponnistuksen köyhimmän seuran aseman ollessa selvillä vuodesta 1995 puhuttaessa ja näiden kysymyksessä olevien seurojen yleisbudjettien vaihdellessa näillä näkymin kenties yhtä seuraa huomioimatta 1,55-1,9 miljoonan markan välillä:

FC Ilves: (FC Ilveksen talouslukuja ei jalkapallon osalta ole tältä vuodelta puhuttaessa paljoakaan pyörinyt missään lehdissä. FC TPS kilpaili FC Ilveksen tai joskus myös jalkapallon puolella jääkiekonkin tapaan pelkän Ilveksen kanssa siitä, että kummalla oikein oli parempi yleisbudjetti ja pelaajabudjetti. Molemmilla tai näistä vain toisella saattoi olla vuotta 1994 parempi tila seurojen talouslukujen osalta.

Etenkin ennen kautta FC Ilveksen tulevaisuudesta oli hyvin pessimistisiä arvioita. Ilvestä nimiteltiin myös TPS:n tapaan Suomen köyhimmäksi seuraksi Veikkausliigassa ennen kuin Ponnistuksen yleisbudjetti selvisi kaikkien huulille. Edelleen mahdollisesti vuotta 1994 paremmasta taloudenpidosta huolimatta Ilves tai FC Ilves oli yksi köyhimmistä Veikkausliigan seuroista vuonna 1995. TPS:n vuoden 1995 tilanteesta poiketen Ilveksessä pidettiin yllä mahdollista palkattomuudenkin vaihtoehtoa myös vuonna 1995 kuten oli pidetty vuonna 1994. Tämä oli tilanne Ilveksessä ainakin ennen kautta.)

RoPS: (Rovaniemen ylpeys jalkapallon puolelta on pysytellyt melko mystisenä selvittää talouden budjettilukujensa osalta. On vaikeaa sanoa, että miten suuri yleisbudjetti tai pelaajabudjetti RoPS:lla oli. Keskimäärin sen sanottiin olleen ylempää tai alempaa keskikastia Veikkausliigassa, mutta talouslukuja ei tullut ilmi joten se on voinut joutua vuonna 1995 myös sinnittelemään.

Toisaalta pienenä erona vuoden 1994 Veikkausliigan kauteen verrattuna on se, että köyhimmän seuran alaraja on Helsingin Ponnistuksen mukana tullut ilmi ja on hyvin vaikeaa ellei peräti oikeastaan mahdotonta nähdä esimerkiksi TPS:ä tai Ilvestä rikkaampana seurana kuin RoPS:a huolimatta myös TPS:n selvinneestä asemastakin. Puhumattakaan sitten MP:stä tai melkein konkurssikypsästä FC Kuusysistä. Toki ei RoPS välttämättä paljoa kuitenkaan ole ollut esimerkiksi VPS:ää rikkaampi ja se saattaisi olla ainoa seura millä olisi ollut edellytykset olla RoPS:a rikkaampi.)

MP: (Mikkelin Palloilijoilla oli vuoteen 1994 ja siitä poiketen vuonna 1995 ainakin tietääkseni myös selvästi vaikeampaa joten yksi köyhimpiä Veikkausliigan seuroja se on ollut ja se kilpaili enimmäkseen siitä asemasta eli toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi köyhimmän seuran asemasta FC Kuusysin, TPS:n ja Ilveksen kanssa.)

FC Kuusysi: (Tunnetulla perinneseuralla eli nk. Kyykällä oli jo vuonna 1994 tietääkseni ainakin jo kyykännyt talous todella pahasti eikä 1995 ollut enää oikeastaan toivoakaan paremmasta. Toki mikäli Mikkelissä oli vielä pahempi suhteellisesti tilanne niin sitten talouden osalta puhuttaessa pieni mahdollisuus on parempaan. Tämänkään seuran osalta ei paljoa ole talouslukuja ollut julkisuudessa tai aikalaislehdissäkään.

Enimmillään lienee ehkä ollut TPS:ä ja Ilvestä rikkaampi seura, mutta hyvin vaikeaa se on nähdä näidenkin edellä ja täysin mahdotonta on nähdä sitä enää RoPS:n tai VPS:n edellä. Jos vielä yleisbudjetti jostain uskomattomasta syystä hyvä olisi ollutkin yhtä mahdollisesti vuoden 1994 tapaan niin palkattomia pelaajia ja nk. Budjetoimattomia Pelaajia oli tällä seuralla ainakin tietääkseni jopa vuotta 1994 enemmänkin. Pahimmillaan puhuttiin myös konkurssiuhasta joskin tragikoomisesti palkattomuuden ja konkurssin puheet alkoivat Ponnistuksesta, TPS:stä ja Ilveksestä poiketen vasta kesken kauden toisin kuin ehkä ennen kautta.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #405 : 09.10.2019 klo 19:23:45

Vuodeksi 1995 KuPS oli pudonnut vuoden 1994 Veikkausliigasta toista kautta viettäneeseen Ykköseen.

Ykkösessä KuPS oli yleisbudjetiltaan parantuneen sponsoritilanteen johdosta melko hyvä seura eli sillä oli VPS:n ja FC TPS:n linjoja mukaillen 2 miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja se merkitsi enemmän Ykkösessä kuin Veikkausliigassa arvoltaan melkein 25 vuotta sitten silloin.

Tosin vaikka KuPS olisi halutessaan voinut olla sarjan rikkainkin seura niin sitä se ei ollut koska Ykkösenkin rikkaimmilla seuroilla vuonna 1995 oli vuosien 1994-1996 aikaisen tavan mukaisesti kenties sen 3-4 miljoonan markan verran yleisbudjetit.

KuPS palasi tietenkin jälleen enimmäkseen pääsylipputuloista pelaajille maksettavaan osuuteen, mutta vuoden 1993 1. Divisioonan/1-divisioonan kaudesta poiketen sille tuli kuitenkin avuksi nimenomaan sponsorilisät joita FC TPS:n tapaan tilitettiin sitten osuutta muodostamaan ja siitä olikin apua kun muussa tapauksessa KuPS olisi joutunut taloudelliseen sekasortoon uudestaan.

Kauden meneminen pannukakuksi ei kuitenkaan ilahduttanut sponsoreita jotka odottivat KuPS:lta pikapaluuta Veikkausliigaan vuodeksi 1996 tai olemaan aivan nousun pinnassa Ykkösessä eikä suinkaan pisteen päässä putoamisesta Kakkoseen vuodeksi 1996!

Sen seurauksena oli se, että sponsorit alkoivat kaikota ja jättää ajoittain sovittujakin summia maksamatta vedoten tietenkin menestyksen vähyyteen ja vuodeksi 1996 KuPS palasikin erittäin kunnolla vain pääsylipputuloihin tai katsojatuloihin ja niistä eriytettävien pelaajabudjettien summiin.

Tässä kuitenkin vuoden 1995 Ykkösen KuPS:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti kun vuodeksi 1996 säilyttiin Ykkösessä vain pisteen turvin kun sarjasta putosivat viimeistä kertaa tilapäisen ja erikoisen nimen alla esiintynyt PV Kokkola tietenkin varsinaisesti tunnettuna KPV:nä ja PP-70:

KuPS Ykkösessä 1995

Yleisbudjetti: 2 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 237 600 markkaa (Yleisbudjettiin nähden erittäinkin pieni pelaajabudjetti, mutta tuohonkin oli jo jouduttu tekemään sponsoriyhdistelmiä kun mikäli se ihan oikeasti olisi ollut vain pääsylipputuloista kiinni niin pelaajabudjetti olisi ollut vuonna 1995 vain 139 140 markkaa. Asia oli murheellinen kuin muistaa, että KuPS oli Ykkösen toiseksi seuratuin joukkue vuonna 1995.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #406 : 09.10.2019 klo 19:32:09

Vuoden 1996 KuPS:lta ei harmittavasti Ykkösen kaudelta selvinnyt yleisbudjettia, mutta pelaajabudjetti selvisi kun Ykkösessä KuPS edelleen noudatti katsojatuloista otettavaa osuutta pelaajabudjetin maksussa.

Laitan tuohon yleisbudjetin kohdalle toistaiseksi kysymysmerkin jonka saa vapaasti kumota oikealla tiedolla tuon vuoden yleisbudjetin osalta milloin tahansa kunhan sen vain joku muistaa tai tietää.

Tässä kuitenkin KuPS:n tilanne budjetillisesti vuonna 1996 Ykkösessä mistä se tippui vuoteen 1998 mennessä vuoden 1997 jälkeen jo Kakkoseen selvittyään sitä ennen Ykkösessä vuodeksi 1997 kahden pisteen päähän putoamisesta:

KuPS Ykkösessä 1996

Yleisbudjetti: ? (Tässä vaiheessa KuPS:n yleisbudjettia ei ole selvinnyt. Vuonna 1995 se samassa sarjassa oli 2 miljoonaa markkaa ja vuodeksi 1996 se melkein varmasti ainakin pieneni ilman parempaa muuta tietoa sarjassa ennemmin kuin nousi kun muistaa KuPS:n tuolloiset erittäin vaikeat ajat jotka olivat koittamassa kun Veikkausliigaan ei noustu tai edes pysytty Ykkösen kärkisijoilla vuonna 1995.)

Pelaajabudjetti: 140 580 markkaa (Tällä kertaa KuPS:sia ei ollut auttamassa edes sponsorit ja paljoa ei hymyillyttänyt edes 8 vaivaista katsojaa parempi katsojakeskiarvo vuodelle 1996 vuoteen 1995 nähden Ykkösessä.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #407 : 09.10.2019 klo 22:26:34

Vuosina 1992-1997 FC Jazz saavutti melkoisia tukisummia Porin kaupungilta Veikkausliigassa ollessaan.

Tuolla aikavälillä FC Jazz myös voitti Veikkausliigan mestaruuden kaksikin kertaa ja sekin nosti palkintopottia.

FC Jazzille summat olivat erittäin suuria kun jo perustuen summa oli jo suurempi kuin esimerkiksi Veikkausliigan mestaruuden palkintoraha tai edes Suomen Cupinkaan palkintoraha.

Puhumattakaan tietenkin sarjabonuksista jaettavan summan mukaan johon tietysti yleisen kaupungin kassan lisäksi osallistuivat myös sponsorit kun sen verran isoista summista alettiin jo puhua.

Tukisummat oli määritelty tietenkin myös 1. Divisioonaan/1-divisioonaan ja 2. Divisioonaan/2-divisioonaan eli myöhempiin Ykköseen ja Kakkoseen.

Alemmista sarjoista puhuttaessa 1. Divisioonan/1-divisioonan ja Ykkösen tukisummat olivat vielä melko reilustikin tuettuja suhteessa Veikkausliigaan sen uniikin sijoja 5-8 suosivan täydennysrahan myötä jolloin varsinainen tukisummien pudotus alkoi vasta ysitilan kohdalta pahentuen siitä sitten sitten tietenkin putoamista kohti pahastikin.

2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja Kakkosessa tukisummat olivat jo aina erittäin pieniä ihan kärkisummien suhteellisesta kovuudesta huolimatta, mutta nk. Puolivälikertoimen eli noin sarjan joukkuemäärästä tai lohkon joukkuemäärästä hieman riippuvan keskikastin summan jälkeen pudotus oli siitä eteenpäin erittäin jyrkkä.

FC Jazz oli tukisummissa toiseksi tuetuin tai täysin samalla viivalla Porin Ässien jääkiekkoseuran kanssa ainakin silloin kun puhuttiin tukisummista, mutta Ässien summat olivat tietenkin jääkiekon yleisen sponsoroinnin, palkintorahojen ja muidenkin seikkojen kuten esimerkiksi jo jääkiekon kausittaisen pelaamisen ja laskennan johdosta suurempia.

Toki näin huvin vuoksi vertaan tähän myös Ässien summia ja sijoituksia mikäli ne olisi laskettu samalla tapaa kuin mitä Veikkausliigassa FC Jazzille tehtiin.

Ennen vertausta Ässiin laitan kohta näiden Porin kaupungin ja sitä lähellä olleiden sponsoreiden 1990-luvun kahden suurseuran tukisummien yleiset luvut ja kaavat, että miten se kaikki aikanaan laskettiin eri sarjoissa ja sulkuihin tulee huomioita silloin kun sarjassa oli odotettavissa joukkuemuutoksia.

Tässä niitä tulee:

Sponsorituet Porin Kaupungilta ja Sponsoreilta vuosilta 1992-1997 FC Jazzille ja Porin Ässille Jalkapallon Veikkausliigaan ja Jääkiekon SM-Liigaan

Porin ja sponsoreiden perustuki vuosina 1992-1997: 300 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus voittoa kohti vuosina 1992-1997: 360 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus toista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 360 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kolmatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 330 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus neljättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 300 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus viidettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 270 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kuudetta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 243 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus seitsemättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 218 700 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdeksatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 196 830 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdeksättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 177 147 markkaa (Huom! Tästä alaspäin vuonna 1996 ja 1997 Veikkausliigasta putoaminen tarkoitti 20 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kymmenettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 159 432,3 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1996 ja 1997 Veikkausliigasta putoaminen tarkoitti 20 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdettätoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 143 489,07 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992 ja 1996 Veikkausliigasta putoaminen tarkoitti 20 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdettatoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 129 140,163 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992, 1995 ja 1996 Veikkausliigasta putoaminen tarkoitti 20 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kolmattatoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 116 226,147 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1994 ja 1995 Veikkausliigasta putoaminen tarkoitti 20 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus neljättätoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 92 980,9176 markkaa (Tällä sijalla pudottiin tietenkin sarjaa alemmaksi ja se oli summa mikä oli tietenkin mahdollista saada mukaan kun pudottiin.)

Sponsorituet Porin Kaupungilta ja Sponsoreilta vuosilta 1992-1997 FC Jazzille ja Porin Ässille Jalkapallon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan/Ykköseen ja Jääkiekon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan/Fazer-Liigaan

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus voittoa kohti vuosina 1992-1997: 360 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus toista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 360 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kolmatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 330 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus neljättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 300 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus viidettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 270 000 markkaa (Huom! Tätä summaa oli mahdollista täydentää aina 300 000 markkaan asti täydentävänä sijoitusbonuksena tai mikäli tarvetta olisi ollut sille.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kuudetta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 243 000 markkaa (Huom! Tätä summaa oli mahdollista täydentää aina 300 000 markkaan asti täydentävänä sijoitusbonuksen tai mikäli tarvetta olisi ollut sille.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus seitsemättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 218 700 markkaa (Huom! Tätä summaa oli mahdollista täydentää aina 300 000 markkaan asti täydentävänä sijoitusbonuksena tai mikäli tarvetta olisi ollut sille. Tästä sijasta alaspäin vuoden 1996 Ykkösessä olisi pudonnut 40 % sijoitusbonuksesta pois ja putoaminen olisi tullut Kakkoseen ja vuoden 1996 Ykkösessä olisi pudonnut jo tällä sijalla 20 % sijoitusbonuksesta pois.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdeksatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 196 830 markkaa (Huom! Tätä summaa oli mahdollista täydentää aina 300 000 markkaan asti täydentävänä sijoitusbonuksena tai mikäli tarvetta olisi ollut sille. Tosin valtavana poikkeuksena vuonna 1996 Ykkösessä olisi pudotessa sarjasta pois lähtenyt 40 % sijoitusbonuksesta pois.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdeksättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 177 147 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tarkoitti 40 % sijoitusbonuksen putoamista ja putoamista 2. Divisioonaan/2-divisioonaan jolloin vuonna 1992 poikkeuksellisesti tästä summasta tippui 20 % sijoitusbonusta pois ja vuosina 1993-1995 putoaminen oli 10 % ja vuonna 1996 peräti jo 40 % kun pudottiin tai olisi pudottu Kakkoseen.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kymmenettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 159 432,3 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tarkoitti poikkeuksellisesti 30 % sijoitusbonuksen putoamista porrastetun putoamisen takia ja putoamista 2. Divisioonaan/2-divisioonaan, vuonna 1993 putoaminen oli 20 % kuten vuonna 1994, vuonna 1995 putoaminen oli 10 % ja 1996 putoaminen oli 40 % ja sen myötä tippui tai olisi tippunut Kakkoseen.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdettätoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 143 489,07 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992 1. Divisioonassa/1-divisioonassa putoaminen tarkoitti poikkeuksellisesti 35 % putoamista sijoitusbonuksen osalta. Vuonna 1993 putoamisen prosentti eli 40 % oli hieman suurempi, mutta vuonna 1994 porrastetun putoamisen takia prosenttiluku olisi ollut vain 25 % ja vuonna 1995 pudotusta olisi ollut 10 %.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdettatoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 129 140,163 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992 1. Divisioonassa/1-divisioonassa putoaminen tarkoitti 40 % putoamista sijoitusbonuksen osalta. Vuonna 1993 putoamisen prosentti 40 % oli sama, mutta vuonna 1994 porrastetun putoamisen takia prosenttiluku olisi ollut vain 30 % ja vuonna 1995 pudotusta olisi ollut 20 %.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kolmattatoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 116 226,147 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1994 ja 1995 Ykkösessä putoaminen Kakkoseen tarkoitti vuonna 1994 porrastetun putoamisen myötä 35 % putoamista sijoitusbonuksen osalta ja vuonna 1994 40 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus neljättätoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 92 980,9176 markkaa (Tällä sijalla pudottiin tietenkin sarjaa alemmaksi ja se oli summa mikä oli tietenkin mahdollista saada mukaan kun pudottiin ja se merkitsi aina tietenkin 40 % pudotusta.)

Sponsorituet Porin Kaupungilta ja Sponsoreilta vuosilta 1992-1997 FC Jazzille ja Porin Ässille Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan/Kakkoseen ja Jääkiekon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus voittoa kohti vuosina 1992-1997: 80 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus toista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 70 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kolmatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 60 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus neljättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 50 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus viidettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 45 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kuudetta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 40 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus seitsemättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 15 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdeksatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 10 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdeksättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 5000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kymmenettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 2500 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdettätoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 1000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdettatoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 500 markkaa

2. Divisioonan/2-divisioonan tai Kakkosen voittajan sijoitusbonus olisi vastannut Narukerän Jääpallon Bandyliigan mestaruuden palkintorahaa ja esimerkiksi tuo kuudennen sijan sijoitusbonus eli 40 000 markkaa olisi vastannut Porin Pesäkarhujen Naisten Ykköspesiksen mestaruuden palkintorahaa tai nousurahaa kun Ykköspesiksen voittaessa noustiin tietenkin Naisten Superpesikseen.

Mikäli se murheellinen tilanne olisi tapahtunut, että jalkapallon FC Jazz tai jääkiekon Porin Ässät olisivat tippuneet Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan tai myöhempään Kolmoseen ja Jääkiekon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan niin Porin ja sponsorien rahahanat olisivat olleet sittemmin pysyvästi kiinni tai niin kauan kun ne olisivat olleet tuon sopimuksen mukaan niin alhaisella sarjatasolla tai sitäkin alempana.

Kaikkiaan en myöskään ottanut huomioon myös erinäisiä Loppusarjojen tilanteita kun niistä olisi tullut vielä enemmän asiaa jo valmiiksi varsin mittavaan tekstiin.

Tässä nyt itse tapahtuneet sijoitusbonukset FC Jazzilta ja Ässiltä vertailuksi keskenään mikäli ne olisivat olleet tietenkin samalla tapaa laskettu kun jalkapallon Veikkausliigassa se laskettiin toisin SM-Liigassa kausittaisen vertailun johdosta:

FC Jazz ja Ässät 1992-1997 Porin ja sponsoreiden sijoitusbonusten suhteen

1992: FC Jazz kolmas 630 000 markkaa ja Ässät neljäs 600 000 markkaa

1993: FC Jazz mestari 720 000 markkaa ja Ässät neljäs 600 000 markkaa (FC Jazz sai 60 000 markkaa olevan mestaruusbonuksen Porin kaupungilta ylimääräisenä bonuksena.)

1994: FC Jazz neljäs 600 000 markkaa ja Ässät viides 570 000 markkaa

1995: FC Jazz neljäs 600 000 markkaa ja Ässät kolmas 630 000 markkaa

1996: FC Jazz mestari 720 000 markkaa ja Ässät seitsemäs 518 700 markkaa (FC Jazz sai 60 000 markkaa olevan mestaruusbonuksen Porin kaupungilta ylimääräisenä bonuksena.)

1997: FC Jazz seitsemäs 518 700 markkaa ja Ässät seitsemäs 518 700 markkaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #408 : 15.10.2019 klo 18:00:26

Aiemmin mainitun mukaisesti on aika laittaa hieman Veikkauksen muita eri tukisummia ja palkintosummia Veikkausliigan vuosilta 1993-1995 kun niitäkin viime ajoilta on selvinnyt ja tuleviin viesteihin tulevat myös 1. Divisioonan/1-divisioonan ja Ykkösen alkuvuosien palkintorahat vuoteen 1996 asti kun aiemmin on mainittu vuosi 1997 ja vuodethan olisivat 1992-1996.

Tähän viestiin tulee Veikkauksen ja Veikkausliigan markkinointikilpailun eli nk. Auliksen Potkun Kilpailun Palkintorahat vuodelta 1993 ja niitä jatkuu parin viestin ajan vuodelle 1994 ja 1995.

Itse asiassa tuo nk. Auliksen Potkun Kilpailu oli ainakin ymmärtääkseni huomattavasti enemmän palkintorahaa seuroille parhaimmillaan tuonut kilpailu varsinkin Veikkausliigan ihan alkuaikoina 1992-1993 kun varsinaiset sarjan palkintorahat ovat olleet näillä näkymin ilman todellisia ihmeitä erittäin vähäiset ennen kuin niitä vuonna 1994 korotettiin ja josta eteenpäin sitten Veikkausliigassa alkoivatkin palkintorahat nousta ihan kivastikin aina 2000-luvun alkuvuosiin asti.

Vuonna 1993 nk. Auliksen Potkun Kilpailussa jaettiin palkintorahaa yhteensä 450 000 markkaa ja saajat eri kilpailumuodossa olivat seuraavat pääpalkinnoiltaan jonka jälkeen tuttuun tapaan loput palkintorahat jaettiin sitten sarjan osaanottajien mukaan kokonaisuudessaan ja se oli enemmän kuin edeltävänä vuonna tuolloin vielä periaatteessa nimeämättömässä vastaavassa markkinointikilpailussa jossa jaettiin 381 600 markkaa palkintorahaa ja joka muutenkin oli rajoitettu koskemaan vain Veikkausliigaa ja 1. Divisioonaa/1-divisioonaa:

Auliksen Potkun Palkintorahat 1993: 450 000 markkaa josta voittaja eli MYPA tuolloin jälleen useimmiten erikoisesti isolla kirjoitettuna vuoden 1992 tapaan ansaitsi 110 000 markkaa, toiseksi tullut FC Jazz ansaitsi 40 000 markkaa, kolmanneksi tullut FinnPa 20 000 markkaa, neljänneksi tullut HJK 10 000 markkaa, viidenneksi tullut FC Kuusysi 8500 markkaa, kuudenneksi tullut TPV 8000 markkaa, seitsemänneksi tullut RoPS 7500 markkaa, kahdeksanneksi tullut TPS Jalkapallo/FC TPS 7000 markkaa, yhdeksänneksi tullut MP 6500 markkaa, kymmenenneksi tullut FC Haka 6000 markkaa, yhdenneksitoista tullut FF Jaro 5500 markkaa ja kahdenneksitoista tullut FC Ilves 5000 markkaa.

Veikkausliigan osalta jaettiin siis 234 000 markkaa yhteensä palkintorahaa.

Tämän jälkeen jaettiin vielä eri sarjojen luokkavoittojen rahat eli 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisen vuoden kolmen parhaan palkintorahat tässä kilpailussa eli VPS:lle annettiin 65 000 markkaa voittajana, Kajaanin Hakalle annettiin 50 000 markkaa toisesta sijasta ja TP-55:lle tai käytännössä jo nimensä TP-Seinäjoeksi muuttaneelle nk. Tiikerijoukkueelle/Tiikeritiimille/Pallo-Tiikereille 15 000 markkaa kolmannesta sijasta.

Sen jälkeen jaettiin 2. Divisioonan/2-divisioonan viimeisen vuoden kolmen parhaan palkintorahat eli Närpiön Kraftille annettiin 20 000 markkaa voittajana, FC Interille annettiin 10 000 markkaa toisesta sijasta ja Kuopion Kingsille 5000 markkaa kolmannesta sijasta ja vielä Naisten SM-Sarjan eli nk. Mimmiliigan kahdelle parhaalle eli HJK:lle ja PuiU:lle eli Puistolan Urheilijoille annettiin palkintorahat joista voittaja HJK sai 20 000 markkaa ja PuiU sai 10 000 markkaa.

Tästä kaikesta kertyi siis palkintorahaa 429 000 markkaa jonka jälkeen loput rahat eli 21 000 markkaa jaettiin vielä siitä sitten muille ääniä saaneille seuroille niin monelle kappaleelle kuin oli osallistujia eli 188 haetun seuran jälkeen karsintojen jälkeen 14 vielä jäljelle jääneelle seuralle kun 20 tärkeintä ja eniten palkintorahaa saanutta seuraa juuri luettelin.

Kaikkiaan vuoteen 1992 verrattuna tilanne oli monipuolisempi kun silloin palkintorahaa oli Veikkausliigalle varattu 360 000 markkaa enintään ja 1. Divisioonalle/1-divisioonalle oli varattu enintään 170 000 markkaa ja 2. Divisioonan/2-divisioonan mahdollisessa kisassa vain voittajalle olisi annettu 20 000 markkaa ennen kuin se sitten toteutettiin Veikkausliigan ja 1. Divisioonan/1-divisioonan yhteisenä ja 2. Divisioona/2-divisioona jätettiin ainakin näillä näkymin kokonaan ulkopuolelle kisasta ja uutena vuodeksi 1993 mukaan tuli nyt kunnolla mukaan tulleen 2. Divisioonan/2-divisioonan lisäksi myös Naisten SM-Sarja eli nk. Mimmiliiga jota ei vuonna 1992 ollenkaan edes mietitty mukaan.

Auliksen Potkun kisa tuntui tärkeältä varsinkin 1. Divisioonassa/1-divisioonassa koska suurin piirtein tuon kisan rahoja jaettiin yhteisestikin nimenomaan kokonaisuudessaan siinä miten voittaja sen sai eli 65 000 markkaa ja kyllä se kakkostilankin summa oli hyvin kilpailukykyinen summa tuolloin ennen kuin tulevassa Ykkösessä summia tietysti korotettiin vuodeksi 1994.

Ja 2. Divisioonan/2-divisioonan mahdollista teoreettista palkintorahaa ei varmaan jaettu paljoa mitään jos edes jaettiin koko sarjassa jolloin Auliksen Potkun rahat merkitsivät myös aina jotakin seuroille.

Mene ja tiedä siitä sitten!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #409 : 15.10.2019 klo 20:56:43

Vuoden 1994 eli 25 vuoden takaisen Auliksen Potkun Kisan palkintorahat tulevat tosiaan sen vuoden osalta tähän kun Veikkausliiga toteutti kisan yhdessä Veikkauksen kanssa.

Hieman nolona piirteenä hehkutettiin, että sen vuoden kisassa jaetaan yhteensä 400 000 markkaa palkintorahaa ja summahan ei yhteisenä ihan noussut noinkaan korkeaksi mikä tietenkin harmitti seuroja, Veikkausliigaa ja myös Veikkaustakin.

Vaikka vuoden 1993 palkintosummien alle jäätiinkin niin silti oltiin vuotta 1992 suuremmin palkintorahaa jakamassa seuroille ainakin yhteensä.

Osin monien mielestä palkintorahojen pienentyminen johtui myös siitä, että Veikkausliigan ja uuden nimensä alla olleelle Ykköselle jaettiin isommat palkintorahat ihan sarjaakin kohden kuin mitä aiemmin oltiin jaettu.

Tässä ne tulevat kun entinen 1. Divisioona/1-divisioona ja entinen 2. Divisioona/2-divisioona olivat tästä vuodesta eteenpäin tietenkin säilyneet viimeiset 25 vuotta näihin päiviin asti uudelleen nimettyinä Ykkösenä ja Kakkosena:

Auliksen Potkun Palkintorahat 1994: 395 000 markkaa josta voittaja eli FC Haka ansaitsi 125 000 markkaa, toiseksi tullut MyPa ansaitsi 25 000 markkaa, kolmanneksi tullut HJK 15 000 markkaa, neljänneksi tullut FC Jazz 5000 markkaa, viidenneksi tullut TPV 2500 markkaa, kuudenneksi tullut RoPS 1200 markkaa, seitsemänneksi tullut FF Jaro 175 markkaa, kahdeksanneksi tullut FC TPS 150 markkaa, yhdeksänneksi tullut FC Kuusysi 125 markkaa, kymmenenneksi tullut FinnPa 120 markkaa, yhdenneksitoista tullut MP 75 markkaa, kahdenneksitoista tullut FC Ilves 70 markkaa, kolmanneksitoista tullut FC Oulu 45 markkaa ja neljänneksitoista tullut KuPS 40 markkaa.

Veikkausliigan osalta jaettiin siis 174 500 markkaa yhteensä palkintorahaa.

Tämän jälkeen jaettiin vielä eri sarjojen luokkavoittojen rahat eli uunituoreen Ykkösen ensimmäisen vuoden viiden parhaan palkintorahat tässä kilpailussa eli VPS:lle annettiin 55 000 markkaa voittajana, FC Interille annettiin 50 000 markkaa toisesta sijasta, Helsingin Ponnistukselle 25 000 markkaa kolmannesta sijasta, Lahden Reippaalle 10 000 markkaa neljännestä sijasta ja KTP:lle 5000 markkaa viidennestä sijasta.

Sen jälkeen jaettiin uunituoreen Kakkosen ensimmäisen vuoden neljän parhaan palkintorahat eli Kuopion Kingsille annettiin voittajana 20 000 markkaa, Kaskö IK:lle, KIK:lle tai Kaskisten IK:lle annettiin toisesta sijasta 10 000 markkaa, JJK:lle 5000 markkaa ja vielä Lappeenrannan Rakuunoille/Rakuunoille/FC Rakuunoille myös 5000 markkaa neljännestä sijasta ja vielä Naisten SM-Sarjan eli nk. Mimmiliigan kolmelle parhaalle eli voittaja Pietarsaaren FC United sai 20 000 markkaa, Turun Pyrkivä sai 10 000 markkaa ja Puistolan Urheilijat eli PuiU sai 5000 markkaa.

Tästä kaikesta kertyi siis palkintorahaa 394 500 markkaa jonka jälkeen loput rahat eli 500 markkaa jaettiin vielä siitä sitten muille ääniä saaneille seuroille niin monelle kappaleelle kuin oli osallistujia eli 124 haetun seuran jälkeen karsintojen jälkeen 10 vielä jäljelle jääneelle seuralle kun 26 tärkeintä ja eniten palkintorahaa saanutta seuraa juuri luettelin.

Auliksen Potkun kisan osalta kaikkiaan palkintorahaosuuden jakelun jyrkkyys Veikkausliigassa kauhistutti ja seuraavaksi vuodeksi asiaan vaadittiin parannusta kun niin pienillä palkintorahoilla ei oikein tuntunut olevan mitään mieltä vaikka moni seura saikin vielä erikseen muita varsinaisen palkintorahan ulkopuolisia kilpailuvoittojen osuuksia oheispalkintoina.

Auliksen Potkun kisa tuntui edelleen tärkeältä myös uudessa Ykkösessä huolimatta siellä tapahtuneista palkintorahojen korotuksista, mutta ne eivät siltikään olleet enää niin tärkeitä kuin aiemmin vaikka edelleen kokonaisosuudessa kisalla oli enemmän merkitystä kuin itsessään sarjan palkintorahoilla tai ainakin ne olivat erittäin hyvää täydennystä jos ei muuta.

Suurempi vaikutus Auliksen Potkun kisalla tuntuikin olevan siis Kakkoseen jossa se oli melkein samaa tasoa sarjan nousurahan kanssa.

Muutoin kiiteltiin myös Naisten SM-Sarjan eli nk. Mimmiliigan seurojen nostoa kisaan mukaan palkintorahojen jakoon kahdesta kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #410 : 15.10.2019 klo 22:01:00

Vuoden 1995 eli melkein 25 vuoden takaisen Auliksen Potkun Kian palkintorahat tulevat sen vuoden osalta tähän kun Veikkausliiga toteutti kisan yhdessä Veikkauksen kanssa.

Tällä kertaa palkintorahaa jaettiin 5000 markkaa enemmän kuin vuotta aiemmin vuonna 1994 sen alustavan summan verran eli 400 000 markkaa.

Palkintorahaosuudella alettiin korostaa selvästi edeltävään vuoteen nähden Veikkausliigaa vaikka myös Ykkönen, Kakkonen ja Naisten SM-Sarja eli nk. Mimmiliiga säilytettiinkin mukana kilpailussa.

Voittajan osuus itse asiassa pieneni hiukan, mutta muut summat suurenivat Veikkausliigan seuroille siinä missä taas vuorostaan Ykkösessä ja Naisten SM-Sarjassa eli nk. Mimmiliigassa pienenivät kuten Kakkosessakin joskin Kakkosessa voittajan osuus suureni ihan vähän aiempaan nähden jolloin se oli samaa tasoa Ykkösen voittajan kanssa.

Valitettavasti tässä vaiheessa en osaa sanoa, että montako seuraa ilmoittautui hakemuksin mukaan Auliksen Potkun Kisaan ja paljonko mahdollisia palkintorahojen lisäsaajia jäi loppusumman osalta kun nuo seurojen palkintorahat ovat lueteltu.

Veikkausliigan yleisten palkintorahojen summan nousun myötä Auliksen Potku ei jälleen merkinnyt seuroille ainakaan ihan kolmen parhaan joukkoon sijoittuvien osalta aivan enää niin paljon kuin mitä ehkä vielä vuonna 1994 tai varsinkaan vuosina 1992-1993 jolloin Veikkausliigan palkintorahat olivat vielä erittäin pienet.

Tässä ne tulevat Veikkausliigan, Ykkösen, Kakkosen ja Naisten SM-Sarjan eli nk. Mimmiliigan osalta 24 vuoden takaa:

Auliksen Potkun Palkintorahat 1995: 400 000 markkaa josta voittaja eli VPS ansaitsi 100 000 markkaa, toiseksi tullut FC Haka ansaitsi 50 000 markkaa, kolmanneksi tullut MyPa 35 000 markkaa, neljänneksi tullut HJK 25 000 markkaa, viidenneksi tullut FC Jazz 20 000 markkaa, kuudenneksi tullut FF Jaro 15 000 markkaa, seitsemänneksi tullut FC TPS 3500 markkaa, kahdeksanneksi tullut FC Ilves 2500 markkaa, yhdeksänneksi tullut FinnPa 2000 markkaa, kymmenenneksi tullut RoPS 1750 markkaa, yhdenneksitoista tullut MP 1500 markkaa, kahdenneksitoista tullut TPV 1300 markkaa, kolmanneksitoista tullut FC Kuusysi 1250 markkaa ja neljänneksitoista tullut Helsingin Ponnistus tai HePo 1200 markkaa.

Veikkausliigan osalta jaettiin siis 260 000 markkaa yhteensä palkintorahaa.

Tämän jälkeen jaettiin vielä eri sarjojen luokkavoittojen rahat eli Ykkösen viiden parhaan palkintorahat tässä kilpailussa eli KTP:lle annettiin 25 000 markkaa voittajana, FC Interille annettiin 20 000 markkaa toisesta sijasta, FC Kultsulle 15 000 markkaa kolmannesta sijasta, Lahden Reippaalle 10 000 markkaa neljännestä sijasta ja KePS:lle 5000 markkaa viidennestä sijasta.

Sen jälkeen jaettiin Kakkosen neljän parhaan palkintorahat eli Hangö IK:lle, HIK:lle tai Hikkenille annettiin 25 000 markkaa voittajana, TiPS:lle annettiin 10 000 markkaa toisesta sijasta, TP-Seinäjoelle eli tutulle Tiikerijoukkueelle/Tiikeritiimille/Pallo-Tiikereille 5000 markkaa kolmannesta sijasta ja OPS:lle 2500 markkaa neljännestä sijasta ja vielä Naisten SM-Sarjan eli nk. Mimmiliigan kolmelle parhaalle eli voittaja Pietarsaaren FC United sai 10 000 markkaa, HJK sai 5000 markkaa ja FC Kontu sai 2500 markkaa.

Tästä kaikesta kertyi siis palkintorahaa 395 000 markkaa jonka jälkeen loput rahat eli 5000 markkaa jaettiin vielä siitä sitten muille ääniä saaneille seuroille niin monelle kappaleelle kuin oli osallistujia toistaiseksi tuntemattoman määrän verran.

Veikkausliigan palkintorahan osuuden nostoa kehuttiin vaikka edelleen sen suhteellisen kova jyrkkyys huolestuttikin seuroja joskin ei yhtä pahasti kuin mitä vielä vuotta aiemmin jolloin sitä paheksuttiin suurestikin. Tosin silloisille korotuksille lähivuosille tuntui painetta olevan.

Ykkösen ja Kakkosen kehujen joukossa Naisten SM-Sarjan eli nk. Mimmiliigan palkintorahojen vähentäminen ei herättänyt riemuhuutoja juurikin naisten joukossa.

Ykkösen palkintorahoilla oli nyt enemmän sarjana merkitystä kun Auliksen Potkun vastaavat palkintorahat alkoivat pienenemään kolmen parhaan osuuteen nähden ja Kakkosen osalta edelleen oltiin oikeastaan sarjan nousurahan osalta erittäin tasaisessa luokassa ja voittajan osuuden nosto alkoi jo vastata sarjanousun tuomaa palkintorahaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #411 : 15.10.2019 klo 22:16:33

Vuoden 1992 1. Divisioonan/1-divisioonan palkintorahat tulevat seuraavaksi tähän alle osana seuraavien viestien vuosien 1992-1996 aikaisten 1. Divisioonan/1-divisioonan ja vuodesta 1994 lähtien Ykkösen palkintorahojen viestiä.

Vuosien 1992-1993 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisten vuosien palkintorahat olivat käytännössä erittäin pienet eivätkä ne Ykkösen tullessa vuonna 1994 mitenkään hirveästi suurentuneet, mutta suurentuivat kuitenkin edes vähän.

Joka tapauksessa tässä 1. Divisioonan/1-divisioonan vuoden 1992 kolmen parhaan palkintorahat joista on paha sanoa, että olivatko ne vastaavaa tasoa tai esimerkiksi ihan vähän vain pienempiä kuin olemattoman suuruisiksi usein haukutut ja valitettavasti yhä hämärän peitossa olevat vuosien 1992-1993 Veikkausliigan kolmen parhaan palkintorahat:

1. Divisioonan/1-divisioonan Palkintorahat 1992

TPV: TPV:lle 1. Divisioonan/1-divisioonan voittaminen ja nousu Veikkausliigaan tiesi 35 000 markkaa kyseiselle seuralle

FinnPa: FinnPa:lle 1. Divisioonan/1-divisioonan toinen sija ja nousu Veikkausliigaan tiesi 20 000 markkaa kyseiselle seuralle (FinnPa ja Joutsenon Kullervo, JoKu tai myös Joutsenon Kultsu joutuivat pelaamaan Uusintaottelun Noususta Veikkausliigan Karsintaan ja siinä yhteydessä pelattiin toisen sijan 20 000 markasta ja kolmannen sijan ja sarjaan vuodeksi 1993 jäämisen yhteydessä 10 000 markasta.)

Joutsenon Kullervo/JoKu/Joutsenon Kultsu: Kultsulle 1. Divisioonan/1-divisioonan kolmas sija ja parhaimpana nousemattomana 1. Divisioonan/1-divisioonan joukkueena tiesi 10 000 markkaa kyseiselle seuralle (Kultsu ja FinnPa joutuivat pelaamaan Uusintaottelun Noususta Veikkausliigan Karsintaan ja siinä yhteydessä pelattiin toisen sijan 20 000 markasta ja kolmannen sijan ja sarjaan vuodeksi 1993 jäämisen yhteydessä 10 000 markasta.)

1. Divisioonassa/1-divisioonassa jaettiin palkintorahaa vuonna 1992 siis 65 000 markkaa kolmelle parhaalle.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #412 : 15.10.2019 klo 23:06:19

Vuoden 1993 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisen vuoden palkintorahat ennen vuotta 1994 ja Ykköstä tulevat seuraavaksi tähän alle.

Sarjan palkintorahat säilyivät edelleen pieninä, mutta vuodeksi 1994 uuden sarjan eli Ykkösen tullessa niitä luvattiin korottaa.

On tietenkin edelleen paha sanoa, että millainen tilanne suhteessa vuoden 1993 Veikkausliigan sen hetken erittäin pieniksi morkattuihin palkintorahoihin oli kun niitä ei vain ole löytynyt.

Tosin vuodeksi 1994 Veikkausliigassa kyllä korotettiin jo sen verran palkintorahoja, että siitä eteenpäin Veikkausliigalla ja uudella Ykkösellä tulisi olemaan selvästi erittäin suuri ero keskenään ja mielestäni muutenkin myöhemmässä Ykkösessäkin lopetettiin palkintorahojen maksaminen tai ne menivät olemattoman pieniksi verrattuna myöhempään Veikkausliigaan nähden 1990-luvun loppupuolella tai 2000-luvun ihan alussa ennen kuin myös Veikkausliigassakin tapahtui samanlainen palkintorahojen alasajo tai muuttaminen salaisiksi.

Joka tapauksessa tässä 1. Divisioonan/1-divisioonan kolmen parhaan palkintorahat vuodelta 1993 ja sarjan viimeiseltä vuodelta kun tosiaan palkintorahat jaettiin hieman eri tavalla kuin mitä yleensä tehtiin:

1. Divisioonan/1-divisioonan Palkintorahat 1993

KuPS: KuPS:lle 1. Divisioonan/1-divisioonan voittaminen kaikkien aikojen viimeistä kertaa ja nousu Veikkausliigaan tiesi 35 000 markkaa kyseiselle seuralle (KuPS oli laajentuvassa Veikkausliigassa vuodeksi 1994 sitä varten pelattavassa Veikkausliigan Karsintasarjassa, Noususarjassa Veikkausliigaan tai 1. Divisioonan/1-divisioonan Noususarjassa Veikkausliigaan kolmas jolloin mikäli palkintorahat olisi päätetty niillä perustein eikä ainakaan näillä näkymin runkosarjan perustein niin KuPS olisi muutoin saanut vain 10 000 markkaa noususta Veikkausliigaan vuodeksi 1994.)

FC Oulu: FC Oululle 1. Divisioonan/1-divisioonan neljäs sija kaikkien aikojen viimeistä kertaa ja nousu mukaan Veikkausliigan laajentumisen yhteydessä vuodeksi 1994 sitä varten pelattavaan Veikkausliigan Karsintasarjaan, Noususarjaan Veikkausliigaan tai 1. Divisioonan/1-divisioonan Noususarjassa Veikkausliigaan tiesi alustavasti seuralle pennittömyyttä kun lähdettiin siihen sarjaan.

Lopulta se tarkoitti kaikkiaan 20 000 markkaa ja nousua Veikkausliigaan vuodeksi 1994 (FC Oulu oli laajentuvassa Veikkausliigassa vuodeksi 1994 sitä varten pelattavassa Veikkausliigan Karsintasarjassa, Noususarjassa Veikkausliigaan tai 1. Divisioonan/1-divisioonan Noususarjassa Veikkausliigaan jaetusti neljännellä tilalla yhdessä FC Hakan kanssa, mutta sijoittui kaikkiaan viidenneksi jolloin mikäli palkintorahat olisi päätetty niillä perustein eikä ainakaan näillä näkymin runkosarjan perustein ennen kuin sitten FC Oululle annettiin Veikkausliigaan päässeenä toisena 1. Divisioonan/1-divisioonan seurana sitten kuitenkin summanvaihto KonTU:lta/KontU:lta sille niin FC Oulu ei olisi saanut penniäkään peleistään siinä sarjassa tai mahdollisesta noususta Veikkausliigan vuodeksi 1994.

Mahdollisesti FC Oulu olisi joutunut pelaamaan erillisen Uusintaottelun KonTU:a/KontU:a vastaan runkosarjan palkintorahakiistan takia huolimatta tosiaan olemisesta vasta runkosarjan neljäs kun se sattui nousemaan ja muutoin kenties hieman toisenlaisella tapahtumaketjulla myös Kajaanin Hakaa eli KajHaa vastaan.)

KajHa: KajHa:lle eli Kajaanin Hakalle 1. Divisioonan/1-divisioonan kolmas sija kaikkien aikojen viimeistä kertaa ja nousu mukaan Veikkausliigan laajentumisen yhteydessä vuodeksi 1994 sitä varten pelattavaan Veikkausliigan Karsintasarjaan, Noususarjaan Veikkausliigaan tai 1. Divisioonan/1-divisioonan Noususarjassa Veikkausliigaan tiesi 10 000 markkaa kyseiselle seuralle lopulta parhaimpana nousemattomana 1. Divisioonan/1-divisioonan nousemattomana joukkueena (KajHa oli toiseksi viimeinen Veikkausliigan Karsintasarjassa, Noususarassa Veikkausliigaan tai 1. Divisioonan/1-divisioonan Noususarjassa Veikkausliigaan.

Se jäi siten vuodeksi 1994 Ykköseksi muuttuvaan sarjaan ja mikäli palkintorahat olisi päätetty juurikin tuon nousua määrittävän sarjan perusteella eikä ainakaan näillä näkymin runkosarjan perusteella niin KajHa ei olisi saanut penniäkään peleistään siinä sarjassa tai mahdollisesta noususta Veikkausliigaan vuodeksi 1994.

KajHa olisi saattanut joutua hieman toisenlaisella tapahtumaketjulla pelaamaan erillisen Uusintaottelun FC Oulun kanssa Runkosarjan Palkintorahasta huolimatta FC Oulun olemisesta vasta runkosarjan neljäs.)

KonTU/KontU: KonTU:lle/KontU:lle eli Kontulan Urheilijoille 1. Divisioonan/1-divisioonan toinen sija kaikkien aikojen viimeistä kertaa ja nousu mukaan Veikkausliigan laajentumisen yhteydessä vuodeksi 1994 sitä varten pelattavaan Veikkausliigan Karsintasarjaan, Noususarjaan Veikkausliigaan tai 1. Divisioonan/1-divisioonan Noususarjassa Veikkausliigaan tiesi alustavasti 20 000 markkaa kyseiselle seuralle (KonTU/KontU näillä näkymin yhtenä koko 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisen vuoden köyhimmistä seuroista, mutta ei välttämättä ainakaan toistaiseksi kaikkein köyhimpänänä seurana oli tietenkin viimeinen Veikkausliigan Karsintasarjassa, Noususarjassa Veikkausliigaan tai 1. Divisioonan/1-divisioonan Noususarjassa Veikkausliigaan.

Se näillä näkymin ilman ihmeitä menetti tuon 20 000 markan palkintorahansa vuodeksi 1994 muuttuvaan Ykköseen jäämisensä takia FC Oululle runkosarjan paremmasta sijasta huolimatta.

Mikäli palkintorahat olisi päätetty juurikin tuon nousua määrittävän sarjan perusteella eikä ainakaan näillä näkymin runkosarjan perusteella niin KonTU/KontU ei olisi saanut penniäkään peleistään siinä sarjassa tai mahdollisesta noususta Veikkausliigaan vuodeksi 1994. Mahdollisesti olisi saattanut palkintorahakiistan takia joutua pelaamaan erillisen Uusintaottelun FC Oulun kanssa Runkosarjan Palkintorahasta.)

1. Divisioonassa/1-divisioonassa jaettiin palkintorahaa vuonna 1993 siis 65 000 markkaa kolmelle parhaalle.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #413 : 15.10.2019 klo 23:14:15

Vuoden 1994 uunituoreeseen uuteen sarjaan eli Ykköseen sen palkintorahoja kohotettiin hieman aiempaan 1. Divisioonaan/1-divisioonaan verrattuna.

25 vuoden takainen Ykkösen palkintorahojen tilanne näytti uudella ja samalla se myös aloitti ainakin vuoteen 1997 asti ulottuneen Ykkösen palkintorahojen kauden jolloin ne siis tutkimusten jälkeen pysyivät siis samoina kolmen parhaan osalta:

Ykkösen Palkintorahat 1994

Helsingin Ponnistus/HePo: Ponnistukselle tai HePo:lle Ykkösen voittaminen ja nousu Veikkausliigaan vuodeksi 1995 tiesi uudistuneen palkintorahan jakelun myötä 50 000 markkaa kyseiselle seuralle

VPS: VPS:lle Ykkösen toinen sija ja nousu Veikkausliigaan vuodeksi 1995 tiesi uudistuneen palkintorahan jakelun myötä 30 000 markkaa kyseiselle seuralle

FC Inter: FC Interille Ykkösen kolmas sija ja parhaimpana nousemattomana Ykkösen joukkueena tiesi uudistuneen palkintorahan jakelun myötä 20 000 markkaa kyseiselle seuralle

Ykkösessä jaettiin uutena sarjana heti alkuun sarjan kolmelle parhaalle seuralle siis yhteensä 100 000 markkaa ja samalla sovittiin, että sarjan kolmen parhaan palkintorahoja ei korotettaisi ainakaan ennen vuotta 1998 vastineeksi vuosien 1995-1997 mittaisesta selkeästä palkintorahan määrästä ja sen pysymisestä samana.

Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #414 : 15.10.2019 klo 23:21:20

Ykkösen palkintorahat vuodelta 1995 kolmen parhaan seuran osalta näyttävät seuraavilta 24 vuoden takaa:

Ykkösen Palkintorahat 1995

FC Inter: FC Interille Ykkösen voittaminen ja nousu Veikkausliigaan vuodeksi 1996 tiesi 50 000 markkaa kyseiselle seuralle

KTP: KTP:lle Ykkösen toinen sija ja nousu Veikkausliigaan Karsintaan vuodeksi 1996 tiesi 30 000 markkaa kyseiselle seuralle huolimatta siitä, että se hävisi MP:lle Veikkausliigan Karsinnassa ja joutui jäämään Ykköseen vuodeksi 1996 tavalla jota pidettiin ainakin osin kuohuttavana kun edellisenä vuonna oli noussut 2 joukkuetta Ykkösestä Veikkausliigaan, mutta tuolloinhan vuodeksi 1996 supistettiin tietenkin Veikkausliigaa 14:sta joukkueesta 12:sta joukkueen sarjaksi

FC Kultsu: FC Kultsulle Ykkösen kolmas sija ja parhaimpana nousemattomana Ykkösen joukkueena muutoin KTP:n Veikkausliigan Karsinnan tilannetta huomioimatta tiesi 20 000 markkaa kyseiselle seuralle vaikka erittäin harmittavana seikkana nimenomaan pidetiin 30 000 markan kakkostilan ja Veikkausliigan Karsinnan paikan menemistä kun ihan ei päästy edes Uusintaotteluun Veikkausliigan Karsinnasta tasapelin muodossa

Ykkösessä jaettiin sarjan kolmelle parhaalle seuralle siis yhteensä 100 000 markkaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #415 : 15.10.2019 klo 23:43:24

Vuonna 1996 Ykkösessä pelattiin uudella ja verraten radikaalin tuntuisella tavalla kun Veikkausliiga jatkoi supistumistaan silloisina lähivuosina niin Ykkönen meni peräti laajenemaan 20 joukkueen sarjaksi jota tosin pelattiin kahdessa lohkossa tuolloin ja tietenkin 10 joukkuetta oli lohkoa kohti pelaamassa.

Palkintorahojen säännötkin olivat nyt muuttuneen tilanteen takia lähtökohtaisesti erikoisia ja vuodeksi 1997 niitä tietenkin tultaisiin muuttamaan kun tuolloin päätettiin pelata Noususarjaa Veikkausliigaan ja Putoamissarjaa Kakkoseen kun vuonna 1996 pelattiin vain ja ainoastaan Nousukarsinta Veikkausliigaan vuodeksi 1997 ja niihin olivat oikeutettuja lohkovoittajat.

Siten radikaalisti päätettiin, että lohkovoittajat, lohkokakkoset ja lohkokolmoset saavat kaikki kukin Ykkösen normaalin yhden sarjan mukaiset palkintorahat mikä tietysti ei tuntunut kovinkaan hienolta sen ajan Ykkösen sarjataloudessa kun palkintorahaa jouduttiin varaamaan tavallista isompi summa joten tässä palkintorahat Ykkösen vuodelta 1996 viimeaikaisten viestien viimeisten joukossa ja ainakin nyt tältä illalta:

Ykkösen Palkintorahat 1996

HIK/Hangon IK/Hikken ja TP-Seinäjoki: Nämä joukkueet voittivat lohkonsa ja valmistautuivat Ykkösen voittajina Veikkausliigan Karsintaan joiden perusteella ne saivat 50 000 markkaa kumpikin voitoistaan ja ne saivat pitää rahansa tietenkin huolimatta siitä, että nousisivatko ne Veikkausliigaan vai eivät vuodeksi 1997 ja lopultahan nk. Tiikerijoukkue tai Tiikeritiimi Seinäjoelta onnistui tässä tempussa kun taas Hikkeniltä nousu jäi erittäin pienestä kiinni suurta ja mahtavaa HJK:ta vastaan jolloin Ykkösen voittajat saivat täten voitoistaan yhteensä 100 000 markkaa

KTP ja TPV: Nämä joukkueet olivat lohkokakkosia ja valitettavasti joutuivat jäämään Ykköseen vuodeksi 1997 tietenkin uudistuneiden sarjan sääntöjen takia kun eivät myöskään olleet lohkovoittajia ja näistä joukkueista puhuttaessa ne molemmat saivat 30 000 markkaa kakkostiloistaan eli yhteensä 60 000 markkaa (Käytännössä aiemmin kerrotun TPV:n bonustilanteen varjossa TPV sai reilusti enemmän kauteen palkintorahaa nimenomaan sijoitusbonuksiensa takia kuin KTP eli yhteensä 90 000 markkaa kun TPV:llä oli mahdollista nousubonusten takia Veikkausliigaan vuodeksi 1997 ennen nousua vuoden 1996 päätteeksi tienata 150 000 markkaa palkintorahaa ja pykälää toista sijaa heikommalla kolmostilallakin 60 000 markkaa.)

K-Team Hämeenlinna/Hämeenlinnan K-Team ja FC Kuusysi: Nämä joukkueet olivat lohkokolmosia ja tietenkin joutuivat jäämään Ykköseen vuodeksi 1997 tilanteessa jossa ne normioloissa olisivat olleet periaatteessa sarjan muutenkin parhaimpia nousemattomia joukkueita ja näistä joukkueista puhuttaessa ne molemmat saivat 20 000 markkaa kolmostiloistaan eli yhteensä 40 000 markkaa ja molemmat näistä joukkueista olivat käymistilassa kun K-Teamin ympäriltä tietenkin luopui pääsponsori sitä rahoittamasta tai ainakin vetäytyi niin paljon, että tuki jäi nimelliseksi jolloin uusi pääsponsori piti etsiä ja seura uudelleen nimetä jolloin siitä tulikin vuodeksi 1997 Ykköseen FC Hämeenlinna ja FC Kuusysi tietenkin yhdistyi jo vuodeksi 1997 Kakkoseen putoavan Lahden Reippaan kanssa tietekin yhteiseksi seuraksi jolloin siitä tuli vuodeksi 1997 Ykköseen FC Lahti

Ykkösessä jaettiin sarjan kolmelle parhaalle seuralle siis yhteensä poikkeustilanteen johdosta 200 000 markkaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #416 : 18.10.2019 klo 18:11:33

Vuosien 1993-1995 2. Divisioonan/2-divisioonan ja Kakkosen palkintorahojen tilanne on tosiaan lisätutkimusten jälkeen selvinnyt kun aiemmin tiedossa oli vain vuoden 1995 Kakkosen palkintorahan tilanne ja sarjan tukisummat.

Ne ovat täydentyneet myös vuoden 1994 eli 25 vuoden takaisen ensimmäisen Kakkosen kauden tukisummalla.

2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja myöhemmässä Kakkosessa tosin palkintorahaa tai tässä tapauksessa pikemminkin voittajan tai sarjanousun rahaa sai ymmärrettävästi yleensä vain lohkovoittaja joskin poikkeuksiakin matkassa oli varsinkin vuosina 1993 ja 1995 eli 2. Divisioonan/2-divisioonan viimeisellä kaudella ja vuoden 1995 Kakkosen kaudella.

Voittajan summa tietenkin oli 1. Divisioonaa/1-divisioonaa ja myöhempää Ykköstä vasten pienempi, mutta kun lohkoja oli enemmän kuin sarjatasoa ylempänä niin summat kokonaisuutena olivat isompia kuin 1. Divisioonan/1-divisioonan vastaavat kolmen parhaan palkintorahat yhteensä ja samaa tasoa Ykkösen ensimmäisen kauden osalta ja vuonna 1995 jälleen taas niitä isommat.

Aiemmin luulemani mukaan 2. Divisioonan/2-divisioonan ajan palkintorahan tai nousurahan luulin olevan tuntuvasti pienempi ja niin olikin, mutta ajankohta siihen oli väärä.

Tosin ihan vähäisen alun eli näillä näkymin jossain 1980-luvun alussa tai puolivälissä olleen nk. Tonnin Seteli-luokan nousurahan jälkeen se nousi nopeassa tahdissa useisiin tuhansiin markkoihin.

Se ehti ylittää kymppitonnin ja toisenkin rajan ennen jäämistään samalle tasolle mitä ilmeisimmin laman seurauksena mistä sitten jonain päivänä se talouden toipumisesta huolimattakin jälleen laski lähes olemattomaksi ennen kuin nousurahan maksu lopetettiin silloisessa Kakkosessakin ilmeisesti vähän aikaisemmin kuin mitä Ykkösessä tai mitä Veikkausliigassa tuli esimerkiksi palkintorahojen osalta joko lopettamisen, rajoittamisen tai salaamisen osalta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #417 : 18.10.2019 klo 18:28:40

2. Divisioonan/2-divisioonan viimeiseksi vuodeksi jääneen 1993 palkintorahan asiaa tulee tässä viestissä.

Kyseiselle viimeiselle vuodelle tultaessa luulin aiemmin jopa, että tällä sarjatasolla ei olisi maksettu mitään palkintorahaa tai pikemmin sarjatasolle kuulunutta nousurahaa tai muutoin tietysti mahdollisesti maksettaessa luulin sen pyörivän erittäin alhaisella tasolla.

Eli luokkaa yhdessä tai enintään muutamassa nk. Tonnin Setelissä.

Ihan niin huonosti asiat eivät tuolloin olleet, mutta eivät kehuttaviakaan keskellä lamaa oletettavasti.

Tosin palkintoraha tai myös nousuraha hieman näkökannasta riippuen sen muutenkin koskiessa vain lohkovoittajia ja sarjanousijoita oli vielä menettelevän suuri vaikkakin pysähtynyt suurin piirtein jollakin tuntemattomalla vuodella toistaiseksi samaan kuin edeltävänä ja sitä edeltävänä vuonna erittäin nopeiden kasvuvuosien jälkeen samalle tasolle.

Tässä vaiheessa oletan sen vuoden olleen jossakin 1980-luvun lopulla tai vuosien 1990-1992 välisenä aikana kun vuonna 1993 sen oltiin jo sanottu pysähtyneen tai vain pysyneen samalla tasolla.

Tietysti laman alla puhuttiin sen ollessa kovimmillaan myös nousurahan lopettamisestakin tai erittäin merkittävästä laskemisesta.

Lopulta kuitenkin Veikkauksen tultua taas edes pieneksi avuksi voitiin sittenkin maksaa sama määrä ja lopulta enemmänkin nousurahaa kuin mitä edes luulinkaan aiemmin.

Kyseessä olivat siis normaalisti vain nousijoille tarkoitettujen palkintorahojen tai nousurahojen lisääminen.

Ainoa syy sille Veikkauksen lisäavun lisäksi oli tietenkin myös 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisen kauden ja tulevan vuoden 1994 uuden sarjan eli Ykkösen laajentuminen kuten myös Veikkausliigankin laajentuminen vuodeksi 1994.

2. Divisioonan/2-divisioonan viimeisen kauden eli 1993 palkintorahat tulevat siten siis tässä:

2. Divisioonan/2-divisioonan Palkintorahat 1993

KTP ja Lahden Reipas: KTP voitti Itälohkon ja Reipas oli toinen jolloin ne molemmat saivat 25 000 markkaa ja nousun vuodeksi 1994 uunituoreeseen Ykköseen

PIF/Pargas IF/Paraisten IF/Piffen ja FC Inter: PIF tai myös Piffen voitti Länsilohkon ja FC Inter oli toinen jolloin ne molemmat saivat 25 000 markkaa ja nousun vuodeksi 1994 uunituoreeseen Ykköseen

FC 1991 ja BK-IFK: FC 1991 voitti Pohjoislohkon ja BK-IFK oli toinen jolloin ne molemmat saivat 25 000 markkaa ja nousun vuodeksi 1994 uunituoreeseen Ykköseen

2. Divisioonassa/2-divisioonassa jaettiin sarjan viimeisen vuoden ja laajennuksen aiheuttaman poikkeustilanteen kunniaksi siis yhteensä kuudelle joukkueelle eli kunkin lohkon kahdelle parhaalle joukkueelle 25 000 markkaa seuraa kohti eli yhteensä 150 000 markkaa kun muutoin voittajille raha olisi ollut vain 75 000 markkaa.

Vuodeksi 1994 tosin uunituoreeseen Kakkoseen palkintorahan summa tulisi pienenemään ja olenkin varmaan aiemmin sotkenut vuoden 1995 Kakkosen palkintorahan juurikin vuoden 1994 Kakkosen palkintorahan kanssa keskenään koska ne tiedot enemmänkin täsmäävät Kakkoseen vuodelle 1994 kuin virheellisesti ilmoittamaani vuoteen 1995.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #418 : 18.10.2019 klo 18:44:19

Vuoden 1994 eli 25 vuotta sitten osalta päivänvalonsa näki tietenkin uusi Jalkapallon Kakkonen edeltäjänsä 2. Divisioonan/2-divisioonan korvaajana kuten samoin kävi myös sarjatasoa korkeammalla kun 1. Divisioonasta/1-divisioonasta tuli uusi Jalkapallon Ykkönen.

Vuoden 1994 Kakkosen osalta tosiaan palkintorahan osalta aluksi jälleen kerran tuli kiistaa kun edellisen vuoden edeltävän sarjan päätösvuoden kunniaksi oli maksettu liikaakin ainakin oletetusti palkintorahaa ja jälleen summia olisi mieluusti haluttu pienentää kuten lopulta kävikin kokonaisuutena.

Tosin palkintosumman raja eli 25 000 markkaa sarjan lohkovoittajalle ja kullekin nousijalle pidettiin ennallaan.

Ikävänä puolena tietysti Kakkoseen luotiin uusi lohko jolloin nyt lohkoja oli neljä ja se tiesi tietenkin vielä yhtä 25 000 markan menemistä sarjassa.

Kakkosella ja sarjatasoa ylemmällä Ykkösellä oli myös Ykkösen palkintorahauudistuksen jälkeen lopulta täsmälleen samassa tasossa palkintorahat yhteensä joskin Ykkösessä sitä jaettiin kolmelle parhaalle siinä missä Kakkosessa vain sarjanousijoille.

Aiemmin luulin vuoden 1994 Palkintorahojen olleen vuoden 1995 Kakkosen Palkintorahoja, mutta olin niistä noin vuodella väärässä koska vuonna 1995 Kakkosessa palkintorahan kokonaismäärä oli suurempi ja samoin sarjan tukisummakin oli isompi.

Vuoden 1994 Kakkosen palkintorahat ensimmäisen kauden osalta 25 vuoden takaa tulevat nyt tähän alle kuten kokonaisuuden lopuksi näillä näkymin ollut Kakkosen saama tukisummakin 25 vuoden takaa Veikkaukselta mikä ei ollut kehuttavaa tasoa:

Kakkosen Palkintorahat 1994

K-Team Hämeenlinna/Hämeenlinnan K-Team: K-Team Hämeenlinnasta voitti Etelälohkon ja sai sen myötä 25 000 markkaa ja nousun vuodeksi 1995 Ykköseen

Lappeenrannan Rakuunat/FC Rakuunat/Rakuunat: Rakuunat voitti Itälohkon ja sai sen myötä 25 000 markkaa ja nousun vuodeksi 1995 Ykköseen

PP-70: PP-70 voitti Länsilohkon ja sai sen myötä 25 000 markkaa ja nousun vuodeksi 1995 Ykköseen

GBK: GBK voitti Pohjoislohkon ja sai sen myötä 25 000 markkaa ja nousun vuodeksi 1995 Ykköseen

Kakkosessa jaettiin uuden sarjan myötä neljälle joukkueelle eli lohkovoittajille sarjassa aiempien perinteiden mukaisesti hieman mitä ilmeisemmin niitä summia korkeampana yhteensä 100 000 markkaa kun joukkuetta kohden ne saivat 25 000 markkaa.

Veikkauksen tukisumma uudelle sarjalle ei ollut kehuttava ja se oli vain 80 000 markkaa joskin seuraavaksi vuodeksi sen luvattiin korottuvan kuten tulisikin, mutta ei kaikkia miellyttävillä tavoilla mistä kerron vuoden 1995 Kakkosen palkintorahojen yhteydessä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #419 : 18.10.2019 klo 19:20:01

Vuoden 1995 eli 24 vuoden takaisen Kakkosen palkintorahat tulevat sarjan Veikkauksen tukisumman lisäksi tähän kun ne hieman eri tavalla ilmaisten aiemmin ovat nyt tarkentuneet hieman toiseksi kuin mitä luulin aiemmin.

Aiemmat luvut kun olivat lopulta vuoden 1994 lukuja eivätkä suinkaan vuoden 1995 lukuja.

Vuonna 1995 ja siihen mennessä niin Kakkosessa, Ykkösessä kun Veikkausliigassakin elettiin toipuvan talouden aikaa, mutta ongelmiakin tietenkin riitti joista ehkä välittömin oli tietenkin Veikkausliigan joukkuemäärän supistuminen vuosille 1996 ja 1997 mistä oli seurauksensa myös Ykköseen ja Kakkoseen.

Tosin Ykkönen meni peräti lopulta laajentumaan kuin supistumaan vuodeksi 1996 mikä tarkoitti muutoksia myös Kakkoseen.

Aluksi Ykkösen laajentuminen oli tuoda Kakkoselle kaikkien aikojen todennäköisesti sen hetken isoimmat palkintorahat kun ne oli luvattu pitää samana ja mikäli sarjan päättäjät olisivat sanansa aivan täydessä mitassaan pitäneet niin se olisi tiennyt tuolloin 200 000 markkaa kun jokaisen neljän lohkon voittaja ja lohkokakkoset olisivat saaneet kukin edelleen samana pysyneen summan eli 25 000 markkaa nousustaan vuodeksi 1996.

Valitettavasti sarjan päättäjien kannalta tuo 200 000 markkaa oli kerta kaikkiaan liian paljon maksaa sellaisenaan kokonaisuutena.

Pitkien ja ajoittain äärimmäisen raivokkaiden vastalauseiden jälkeen päätettiin kompromissista mikä tietenkin tarkoitti valitettavasti palkintorahojen määrän vähenemistä sellaisenaan, mutta pysyvän edes sentään silloisen parin vuoden takaisen 2. Divisioonan/2-divisioonan viimeisen vuoden eli 1993 tasolla yhteismäärältään.

Palkintorahat olivat ajoittain joidenkin seurojen pomojen mielestä hyvin kierosti sidottu osana kompromissia juurikin lohkokakkosten keskinäiseen Ykkösen Karsintaan vuodeksi 1996.

Palkintorahojen osuus tulee tässä minkä jälkeen tulee vielä tietenkin Kakkosen saama tukisumma Veikkaukselta vuodelta 1995:

Hangö IK/Hangon IK/HIK/Hikken: HIK tai Hikken voitti Etelälohkon ja sai sen myötä 25 000 markkaa ja nousun vuodeksi 1996 Ykköseen

TiPS: TiPS eli Tikkurilan Palloseura voitti Itälohkon ja sai sen myötä 25 000 markkaa ja nousun vuodeksi 1996 Ykköseen

TP-Seinäjoki: Tiikeritiimi Seinäjoelta voitti Länsilohkon ja sai sen myötä 25 000 markkaa ja nousun vuodeksi 1996 Ykköseen

OPS: OPS eli Oulun Palloseura voitti Pohjoislohkon ja sai sen myötä 25 000 markkaa ja nousun vuodeksi 1996 Ykköseen

Tässä vaiheessa ongelmaksi tulivat sarjan kakkostilan joukkueet kun sarjan voittajien palkintorahojen yhteismäärä eli 100 000 markkaa oli aina ollut Kakkosen päättäjille tuolloin kallis, mutta vielä maksettavissa ollut summa. Toista puhdasta 100 000 markkaa ei haluttu maksaa ei sitten millään ainakaan suoraan sellaisenaan.

Sarjan lohkokakkosiksi sijoittuivat FC Honka, JJK, EuPa eli Euran Pallo näillä näkymin erikseen suoritetun Uusintaottelun Pääsystä Ykkösen Karsintaan vuodeksi 1996 BK-IFK:ta vastaan ja KPT-85 eli Kemin Pallotoverit-85.

Näiden seurojen ja 100 000 markan yhteispotin ilmoitettiin olevan liikaa suoraan sellaisenaan ja siten Kakkosen päättäjät tekivät radikaaleilta tuntuvia ratkaisuja:

Yksinkertaisesti 100 000 markan osalta tultaisiin jakamaan vain enintään 50 000 markkaa suoraan sellaisenaan eli toisin sanottuna vielä Ykkösen Karsinnan 1996 voittaville joukkueille tulisi suoraan se rahamäärä ja loput 50 000 markkaa eivät menisi häviäjien taskuun vaan ne tultaisiin pidättämään osaksi Veikkauksen tukisumman muuta yleispottia vuoden 1995 osalta.

Oletettavasti lähinnä häviötä olleet seurat eivät pitäneet tästä tempusta tietenkään eniten, mutta eivät esimerkiksi FC Hongan päättäjätkään usein hehkutetun seuran osalta olleet iloisia asiasta.

FC Hongan kohtalo olisi kuitenkin voinut olla sama kuin mitä rahaseuraksi kutsutun PK-35:n oli eli jäädä ylivoimaisine masseineen puhtaasti Kakkoseen vuodeksi 1996 kiristelemään hampaitaankin.

Lopulta siis Ykkösen Karsinnan voittajat eli FC Honka ja JJK saivat vielä käteen 25 000 markkaa ja nousun Ykköseen jolloin yhteensä jaettiin palkintorahaa Kakkosessa vuoden 1993 2. Divisioonan/2-divisioonan palkintorahojen verran eli 150 000 markkaa kuudelle joukkueelle kun tuolloin niin sarjan voittajat kuin sarjakakkoset olivat saaneet 25 000 markkaa kouraan tuolloisista kolmesta lohkosta.

Loput 50 000 markkaa pidätettiin ja siirrettiin Kakkosen päättäjien osalta Veikkauksen sarjatuen summaan.

Veikkauksen sarjatuen summa olisi ollut alustavasti 130 000 markkaa Kakkosen osalle vuodeksi 1995, mutta nyt se oli jo peräti 180 000 markkaa.

Ykkösen Karsinnan hävinneet seurat eli EuPa ja KPT-85 saivat näillä näkymin lähinnä jonkinlaisen tukisummien etunosto-oikeuden vastineeksi tosiaan siitä, että ne eivät alkaisi penätä 25 000 markan osuuksiaan ja vaatisi ainakin kiihkeimmissä vastalauseissaan oikeusjuttua.

Tulevien aikojen Kakkosen osalta pitää yrittää vielä tutkia, että miten kauan tosiaan noita palkintorahoja jaettiin joskin näillä näkymin Ykköseen ja Veikkausliigaan verrattuna niiden osuus saattoi romahtaa hyvinkin nopeasti ja lakata niitä nopeammin hyvin todennäköisesti hieman vuoden 1995 jälkeen.

Ei tosin varmaan paljon yli vuoden 1997 jälkeen kun Ykkösessä se loppui hieman sen jälkeen näillä näkymin ja Veikkausliigassa vuorostaan meni salaiseksi tai erittäin, erittäin pieneksi se palkintorahojen jakelu hieman 2000-luvun alun jälkeen kun näillä näkymin jo oltiin euroajassa enemmin kuin markka-ajassa.

Kakkosen osalta homma palkintorahojen osalta myös erikoisesti loppui tai meni melkein olemattomiin silloin kun sarjassa muutoin oli kaikkien aikojen yleiset rahajuhlat menossa vähän väliä joskin niin periaatteessa yhtä erikoisella tavalla hommat menivät Ykkösessä siinä missä taas Veikkausliigassa palkintorahat ja paremmat vaikkakin näkyvyyttä merkittävästi rajoittaneet TV-rahat takasivat seurojen huippuluokan kulutusjuhlia.

Pitänee varmaan myös etsiä vielä vuoden 2003 Rakuunoiden ja PP-70:n ja myös vuoden 2002 FC TPS:n ja RoPS:n budjetillisia tilanteita Ykkösen kausien osalta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #420 : 20.10.2019 klo 02:23:33

25 vuotta sitten vuonna 1994 Naisten SM-Sarjassa tai nk. Mimmiliigassa sarjan lähtökohtaisesti normaalin tai normaalia parempien yleisbudjettien ellei peräti rikkaankin sellaisen piiriin kuulunut seura oli Pietarsaaren FC United.

Sen yleisbudjetti 25 vuotta sitten nk. Mimmiliigassa oli 270 000 markkaa mitä tosiaan voitiin pitää sarjan normaalia tai normaalia parempana yleisbudjettina ellei jo peräti rikkaidenkin joukkoon kuuluvana.

Kaikkein parhaimmassa tai myös sarjan tasoa luonnehtien muutamaan aiempaan vuoteen nähden pahimmassa tapauksessa taloudellisesti ajatellen FC United tai vain United Pietarsaaresta saattoi olla tuolla summalla myös koko sarjan rikkainkin joukkue sillä yleisbudjetit olivat kaikkiaan varsin pieniä.

Ei edes HJK:llakaan ollut naisten puolella sinä vuonna kehuttava yleisbudjetti toisin kuin vielä pari vuotta sitten oli ollut tai puhumattakaan sitten nk. Rahaonnelan vuosina 1980-luvun lopussa tai 1990-luvun ihan alussa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #421 : 25.10.2019 klo 15:15:57

Vuoden 2003 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ovat löytyneet lopullisesti seuraavaa viestiä varten kahden eksyneen karitsan eli tässä tapauksessa Lappeenrannan Rakuunoiden ja PP-70:n osalta erittäin pitkien etsintöjen jälkeen.

Itse asiassa Rakuunoista puhuttaessa heidän Ykkösen sen vuoden yleisbudjetti ei ollut edes ihan niin romahtanut kuin mitä usein sanottiin ja jos oli niin ihan vielä ei vuosien 2004-2008 tapaan eletty epävarmuudessa tai palkattomuuden pelossa, mutta edelleen toki melko pienin eväin pelaajabudjetin suhteen.

Mitä ilmeisemmin lienee sotkettu sekin vuosiin 2004-2008 tai mahdollisesti vuoden 2002 Ykkösen palkalliseen tilanteeseen nuo Rakuunoiden sen hetken talousongelmat vuoden 2003 Ykkösen osalta.

Lähinnä tietysti ongelmana lienee ollut vertailu juurikin Ykkösen miljoonavuosiin jolloin tilanne tietysti oli toinen.

PP-70 sen sijaan osoittautui jopa vielä entistäkin vähemmän palkkaa Ykkösessä maksaneeksi seuraksi vuonna 2003 kuin mitä aiemmin luulin.

Jopa vuonna 2002 PP-70 maksoi enemmän palkkaa kuin mitä Ykkösessä vuonna 2003 lisätutkimusten jälkeen joten lienen sotkenut sitten sen summan eli 35 000 euroa mahdollisesti sitten siihen.

Tosin vuosille 2004-2007 ei PP-70:n pelaajabudjetit nousseet kovinkaan korkeiksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että Ykkösen vähiten palkkaa maksaneimmat seurat vuonna 2003 olivat PP-70 ja VG-62.

Joka tapauksessa tässä vielä seurojen tilanne yleisbudjetin ja pelaajabudjetin osalta ennen lopullista vuoden 2003 Ykkösen katsausta:

Lappeenrannan Rakuunat

Yleisbudjetti: 118 000 euroa (Yleisbudjetin osalta oli myös 105 000 euron vastaavasta puhetta ennen kautta tai paljon pienemmästäkin. Mahdollisesti vuonna 2002 on saattanut olla myöskin tuo vuoden 105 000 euron yleisbudjetti. Tai tietenkin aina paljon pienempikin ellei sitten vuonna 2002 Rakuunat olisi kärsinyt romahduksesta jolloin vuosi 2003 olisi ollut pientä elpymistä ennen lopullista talousvaikeuksien aikakautta vuosien 2004-2008 aikana.)

Pelaajabudjetti: 75 000 euroa (Pelaajabudjetti oli yllättävänkin hyvä kuin mitä aiemmin luulin joskin vuoteen 2001 verrattuna erittäinkin romahtanut ja erityisen hyväksi ei sinänsä sanottu edes vuoden 2002 pelaajabudjettiakaan. Tosin juurikin vuosien 2004-2008 aikaisten pulan ja puutteiden vuosina rahallisesti tämäkin summa oli jopa kelvollinen kun tuostakin määrästä kyettiin jotenkin edes sopimaan ennen kautta.)

PP-70

Yleisbudjetti: 70 000 euroa (Tällä yleisbudjetilla PP-70 oli Ykkösen pienin seura vuonna 2003.)

Pelaajabudjetti: 27 500 euroa (Tämä oli jopa alustavan 35 000 euron tasoa alempi pelaajabudjetti jolla se oli siten sarjan vähiten maksanein seura.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #422 : 25.10.2019 klo 15:38:45

Vuoden 2003 Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulevat seuraavaksi tähän alle lopullisesti täydennettynä.

Se oli mahdollista kun Lappeenrannan Rakuunoiden ja Tampereen PP-70:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat viimein löytyneet.

Aiemmat kysymysmerkillä olleet kohdat poistuvat siis niiden osalta.

Nämä kaksi seuraa löytyivät erittäinkin pitkien etsintöjen jälkeen taloudellisilta luvuiltaan.

Vanhalla Futisforumilla olisi saattanut olla näistä seuroista aiemmin jotain tietoa tai puhetta niiden eri budjeteista tai talousluvuista, mutta sen siirryttyä historiaan täytyi vain toivoa jostakin muualta tietoa sitten näistä seuroista löytyvän ja onneksi löytyikin.

Joskin tulevaisuuden eli vuosien 2001 ja 2002 Ykkösen osalta näin esimerkiksi toivo on edelleen melkein kokonaan mennyttä ilman valtavia ihmeitä varsinkin Ykkösen viimeisen markka-ajan vuoden osalta kun euroajan ensimmäisen vuoden osalta tilanne ei onneksi aivan niin täysin toivoton ole.

Joka tapauksessa nyt on Ykkösen budjettien läpikäynnin aika 16 vuoden takaa jolloin maksukyky Suomen jalkapallossa oli juuri alempien sarjojen miljoonavuosien alkanut romahtaa jatkuen siitä myös vuosiin 2004-2007 ja edelleen Veikkausliigasta poiketen käytän palkanmääritelmänä suoraa kenttäpelaajistoa:

TP-47

Yleisbudjetti: 247 000 euroa

Pelaajabudjetti: 145 000 euroa

RoPS

Yleisbudjetti: 420 000 euroa (Yleisbudjetin kerrottiin vuoteen 2002 verrattuna joko dramaattisesti romahtaneen Ykkösessä tai huhutusti kaikkein pienimmillään jopa kasvaneen vuoteen 2002 verrattuna erittäin vähän.

Syy RoPS:n tämän hetken tilannetietoon verratessa vuoteen 2003 vuotta 2002 on perusteena tuolloiset huhut joiden mukaan RoPS olisi saattanut olla Ykkösessä vuonna 2002 oletettava miljoonaseura. Vaihtoehtoisesti RoPS on edelleen noudattanut säästäväisyyden tilannettaan kuten aiemminkin Veikkausliigassa pelatessaan.)

Pelaajabudjetti: 210 000 euroa (Pelaajabudjetin kerrottiin myös romahtaneen ja toisin kuin yleisbudjetin niin pelaajabudjetin sanottiin olleen edeltävänä vuonna eli 2002 Ykkösessä kova huolimatta siitä, että oliko RoPS miljoonaseura vai ei Ykkösessä vuotta aiemmin.)

FC Viikingit

Yleisbudjetti: 160 000 euroa (FC Viikinkien kerrottiin pienentäneen yleisbudjettiaan vaihtelevan reilusti tai melko vähän edellisestä vuodestaan Ykkösessä. FC Viikingit kykenivät säilyttämään saman yleisbudjetin myös vuoteen 2004.)

Pelaajabudjetti: 112 000 euroa (FC Viikinkien kerrottiin pienentäneen pelaajabudjettiaan vaihtelevan reilusti tai melko vähän edellisestä vuodestaan Ykkösessä. FC Viikingit kykenivät säilyttämään saman pelaajabudjetin myös vuoteen 2004.)

FC Honka

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

VPS

Yleisbudjetti: 480 000 euroa (Alustava yleisbudjetti VPS:llä vuonna 2003 Ykkösessä oli ennen ylimääräistä rahan sujautusta 430 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 260 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti VPS:llä vuonna 2003 Ykkösessä oli ennen ylimääräistä pelaajapalkkoihin sujauttamista 210 000 euroa.)

Kraft

Yleisbudjetti: 300 000 euroa (Isompaakin sanottiin olleen, mutta toisaalta taas ainakin miljoonavuodet loppuivat Kraftilta varmasti tähän vuoteen ja maksukyvyn sanottiin jo selvästi pienentyneen joskin vuodesta 2004 poiketen IF Kraftissa ei vielä tuolloin ollut maksuongelmia samalla tavalla Ykkösessä.)

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa (Isompaakin sanottiin olleen, mutta ei enää paljoa isompaa ja huhuissa oli jopa pienempääkin pelaajabudjettia tarjolla toisin kuin aiemmin oli ollut. Pienin arvio ennen kautta oli jopa vain 100 000 euroa, mutta aivan niin huono eikä edes lähimainkaan niin huono se ei lopulta ollut.

Tosin IF Kraftin osalta siinä seurassa haluttiin olla eräänlainen seuraava VPS kun rahaseuroista tai peli-ihanteellisesta seurasta puhuttiin. Myös rahansäästön tarve lähitulevaisuuteen huomioitiin ensisijaisena kun nousu-unelmat Veikkausliigaan eivät onnistuneet.)

VG-62

Yleisbudjetti: 80 000 euroa (Tämä yleisbudjetti vastasi silloista jääkiekon Suomi-sarjan normaalin budjetin köyhempää rajaa.)

Pelaajabudjetti: 38 000 euroa (Tämä pelaajabudjetti vastasi tuolloisen jääkiekon Suomi-sarjaan nousevan tai nousevaksi sanotun seurakääpiön ja enemmänkin alempiin jääkiekon kotimaisiin divisiooniin budjetiltaan soveltuneen Vermuntilan Tempon budjettia.)

AC Oulu

Yleisbudjetti: 400 000 euroa

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa

Lappeenrannan Rakuunat

Yleisbudjetti: 118 000 euroa (Yleisbudjetin osalta oli myös 105 000 euron vastaavasta puhetta ennen kautta tai paljon pienemmästäkin. Mahdollisesti vuonna 2002 on saattanut olla myöskin tuo vuoden 105 000 euron yleisbudjetti. Tai tietenkin aina paljon pienempikin ellei sitten vuonna 2002 Rakuunat olisi kärsinyt romahduksesta jolloin vuosi 2003 olisi ollut pientä elpymistä ennen lopullista talousvaikeuksien aikakautta vuosien 2004-2008 aikana.)

Pelaajabudjetti: 75 000 euroa (Pelaajabudjetti oli yllättävänkin hyvä kuin mitä aiemmin luulin joskin vuoteen 2001 verrattuna erittäinkin romahtanut ja erityisen hyväksi ei sinänsä sanottu edes vuoden 2002 pelaajabudjettiakaan. Tosin juurikin vuosien 2004-2008 aikaisten pulan ja puutteiden vuosina rahallisesti tämäkin summa oli jopa kelvollinen kun tuostakin määrästä kyettiin jotenkin edes sopimaan ennen kautta.)

PP-70

Yleisbudjetti: 70 000 euroa (Tällä yleisbudjetilla PP-70 oli Ykkösen pienin seura vuonna 2003.)

Pelaajabudjetti: 27 500 euroa (Tämä oli jopa alustavan 35 000 euron tasoa alempi pelaajabudjetti jolla se oli siten sarjan vähiten maksanein seura.)

GBK

Yleisbudjetti: 160 000 euroa (Alustavasti yleisbudjetin piti olla mitä vain 150 000-170 000 euron väliltä.)

Pelaajabudjetti: 80 000 euroa (Alustavasti pelaajabudjetin piti olla vain 75 000-90 000 euron väliltä.)

FC Kuusankoski

Yleisbudjetti: 450 000 euroa

Pelaajabudjetti: 290 000 euroa

OLS

Yleisbudjetti: 125 000 euroa (Tämä vastasi enimmillään samaa yleisbudjettia yleisbudjettia kuin mitä OLS piti hallussaan jääpallonkin puolella. Lisäksi OLS:llä sanottiin olevan myös keilailujoukkueen yleisbudjettina 125 000 euroa ja myös Salibandyliigassa tai joukkueen pelaamalla muulla salibandyn sarjatasolla 125 000 euroa.

OLS:n yleisbudjettien lukua oli pitkään erittäin vaikeaa selvittää koska vain kokonaisluvut olivat saatavilla eikä joukkuekohtaista erottelua jolloin kokonaiset yleisbudjetit eri urheilujaostoilta oli merkitty vain niiden yhteisellä summalla eli näillä näkymin 500 000 eurolla ja tätä enemmän ne olivat vain mikäli niihin liitettiin muita kuluja.)

Pelaajabudjetti: 62 500 euroa (Tämä vastasi suurin piirtein samaa pelaajabudjettia kuin mitä OLS harjoitti aivan enimmillään jääpallon puolella.

Jääpallon puolella tosin pelaajapalkat tunnetusti ovat jalkapalloa vähäisemmät kaikilla sarjatasoilla ja melkein kaikilla joukkueillakin ja OLS:n tilanne jääpallon palkkapuolella oli yleensä hyvin pieni ja joskus mentiin vain pienin kulukorvauksin kuten myös OLS teki jalkapallopuolellakin ainakin kun pelattiin riittävän alhaalla.

Vuonna 2003 tilanne ei ollut poikkeava vuodesta 2005 saman seuran osalta. Tosin kun sarjataso oli riittävän korkea jalkapallossa niin varmasti OLS on maksanut siellä ihan hyvinkin ainakin verrattuna nykypäivän tai tuolloiseen jääpalloon. Toki jääpallon huippuaikoina rahallisesti sielläkin OLS maksoi kyllä pelaajille todella hyvin.

Muutoin alustavasti OLS:llä sanottiin olleen samaa alustavaa pelaajabudjettia kuin mitä ainakin jääpallon ja salibandyn puolelle oli luvattu eli 35 000 euroa jota pidän hieman turhankin matalana jalkapallon puolelle ja mahdollisesti ehkäpä sotkettuna kilpailija OPS:n jalkapallon Kakkosen tai sitä alemman sarjatason pelaajabudjettiin.

OPS on useimmiten huomioitu AC Oulun kilpailijaksi, mutta huomattavasti vaikeampien aikojen vuosina se oli myös OLS:n jalkapallo-puolen kilpailija. 1990-luvun loppupuolella euromääräiseksi muunnetut markka-ajan yleisbudjetit OPS:llä olivat noin 120 000-125 000 euroa pienimmillään ennen romahtamista 100 000 euron yleislukuihin 2000-luvulla ja suurimmillaan sen 190 000 euroa.

OLS:n oma muu mainittu jalkapallopuolen pelaajabudjetti vuodeksi 2003 Ykköseen oli 50 000 euroa ja muutoin tosiaan 35 000-38 000 euroa eli VG-62:n tasoa Ykkösessä. VG-62 ja PP-70 ovat nyt lisätutkimusten jälkeen köyhimmät Ykkösen seurat Suomessa vuoden 2003 osalta ainakin pelaajabudjeteissa jolloin OLS ei missään tapauksessa nyt ollut enää köyhin seura siihen mitä pelaajabudjetteihin tuli.)

FC Korsholm

Yleisbudjetti: 390 000 euroa

Pelaajabudjetti: 200 000 euroa

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2003: 3,6 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2003: 2 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2003: 257 142,86 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2003: 142 857,14 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2003: 12 987,0127 euroa
« Viimeksi muokattu: 25.10.2019 klo 15:44:34 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #423 : 26.10.2019 klo 12:29:36

Pitkien etsintöjen jälkeen vuoden 2002 Ykkösen RoPS:n ja FC TPS:n yleisbudjettien ja pelaajabudjettien tilanne on selventynyt lähtökohtaisesti ainakin puhuen lopullisiin uomiinsa.

Näistä puhuttaessa RoPS oli vaatimattomampi hieman yllättäen kuin FC TPS.

FC TPS:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti oli tai se ainakin tuntui melkoisen riskialttiilta sarjatasolle kun henki oli kaikki tai ei mitään-luokan asennetta huokuva.

Toisin sanoen mikäli FC TPS olisi jostakin syystä jäänyt sarjatasolleen kiitos taloudellisten riskiensä vuodeksi 2003 niin se olisi saattanut ilman nousua jopa romahtaa konkurssiin tai taas kerran vakavaan taloussaneeraukseen.

Lisäksi kaikkien tutkimusten jälkeen kun Veikkausliigaan se ei saanut vuodeksi 2003 niin paljon tukijoita muutenkaan kuin olisi halunnut niin sen budjetillinen tilanne tuntui kaiken jälkeen jopa huonontuvan aikaisempaan nähden.

Näiden kahden seuran ja FC TPS:n tapauksessa myös pienen vuosien 1992-2002 ajan yhteenkokoamisen jälkeen lienee ehkä aika luoda katsaus myös Ykkösen vuoden 2002 tilanteeseen.

Tosin joitakin seuroja Ykkösen vuoden 2002, markka-ajan päätöksen ja euroajan alun osalta jää hämärän peittoon kun niistä ei vain mitään tietoa yksiselitteisesti löydy järkevästi tai niissä olivat menossa taloudellisen sekasorron ajat.

Tuolloin mitä ilmeisimmin ilman erinäisiä vuosien 1999-2001 Ykkösen tilanteita huomioimatta on nähty kaikkien aikojen korkein yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ilman ihmeitä kun Veikkausliigasta oli pudonnut sinne vähemmän yllättäen FC Jokerit.

Tosin FC Jokerien osuus on valitettavasti vuosien 1999-2001 Veikkausliigan vuosien tapaan epäselvä ja sen osalta mahdollista suurempaa läpikäyntiä varten on laitettava taas liukuvat luvut.

Mikäli FC Jokereilla oli erittäin rankka säästökuuri niin FC TPS ja näillä näkymin Kraft ovat olleet Ykkösen rikkaimmat seurat vuonna 2002.

Muussa tapauksessa FC Jokerit oli vähemmän yllättäen ylitse muiden melkein varmasti ehkä vuosia 1999-2001 huomioimatta kaikkien aikojen rikkaimmalla Ykkösen yleisbudjetilla ja pelaajabudjetilla vaikkakin eivät FC TPS tai Kraft jääneet paljoa pekkaa pahemmaksi tai ei ainakaan Kraft.

RoPS:n tilanne vuonna 2002 Ykkösessä oli seuraava:

RoPS Ykkösessä 2002

Yleisbudjetti: 2,5 miljoonaa markkaa tai 417 000 euroa

Pelaajabudjetti: 1,9 miljoonaa markkaa tai 317 000 euroa

RoPS:lla oli poikkeuksellisesti sarjatasolleen suuri pelaajabudjetti huolimatta pienentyneestä yleisbudjetista mikä huolestutti tietenkin seurajohtoa, mutta pelaajabudjetti on juurikin oletettavasti ollut mitoitettu juurikin Veikkausliigaan jäämistä varten vuodeksi 2002 ja sopimusrikkomusten sumien välttämiseksi seura sitten joutui hammasta purren pulittamaan enemmän kuin mitä piti.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #424 : 26.10.2019 klo 13:07:05

FC TPS:n yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja tulee nyt tähän viestiin kokoelmaviestinä vuosilta 1992-2002 Veikkausliigasta ja Ykkösestä puhuttaessa.

Tämän pienen kokoelmaviestin mahdollisti se, että pitkään sen kateissa olleen vuoden eli 2002 Ykkösen vuoden yleisbudjetti ja pelaajabudjetti vuosien 1992-1995 Veikkausliigan tapaan FC TPS:stä tai tämän edeltäjistä TPS-jp:stä ja TPS Jalkapallosta budjetillisesti puhuttaessa ovat löytyneet.

Vuoden 2001 FC TPS:n osalta puhuttaessa on vieläkin harmittavasti todettava, että ihan tarkkaa ja täsmällistä pelaajabudjettia ei löytynyt.

Vuosien 1999-2001 Veikkausliigan pelaajabudjetit ovat saamassa täten melkein huipennuksensa, mutta laittamisesta vieläkään en tiedä.

Kun mielessäni olisi vielä jo melkein epätoivon saattelemana yrittää etsiä niitä FC Jokereiden tarkempia pelaajabudjetteja. Sama ongelma tulee valitettavasti vaivaamaan myös kenties pian läpikäytävää vuoden 2002 FC Jokereiden Ykkösen tilannetta.

FC Jokereiden osalta pelaajabudjetti saattaa kyllä jäädä kaikista noista vuosista puhuttaessa liukuvaksi kun ne ovat aikoinaan merkitty kovinkin erikoisesti ilman valtavaa onnea jossa niitä olisi eroteltu selvemmin.

Vuoden 2002 yleisbudjetista ja pelaajabudjetista kuten myös vuosista 1992-1995 tulee hieman muutakin asiaa sulkuihin ja 11.12.1999 aikaisintaan ja muutoin 1.1.2000 lähtien FC TPS on ollut aivan lopullisesti nykyisen TPS:n kutsumanimi jalkapallossa kun vuosina 1993-1999 tai 1994-1999 hieman vuoden 1993 konkurssin jälkeen nimitys oli virallisesti JPS TPS/TPS-jp ja epävirallisemmin entisen nimen mukainen FC TPS kun vuoteen 1993 asti ennen konkurssia kotimaisessa jalkapallossa TPS oli TPS, FC TPS tai TPS Jalkapallo nimeltään ja tietenkin myös ihan vain perinteinen Turun Palloseura:

TPS Jalkapallo Veikkausliigassa 1992

Yleisbudjetti: 3 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 1,604 miljoonaa markkaa

TPS Jalkapallo/JPS TPS/TPS-jp Veikkausliigassa 1993

Yleisbudjetti: 1,7 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 212 000 markkaa

JPS TPS/TPS-jp/FC TPS Veikkausliigassa 1994

Yleisbudjetti: 1,5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 323 280 markkaa (Pelaajabudjetti oli lopulta näinkin suuri kun KuPS:n edellisen vuoden 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisen vuoden eli 1993 tapaan FC TPS:n osalta päätettiin niin vuodeksi 1994 kuin myös 1995 ottaa pääsylipputulot tilitykseen osalliseksi tilapäisesti käyttöön pitkästä aikaa. Lisäksi ratkaisuun päädyttiin myös kun sillä olisi ollut helpompaa vieläkin maksaa myös mahdollisia TPS Jalkapallon maksamattomia maksuosuuksia ilman talouden muuta vaarantumista.)

FC TPS Veikkausliigassa 1995

Yleisbudjetti: 1,95 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: Miljoona markkaa (Tämä piti sisällään 400 500 markkaa olevat kauden pääsylipputulot jotka olivat pitkien ja hankalien neuvottelujen jälkeen aluksi se summa mitä olisi tullut pelaajille kauteen talousmurheiden takia.)

TPS Veikkausliigassa 1996

Yleisbudjetti: 2,65 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 1,4 miljoonaa markkaa (Alustava pelaajabudjetti oli pieni ja arvioitu olevan enintään miljoona markkaa. Yleensä ei sitäkään ja sen sanottiin olevan vain vähän parempi kuin Ilveksellä tai MP:llä eli sen 800 000 markkaa. Vuosiin 1994-1995 verrattuna vuonna 1996 palkattomuudesta ei TPS:ssä puhuttu ennen kautta, mutta ison rahan pelaajat saivat pysyä silti seurasta poissa mikäli he tulisivat palkkapyyntöineen sinne.)

TPS Veikkausliigassa 1997

Yleisbudjetti: 3,2 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 2 miljoonaa markkaa

TPS Veikkausliigassa 1998

Yleisbudjetti: 4,5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 2,25 miljoonaa markkaa

TPS/Vanha FC TPS Veikkausliigassa 1999

Yleisbudjetti: 5 miljoonaa markkaa (Ilman vakavia talousvaikeuksia TPS:ssä olisi ollut Jouko Narvanmaan eli toimitusjohtajan mukaan ennätyskausi kun toistaiseksi tuntematon Futisliigan yleisbudjettiennätys olisi lyöty. Ilman 800 000 markan erästäkin välitöntä negatiivivelkavelvoitemaksua ja monia muita velanhoitoon liittyviä maksuja ennätys olisi ollut totista totta.)

Pelaajabudjetti: 2,6 miljoonaa markkaa (Ilman vakavia talousvaikeuksia TPS:ssä olisi voitu Jouko Narvanmaan eli toimitusjohtajan mukaan maksaa hyvinkin korkeita palkkoja eli aina 4-4,5 miljoonaan markkaan asti. Keskimäärin hieman kuitenkin ruotsinkielisen alueen rannikon lehdissä niiden mukaan sen 3-3,5 miljoonaa markkaa.

Muutoinkin puhuttuna tuon vuoden rikkaimman TPS:n pelaajan palkkaa ei paljastettu, mutta pienimmilläänkin sen arvioitiin olleen 350 000 markkaa ja parhaimmillaan puhuttiin jopa vähän yli miljoonan markan ylittäneestäkin pelaajasta. Mestaruusbonusten sanottiin olevan huippupelaajilla enemmän kuin 135 000 markkaa kun kaikkiaan mestaruusbonusten piti kokonaismääränä olla puolesta miljoonasta miljoonan markkaa lisää mikäli TPS voittaisi Veikkausliigan mestaruuden.)

TPS/Uusi FC TPS Veikkausliigassa 2000

Yleisbudjetti: 4 miljoonaa markkaa (Talousvaikeuksien hoidon keskellä loppupelissä näinkin suuri yleisbudjetti oli pieni ihme. Etenkin kun ennen kautta osana velanhoitoa puhuttiin pienimmästä yleisbudjetista aikoihin ja ellei Ykkösen tai vuoden 2003 Veikkausliigan vastaavia ennakkopuheita lasketa niin ne olivat yksiä synkimpiä ennakkopuheita TPS:n historiassa aikoihin tai mitä nyt sitten nykyaikaan tullaan niin niissä on sitten jo oma sävynsä.)

Pelaajabudjetti: 1,6 miljoonaa markkaa (Talousvaikeuksien keskellä pahiten kärsivät pelaajat ja heiltä lähti miljoona markkaa velanmaksuun vaikka pahemmissa kielenkannoissa puhuttiin myös miljoonan menemisestä oheishenkilöstön tai seurapomojen taskuun.

Muutoinkin puhuttuna tuon vuoden rikkaimman TPS:n pelaajan palkkaa ei paljastettu, mutta pienimmillään sen arvioitiin olleen 135 000 markkaa ja suurimmillaan vain edellisen vuoden pienempiä lukuja vastaten eli sen 350 000 markkaa.

Mestaruusbonukset olivat käytännössä olematonta luokkaa ja tuolloin puhuttiin keskimäärin 60 000-80 000 markan mestaruusbonuksesta huippupelaajille mikäli TPS edes voittaisi mestaruuden ja muutoin puhuttiin 140 000 markasta enimmäisrajana mestaruusbonuksista puhuttaessa.)

TPS Ykkösessä 2001

Yleisbudjetti: 3,5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: Vähintään 1,8 miljoonaa markkaa ja enintään 2,5 miljoonaa markkaa (Harmittavasti tarkka FC TPS:n pelaajabudjetti Ykkösen ensimmäiselle kaudelle ei selvinnyt. Sen sanottiin olleen ainakin FF Jaron luokkaa, yksi suurimpia Ykkösessä ja parhaimmillaan talouden elpymisen johdosta ennen tietenkin vuoden loppupuolella tullutta talousarviota ja jälleen eräänlaista romahdusta kun välitön nousu ei onnistunutkaan niin melkein Veikkausliigan vähän parempien aikojen tasoa eli todennäköisesti se oli mitä tahansa 2-2,5 miljoonan markan luokkaa kun vuonna 1999 Veikkausliigassa oli 2,6 miljoonaa markkaa.)

TPS Ykkösessä 2002

Yleisbudjetti: 6 miljoonaa markkaa tai miljoona euroa (Tämä yleisbudjetti oli alun perin tarkoitettu Veikkausliigan nousua varten vuodeksi 2002, mutta TPS:n onnistui hankkia itselleen erittäin reilusti sponsoreita katkerasta Ykköseen jäämisestään huolimatta ja muutoin rahoja revittiin hartiavoimin niin Vesa Mäen kuin Jouko Narvanmaan voimin joista puhuttaessa varsinkin Narvanmaan sanottiin pistäneen oikeastaan likoon työpaikkansa ja äärettömän paljon jalkapallopuolen omaisuutta nimenomaan elintärkeään nousuun vedoten.

Alun perin tietenkin yleisbudjetti oli pienempi, mutta silti erittäin suuri sarjatasolle ja samaa kuin edeltävänä vuonna käytännössä. Epäonnistuminen olisi tiennyt konkurssia tai erittäinkin valtavaa saneerausta talouspuolelle. Ja tietenkin Narvanmaan pään menemistä pölkylle yhdessä Mäen, valmennusorganisaation ja ainakin 22:n pelaajasopimuksen kanssa koko TPS:n silloisessa organisaatiossa kun yksinkertaisesti seurahallitukset niin jalkapallopuolella kuin myös konsultoidun jääkiekkopuolen osalta elivät lähes koko vuoden 2002 järkyttävässä jännityksessä romahduksen tai nousun puolesta. Tällä yleisbudjetilla mahdollisen FC Jokereiden säästökuurin myötä TPS oli sarjan rikkain tai toiseksi rikkain seura mikäli vielä Kraftilla oli vähän enemmän liossa tuohta.)

Pelaajabudjetti: 4,5 miljoonaa markkaa tai 750 000 euroa (Tämä pelaajabudjetti oli alun perin tarkoitettu pienemmäksi, mutta kiitos erittäin pitkään neuvoteltujen sponsorisopimusten myötä se kasvoi näinkin suureksi kun ehtona oli tietysti sille kaikelle nousu Veikkausliigaan vuodeksi 2003 eikä vähempää. TPS:llä oli tarkoitus hätätilanteita varten taata tai yrittää taata tästä osuudesta 600 000 euroa pelaajille mikäli olisi jääty Ykköseen, mutta käytännön edellytyksiä epäonnistumista ajatellen ei olisi ollut paljonkaan ellei sitten se olisi erillistä Palkkaturvan osuutta tai ellei taas kerran olisi ojennettu auttavaa kättä jääkiekkopuolelta. Tällä pelaajabudjetilla mahdollisen FC Jokereiden säästökuurin myötä TPS oli sarjan rikkain tai toiseksi rikkain mikäli vielä Kraftilla oli vähän enemmän liossa tuohta vaikkakin Kraftin puolelta on todettava, että Kraftilla oli kuitenkin tippumaan päin pelaajabudjetit aiempaan verrattuna.)

 
Sivuja: 1 ... 16 [17] 18 19
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines