FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
15.10.2019 klo 15:15:23 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 16 [17]
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 57916 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #400 : 09.10.2019 klo 19:12:51

1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisellä kaudella 1993 Veikkausliigasta vuodelta 1992 sarjaan pudonnut KuPS oli pitkään ymmärrettävästi ennen kautta melkoisissa vaikeuksissa ja jopa keskellä kauttakin.

Lopulta KuPS:n onnistui saada tukijoita ja peräti jopa odottamaansakin enemmän kun se oli lopulta vuodeksi 1994 Ykköseksi muuttuvan sarjan osalta yhtä lopulta erittäin pitkien tutkimusten jälkeen koko sarjan kolmanneksi varakkain seura ainakin näillä näkymin ja ellei muuta ole esittää.

Vaikka yleisbudjetti olikin sarjan kolmanneksi suurin eli 1,7 miljoonaa markkaa niin kauan vaikutti siltä, että pelaajille ei maksettaisi juuri mitään tai ei lainkaan mitään kuten ei oltu maksettu Veikkausliigassa.

Myös yleisbudjetin mahdollisen huonontumisen pelossa palkattomuutta olisi jatkettu myös 1. Divisioonassa/1-divisioonassa.

Lopulta KuPS ratkaisi pelaajapalkkojensa ongelmat heti yleisbudjettinsa parannuttua tavalla jota se lähtökohtaisesti tulisi noudattamaan siitä lähtien joitakin vuosia aina kun se olisi pelannut ainakin 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tai Ykkösessä eli pelaajapalkat maksettiin pääsylipputulojen tai toisinaan eri tilipapereissa kerrottuna katsojatuloista.

Siten KuPS:n vuosi 1993 1. Divisioonassa/1-divisioonassa näytti siis tältä budjetillisesti puhuttaessa:

KuPS 1. Divisioonassa/1-divisioonassa 1993

Yleisbudjetti: 1,7 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 214 020 markkaa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #401 : 09.10.2019 klo 19:35:55

FC TPS:n yleisbudjetti vuonna 1994 Veikkausliigassa oli aiemmin mainitusti 1,5 miljoonaa markaa.

25 vuoden takaisen Veikkausliigan osalta sen pelaajabudjetti on nyt myös selvinnyt tarkkana sellaisena kun aiemmin se oli liukuva 100 000-360 000 markan väliltä.

Välillä FC TPS:n osalta ennen kautta seuran huhuttiin olevan jopa palkaton seura.

Ihan niin pahaksi tilanne ei mennyt vaikka periaatteessa TPS Jalkapallo hautaamaan jouduttiinkin ja seuran nimi tosiaan muuttui FC TPS:n osuutta kantavaksi useammankin vuoden ajaksi ennen kuin ennen pitkää hylättiin tuo FC pois. Tosin puhekielessä jalkapallonkin puolella TPS tuolloin säilyi sellaisenaan, mutta jääkiekon TPS:n nostaessa tietenkin mainettaan erottelua oli ymmärrettävää harrastaa niin tuolloin kuin nykyäänkin.

Joka tapauksessa tässä itse yleisbudjetti ja pelaajabudjetti tarkempana sellaisena kun aiemmin:

FC TPS Veikkausliigassa 1994

Yleisbudjetti: 1,5 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 323 280 markkaa (Pelaajabudjetti oli lopulta näinkin suuri kun KuPS:n edellisen vuoden 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisen vuoden eli 1993 tapaan FC TPS:n osalta päätettiin niin vuodeksi 1994 kuin myös 1995 ottaa pääsylipputulot tilitykseen osalliseksi tilapäisesti käyttöön pitkästä aikaa. Lisäksi ratkaisuun päädyttiin myös kun sillä olisi ollut helpompaa vieläkin maksaa myös mahdollisia TPS Jalkapallon maksamattomia maksuosuuksia ilman talouden muuta vaarantumista.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #402 : 09.10.2019 klo 19:39:52

Veikkausliigan vuoden 1994 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit toistaiseksi tulevat tähän lähtökohtaisessa yleisbudjettien järjestyksessä seuraavien seurojen osalta kun FC TPS:n osuus päivittyy selkeämmäksi ilman liukuvaa pelaajabudjettia, FC Ilveksen ja FC Oulun osalta ne päivittyvät listaan näillä näkymin melkein varman yleisbudjetin osalta huolimatta FC Ilveksen alustavasta kauden ison rahan hankintojenkin pääsemättömyydestä seuraan, mutta valitettavasti hyvin liukuvan pelaajabudjetin osalta ja lisäksi tulee ajatuksia toistaiseksi budjetoimattomilta seuroilta sulkuihin:

HJK: Yleisbudjetti oli 6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5 miljoonaa markkaa.

FC Haka: Yleisbudjetti oli 5,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti 4,125 miljoonaa markkaa.

FC Jazz: Yleisbudjetti oli 5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 4 miljoonaa markkaa.

MyPa: Yleisbudjetti oli 4,1 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,501 miljoonaa markkaa.

FF Jaro: Yleisbudjetti oli 3,872 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,1296 miljoonaa markkaa.

FinnPa: Yleisbudjetti oli 3,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli miljoona markkaa.

TPV: Yleisbudjetti oli 2,4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,32 miljoonaa markkaa.

KuPS: Yleisbudjetti oli 1,8 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 360 000 markkaa. (Tätä suurempikin pelaajabudjetti lisäpalkkioineen oli seurajohdon mukaan mahdollista, mutta silloin ylimäärärahat piti ottaa pääsylipputuloista ja muista erittelemättömistä seuran piirirahoista mikäli pelaajat niin halusivat.)

TPS: Yleisbudjetti oli 1,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 323 280 markkaa (Pelaajabudjetti oli lopulta näinkin suuri kun KuPS:n edellisen vuoden 1. Divisioonan/1-divisioonan viimeisen vuoden eli 1993 tapaan FC TPS:n osalta päätettiin niin vuodeksi 1994 kuin myös 1995 ottaa pääsylipputulot pelaajapalkkojen tilitykseen osalliseksi tilapäisesti käyttöön pitkästä aikaa. Lisäksi ratkaisuun päädyttiin myös kun sillä olisi ollut helpompaa vieläkin maksaa myös mahdollisia TPS Jalkapallon maksamattomia maksuosuuksia ilman talouden muuta vaarantumista.)

FC Ilves: Yleisbudjetti oli 1,006 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 50 000-350 000 markkaa (Tätä suurempikin pelaajabudjetti saattoi olla Ilveksessä mahdollista, mutta hyvin todennäköisesti ei ollut niin. Todennäköisempää on, että jopa alle 50 000 markkaa on ollut pelaajabudjetti ainakin huonointa mahdollista mittaria käyttäen.

Ristiriitaisesti FC Oulun tapaan Ilveksen yleisbudjettiakin on esitetty joskus vuodesta 1994 puhuttaessa paremmassa valossa Veikkausliigassa kuin mitä se nyt on mielestäni tai ihan aikanaankin ollut.

Ainoa tapa esimerkiksi saada selville vaikkapa suurimmillaan väitetty 1,4 miljoonan markan yleisbudjetti olisi vain jostakin löytää kouriintuntuvia todisteita moisesta koska FC Ilveksen niin kerta kaikkiaan sanottiin tuona vuonna olleen ja voineen kaikkein huonoiten pelivuosistaan puhuttaessa kaikkiaan.

Muutoin tuntuu tuo 1,4 miljoonan markan luku enemmän joko ennen kautta 1994 tai 1995 olleelta yleisbudjetin ennakkopuheelta. Etenkin kun pari ison rahan hankintaa oli ainakin ennen kautta mahdollista hankkia FC Ilvekseen esimerkiksi tuollaisella yleisbudjetilla kuin paljon pienemmällä. Mahdollisesti toki ehkä myös vuoden 1993 FC Ilveksen Veikkausliigan yleisbudjetilta tuo 1,4 miljoonan markan summa kuullostaa.

Etenkin kun olen törmännyt välillä sitkeästi myös FC Ilveksen osalta talvikauden 1993-1994 ruotsinkielisen alueen lehdissä pelaajabudjetista puhuttaessa 700 000 markan lukuun jota myös tarjoiltiin ennen taloustilanteen huonontumista ehkä myös vuoden 1994 FC Ilveksen pelaajabudjetiksi.

Ja ei 700 000 markan pelaajabudjetti vuonna 1994 kuullosta kovin todennäköiseltä kun kesken Veikkausliigan kauden toteutuneesti jouduttiin maksamaan pinnarahoja olevinaan jo oikeana palkkana ja sehän oli erittäin huono tilanne ja seurasta puhuttaessa oltiin juurikin pitkäaikaisen ja käytännössä puolittain palkattomuuden takia pelkäämässä kesken kauden mahdollisesti tapahtuvaa pelaajakatoakin ilman ilmoituksiakaan. Siten tuo 700 000 markan pelaajabudjetin luku voisi paljon paremmin sopia Veikkausliigan vuoteen 1993.)

FC Oulu: Yleisbudjetti oli 503 000 markkaa ja pelaajabudjetti oli 21 000-300 000 markkaa (Tätä suurempikin pelaajabudjetti saattoi olla mahdollinen FC Oulussa, mutta hyvin todennäköisesti ei ollut niin.

Hyvin pitkään pidin mahdollisena FC Oulun palkattomuuttakin Veikkausliigassa vuonna 1994, mutta näin ei ollut näillä näkymin jolloin vain vuosina 1992 KuPS ja mahdollisesti 1993 joku seura on ollut Veikkausliigassa markka-aikana palkaton seura kenties. FC Oulun vuosi 1994 Veikkausliigassa on ollut erittäin ristiriitaista budjetillisesti selvittää.

Köyhimmillään ja näillä näkymin se oli Ykkösen vuoden 1994 köyhintä seuraa eli PV Kokkolaa 3000 markkaa rikkaampi yleisbudjetiltaan ja 2000 markkaa Ykkösen toiseksi köyhimmän seuran eli Kajaanin Hakan 505 000 markan yleisbudjettiin verrattuna köyhempi.

Rikkaimmillaan ja varsinkin kiivaasti omiaan puolustaneissa oululaisissa sanomalehdissä tai huhupuheissa sanottiin, että FC Oululla olisi ollut 1,006 miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja pelaajabudjetti olisi ollut ylärajaltaan jopa 503 000 markkaa. Tuolloisessa uunituoreessa Ykkösessä sillä olisi ollut vuonna 1994 huomattavasti enemmän uuden sarjan normaalimman yleisbudjetin seura ja pelaajabudjetti olisi ollut normaali tai normaalia parempikin.

Ilman kouriintuntuvia todisteita asiasta ja FC Oulun järkyttävät talousongelmat pitkin vuotta 1994 ja konkurssin muistaen talvelta 1995 kun olisi pitänyt pelata Ykkösessä niin asia vaikuttaa väärin muistetulta määrältä ja vuodelta.

Etenkin kun mielestäni enemmän tuo 1,006 miljoonan markan yleisbudjetti ja 503 000 markan pelaajabudjetti sopisivat enemmän ehkä kaikkien aikojen viimeisen 1. Divisioonan/1-divisioonan kauden 1993 yleisbudjetiksi ja pelaajabudjetiksi tai muussa tapauksessa se lienee ollut ilman muita todisteita vain vuoden 1994 Veikkausliigan kauden ennakkopuhetta.

FC Oulun osalta siis edelleen jää kysymyksiä siitä, että onko siellä asiat ollut paremmin kuin Veikkausliigan ensimmäisellä kaudella 1992 FC Oulun siellä silloin ollessa vai ei. Oma mielipiteeni ilman jotain todella vahvaa muuta ja parempaa tietoa asiasta tällä hetkellä on, että ei ollut ja vieläkään en hämmästyisi mikäli aivan kaiken jälkeen löytyisi todisteita myös palkattomuudestakin jälkikäteen.

Etenkin kun FC Oulussa palkanmaksu oli pisimmillään myös FC Ilvestäkin enemmän myöhässä eri pelaajien osalta siitä puhuttaessa, että miten pitkään he olivat olleet varsinaisesti palkatta myös jopa ilman niitä kuukausipalkan pienrahaeriäkään.)

Tässä vaiheessa Veikkausliigan yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista oikeastaan puuttuvat enää vain seuraavien seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit:

RoPS (On vaikeaa sanoa, että miten suuri yleisbudjetti tai pelaajabudjetti Rovaniemen ylpeydellä oli. Keskimäärin sen sanottiin olleen ylempää tai alempaa keskikastia Veikkausliigassa, mutta talouslukuja ei tullut ilmi joten se on voinut joutua vuonna 1994 myös sinnittelemään.)

FC Kuusysi (FC Kuusysin mahdollinen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti vaikuttavat toistaiseksi kerättyjen tai kuultujen tietojen varassa selvästi vuotta 1993 pienemmiltä. Jopa romahtaneilta siihen vuoteen nähden ellei muuta todistetta asiaan löydy.

FC Kuusysin kirjoilla oli talousvaikeuksien takia myös nk. Budjetoimattomia Edustuspelaajia joista kuuluisin ja käytännössä 200 markan pinnarahapalkkiota huomoimatta varsinkin junioreista puhuttaessa täyspalkaton pelaaja oli Antti Pohja.

Sellainen tilanne huomioiden FC Kuusysi saattoi todellakin olla melko lähellä toiseksi köyhimmän seuran eli FC Ilveksen rajaa jopa FC TPS:siä ja MP:tä huonompana kuin varsinaista todellista keskikastia Veikkausliigassa talouslukujen osalta. Toki kokeneet nk. Budjetoimattomat Edustuspelaajat sentään nauttivat jotain palkkaa joten siinä valossa FC Kuusysillä on toivoa vähän paremmasta aina myös FC TPS:n ja MP:n yläpuolelle. Jopa sen sijoitus pelillisesti puhuttaessa tuntui ajoittain tuurisijalta sarjataulukossa kaiken jälkeen.)

MP (Mikkelin Palloilijoiden talouden syöksykierre jatkui edelleen Veikkausliigassa jo vuodesta 1992 tapahtuneen yleisöromahduksen varantokadon takia jolloin sillä on voinut olla hyvinkin Suomen neljänneksi köyhimmän tai kolmanneksi köyhimmän seuran asema. Välttämättä sillä ei ollut edes paljoa yli  miljoonaakaan markkaa yleisbudjetti, parhaimmassa tapauksessa sen hieman yli 1,5 miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja pelaajabudjettikin tuntui olemattomalta Futisliigan tai SM-Sarjan vuosiin nähden, mutta paha on tietenkään vielä sanoa sen asemaa.)

Mikä tahansa uusi lisätieto noista vielä selviämättömistä seuroista tai FC Ilveksen ja FC Oulun tilanteesta vuoden 1994 Veikkausliigan osalta on aina tervetullutta!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #403 : 09.10.2019 klo 19:57:55

Vuonna 1995 FC TPS:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat nyt pitkien etsintöjen jälkeen selvinneet Veikkausliigasta puhuttaessa melkein 25 vuoden takaa.

FC TPS:n talous kaikkiaan hieman parani ja kyseisellä kaudella juurikin parantunut taloudenpito ja sponsoritulojen virta takasi sen, että palkkoja tosiaan voitiin edellistä kautta paremmin maksaa.

Tosin ongelma tietenkin vielä ennen kautta oli tietenkin toinen ja aluksi jälleen kaikkein pessimistisimmissä arvioissa seuran manattiin jäävän palkattomaksi seuraksi.

Kun palkattomuuden uhkakin väistyi niin sitten ei pääsylipputulotkaan hyvää luvanneet ja loppupelissä vaikka summa melko hyvä olikin kaikkiaan niin ne sisälsivät jo valmiiksi kauden pääsylipputulot eli 400 500 markkaa ja loput muodostuivat erinäisistä muista verraten onnistuneesta kaudesta muodostuneista bonuksista.

Siten se jälleen kilpaili pitkälti Veikkausliigaan palanneen VPS:n kanssa ja Ykköseen pudonneen KuPS:n kanssa samanlaisista yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista.

Tällainen FC TPS:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti siis oli vuonna 1995 Veikkausliigassa:

FC TPS Veikkausliigassa 1995

Yleisbudjetti: 1,95 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: Miljoona markkaa (Tämä piti sisällään 400 500 markkaa olevat kauden pääsylipputulot jotka olivat pitkien ja hankalien neuvottelujen jälkeen aluksi se summa mitä olisi tullut pelaajille kauteen talousmurheiden takia.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #404 : 09.10.2019 klo 20:07:06

Veikkausliigan vuoden 1995 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit toistaiseksi tulevat tähän lähtökohtaisessa yleisbudjettien järjestyksessä seuraavien seurojen osalta ja lisäksi tulee ajatuksia toistaiseksi budjetoimattomilta seuroilta sulkuihin joista nyt poistuu FC TPS kun sen yleisbudjetti pelaajabudjetin kanssa on selvitetty.

Vaikkakin myös FinnPa:n ja Ponnistuksen osalta tulee osin ajatuksia lisääkin:

HJK: Yleisbudjetti oli 6,25 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5,25 miljoonaa markkaa.

FC Haka: Yleisbudjetti oli 6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5 miljoonaa markkaa.

MyPa: Yleisbudjetti oli 4,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,8 miljoonaa markkaa.

FinnPa: Yleisbudjetti oli 4,25 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 3 miljoonaa markkaa. (FinnPa:n yleisbudjetin sanottiin olleen mitä tahansa 4-4,5 miljoonan markan väliltä ja pelaajabudjetin piti alustavasti korkeimmillaan olla 2,25 miljoonaa markkaa ennen kuin lopulta pelaajien palkkahaluja hillitäkseen ja mahdollisia toisiin huippuseuroihin siirtymisiä estääkseen FinnPa maksoi enemmän.)

FC Jazz: Yleisbudjetti oli 4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,92 miljoonaa markkaa.

FF Jaro: Yleisbudjetti oli 3,52 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,760 miljoonaa markkaa.

TPV: Yleisbudjetti oli 3 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,82 miljoonaa markkaa.

VPS: Yleisbudjetti oli 2 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,2 miljoonaa markkaa.

FC TPS: Yleisbudjetti oli 1,95 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli miljoona markkaa.

HePo eli Helsingin Ponnistus: Yleisbudjetti oli Veikkausliigan köyhimpänä seurana 1,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 165 000-780 000 markkaa (Pelaajabudjettia ei Ponnistuksen osalta vuodelle 1995 ei ole selvinnyt muuna kuin valitettavasti liukuvana sellaisena ja enintään miljoona markkaa oli sen äärimmäinen yläraja joskin yläraja taisi olla VPS:n tavoin sidottu pääsylipputulojen erotukseen.

Keskimäärin pelaajabudjetti oli 200 000-500 000 markkaa ainakin muutamienkin eri lehtien mukaan.

Toisaalta joskus Ponnistuksessa sanottiin olevan melkein palkattomuuden meininki vuonna 1995 päällä huolimatta siitä, että pelattiin Veikkausliigassa. Silloin kun Ponnistuksen sanottiin olevan jopa käytännössä palkaton seura niin hurjimmissa huhuissa silloin sen riveissä olisi pelannut täysin taatun palkallisena pelaajana vain kolme miestä koko vuonna 1995!

Loppujen palkka olisi ollut sidottuna jälleen mitä monimutkaisimpiin juttuihin alkaen pisterahoista aina pääsylipputulojen erotuksiin saakka. Hurjimpien huhujen mukainen palkattomien pelaajien määräkin vaihteli hurjasti korkeimmillaan vähän yli tai noin 20 pelaajasta pienimmillään 1-3 palkattomaan pelaajaan asti.

Keskimäärin seuraa nimiteltiin etenkin kevättä 1995 kohden ennen Veikkausliigan kauden alkua puolipalkattomaksi seuraksi eli noin puolelle pelaajistosta olisi edes jokin palkka taattu ja loput olisivat joutuneet ottamaan palkkansa palkkaturvasta.)

Tässä vaiheessa Veikkausliigan yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista oikeastaan puuttuvat enää vain seuraavien seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit Ponnistuksen köyhimmän seuran aseman ollessa selvillä vuodesta 1995 puhuttaessa ja näiden kysymyksessä olevien seurojen yleisbudjettien vaihdellessa näillä näkymin kenties yhtä seuraa huomioimatta 1,55-1,9 miljoonan markan välillä:

FC Ilves: (FC Ilveksen talouslukuja ei jalkapallon osalta ole tältä vuodelta puhuttaessa paljoakaan pyörinyt missään lehdissä. FC TPS kilpaili FC Ilveksen tai joskus myös jalkapallon puolella jääkiekonkin tapaan pelkän Ilveksen kanssa siitä, että kummalla oikein oli parempi yleisbudjetti ja pelaajabudjetti. Molemmilla tai näistä vain toisella saattoi olla vuotta 1994 parempi tila seurojen talouslukujen osalta.

Etenkin ennen kautta FC Ilveksen tulevaisuudesta oli hyvin pessimistisiä arvioita. Ilvestä nimiteltiin myös TPS:n tapaan Suomen köyhimmäksi seuraksi Veikkausliigassa ennen kuin Ponnistuksen yleisbudjetti selvisi kaikkien huulille. Edelleen mahdollisesti vuotta 1994 paremmasta taloudenpidosta huolimatta Ilves tai FC Ilves oli yksi köyhimmistä Veikkausliigan seuroista vuonna 1995. TPS:n vuoden 1995 tilanteesta poiketen Ilveksessä pidettiin yllä mahdollista palkattomuudenkin vaihtoehtoa myös vuonna 1995 kuten oli pidetty vuonna 1994. Tämä oli tilanne Ilveksessä ainakin ennen kautta.)

RoPS: (Rovaniemen ylpeys jalkapallon puolelta on pysytellyt melko mystisenä selvittää talouden budjettilukujensa osalta. On vaikeaa sanoa, että miten suuri yleisbudjetti tai pelaajabudjetti RoPS:lla oli. Keskimäärin sen sanottiin olleen ylempää tai alempaa keskikastia Veikkausliigassa, mutta talouslukuja ei tullut ilmi joten se on voinut joutua vuonna 1995 myös sinnittelemään.

Toisaalta pienenä erona vuoden 1994 Veikkausliigan kauteen verrattuna on se, että köyhimmän seuran alaraja on Helsingin Ponnistuksen mukana tullut ilmi ja on hyvin vaikeaa ellei peräti oikeastaan mahdotonta nähdä esimerkiksi TPS:ä tai Ilvestä rikkaampana seurana kuin RoPS:a huolimatta myös TPS:n selvinneestä asemastakin. Puhumattakaan sitten MP:stä tai melkein konkurssikypsästä FC Kuusysistä. Toki ei RoPS välttämättä paljoa kuitenkaan ole ollut esimerkiksi VPS:ää rikkaampi ja se saattaisi olla ainoa seura millä olisi ollut edellytykset olla RoPS:a rikkaampi.)

MP: (Mikkelin Palloilijoilla oli vuoteen 1994 ja siitä poiketen vuonna 1995 ainakin tietääkseni myös selvästi vaikeampaa joten yksi köyhimpiä Veikkausliigan seuroja se on ollut ja se kilpaili enimmäkseen siitä asemasta eli toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi köyhimmän seuran asemasta FC Kuusysin, TPS:n ja Ilveksen kanssa.)

FC Kuusysi: (Tunnetulla perinneseuralla eli nk. Kyykällä oli jo vuonna 1994 tietääkseni ainakin jo kyykännyt talous todella pahasti eikä 1995 ollut enää oikeastaan toivoakaan paremmasta. Toki mikäli Mikkelissä oli vielä pahempi suhteellisesti tilanne niin sitten talouden osalta puhuttaessa pieni mahdollisuus on parempaan. Tämänkään seuran osalta ei paljoa ole talouslukuja ollut julkisuudessa tai aikalaislehdissäkään.

Enimmillään lienee ehkä ollut TPS:ä ja Ilvestä rikkaampi seura, mutta hyvin vaikeaa se on nähdä näidenkin edellä ja täysin mahdotonta on nähdä sitä enää RoPS:n tai VPS:n edellä. Jos vielä yleisbudjetti jostain uskomattomasta syystä hyvä olisi ollutkin yhtä mahdollisesti vuoden 1994 tapaan niin palkattomia pelaajia ja nk. Budjetoimattomia Pelaajia oli tällä seuralla ainakin tietääkseni jopa vuotta 1994 enemmänkin. Pahimmillaan puhuttiin myös konkurssiuhasta joskin tragikoomisesti palkattomuuden ja konkurssin puheet alkoivat Ponnistuksesta, TPS:stä ja Ilveksestä poiketen vasta kesken kauden toisin kuin ehkä ennen kautta.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #405 : 09.10.2019 klo 20:23:45

Vuodeksi 1995 KuPS oli pudonnut vuoden 1994 Veikkausliigasta toista kautta viettäneeseen Ykköseen.

Ykkösessä KuPS oli yleisbudjetiltaan parantuneen sponsoritilanteen johdosta melko hyvä seura eli sillä oli VPS:n ja FC TPS:n linjoja mukaillen 2 miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja se merkitsi enemmän Ykkösessä kuin Veikkausliigassa arvoltaan melkein 25 vuotta sitten silloin.

Tosin vaikka KuPS olisi halutessaan voinut olla sarjan rikkainkin seura niin sitä se ei ollut koska Ykkösenkin rikkaimmilla seuroilla vuonna 1995 oli vuosien 1994-1996 aikaisen tavan mukaisesti kenties sen 3-4 miljoonan markan verran yleisbudjetit.

KuPS palasi tietenkin jälleen enimmäkseen pääsylipputuloista pelaajille maksettavaan osuuteen, mutta vuoden 1993 1. Divisioonan/1-divisioonan kaudesta poiketen sille tuli kuitenkin avuksi nimenomaan sponsorilisät joita FC TPS:n tapaan tilitettiin sitten osuutta muodostamaan ja siitä olikin apua kun muussa tapauksessa KuPS olisi joutunut taloudelliseen sekasortoon uudestaan.

Kauden meneminen pannukakuksi ei kuitenkaan ilahduttanut sponsoreita jotka odottivat KuPS:lta pikapaluuta Veikkausliigaan vuodeksi 1996 tai olemaan aivan nousun pinnassa Ykkösessä eikä suinkaan pisteen päässä putoamisesta Kakkoseen vuodeksi 1996!

Sen seurauksena oli se, että sponsorit alkoivat kaikota ja jättää ajoittain sovittujakin summia maksamatta vedoten tietenkin menestyksen vähyyteen ja vuodeksi 1996 KuPS palasikin erittäin kunnolla vain pääsylipputuloihin tai katsojatuloihin ja niistä eriytettävien pelaajabudjettien summiin.

Tässä kuitenkin vuoden 1995 Ykkösen KuPS:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti kun vuodeksi 1996 säilyttiin Ykkösessä vain pisteen turvin kun sarjasta putosivat viimeistä kertaa tilapäisen ja erikoisen nimen alla esiintynyt PV Kokkola tietenkin varsinaisesti tunnettuna KPV:nä ja PP-70:

KuPS Ykkösessä 1995

Yleisbudjetti: 2 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 237 600 markkaa (Yleisbudjettiin nähden erittäinkin pieni pelaajabudjetti, mutta tuohonkin oli jo jouduttu tekemään sponsoriyhdistelmiä kun mikäli se ihan oikeasti olisi ollut vain pääsylipputuloista kiinni niin pelaajabudjetti olisi ollut vuonna 1995 vain 139 140 markkaa. Asia oli murheellinen kuin muistaa, että KuPS oli Ykkösen toiseksi seuratuin joukkue vuonna 1995.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #406 : 09.10.2019 klo 20:32:09

Vuoden 1996 KuPS:lta ei harmittavasti Ykkösen kaudelta selvinnyt yleisbudjettia, mutta pelaajabudjetti selvisi kun Ykkösessä KuPS edelleen noudatti katsojatuloista otettavaa osuutta pelaajabudjetin maksussa.

Laitan tuohon yleisbudjetin kohdalle toistaiseksi kysymysmerkin jonka saa vapaasti kumota oikealla tiedolla tuon vuoden yleisbudjetin osalta milloin tahansa kunhan sen vain joku muistaa tai tietää.

Tässä kuitenkin KuPS:n tilanne budjetillisesti vuonna 1996 Ykkösessä mistä se tippui vuoteen 1998 mennessä vuoden 1997 jälkeen jo Kakkoseen selvittyään sitä ennen Ykkösessä vuodeksi 1997 kahden pisteen päähän putoamisesta:

KuPS Ykkösessä 1996

Yleisbudjetti: ? (Tässä vaiheessa KuPS:n yleisbudjettia ei ole selvinnyt. Vuonna 1995 se samassa sarjassa oli 2 miljoonaa markkaa ja vuodeksi 1996 se melkein varmasti ainakin pieneni ilman parempaa muuta tietoa sarjassa ennemmin kuin nousi kun muistaa KuPS:n tuolloiset erittäin vaikeat ajat jotka olivat koittamassa kun Veikkausliigaan ei noustu tai edes pysytty Ykkösen kärkisijoilla vuonna 1995.)

Pelaajabudjetti: 140 580 markkaa (Tällä kertaa KuPS:sia ei ollut auttamassa edes sponsorit ja paljoa ei hymyillyttänyt edes 8 vaivaista katsojaa parempi katsojakeskiarvo vuodelle 1996 vuoteen 1995 nähden Ykkösessä.)
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #407 : 09.10.2019 klo 23:26:34

Vuosina 1992-1997 FC Jazz saavutti melkoisia tukisummia Porin kaupungilta Veikkausliigassa ollessaan.

Tuolla aikavälillä FC Jazz myös voitti Veikkausliigan mestaruuden kaksikin kertaa ja sekin nosti palkintopottia.

FC Jazzille summat olivat erittäin suuria kun jo perustuen summa oli jo suurempi kuin esimerkiksi Veikkausliigan mestaruuden palkintoraha tai edes Suomen Cupinkaan palkintoraha.

Puhumattakaan tietenkin sarjabonuksista jaettavan summan mukaan johon tietysti yleisen kaupungin kassan lisäksi osallistuivat myös sponsorit kun sen verran isoista summista alettiin jo puhua.

Tukisummat oli määritelty tietenkin myös 1. Divisioonaan/1-divisioonaan ja 2. Divisioonaan/2-divisioonaan eli myöhempiin Ykköseen ja Kakkoseen.

Alemmista sarjoista puhuttaessa 1. Divisioonan/1-divisioonan ja Ykkösen tukisummat olivat vielä melko reilustikin tuettuja suhteessa Veikkausliigaan sen uniikin sijoja 5-8 suosivan täydennysrahan myötä jolloin varsinainen tukisummien pudotus alkoi vasta ysitilan kohdalta pahentuen siitä sitten sitten tietenkin putoamista kohti pahastikin.

2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja Kakkosessa tukisummat olivat jo aina erittäin pieniä ihan kärkisummien suhteellisesta kovuudesta huolimatta, mutta nk. Puolivälikertoimen eli noin sarjan joukkuemäärästä tai lohkon joukkuemäärästä hieman riippuvan keskikastin summan jälkeen pudotus oli siitä eteenpäin erittäin jyrkkä.

FC Jazz oli tukisummissa toiseksi tuetuin tai täysin samalla viivalla Porin Ässien jääkiekkoseuran kanssa ainakin silloin kun puhuttiin tukisummista, mutta Ässien summat olivat tietenkin jääkiekon yleisen sponsoroinnin, palkintorahojen ja muidenkin seikkojen kuten esimerkiksi jo jääkiekon kausittaisen pelaamisen ja laskennan johdosta suurempia.

Toki näin huvin vuoksi vertaan tähän myös Ässien summia ja sijoituksia mikäli ne olisi laskettu samalla tapaa kuin mitä Veikkausliigassa FC Jazzille tehtiin.

Ennen vertausta Ässiin laitan kohta näiden Porin kaupungin ja sitä lähellä olleiden sponsoreiden 1990-luvun kahden suurseuran tukisummien yleiset luvut ja kaavat, että miten se kaikki aikanaan laskettiin eri sarjoissa ja sulkuihin tulee huomioita silloin kun sarjassa oli odotettavissa joukkuemuutoksia.

Tässä niitä tulee:

Sponsorituet Porin Kaupungilta ja Sponsoreilta vuosilta 1992-1997 FC Jazzille ja Porin Ässille Jalkapallon Veikkausliigaan ja Jääkiekon SM-Liigaan

Porin ja sponsoreiden perustuki vuosina 1992-1997: 300 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus voittoa kohti vuosina 1992-1997: 360 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus toista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 360 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kolmatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 330 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus neljättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 300 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus viidettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 270 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kuudetta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 243 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus seitsemättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 218 700 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdeksatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 196 830 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdeksättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 177 147 markkaa (Huom! Tästä alaspäin vuonna 1996 ja 1997 Veikkausliigasta putoaminen tarkoitti 20 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kymmenettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 159 432,3 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1996 ja 1997 Veikkausliigasta putoaminen tarkoitti 20 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdettätoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 143 489,07 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992 ja 1996 Veikkausliigasta putoaminen tarkoitti 20 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdettatoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 129 140,163 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992, 1995 ja 1996 Veikkausliigasta putoaminen tarkoitti 20 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kolmattatoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 116 226,147 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1994 ja 1995 Veikkausliigasta putoaminen tarkoitti 20 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus neljättätoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 92 980,9176 markkaa (Tällä sijalla pudottiin tietenkin sarjaa alemmaksi ja se oli summa mikä oli tietenkin mahdollista saada mukaan kun pudottiin.)

Sponsorituet Porin Kaupungilta ja Sponsoreilta vuosilta 1992-1997 FC Jazzille ja Porin Ässille Jalkapallon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan/Ykköseen ja Jääkiekon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan/Fazer-Liigaan

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus voittoa kohti vuosina 1992-1997: 360 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus toista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 360 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kolmatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 330 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus neljättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 300 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus viidettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 270 000 markkaa (Huom! Tätä summaa oli mahdollista täydentää aina 300 000 markkaan asti täydentävänä sijoitusbonuksena tai mikäli tarvetta olisi ollut sille.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kuudetta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 243 000 markkaa (Huom! Tätä summaa oli mahdollista täydentää aina 300 000 markkaan asti täydentävänä sijoitusbonuksen tai mikäli tarvetta olisi ollut sille.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus seitsemättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 218 700 markkaa (Huom! Tätä summaa oli mahdollista täydentää aina 300 000 markkaan asti täydentävänä sijoitusbonuksena tai mikäli tarvetta olisi ollut sille. Tästä sijasta alaspäin vuoden 1996 Ykkösessä olisi pudonnut 40 % sijoitusbonuksesta pois ja putoaminen olisi tullut Kakkoseen ja vuoden 1996 Ykkösessä olisi pudonnut jo tällä sijalla 20 % sijoitusbonuksesta pois.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdeksatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 196 830 markkaa (Huom! Tätä summaa oli mahdollista täydentää aina 300 000 markkaan asti täydentävänä sijoitusbonuksena tai mikäli tarvetta olisi ollut sille. Tosin valtavana poikkeuksena vuonna 1996 Ykkösessä olisi pudotessa sarjasta pois lähtenyt 40 % sijoitusbonuksesta pois.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdeksättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 177 147 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tarkoitti 40 % sijoitusbonuksen putoamista ja putoamista 2. Divisioonaan/2-divisioonaan jolloin vuonna 1992 poikkeuksellisesti tästä summasta tippui 20 % sijoitusbonusta pois ja vuosina 1993-1995 putoaminen oli 10 % ja vuonna 1996 peräti jo 40 % kun pudottiin tai olisi pudottu Kakkoseen.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kymmenettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 159 432,3 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tarkoitti poikkeuksellisesti 30 % sijoitusbonuksen putoamista porrastetun putoamisen takia ja putoamista 2. Divisioonaan/2-divisioonaan, vuonna 1993 putoaminen oli 20 % kuten vuonna 1994, vuonna 1995 putoaminen oli 10 % ja 1996 putoaminen oli 40 % ja sen myötä tippui tai olisi tippunut Kakkoseen.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdettätoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 143 489,07 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992 1. Divisioonassa/1-divisioonassa putoaminen tarkoitti poikkeuksellisesti 35 % putoamista sijoitusbonuksen osalta. Vuonna 1993 putoamisen prosentti eli 40 % oli hieman suurempi, mutta vuonna 1994 porrastetun putoamisen takia prosenttiluku olisi ollut vain 25 % ja vuonna 1995 pudotusta olisi ollut 10 %.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdettatoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 129 140,163 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1992 1. Divisioonassa/1-divisioonassa putoaminen tarkoitti 40 % putoamista sijoitusbonuksen osalta. Vuonna 1993 putoamisen prosentti 40 % oli sama, mutta vuonna 1994 porrastetun putoamisen takia prosenttiluku olisi ollut vain 30 % ja vuonna 1995 pudotusta olisi ollut 20 %.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kolmattatoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 116 226,147 markkaa (Huom! Tämä sija ja siitä alaspäin vuonna 1994 ja 1995 Ykkösessä putoaminen Kakkoseen tarkoitti vuonna 1994 porrastetun putoamisen myötä 35 % putoamista sijoitusbonuksen osalta ja vuonna 1994 40 % putoamista sijoitusbonuksen osalta.)

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus neljättätoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 92 980,9176 markkaa (Tällä sijalla pudottiin tietenkin sarjaa alemmaksi ja se oli summa mikä oli tietenkin mahdollista saada mukaan kun pudottiin ja se merkitsi aina tietenkin 40 % pudotusta.)

Sponsorituet Porin Kaupungilta ja Sponsoreilta vuosilta 1992-1997 FC Jazzille ja Porin Ässille Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan/Kakkoseen ja Jääkiekon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus voittoa kohti vuosina 1992-1997: 80 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus toista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 70 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kolmatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 60 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus neljättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 50 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus viidettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 45 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kuudetta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 40 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus seitsemättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 15 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdeksatta sijaa kohti vuosina 1992-1997: 10 000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdeksättä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 5000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kymmenettä sijaa kohti vuosina 1992-1997: 2500 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus yhdettätoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 1000 markkaa

Porin ja sponsoreiden sijoitusbonus kahdettatoista sijaa kohti vuosina 1992-1997: 500 markkaa

2. Divisioonan/2-divisioonan tai Kakkosen voittajan sijoitusbonus olisi vastannut Narukerän Jääpallon Bandyliigan mestaruuden palkintorahaa ja esimerkiksi tuo kuudennen sijan sijoitusbonus eli 40 000 markkaa olisi vastannut Porin Pesäkarhujen Naisten Ykköspesiksen mestaruuden palkintorahaa tai nousurahaa kun Ykköspesiksen voittaessa noustiin tietenkin Naisten Superpesikseen.

Mikäli se murheellinen tilanne olisi tapahtunut, että jalkapallon FC Jazz tai jääkiekon Porin Ässät olisivat tippuneet Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan tai myöhempään Kolmoseen ja Jääkiekon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan niin Porin ja sponsorien rahahanat olisivat olleet sittemmin pysyvästi kiinni tai niin kauan kun ne olisivat olleet tuon sopimuksen mukaan niin alhaisella sarjatasolla tai sitäkin alempana.

Kaikkiaan en myöskään ottanut huomioon myös erinäisiä Loppusarjojen tilanteita kun niistä olisi tullut vielä enemmän asiaa jo valmiiksi varsin mittavaan tekstiin.

Tässä nyt itse tapahtuneet sijoitusbonukset FC Jazzilta ja Ässiltä vertailuksi keskenään mikäli ne olisivat olleet tietenkin samalla tapaa laskettu kun jalkapallon Veikkausliigassa se laskettiin toisin SM-Liigassa kausittaisen vertailun johdosta:

FC Jazz ja Ässät 1992-1997 Porin ja sponsoreiden sijoitusbonusten suhteen

1992: FC Jazz kolmas 630 000 markkaa ja Ässät neljäs 600 000 markkaa

1993: FC Jazz mestari 720 000 markkaa ja Ässät neljäs 600 000 markkaa (FC Jazz sai 60 000 markkaa olevan mestaruusbonuksen Porin kaupungilta ylimääräisenä bonuksena.)

1994: FC Jazz neljäs 600 000 markkaa ja Ässät viides 570 000 markkaa

1995: FC Jazz neljäs 600 000 markkaa ja Ässät kolmas 630 000 markkaa

1996: FC Jazz mestari 720 000 markkaa ja Ässät seitsemäs 518 700 markkaa (FC Jazz sai 60 000 markkaa olevan mestaruusbonuksen Porin kaupungilta ylimääräisenä bonuksena.)

1997: FC Jazz seitsemäs 518 700 markkaa ja Ässät seitsemäs 518 700 markkaa

 
Sivuja: 1 ... 16 [17]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines