FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
24.01.2020 klo 21:45:22 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 17 [18] 19
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 70981 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #425 : 27.10.2019 klo 08:25:24

Vuoden 2002 Ykkösen seurojen yleisbudjettien ja pelaajabudjettien asemaa on nyt tarkoitus käydä läpi isoimmasta osasta sen vuoden sarjan seuroja.

Niitä käsitellään hieman eri tavalla kun kaikista seuroista tietoa toistaiseksi ei ole ja joillakin seuroilla oli markka-ajan lopuksi ja euroajan aluksi melkoisia romahduksen alkukaikuja suunnassaan tai jo tapahtuneitakin romahduksia oli sattunut.

FC Jokereiden kohdalta talousluvut ovat valitettavasti jälleen kerran liukuvia vuosien 1999-2001 Veikkausliigan tapaan ja joidenkin muidenkin seurojen kohdalta asiaa tulee myös hieman eri tavalla niistä seuroista jotka on mahdollista kertoa tässä viestissä budjettitilanteiltaan.

Erinäisten vaikeuksien jälkeen Ykköstä ei edes pelattu viimeisenä kaksilohkoisen sarjan vuonna edes täytenä 20 joukkueen sarjana vaan ainoastaan 18 joukkueen sarjana kun Kakkosen lisänousijoita ei valitettavasti haluttu enempää sarjaan.

Lisäksi vuodeksi 2003 päätettiin supistaa sarjaa 14 joukkueen ja yhden lohkon Ykköseksi mikä viimeksi oli ollut käytössä vuonna 1995.

Joka tapauksessa laitan tähän toistaiseksi selvinneet seurat ja muut taustat sitten kaiken jälkeen:

FC Jokerit: Yleisbudjetti oli mitä tahansa 3,960-12 miljoonan markan väliltä keskittyen alarajaltaan 3,960-3,996 miljoonaan markkaan ja ylärajaltaan 9-10 miljoonan markan välille 12 miljoonan markan enimmäisrajalla. FC TPS:n ja Kraftin ohella FC Jokerit oli sarjan rikkain seura, mutta paljon puhuttiin myös FC Jokereiden tilanteen supistuksista kun siihen oli sulautettu aiemmin Ykkösessä pelannut FC Jokrut ja ylipäänsä supistukset olivat tuolloin yleisempiä kuin laajennukset.

FC Jokereiden tilanteen osalta sanottiin toisaalta sen myös olleen Ykkösen kaikkien aikojen rikkain seura kun se tuli sarjaan pelaamaan tai ainakin mentiin ihan vuosien 1999-2001 Ykkösen suurseurojen tahdissa ja niidenkin yli. FC Jokereilla on voinut olla hyvinkin supistuksistaan huolimatta sen 6-7,344 miljoonaa markkaa yleisbudjetti.

Euroissa yleisbudjetti olisi ollut siis mitä tahansa 660 000-2 miljoonan euron väliltä keskittyen alarajaltaan 660 000-666 000 euroon ja ylärajaltaan 1,5-1,7 miljoonan euron välille 2 miljoonan euron enimmäisrajalla. FC Jokereilla on voinut olla hyvinkin supistuksistaan huolimatta sen miljoona-1,224 miljoonaa euroa yleisbudjetti.

Pelaajabudjetti oli 1,980-6 miljoonan markan väliltä keskittyen alarajaltaan 1,980-1,998 miljoonan markkaan ja ylärajaltaan 4,5-5,1 miljoonan välille 6 miljoonan markan enimmäisrajalla. FC Jokereilla on voinut olla hyvinkin supistuksistaan huolimatta sen 3-3,672 miljoonaa markkaa pelaajabudjetti.

Euroissa pelaajabudjetti olisi ollut siis mitä tahansa 330 000-miljoonan euron väliltä keskittyen alarajaltaan 330 000-333 000 euroon ja ylärajaltaan 750 000-850 000 euron välille miljoonan euron enimmmäisrajalla. FC Jokereilla on voinut olla hyvinkin supistuksistaan huolimatta sen 500 000-612 000 euroa pelaajabudjetti.

Näillä näkymin se vaihtelevasti olisi hävinnyt FC TPS:lle tai Kraftille tai sijoittunut hieman näiden välille häviten näistä vain toiselle ja muutoin se olisi ollut näitä parempi joskin ei liian paljon enää.

FC TPS: Yleisbudjetti oli 6 miljoonaa markkaa tai miljoona euroa ja pelaajabudjetti oli 4,5 miljoonaa markkaa tai 750 000 euroa ja näillä näkymin se tämän hetken valossa oli Ykkösen rikkain tai toiseksi rikkain seura FC Jokereiden epäselvän tilanteen johdosta Kraftin ollessa aivan sen vanavedessä kiinni.

Kraft: Yleisbudjetti oli käytännöllisesti katsoen sama kuin FC TPS:llä eli 6 miljoonaa markkaa tai miljoona euroa pysyen suurin piirtein markan kurssissa suhteessa euroon vaihtosuhteeltaan ja pelaajabudjetti oli 4,2 miljoonaa markkaa tai 700 000 euroa.

Kraftilla oli ennen kautta jälleen kerran tuttuun tapaan useita miljoonia markkoja pelissä eli tässä tapauksessa tarkemmin sanotulla 2,4 miljoonan markan tai 400 000 euron minimiluokan yleisbudjetilla oltiin lähdössä kauteen ja pelaajabudjetti oli pienimmilläänkin 1,8 miljoonaa markkaa tai 300 000 euroa nousten siitä sitten tietenkin paljon suuremmaksi.

Kraft oli näillä näkymin tämän hetken valossa Ykkösen toiseksi rikkain tai kolmanneksi rikkain seura ja jaetusti FC Jokereiden mahdollisten erittäin kovien supistustenkin myötä jopa ehkä rikkain Ykkösen seura yhdessä FC TPS:n kanssa.

FC Kuusankoski: Yleisbudjetti oli 3,6 miljoonaa markkaa tai 600 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 2,4 miljoonaa markkaa tai 400 000 euroa.

FC Korsholm: Yleisbudjetti oli 2,7 miljoonaa markkaa tai 450 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 1,74 miljoonaa markkaa tai 290 000 euroa. Ennen kautta ja aiempien huhupuheiden valossa pidin FC Korsholmia markoissa määritellen alle miljoonaseuran tasoisena joukkueena ja paljon vähäisemmälläkin budjetilla liikkeellä olleena seurana.

Sittemmin jo vuonna 2002 oli kyllä jo seuralla rahaa kun Mustasaaressa innostuttiin tukemaan joukkuetta taas jälleen kerran pitkälti nopean Veikkausliigan nousun toivossa ja sen ollessa tulematta alkoivat sitten supistukset ja rajummat sellaiset sitten sarjatason vaihtuessa lopullisesti Kakkoseen vuodeksi 2004 kun vuodeksi 2003 saatiin vielä jäädä mullistusten vuoksi Ykköseen.

RoPS: Yleisbudjetti oli 2,5 miljoonaa markkaa tai 417 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 1,9 miljoonaa markkaa tai 317 000 euroa.

Tervarit: Yleisbudjetti 1,8 miljoonaa markkaa tai 300 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 900 000 markkaa tai 150 000 euroa. Tervareista puhuttuna tosin on huomioitava, että nuo ovat ihan ylärajoja koska seura alkoi taloudellisesti puhuttaessa luhistua.

Lisäksi vuoden aikana molempia budjetteja täydenneltiin kirjanpidon ulkopuolelta käsin pahimmillaan rikollisin keinoin jolloin Tervareiden asema on heti FC Jokereiden epäselvyyksien jälkeen valitettavin tilanne niistä seuroista joista voi jo jotain lukuja laittaa.

Tervareilla on siten voinut olla todellisuudessa huomattavasti tuota mainitsemaani pienempikin yleisbudjetti puhumattakaan sitten pelaajabudjetista, mutta tässä vaiheessa se on merkitty näin.

TP-47: Yleisbudjetti oli 1,2 miljoonaa markkaa tai 200 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 600 000 markkaa tai 100 000 euroa.

FC Viikingit: Yleisbudjetti oli 1,080 miljoona markkaa tai 180 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 700 000 markkaa tai 117 000 euroa.

TP-Seinäjoki: Yleisbudjetti oli ainakin miljoona markkaa tai 170 000 euroa ja pelaajabudjetti oli ainakin 500 000 markkaa tai 85 000 euroa ja TP-Seinäjoki oli ennen kautta nk. Köyhin Miljoonaseura eikä sen maksimimäärätkään olleet kuin aivan enintään yleisbudjetiltaan 1,5-2 miljoonaa markkaa  aikaisempien vuosien eli vuosien 1999-2001 useiden miljoonien markkojen yleisbudjetteihin nähden eli euroissa 250 000-340 000 euroa ja pelaajabudjeteiltaan 750 000-miljoona markkaa eli 125 000-170 000 euroa jolloin nk. Tiikeritiimillä ei ollut juurikaan hymyilemistä kun muutenkin tiputtiin kauden päätteeksi ja vuodeksi 2003 Kakkoseen.

Hieman vielä liukuvien budjettilukujen valossa se voi olla muutamaa seuraavaa yllä olevaa seuraa huomioimatta niitä pienemmällä tai suuremmalla taloudellisella budjetilla liikkeellä ollut seura olemalla enintään Tervareita rikkaampi, mutta RoPS:sia jo köyhempi seura.

GBK: Yleisbudjetti oli 900 000 markkaa tai 150 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 450 000 markkaa tai 75 000 euroa.

Rakuunat: Yleisbudjetti oli 630 000 markkaa tai 105 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 300 000 markkaa tai 50 000 euroa.

PP-70: Yleisbudjetti oli 450 000 markkaa tai 75 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 210 000 markkaa tai 35 000 euroa.

VG-62: Yleisbudjetti oli 450 000 markkaa tai 75 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 210 000 markkaa tai 35 000 euroa.

Tässä vaiheessa ilman muita todisteita PP-70 ja VG-62 olivat vuonna 2002 Ykkösen köyhimmät seurat yhteisen jaetusti.

Toisaalta listasta puuttuu vielä tässä vaiheessa vuoden 2001 Kakkosen miljoonaseuroista köyhimmän eli FC KooTeePeen tilanne juurikin vuoden 2002 Ykkösessä.

FC Hongan tilanne Ykkösessä vuonna 2002 kun kerta kaikkiaan euroajan ensimmäistä yleisbudjettia tai pelaajabudjettia ei ole löytynyt on myös epäselvä.

Vaikka tilanne tietenkään jo vuoden 2001 Ykkösessä oli jo FC Hongalle alle miljoonaseuran luokkaa olemista jolloin todennäköisesti FC Hongalla ei mikään iso yleisbudjetti tai pelaajabudjetti ole ollut vuonna 2002 Ykkösessä.

HIFK:n/FC HIFK:n tilanne taloudelliseen sekasortoon vajonneena ja varmasti miljoonaseuran asemansa vuosiin 1999-2001 verraten menettäneenä henkii näillä näkymin vain täyteen konkurssiin luhistumista mallia Tervarit enemmän kuin mitenkään erityisen varakkaan seuran asemaa.

Viimeinen kysymysmerkki on vielä tietenkin vuoden 1997 Ykkösen nk. Pyhän Hengen Seura taloudellisesti eli IF Gnistan vuonna 2002 samassa sarjassa josta tietoja ei myöskään ole löytynyt vertailuun oikeastaan mistään.

Tosin olen kyllä kuullut myös siitä, että kyllä IF Gnistanilla oli selvästi kiinteämpi ja taloudellisesti vakaampi tilanne vuonna 2002 kuin mitä vuonna 1997 Ykkösessä oli jolloin sillä kai on ollut enemmän varoja vetää kausi läpi kuin PP-70:llä tai VG-62:lla.

Muutoin FC Jokereiden tietoja kun löytyisi oikein tarkasti jostakin ilman noita erinäisiä taloudellisia epäselvyyksiä ja kunhan pienet ongelmat TP-Seinäjoenkin ja Tervareiden kanssa saisi selväksi niin vielä markka-ajan viimeisen vuoden ja euroajan ensimmäisen vuoden Ykkösen kauden saisi pakettiin kunnolla.

Vanhemmalla Futisforumilla oli varmaankin näiden seurojen tilanteita eritelty paljon tarkemmin, mutta valitettavasti kyseisen sivun hävittyä historian lehdille tilanne on tietenkin nykyään vaikeampi.
Huolestunut lajiniilo

Poissa Poissa


Vastaus #426 : 30.10.2019 klo 09:17:29

Tämä matsku on käyty läpi ja lukemia on kerätty exceliin forumistiveljen kanssa. Lisäksi talouslukuja poimittu myös lehdistä talteen. Tulemme varmaan jossain vaiheessa julki näiden kanssa.
Onko Piippu-Virtasen lutuurityöstä koostettu jo jotain? Olisi mielenkiintoista nähdä graafinen esitys missä nyt mennään, koska eikös tässä olla uuden ajan alussa Suomifutiskiiman myötä?
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #427 : 09.11.2019 klo 22:15:28

KTP vuonna 1996 oli nousujohteisen luotettavaksi ja myös tulevaisuuden varakkaimmiksi katsottu joukkue Ykkösessä.

Tosin KTP ei ihan ollut myöskään kuitenkaan miljoonaseuran asemasta huolimatta mikään useiden miljoonien markkojen seura vaan valitettavasti juurikin sitä juurikin miljoonan markan pinnassa ollut joukkue.

KTP:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti odotuksiani vasten osoittautui vuonna 1996 itse asiassa suuremmaksikin kuin vuonna 1997 kun oli tietysti miljoonaseuran asemakin.

KTP tosin on saattanut olla vielä paljon varakkaampikin vuonna 1995 Ykkösessä kun tuolloin on puhuttu ainakin isommista rahoista mitä joukkueessa pyöriteltiin kauteen 1996 verrattuna.

Harmittavasti KTP:n vuoden 1995 Ykkösen yleisbudjettia tai pelaajabudjettia ei löytynyt, mutta asema ainakin puhuu isomman miljoonaseuran asemasta kuin vuonna 1996.

KTP:n osalta harmillista oli myös se seikka, että ainakin 100 000 markkaa jäi sponsoreilta saamatta bonuksina kun ei noustu Veikkausliigan Karsintaan tai tietenkin kun useampi satatuhatta markkaa jäi saamatta sponsoreiden nousubonuksia mahdollisen Veikkausliigan nousun myötä vuodeksi 1997.

Tosin Ykkösessä oli vuonna 1996 harmillista tosiaan se, että vain lohkovoittajat saivat nousta Veikkausliigan Karsintaan siinä missä vuonna 1995 pääsi vielä myös toisella sijalla.

Itse pelaajiltakin jäi näillä näkymin saamatta sen 100 000 markkaa enemmänkin kauteen kun pelaajabudjetti liukui näillä näkymin olleiden leikkausten myötä 400 000-600 000 markan paikkeilla ennen vuotta.

Tuo 600 000 markkaa kattosummana kaiketi olisi pitänyt sisällään jo mahdolliset mestaruusbonukset koska sponsoreiden mahdollisten bonuksien myötä erinäiset muut nousurahat kuten vaikka tuo mainittu menetetty 100 000 markkaa nyt ainakin oli kaiketi sidottu juurikin menestyksiin, joidenkin vähemmän kauteen ansainneiden pelaajien tukemiseen tai juurikin seuran tulevaisuuden rahastoon hätätilanteita varten pelaajille tai kenties myös tuolloin ikävien puheiden mukaan taas seurapomojen virkistykseen.

KTP:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti vuonna 1996 näyttivät kuitenkin tältä Ykkösessä:

KTP Ykkösessä 1996

Yleisbudjetti: Miljoona markkaa

Pelaajabudjetti: 500 000 markkaa (Alun perin oli mitä tahansa 400 000-600 000 markan väliltä ja tosiaan ainakin 100 000 markkaa pelaajabudjetista jäi saamatta kauden ajalta ja kun puhuttiin myös pelaajien jäämisestä alle vuoden 1995 tason niin KTP:n pelaajat saivat ainakin näillä näkymin alustavasti Ykkösessä vuonna 1995 600 000 markkaa elleivät ihan reilustikin paljon enemmän sinä vuonna kun ainakin tilanne näyttäisi sellaiselta tällä hetkellä.)

KTP:n jalkapallopuolta voisi kehua hyväksikin, mutta vuonna 1996 se siltikin jäi koripallopuolen varjoon kun pelkästään osalta kautta tuli helpostikin 100 000 markkaa jo pelkästään aina tiettyyn kauden vaiheeseen sinne pääsystä ja muissakin kauden eri vaiheissa koripallopuolelle riitti paljon enemmän tukimarkkoja ja palkintorahojen bonuksia kuin jalkapallopuolelle.

Lisäksi kiintoisana puolena KTP:tä haukuttiin Ykkösen FC Honkaan nähden vuonna 1996 keppikerjäläiseksi ajoittain mistä sitten tulee lisää seuraavassa viestissä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #428 : 09.11.2019 klo 22:39:19

FC Honka tosiaan näillä näkymin on ollut vuonna 1996 Ykkösen yksi rikkaimpia joukkueita ainakin alustavasti vaikkakin harmittavasti tarkkaa yleisbudjettia tai puhumattakaan sitten pelaajabudjettia ei selvinnyt.

Toisaalta periaatteessa yksi Ykköseen myös noussut kilpaileva seura eli KTP oli muka keppikerjäläinen FC Honkaan verrattuna ainakin ennen kautta olleissa puheissa.

Puheet alkoivat pitkälti siitä kun muun muassa vuonna 1996 FC Honka pystyi helpostikin hankkimaan itselleen 800 000 markkaa maksaneen nk. Klubitalon itselleen josta suoraan välittömästi 300 000 markkaa kustantaen ja loput erittäin isoissa maksuerissä kauden mittaan loppuhinnan ollessa 500 000 markkaa.

Silloin voitiin puhua erittäin isosta seurasta ainakin periaatteessa sarjatasollaan.

FC Hongan suurten rahojen takana nähtiin toisinaan itse HJK:n kanssa ollut farmisopimuskin, mutta toisinaan FC Hongalta myös kuultiin vuoden 1996 mittaan puheita sopimuksen merkityksen vähäisyydestäkin.

FC Hongalla sanottiin olleen jo vuonna 1995 Kakkosessakin yksi sarjan isoimpia yleisbudjetteja mikä ainakin puhuu suurimmillaan helposti miljoonaluokan yleisbudjetista markkatasolla vaikka ei nyt mistään ihan PK-35-tason rahavyörystä sentään näillä näkymin.

FC Hongan parhaimpienkin sopimustukijoiden sanottiin olevan valmiit maksamaan jalkapallopuolelle ainakin 1,5 miljoonaa markkaa ja summa menestysbonuksineen olisi noussut 20 % tulevina vuosina tai vuonna 1996 Veikkausliigan Karsintaan pääsystä ja 33 % mikäli FC Honga nousisi vuodeksi 1997 tai siitä eteenpäin olleina silloisina lähivuosina Veikkausliigaan.

Toisaalta heti parhaimpien sopimustukijoiden jälkeen taso alkoi tippua tukimarkoissa ihan FC Hongallakin kun toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi parhaimmat tukijat aikoivat maksaa enintään viidenneksen tuosta parhaimpien tukijoiden 1,5 miljoonasta markasta eikä lisätukea olisi tippunut ennen kuin vasta Veikkausliigassa pelatesssa.

Lopuilla FC Hongan tukijoilla tukisummat olivat jo 5 % luokkaa tuosta 1,5 miljoonan markan summasta ihan parhaimpien tukijoiden tai tukijan jälkeen kaudella ainakin Ykkösessä vuonna 1996 eikä vuodeksi 1997 tai muulloinkaan jopa Veikkausliigasta pelaamisesta puhuttaessa olisi silloin nostanut tukisummia.

Pelaajillekin sanottiin olleen luvassa erittäin isoja palkkasummia vuodeksi 1996 Ykkösen tasolle, mutta toisaalta taas osittain taas joidenkin mielestä ne olivat paljon korkeampaan menestykseen tai mahdollisiin mestaruusbonuksiin sidottuja ja enemmän tietysti odotettiin vasta vuodeksi 1997 tai sitä myöhemmin silloisille lähivuosille Veikkausliigassa pelaajabudjetin kasvua FC Hongassa.

FC Hongalla sanottiin olevan vuosien 1995-1996 koripallon tasolla yleisbudjetit tai pelaajabudjetit jalkapallonkin puolella kun enemmän ainakin sanottiin maksettavan Ykkösessä sen pelaajille kuin mitä maksettiin KTP:ssä, mutta mene ja tiedä sitten siitä ennen kuin tarkempaa tietoa löytyy asiaan!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #429 : 09.11.2019 klo 23:14:53

Vuonna 1977 HIFK:n jalkapallon sanottiin olleen omana aikanaan yksiä varakkaimpia Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan joukkueita.

HIFK saattoi olla myös varakkainkin Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa vuonna 1977 yleensäkin.

Sen yleisbudjettia ei harmittavasti tullut selville, mutta jos sillä on ollut useampi 15 000 markan pelaaja riveissään ja pelaajabudjetin kerrottiin huonoimmassakin tapauksessa olleen ainakin 75 000 markkaa vähintäänkin kaudelle niin lopullinen pelaajabudjetti on varmaankin ollut vielä paljon, paljon suurempi kaudelle.

Mikä kertoo ainakin jo siitä, että aiemmin jonkinlaiseksi ainutkertaisen varakkaaksi Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan tasolla luulemani 1970-luvun lopun tai 1980-luvun alun seura eli Rovaniemen Reipas ei välttämättä ollut ihan niin ainutkertaisen varakas oman aikansa sarjatasollaan.

Vaikka silloin siellä tosin maksettiin jo ihan pelkästään kaikkein aikojen kovimpana sarjatason peruspalkkiona tuo 15 000 markkaa ja jota olen tosiaan aiemmin käsitellytkin.

Itse asiassa tuo 15 000 markkaa olisi tuohon aikaan kelvannut monelle pelaajalle vuonna 1977 myös Jalkapallon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tai ihan jopa jo Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan puolella.

Toki ei ehkä ihan juuri ja juuri miljoonatason markkahanat aukaisseen HJK:n tai mahdollisesti Hakankaan riveissä, mutta pienemmissä seuroissa etenkin ja kyllä varmaankin monen keskikastin seurassa silloin.

Maajoukkuepuolella tuo 15 000 markkaa ei ehkä olisi ollut kaikkine mahdollisine muiden etujen osalta kaikkiaan sen ajan Suomen jalkapalloilussa nyt ihan niin paljon rahaa, mutta toki silti melko paljon kuitenkin.

Etenkin kun maajoukkueessakin alkoi 1970-luvun lopulla rahakysymys nousta ihan ensimmäiseksi kunnolla pöydälle ja palkkapuoli oli myös avautunutkin ihan maajoukkueesta puhuttaessa kaiketi ihan ensin kaikki tilanteet huomioiden.

Tosin maajoukkueellakaan ansiotasot eivät olleet ihan alun rahakkuuden jälkeen oikeassa suunnassa vaan laahanneet perässä jopa maksettavaan maksukykyyn nähden.

Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan ja muun muassa silloisen Jääpallon SM-Sarjan osalta yhtenevää oli tuo 15 000 markan palkkasumma.

Ikävä kyllä vuoden 1977 aikaankin suomalaisessa jalkapallossa oli verratenkin helppoa ansaita tuo summa kauteen toisin kuin jääpallossa.

Siltikin Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan ansiotasojen sanottiin olevan yllättävänkin samaa luokkaa tai vain jonkin verran enintään paremmat kuin jääpallossa etenkin huippuseurojen ulkopuolella normaalimman pelitason ansiotasosta puhuttaessa seurojen suhteen.

Ja toki merkittävä ero Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan verrattuna oli se vuonna 1977 Jääpallon SM-Sarjassa, että tuo 15 000 markkaa Jääpallon SM-Sarjassa on tietäkseeni ollut jonkun HIFK:n tai Porvoon Akilleksen pelaajan saama koko sarjan kovin palkka koko vuodelta.

Esimerkiksi 10 000 markan pelaajiakaan ei tainnut olla sarjassa kuin pari kappaletta WP-35:n riveissä, Veiterällä oli yksi 7000 markan pelaaja ja Vastuksella oli yksi 6000 markan pelaaja näin esimerkkeinä.

Mikä tahansa yli 6000 markkaa ansaitseva sen ajan jääpallopelaaja oli jo kova palkkamies.

OLS:llä oli tietysti riveissään vähän enemmän palkkaa saavia pelaajia, mutta ei heidänkään palkkansa pyörineet kuin 5000 markan paikkeilla pelaajaa kohti enintään ja usein puhuttiin tonneista tai jopa vain satasista kauteen.

Ja sitten oli tietysti 70 000 markan yleisbudjetilla kauteen pelannut Botnia jolla ei ollut varaa maksaa pelaajilleen edes kulukorvauksia ja mikäli oli niin ne otettaisiin maksuun vain poikkeustapauksessa kuten mestaruuden koittaessa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #430 : 11.11.2019 klo 16:22:36

Viime vuoden Ykkösen yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja varten yritin vielä katsoa aiemmin lähinnä osin pintapuolisesti katsomani ruotsinkielisen rannikon alueen lehtiä.

Valitettavasti niidenkin osalta tiedot olivat erittäin epävarmoja ja vajavaisia mikä tekee varmaan viime vuodesta osin tämän vuodenkin osalta varmaankin vaikeimman yleisbudjettien ja pelaajabudjettien osalta löydettävän kauden moneen vuoteen tai jopa enemmän kuin vuosikymmeneen/vuosikymmeniin.

Varsinkin kun tarkkoja lukuja ei suostuttu sanomaan ja välillä lukuja yritettiin mitä ilmeisimmin upottaa oletettaviin liikevaihtoihinkin mitkä kyllä vääristivät lopullisia lukuja.

Ihan vähän enemmän asiaa löytyi KPV:n ja FF Jaron jutuista, mutta ei paljon muuta kuin mainintana niistä niiden olemisesta sarjan rikkaimpia ellei rikkaimmat seurat ja välillä oli taas kehuja niiden olemisesta miljoonaseurojakin.

Tosin KPV pelasi tänä vuonna Veikkausliigassa ja sen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti taisi nyt kuitenkin olla viime vuotta ja Ykköstä verratessa samaa luokkaa eikä mikään erityisemmin kielinyt jostain suurluokan summista.

Mikäli tuon laittaa oletuksena niin silloin puhutaan 800 000 eurosta yleisbudjettina ja 500 000 eurosta pelaajabudjettina.

Mikä tarkoittaisi FF Jaron olemista ainoa Ykkösen miljoonaseura myös viime vuonna mikäli sekään todella oli.

Kun muussa tapauksessa KPV:n touhu olisi hieman erikoisen tragikoomista, että Ykkösessä oltaisiin miljoonaseura ja sitten Veikkausliigaan noustessa vaan supistettaisiin yleisbudjettia ja puuhailtaisiin mitä puuhailtaisiin.

FF Jaron jutuista puhuttaessa hehkutettiin Jaro Magazinea ja siinä olleen huomattavasti enemmän myös budjetillista asiaa Ykkösen joukkueista, mutta mene ja tiedä sitten siitäkään.

Muista seuroista puhuttuna FC Hakan ja HIFK:n asiat olivat aika lailla tarkkojen tietojen varalta tarkkoja aiemmin kerrotustikin lähtökohtaisesti.

Tosin HIFK liioitteli yleisbudjettinsa huomattavasti pienemmäksi julkisuuteen kuin mitä todellisuudessa oli Ykkösessä vuonna 2018 ja liioittelu paljastui tietenkin tämän vuoden maaliskuussa kun Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulivat ilmi. Sen korjaankin Ykkösen vuoden 2018 viestiin pikaisena päivityksenä heti tämän jälkeen.

AC Oulun tiedot pitivät paikkansa kaikin puolin kuten aiemminkin kerrottuna, mutta FC KTP:llä hehkutettiin olleen heti KPV:n ja FF Jaron jälkeen muka suurimpia yleisbudjetteja sarjassa ja pelaajabudjetti oli välillä kolmanneksi tai neljänneksi korkein sarjassa.

Ristiriitaisuutta lisää tosin väitteiltään myös se, että välillä pelaajabudjetin mainittiin FC KTP:llä olleen yllättävän vaatimaton yleisbudjetin kokoon nähden.

Heti näiden seurojen ulkopuolelta ei tosin kerrottu käytännössä mitään.

Tosin OPS:n sanottiin menettäneen paljon rahaa muka Ykkösen lisenssin hakemiseen nousua varten ja sen olemista pitkästä aikaa erittäin isolla yleisbudjetilla liikkeellä Kakkosessa.

GBK:n osalta Kakkosessa sitä hehkutettiin Kakkosen 'KPV:ksi' ja 'FF Jaroksi' lainausmerkeissä, mutta tiedä sitten ihan oikeista oman sarjatason jättiluokan yleisbudjeteista tai pelaajabudjeteista.

Tai muka GBK:n olemisesta Kakkosen rikkain seura.

Viimeinen ja oikeastaan ainoa kiintoisa asia oli joidenkin Nelosen seurojen yleisbudjettien selviäminen kun jostain kumman syystä välillä tunnuttiin keskittyvän niihin viime keväänä varsin paljon ruotsinkielisen rannikon alueen lehdissä.

IK Myranilla ainakin oli tosi pieni yleisbudjetti ja samoin muutamalla muullakin seuralla.

Välillä Nelosen seurojen yleisbudjettien kerrottiin olleen suurin piirtein vähän sitä isojen sarjojen seurojen eli Ykkösen ja Kakkosen seurojen kenttävuokrien ja muiden matkakustannusten luokkaa vuoteen.

Eli siinä tapauksessa puhutaan 10 000-15 000 euron ja korkeintaan jonnekin 25 000 euron seuduille menemisestä ainakin rannikon ruotsinkielisellä alueella.

Valitettavasti muutamasta Nelosen seurojen yleisbudjettien selviämisestä ei kuitenkaan ole hyötyä viime vuoden Ykkösen yleisbudjettien osalta joten niiden vertailu ei ainakaan ilman todella merkittäviä lisätietoja jotain muuta kautta taida toteutua laitettavaksi vertailuun tai sitten ne olisivat liian ristiriitaisia.

Tämän vuoden Ykkösessä taisi olla niin, että FF Jaro saattoi olla ainoa miljoonaseura yleisbudjetiltaan eikä välttämättä ollut sekään kun jotenkin tuntuu sielläkin jonkin asteen säästökuuri jatkuneen siinä missä AC Oulu pisti vähän enemmän rahaa eli 50 000 euroa enemmän peliin ainakin pelaajabudjetin puolelle.
« Viimeksi muokattu: 11.11.2019 klo 16:52:27 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #431 : 12.11.2019 klo 23:05:08

Mikkelin Palloilijoiden eli MP:n yleisbudjetteja joiltakin vuosilta tulee seuraavaksi tässä kun vuoden 2007 yleisbudjetti Kakkosesta tietenkin täydentyy mukaan joukkoon:

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2003: 140 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2004: 150 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2005: 165 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2006: 155 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2007: 110 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2009: 170 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2010: 220 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #432 : 13.11.2019 klo 01:27:57

Klubi 04 HJK:n tunnettuna farmiseurana on kieltämättä ollut ajoittain vaikeaa budjetillisesti löytää asemaltaan kun välillä sen on väitetty olevan erittäin pientä luokkaa ja välillä erittäin suurta luokkaa.

15 vuotta on jo tämä seura tosiaan ollut enemmän tai vähemmän omalla tavallaan merkittävä seura.

Klubi 04:ssä erikoista on näillä näkymin ollut se, että melkein aina viime vuoden Ykköstä huomioimatta kenties se on aina pelannut yllättävänkin pienellä yleisbudjetilla tai pelaajabudjetilla sitä sarjaa.

Kakkosessa sillä on suurin piirtein pysynyt budjettitaso samana joskin muutama merkittävä poikkeus on ollut historian saatossa ihan 2000-luvun lopussa ja 2010-luvun alussa jolloin oli kuulemma sarjatasolle merkittävä yleisbudjetti ja pelaajabudjetti.

Viime vuoden Ykkösen aikaan ja sikäli kun mahdolliset hajanaiset rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien puheet paikkansa pitävät niin viime vuoden Ykkösen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat olleet ennätyskelpoisia seurassa.

Lisäksi niissä on kerrottu Klubi 04:n yleisbudjetin ja jopa ihan pelaajabudjetinkin hivuttautuneen jo ihan Kakkosen vuosinakin mitä ilmeisimmin kustannustason tai jonkun muun syyn takia koko ajan lähemmäksi Ykkösen tasoa huolimatta tosiaan Kakkosessa pelaamisesta.

Viime vuoden yleisbudjetilla ja pelaajabudjetilla olisi myös noissa puheissa valmistauduttu viettämään tämän vuoden juhlavuotta ja muutoinkin valmistamaan joukkuetta nimenomaan Ykkösen tasolle.

Tämänkin vuoden oloissa on kuulemma pelattu erittäin korkealla yleisbudjetilla tai jopa pelaajabudjetillakin sarjatasolleen jolla on Kakkosessa enemmän merkitystä kuin Ykkösessä.

Rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien ja viime vuonna Hufvudstadsbladetin hajanaisissa lehdissä pitkin vuotta arvioitiin Klubi 04:llä olevan tosiaan yllättävänkin iso yleisbudjetti nyt täsmennettynä, mutta mikäli yleisbudjetti olisi ollut ihan isokin niin pelaajabudjetti olisi ollut edelleen lähtökohtaisesti sarjan pienin.

Mitä nyt välillä JJK:lla tietysti FC KTP:n tapaan oli erittäin kova säästökuuri, mutta jotenkin ne ihan ylärajat tuntuivat pelaajabudjetissa Klubi 04:llä olevan sidoksissa kai sarjamestaruuteen ja Veikkausliigan nousuun mikäli se ylipäänsä edes kykenee nousemaan reservijoukkueena.

Yläraja pelaajabudjetissa tietääkseni oli niinkin suuri kuin 150 000 euroa, mutta tietenkin se on ollut käytännössä sitä pienempi.

Ellei tosiaan muuta ilmene niin näillä näkymin Klubi 04:llä oli Ykkösen viime vuodesta yleisesti ottaen tarkkojen ruotsinkielisten tietojen pitäessä paikkansa sarjan kolmanneksi pienin yleisbudjetti nyt todennäköisesti juurikin seuran juhlakuntoa silmällä pidetyn tämän vuoden mahdollista Ykkösessä pelaamista varten jolloin se olisi nyt ollut 250 000 euroa jolloin JJK:lla ja EIF:llä on ollut pienempi yleisbudjetti.

Pelaajabudjetti on ollut nousussa tietenkin viime vuodet Kakkosessa joka on jo jättänyt jälkeensä ihan siinäkin sarjassa jo vuosien 2006-2007 ja 2009-2010 Ykkösen pelaajabudjetit mikä tarkoittaa toisin sanoen niiden olemista luokkaa 35 000-60 000 euroa Kakkosessa.

Siten ainakaan ihan alaraja pelaajabudjeteissa eli 30 000 euroa ei kyllä ole pitämässä paikkaansa.

Viime vuoden Ykkösessä ainakin lähtökohtaisesti pelaajabudjetti oli itse asiassa muuten jo enemmän kuin tämän vuoden Ykkösen nousijoilla.

Siten Klubi 04:llä on ollut pienin varmuudella suoraan ollut pelaajabudjetti ilman mitään sidonnaisuuksia muihin budjetillisiin asioihin nähden 65 000 eurolla.

Todennäköisesti on ollut vielä jonkin verran enemmän, mutta ei aivan liian paljoa enempää kun tosiaan nuo 100 000-150 000 euron pelaajabudjetit alkavat olla varmaankin sidoksissa jo muihinkin juttuihin eikä edes juhlakaudestakaan huolimatta ainakaan ennakkopuheissa tai myöhemminkään kaudella painotettu mitään kulutusjuhlia seurassa ainakaan pelaajabudjetillisella puolella.

Näillä näkymin laitan tuohon tämän aihealueen kuutososiolla sijaitsevalle viime vuoden Ykkösen seurojen budjettitilanteeseen Klubi 04:n tilanteen korjausta muutoksineen ja yleisbudjetin ja pelaajabudjettien rajamuutoksia sillä pienimmilläänkin kyllä Klubi 04:llä vaikuttaisi näin juhlakauden nimissäkin olleen jo ihan suurempikin yleisbudjetti viime vuonnakin kuin vain muka niinkin vähän kuin 80 000 euroa.

Eli toisin sanoen 200 000-250 000 euroa on ollut yleisbudjetti.

Laitan nuo korjaukset ja päivitykset heti tämän viestin jälkeen.
« Viimeksi muokattu: 13.11.2019 klo 02:45:13 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #433 : 14.11.2019 klo 00:04:10

Viime aikojen ja viime päivien ja yleensäkin paljon kaikkiaan tehtyjen uudelleen tarkastusten jälkeen rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien tai Hufvudstadsbladetin selailujen jälkeen viime vuoden Ykkösen yleisbudjettien ja pelaajabudjettien tilanne alkaa saada askeleen kohti ratkaisevaa loppuhuipennusta.

Aivan täysin vieläkään asiat eivät ole ratkenneet, mutta nyt ne alkavat olla jo oikeastaan erittäin lähellä kaikkia vaikeuksiaan vasten.

Erityisesti asiaa helpotti FC KTP:n tilanne ja sen selviäminen ainakin taas huomattavasti aiempaa selkeämmäksi.

FC KTP:n tilanne on ollut toden totta erikoinen ja osan erikoisuudesta viime vuonna selittänee suurilta osin oletettu Kakkosessa pelaaminen Ykkösen sijaan.

Lisäksi mitä nyt olen lukenut myös uudelleen Hufvudstadbladetin tai Kymen Sanomien juttuja pitkin viime vuotta siellä täällä hajallaan olevista jutuista niin niiden mukaan FC KTP:n tilanne on ollut jälleen tuttuun perinteiseen tapaan melko lailla samaa luokkaa kuin koripallon puolen KTP:lläkin.

Siten ihan alimmat yleisbudjetit pelaajabudjeteista nyt sitten puhumattakaan lienevät olleet vain Kakkosen tason vastaavia ja ei ne vähän korkeammatkaan ole tainneet olla muuta kuin jotain budjetillista vähättelyä ja tuhkan päälle heittoa ainakin näillä näkymin mitä noita on nyt tullut uudelleen luettua.

Etenkin kun jopa Kakkoseen jäädessäkin FC KTP:llä olisi ollut sarjatasolleen nousussa olleet pelaajabudjetit ja yleisbudjetit ja kun kerran parin vuoden takaista enemmän Kakkoseen jäädessäkin olisi maksettu niin tuolloin viime vuonna se olisi tarkoittanut jo 150 000 euroa.

FC KTP:llä tosiaan oli koripallopuoleen nähden melko samoissa kantimissa olleet yleisbudjetit tai verraten vähän niitä korkeammat jolloin on kilpailtu enemmän kyllä AC Oulun kanssa noista yleisbudjeteista puhuttaessa.

Tosin koripallopuolen KTP:n nähden FC KTP:ssä tosin maksetaan ja on maksettu selvästi enemmän palkkaa mikä sekään ei ihan aina ole ollut KTP:ssä selviö sen historian aikana.

Tänä vuonna on FC KTP:ssä maksettu jopa viime vuoteen nähden enemmän ja kilpailtu jo sarjan eniten maksaneimman Ykkösen seuran asemasta tai oltu lähempänä.

Tiedä sitten, että onko esimerkiksi aiempi Kymen Sanomien 712 000 euron yleisbudjetti viime vuoden Ykköseen sitten sisältänyt jo myös valmentajapalkankin?

Tai ollut vain joku ihan alustava kattosumma seuralle kuten muutamalla Ykkösen muullakin seuralla oli?

Koska kaikkiaan FC KTP:n tämän hetken tiedon pohjalta viime vuonna Ykkösessä oli tuota pienempi yleisbudjetti kaikkiaan ja ei tänä vuonnakaan kasvusta huolimatta ole noin korkea ollut ainakaan näillä näkymin.

Tuo 712 000 euroa tosin on voinut olla myös se ihan alin mahdollinen summa millä ollaan haluttu nousta Veikkausliigaan koska FC KTP kuului alimpaan mahdolliseen nk. Miljoonakerhoon niistä Ykkösen joukkueista niin tänä kuin viime vuonnakin joilla olisi ollut siis mahdollista ylipäänsä kerätä tarpeen tullen Veikkausliigaan nousemista varten juurikin enintään noin miljoona euroa.

Pelaajabudjettikin tosiaan on ollut alarajaltaan tuntuvasti suurempi kuin tosiaan joku 100 000 euron summa mikä lienee ollut tarkoitettu pikemminkin Kakkoseen jäämistä varten.

Tosin liian suuri se ei ollut vielä ainakaan viime vuonna vaan enemmänkin tasoa FC Haka ja vasta tänä vuonna on sitten taas panostettu.

Siten ainakin alarajat tulevat suurenemaan ja ylärajat pienenemään koska ei FC KTP noita ihan ylärajan summia aikonut kai maksaa muuta kuin vain joko noustessaan Veikkausliigaan tai mahdollisina Ykkösen mestaruusbonuksina vähän samaan tapaan kuin mitä Klubi 04 suunnitteli pelaajilleen maksaa viime vuonna mikäli sarjanousu ylipäänsä oli farmiseuralle mahdollistakaan.

Eli toisin sanoen ne aiemmin FC KTP:n luulemani palkalliset ylärajat eli 300 000-336 000 euroa lienevät olleet vain niin suuret pelaajille mikäli olisi tosiaan noustu Veikkausliigaan tai ollut muutoin jotain mestaruusbonuksia viime vuonna koska tänä vuonna ollaan vasta lähempänä tuota laittamaani palkallista ylärajaa eikä niiden yli olla kai menty vieläkään tai edes saavuttu niihin.

Muina täsmennyksinä viime ajoilta olen saanut selville, että FF Jarolla on hieman tosiaan heikentynyt mahdollisesti yleisbudjetti tälläkin kaudella hieman lisää Ykkösessä jolloin tänä vuonna se ei välttämättä ollut enää miljoonaseura tai oli sitä enää erittäin pienellä todennäköisyydellä.

Viime vuonna tilanne Ykkösessä oli parempi joskin yleisbudjetin raja jää vielä valitettavasti hieman hämärän peittoon mikä tarkoittaa sitä 800 000-miljoonaa euroa ja ehkä ainoana miljoonaseurana olemista Ykkösessä.

Pelaajabudjetti sen sijaan oli jo pienempi kuin mitä KPV:llä oli jo viime vuonna ihan muutostenkin jälkeen ja varsinkin tosiaan jo aiemmin täsmennettyjen KPV:n muutosten jälkeen.

Tänä vuonna olikin pelaajabudjetti FF Jarolla näillä näkymin verraten reilustikin pienempi.

Ei liian pieni, mutta verraten pieni kuitenkin mihin palaan mahdollisesti tämän kauden Ykkösen yleisbudjettien ja pelaajabudjettien niin selvitessä tarkalleen.

FF Jaro on kuitenkin ollut ainoa lähes tai jo miljoonatason joukkue Ykkösessä TPS:n ohella tänä vuonna, mutta selvästi vähemmän on kenties näillä näkymin maksettu.

Siten TPS on ollut ainoa joukkue jolla tosiaan on ollut se Ykkösen palkallisen puolen huippuraja eli 300 000 euroa tai yli käytössään pelaajabudjettipuolella ja koska on vain vähän vähemmän maksettu kuin Veikkausliigassa niin TPS:llä itse asiassa on varsinkin Jaron leikkaukset muistaen pelaajabudjettipuolella jopa jo aika isokin etumatka muihin nähden.

AC Kajaanilla vuorostaan pelaajabudjetti on vieläkin epäselvä, mutta jos tänä vuonna on ollut 250 000 euroa niin viime vuonna Ykkösen pelaajabudjetti on ollut sitten vähän suurempi.

Ei tosin enää ole paljon ja mitä olen ymmärtänyt oikein niin tarkennettujen ruotsinkielisten alueen lehtien tietojen valossa AC Kajaanilla on ollut viime vuonnakin Ykkösessä leikkauksia joihin nähden alaraja on todennäköisempi kuin yläraja jolloin pelaajabudjetti olisi ollut tuo 260 000 euroa ilman ihmeitä ja ylärajat ovat taas olleet joko mestaruusbonuksia tai muita kuluja mahdollisesti seuran ulkomaalaispelaajien asianhoitoon.

Tämän kaiken valossa alkaa näyttää siltä, että vain JJK:n ja Klubi 04:n tilanne ovat enää verraten vaikeasti epäselvät.

Näistä etenkin lohduton JJK:n tilanne.

Sielläkin tosiaan viime vuonna Ykkösessä tunnuttiin ainakin maksettavan palkkaa pelaajille hirvittävistä leikkauksista huolimatta ja Kakkoseenkin vielä tippuessakin tunnuttiin pelaajille maksettavan palkkaa.

Tosin pelaajabudjetti olisi ollut 59 000 euron luokkaa Kakkosessa ainakin mikäli ynnäisi yhteen erilaiset kuukausipalkan rajasummat ja muut vastaavat rajoitukset joita Kakkosessa olisi jouduttu taloustilanteen valossa käyttämään.

Tuolloin olisi ollut niin täysiaikaisia kuin kolmen neljänneksen palkkarajoituksia vuoteen ainakin tietääkseni.

Yleisbudjetti Kakkosessa olisi ollut enimmäisrajaltaan vielä lohduttomampi viime vuoden Ykköseenkin nähden eli enintään 200 000 euroa ja mieluusti aina alempikin olisi olleet summat millä olisi yritetty hommaa pyörittää.

Sittemmin tietysti tapahtui surullinen konkurssi ja yhdistyminen JJK-Villiketuiksi joka varmaankin on vaikuttanut jotain yleisbudjettiin, mutta esimerkiksi 200 000 eurolla Kolmosessa taidettaisiin olla jo sarjan ja Suomen rikkain seura sarjatasollaan ja Kakkosessakin oltaisiin jo melko iso seura.

Siten ei taida Kolmosessa olla ollut kovinkaan suuri yleisbudjetti.

Kolmosessa tosin varmastikaan palkkapuolta ei ole paljon mietitty jos mitään on maksettukaan.

Tosin huhuja kuulin joskus kesällä 1300 euron parhaiten tienaavasta pelaajasta, mutta mene ja tiedä siitä sitten.

Viime vuoden Ykköseen palatakseni JJK:sta puhuen sen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti varsinkin näillä näkymin tuntui olevan yleisösidonnainen ja kun sitä alun alkaenkin vähän turhankin suurta yleisökeskiarvoa ei saavutettu niin se sitten olisi näkynyt niin yleisbudjetin ja jos ei yleisbudjetin niin varsinkin pelaajabudjetin puolella se olisi näkynyt.

Eli silloin puhutaan enintään 220 000 euron ylärajasta ja muutoin sieltä sen hieman yli 100 000 euron luokasta siitä eteenpäin.

Eli toisin sanoen se olisi ollut noin 123 400-155 900 euroa.

Ainakin lähempänä ne sitä ovat toisin kuin jotain enemmän kuin 200 000 euron ja parhaimmillaan 500 000 euroa huidelleet yleisbudjetit keskellä leikkauksia tai myöskään jotkut aina jopa 250 000 euroon asti huidelleet pelaajabudjetit keskellä leikkauksia ja tilannetta jossa pikemmin jopa yleisbudjetti sai kaiken jälkeen olla ihan isokin kunhan ei pelaajabudjetti olisi liikaa.

Tilanne alkaa olla kuitenkin harkitsemisen arvoinen siinä, että pitäisikö jopa julkaista viime vuoden Ykkösen budjetillinen tilanne uudelleen päivitettynä aiemmasta joskin mahdolliset yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulisivat olemaan vielä toistaiseksi liukuvia kokonaan uutena viestinä vai pitäisikö minun vielä päivittää tuota tämän aihealueen kuutososion Ykkösen budjetillisen tilanteen sisältävää viestiä esimerkiksi FC KTP:n osalta?
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #434 : 14.11.2019 klo 22:53:30

Kuluneen vuorokauden tapahtumien johdosta ja kun en saanut mitään erillistä lisätietoa avoimena oleviin budjetillisiin seikkoihin viime vuoden Ykkösestä puhuttaessa olen päättänyt julkaista aiemman, tämän aihealueen kuutososiolla 17.12.2018 julkaisemani Ykkösen vuoden 2018 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit nyt uudelleen tietenkin reilusti päivitettynä.

Melkein kaikki seurat ovat sinänsä nyt selkiytyneet yleisbudjeteiltaan ja pelaajabudjeteiltaan, mutta valitettavasti eivät aivan kaikki jolloin luvut tulevat ensi kertaa julki valitettavasti kuitenkin liukuvina ennen kuin aivan täydellinen selvitys sitten joskus löytyy kaikkeen.

Tämän viestin jälkeen voisin harkita myös tämän kauden Ykkösen yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja jotka ovat olleet huonoimmillaankin selvästi viime vuotta enemmän olleet julkisuudessa.

Jolloin onneksi niistä voi laittaa edes erittäin selkeän alustavat luvut esille vaikka niissäkin on toki pieniä epäselvyyksiä, mutta ei missään nimessä viime vuoden Ykkösen epäselvyyksiä varsinkaan aiemmalta ajalta puhuttaessa:

HIFK

Yleisbudjetti: 590 000 euroa (HIFK:ssä oltiin valmiita käyttämään mitä tahansa 300 000-400 000 euron välillä Ykkösessä viime vuonna. Valitettavasti se oli suomenkielisille lehdille osoitettu räikeä liioittelu ellei peräti valehtelu todellisuutta heikommaksi kun rannikon ruotsinkielisissä lehdissä kerrottiin totuus eli HIFK:llä oli toteutuneesti paljon suurempi yleisbudjetti kuin aiempi 350 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 150 000 euroa (HIFK:ssä oltiin valmiita pienentämään Ykkösessä viime vuonna pelaajabudjettia alimmillaankin 140 000 euroon. Tämä piti sentään paikkansa, että vaikka yleisbudjetti oli suomenkielisille lehdille lopulta sanottua isompi niin HIFK ei lähtenyt Ykkösessä silti liikoja maksamaan pelaajilleen.)

KPV

Yleisbudjetti: 800 000? (KPV:llä sanottiin olleen Ykkösen suurin yleisbudjetti ja mahdollisesti myös pelaajabudjetti joka muussa tapauksessa oli toiseksi suurin. Tosin välillä KPV:n sanottiin hieman alentaneen budjettejaan ja välillä myös korottaneen budjettejaan. KPV kuitenkin oli yksi kahdesta enintään mahdollisesta miljoonaseurasta alustavissa puheissa tällä kaudella.

Käytännössä rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien luvun jälkeen viime vuodelta ja tämän kauden Veikkausliigan vertailujen pohjalta KPV vaikuttaa olleen viime vuonna Ykkösessä vain toiseksi suurimman yleisbudjetin omannut seura.

Lisäksi kun seura nousi Veikkausliigaan niin useimmat tahot ovat sanoneet rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien kantoja mukaillen, että käytännössä Ykkösessä ja Veikkausliigassa KPV:n yleisbudjetti oli ja on ollut sama.

Siihen nähden edes viime vuonna KPV ei ole ollut miljoonaseura lajissa siinä missä FF Jaro on ollut. Kysymysmerkin vielä jätin muuten vaan kun sitä lopullisen täyttä varmuutta asioista ei vielä ole, mutta tosiaan on ollut enemmän kuin vain 500 000 euroa yleisbudjetti.)

Pelaajabudjetti: 500 000 euroa? (KPV:llä oli enintään saman verran pelaajabudjetti kuin mitä toisella mahdollisella Ykkösen miljoonaseuralla eli FF Jarolla ja muutoin pelaajabudjetti oli sitä pienempi alustavissa puheissa.

Käytännössä rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien luvun jälkeen viime vuodelta ja tämän kauden Veikkausliigan vertailujen pohjalta KPV vaikuttaa olleen viime vuonna Ykkösessä jaetun suurimman ellei ihan oikeastikin suurimman pelaajabudjetin omannut seura.

Lisäksi kun seura nousi Veikkausliigaan niin useimmat tahot ovat sanoneet rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien kantoja mukaillen, että käytännössä Ykkösessä ja Veikkausliigassa KPV:n pelaajabudjetti oli ja on ollut sama. Kysymysmerkin vielä jätin muuten vaan kun sitä lopullisen täyttä varmuutta asioista ei vielä ole, mutta tosiaan on ollut enemmän kuin vain 350 000 euroa pelaajabudjetti.)

EIF

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

AC Oulu

Yleisbudjetti: 450 000 euroa

Pelaajabudjetti: 238 000 euroa

FC Haka

Yleisbudjetti: 750 000 euroa (Yleisbudjetti vihdoin ja viimein kasvoi muutamaan viime vuoteen nähden ja sitä mahdollisesti ollaan tuleville vuosille nostamassa kenties paljonkin ja Veikkausliigassa näillä näkymin yleisbudjetti saattaisi nousta yli miljoonan euron.)

Pelaajabudjetti: 230 000 euroa (Pelaajabudjetti luvattiin pidettävän nyt viimeistä kertaa tällä summatasolla kuten on ollut viime vuosina ja ensi vuodeksi sitä oltiin nostamassa summaa selvästi tai edes hieman jolloin summa oli pienimmilläänkin edes 250 000 euroa ja suurimmillaan 350 000-450 000 euroa ja ehkä kenties ihan suurimmillaan jopa 500 000 euroa, mutta vain mikäli mennään tai olisi menty lähes miljoonaan euroon jo silloin Ykkösessä mikä ei ehkä ensi vuodelle ollut välttämättä järkevä siirto vaikkakin 2020-2021 ja ehkä myös 2022 oli eri ääni mahdollisesta miljoonaseurasta puhuttaessa kellossa. Toteutuneesti pelaajabudjetti tuli olemaan 250 000 euroa.)

FF Jaro

Yleisbudjetti: 800 000-Miljoona euroa? (Suurimmillaan Jaro oli toinen miljoonaseura tai mahdollisesti KPV:n karsiessa yleisbudjettiaan myös ainoa miljoonaseura alustavissa puheissa Ykkösessä.

Kun näillä näkymin Veikkausliigan ja Ykkösen yleisbudjetti oli KPV:llä käytännössä tasan sama rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan niin FF Jaro on siten enintään ainoa miljoonaseura ollut viime vuonna Ykkösessä ja muutoin tietysti varakkain tai jaetulla varakkaimmalla sijalla yhdessä KPV:n kanssa.

Välttämättä Jarollakaan ei ollut miljoonaa pelissä viime kaudella Ykkösessä ja välillä Jaron sanottiin leikanneen paljon summiaan, mutta leikkausten kohdennukset ilmeisesti rannikon ruotsinkielisen alueen lehtien mukaan eivät olleet sidoksissa yleisbudjettiin vaan pelaajabudjettiin tällä kaudella.

Näistäkin asioista voi ilmoittaa mikäli jollakin on tästä tarkempaa tietoa kun edes uusien tutkimusten jälkeen rannikon ruotsinkielisten alueen lehdistä ei löytynyt vielä tarkempia lisätietoja toisin kuin KPV:stä löytyi.

Aivan pienimmillään Jaro yhdessä KPV:n kanssa olivat silti reilusti esimerkiksi FC Hakaa tai äärimmillään FC KTP:n isointa teoreettista yleisbudjettia edellä. Kysymysmerkki on lähinnä liitetty epäselvän tilanteen takia mukaan.)

Pelaajabudjetti: 350 000 euroa (KPV:n ollessa suurin pelaajabudjetiltaan Jarolla ei ollut niin paljon rahaa pelissä viime vuonna Ykkösessä.

Pienin mahdollinen pelaajabudjettien summa ei tosin jäänyt KPV:stä paljonkaan alustavissa puheissa, mutta alaraja oli alustavasti niinkin pieni kuin vain hieman yli 300 000 euroa vaikkakin KPV:n pienimmän mahdollisen summan ollessa kyseessä sarjan suurimpana pelaajabudjettina olisi Jaron pelaajabudjetti ollut siinä tapauksessa useimmiten mainittuna kuitenkin 340 000-345 000 euroa kuin mitä esimerkiksi 320 000 euroa.

Nuo yllä olevat leikkausluvut ovat olleet huomattavasti enemmän Jaron todellisuutta tänä vuonna Ykkösessä kuin viime vuonna.

Rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien lisätutkimusten jälkeen KPV:llä tosiaan Ykkösessä viime vuonna ja nyt Veikkausliigassa kuluneena vuonna sanottiin pelaajabudjetin olleen täsmälleen sama molemmissa sarjoissa eli 500 000 euroa.

Siten FF Jaron pelaajabudjetti oli pienempi huolimatta mahdollisesti sarjan isoimmasta ja ainoan miljoonaseuran yleisbudjetista.)

FC KTP

Yleisbudjetti: 450 000 euroa (KTP:n yleisbudjetti on lisäselvitysten jälkeen tuntunut selviävän selkeämmäksi kuin koskaan tätä ennen ja pelaajabudjettikin on itse asiassa jo aika hyvä.

Kaikkein suurin mahdollinen aiempi yleisbudjetti on esiintynyt lähinnä erittäin erikoisissa Kymen Sanomien kirjoituksissa ja huhuissa mitä alan ilman muita todisteita pitää virheenä, valmentajapalkankin sisältävänä lukuna tai vain jonkinlaisena muuna ylärajana jonka seuran oli mahdollista kauteen laittaa peliin tai Veikkausliigan budjetillisen olon harjoittelua varten.

Lisäksi se näillä näkymin olisi ollut yhtä varakas kuin AC Oulu tai AC Kajaani Ykkösessä viime vuonna.

Kymen Sanomien mukaan kun on puhuttu säästöistä ja aiemmat pienimmät mahdolliset yleisbudjetit vastaisivat viime vuoden Kakkosen suurbudjettia kun Kakkosessakin oletettavasti piti viettää säästökuuria.

Ennen tuota 712 000 euron ylärajaa suurin yläraja oli ainakin muutamien rannikon ruotsinkielisten sanomalehtien tietojen mukaan 650 000 euroa ja itse uskoin vahvasti noin 600 000 euron yleisbudjettiin kun sellaiseksi sen sanottiin olevan mitoitettu ja sitä suurempiin yleisbudjetteihin mennään vain mikäli aletaan puhua erittäin vahvasta Veikkausliigan paikan tavoittelusta tai jo kun on noustu Veikkausliigaan.

Rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien lisätarkastukset eivät alustavasti vähän aiemmin tuoneet paljoakaan mitään uutta tämän seuran kannalta kun vain toistoa tämän seuran olemisesta neljänneksi tai enintään kolmanneksi rikkain seura mikäli jollain ihmeen ilveellä seura olisi ohittanut FC Hakan yleisbudjeteissa mitä se ei tehnyt jolloin se on ollut neljänneksi rikkain seura.

Ratkaisevaa oli kuitenkin katsella hieman noita tietoja uudelleen ruotsinkielisen alueen lehtien ja Hufvudstadbladetin osalta joissa FC KTP:llä väitettiin olevan suhteellisen sama yleisbudjetti niin jalkapallon kuin koripallonkin puolella.

Hajanaisissa lehdissä pitkin viime vuotta tuli vähän enemmän ilmi myös Kakkosen lukuja joissa yleisbudjetti olisi vaihdellut siellä pelattaessa 300 000-390 000 euron osalta ja pelaajabudjetti minkä tahansa 100 000-180 000 euron väliltä joista oikein enimmäismäärä oli 150 000 euroa lisättynä sitten mitä ilmeisimmin enintään 30 000 euroa muodostuneista nousubonuksista Ykköseen tälle vuodelle mikäli viime vuonna olisi Kakkosta pelattu.

Eli kaikkiaan KTP:n yleisbudjetti tosiaan on ollut melko suuri viime vuonna Ykkösessä ja tälle vuodelle on sitten siitä kasvanut vaikkakin eivät ole ylittäneet aiempia yleisbudjettien rajoja eli 600 000-712 000 euron välistä rajaa ellei muuta tietoa asiaan joko viime vuodelta tai tältä vuodelta ole.)

Pelaajabudjetti: Vähintään 230 000 euroa ja enintään 336 000 euroa josta todennäköisimmin hieman alle 300 000 euroa enintään selvästi käteen pelaajille kauteen ylärajan alkaessa 300 000 eurosta aina käytännössä 336 000 euroon asti sen ollessa sidottu mestaruuteen ja Veikkausliigan nousuun? (KTP:n pelaajabudjetti oli alustavasti pysynyt melko maltillisena joskin sitä oli sanottu korotetun ja vain mikäli tuo ankarin mahdollisin säästökuuri olisi pitänyt paikkansa niin se eli nykyisten tietojen valossa 100 000-180 000 euroa vastaisi Kakkosen pelaajabudjettia alarajaltaan parin vuoden jossa se tietenkin oli siitä eteenpäin vähänkin korkeampana tähtitieteellistä tasoa. Ykkösessä se ei sitä olisi tai ollut.

KTP:llä on ollut viime vuosina aika selkeä palkanjakoprosentti, mutta tuota kai tietääkseni on korotettu vime vuodesta alkaen määrittymään nyt tarkennettujen tietojen valossa koripallopuolen mukaiseksi jolloin pienimmillään tänä vuonna pelaajabudjetti lienee todellisimmin ollut 230 000 euroa eli suurin piirtein sama kuin koripallopuolella.

Enemmänkin kun sen verran on FC KTP:ssä luvattu maksaa niin tänä kuin viime vuonnakin kuin koripallopuolella, mutta ne ylärajat eli 300 000-336 000 euroa lienevät olleen sidottu Veikkausliigan nousupaikkaan tai mestaruusbonuksiin kuin varsinaiseen kaudelta saatavaan rahaan. Viime vuonna ei vielä päästy näillä näkymin koripallopuolen ohi, mutta tänä vuonna on kyllä päästy joskin ei ihan vieläkään noihin palkallisiin ylärajojen summiin asti.

Näistä viime vuoden Ykkösen tilanteista tosin puhuttaessa KPV on nyt ruotsinkielisten alueen lehtien lisätutkimusten jälkeen ollut viime vuonna Ykkösessä ja tänä vuonna Veikkausliigassa täsmälleen samalla pelaajabudjetilla eli 500 000 eurolla liikenteessä jolloin KTP:llä ei ollut toivoakaan olla missään KPV:n tasolla nyt ainakaan eikä edes säästökuuria viettäneen FF Jaronkaan tasoon ollut mitään mahdollisuuksia.

Tuon 712 000 euron yleisbudjetin yhteydessä Kymen Sanomien huhuissa mainittiin siinä tapauksessa pelaajabudjetin olleen 210 000 euroa minkä jälkeen nuo ylimääräosat mitä ilmeisimmin olisivat olleet tuossa yleisbudjetissa jo valmentajan palkkaa. Pelaajabudjetti eli 230 000 euroa KTP:llä on vastannut FC Hakaa.)

AC Kajaani

Yleisbudjetti: 450 000 euroa

Pelaajabudjetti: 260 000 euroa (AC Kajaanilla sanottiin kyllä olleen melko kovat pelaajabudjetit edelleen sen noustua takaisin Ykköseen, mutta alaraja voi olla pienempikin. Itse ennen tuota ylintä mahdollista pelaajabudjettia pidin todennäköisimpänä enintään 300 000 euron pelaajabudjettia jos sitäkään.

AC Kajaanin osalta tuo 360 000 euron ylärajasumma vastaisi sitä summa millä se pelasi Kakkosessa toissa vuonna ja sillä rahalla AC Kajaani oli Kakkosen varakkain seura ainakin ennen lisätutkimuksia. Tosin mitä ilmeisemmin tuosta 260 000 eurosta eteenpäin lähteneet summat aina 360 000 euroon asti lienevät olleet mahdollisia mestaruusbonusten rahoja kun Veikkausliigaan olisi noustu tai ulkomaalaispelaajien asianhoitoon liittyviä kuluja.

AC Kajaanilla on ollut Kakkosessa ajoittain käsittämättömän kovat palkat sarjatasolleen, mutta syy on vain ja ainoastaan ollut sen melko lukuisissa ulkomaalaispelaajissa.

Joitakin vuosia sitten sanottiin, että mikäli ulkomaalaisnimiä ei pelaisi Kakkosessa tässä seurassa niin se olisi maksanut enintään 100 000-150 000 euroa omille pelaajilleen kun Kakkosen suuren rahan seuran nimeä haluttiin kantaa ihan välttämättä.

Muutoin oikeammin puhuttiin realistisemmin sellaisesta 30 000-95 000 euron välillä olleesta summasta josta summa olisi ollut osin sidoksissa siihen, että paljonko joukkueen Valmentaja olisi ottanut palkkaa kulloisellakin kaudella ja Kakkosessa valmentajapalkat isoimmillaan ainakin mitä ilmeisimmin ovat pyörineet 20 000-24 000 euron luokassa. Tuota luokkaa ne ainakin olivat joitakin vuosia sitten.

20 000 euron valmentajapalkalla joitakin vuosia aiemmin AC Kajaani olisi maksanut pelaajilleen Kakkosessa enintään 50 000 euroa vuoteen. Nyt tietenkin AC Kajaanin budjettia ollaan vakavasti karsimassa ilman ihmeitä joten kulutusjuhlat taitavat olla ehkä ohi ja mikäli edelliseltä kaudelta on parempaa tietoa niin saa korjata.)

JJK

Yleisbudjetti: 100 000 euroa-220 000 euroa? (JJK:lla on ollut äärimmäisen suuri säästökuuri joka saattoi olla jopa liian suuri kun joukkue katastrofaalisesti putosi Kakkoseen lähtökohtaisesti kuluneeksi kaudeksi ennen tietenkin konkurssia ja pelaamista Kolmosessa JJK-Villikettuina.

Säästökuuria oltiin viime vuonna Ykkösessä joko jatkamassa tai se oli päätetty lopettaa ja jos oli niin siinä tapauksessa tuolla alarajasummalla pelattiin alustavasti toivon mukaan Kakkosta ensi kaudella. Toisaalta oli puhuttu ainakin joskus Keskisuomalaisen mukaan jopa entistäkin rajummista leikkauksista jolloin yleisbudjetti olisi saattanut pienentyä aina 100 000 euroon asti.

Aiemmat 200 000-500 000 euron luvut yleisbudjettina olivat äärimmäinen ja ilman todella vahvoja todisteita melko epäuskottavat luvut paitsi siinä tapauksessa, että se olisi saanut pitää joitakin menettämiä tukijoitaan ja ilman paljon kesken kaudenkin tai ennen kautta olleita valtavia leikkauksia.

Tuolloinkin tosin ihan ylimmäinen raja oli pikemminkin jotakin 441 000 euron luokkaa kuin 500 000 euroa.

Leikkausbudjetin ja ilmeisesti osin syystäkin viime vuosien oletettavan ja myös toteutuneiden rahastuksien tai monien mielestä myös tuhlailevuuden takia JJK:lla ollaan oltu melko hiljaisia näistä luvuista etenkin seurajohdon osalta.

Klubi 04:n tilanteen edes vähän selvittyä eteenpäin näyttää siltä, että JJK on ollut köyhimmillään itse asiassa nyt jo sitäkin pienemmällä yleisbudjetilla liikkeellä mikäli ihan todella vedettiin viime vuosi läpi leikkaushengessä jolloin se olisi ollut sarjan toiseksi pienimmällä yleisbudjetilla liikenteessä.)
 
Pelaajabudjetti: 123 400 euroa-155 900 euroa? (JJK:lla on pelaajabudjetissakin ollut erittäin paljon leikkauksia ja mikäli vielä yleisbudjetti suuri olisi ollutkin niin pelaajabudjettia on käsittääkseni leikattu todella paljon.

Paljoa ei puutu viime vuosien Ykkösen Pyhä Henki-tason eli GRIFK:n, FC Jazzin ja JIPPO:n pelaajabudjettien summista jolloin JJK:lla olisi ollut toiseksi pienin tai jopa pienin pelaajabudjetti Ykkösessä viime vuonna. Tosin tämä koskisi vain alarajaa ja vain kaikkein kovimpia mahdollisia pelkästään huhuissa esiintyviä leikkauksia.

Ylärajallakin pelaajabudjetin sanottiin olleen melko korkea ja joissakin huhuissa ne eivät ylittäneet FC KTP:n tai edes AC Oulun pelaajabudjettia koska tuolla ylärajalla olisi menty AC Oulun pelaajabudjetin ylikin.

JJK:ta koskevissa epävarmojen tietojen harvoissa tarkennuksissa on sanottu, että sen yleisbudjetti ja jos ei se niin pelaajabudjetti olisi ollut katsojatuloista riippuvainen jolloin myös ne jäivät erittäinkin pieniksi.

Pelaajabudjettien raja oli aiemmin 100 000-250 000 euroa josta yläraja oli äärimmäisen epäuskottava ja alaraja todennäköisin ja pienimmillään oltiin alle 100 000 euronkin, mutta ainakin enemmän on maksettu kyllä JJK:ssa toisin kuin näillä näkymin Klubi 04:ssä.)

Klubi 04

Yleisbudjetti: 200 000-250 000 euroa? (HJK:n farmiseurana Klubi 04:llä on nyt rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien ja myös Hufvudstadsbladetin hieman täsmentyneiden tietojen valossa ollut yleisbudjetti suurempikin vaikkakin ei paljon enää tuota summaa pienempi.

Eli missään tapauksessa sarjassa Ykkösen tasolle omalle juhlavuodelleen myös 2019 valmistautuneena jatkamaan ollut seura ei todellakaan pelannut millään 80 000 eurolla kauden pelejä toisin kun aiemmin luulin.

Yleisesti ottaen uusien tietojen valossa Klubi 04:llä oli aiemman joko pienimmän, toiseksi pienimmän, kolmanneksi pienimmän tai neljänneksi pienimmän yleisbudjetin sijaan koko sarjassa nyt melkein varman todennäköisimmin kolmanneksi pienin yleisbudjetti kun ainakin näillä näkymin seuralla oli isompi yleisbudjetti kuin JJK:lla ja EIF:llä ja tämän saa vapaasti korjata paremmin tietävät.

Tosin Klubi 04:n yleisbudjetin sanottiin olleen ainakin viime vuosina olleen hyvin samanlainen vuosi vuodelta pois lukien mahdollisia lohkovaihtojen osuuksia alemmissa sarjoissa jolloin yleisbudjetit kuten myös pelaajabudjetit korotuksineen tai madalluksineen laskettiin ajokilometrien tai lentomatkakorvausten mukaan. Tämäkin on jossain määrin väärää tai ainakin tasoltaan vanhentunutta tietoa.

Pitäen ehkä ennemminkin paikkansa seuran alkuvuosina enemmän kuin myöhemmin. Useina vuosina ennen uusinta nousuaan Ykköseen tällä seuralla alkoi Kakkosessa kohota yleisbudjetit kuten myös pelaajabudjetitkin koko ajan korkeammalle vuosi vuodelta.)

Pelaajabudjetti: Vähintään 65 000 euroa ja enintään 150 000 euroa josta todennäköisimmin hieman alle 100 000 euroa enintään selvästi käteen pelaajille kauteen ylärajan alkaessa 100 000 eurosta aina käytännössä 150 000 euroon asti sen ollessa sidottu mestaruuteen tai Veikkausliigan nousuun mikäli edes mahdollista?

(HJK:n farmiseurana Klubi 04:llä on saattanut olla suurempikin pelaajabudjetti, mutta nyt ruotsinkielisten alueen lehtien ja Hufvudstadsbladetin tietojen valossa takuuvarmasti on menty aiemmin luulemani alle 200 000 euron ja esimerkiksi jo tuo 150 000 euroa on ihan kattosumma oikeasti.

Kun muuten se olisi turhankin suuri ja yksi suurimpia Ykkösessä mitä se ei kyllä ole ollut eikä rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan ollut edes HIFK:n luokkaa minkä yli kyllä mentäisiin noilla yli 150 000 euron summilla ja puhumattakaan tuosta aiemmin luulemastani 200 000 eurosta.

Jälleen pienin, toiseksi pienin, kolmanneksi pienin tai neljänneksi pienin pelaajabudjetti oli Klubi 04:llä Ykkösessä alustavasti aiempien tietojen pohjalta ja nyt täsmentyneiden tietojen valossa on ollut sarjan pienin. Tämän saa vapaasti korjata paremmin tietävät.

Klubi 04 HJK:n mahdollisena farmiseurana missään nimessä ei viime vuonna Ykkösessä eikä edes käytännössä moniin vuosiin Kakkosessakaan jos koko seuran historiassakaan ollut palkaton seura vaikkakin epäilin sitä pitkään varsinkin Kakkosen osalta.

Tosin Klubi 04:n pelaajabudjetinkin sanottiin kaikessa pienuudessaan olleen ainakin viime vuosina olleen hyvin samanlainen vuosi vuodelta pois lukien mahdollisia lohkovaihtojen osuuksia alemmissa sarjoissa jolloin pelaajabudjetit kuten myös yleisbudjetit korotuksineen tai madalluksineen laskettiin ajokilometrien tai lentomatkakorvausten mukaan.

Tämäkin on jossain määrin väärää tai ainakin tasoltaan vanhentunutta tietoa. Pitäen ehkä ennemminkin paikkansa seuran alkuvuosina enemmän kuin myöhemmin.

Useina vuosina ennen uusinta nousuaan Ykköseen tällä seuralla alkoi Kakkosessa kohota yleisbudjetit kuten myös pelaajabudjetitkin koko ajan korkeammalle vuosi vuodelta.

Viime vuonna Ykkösessä Klubi 04:ää alettiin valmistaa Ykkösessä pelaamiseen juhlakautta varten ja pelaajabudjetti sen mukaisesti oli lähtökohtaisen ennätyksellisen suuri milloin se ei mitenkään voinut olla mitään 30 000 euroa kauteen toisin kuin aiemmin luulin.

Lisäksi viime vuoden Ykkösessä Klubi 04:llä on erittäin todennäköisesti ollut isompi pelaajabudjetti kuin millään nyt kuluneena vuotena Ykköseen nousseista joukkueista!)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2018: 4,79 miljoonaa euroa-5,16 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2018: 2,2464 miljoonaa euroa-2,4699 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2018: 479 000 euroa-516 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2018: 224 640 euroa-246 990 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2018 vuotta kohti: 20 421,8182 euroa-22 453,6364 euroa vuoteen.

Näillä näkymin kun talousarviot ennen pitkää tarkemmin julkaistaan niin palaan asiaan tai mikäli tuota lisätietoa tulee etenkin Klubi 04:n asemasta vaikkakin myös JJK:n ja FC KTP:n tilanteetkin aivan tarkalleen olisi hyvä tietää etteivät vaan ole turhan yläkanttiin tai alakanttiin.

Näillä näkymin Ykkösen yleisbudjetit ovat tosiasiallisesti olleet ennen aivan täysin lopullisen varmaa selvitystä minkä tahansa määrän verran 4,79 miljoonan euron ja 6 miljoonan euron väliltä yleisbudjeteista puhuttaessa.

Joista todennäköisimmin saman verran vähemmän tai jonkin verran enemmän kuin Korisliigassa kaikkien seurojen osalta eli 5,2-5,5 miljoonan euron väliltä kun Korisliigassa 11 seuran osalta yleisbudjetit olivat 5,841 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan jolloin ollaan oltu hieman hieman Korisliigan alapuolella, tasoissa tai myös sen yläpuolella oli sitten kyse kokonaisuudesta tai keskiarvosta eli noin 479 000 euron-600 000 euron väliltä joista todennäköisimmin tietenkin 520 000-550 000 euron väliltä kun Korisliigassa yleisbudjetti keskimääräisesti 11 seuran osalta oli 531 000 euroa.

Näillä näkymin Ykkösen pelaajabudjetit ovat tosiasiallisesti puhuttuna olleet ennen aivan täysin lopullisen varmaa selvitystä minkä tahansa määrän verran 2,3 miljoonan euron ja 2,5 miljoonan euron väliltä pelaajabudjeteista puhuttaessa kokonaisuutena tai keskimäärin 230 000-250 000 euron luokkaa joukkuetta kohti joista suoran kenttäpelaajiston osuus vuoteen on ollut siinä tapauksessa 20 909,0909-22 727,2727 euron luokkaa.

Ruotsinkielisen alueen sanomalehdissä on tämän vuoden Ykköstä koskeneiden puheiden mukaan oltu vähän matalammissa pelaajabudjettien määrissä huolimatta joidenkin joukkueiden pelaajabudjettien kasvusta.

On myös korostettu nimenomaan viime vuonna pelaajabudjettien olleen vähän korkeammalla tasolla joten olettaisin ilman muuta todistetta asiaan viime vuonna pelaajabudjettien olleen jopa tuo 2,5 miljoonaa euroa tietenkin omin keskiarvoin ja suoran kenttäpelaajiston osuuksineen ja tänä vuonna on ollut se noin 2,3 miljoonaa euroa tietenkin omin keskiarvoin ja suoran kenttäpelaajiston osuuksineen minkä valmistaudun laittamaan tämän vuoden Ykkösen yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja käsittelevään viestiin.

Ne ovat kuitenkin voineet myös tämänkin vuoden pelaajabudjettien tilanteen takia jossain määrin mennä myös toisin päin jolloin juurikin viime vuonna olisi ollut vain tuo 2,3 miljoonaa euroa ja tänä vuonna sitten olisi ollut 2,5 miljoonaa euroa.

Vaikka Jalkapallon Ykkösessä kotimaisesti puhuttaessa periaatteessa seuratasolla maksetaan enemmän kuin koripallopuolella Korisliigassa niin tänä kuin viime vuonna juurikin Korisliigan yksi tai kaksi joukkuetta suurempi sarja yleensäkin ja pienien summien tasaisuudesta johtuen suhteessa Ykköseen on ollut Korisliiga valitettavasti maksavampi sarja Suomessa kuin Ykkönen.

Viime vuonna Korisliigassa pelaajabudjetit kokonaisuudessaan olivat 11 joukkuetta kohti 3,41 miljoonaa euroa ja keskimääräinen pelaajabudjetti oli 310 000 euroa ja tänä vuonna tietenkin oli laskusuunnassa kun vielä yksi joukkue muutenkin oli lisää sarjassa mistä sitten enemmän lisää Ykkösen tämän vuoden yleisbudjettien ja pelaajabudjettien viestin puolella.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #435 : 15.11.2019 klo 03:10:42

Jalkapallon Ykkösen tämän kauden yleisbudjetit ja pelaajabudjetit laitetaan nyt tässä viestissä kun viime vuoden Ykkösestä poiketen tästä kaudesta sentään budjetillisesti puhuttaessa on puhetta ja selvyyttä ollut ainakin näillä näkymin huonoimmillaankin enemmän kuin viime vuonna.

Tosin aivan täydellisen täysin selviä eivät tämänkään vuoden Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ole nyt ainakaan tämän viestin ja tämän hetken tietojen pohjalta, mutta huonoimmillaankin oletan tämän nytkin alle tulevan tiedon täsmäävän paremmin kuin monet viime vuoden vastaavat ja ehkä kenties myös uudemman ja aiemmin tänä iltana laittamani viestin tiedot siihen mitä Ykkösen viime vuoteen tuli.

Nekin voidaan jo nyt suoraan laittaa liukuviksi toisin kuin jatkuvasti arvailla lukemia ja kerätä niitä pienistä nk. Tiedollisista Puroista pitkin vuotta sieltä täältä jos sieltäkään.

Ykkösessä rikkaimmat seurat näillä näkymin oli nyt FF Jaron korjattavan yleisbudjetin tilanteen valossa TPS . FF Jaro ja FC Haka vuorostaan olivat tasoissa keskenään joista FF Jaro aivan enintään yleisbudjetillisella puolella kun se heikentyi jolloin seura ei enää ollut miljoonaseura. Ykkösessä ei välttämättä enää mikään seura ollut miljoonaseuran asemassa ellei nyt sitten hyvin teoriassa myös TPS innostunut peliin laittamaan miljoonaa euroa.

Vaikka TPS ei olisi hyvin todennäköisesti yleisbudjetissaan miljoonaseura ollutkaan niin eniten maksanein seura se on näillä näkymin nyt ihan oikeasti ollut Ykkösessä ja käytännössä Jaroa huomioimatta myös ainoa melkein täysin varmasti jatkuvasti noin 300 000 euroa tai sen ylikin maksanut seura aina suurin piirtein 345 000 euroon asti.

350 000 euroa olisi ollut TPS:n Veikkausliigan summa ja sitä TPS ei ihan maksanut kun ihan pienesti vähintään sen alle ja muutoin jonkin verran alemmaksi TPS Ykkösessä pelatessaan laski pelaajabudjettiaan.

Ei kuitenkaan liikaa koska TPS koko ajan halusi harjoittaa Veikkausliigankin talouspuolta Ykkösessäkin.

FF Jaro vuorostaan näillä näkymin leikkasi pelaajabudjettiaan ajoittain rajustikin tällä kaudella nyt lopullisestikin toisin kuin aiemmissa puheissaan jolloin Jaro kärsi pelaajabudjetillisesti tänä vuonna. Tosin vaikka leikkaukset rajuimmillaankin olisivat toteutuneet niin kyllä Jaro silti enemmän maksoi kuin FC Haka tai AC Kajaani.

Näistä FC Haka etenkin jatkoi melko maltillista pelaajabudjetin politiikkaansa suuriin yleisbudjetin summiin nähden.

Tosin se olisi ilman Veikkausliigaan nousuaankin luvannut aika lailla ensi kaudella mahdollisesti Ykkösessäkin pelanneena nostaa pelaajabudjettia suurempaankin lukuun kuin 300 000 euroon.

Kyse olisi ollut tietenkin Veikkausliigan olojen harjoittelusta budjetillisesti Ykkösessä.

Samalla viivalla on tuntunut olevan myös FC KTP jonka pelaajabudjetti on kohoamassa ensi vuodeksikin Ykkösessä 300 000 euroon ja jopa ihan reilusti sen ylikin ilman ihmeitä vaikka Veikkausliigan nousua ei tullutkaan.

Monta muuta seuraa myös korotti pelaajabudjettiaan, mutta kaikkiaan taso tuntui ihan vähän pienentyneen viime vuoteen nähden kun mukaan tuli myös Kakkosen nousijaporukoita jotka eivät pelaajabudjetillisesti päässeet edes Klubi 04:n viime vuoden pelaajabudjettitasolle Ykkösessä.

Näiden Kakkosen nousijaporukoiden mukana oli jälleen hieman erikoisesti vanhempia aikoja mukaillen eli lähinnä vuosia 1992-1993 ja 1996 mukaillen isolla kirjaisinkoolla kirjoitettu MYPA eli Myllykosken Pallo.

Ja sitten tietysti oli EIF samalla lailla pysyneenä eli 200 000 eurossa yleisbudjetin puolella ja 100 000 eurossa pelaajabudjetin puolella.

Tässä olisivat Ykkösen vuoden 2019 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ja niiden yhteydessä tulee sulkuihin asioita useimmista ellei ehkä peräti kaikistakin seuroista ja loppuun tulee vertailua myös Korisliigasta:

FF Jaro

Yleisbudjetti: 770 000 euroa (FF Jaron sanottiin olleen kyllä kaikkein parhaimmillaan vieläkin miljoonaseura, mutta käytännöllisesti katsoen jo viime vuodenkin erittäin epätodennäköiseen tilanteeseen nähden tämä asema sanottiin olleen melkein olematon mahdollisuudeltaan tänä vuonna kun on ollut leikkauksia ja olemattomaksi se on nyt uuden tiedon valossa paljastunut.

FF Jarolla yleisbudjetti on nyt tasoissa FC Hakan yleisbudjetin alarajan kanssa. TPS on mahdollisen miljoonaseuran asemansa lisäksi uusin tiedoin nyt myös ainoa seura yhdessä FC Hakan kanssa jolla sanottiin olleen parhaimmillaan yli 800 000 euroa yleisbudjetti. TPS oli myös ainoa miljoonatason kilpailija FF Jarolle ennen kautta olleissa kehuissa toki.

FF Jaron osalta kysymysmerkit ovat täten poistuneet yleisbudjettinsa puolelta.)

Pelaajabudjetti: 252 000-340 000 euroa? (FF Jaron osalta vaikka leikkaukset yleisbudjetin osalta pitivät paikkaansa tai olivat vain pienempiä kuin oli odotettu niin pelaajabudjetin puolella jo viime vuonnakin sanotut leikkaukset olivat vihdoin ja viimein todellisia tai niin ainakin on kerrottu. Ne ovat olleet pitkin vuotta rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan hyvin ristiriitaisia.

Enintään FF Jaro oli toiseksi parhaiten maksanut seura tällä kaudella Ykkösessä ja keskimäärin ainoa muu 300 000 euroa tai sen yli maksanut seura TPS:n ohella. Huonoimmillaan AC Oulussa ja FC KTP:ssä on maksettu helpostikin enemmän kuin FF Jarossa. Enemmän silti on alarajankin mukaan maksettu toisin kuin AC Kajaanissa tai FC Hakassa.

Ennen kuin tarkempia tietoja löytyy niin pidän kysymysmerkit ennallaan. Tällä hetkellä kuitenkin muun muassa AC Oulun ja FC KTP:n tilanteiden tarkasti selvittyä sanoisin, että FF Jaro maksoi suuren seuran rahan tapauksessa ja TPS:n tarvittavasta nihkeilystä riippuen 300 000 euroa nyt ainakin tai sitä enemmän aina keskimääräisestä 320 000 eurosta sinne 340 000 euroon asti.)

TPS

Yleisbudjetti: 780 000 euroa-miljoona euroa? (TPS:llä sanottiin parhaimmillaan olevan valmiutta miljoonaankin euroon Ykkösessä ja se oli ainoa FF Jaron miljoonaseuran asemaa uhannut seura Ykkösessä suoraan Veikkausliigasta pudonneena ennakoissa.

Keskimäärin TPS:n asema oli kuitenkin pelata Ykkösessä alle miljoonaseuran arvoisella yleisbudjetilla eikä sillä ollut haluja sellaiseen siinä missä FF Jaro oli ollut jo jokusen vuoden ajan Ykkösen ainoa miljoonaseura joko yksin tai yhdessä KPV:n kanssa.

Ja kun vielä tänä on puhuttu siitä, että jopa viime vuotta todennäköisemmin miljoonaseuroja Ykkösessä on ollut vain ja tasan yksi ainoa seura jos sitäkään niin vaikea on käytännössä mitenkään nähdä Ykkösessä kahta miljoonaseuraa juuri senkin takia ellei muuta tietoa asiaan ole.

Sitä taustaa vasten todennäköisempi yleisbudjetti on ollut 800 000-825 000 euroa kun FF Jarolla ennen tätä kulunutta kautta yleensä on ollut alle miljoonaseuran arvoisena yleisbudjetti isompi kuin TPS:llä 850 000-950 000 euron suuruisena.

Ja pienimmilläänkin TPS:llä on ollut enemmän rahaa pelissä kuin FC Hakalla vaikka mene ja tiedä mikäli FC Haka olisi vain uskaltanut laittaa enemmän rahaa peliin, että olisiko TPS pystynyt vastaamaan siihen tilanteeseen kun TPS:n toimistolla on aina vähän nihkeilty sen fyrkan kanssa ainakin ajoittain ihan Veikkausliigan puolellakin saatikka sitten Ykkösessä. Tosin FF Jaron tilanteen selvittyä tilanne on ilman muuta toinen ja näyttää siltä, että TPS on ollut varakkain Ykkösessä ilman ihmeitä kuluneena viime vuotena.)

Pelaajabudjetti: 300 000-345 000 euroa? (TPS:n sanottiin maksaneen eniten koko sarjassa tai muutoin olevan vain FF Jaroa vähemmän maksanein seura. Jopa kaikkein pienin puheissa esiintynein summa eli 290 000 euroa oli enemmän kuin AC Oululla tai melkein heti enemmän kuin FC KTP:llä näin esimerkiksi niiden seurojen selvittyä ja reilustikin enemmän kuin FC Hakalla.

TPS ja FF Jaro olivat ainoat seurat lähtökohtaisesti Ykkösessä tänä vuonna jotka ovat kyenneet maksamaan ainakin 300 000 euroa tai sen yli. TPS:llä oli viime vuonna Veikkausliigassa 350 000 euroa pelaajabudjetti ja vaikka sekin olisi ollut Ykkösessä mahdollista maksaa niin ihan täsmälleen sen verran ei Ykkösessä maksettu ja mikäli olisi niin se olisi ollut sarjan kattosumma nyt kun FF Jaro ei sitä ole maksanut.

Ennen kuin tarkempia tietoja löytyy niin pidän kysymysmerkit ennallaan.)

FC Haka

Yleisbudjetti: 770 000 euroa-990 000 euroa? (Harmittavasti ei ihan tarkkaan ollut yleisbudjetti tiedossa, mutta noissa lukemissa se pyörii ja ihan kaikkein rajuimmin leikanneen FF Jaron tapauksessa FC Haka oli jo Ykkösen toiseksi rikkain seura kun muutoin se oli kolmanneksi rikkain seura sarjassa.

Pienen pieni mahdollisuus on toki sarjan suurimman yleisbudjetinkin seuran asemaan, mutta se ei ole kovin uskottavaa luokkaa juurikin TPS:n ja FF Jaron isompien vastaavien vuoksi keskimäärin.

FC Hakalla tosin olisi myös ollut Veikkausliigaa varten kerätä jopa miljoonan euron yleisbudjetti mikä nyt kerätäänkin kasaan kun kerran noustiin ensi vuodeksi. Ykköseen jäädessäkin yleisbudjettia olisi korotettu Veikkausliigaa silmällä pitäen jolloin miljoonan euron tilanne olisi ollut mahdollinen, mutta ei välttämättä todennäköinen tapahtuakseen kuten ei ollut tällä kaudellakaan.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (Pelaajabudjettia korotettiin viimein maltillisesti. Ensi vuonna olisi korotettu niin Ykköseen jäädessä kuin Veikkausliigaan noustessakin samaan tasoon eli ainakin 300 000 euroon tai sen yli ollaan menossa vahvasti. Ykkösessäkin kyse olisi tietenkin ollut Veikkausliigan tason harjoittelusta kaikkiaan.)

FC KTP

Yleisbudjetti: 510 000 euroa (Yleisbudjetti kohosi tosiaan viime vuoden koripallopuolen vastaavasta sillä viime vuonna se oli täsmälleen samaa tasoa kuin koripallon KTP:n eli 450 000 euroa.

Tänä vuonna KTP:n koripallopuolen yleisbudjetti on alentunut 434 000 euroon joten tänä vuonna jalkapallopuoli voitti. Tosin yleisbudjetti ei silti saavuttanut aiemmin Kymen Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa tai rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien eli 600 000-650 000 euron keskimääräisiä yleisbudjetin lukemia enintään 712 000 euron yleisbudjetin huippusummaan ylettyen.

FC KTP on ollut pienin niistä Ykkösen seuroista joilla olisi mahdollista pyörittää periaatteessa Ykkösessä, mutta varmasti ainakin Veikkausliigaan noustessa miljoonaseuran arvoista yleisbudjettia.

Tosin FC KTP:llä vertailun vuoksi FF Jarosta, TPS:tä tai Veikkausliigassa piipahtaneesta ja nyt Ykköseen ensi vuodeksi palaavasta KPV:stä poiketen niistä puhuttaessa ei pysty sitä kuitenkaan tekemään ilman valtavia muita uhrauksia joten miljoonapeliin ei lähdetä ennen kuin ollaan Veikkausliigassa kun se tuntuu olevan taloustilanteen parantumisesta huolimattakin iso satsaus.

FC KTP on ollut tänä vuonna neljänneksi suurimman yleisbudjetin omannut seura ihan vähän viime aikojen kilpailijakseen noussutta AC Oulua isommalla summalla.

Ensi vuonna yleisbudjettia ollaan nostamassa mikäli vain suinkin kyetään eikä tietenkään ihan poissa ole pääsy tuonne todennäköisempään 600 000-650 000 euron tasoon kun tuo aiempi 712 000 euroa näyttää olleen vain viime vuoden virheellinen lukema tai vain erittäin alustava ennakkorajaluku joita joskus on ollut tietenkin muillakin seuroilla joiden rajoissa voisi enintään toimia mikäli vielä tulisi vähän lisätäydennystä peliin.)

Pelaajabudjetti: 300 000 euroa ainakin ja enintään 336 000 euroa (FC KTP nosti reilusti viime vuoteen nähden pelaajabudjettiaan ja se voittaa koripallopuolen kun siellä pelaajabudjetti jäädytettiin tälle kaudelle ja jopa alennettiinkin. Alin mahdollinenkin FC KTP:n pelaajabudjetti olisi ollut tälle vuodelle lisäysten jälkeen 280 000 euroa.

Viime vuonna FC KTP:llä oli sama pelaajabudjetti kuin FC Hakalla vähintäänkin eli 230 000 euroa. FC KTP:llä on ollut periaatteessa mahdollista maksaa enemmänkin, mutta yli 336 000 euron menevät summat lienevät olleet vain mestaruusbonuksia varten tarkoitettuja summia.

Tuolla korkeimmalla summalla puhutaan jo Ykkösen kolmanneksi tai toiseksi eniten maksaneimman seuran summasta kun vaikka periaatteessa mahdollisuus parhaiten maksaneimmankin seuran asemaan oli niin ihan ei näillä näkymin sitä asemaa FC KTP hallinnoinut.

Siten pelaajabudjettien kokonaisosuuteen tulee hieman muita erikoisuuksia tässä vaiheessa ennen kuin aivan täysin selväksi tulot muodostuvat FF Jaron ja TPS:n osalta.

Äärimmillään hieman FF Jaron leikkauksista riippuen FC KTP on saattanut olla myös toiseksi eniten maksanein Ykkösen seura tällä kaudella Suomessa mitä voisi kehua paljonkin.

Ensi kaudeksi FC KTP on viime vuoden toisen budjetillisen kilpailijansa eli Veikkausliigaan nousseen FC Hakan linjoilla siitä, että pelaajabudjetti tulee olemaan ainakin 300 000 euroa tai sen yli mikäli vain voidaan sitä kohottaa kun samaan pyrkii myös FC Haka niin Veikkausliigassa kuin mikäli se olisi jäänyt Ykköseen.

Mikäli FC KTP todella kohottaa pelaajabudjettia niin ainakin tuo raja-arvo eli 300 000-336 000 euroa on hyvinkin mahdollista nähdä alarajansa osalta helpostikin ensi vuonna ja ei ylärajakaan sen ylittäen mahdoton ole. Ei etenkään lähivuosina jos ensi vuonna on niin Ykkösessä kuin kenties myös Veikkausliigassa lähitulevaisuudessa.)

AC Oulu

Yleisbudjetti: 500 000 euroa (Yleisbudjettia sanottiin korotetun tälle vuodelle, mutta mikäli oli tuotakin summaa korkeampi niin saa korjata ilman muuta. Tai tietenkin mikäli jostain syystä AC Oulu pelasi myös tuota pienemmällä yleisbudjetilla.

Perinteisesti AC Oulu on tietysti pelannut aina sellaisella yleisbudjetilla josta pelaajabudjetti olisi puolet. Viime vuonna Ykkösessä oli poikkeavampi pelaajabudjetti kuten myös vuonna 2014 oli. Vähän heikompi yleisbudjetti on kenties ollut kuin FC KTP:llä, mutta tosiaan tätä saa korjata mikäli oli toisin päin.)

Pelaajabudjetti: 288 000 euroa (Pelaajabudjettia korotettiin tälle vuodelle 50 000 euroa viime vuoteen nähden kun se viime vuonna oli 238 000 euroa. AC Oulu hieman riippuen FF Jaron pelaajabudjetin leikkausten suuruudesta oli näillä näkymin Ykkösen toiseksi eniten maksanein seura Suomessa parhaimmassa tapauksessa.

Muutoin tietenkin oli neljänneksi parhaiten maksanein seura kun vain FC KTP, FF Jaro ja TPS olisivat maksaneet enemmän ja kun tietenkin vähän enemmän maksettiin kuin FC KTP:ssä pienimmillään, mutta käytännössä maksettiin sitä vähemmän.)

AC Kajaani

Yleisbudjetti: 450 000 euroa (Yleisbudjetti pidettiin leikkaushuhuista huolimatta samana kuin viime vuonnakin.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (Pelaajabudjetti olisi kai ilman loppukauden pelaajahankintoja kai ollut vielä pienempi tänä vuonna. Oli kuitenkin joka tapauksessa vähän vähemmän kuin viime vuonna jolloin oli 260 000 euroa pelaajabudjetti nyt melkein varmasti toisin kuin aiemmin, mutta tarkempia tietoja edelleen tarpeen mukaan AC Kajaanin viime vuodenkin pelaajabudjetin tilanteista otetaan vastaan ilomielin.)

EIF

Yleisbudjetti: 200 000 euroa (Yleisbudjetti pysyi samana kuin ennenkin.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa (Pelaajabudjetti pysyi samana kuin ennenkin.)

MYPA

Yleisbudjetti: 160 000 euroa (Yleisbudjetti olisi voinut olla vielä ihan vähän isompikin, mutta ei liian paljon isompi eli noin 170 000 euroa kaiketi tämän vuoden Ykköseen.

Mahdolliseen Veikkausliigan nousuun ei edellytyksiä olisi tainnut olla tai sitten sitä olisi pitänyt yrittää pelata jollakin 320 000-340 000 euron yleisbudjetilla kun sitä isommat summat vain alkaisivat olla mahdottomuus ja tuota rajaa on enemmän kaavailtu vasta tulevien vuosien Ykköseen enemmän kuin edes ensi vuodellekaan kun hädin tuskin selvittiin sarjassa tänäkään vuonna.)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (Vihdoin ja viimein palattiin palkallisuuteen kun Kakkosessa ei aivan enintään viime vuotta huomioimatta maksettu viime vuosilta puhuttaessa koskaan mitään ja viime vuonnakin taidettiin juuri ja juuri maksaa kulukorvauksia ensi kerran jos vielä edelleen niitäkään.

Palkattomuutta tosin harkittiin Ykköseen varmaankin ajalta ennen Ykköseen pääsemisen lupaa tai kun lupa oli varmistunut, mutta sponsoritilanne ei ollut vielä niin hyvä kuin mitä oli kauden mittaan ja miltä nyt ehkä tulevalta ajalta puhuttaessa näyttää.)

MuSa

Yleisbudjetti: 120 000 euroa (MYPA:n Kakkosen kilpailija nousi myös, mutta ei hirveän hyvin kyennyt saamaan sponsorillista kysyntää kuntoon toisin kuin mitä ilmeisimmin MYPA on saamassa tuleville vuosille kun sai täksikin kaudeksi.)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (Tämä taitaa olla aika lailla enimmäisraja kun MuSa:ssa palkattomuuspuheet saattoi olla Kakkosen nousijakolmikosta kovimpia ainakin ennen nousutilannetta.

Ennakoissa olen joskus kuullut ihan vähän MYPA:n pelaajabudjettiakin pienemmästä pelaajabudjetista eli 55 000-59 000 eurosta mikä olisi ollut JJK:n Kakkosen tämän vuoden teoreettista pelaamista varten suunniteltu pelaajabudjetti ennen romahdusta, mutta laitan saman kuin mitä MYPA:lle toistaiseksi.)

TPV

Yleisbudjetti: 100 000 euroa (Tänä vuonna Ykkösen pienin yleisbudjetti oli tällä seuralla.)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (TPV:llä on ollut yllättävänkin kova pelaajabudjetti tälle vuodelle. Pienempääkin oli huhuissa aina 40 000 euron alarajaan asti kun ihan parin vuoden takaisen GRIFK:n malliin eli 30 000 euron pelaajabudjettiin ei sentään menty vaan maksettiin enemmän.

Palkattomuutta harkittiin tässäkin seurassa, mutta MYPA:n tai MuSa:n puheisiin nähden yllättävänkin vähän kun pelaajabudjetit huhuissa ennen tuota 60 000 euroa olivat 50 000-55 000 euroa. TPV putosi tämän vuoden päätteeksi erittäin niukasti Kakkoseen joten tiedä sitten mikä on tilanne siellä ainakaan pelaajabudjetin osalta. Kakkosesta puhuttaessa välillä siellä on maksettukin toisin kuin mitä MYPA:ssa tai MuSa:ssa.)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2019: 4,16 miljoonaa euroa-5 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2019: 1,92 miljoonaa euroa-2,089 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2019: 416 000 euroa-500 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2019: 192 000 euroa-208 900 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2019 vuotta kohti: 17 454,5455 euroa-18 990,9091 euroa vuoteen.

Toivottavasti TPS:n ja FC Hakan tilanne selviäisi niin yleisbudjettiensa kuin pelaajabudjettiensa puolella lisättynä tietenkin pelaajabudjettien puolelta FF Jarolla jolloin täyden selvyyden saisi tähän kaikkeen helpoiten vaikka pieniä epäselvyyksiä edelleen on myös muuten melko selkeässä FC KTP:n tilanteessa lähinnä sen pelaajabudjetin osalta.

Paljon tietenkin nyt helpottaa se, että FF Jaron yleisbudjetiksi nyt selvästi paljastui 770 000 euroa.

Pelaajabudjettien kokonaismäärä oli kyllä kaikkiaan hieman ristiriitainen.

Luvuista keskimäärin hieman laskelmasta riippuen ne olivat ennen lopullista tilannetta 2,033 miljoonaa euroa-2,053 miljoonaa euroa pelaajabudjeteista puhuttaessa yhteensä kun eräänlainen äärimmäinen yläraja oli 2,101 miljoonaa euroa mikä oli jonkin verran vähemmän kuin mitä arvioitiin alun perin saavutettavan tällä kaudella pelaajabudjeteissa.

Keskiarvoisesti ne merkitsisivät 203 300 euroa-205 300 euroa ja enintään 210 100 euroa.

Ja suorina kenttäpelaajiston osuuksina ne olisivat vuoteen 18 481,8182 euroa-18 663,6364 euroa ja enintään 19 100 euroa.

Yleisbudjetitkin jäivät väitettyä vähäisemmäksi kun todennäköisesti FC KTP:llä ei ollut tuota 510 000 euroa enempää yleisbudjetti ja mikäli olisi ollutkin aina vaikka sinne viime vuodenkin erittäin epätodennäköiseen 712 000 euroon asti niin ei sillä olisi saavutettu väitettyjä yleisbudjettien kokonaisia summia.

Tänä vuonna kun ruotsinkielisten alueen lehtien ja Hufvudstadsbladetin mukaan viime vuoden Ykkösen lukemista oltiin jäämässä. Aivan äärimmäinen yläraja ennen kautta teoriassa oli tällä kaudella vain 5,5 miljoonaa euroa siinä missä viime vuonna Ykkösessä se oli 6 miljoonaa euroa yleisbudjettien osalta.

Keskimääräiset laskelmat viime vuonna ja tänä vuonna aluksi näyttivät pitävän paikkansa kun niiden sanottiin olleen tosiaan juurikin ruotsinkielisten alueen lehdissä tai Hufvudstadsbladetissa pyörineen 5,2-5,3 miljoonan euron kokonaisluokassa yleisbudjettien osalta kun ne ovat nyt jäämässä vähän pienemmäksi vaikkakin tuohon alarajaan tai sen yli taidettaisiin päästä mikäli FC KTP:llä olisi ollut vaikkapa tuo 712 000 euroa yleisbudjettina erittäin epätodennäköisesti kun se ei viime vuonnakaan pitänyt paikkaansa eikä todennäköisesti ole pitänyt tänä vuonnakaan.

Hieman noista arvioista tosiaan jäätiin jälkeen ja maksimeista aivan erittäinkin selvästi viime vuoteen nähden Ykkösessä yleisbudjettien puolella mitkä keskiarvoisesti tarkoittaisivat siis 520 000 euroa-530 000 euroa ja muutoin huippurajana 550 000 euroa siinä missä viime vuonna tosiaan huippuarvo olisi ollut ja olikin ehkä kunhan epäselvyydet selviäisivät niin jopa 600 000 euroa.

Pelaajabudjettien puolella jäätiin myös tänä vuonna jonkin verran tavoitteista ja myös vähemmästäkin ruotsinkielisten alueen lehtien tai Hufvudstadsbladetin arvioista eli 2,3 miljoonan euron-2,5 miljoonan euron tavoitteista kokonaisuudessaan ja keskimäärin 230 000-250 000 euron joukkuekohtaisesta pelaajabudjetista.

Tuollaisia lukemat ovat olleet viime vuonna kun vielä ihan vähän on epäselvyyttä niissä kuten tietysti näissäkin joskin tämän vuoden pelaajabudjetit ovat olleet selkeämpiä kuin viime vuonna ainakin keskimäärin ilmoitettuina.

Silti valitettavasti ollaan jäämässä alarajankin tavoitteista ja ylärajan tavoitteesta jäädään selvästikin.

Korisliigan puolella on tällä kaudella pelannut 12 joukkuetta ja vaikka pelaajabudjetit ovat niissä laskeneet niin kiitos tietenkin tällä erää nyt jo kahden joukkueen ylivoimaedulla Jalkapallon Ykköseen nähden ja pienistä pelaajabudjeteista huolimatta niissä edelleen maksetaan niitä tasaisemmin jolloin sitten mennään leikkauksista huolimattakin edelle.

Korisliigassa yleisbudjettien kokonaismäärä tänä vuonna on 6,384 miljoonaa euroa 12 joukkuetta kohti ja keskimäärin 532 000 euroa joukkuetta kohti.

Eli edellä Jalkapallon Ykköstä ollaan jopa viime vuotta selvemmin ja viime vuoden Jalkapallon Ykkösenkin paremmillakin luvuilla tai 6 miljoonan euron oletetulla huippuluvulla oltaisiin silti edellä koripallon puolella.

Korisliigan pelaajabudjettien kokonaismäärä tänä vuonna on 3,341 miljoonaa euroa 12 joukkuetta kohti ja keskimäärin 278 416,67 euroa joukkuetta kohti.

Eli edellä Jalkapallon Ykköstä ollaan jopa viime vuoden lukemia vähän paremmin ja selvästi tämän vuoden lukemia edellä keskiarvossa ja kokonaismäärissä nyt oltaisiin joka tapauksessa edellä kuten viime vuonnakin.

Jopa viime vuoden Korisliigan keskiarvoisilla lukemilla yleisbudjeteissa oltaisiin tämän vuoden Jalkapallon Ykkösen huippuarvoa edellä ja oltaisiin vaikka lähempänä yleisbudjettien arviot olisivat pysyneetkin.
« Viimeksi muokattu: 17.01.2020 klo 11:36:57 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #436 : 15.11.2019 klo 17:29:53

FC KTP:llä on totisesti alkanut olla nousussa palkkataso joukkueessaan.

Myös naisten puolella omalla tasollaan FC KTP on pyörittänyt parhaimmillaan aika kovallakin yleisbudjetilla joukkuetta Naisten Kolmosessa.

Parhaimmillaan yleisbudjetti on ollut 50 000 euroa millä kyllä on lyöty muun muassa vuoden 2008 Naisten Kolmosen sen ajan 40 000 euron yleisbudjettien ennätystaso.

Tosin keskimäärin FC KTP on Naisten Kolmosessa silti pelannut vuoden 2008 tason tapaan 'normaalilla' 20 000-30 000 euron yleisbudjetin summalla jolloin kehitys on jäänyt polkemaan Naisten Kolmosessa tasolleen.

Paljoa parempi kehitys ei ole ollut Naisten Kakkosessakaan vuoteen 2008 verrattuna.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #437 : 15.11.2019 klo 17:44:51

Naisten Ykkösessä ja Naisten Liigassa sen sijaan on jossain määrin ja ajoittain aika paljonkin edistytty yleisbudjettien ja jopa myös palkallisella puolella vuoteen 2008 verrattuna.

Ainakin parhaimmassa tapauksessa.

Siinä missä vielä 40 000 eurolla pystyi vuonna 2008 Naisten Ykkösessä ja Naisten Liigassa haastamaan ja pelaamaan erittäin hyvänkin tasoista jalkapalloa eikä erittäin harvoja poikkeuksia huolimatta edes sarjan huipuillakaan ollut kovin paljon rahaa enempää yleisbudjettien tasolla niin nykyisin tilanne alkaa olla vallan toinen eikä tuo summa enää kovin hyvä ole tai riittävä.

Edelleen sillä toki voi olla mukana, mutta taso on alkanut koventua.

Naisten Ykkösessä tai Naisten Liigassa muun muassa GBK:lla jo kolme vuotta sitten oli 80 000 euroa yleisbudjetti, pari vuotta sitten jo 89 000 euroa yleisbudjetti ja viime vuonna oli 89 990 euron luokkaa yleisbudjetti.

Tänä vuonna on ollut ainakin jo 90 000 euroa ja todennäköisimmin on ollut jo myös yli 100 000 euron yleisbudjetti.

TiPS:n naisten puolella on myös olleet yleisbudjetit nousujohteisia ja samoin on myös IK Myranillakin.

Tosin 100 000 euroa alkaa olla se eräänlainen raja jonka yli ei oikein ainakaan vielä Naisten Ykkösessä olla noustu paljonkaan siinä missä sentään Naisten Liigassa on tietenkin noustu yli ja parhaimmillaan tietysti on ollut toista sataa tuhattakin euroa yleisbudjetit.

IK Myran esimerkiksi piti ihan äärirajana Naisten Liigaan mahdollisesta nousustaan huolimatta tapahtuma-aikaan 100 000 euroa ja muutoin enemmänkin 70-80 000 euroa oli mahdollisempi yleisbudjetti.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #438 : 15.11.2019 klo 18:09:29

Omanlaisensa pieni poikkeus vähän aiemmin esiteltyihin naisten jalkapalloilun joukkueisiin budjetillisesti oli Naisten Ykkösen 2000-luvun lopun melko hallitseva joukkue eli KPV.

KPV:n naisten noustessa Naisten Ykkösestä Naisten Liigaan sillä ei juurikaan kasvanut sen yleisbudjetti Naisten Ykkösen mahtivuosista.

Sillä vain oli vähemmän merkitystä Naisten Liigassa joskin nykyaikaan verrattuna vuosina 2009 ja 2010 niillä pystyi pärjäämään ja olemaan todella hyvä edelleen.

Toisin sanoen KPV:llä oli naisten puolella 70 000 euroa vuonna 2009 ja vuonna 2010 80 000 euroa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #439 : 15.11.2019 klo 23:00:50

Jalkapallon Ykkönen on tosiaan viime vuosina uhannut jäädä Korisliigan varjoon niin yleisbudjeteissa kuin pelaajabudjeteissa.

Ja on myös valitettavan usein jäänytkin.

Laitan tähän joiltakin vuosilta nykypäivältä puhuttaessa vertailuksi Jalkapallon Ykkösen ja koripallon Korisliigan yleisbudjettien ja pelaajabudjettien kokonaislukuja ja keskiarvoja keskenään laskevassa järjestyksessä nimenomaan vuodesta 2017 alkaen aina vuoteen 2013 saakka kun viime vuoden ja tämän vuoden Korisliigan vastaavat Jalkapallon Ykköseen nähden tulivat ilmi vähän aikaa sitten laittamissani Ykkösen yleisbudjettien ja pelaajabudjettien kokonaisviesteissä.

Joskin välistä laitan vain Jalkapallon Ykkösen vuoden 2014 kokonaisluvut ja keskiarvot pelaajabudjeteista kuten myös suoran kenttäpelaajiston osuuden vuoteen kun kokonaisbudjetteja en ole vielä laittanut ja saatan joskus vielä laittaa jolloin se on vain vertailu Korisliigan lukuihin yksinään:

Jalkapallon Ykkönen ja Koripallon Korisliiga yleisbudjetillisesti ja pelaajabudjetillisesti 2013-2017

Ykkönen 2017

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2017: 5,082 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2017: 2,3262 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2017: 508 200 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2017: 232 620 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2017 vuotta kohti: 21 147,2727 euroa vuoteen.

Korisliiga 2017

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2017: 5,88 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2017: 3,15 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2017: 534 545,45 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2017: 286 363,64 euroa

Korisliigassa vuonna 2017 pelasi 11 joukkuetta.

Ykkönen 2016

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2016: 5,5 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2016: 2,2334 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2016: 550 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2016: 248 155,56 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2016 vuotta kohti: 22 559,5964 euroa vuoteen.

Korisliiga 2016

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2016: 4,937 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2016: 3,003 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2016: 493 700 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2016: 300 300 euroa

Korisliigassa vuonna 2016 pelasi 10 joukkuetta.

Ykkönen 2015

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2015: 4,89 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2015: 1,714 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2015: 489 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2015: 171 400 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2015 vuotta kohti: 15 581,8182 euroa vuoteen.

Korisliiga 2015

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2015: 4,78 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2015: 3,1305 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2015: 478 000 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2015: 313 050 euroa

Korisliigassa vuonna 2015 pelasi 10 joukkuetta.

Ykkösestä vuoden 2014 osalta julkaisen tässä vaiheessa poikkeuksellisesti vain pelaajabudjettien kokonaisluvun, keskiarvon ja suoran kenttäpelaajiston vuoteen saaman ansiotason:

Ykkönen 2014 (Vain Pelaajabudjetit.)

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2014: 1,67 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit keskimäärin vuonna 2014: 167 000 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston ansiotaso vuotta kohti vuonna 2014: 15 181,8182 euroa

Korisliiga 2014

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2014: 5,5 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2014: 3,3598 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2014: 500 000 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2014: 305 436,36 euroa

Korisliigassa vuonna 2014 pelasi 11 joukkuetta.

Ykkönen 2013

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2013: 4,68772 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2013: 1,92172 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2013: 468 772 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2013: 192 172 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2013 vuotta kohti: 17 470,1818 euroa vuoteen.

Korisliiga 2013

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2013: 5,354 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2013: 2,9758 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2013: 446 166,67 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2013: 247 983,33 euroa

Korisliigassa vuonna 2013 pelasi 12 joukkuetta.

Kaikkiaan vaikka ennen suurempia tutkimuksia osin muuta luulin niin kyllä viime vuodet Korisliiga valitettavasti on ollut suurempi budjettitasoiltaan ja varsinkin pelaajabudjettien osuuksiltaan Ykköstä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #440 : 15.11.2019 klo 23:26:30

Mikkelin Palloilijoiden eli MP:n yleisbudjetteja joiltakin vuosilta tulee seuraavaksi tässä kun vuoden 2008 yleisbudjetti Kakkosesta tietenkin täydentyy mukaan joukkoon ja täten vuosien 2003-2010 MP:n yleisbudjetit ovat nyt selvinneet siltä aikaväliltä:

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2003: 140 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2004: 150 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2005: 165 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2006: 155 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2007: 110 000 euroa

MP.n yleisbudjetti Kakkosessa 2008: 160 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2009: 170 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2010: 220 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #441 : 18.11.2019 klo 02:20:08

Jalkapallon Ykkösen ja Koripallon Korisliigan vertailulle pari viestiä sitten tulee seuraavaksi jatkoa vuosille 2005-2012 alkaen vuodesta 2012 ja päättyen vuoteen 2005 laskevassa järjestyksessä.

Vuonna 2005 Korisliiga virallistettiin lopullisesti koripallomme korkeimman sarjatason nimeksi kun epävirallisena lempinimenä ja ihan sarjanimenäkin se oli ollut käytössä jo viimeiset 16 vuotta tuolloin eli näinä päivinä 30 vuotta vuodesta 1989 lähtien.

Yllättävänkin pitkään käytettiin Koripallon SM-Sarjan nimeä ja senkin jälkeen vuosina 1999-2003 erikoisesti SM-Koris/SM-koris-nimeä huolimatta jo vuosina 1997-1998 olleista puheista ottaa Korisliiga virallisena nimenä käyttöön.

Vuonna 2004 oli vuosien 1999-2003 SM-Koriksen/SM-koriksen päättyessä ylimenoajan verran ennen Korisliigan lopullista virallista nimeämistä tietenkin vuoden ajan sarjan pääsponsorin nimen mukaan Sparliiga/Koripallon Spar-Liiga.

SM-Koriksessa/SM-koriksessa oli joukkuemääristä puhuttaessa aina 14 joukkuetta sarjan loppuun asti ja ylimenoajalla vuonna 2004 Sparliigassa/Koripallon Spar-Liigassa oli 13 joukkuetta ja Korisliigassa on keskimäärin ollut aina 12 joukkuetta vuodesta 2005 lähtien.

Huomioimatta tosin muutamia viime vuosia jolloin vähimmillään on ollut vain 10 joukkuetta ja vuonna 2011 Korisliigassa oli tähänkin vertailuun huomioksi tulevana vain 11 joukkuetta.

Vuoden 2004 Sparliigan/Koripallon Spar-Liigasta ja vuoden 2003 SM-Koriksen/SM-koriksen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ovat toistaiseksi hieman epäselviä joten ennen kuin ne selkenevät niin en laita niitä toistaiseksi vertailuun.

Jalkapallon Ykkösen ja Koripallon Korisliigan vertailut vuosilta 2005-2012 tulevat siis tässä:

Ykkönen 2012

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2012: 4,28 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2012: 1,757 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2012: 428 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2012: 175 700 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2012 vuotta kohti: 15 972,7273 euroa vuoteen.

Korisliiga 2012

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2012: 4,722 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2012: 2,5744 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2012: 393 500 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2012: 214 533,33 euroa

Korisliigassa vuonna 2012 pelasi 12 joukkuetta.

Ykkönen 2011

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2011: 4,7509 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2011: 2,65545 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2011: 365 453,85 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2011: 204 265,38 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2011: 18 569,58 euroa

Korisliiga 2011

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2011: 4,4525 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2011: 2,4502 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2011: 404 772,73 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2011: 222 745,45 euroa

Korisliigassa vuonna 2011 pelasi 11 joukkuetta.

Ykkönen 2010

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2010: 3,5684 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2010: 1,8332 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2010: 254 885,71 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2010: 141 015,38 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2010: 12 819,58 euroa

Korisliiga 2010

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2010: 4,75160004 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2010: 2,4443 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2010: 395 966,67 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2010: 203 691,67 euroa

Korisliigassa vuonna 2010 pelasi 12 joukkuetta.

Ykkönen 2009

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2009: 4 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2009: 2,0675 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2009: 285 714,29 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2009: 147 678,57 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2009: 13 425,32 euroa

Korisliiga 2009

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2009: 4,497 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2009: 1,665 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2009: 374 750 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2009: 138 750 euroa

Korisliigassa vuonna 2009 pelasi 12 joukkuetta.

Ykkönen 2008

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2008: 3,907 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2008: 1,9765 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2008: 279 071,43 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2008: 152 038,46 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2008: 13 821,68 euroa

Korisliiga 2008

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2008: 4,656 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2008: 2,3903 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2008: 388 000 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2008: 199 191,67 euroa

Korisliigassa vuonna 2008 pelasi 12 joukkuetta.

Ykkönen 2007

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2007: 3,144 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2007: 1,351 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2007: 224 571,43 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2007: 96 500 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2007: 8 772,73 euroa

Korisliiga 2007

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2007: 4,291 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2007: 1,9422 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2007: 357 583,33 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2007: 161 850 euroa

Korisliigassa vuonna 2007 pelasi 12 joukkuetta.

Ykkönen 2006

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2006: 3,32 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2006: 1,4985 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2006: 237 142,86 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2006: 107 035,71 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2006: 9 730,52 euroa

Korisliiga 2006

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2006: 3,708 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2006: 1,7594 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2006: 309 000 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2006: 146 616,67 euroa

Korisliigassa vuonna 2006 pelasi 12 joukkuetta.

Ykkönen 2005

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2005: 3,2 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2005: 1,6 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2005: 228 571,43 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2005: 114 285,71 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2005: 10 389,61 euroa

Korisliiga 2005

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2005: 3,6 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2005: 2,4 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2005: 300 000 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2005: 200 000 euroa

Korisliigassa vuonna 2005 pelasi 12 joukkuetta.

Kaiken kaikkiaan ei hieman pidemmältäkään etsintäväliltä puhuttaessa ja ei ainakaan Korisliigan aikakauden alettua lopullisen virallisena Ykkönen ollut montaa kertaa Korisliigan edellä vaan ainoastaan parisen kertaa lisää sen edellä ja joinakin vuosina vähän tasaisemmin pelissä mukana.

Muuten takana on pysytelty joten taitaa Ykkösen osalta puhuttaessa siitä muka Suomen kolmanneksi tai neljänneksi eniten maksaneimpana sarjana hieman liioittelua kun noinkin monta kertaa pääsee Korisliiga edelle.

Ellei sitten tietysti tilanne ole ollut ymmärrettävästi toinen vanhempaan aikaan Ykkösen rahavuosina tai koripallon ollessa melko heikoilla 1990-luvulla tai 1980-luvulla milloin tilanne silloin on ollut tietenkin vallan toinen ja ainoan kerran myös Ykköstä alemmatkin jalkapallosarjat lähinnä Kakkosen muodossa olisivat olleet jopa koripallon eri pääsarjoja maksetumpia sarjoja.

Näillä näkymin lienee Ykkösen pääsääntöinen kilpailija Jääkiekon Mestis tai vanhempaan aikaan Jääkiekon 1. Divisioona/1-divisioona ja muutoin lähinnä Jääkiekon Suomi-sarja mitä tulee mahdollisesti eri sarjojen palkalliseen maksukyvyn puoleen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #442 : 18.11.2019 klo 23:12:03

Jalkapallon Ykkösen ja Koripallon vuosien 2004 ja 2003 korkeimpien sarjatasojen eli Koripallon Sparliigan/Spar-Liigan ja Koripallon SM-Koriksen/SM-koriksen yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja tulee nyt koripallon vastaavien selvittyä vihdoin ja viimein vertailuun keskenään.

Koripallopuolelta näin ohimennen puhuttaessa on selvinnyt myös euroajan ensimmäinen ja markka-ajan viimeisten vuosien yleisbudjetit ja pelaajabudjetitkin, mutta Ykkösen puolelta ei joten niitä ei voi verrata keskenään valitettavasti niin kauan kun Ykkösen puolella on niistä epäselvyyksiä.

Joka tapauksessa johtopäätös kuitenkin on se, että suomalaisessa koripallossa alkoi erittäin pitkän tauon jälkeen isohkot rahasummat taas liikkua ja mikäli rahasummat pieninä pysyivät käytännössä ihan markka-ajan loppuunkin asti kuten euroajankin alkuun asti niin ainakin yleisbudjetit alkoivat jo olla melkoisia siinä missä Ykkösen rahavuosien loppuessa romahdus oli aika selvä.

Ja suurin piirtein samoihin aikoihin koripallo sitten meni ohi Ykkösestä joten ei se näytä olleen aiemmin luulemaani vasten ainakaan vuodesta 2003 lähtien mitenkään erityisen hyvin maksettu sarja vaan pikemminkin samassa luokassa vähän edellä, tasoissa tai vähän jäljessä Jääkiekon Mestistä ja sen jälkeen sitten vasta Jääkiekon Suomi-sarjaa edellä tai huonoimmillaan on kilpailtu senkin kanssa siitä, että kumpi on vähemmän maksetumpi laji.

Toki historiallisesti puhuttaessa Jalkapallon Ykkönen ja myös Jääkiekon 1. Divisioona/1-divisioona olivat kuitenkin heti Futisliigan ja Veikkausliigan jälkeen kuitenkin erittäinkin hyvin maksettuja sarjoja Suomessa tai ainakin maksukykyä oli huonompinakin vuosina.

Joka tapauksessa nyt vertailut vielä viime aikojen viestien päätteeksi tosiaan jalkapallon ja koripallon kesken vuosilta 2004 ja 2003 laskevassa järjestyksessä kun kyseessä ovat Jalkapallon Ykkönen ja Koripallon Sparliiga/Spar-Liiga ja SM-Koris/SM-koris:

Ykkönen 2004

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2004: 3,2165 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2004: 1,64167 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2004: 229 750 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2004: 117 262,14 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2004: 10 660,19 euroa

Sparliiga/Spar-Liiga 2004

Sparliigan/Spar-Liigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2004: 3,25 miljoonaa euroa

Sparliigan/Spar-Liigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2004: 2,4 miljoonaa euroa

Sparliigan/Spar-Liigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2004: 250 000 euroa

Sparliigan/Spar-Liigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2004: 153 846,15 euroa

Koripallon Sparliigassa/Spar-Liigassa vuonna 2004 pelasi 13 joukkuetta.

Ykkönen 2003

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä 2003: 3,6 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä 2003: 2 miljoonaa euroa

Ykkösen yleisbudjetti keskimäärin vuonna 2003: 257 142,86 euroa

Ykkösen pelaajabudjetti keskimäärin vuonna 2003: 142 857,14 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuotta kohti vuonna 2003: 12 987,0127 euroa

SM-Koris/SM-koris 2003

SM-Koriksen/SM-koriksen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2003: 3,785 miljoonaa euroa

SM-Koriksen/SM-koriksen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2003: 2,24 miljoonaa euroa

SM-Koriksen/SM-koriksen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2003: 270 357,14 euroa

SM-Koriksen/SM-koriksen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2003: 160 000 euroa

Koripallon SM-Koriksessa/SM-koriksessa vuonna 2003 pelasi 14 joukkuetta.

Jalkapallon Ykkönen jäi vähän taakse myös vuosina 2003-2004 joten näillä näkymin sitten euroajan alun ja markka-ajan päätöksen jälkeen ei Ykkönen tosiaan ole ollut monta kertaa enempää koripallon korkeimman sarjan edellä maksukyvyssä joskin tosiaan myöhemmästä 2000-luvusta poiketen Ykkönen oli kuitenkin hyvin tasoissa vielä koripallon korkeimpien sarjatasojen kanssa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #443 : 18.11.2019 klo 23:21:29

Vuosien 2003-2019 väliseltä ajalta puhuttaessa pieniä eroja tosiaan on Jalkapallon Ykkösen ja Koripallon Korisliigalla tai sen edeltäjistä puhuttaessa siinä, että Ykkösessä on ollut euroajallakin miljoonaseuroja yleisbudjetiltaan joskin ei kuitenkaan montaa kertaa Ykkösen rahavuosien päätyttyä siinä missä Korisliigassa ei ole ollut missään vaiheessa euroajalla kertaakaan miljoonaseuraa.

Parhaimmat yleisbudjetit koripallossa ovat olleet vuonna 2003 Hongalla 800 000 eurolla ja ihan viime vuosia huomioimatta myöskin 850 000 euron ollessa siis tuo ihan kattoraja niin vuonna 2013 Nilan Bisonsilla oli 850 000 euroa yleisbudjetti ja vuonna 2014 Loimaan Bisonsilla oli 820 000 euroa yleisbudjetti.

Pelaajabudjetit ovat olleet koripallossa kautta linjan pieniä ja koska miljoonaseuroja ei ole ollut niin korkeimmat pelaajabudjetit ovat olleet koripallon puolella 500 000 euron pintaan kuten Joensuun Katajalla vuonna 2013 pois luettuna euroajan ennätysvuotta 2003 jolloin Hongalla oli 600 000 euroa pelaajabudjetti.

Muutoin pyöritään ajoittain huomattavankin paljon vähäisemmillä pelaajabudjeteilla koripallon puolella keskimäärin, mutta kun on pieniä ja tasaisen vahvoja yleisbudjetteja niin Ykköseen verrattuna myös kyetään maksamaan tai ollaan kyetty maksamaan ainakin näin pidemmällä euroajalla enemmän.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #444 : 21.11.2019 klo 22:44:16

Joutsenon nykyisellä Kultsu FC:llä tai FC Kultsulla on tietenkin mielenkiintoisia edeltäjiä tai taustaeläjiä tavallaan osin kilpailevankin seuran muodossa.

Sen tai niiden kilpailullisia vaiheita käsittelen kotimaisten seurojen puolella enemmän, mutta tässä käsittelen niiden taloudellista puolta.

Kultsu FC:n tai FC Kultsun nykymuodon edeltäjä, taustaeläjä ja osin kilpaileva seura oli JFCP/J-FCP/Joutsenon FCP/Joutsenon FC Pantterit/FCP Joutseno jolla oli myös omakin edeltäjä eli FC Kaos/FC Chaos Joutseno ja joka tietenkin muutoin oli aivan alkuperäisen Joutsenon FC Pantterien tai vain Joutsenon Pantterien kilpailija.

Joutsenon nk. Uuden FC Pantterien pohja muodostui tosiaan FC Kaoksen/FC Chaos Joutsenon ja alkuperäisten Joutsenon Panttereiden lyötyä voimansa yhteen.

FC Kaos/FC Chaos pelasi ihan alinta mahdollista sarjapohjaista jalkapalloa tai muutoin vain puulaakipohjaista sellaista ja alkuperäinen Joutsenon Pantterit olivat enemmänkin ennen ihan loppuaikojensa jalkapallon kokeiluja pitkälti kaukalopallon päälajiseura Joutsenossa.

FC Kaos/FC Chaos ja alkuperäiset Joutsenon Pantterit ovat siten periaatteessa nykyisen FC Kultsun tai Kultsu FC:n edeltäjän edeltäjiä tai edeltäviä taustaeläjiä.

Joista enemmän pohjaa oli ehkä FC Kaoksella/FC Chaoksella suhteessa alkuperäisiin Panttereihin nähden siinä, että heillä oli enemmän jalkapallopohjaa siinä missä Panttereilla se oli lähinnä kaukalopallon kesähommaa sen yksi-kaksi kesää ennen vuoden 1993 yhteenliittämistä ja vuoden 1994 uunituoreesta Jalkapallon Vitosesta aloittamista.

Huolimatta nimipohjastaan tämän viestin yleisbudjetilliset asiat keskittyvät tietenkin nk. Uusiin FC Panttereihin.

FC Panttereiden tai nk. Uusien Joutsenon Panttereiden yleisbudjetteja muutamalta eri vuodelta tulee tähän alle ja varsinkin Kolmosen ja Kakkosen tason yleisbudjetit omalla tavallaan olivat erittäin elinkelvottomia tai sitten kelvatessaankin rajallisesti pientä luokkaa jolloin seuran asemaa auttoi lähinnä Kakkosen yleisten rahavuosien päättyminen:

Joutsenon FC Panttereiden/FCP:n Yleisbudjetit 1994-1998, 2000 ja 2003

1994: 43 900 markkaa (FCP tai FC Pantterit pelasivat tuolloin Jalkapallon Vitosta. Vitosen tuon ajan yleisbudjeteissa tuo oli ainakin sen ajan mittapuulla yllättävänkin hyvää ellei mahtavampaakin luokkaan päin sillä tunnetusti yleisbudjetit olivat pieniä.

Keskimääräisempi yleisbudjetti oli enemmänkin 29 200 markan luokkaa ja pienenä ellei jopa huonompana voitiin mitä tahansa sellaista yleisbudjettia mikä ei ylittänyt 14 700 markkaa. FCP:n tai FC Pantterien yleisbudjetti saattoi olla noinkin suuri tosin kauteen vain siksi kun oli tietenkin nk. Vanhojen Panttereiden ja FC Kaoksen/FC Chaoksen yhdistyminen takana.

Omana seuranaan esimerkiksi FC Kaoksen/FC Chaoksen jatkaessa toimintaansa yksin sillä ei olisi ollut kykyä selvitä edes sarjamaksusta, piirimaksusta, Palloliiton maksuista ja 1000 markan suuruisista kausipuhelujen maksuista ja nk. Vanhoilla Panttereilla ongelmana yksin jatkaessa sillä ei olisi ollut kykyä selvitä muun muassa sen ajan Vitosen pelaajavakuutusmaksuista tai erotuomarikuluista.

Pelaajavakuutusmaksut vaihtelivat seuroittain kun korkeampiin sarjoihin verrattuna voitiin pitää lievempänä niiden tiukkuutta, mutta 400-700 markkaa ne olivat keskimäärin ja kokonaisina summina 7200-11 200 markkaa.

Halvempiakin pelaajavakuutusmaksuja pystyi vielä silloisen Vitosen sääntöjen puittein maksamaan, mutta perusteita niille piti hakea, niihin oli jo silloin ja osin Vitoseksi luomisen yhteydessä vanhasta Jalkapallon 5. Divisioonasta/5-divisioonasta poiketen luokiteltu saman tien jo vähimmäismaksuluokka ja mitä isommille sarjatasoille mentiin niin silloisestikin 25 vuotta sitten niistä ei voinut enää luistaa pois.

Erotuomarikulut hoituivat Vitosessa sen uunituoreella aloituskaudella 2000 markalla.

Erinäistä sanottua köyhyysrajaa uunituoreeseen Vitoseen 25 vuotta sitten en tarkemmin määriteltynä löytänyt, mutta käytännössä Vitoseen sen aloitusvuonnakin köyhimpienkin seurojen oli pakko löytää pelikautta varten edes 2000 markkaa matkakuluihin.

FC Panttereillakin oli tiukkaa uutena seurana löytää harjoitteluvarojakin kauden peleihin kun harjoitusotteluihin ei saanut käyttää kun enintään 2000 markkaa kauteen ja mikäli halusi pelata ihan jopa turnauksissakin niin kauden erikseen määriteltyihin sellaisiin suoraan tai erinäisesti otteluohjelman ulkopuolelta sai käyttää enintään kauteen 2500 markkaa.

Eli enintään siis 4500 markkaa sai kulua otteluohjelman ulkopuolisiin kauden menoihin. Tosin huonoimmillaan tuo oli tosiaan vain ihan maksimisumma joka sai kulua koska mielellään haluttiin vetää niin vähin pelein kuin mahdollista kautta kohti ja turnauksiin sai käyttää FC Panttereissa enemmän rahaa vain mikäli sitten ne uhrattiin harjoitusotteluista.

FC Panttereilla oli myös talkootyön määrittelymaksut seurassa jotka sovittiin kuitenkin rajoitetun monesta muusta Vitosen seurasta poiketen vain 5000 markkaan kaudessa kun oli niin hyvä yleisbudjetin tilanne kuin oli.

Joukkueen huollolla tai valmentajien omilla pomoilla oli seurassa edustustili ja samoin oli itse valmentajallakin. Edustustilit sovittiin aluksi yhtä suuriksi enintään eli 2000 markkaan, mutta tulevaisuudessa luvattiin tietysti isompia erillisiä summia silloisten toiveiden mukaisesti.

Useimmiten edustustilit olivat seurassa paljon vähemmän mikäli oli edustushenkilö seurassa.

Yhdenkin nuoren miehen edustustili oli siihen aikaan 200 markkaa joka sitten hänen mukaansa hupeni puolella yhdessä illassa jonka jutun kertomisen jätän johonkin toiseen kertaan, mutta ei hänenkään esimiehellä ollut kun enintään se 1200 markkaa edustustili josta 600 markkaa meni kolmen edustustilin luomiseen kun ihan välttämättä hänen tehokkaat nuoret sihteeri-isännät sellaiset itsekin kauteen halusivat.

Ja mistä sitten seurasi melkoista savustusta tälle esimiehelle seurakokouksessa sitten myöhemmin kun olisi pitänyt jättää sellainen luomatta tai antaa enintään vain yhdelle näistä sihteereistä se edustustili.)

1995: 35 900 markkaa (FC Pantterit pelasivat edelleen Jalkapallon Vitosta ja nousivat seuraavaksi vuodeksi Jalkapallon Neloseen. Yleisbudjetti huonontui 8000 markkaa yleisen maksukyvyn huonontumisen vuoksi. Huonoimmillaan ennen kautta oli vaikeuksia selvitä sarjan arvioiduista erotuomarikulumaksuista jotka olivat kohonneet jo 4600 markkaan.

Kaikkein pienin mahdollinen yleisbudjetti ennen kautta keskellä talven ja kevään vaikeuksia oli ennen tukijoiden löytymistä seuralle vain 8000 markkaa. Se olisi vastannut suurin piirtein koko sarjan köyhimmän tai köyhimpien seurojen yleisbudjettia vuonna 1995 kun tuota luokkaa olivat jo nousseet matkakulutkin.)

1996: 36 000 markkaa (FC Pantterit pelasivat Jalkapallon Nelosta ja tästä eteenpäin alkoivat jo pelot seurassa kun Nelosessakin alkoi olla erittäin suuren markkatason joukkueita ja seura alkoi tippua kohti köyhempää rajaa.

Ihan köyhimpiä seura ei ollut, mutta yleisbudjetti oli huono. Edes alustavaan yleisbudjettiin eli 45 800 markkaan ei päästy mikä oli katkera tilanne ja vain nosti seuran vuodeksi 1995 tiukkoja, mutta silti edes jossain määrin vielä silloin Vitosessa menetteleviä ja paikoin leppoisiakin talkootöiden tuntimääriä varsinkin nyt sarjanousun myötä äärimmilleen Jalkapallon Nelosta varten.

Todella huonon ja jopa romahduksen partaalla Nelosessa olevaksi seuraksi sanottiin vuonna 1996 mitä tahansa sellaista seuraa millä olisi ollut 22 900 markan pintaan yleisbudjetti ja kaikkein köyhimmän tai köyhimpien Nelosen seuran vuonna 1996 arvioitiin olevan liikkeellä 13 100 markalla tai sen allekin. Ei paljon enää sitä alemmaksi se voinut mennä kun tuon vuoden Neloseen oli pakko löytyä matkakuluihin jo 9000 markkaa.

Erotuomarikulut olivat Nelosessa 5000 markkaa. FC Panttereilla oli vuodeksi 1996 ensi kertaa jopa sponsorisopimuksia joita ilman kausi olisi ollut vain entistäkin raskaampi vetää läpi. Chymosiin tai siihen liitettävä makeistehdas tuki 500 markalla seuraa, Autokilta 1000 markalla ja Fazer lopulta jo 5000 markalla. Siten kaikki tuo pienikin sponsoriraha oli elintärkeää seurassa.)

1997: 45 800 markkaa (FC Pantterit pelasivat edelleen Jalkapallon Nelosessa. Vihdoin ja viimein saatiin vuoden 1996 alustava yleisbudjetti eli 45 800 markkaa kaudelle peliin, mutta taas kerran vuotta myöhemmässä ajassa Suomen jalkapalloilun alemmankin tason kustannukset olivat hälyttävässä nousussa.

Siten FC Pantterit veivät kautta läpi edelleen yhdellä sarjan pienimmistä ja huonoksi sanottavista yleisbudjeteista vaikka harmittavasti mitään erityisempää taloustietoa vastustajista tai muista seuroista ei tullut ilmi.

Chymos tai siihen liitettävä makeistehdas, Autokilta ja Fazer lisäsivät sponsorirahan suuruutta kaudelle sen verran, että yleisbudjetti vuoden 1996 alustavasta sellaisesta toteutui varmasti vuodelle 1997. Tarkkoja summia tosin ei löytynyt ja voi olla, että Fazer ei juuri sitä lisännyt jolloin lisäykset olisivat jääneet kahden muun sponsorin taholle.)

1998: 27 550 markkaa (FC Pantterit jatkoivat taivaltaan Jalkapallon Nelosessa. Yleisbudjetti melkein puolittui kun Chymos tai siihen liitettävä makeistehdas, Autokilta ja Fazer vetäytyivät käytännössä kokonaan seuran rahoittamisesta ja mikäli ne edes teoreettisesti enää rahoittivat seuraa niin summat olivat hyvin nimellistä luokkaa.

FC Pantterien yleisbudjetti olisi ollut jo edellisvuoden eli vuoden 1997 45 800 markan luokassa huonoa luokkaa vuonna 1998, mutta nyt se alkoi olla erittäin lähellä vaaravyöhykettä siihen mitä tuli sarjan köyhimpiin seuroihin nähden.

Toki erittäin pienenä lohdutuspalkintona FC Pantterit olivat ilmeisesti nk. Köyhäläisten Kuningas Nelosessa vuonna 1998 koska sarjan köyhimpien seurojen yleisbudjetit pyörivät keskimäärin alle 20 000 markan alapuolella noin 12 550-15 000 markan luokassa pudoten siitä sitten 10 000 markan tai allekin.

Köyhimmät sarjaseurat olivat lähinnä taas noin 5000 markan matkakulujen tai 6000 markan erotuomarikulujen kanssa vihoittelevia pienseuroja joille sanottiin silloin enemmänkin Jalkapallon Vitosen, Kutosen tai Seiskan olevan sopivampaa luokkaa kun Nelosen.

Tärkeimmät sponsorit olivat lähinnä Joutsenon Kunta ja Joutsenon Keskuspubi ensin mainitun osalta 2400 markalla ja jälkeen mainitun osalta 800 markalla. Edustustilejä ei paljon mainittu, mutta niiden sanottiin olevan kaikilla erittäin vähäiset verrattuna vuosien 1996-1997 vastaaviin tai jopa ihan aloitusvuodenkin vastaavaan tavallaan.

Joukkueen huollon edustustili näin esimerkiksi oli 500 markkaa kauteen ja Joutsenon Taksin kanssa sovittujen taksimatkojen matkakorvausten ja kulukorvausten erillistili ilman muuta matkamaksua sai olla enintään kauteen 750 markkaa.

Harjoitusottelujen tai erillisten muiden turnausten pelaamiseen kaudelle otteluohjelman ulkopuolelta oli varattu enintään 3500 markkaa kun vuodesta 1994 poiketen kaikki piti ottaa vain yhdestä ainoasta tilistä siinä missä vuonna 1994 Vitosessa oli periaatteessa kaksikin tiliä jotka voitiin tarpeen mukaan yhdistää vain yhdeksi tiliksi.

Siten ylimääräisiin harjoituspeleihin kaudessa varaa ei ollut vuoteen 1994 verrattunakin käytännössä yhtään.

Joutsenon Kunta lisäksi lupasi Jalkapallon Kolmoseen sarjanoususta saman verran lisää kuin sponsorituestakin nousubonuksena eli 2400 markkaa jolloin vuonna 1998 mahdollisen nousun myötä vuodeksi 1999 Kolmoseen olisi FC Pantterit saaneet 4800 markkaa Joutsenon Kunnalta. Vertailun vuoksi FC HaPo:lla eli Harjavallan Pallolla oli sarjan varmasti yhtenä suurimmista yleisbudjeteista ajalta ennen Nelosenkin rahavuosien alkua sinänsä 250 000 markkaa vuonna 1998.

Nelosen Itälohkon eli FC Panttereiden lohkon rikkaimmiksi joukkueiksi sanottiin arvioissa Savilahden Urheilijoita ja Savitaipaleen Urheilijoita ja köyhimmiksi joukkueiksi ehkä myös koko sarjassa mahdollisesti juurikin noiden erotuomarikulujen ja matkakulujen kanssa tuskailevaksi sanottiin arvioissa Lemin KoPa:aa ja LuPo:a.

Tiedä sitten, että olivatko Lemin KoPa ja LuPo ihan oikeasti ihan niin vähäisillä yleisbudjeteilla todella liikenteessä vai eivät. Toki heilläkin oli pieniä tuskailuja, mutta sarjan köyhimmistä seuroista ihan todella poiketen ainakaan mitään todellisia tuomarikulujen tai matkakulujen selkeitä ja säännöllisiä maksukulujen ongelmia heillä ei kaiketi ollut ellei sitten muuta lisätietoa asiaan löydy.

FC Panttereiden yleisbudjettia ei vuodeksi 1999 selvinnyt kun seura selvisi Milleniumin kunniaksi Jalkapallon Kolmoseen vuodeksi 2000, mutta seura oli luopua Kolmosen paikasta kun yleisbudjettia ei vain yksinkertaisesti tunnuttu kyettävän suurentamaan Kolmosessa pelaamista varten missä FC Panttereiden yleisbudjetti alkoi olla rahavuosien Kolmosessa sen rahaseurojen joukossa inisevän itikan luokkaa.

Joutsenon Kunta taisi pitää nousubonuksen Kolmoseen samana vuonna 1999 vuodeksi 2000 eli 2400 markassa ellei sitten nk. Milleniumin kunniaksi olisi suostuttu maksamaan enemmänkin. FC HaPo:lla taas Nelosen melkoisen mittavalla, mutta vuoteen 1998 verrattuna myös Nelosen kustannusten noustessa ei enää niin valtavan oloisella yleisbudjetilla olisi ollut taas murskaava ero FC Panttereihin nähden kun 250 000 markkaa olisi ollut ja oli taas heillä pelissä.)

2000: 60 000 markkaa (Mikäli en kerta kaikkiaan tämän pienempää yleisbudjettia joltakin muulta seuralta löydä niin FC Pantterit Joutsenosta taisi ylivoimaisesti olla Kolmosen rahavuosien osalta tämän vuoden Kolmosen vuoden 2001 Kakkosen KiuPa eli toisin sanoen nk. Taloudellisesti Inisevä Itika Rahaseurojen ja Miljoonaseurojen Kankussa.

Yleisbudjetti tosiaan on ollut melkein täysin varmasti Kolmosen sen vuoden pienin ja seura oli luopua Kolmosen paikastakin koska 60 000 markan yleisbudjetti oli vain kerta kaikkiaan riittämättömän oloinen sarjaan.

Nelosessa se olisi myös ollut surkeaa luokkaa kun rahamäärät silloin olivat Nelosessakin jo korkeaan luokkaan menossa olevia. Se ei välttämättä ollut edes tuolloin tilapäisesti melkoisen mittavaksi nousseen Kolmosen köyhyysrajan luokkaa.

Lisäksi siltä oli loppua kauden mittaan Kolmosessa matkakassa kesken eikä varsinkaan Joutsenon Kunnassa iloittu kun sen oli taattava seuran maksurästejäkin jotta sitä ei vain suljettaisi sarjasta kun muitakaan merkittäviä tukijoita ei ollut.

Lopulta vuosien 2001-2002 aikana Kolmoseen seura pystyi keräämään muitakin tukijoita isomminkin rahoin kuin vain Joutsenon Kunnan ja parhaimmillaan ennen Kolmosenkin rahavuosien loppua seuralle kyllä löytyi enemmän yleisbudjettiin täytettä kauteen.

Kaikkiaan tukisponsoreita Kolmosessa oli parhaimmillaan kolmisenkymmentäkin verrattuna Nelosen enintään muutamaan tukijoita vuonna 1999 ennen Kolmoseen nousua vuodeksi 2000.

Ikävä kyllä FC Panttereiden vuosien 2001-2002 Kolmosen yleisbudjetin määriä ei löytynyt. Joka tapauksessa etenkin aloitusvuosi seuralta Kolmosessa oli taloudellisesti itkettävän surullista, mutta myös äärettömän rohkeaa luokkaa vetää kausi läpi niin pienellä summalla romahtamatta konkurssiin kesken kauden tai sen jälkeen.

Puhumattakaan luopumisesta Kolmosen sarjapaikasta mikä oli vuodeksi 2001 ennen tukijoiden löytymistä hyvin todennäköinen vaihtoehto. Onneksi Kolmosesta ei luovuttu ja vuonna 2002 se herätti riemun, mutta myös kaikkien aikojen kauhun taloudellisesti kun noustiin Jalkapallon Kakkoseen vuodeksi 2003.)

2003: 60 000 euroa (FC Panttereiden yleisbudjetti oli pientä luokkaa, mutta FC Panttereiden ja Joutsenon avuksi tietyllä tapaa tuli Kakkosen ja Kolmosen nk. Rahavuosien päättyminen kuin kreivin aikaan. Pieni erikoisuus oli myös se, että täsmälleen kolme vuotta sitten oli sama yleisbudjetti luokkaa alempana joskin silloin tietenkin vain markoissa.

Muussa tapauksessa taloudellisia edellytyksiä nousta Kakkoseen ei olisi ollut. FC Pantterit olivat ennen kautta luopua sarjasta huolimatta Kakkosen ja Kolmosen nk. Rahavuosien päättymisestä huolimattakin myös sen takia, että matkakulut nousivat liian suuriksi.

Ne olivat valmiiksi suuria, mutta varsinkin Kuopioon, Kajaaniin ja Iisalmeen tehtyjen ottelumatkojen matkakulut olivat poskettoman suuria ja melkein sarjapaikan lunastamattomaksi tekeviä seikkoja.

FC Panttereiden yleisbudjetti Kakkoseen olisi ollut alustavasti suurempikin aina 90 000 euroon asti, mutta tosiaan nuo Kuopion, Kajaanin ja Iisalmen matkakulut arvioitiin ennen kautta vähän turhankin alhaisiksi kuten muutkin Kakkosen matkakustannukset.

Lisäksi huolimatta ajoittain erittäin jyrkistä vastalauseistakin seurakokouksissa päätettiin perustaa FC Pantterit Reservi, FC Pantterit A, Joutsenon Pantterit vanhan alkuperäisen seuran nimen mukaan taas palautettuna sarjakartalle pääseuran ollessa FC Pantterit tai myös nimellä Joutsenon Juniori-Pantterit/Juniori-Pantteri/Pantterit-Juniorit/Juniorit-Pantterit/Pantterit-Junior/Junior-Pantterit/JP-Pantterit/Pantterit-jp tunnettu joukkue pelaamaan Jalkapallon Nelosta 30 000 euron yleisbudjetilla mihin paloi paljon Kakkosessa kaikessa vähäisyydessään elintärkeitä rahoja hukkaan ainakin kriittiseltä kannalta arvioiden.

Toisaalta seurassa oli paljon 16-18 vuoden ikäisiä junioreita kuten myös tätä vähän vanhempia edustuksen käyttämättömiä pääjoukkueeseen mahtumattomia pelaajia. Kuten tietenkin myös A-junioreja ja B-junioreita joille vain oli pakko löytää kauden peleihin jonkinlainen joukkue missä pelata.

Palkallisuuttakin tai edes kulukorvauslinjaakin harkittiin ensimmäisen kerran kaiketi koko seurahistoriassakin kun aiemmin sellaisesta ei voinut haaveilla käytännössä mitenkään. Näin ehkä olisi myös voinut menetellä mikäli reservijoukkuetta ei olisi perustettu ja ehkä jos matkakulut olisi laskettu seurassa oikein ennen kautta.

MP:llä oli Kakkosessa 140 000 euroa yleisbudjetti ja myös Warkaus JK:lla ja Kuopion Kingsillä oli FC Panttereihin nähden Kakkosessa näillä näkymin reilusti isommat yleisbudjetit ja alustavissa huhuissa oli MP:n luokkaa yleisbudjetit tai sitä korkeammatkin yleisbudjetit.

PK-37:lla Iisalmesta oli myös Kakkosessa mittavaksi sanottu yleisbudjetti jota ei harmittavasti mainittu enempää, mutta FC Pantterit olisivat tiettävästi riemuinneet sellaisesta yleisbudjetista kauteen mikä sillä oli kauden peleissä tai tullut toimeen jopa vuosia Kakkosessa.

Tiedä sitten, että miten suuri liene todella ollutkaan?

FC Pantterit eivät myös luopuneet sarjasta toisin kuin esimerkiksi KaPa ja Pallohait tai joutunut tilapäisesti erotetuksi sarjasta kuten TP-Lahti minkä kauden 2003 ja myös 2002 aikaisiin perseilyihin oli luettava muun muassa maksamattomat laskut Palloliitolle ja Kakkosen päättäjille ja muutama muukin järjestetty kohu.

Myös JJK:lla eli silloisella JJK Jyväskylällä oli Palloliiton ja Kakkosen päättäjien kanssa kahinoita kauden aikana niin peleissä kuin niiden ulkopuolellakin.)

Pieninä FC Panttereiden ja sen Reservin yleisbudjetit säilyivät myös vuosina 2004-2005 niin Kakkosessa kuin Kolmosessakin minkä jälkeen taloudelliset voimavarat ehtyivät kun Kakkoseen ei päästy vuodeksi 2006.

Vuodeksi 2004 FC Pantterit olivat luopua sarjapaikastakin Kakkosessa kun se joutui pelaamaan pelejään Itälohkon sijaan Etelälohkossa jolloin rahat olivat taas kerran enemmänkin kuin vähissä.

Kuitenkin kun kausi vedettiin tai kyettiin vetämään läpi tulevasta putoamisesta huolimatta niin mitä ilmeisimmin rahat löytyivät ja yleisbudjetti oli sitä myöten suurempi.

Palkkaa ei tosin välttämättä olisi näillä näkymin tietenkään maksettu ja kulukorvauksetkin olisivat varmasti olleet erittäin tiukassa joskin vuonna 2004 on saatettu vuodesta 2003 poiketen ehkä jo maksaa kulukorvauksia, mutta ei ymmärrettävästi edelleenkään palkkaa.

Pientä luokkaa ne kulukorvaukset kuitenkin ovat olleet mikäli niitäkään edelleenkään oli.

Seuran taloudellinen tuki alkoi kaikota Kolmostakin varten ja seurasta tuli osin FC Kultsun halutessa pelata uudelleenkin vuoden 2000 Kakkosen sarjapaikan luopumisen jälkeen pudottuaan sieltä sinne vuoden 1999 Ykkösestä osa sitä tietenkin vuodesta 2006 alkaen Kolmosessa nimellä Kultsu FC.

Mikäli FC Pantterit olisivat jatkaneet yksin vuonna 2006 Kolmosessa niin reservijoukkue olisi lopetettu ja käytetty sen lopetuksesta saatavia varoja kauden peleissä entisten vähäisten summien lisänä.

Tosin eihän Kultsu FC:n tilannekaan ollut hyvä vuonna 2006 missä yhteydessä harmittavasti sen Kolmosen yleisbudjettia ei selvinnyt toisin kuin aiemmin mainitut vuosien 2007-2009 Kolmosen ja Kakkosen yleisbudjetit.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #445 : 24.11.2019 klo 06:18:15

Jalkapallon Ykkösen asema palkallisena sarjana on jossain määrin vaarantumassa pidemmän päälle hieman yllättävältäkin suunnalta.

Koripallon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tai myös Ykköskoriksessa/Korisykkösessä ja sen eri jaetun sarjalohkon tai lohkosarjojen eli A-koriksen/Koris-A:n/Ykköskoris-A:n/A-Ykköskoriksen ja B-koriksen/Koris-B:n/Ykköskoris-B:n/B-Ykköskoriksen osalta yleisbudjetit ovat ajoittain myös olleet melko korkealla eli parhaimmillaan useita satoja tuhansia euroja, mutta huonoimmillaan tietenkin myös erittäin vaatimattomia.

Palkallinen puoli huippuseuroissa on ollut parhaimmillaan pelaajabudjettien osalta myöskin jo satoja tuhansia euroja joskin tavallisemmin toki 'vain' 80 000-150 000 euroa ja usein tietysti paljon vähemmän kun on välillä vain erittäin pienten palkkojen tai kulukorvausten seurojakin mukana.

Ja häntäpään seurat ovat palkattomia eikä niidenkään mahdolliset kulukorvaukset ole kovinkaan suuria.

Joskin toki ruhtinaallista luokkaa verrattuna Koripallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan tai myös Kakkoskoriksessa/Koriskakkosessa jossa ei käytännössä voi enää puhua palkallisuudesta lainkaan.

Pois lukien ihan juuri ja juuri sellaisia sarjan ihan parhaimpia joukkueita pudotessaan sarjaa tai sarjalohkoa/lohkosarjaa korkeammalta sinne eikä edes oikein niissäkään kun jo kulukorvauksetkin ovat harvinaisia.

Siltikin homma on huomattavasti toista luokkaa kotimaisessa koriksessa nykyään tai lähivuosina kuin vielä joitakin vuosia sitten jolloin suurin osa ihan nykyisen Korisykkösen/Ykköskoriksenkin tai nk. Korisdivarin/Divarikoriksen seuroista olivat ihan tosiaan kulukorvauksilla liikenteessä tai vetivät hyvin pienellä palkkatasolla sarjan läpi kun palkallisuus oli tarkoitettu vain ja ainoastaan Korisliigaan.

Pieni poikkeus sääntöön oli 2000-luvun puolivälissä kuten myös markka-aikanakin silloin tällöin, mutta ei silloinkaan liian usein.

Ykköskoriksessa/Korisykkösen A-koriksessa pelaavalla FoKoPo:lla on esimerkiksi 130 000 euroa tällä kaudella yleisbudjetti.

FoKoPo on pelannut kyseisessä sarjassa tuollaisella yleisbudjetilla jo joitakin vuosia.

Vaikka tosiaan myös koripallon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla rahallisuutta alkaakin jo olla niin siltikin välillä rahaa säästetään ennen kaikkea Korisliigassa pelaamista varten mihin ei Korisliigankin nousseiden kustannusten myötä aina ole Ykköskoriksen/Korisykkösen nousijoilla käytännön edellytyksiä.

FoKoPo:lla esimerkiksi nousu saattaisi jäädä toteutumatta kun pienimmilläänkin pitäisi olla yleisbudjettina se 350 000 euroa ja mielellään aina paljon suurempikin pitäisi olla.

Tai sitten voisi juurikin olla tuo pienin summa, mutta sitten alkaisi konkurssin pelko olla aika suuri mahdollisen putoamisen myötä.

Viime vuoden nousijalla eli LaBa:llakin oli myös omat ongelmansa nousta mukaan Korisliigaan täksi vuodeksi kun viime vuonna yleisbudjetti oli sen 205 000 euroa ja tänä vuonna on sitten tietenkin ollut enemmän.

FoKoPo:n kanssa samalla viivalla tänä vuonna on monen vuoden Jääkiekon Suomi-sarjan FPS yleisbudjetiltaan eli 130 000 euroa on heillä yleisbudjetti ja pelaajille maksetaan, mutta se on yksi sarjan vähiten maksavimpia seuroja varsinkin tänä vuonna. Tosin ei viime vuosien keskimääräisellä yleisbudjetilla Suomi-sarjassa eli 150 000 eurolla ole FPS maksanut pelaajille paljoakaan enempää.

Suomi-sarjan tämän vuoden osalta rikkaimmalla on näillä näkymin 300 000 euroa yleisbudjetti ja muutoin seurat pyörivät 100 000-200 000 euron lukemissa seuraa kohti. Mikä tahansa yli 200 000 euron seura on jo huippuseura taloudellisesti ja FPS:n tilanne vuorostaan alkaa mennä kohti köyhyysrajaa.

Ihan köyhimmällä Suomi-sarjan joukkueella tänä vuonna on tosiaan tuo juurikin 100 000 euroa tai enintään ihan vähän alle mikä on parempi tilanne kun joitakin vuosia sitten ihan köyhimpien Suomi-sarjan seurojen yleisbudjetti saattoi olla kauteen vain 60 000-70 000 euroa.

Nuo 60 000-70 000 euron yleisbudjetit nousten siitä 100 000-130 000 euroon asti ovat Jääkiekon 2. Divisioonan/2-divisioonan joukkueiden tämän vuotista tasoa kun sarjan rikkaimmalla seuralla on suurimmillaan se 200 000 euroa ja mikä tahansa yli 130 000 euron yleisbudjetti on jo taloudellisen suurseuran merkki.

Nekin kuitenkin ovat olleet silti varakkaampia kuin käytännössä Suomi-sarjaan kelpaamaton eikä oikein Jääkiekon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan kelvannutkaan viime vuosien ehkä köyhin vastaava seura eli Vermuntilan Tempo silloisella 38 000 euron yleisbudjetilla.

FPS ei käytännössä mitenkään ilman todellisia valtavia ihmeitä pysty osallistumaan Jääkiekon Mestikseen kun ihan tuolla 300 000 euroa omaavalla rikkaimmallakin seuralla tiukkaa tekee nousta.

Mestiksessä kun köyhimmälläkin seuralla on tänä vuonna yleisbudjetti 300 000 euroa ja normaali tai normaalia parempi yleisbudjetti on mikä tahansa sellainen yleisbudjetti mikä olisi 600 000 euroa tai enemmän.

Miesten puolella tilanne siis ei Jalkapallon Ykköseen nähden ihan niin yllättävä ole, mutta se varsinainen viime vuosien yllätyksellinen Ykkösen uhkaaja alkaa olla usein puhutun Jalkapallon Naisten Liigan tai Jalkapallon Naisten Ykkösen sijaan itse asiassa Naiskorisliiga tai Naisten Korisliiga!

Siellä tosiaan yleisbudjetit ja vielä niitäkin oikeammin varsinkin pelaajabudjetit ovat olleet melkoisessa nousussa.

Edelleen on kuitenkin muistettava, että naisurheilussa palkallisuus myös lajinousukkaassa eli koripalloilussakin on erittäin tuore tai vanhimmillaankin melko tuore ilmiö.

Forssan Alulla esimerkiksi Naisten Korisliigassa on tänä vuonna 136 000 euroa yleisbudjetti ja peräti mahtavat 78 000 euroa pelaajabudjetti.

Viime vuonna oli pelaajabudjetti 48 000 euroa ja sitä ennen pari vuotta sitten 30 000 euroa.

Tuolla 136 000 eurolla yleisbudjettien puolella ollaan viiden rikkaimman seuran joukossa kun varakkain on Lappeenrannan Catz 170 000 euron yleisbudjetilla ja köyhin on Vimpelin Veto 73 000 euron yleisbudjetilla.

Pelaajabudjettien puolella ollaan myös erittäin lähellä huippua Forssan Alun osalta.

Viime vuonna Lappeenrannan Catzilla oli 176 000 euroa yleisbudjetti ja 89 000 euroa pelaajabudjetti.

Pelaajabudjetti on myös pysynyt tänä vuonna samalla tasolla ja lähivuosina ellei ehkä jo ensi vuonna hyvällä onnella ylitetään ensi kerran jo 100 000 euroa pelaajabudjeteissa naiskoripallon puolella.

Catzin jälkeen varakkaimmat seurat tänä vuonna kuin viime vuonnakin ovat olleet yleisbudjetillisesti samaa tasoa olleet PeKa ja Honka.

PeKa:ssa ja Hongassa pelaajabudjetit ovat olleet 80 000-85 000 euroa näinä vuosina.

Nopea palkallisuuden nousu tosiaan on naiskoripalloilussa hyvin tuoretta.

5 vuotta takaperin vuonna 2014 näin esimerkkinä Lappeenrannan Catz maksoi kyllä palkkaa Naiskorisliigassa tai Naisten Korisliigassa, mutta heti sen jälkeen oli selvää vain sellaisten seurojen maksukyky joilla yleisbudjetti oli 100 000 euroa.

Muut seurat eivät tuolloin maksaneet palkkaa ja todennäköisesti eivät paljoa mitään kulukorvauksiakaan.

Ja vähän vielä tuota aiemmin ei maksettu naiskoripalloilun puolella käytännössä kulukorvauksiakaan olipa sitten sarjan rikkain tai ei.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #446 : 24.11.2019 klo 06:38:04

Jalkapallon Ykkösen muuta tilannetta kun miettii tai muutoin vain näin vaikka forssalaista urheilua niin toki Ykkönen sentään vielä Salibandyn 2. Divisioonan/2-divisioonan tai vaikka ihan Jalkapallon Kolmosen voittaa.

Salibandyn 2. Divisioonassa/2-divisioonassa tai Jalkapallon Kolmosessa näille kohta alle tulevilla forssalaisilla seuroilla esimerkiksi ei ole korkeintaankaan varaa saada enempää yleisbudjetteihinsa kautta kohti kuin vain enintään 100 000 euroa lisää käyttöön ja se on ihan yläraja koska sellaisia ei niin vain hankita ja kun ei vain ole varaa saada niin ei ole.

Salibandyn 2. Divisioonassa/2-divisioonassa tai nk. Sählyn Kakkosdivarissa Forssan Suupparit eli FoSu on liikkeellä tänä vuonna 35 000 euron yleisbudjetilla.

Seurassa ei tietenkään makseta palkkoja eikä hyvin todennäköisesti kulukorvauksiakaan tai mikäli niin tehdään ne varmasti ovat erittäin vähäiset kauteen.

Ainoa porkkana seurassa viime vuosina on ollut mahdolliset Salibandyn Divarin nousubonukset.

Tänä vuonna ne olisivat sen verran suuret, että noustessa ei tarvitsisi muun muassa maksaa salivuokria tai huonoimmillaan ne kyetään kattamaan niillä nousubonusten summilla.

Viime vuosina kyseiset nousubonukset olisivat riittäneet olemaan vain neljänneksen suurempia kuin tämän hetken salivuokrat ja mahdolliset huojennukset salivuokriin olisivat olleet enintään muuten kauden sisällä nousurahalla neljänneksen tai enintään puolet kattavia niistä kauteen.

FoSu kuitenkin myös tarvitsisi ainakin 100 000 euroa lisää tulevaisuudessa yleisbudjettiin jotta voitaisiin silti pelata ihan todella kilpailukykyisesti Salibandyn Divarissa tai Salibandyliigassa mistä varsinkaan jälkimmäiseen ei ole toiveitakaan käytännössä päästä ja Divarikin sählyssä tekisi tiukkaa joskin sinne tuon 100 000 euron lisärahan kerääminen yleisbudjettina voi vielä onnistua.

FoSu kuitenkin pelaa kieltämättä silti hieman suuremmalla yleisbudjetilla kauteen kun Jalkapallon Kolmosen Forssan Jalkapalloklubi eli FJK.

FJK:n tämän vuoden yleisbudjetti Kolmosessa oli 30 000 euroa.

FJK:ssa on myös tehty sellainen toteamus, että käytännössä Jalkapallon Kakkoseen ei mennä pelaamaan noin pienellä yleisbudjetilla eikä esimerkiksi myöskään 60 000 eurolla.

FJK kun haluaisi Kakkoseen mahdollisesti noustessakin siellä myös pysyäkin eli nousumahdollisuudesta kieltäydytään aina ennen kuin olosuhteet nousua varten ovat kunnossa.

90 000 eurosta eteenpäin asiaa voidaan harkita, mutta silloinkin romahdus uudelleen Kolmoseen aiheuttaisi vakavia ongelmia tai jopa konkurssin riippuen mahdollisista velkaantumisista.

Vasta mahdollisen ison sponsorin tai paikallispoliitikkojen myötävaikutuksen turvin kerättävällä summalla eli 120 000-150 000 eurolla josta sopivimmillaan noin 130 000 eurosta eteenpäin olevalla yleisbudjetilla voidaan mennä aikaisintaan nykyisten linjausten mukaisesti Kakkoseen, mutta ongelmana vielä noinkin normaalilla tai normaalia isommallakin yleisbudjetilla tulisi sitten olemaan myös Kakkoseen nousemisen ja koko sarjan nykypäivän yleiskysymyksenä oleva mahdollinen palkallisuus.

Etenkin kun palkallisuutta aina myös halutaan säästää Ykköseenkin.

Joskin ehkä pienenä poikkeuksena sääntöön ovat nykyisen Kakkosen rahaseurat jotka jatkavat palkallisuuttaan Ykkösestä pudotessaan myös Kakkosessakin pitkän tauon jälkeen käytännössä Kakkosen nk. Rahavuosien malliin.

Nyt Kolmosessa ei tiettävästi tänä vuonna maksettu muuta kuin enintään kulukorvauksia jos niitäkään jopa viime vuosista poiketen milloin kulukorvauksia on kyllä maksettu ja toisinaan korotetustikin.
« Viimeksi muokattu: 24.11.2019 klo 06:42:12 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #447 : 24.11.2019 klo 14:14:14

Huolimatta rahaseuran ja miljoonaseuran asemastaan FC HIFK:llä oli tosiaan yhtenä heikoimmista vuoden 1999 Jalkapallon Ykkösen miljoonaseuroista puhuttaessa vuonna 1999 yksi erittäin nolo juttu kauden aikana tavallaan.

Se nimittäin heitti ulos seurasta turhankin näyttävällä ja etuaikaisella tavalla Joukkuekapteeni Erkka V Lehtolan mistä sitten tuli 26.10.2001 asti kestänyt oikeusjuttu.

Lopulta Erkka V Lehtolan onnistui saada korvauksia kaikkiaan FC HIFK:n osalta oikeusjutusta 105 968 markkaa.

Näistä ennenaikaisen irtisanomisen kuluja oli 42 000 markkaa ja toteen näyttämättömiä ja maksamattomia palkkasaatavia 18 000 markkaa eli 60 000 markkaa yhteensä.

Loput rahat olivat tietenkin Erkka V Lehtolan oikeudenkäyntikuluja eli 45 968 markkaa.

Välillä Lehtolan osalta puhetta oli, että ennenaikaisen irtisanomisen todelliset kulut olisivat olleet ainakin 60 000 markkaa ja maksamattomia palkkasaataviakin olisi ollut enemmän kuin vain 18 000 markkaa vaikkakin ei kuitenkaan paljoakaan yli 45 000 markkaa enempää.

Kuitenkin FC HIFK oli kyennyt maksamaan menettelevissä määrin Lehtolan kuukausierien osuuksia ja kun seurasta kyettiin oikeusistunnoissa aika monikin palkkasaatava aina yleensä näyttämään toteen ongelmista huolimattakin.

Harmittavasti aivan tarkkaa palkkatasoa Lehtolan kauden oletettavasta palkasta ei selvinnyt, mutta käytännössä heikoimpana tai toiseksi heikoimman Ykkösen nk. Miljoonaseuran tai nk. Rahaseuran Joukkuekapteeneja Lehtola oli tuolloin tienesteiltään vuonna 1999 jo ennen irtisanomistakin ja olisi ollut täyttä palkkaa nauttivanakin.

Heikompi olisi ollut enää vain KPV:n Juniorien/Jalkapalloilijoiden/KPV-j:n Joukkuekapteeni tienesteiltään nk. Miljoonaseuran tai nk. Rahaseuran osalta sinä vuonna kun vielä toistaiseksi FinnPa:n asema sellaisena seurana on vielä epäsevä.

Tosin Lehtolakin tietysti ansaitsi verraten mukavasti moneen muuhun FC HIFK:n tavalliseen pelaajaan nähden.
« Viimeksi muokattu: 24.11.2019 klo 14:21:14 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #448 : 25.11.2019 klo 06:28:04

Jalkapallon Ykkösen ja viimeaikaisen palkallisen nousevan lajin eli Naisten Korisliigan yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja tulee tähän viestiin seuraavaksi vertailuun vuosilta 2012-2019.

Aloitan vuodesta 2012 ja päätän sen vuoteen 2019 huolimatta Jalkapallon Ykkösen epäselvyyksistä osin niin vuoden 2019 vielä kuin myös vuoden 2018 osalta.

Huomioiden Naisten Korisliigan ja sitä edeltäneen Naisten Koripallon SM-Sarjan jota tietenkin oli myös harvinaisen pitkään epävirallisestikin eli vuodesta 1989 nimitetty nk. Naisten Korisliigaksi tai Naiskorisliigaksi, siitä myöhemmin vuosina 1999-2003 Naisten Koris-SM:ksi ja vuonna 2004 Naisten Koripallon Spar-Liigaksi/Sparliigaksi ennen vieläkin sitten epävirallisuuden jatkamista aina vuoteen 2013 asti sen keskimääräisen ja pitkäaikaisen palkattomuuden julkaisen taloudellisia lukuja hieman eri tavalla siitä vertailuksi kuin yleensä.

Samaa juttua aion näillä näkymin käyttää myös ennen pitkää joskus tulevissa Jalkapallon Kakkosen, Kolmosen tai Nelosenkin yleisbudjeteissa ja kenties rajallisissa pelaajabudjeteissakin.

Joskin voi olla, että niitä pitää erotella sitten tarkemmin pitkälti näiden nyt kokeilun alla olevien Naisten Koripallon vastaavien erikoisuuksien laiton pohjalta.

Varsinkin mikäli nämä erottelut tuntuvat kovin sekavilta ja voi olla, että tuntuvat varsinkin kun naisten puolen kulukorvauksiakaan ei ollut mikään erityisen helppo työ selvittää.

Tosin aivan viime vuosina Naisten Korisliigassa on alettu tosiaan maksaa selvempää palkkaa ja niiltä osin teen erotukset sitten tietenkin toisin.

Listan ulkopuolelta vuoden 2011 Naisten Koripallon SM-Sarjassa Lappeenrannan Catzilla oli isoin yleisbudjetti 150 000 eurolla ja ToPo:lla oli pienin 77 000 eurolla.

Tuolloin tosin palkkaa ainoana seurana taisi maksaa edelleen vain ja ainoastaan Catz kun sarjaa pelattiin 8 joukkueen sarjana.

Catz on maksanut palkkaa sarjan palkkapioneerina ainakin näin euroajalla ainakin sen viimeiset 10 vuotta ja muutoin siitä lähtien varmasti kun se ensi kerran sai itselleen 100 000 euron yleisbudjetin kauteen mistä se alkoi nousta sinne 150 000 euroon asti silloin.

Ennen sitä tosiaan naisten koripalloilussa ei tunnuttu maksettavan kulukorvauksiakaan olipa sitten sarjan rikkain tai köyhin seura. Jalkapallon Ykkösen kohdalla teen tietenkin poikkeuksen taas kerran laittamalla vuoden 2014 kohdalla vain pelaajabudjetit kun yleisbudjetteja en ole vielä laittanut.

Joka tapauksessa tässä itse vertailut:

Jalkapallon Ykkönen ja Naisten Koripallon SM-Sarja/Naisten Korisliiga yleisbudjetillisesti ja pelaajabudjetillisesti 2012-2019

Ykkönen 2012

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2012: 4,28 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2012: 1,757 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2012: 428 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2012: 175 700 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2012 vuotta kohti: 15 972,7273 euroa vuoteen.

Naisten Koripallon SM-Sarja 2012

Naisten Koripallon SM-Sarjan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2012: 998 000 euroa

Naisten Koripallon SM-Sarjan pelaajabudjetit ja kulukorvaukset yhteensä vuonna 2012: 499 000 euroa (Näistä varmasti ainoan varmuudella palkkaa maksaneen seuran eli Lappeenrannan Catzin, sarjan poikkeuksellisesti Catzia suuremman yleisbudjetin eli 180 000 euron voimin pelannneiden Pelikarhujen ja Tapiolan Hongan osuus olivat yhteensä 135 000 euroa kun ne olivat sarjan ainoat varsinaisesti palkkaa maksaneet seurat myös epävarmastikin. Catzilla oli yleisbudjetti 150 000 euroa.

Etenkin kun Pelikarhut ja Honka tosiaan tuolloin vasta harkitsivat aloittavansa palkanmaksun ja maksoivat ainoina seuroista myös korotettuja kulukorvauksia jolloin tuo loppuosa oli muiden sarjan joukkueiden kulukorvausten määrät enintään kauteen eli 364 000 euroa joka sekin tietysti on voinut olla huomattavasti pienempikin kauteen ja sarjan pienimmän yleisbudjetin seura oli Hyvinkään Ponteva 50 000 eurolla ja yhtenä pienimpiin yleisbudjettien seuroihin kuului myös ToPo 75 000 eurolla.

ToPo hädin tuskin pystyi maksamaan edes päivärahaa pelaajille eikä se myöskään järkevästi maksanut silloin kulukorvauksiakaan ja HyPo eli Hyvinkään Ponteva tässä tapauksessa hädin tuskin pystyi takaamaan ateriarahoja pelaajilleen. ToPo sentään erotuksena ilman muuta vertailuksi pystyi takaamaan ateriarahat pelaajilleen.)

Naisten Koripallon SM-Sarjan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2012: 90 727,27 euroa

Naisten Koripallon SM-Sarjan keskimääräinen pelaajabudjetti ja kulukorvausten taso vuonna 2012: 45 363,64 euroa ja ilman palkallisia tai korotettujen kulukorvausten seuroja vain kulukorvauksin enintään 45 500 euroa

Naisten Koripallon SM-Sarjassa sen viimeisenä vuonna 2012 pelasi 11 joukkuetta.

Ykkönen 2013

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2013: 4,68772 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2013: 1,92172 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2013: 468 772 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2013: 192 172 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2013 vuotta kohti: 17 470,1818 euroa vuoteen.

Naisten Korisliiga 2013

Naisten Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2013: 878 000 euroa

Naisten Korisliigan pelaajabudjetit ja kulukorvaukset yhteensä vuonna 2013: 439 000 euroa (Näistä varmuudella ainoan palkkaa maksaneen ja samalla sarjan suurimman yleisbudjetin seuran eli Lappeenrannan Catzin ja jälleen palkallisuutta harkinneen tai jopa kenties aloittaneen, mutta ei vuoden 2014 tapaan ihan vuorenvarmasti vielä aloittaneiden Pelikarhujen ja Tapiolan Hongan osuus oli 165 000 euroa.

Ne myös maksoivat ainoina seuroista myös korotettuja kulukorvauksia jolloin tuo loppuosa oli muiden sarjan joukkueiden kulukorvausten määrät enintään kauteen eli 274 000 euroa joka sekin tietysti on voinut olla huomattavasti pienempikin kauteen ja sarjan pienimmän yleisbudjetin seura oli HoNSU Jyväskylästä 65 000 eurolla ja yhtenä pienimpiin yleisbudjettien seuroihin kuului myös ToPo 70 000 eurolla.

Pelikarhuilla oli yleisbudjetti pudonnut vain 135 000 euroon edellisvuoden 180 000 eurosta mikä juurikin ei välttämättä ihan vielä sittenkään houkutellut palkallisuuteen, mutta paineet olivat korkealla sitä varten. Siten Catzilla oli jälleen korkein yleisbudjetti 146 000 eurolla.

Pienistä seuroista puhuttaessa ToPo:lla ja HoNSU:lla oli vaikeuksia maksaa edelleen pelaajilleen päivärahaa eivätkä ne käytännössä maksaneet kulukorvauksia lainkaan, mutta pystyivät tietenkin takaamaan ateriarahat pelaajilleen. Turun Riento noin 100 000 eurolla on yleisbudjetin osalta selvä, mutta aivan selvää ei ole sen mahdollinen palkallisuus.

Todennäköisesti ei maksettu palkkaa, mutta kulukorvauksia kyllä maksettiin ja palkattomuudessa pysyttäessä on voitu hyvinkin maksaa korotettuja kulukorvauksia. Edellisenä vuonna Turun Riento ei maksanut varmasti pelaajilleen kun kulukorvauksetkin olivat tiukassa silloisella 70 000 euron yleisbudjetilla.)

Naisten Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2013: 97 555,56 euroa

Naisten Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti ja kulukorvausten taso vuonna 2013: 48 777,78 euroa ja ilman palkallisia tai korotettujen kulukorvausten seuroja vain kulukorvauksin enintään 45 666,67 euroa

Naisten Korisliigassa vuonna 2013 pelasi sen ensimmäisellä kaudella 9 joukkuetta.

Ykkönen 2014 (Vain Pelaajabudjetit.)

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2014: 1,67 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit keskimäärin vuonna 2014: 167 000 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston ansiotaso vuotta kohti vuonna 2014: 15 181,8182 euroa

Naisten Korisliiga 2014

Naisten Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2014: 913 700 euroa

Naisten Korisliigan pelaajabudjetit ja kulukorvaukset yhteensä vuonna 2014: 456 850 euroa (Tämä oli vedenjakajakausi siihen mitä naiskoripallon palkallisuuteen tuli Suomessa sinänsä. Tällä kaudella sanottiin jokaisen sellaisen seuran millä oli ainakin 100 000 euroa alkavan maksaa pelaajille palkkaa. Se tarkoitti Lappeenrannan Catzin lisäksi myös Pelikarhujen ja Hongan siirtymistä palkallisuuteen mikäli ne eivät olleet tehneet niin jo vuosina 2012-2013.

Toisaalta taas yksikään muu seura ei vielä silloin maksanut pelaajilleen, mutta he alkoivat saada kulukorvauksia enemmän kuin ennen kuten myös korotettuja kulukorvauksia.

ToPo:kin alkoi vihdoin ja viimein maksaa kulukorvauksia ja se pystyi myös takaamaan niin päivärahat kuin ateriarahatkin minkä kanssa aiemmin oli pulaa huolimatta yleisbudjetin pysymisestä samana kuin edeltävänäkin vuonna. Forssan Alku harkitsi ensi kertaa ainakin euroajalla palkallisuutta ennen viime hetken kieltäytymistä, mutta vuodeksi 2015 se ilmoitti siirtyvänsä palkalliseksi seuraksi naiskoripalloilussakin.

Varakkain seura oli Lappeenrannan Catz 155 000 eurolla ja köyhin seura oli Tampereen Pyrintö 50 000 eurolla yleisbudjeteista puhuttaessa. Palkkaa maksavien seurojen osuus oli 195 000 euroa milloin loppuosa oli kulukorvausten yhteismäärien osalta muissa seuroissa ensi kertaa paljon varmemmin niinkin paljon kuin 261 850 euroa.)

Naisten Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2014: 91 370 euroa

Naisten Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti ja kulukorvausten taso vuonna 2014: 45 685 euroa ja ilman palkallisia tai korotettujen kulukorvausten seuroja vain kulukorvauksin ensi kertaa paljon varmemmin niinkin paljon kuin 37 407,1407 euroa

Naisten Korisliigassa vuonna 2014 pelasi 10 joukkuetta.

Ykkönen 2015

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2015: 4,89 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2015: 1,714 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2015: 489 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2015: 171 400 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2015 vuotta kohti: 15 581,8182 euroa vuoteen.

Naisten Korisliiga 2015

Naisten Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2015: 800 500 euroa

Naisten Korisliigan pelaajabudjetit ja kulukorvaukset yhteensä vuonna 2015: 400 250 euroa (Palkallisesti puhuttaessa Naisten Korisliigassa useamman seuran alkaessa maksaa palkkaa noin puolet sarjan seuroista maksoivat palkkaa tai vähän alle puolet ja sama juttu oli kulukorvauksissa tai korotetuissa kulukorvauksissa.

Varakkain joukkue yleisbudjetin osalta sarjassa oli edelleen Lappeenrannan Catz 149 500 eurolla ja pienin yleisbudjetin seura oli Tampereen Pyrintö 65 000 eurolla.

Muita palkkaa maksaneita seuroja olivat ainakin PeKa ja Honka ja uutena sellaisena ainakin tuli mukaan Forssan Alku 30 000 eurolla kun yleisbudjetti oli 90 000 euroa ja enintään vielä myös nousijajoukkue Espoon Basket Team tai EBT maksoi palkkaa pelaajilleen. Se on voinut olla mahdollista kun yleisbudjetti oli 101 000 euroa.

Loput seuroista maksoivat kulukorvauksia kun nuo edellä mainitut seurat tai mahdollisesti vielä kerran palkattomuutta jatkaen EBT maksoi korotettua kulukorvausta tuona vuotena palkallisuuteen valmistautuen seuraavana vuonna.

Palkalliset seurat muodostivat tuosta osuudesta varmuudella 240 000 euroa ja epävarmasti hieman enemmän ja loppuosa eli 160 250 euroa oli ainakin kulukorvausten yhteismäärät ja mahdollisesti olivat vähän enemmän enintään.

Tästä kyseisestä vuodesta eteenpäin laitan aina vain pelaajabudjetin koska jo kolme vuotta sitten vuonna 2016 alettiin Naisten Korisliigassa suurilta osin alkaa maksaa palkkaa pelaajille jollakin tavalla melkein jokaisessa seurassa huolimatta sen pienestä koosta jolloin laitan taas nämä kaikki luvut vain puhtaina pelaajabudjetteina huolimatta palkattomista seuroista joita mukana oli oikeastaan aina viime kauteen asti kun tällä kaudella tiettävästi jokaisessa seurassa Naisten Korisliigassakin viimein maksetaan edes jotakin palkkaa kauteen.)

Naisten Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2015: 88 944,44 euroa

Naisten Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti ja kulukorvausten taso vuonna 2015: 44 472,22 euroa ja ilman palkallisia tai korotettujen kulukorvausten seuroja vain kulukorvauksin vaihdellen hieman kulukorvausten seurojen määrästä 32 050 eurosta aina 40 062,5 euroon asti (Tästä kaudesta eteenpäin laitan normaaliin tapaan vain keskimääräisen pelaajabudjetin kauteen kun palkallisuus yleistyi kaikessa pienessä koossaan hyvin paljon sarjassa ja huolimatta mahdollisesta palkattomuudesta aina käytännössä viime vuoteen asti kun tiettävästi tällä kaudella jokaisessa seurassa Naisten Korisliigassakin viimein maksetaan edes jotakin palkkaa kauteen.)

Naisten Korisliigassa vuonna 2015 pelasi 9 joukkuetta.

Ykkönen 2016

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2016: 5,5 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2016: 2,2334 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2016: 550 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2016: 248 155,56 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2016 vuotta kohti: 22 559,5964 euroa vuoteen.

Naisten Korisliiga 2016

Naisten Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2016: 951 550 euroa (Sarjan suurin yleisbudjetti oli Lappeenrannan Catzilla 158 000 eurolla, Forssan Alulla oli 95 000 euroa ja pienin oli HBA:lla 30 000 eurolla.)

Naisten Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2016: 459 275 euroa (Eniten maksoi Lappeenrannan Catz 80 000 eurolla ja Forssan Alku maksoi muun muassa 49 000 euroa.)

Naisten Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2016: 95 155 euroa

Naisten Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2016: 51 030,56 euroa (Pelaajabudjetti olisi pienempi, mutta HBA oli palkaton seura jolloin se on laskettu 9:ltä seuralta.)

Naisten Korisliigassa vuonna 2016 pelasi 10 joukkuetta.

Ykkönen 2017

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2017: 5,082 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2017: 2,3262 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2017: 508 200 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2017: 232 620 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2017 vuotta kohti: 21 147,2727 euroa vuoteen.

Naisten Korisliiga 2017

Naisten Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2017: 1,028 miljoonaa euroa (Suurin yleisbudjetti oli Lappeenrannan Catzilla 153 000 eurolla, Forssan Alulla oli 97 000 euroa ja pienin yleisbudjetti oli HBA:lla 70 000 eurolla.)

Naisten Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2017: 504 000 euroa (Eniten maksoi Lappeenrannan Catz 89 000 eurolla ja Forssan Alku maksoi muun muassa tilapäisen taantumansa johdosta euroajan palkallisen aloitusvuotensa eli vuoden 2015 tapaan 30 000 euroa.)

Naisten Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2017: 102 800 euroa

Naisten Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2017: 56 000 euroa (Pelaajabudjetti olisi pienempi, mutta HBA oli palkaton seura jolloin se on laskettu 9:ltä seuralta.)

Naisten Korisliigassa vuonna 2017 pelasi 10 joukkuetta.

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2018: 4,79 miljoonaa euroa-5,16 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2018: 2,2464 miljoonaa euroa-2,4699 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2018: 479 000 euroa-516 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2018: 224 640 euroa-246 990 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2018 vuotta kohti: 20 421,8182 euroa-22 453,6364 euroa vuoteen.

Naisten Korisliiga 2018

Naisten Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2018: 1,181 miljoonaa euroa (Suurin yleisbudjetti oli Lappeenrannan Catzilla 176 000 eurolla, Forssan Alulla oli 101 000 euroa ja toiseksi pienin yleisbudjetti oli HBA:lla 80 000 eurolla ja pienin oli Vimpelin Vedolla 75 000 eurolla.)

Naisten Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2018: 562 000 euroa (Eniten maksoi Lappeenrannan Catz 89 000 eurolla ja Forssan Alku maksoi muun muassa 48 000 euroa.)

Naisten Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2018: 118 100 euroa

Naisten Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2018: 62 444,44 euroa (Pelaajabudjetti olisi pienempi, mutta HBA oli palkaton seura jolloin se on laskettu 9:ltä seuralta kun vähiten palkkaa maksanein seura oli ToPo 25 000 eurolla ja Vimpelin Veto maksoi 40 000 euroa.)

Naisten Korisliigassa vuonna 2018 pelasi 10 joukkuetta.

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2019: 4,39 miljoonaa euroa-5,03 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2019: 1,92 miljoonaa euroa-2,089 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2019: 439 000 euroa-503 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2019: 192 000 euroa-208 900 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2019 vuotta kohti: 17 454,5455 euroa-18 990,9091 euroa vuoteen.

Naisten Korisliiga 2019

Naisten Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2019: 1,194 miljoonaa euroa (Suurin yleisbudjetti on Lappeenrannan Catzilla 170 000 eurolla, Forssan Alulla on 136 000 euroa ja toiseksi pienin yleisbudjetti on HBA:lla 80 000 eurolla ja pienin on Vimpelin Vedolla 73 000 eurolla.)

Naisten Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2019: 598 000 euroa (Eniten maksaa Lappeenrannan Catz 89 000 eurolla ja Forssan Alku maksaa muun muassa 78 000 euroa ja näillä näkymin vähiten tulee maksamaan ensi kerran vähiten seuroista HBA joka tulee maksamaan ilman ihmeitä pelaajilleen kauden peleistä 10 000 euroa. Muutoin vähiten maksavat ToPo 25 000 eurolla ja Vimpelin Veto 34 000 eurolla.

Se HBA:n 10 000 euroa pelaajabudjettina kuullostaa Miesten Koripallon entiseltä 2. Divisioonan/2-divisioonan eli nykyisen Koripallon Koriskakkosen/Kakkoskoriksen vähiten palkkaa maksavimman seuran pelaajabudjetilta kun vähiten palkkaa maksavin miesten seura siinä sarjassa maksaa tuon verran kun palkkarajat enintään siellä 50 000-60 000 euron puolella pelaajabudjetin osalta silloin kun sarjassa maksetaan mitään.)

Naisten Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2019: 119 400 euroa

Naisten Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2019: 59 800 euroa (Pelaajabudjetit pystyi laskemaan ensi kerran kaikilta seuroilta. Yhdellä seuralla vähemmän se tietysti olisi vähän enemmän.)

Naisten Korisliigassa vuonna 2019 pelasi 10 joukkuetta.

Ensi vuodeksi Naisten Korisliigaan Lappeenrannan Catz aikoo ensi kerran maksaa näillä näkymin 100 000 euroa kun se on valmistautunut pyörittämään yleisbudjettiaan jopa 200 000 eurolla, Hyvinkään Ponteva aikoo maksaa 93 500 euroa mikä tänä vuonna on mahdollinen summa viime vuoden tapaan, mutta vain mikäli Ponteva voittaa Naisten Korisliigan mestaruuden.

PeKa ja Honka aikovat edelleen maksaa saman verran joskin välillä on ollut puhetta myös vähentämisestä tai siirtymisestä vain mestaruusbonuksien käyttöön sitoen noita suoria maksuosuuksia tai käyttäen vain pisterahoja jolloin ne olisivat suoralta osuudeltaan 60 000-75 000 euroa ja muut tulisivat mestaruusbonuksista tai pisterahoista.

Eli kasvustaan huolimatta häviää kyllä vielä ainakin jonkin aikaa Ykköselle Miehissä, mutta Naisten Ykköseen tai Naisten Liigaan verrattuna tilanne on hyvin todennäköisesti vallan toinen tai ainakin erittäin kintereillä alkaa Naisten Korisliiga olla.

Koripallon Naisten Divarissa tai entisessä 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tai myös Naisten Korisykkösessä/Ykköskoriksessa suurimman yleisbudjetin seura on liikkeellä 120 000 eurolla ja loput ovat normaalimmin 50 000-60 000 euron yleisbudjetilla liikenteessä ja paljon vähemmälläkin. Tuo 120 000 euron seura on myös ainoa palkkaa maksava seura ainakin isommin suoralta kädeltä kun muutoin mennään melko lailla siellä muutaman vuoden takaisen Naisten Korisliigan tunnelmissa siihen nähden mitä palkanmaksuun tulee.
« Viimeksi muokattu: 25.11.2019 klo 06:35:38 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #449 : 25.11.2019 klo 11:28:08

Aikanaan ja näillä näkymin mikäli Kymenlaakso-lehden vuoden 2005 MyPa:n mestaruuden kunniaksi kuten myös Kouvolan Kaupunkilehden tekemät jutut pitivät aiemmin tutkittujen juttujen valossa paikkansa niin näillä näkymin ainakin myös aikanaan kuulemani Kymenlaakson Radion paikallisjuttu.

Niissä tosiaan MyPa:n voiton kunniaksi oli paljon puhetta sen saamista kauden palkintorahoista niin Veikkausliigan sen hetken palkintoraha kaikessa pienuudessaan sidottuna tietenkin Veikkauksen palkintorahan nk. Mestis-malliin olisi ollut täysin samaa luokkaa per sijalta kuin myös Kouvolan sen hetken jakamat menestysbonukset.

Jutuissa oli vertailua tietenkin myös Mestikseen minkä palkintorahoja olen laittanutkin jo aiemmin yleismalliltaan, Korisliigaan ja Superpesikseen jossa kaikissa tosin Mestiksen yleistä palkintorahaa huomioimatta kaikessa pienessä koossaan itse asiassa aika samaa tasoa ne sarjan neljän parhaimman joukkueen palkintorahat siihen mennessä.

Veikkausliigan osalta palkintorahat olivat tietenkin siihen mennessä romahtaneet aiemmin mainituista rahavuosista ja jopa ajalta ennen Veikkausliigan rahavuosiakin 1990-luvulta puhuttaessa.

Korisliigassa ne olivat kaikessa pienessä koossaan tietenkin koko uuden sarjan ensimmäisen kauden vastaavia joiden ei tosin enää hirvittävästi sanottu olevan parempia edes kausittaisessakaan tasossa pelattaessa, mutta joiden oletettiin lähivuosina kasvavan ja Superpesiksessä ne tietysti olivat myös romahtaneet parhaimmista vuosista joskin pienessä kasvussa.

Ne suhteellisesti todeten kaikki muistuttivat Mestistä huomioimatta summiltaan aika paljon suurin piirtein samoja summia kuin mitä Kouvolan poliittisten päättäjien menestysbonukset.

Laitan niitä hieman tosiaan seuroittain palkintorahojen lähtökohtaisilta ja lopulta muiden eri sarjojen johdosta toteutuneilta osin mikäli ne eivät selvinneet tavoitesummiin ja jossa KooKoo:ta Mestiksen puolella koski tietenkin sama sopimus myös sarjakaudella 2004-2005:

Kouvolan menestysbonukset sen eri sarjojen seuralle+Veikkausliigan nk. Mestis-mallin palkintoraha MyPa:lle ja muille seuroille 2005

KooKoo Mestiksessä sarjakausilla 2004-2005 ja 2005-2006

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2004-2005 ja 2005-2006 suurimmillaan edellyttäen myös SM-Liigaan nousemista joko sarjakaudelle 2005-2006 tai 2006-2007: 180 000 euroa (Muodostui 40 000 euron runkosarjavoitosta, 40 000 euron Playoff-kauden voitosta, 40 000 euron Mestiksen mestaruuden palkintorahasta ja 40 000 euron Mestiksen mestaruuden palkintorahan korotusosasta jolloin mestaruuden voittaminen oikeastaan tiesi 40 000 euron sijaan 80 000 euroa Mestiksen Finaalien voittajalle. Näiden lisäksi mukana olisi ollut Kouvolan myöntämä 20 000 euron nousuraha tasoittamaan tietä SM-Liigaan.)

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2004-2005 ja 2005-2006 suurimmillaan edellyttäen Mestiksen mestaruuden, mutta ei nousua SM-Liigaan joko sarjakaudelle 2005-2006 tai 2006-2007: 179 000 euroa (Muodostui 40 000 euron runkosarjavoitosta, 40 000 euron Playoff-kauden voitosta, 40 000 euron Mestiksen mestaruuden palkintorahasta ja 40 000 euron Mestiksen mestaruuden palkintorahan korotusosasta jolloin mestaruuden voittaminen oikeastaan tiesi 40 000 euron sijaan 80 000 euroa Mestiksen Finaalien voittajalle. Näiden lisäksi mukana olisi ollut Kouvolan myöntämä 19 000 euron palkintoraha tasoittamaan seurakuluja mahdollisen liiganousun menettämisen myötä.)

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2004-2005 ja 2005-2006 suurimmillaan edellyttäen, että KooKoo on toinen: 58 000 euroa (Muodostui 20 000 euron runkosarjan toisesta sijasta ja 20 000 euron Playoff-kauden kakkostilasta ja tietenkin Kouvolan maksamasta 18 000 euron mitalipalkintorahasta.)

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2004-2005 ja 2005-2006 suurimmillaan edellyttäen, että KooKoo on kolmas: 38 000 euroa (Muodostui 10 000 euron runkosarjan kolmannesta tilasta ja 10 000 euron Playoff-kauden kolmostilasta ja tietenkin Kouvolan maksamasta 18 000 euron mitalipalkintorahasta.)

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2004-2005 ja 2005-2006 suurimmillaan edellyttäen, että KooKoo on neljäs: 27 000 euroa (Muodostui 5000 euron runkosarjan neljännestä tilasta ja 5000 euron Playoff-kauden nelostilasta ja tietenkin Kouvolan maksamasta 17 000 euron sijoitusrahasta.)

KooKoo:n toteutuneet Mestiksen menestysbonukset sarjakausilla 2004-2005 ja 2005-2006: 17 000 euroa sijoilla 10 ja 5 kun ensimmäisena vuotena oli Putoamiskarsintaan putoamisen vaara pelaamaan Suomi-sarjan parhaiden kanssa ja ulosjääminen Playoff-kaudelta ja toisena vuotena ei ihan päästy runkosarjan palkintorahaan kiinni eikä oltu lähelläkään Playoff-kauden nelostilaa kun pudottiin tietenkin Mestiksen Puolivälierissä pois. Kyseinen menestysbonus tosiaan oli Kouvolan maksamaa sellaista mikä olisi maksettu myös mahdollisesta putoamisesta Suomi-sarjaankin, mutta siellä Kouvola ei olisi muuten tukenut KooKoo:ta mitenkään.

Kouvot Korisliigassa 2005

Korisliigan mestaruuden palkintoraha Kouvoille enintään Korisliigassa: 60 000 euroa (Varsinaista palkintorahaa mestaruudesta olisi ollut 30 000 euroa ja toinen 30 000 euroa olisi ollut tietenkin Kouvolan maksamaa mestaruusbonusta.)

Korisliigan toisen sijan palkintoraha Kouvoille enintään Korisliigassa: 58 000 euroa (Varsinaista palkintorahaa toisesta sijasta olisi tullut 29 000 euroa ja toinen 29 000 euroa olisi ollut tietenkin Kouvolan maksamaa mitalipalkintorahaa.)

Korisliigan kolmannen sijan palkintoraha Kouvoille enintään Korisliigassa: 58 000 euroa (Varsinaista palkintorahaa kolmannesta sijasta olisi tullut 29 000 euroa kun Korisliigassa erikoisesti toisesta ja kolmannesta sijasta maksettiin saman verran palkintorahaa ja toinen 29 000 euroa olisi ollut tietenkin Kouvolan maksamaa mitalipalkintorahaa.)

Korisliigan neljännen sijan palkintoraha Kouvoille enintään Korisliigassa: 56 000 euroa (Varsinaista palkintorahaa neljännestä sijasta olisi tullut 28 000 euroa ja toinen 28 000 euroa olisi ollut tietenkin Kouvolan maksamaa sijoitusrahaa.)

Kouvojen toteutuneet Korisliigan menestysbonukset 2005: 28 000 euroa sijalla 5 runkosarjan jälkeen ja kun pudottiin Playoff-kauden peleissä. Kouvot olisivat kauden aikana voineet saada palkintorahaa lisää seurakassaansa enintään 39 000 euroa ja muutoin 32 000 euroa lisää mikäli olisi päästy Koripallon Suomen Cupin Loppuotteluun missä siis voittajalle jaettiin 10 000 euroa ja toiseksi tulleelle 3000 euroa ja loppusumma olisi ollut Kouvolan määrittämää Koripallon Suomen Cupin Loppuotteluun pääsemisen rahaa mikä oli saman verran kuin Korisliigan mitaliraha eli 29 000 euroa.

Kouvola ei olisi Kouvoja tukenut mitenkään mikäli olisi pudottu Koripallon uuteen Korisykköseen tai Ykköskorikseen mikä tietysti oli entinen Koripallon 1. Divisioona/1-divisioona kun sinne olisi tullut vain tuo 28 000 euron sijaraha avuksi enintään.

KPL eli Kouvolan Pallonlyöjät Superpesiksessä 2005

Superpesiksen mestaruuden palkintoraha enintään KPL:lle Superpesiksessä: 50 000 euroa (Varsinaista palkintorahaa sarjan mestaruudesta olisi ollut mukana summassa 25 000 euroa ja Kouvolan maksamaa mestaruusbonusta olisi ollut 25 000 euroa mukana summassa.)

Superpesiksen toisen sijan palkintoraha enintään KPL:lle Superpesiksessä: 47 000 euroa (Varsinaista toisen sijan palkintorahaa olisi ollut mukana summassa 23 500 euroa ja Kouvolan maksamaa toisen sijan mitalipalkintorahaa olisi ollut myös mukana summassa 23 500 euroa.)

Superpesiksen kolmannen sijan palkintoraha enintään KPL:lle Superpesiksessä: 47 000 euroa (Varsinaista kolmannen sijan palkintorahaa olisi ollut mukana summassa 23 500 euroa ja Kouvolan maksamaa kolmannen sijan mitalipalkintorahaa olisi ollut myös mukana summassa 23 500 euroa. Summat olivat Superpesiksessä samoja toisen ja kolmannen sijan kesken.)

Superpesiksen neljännen sijan palkintoraha enintään KPL:lle Superpesiksessä: 44 000 euroa (Varsinaista neljännen sijan palkintorahaa olisi ollut mukana summassa 22 000 euroa ja Kouvolan maksamaa sijoitusrahaa olisi ollut summassa mukana myös 22 000 euroa. Sijoitusraha eli tuo 22 000 euroa oli Kouvolan maksamana tarkoitettu tietenkin tasoittamaan myös KPL:n mahdollista putoamista Ykköspesikseen mikäli sinne olisi pudottu ja missä Kouvola ei aikonut seuraa tukea.)

KPL:n toteutuneet menestysbonukset Superpesiksessä 2005: 22 000 euroa sijalla 10.

Veikkausliigan nk. Mestis-mallin palkintorahat Veikkaukselta 2005 neljän parhaan osalta:

MyPa: 60 000 euroa mestaruudesta (Veikkauksen varsinainen palkintoraha oli 30 000 euroa ja Kouvolan kaupunki maksoi 30 000 euroa mestaruusbonusta.)

HJK: 29 000 euroa toisesta sijasta

Tampere United: 28 000 euroa kolmannesta sijasta

FC Haka: 26 000 euroa neljännestä sijasta

Veikkaus on näillä näkymin jakanut siis neljälle parhaalle vuonna 2005 palkintorahaa 113 000 euroa.

MyPa:n osalta puhuttaessa mikäli se olisi ollut toinen, kolmas tai vielä neljäskin Veikkausliigassa vuonna 2005 sen olisi ollut mahdollista tienata itselleen parhaimmillaan 58 000 euroa, 56 000 euroa ja 52 000 euroa kun nuo Kouvolan jakamat mitalipalkintorahat tai sijarahat olisivat olleet aina saman suuruiset kun nuo Veikkausliigan palkintorahat.

MyPa olisi voinut tienata vuonna 2005 palkintorahaa enemmän myös pääsemällä Suomen Cupin Loppuotteluun voittamalla sen tai sijoittumalla toiseksi. Suomen Cupin voittamisesta olisi tullut yhteensä jo 53 000 euroa kun siinä olisi ollut 25 000 euroa Suomen Cupin varsinaisesta voittamisesta ja 28 000 euroa Kouvolan maksamaa voittobonusta ja 36 000 euroa mikäli olisi ollut toinen jolloin siinä olisi ollut 8000 euroa Suomen Cupin varsinaista toiseksi sijoittumisen rahaa ja 28 000 euroa Kouvolan maksamaa bonusta.

Muutoin MyPa:n ainoa oljenkorsi olisi ollut 26 000 euron tukiraha Kouvolalta sijoilla 5-14 kun tuon rahan olisi saanut mukaansa mikäli olisi pudottu Jalkapallon Ykköseen vuodeksi 2006, mutta muutoin Kouvola ei aikonut tukea seuraa Ykkösessä.

Mestiksen osalta KooKoo:sta puhuttaessa aiemmin 2000-luvulla sen sijaraha Mestiksessä Kouvolalta oli ollut näillä näkymin vuoteen 2003 asti enintään 12 000 euroa.

 
Sivuja: 1 ... 17 [18] 19
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines