FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
13.11.2019 klo 11:21:18 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 17 [18]
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 62760 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #425 : 27.10.2019 klo 08:25:24

Vuoden 2002 Ykkösen seurojen yleisbudjettien ja pelaajabudjettien asemaa on nyt tarkoitus käydä läpi isoimmasta osasta sen vuoden sarjan seuroja.

Niitä käsitellään hieman eri tavalla kun kaikista seuroista tietoa toistaiseksi ei ole ja joillakin seuroilla oli markka-ajan lopuksi ja euroajan aluksi melkoisia romahduksen alkukaikuja suunnassaan tai jo tapahtuneitakin romahduksia oli sattunut.

FC Jokereiden kohdalta talousluvut ovat valitettavasti jälleen kerran liukuvia vuosien 1999-2001 Veikkausliigan tapaan ja joidenkin muidenkin seurojen kohdalta asiaa tulee myös hieman eri tavalla niistä seuroista jotka on mahdollista kertoa tässä viestissä budjettitilanteiltaan.

Erinäisten vaikeuksien jälkeen Ykköstä ei edes pelattu viimeisenä kaksilohkoisen sarjan vuonna edes täytenä 20 joukkueen sarjana vaan ainoastaan 18 joukkueen sarjana kun Kakkosen lisänousijoita ei valitettavasti haluttu enempää sarjaan.

Lisäksi vuodeksi 2003 päätettiin supistaa sarjaa 14 joukkueen ja yhden lohkon Ykköseksi mikä viimeksi oli ollut käytössä vuonna 1995.

Joka tapauksessa laitan tähän toistaiseksi selvinneet seurat ja muut taustat sitten kaiken jälkeen:

FC Jokerit: Yleisbudjetti oli mitä tahansa 3,960-12 miljoonan markan väliltä keskittyen alarajaltaan 3,960-3,996 miljoonaan markkaan ja ylärajaltaan 9-10 miljoonan markan välille 12 miljoonan markan enimmäisrajalla. FC TPS:n ja Kraftin ohella FC Jokerit oli sarjan rikkain seura, mutta paljon puhuttiin myös FC Jokereiden tilanteen supistuksista kun siihen oli sulautettu aiemmin Ykkösessä pelannut FC Jokrut ja ylipäänsä supistukset olivat tuolloin yleisempiä kuin laajennukset.

FC Jokereiden tilanteen osalta sanottiin toisaalta sen myös olleen Ykkösen kaikkien aikojen rikkain seura kun se tuli sarjaan pelaamaan tai ainakin mentiin ihan vuosien 1999-2001 Ykkösen suurseurojen tahdissa ja niidenkin yli. FC Jokereilla on voinut olla hyvinkin supistuksistaan huolimatta sen 6-7,344 miljoonaa markkaa yleisbudjetti.

Euroissa yleisbudjetti olisi ollut siis mitä tahansa 660 000-2 miljoonan euron väliltä keskittyen alarajaltaan 660 000-666 000 euroon ja ylärajaltaan 1,5-1,7 miljoonan euron välille 2 miljoonan euron enimmäisrajalla. FC Jokereilla on voinut olla hyvinkin supistuksistaan huolimatta sen miljoona-1,224 miljoonaa euroa yleisbudjetti.

Pelaajabudjetti oli 1,980-6 miljoonan markan väliltä keskittyen alarajaltaan 1,980-1,998 miljoonan markkaan ja ylärajaltaan 4,5-5,1 miljoonan välille 6 miljoonan markan enimmäisrajalla. FC Jokereilla on voinut olla hyvinkin supistuksistaan huolimatta sen 3-3,672 miljoonaa markkaa pelaajabudjetti.

Euroissa pelaajabudjetti olisi ollut siis mitä tahansa 330 000-miljoonan euron väliltä keskittyen alarajaltaan 330 000-333 000 euroon ja ylärajaltaan 750 000-850 000 euron välille miljoonan euron enimmmäisrajalla. FC Jokereilla on voinut olla hyvinkin supistuksistaan huolimatta sen 500 000-612 000 euroa pelaajabudjetti.

Näillä näkymin se vaihtelevasti olisi hävinnyt FC TPS:lle tai Kraftille tai sijoittunut hieman näiden välille häviten näistä vain toiselle ja muutoin se olisi ollut näitä parempi joskin ei liian paljon enää.

FC TPS: Yleisbudjetti oli 6 miljoonaa markkaa tai miljoona euroa ja pelaajabudjetti oli 4,5 miljoonaa markkaa tai 750 000 euroa ja näillä näkymin se tämän hetken valossa oli Ykkösen rikkain tai toiseksi rikkain seura FC Jokereiden epäselvän tilanteen johdosta Kraftin ollessa aivan sen vanavedessä kiinni.

Kraft: Yleisbudjetti oli käytännöllisesti katsoen sama kuin FC TPS:llä eli 6 miljoonaa markkaa tai miljoona euroa pysyen suurin piirtein markan kurssissa suhteessa euroon vaihtosuhteeltaan ja pelaajabudjetti oli 4,2 miljoonaa markkaa tai 700 000 euroa.

Kraftilla oli ennen kautta jälleen kerran tuttuun tapaan useita miljoonia markkoja pelissä eli tässä tapauksessa tarkemmin sanotulla 2,4 miljoonan markan tai 400 000 euron minimiluokan yleisbudjetilla oltiin lähdössä kauteen ja pelaajabudjetti oli pienimmilläänkin 1,8 miljoonaa markkaa tai 300 000 euroa nousten siitä sitten tietenkin paljon suuremmaksi.

Kraft oli näillä näkymin tämän hetken valossa Ykkösen toiseksi rikkain tai kolmanneksi rikkain seura ja jaetusti FC Jokereiden mahdollisten erittäin kovien supistustenkin myötä jopa ehkä rikkain Ykkösen seura yhdessä FC TPS:n kanssa.

FC Kuusankoski: Yleisbudjetti oli 3,6 miljoonaa markkaa tai 600 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 2,4 miljoonaa markkaa tai 400 000 euroa.

FC Korsholm: Yleisbudjetti oli 2,7 miljoonaa markkaa tai 450 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 1,74 miljoonaa markkaa tai 290 000 euroa. Ennen kautta ja aiempien huhupuheiden valossa pidin FC Korsholmia markoissa määritellen alle miljoonaseuran tasoisena joukkueena ja paljon vähäisemmälläkin budjetilla liikkeellä olleena seurana.

Sittemmin jo vuonna 2002 oli kyllä jo seuralla rahaa kun Mustasaaressa innostuttiin tukemaan joukkuetta taas jälleen kerran pitkälti nopean Veikkausliigan nousun toivossa ja sen ollessa tulematta alkoivat sitten supistukset ja rajummat sellaiset sitten sarjatason vaihtuessa lopullisesti Kakkoseen vuodeksi 2004 kun vuodeksi 2003 saatiin vielä jäädä mullistusten vuoksi Ykköseen.

RoPS: Yleisbudjetti oli 2,5 miljoonaa markkaa tai 417 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 1,9 miljoonaa markkaa tai 317 000 euroa.

Tervarit: Yleisbudjetti 1,8 miljoonaa markkaa tai 300 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 900 000 markkaa tai 150 000 euroa. Tervareista puhuttuna tosin on huomioitava, että nuo ovat ihan ylärajoja koska seura alkoi taloudellisesti puhuttaessa luhistua.

Lisäksi vuoden aikana molempia budjetteja täydenneltiin kirjanpidon ulkopuolelta käsin pahimmillaan rikollisin keinoin jolloin Tervareiden asema on heti FC Jokereiden epäselvyyksien jälkeen valitettavin tilanne niistä seuroista joista voi jo jotain lukuja laittaa.

Tervareilla on siten voinut olla todellisuudessa huomattavasti tuota mainitsemaani pienempikin yleisbudjetti puhumattakaan sitten pelaajabudjetista, mutta tässä vaiheessa se on merkitty näin.

TP-47: Yleisbudjetti oli 1,2 miljoonaa markkaa tai 200 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 600 000 markkaa tai 100 000 euroa.

FC Viikingit: Yleisbudjetti oli 1,080 miljoona markkaa tai 180 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 700 000 markkaa tai 117 000 euroa.

TP-Seinäjoki: Yleisbudjetti oli ainakin miljoona markkaa tai 170 000 euroa ja pelaajabudjetti oli ainakin 500 000 markkaa tai 85 000 euroa ja TP-Seinäjoki oli ennen kautta nk. Köyhin Miljoonaseura eikä sen maksimimäärätkään olleet kuin aivan enintään yleisbudjetiltaan 1,5-2 miljoonaa markkaa  aikaisempien vuosien eli vuosien 1999-2001 useiden miljoonien markkojen yleisbudjetteihin nähden eli euroissa 250 000-340 000 euroa ja pelaajabudjeteiltaan 750 000-miljoona markkaa eli 125 000-170 000 euroa jolloin nk. Tiikeritiimillä ei ollut juurikaan hymyilemistä kun muutenkin tiputtiin kauden päätteeksi ja vuodeksi 2003 Kakkoseen.

Hieman vielä liukuvien budjettilukujen valossa se voi olla muutamaa seuraavaa yllä olevaa seuraa huomioimatta niitä pienemmällä tai suuremmalla taloudellisella budjetilla liikkeellä ollut seura olemalla enintään Tervareita rikkaampi, mutta RoPS:sia jo köyhempi seura.

GBK: Yleisbudjetti oli 900 000 markkaa tai 150 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 450 000 markkaa tai 75 000 euroa.

Rakuunat: Yleisbudjetti oli 630 000 markkaa tai 105 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 300 000 markkaa tai 50 000 euroa.

PP-70: Yleisbudjetti oli 450 000 markkaa tai 75 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 210 000 markkaa tai 35 000 euroa.

VG-62: Yleisbudjetti oli 450 000 markkaa tai 75 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 210 000 markkaa tai 35 000 euroa.

Tässä vaiheessa ilman muita todisteita PP-70 ja VG-62 olivat vuonna 2002 Ykkösen köyhimmät seurat yhteisen jaetusti.

Toisaalta listasta puuttuu vielä tässä vaiheessa vuoden 2001 Kakkosen miljoonaseuroista köyhimmän eli FC KooTeePeen tilanne juurikin vuoden 2002 Ykkösessä.

FC Hongan tilanne Ykkösessä vuonna 2002 kun kerta kaikkiaan euroajan ensimmäistä yleisbudjettia tai pelaajabudjettia ei ole löytynyt on myös epäselvä.

Vaikka tilanne tietenkään jo vuoden 2001 Ykkösessä oli jo FC Hongalle alle miljoonaseuran luokkaa olemista jolloin todennäköisesti FC Hongalla ei mikään iso yleisbudjetti tai pelaajabudjetti ole ollut vuonna 2002 Ykkösessä.

HIFK:n/FC HIFK:n tilanne taloudelliseen sekasortoon vajonneena ja varmasti miljoonaseuran asemansa vuosiin 1999-2001 verraten menettäneenä henkii näillä näkymin vain täyteen konkurssiin luhistumista mallia Tervarit enemmän kuin mitenkään erityisen varakkaan seuran asemaa.

Viimeinen kysymysmerkki on vielä tietenkin vuoden 1997 Ykkösen nk. Pyhän Hengen Seura taloudellisesti eli IF Gnistan vuonna 2002 samassa sarjassa josta tietoja ei myöskään ole löytynyt vertailuun oikeastaan mistään.

Tosin olen kyllä kuullut myös siitä, että kyllä IF Gnistanilla oli selvästi kiinteämpi ja taloudellisesti vakaampi tilanne vuonna 2002 kuin mitä vuonna 1997 Ykkösessä oli jolloin sillä kai on ollut enemmän varoja vetää kausi läpi kuin PP-70:llä tai VG-62:lla.

Muutoin FC Jokereiden tietoja kun löytyisi oikein tarkasti jostakin ilman noita erinäisiä taloudellisia epäselvyyksiä ja kunhan pienet ongelmat TP-Seinäjoenkin ja Tervareiden kanssa saisi selväksi niin vielä markka-ajan viimeisen vuoden ja euroajan ensimmäisen vuoden Ykkösen kauden saisi pakettiin kunnolla.

Vanhemmalla Futisforumilla oli varmaankin näiden seurojen tilanteita eritelty paljon tarkemmin, mutta valitettavasti kyseisen sivun hävittyä historian lehdille tilanne on tietenkin nykyään vaikeampi.
Huolestunut lajiniilo

Poissa Poissa


Vastaus #426 : 30.10.2019 klo 09:17:29

Tämä matsku on käyty läpi ja lukemia on kerätty exceliin forumistiveljen kanssa. Lisäksi talouslukuja poimittu myös lehdistä talteen. Tulemme varmaan jossain vaiheessa julki näiden kanssa.
Onko Piippu-Virtasen lutuurityöstä koostettu jo jotain? Olisi mielenkiintoista nähdä graafinen esitys missä nyt mennään, koska eikös tässä olla uuden ajan alussa Suomifutiskiiman myötä?
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #427 : 09.11.2019 klo 22:15:28

KTP vuonna 1996 oli nousujohteisen luotettavaksi ja myös tulevaisuuden varakkaimmiksi katsottu joukkue Ykkösessä.

Tosin KTP ei ihan ollut myöskään kuitenkaan miljoonaseuran asemasta huolimatta mikään useiden miljoonien markkojen seura vaan valitettavasti juurikin sitä juurikin miljoonan markan pinnassa ollut joukkue.

KTP:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti odotuksiani vasten osoittautui vuonna 1996 itse asiassa suuremmaksikin kuin vuonna 1997 kun oli tietysti miljoonaseuran asemakin.

KTP tosin on saattanut olla vielä paljon varakkaampikin vuonna 1995 Ykkösessä kun tuolloin on puhuttu ainakin isommista rahoista mitä joukkueessa pyöriteltiin kauteen 1996 verrattuna.

Harmittavasti KTP:n vuoden 1995 Ykkösen yleisbudjettia tai pelaajabudjettia ei löytynyt, mutta asema ainakin puhuu isomman miljoonaseuran asemasta kuin vuonna 1996.

KTP:n osalta harmillista oli myös se seikka, että ainakin 100 000 markkaa jäi sponsoreilta saamatta bonuksina kun ei noustu Veikkausliigan Karsintaan tai tietenkin kun useampi satatuhatta markkaa jäi saamatta sponsoreiden nousubonuksia mahdollisen Veikkausliigan nousun myötä vuodeksi 1997.

Tosin Ykkösessä oli vuonna 1996 harmillista tosiaan se, että vain lohkovoittajat saivat nousta Veikkausliigan Karsintaan siinä missä vuonna 1995 pääsi vielä myös toisella sijalla.

Itse pelaajiltakin jäi näillä näkymin saamatta sen 100 000 markkaa enemmänkin kauteen kun pelaajabudjetti liukui näillä näkymin olleiden leikkausten myötä 400 000-600 000 markan paikkeilla ennen vuotta.

Tuo 600 000 markkaa kattosummana kaiketi olisi pitänyt sisällään jo mahdolliset mestaruusbonukset koska sponsoreiden mahdollisten bonuksien myötä erinäiset muut nousurahat kuten vaikka tuo mainittu menetetty 100 000 markkaa nyt ainakin oli kaiketi sidottu juurikin menestyksiin, joidenkin vähemmän kauteen ansainneiden pelaajien tukemiseen tai juurikin seuran tulevaisuuden rahastoon hätätilanteita varten pelaajille tai kenties myös tuolloin ikävien puheiden mukaan taas seurapomojen virkistykseen.

KTP:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti vuonna 1996 näyttivät kuitenkin tältä Ykkösessä:

KTP Ykkösessä 1996

Yleisbudjetti: Miljoona markkaa

Pelaajabudjetti: 500 000 markkaa (Alun perin oli mitä tahansa 400 000-600 000 markan väliltä ja tosiaan ainakin 100 000 markkaa pelaajabudjetista jäi saamatta kauden ajalta ja kun puhuttiin myös pelaajien jäämisestä alle vuoden 1995 tason niin KTP:n pelaajat saivat ainakin näillä näkymin alustavasti Ykkösessä vuonna 1995 600 000 markkaa elleivät ihan reilustikin paljon enemmän sinä vuonna kun ainakin tilanne näyttäisi sellaiselta tällä hetkellä.)

KTP:n jalkapallopuolta voisi kehua hyväksikin, mutta vuonna 1996 se siltikin jäi koripallopuolen varjoon kun pelkästään osalta kautta tuli helpostikin 100 000 markkaa jo pelkästään aina tiettyyn kauden vaiheeseen sinne pääsystä ja muissakin kauden eri vaiheissa koripallopuolelle riitti paljon enemmän tukimarkkoja ja palkintorahojen bonuksia kuin jalkapallopuolelle.

Lisäksi kiintoisana puolena KTP:tä haukuttiin Ykkösen FC Honkaan nähden vuonna 1996 keppikerjäläiseksi ajoittain mistä sitten tulee lisää seuraavassa viestissä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #428 : 09.11.2019 klo 22:39:19

FC Honka tosiaan näillä näkymin on ollut vuonna 1996 Ykkösen yksi rikkaimpia joukkueita ainakin alustavasti vaikkakin harmittavasti tarkkaa yleisbudjettia tai puhumattakaan sitten pelaajabudjettia ei selvinnyt.

Toisaalta periaatteessa yksi Ykköseen myös noussut kilpaileva seura eli KTP oli muka keppikerjäläinen FC Honkaan verrattuna ainakin ennen kautta olleissa puheissa.

Puheet alkoivat pitkälti siitä kun muun muassa vuonna 1996 FC Honka pystyi helpostikin hankkimaan itselleen 800 000 markkaa maksaneen nk. Klubitalon itselleen josta suoraan välittömästi 300 000 markkaa kustantaen ja loput erittäin isoissa maksuerissä kauden mittaan loppuhinnan ollessa 500 000 markkaa.

Silloin voitiin puhua erittäin isosta seurasta ainakin periaatteessa sarjatasollaan.

FC Hongan suurten rahojen takana nähtiin toisinaan itse HJK:n kanssa ollut farmisopimuskin, mutta toisinaan FC Hongalta myös kuultiin vuoden 1996 mittaan puheita sopimuksen merkityksen vähäisyydestäkin.

FC Hongalla sanottiin olleen jo vuonna 1995 Kakkosessakin yksi sarjan isoimpia yleisbudjetteja mikä ainakin puhuu suurimmillaan helposti miljoonaluokan yleisbudjetista markkatasolla vaikka ei nyt mistään ihan PK-35-tason rahavyörystä sentään näillä näkymin.

FC Hongan parhaimpienkin sopimustukijoiden sanottiin olevan valmiit maksamaan jalkapallopuolelle ainakin 1,5 miljoonaa markkaa ja summa menestysbonuksineen olisi noussut 20 % tulevina vuosina tai vuonna 1996 Veikkausliigan Karsintaan pääsystä ja 33 % mikäli FC Honga nousisi vuodeksi 1997 tai siitä eteenpäin olleina silloisina lähivuosina Veikkausliigaan.

Toisaalta heti parhaimpien sopimustukijoiden jälkeen taso alkoi tippua tukimarkoissa ihan FC Hongallakin kun toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi parhaimmat tukijat aikoivat maksaa enintään viidenneksen tuosta parhaimpien tukijoiden 1,5 miljoonasta markasta eikä lisätukea olisi tippunut ennen kuin vasta Veikkausliigassa pelatesssa.

Lopuilla FC Hongan tukijoilla tukisummat olivat jo 5 % luokkaa tuosta 1,5 miljoonan markan summasta ihan parhaimpien tukijoiden tai tukijan jälkeen kaudella ainakin Ykkösessä vuonna 1996 eikä vuodeksi 1997 tai muulloinkaan jopa Veikkausliigasta pelaamisesta puhuttaessa olisi silloin nostanut tukisummia.

Pelaajillekin sanottiin olleen luvassa erittäin isoja palkkasummia vuodeksi 1996 Ykkösen tasolle, mutta toisaalta taas osittain taas joidenkin mielestä ne olivat paljon korkeampaan menestykseen tai mahdollisiin mestaruusbonuksiin sidottuja ja enemmän tietysti odotettiin vasta vuodeksi 1997 tai sitä myöhemmin silloisille lähivuosille Veikkausliigassa pelaajabudjetin kasvua FC Hongassa.

FC Hongalla sanottiin olevan vuosien 1995-1996 koripallon tasolla yleisbudjetit tai pelaajabudjetit jalkapallonkin puolella kun enemmän ainakin sanottiin maksettavan Ykkösessä sen pelaajille kuin mitä maksettiin KTP:ssä, mutta mene ja tiedä sitten siitä ennen kuin tarkempaa tietoa löytyy asiaan!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #429 : 09.11.2019 klo 23:14:53

Vuonna 1977 HIFK:n jalkapallon sanottiin olleen omana aikanaan yksiä varakkaimpia Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan joukkueita.

HIFK saattoi olla myös varakkainkin Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa vuonna 1977 yleensäkin.

Sen yleisbudjettia ei harmittavasti tullut selville, mutta jos sillä on ollut useampi 15 000 markan pelaaja riveissään ja pelaajabudjetin kerrottiin huonoimmassakin tapauksessa olleen ainakin 75 000 markkaa vähintäänkin kaudelle niin lopullinen pelaajabudjetti on varmaankin ollut vielä paljon, paljon suurempi kaudelle.

Mikä kertoo ainakin jo siitä, että aiemmin jonkinlaiseksi ainutkertaisen varakkaaksi Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan tasolla luulemani 1970-luvun lopun tai 1980-luvun alun seura eli Rovaniemen Reipas ei välttämättä ollut ihan niin ainutkertaisen varakas oman aikansa sarjatasollaan.

Vaikka silloin siellä tosin maksettiin jo ihan pelkästään kaikkein aikojen kovimpana sarjatason peruspalkkiona tuo 15 000 markkaa ja jota olen tosiaan aiemmin käsitellytkin.

Itse asiassa tuo 15 000 markkaa olisi tuohon aikaan kelvannut monelle pelaajalle vuonna 1977 myös Jalkapallon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tai ihan jopa jo Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan puolella.

Toki ei ehkä ihan juuri ja juuri miljoonatason markkahanat aukaisseen HJK:n tai mahdollisesti Hakankaan riveissä, mutta pienemmissä seuroissa etenkin ja kyllä varmaankin monen keskikastin seurassa silloin.

Maajoukkuepuolella tuo 15 000 markkaa ei ehkä olisi ollut kaikkine mahdollisine muiden etujen osalta kaikkiaan sen ajan Suomen jalkapalloilussa nyt ihan niin paljon rahaa, mutta toki silti melko paljon kuitenkin.

Etenkin kun maajoukkueessakin alkoi 1970-luvun lopulla rahakysymys nousta ihan ensimmäiseksi kunnolla pöydälle ja palkkapuoli oli myös avautunutkin ihan maajoukkueesta puhuttaessa kaiketi ihan ensin kaikki tilanteet huomioiden.

Tosin maajoukkueellakaan ansiotasot eivät olleet ihan alun rahakkuuden jälkeen oikeassa suunnassa vaan laahanneet perässä jopa maksettavaan maksukykyyn nähden.

Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan ja muun muassa silloisen Jääpallon SM-Sarjan osalta yhtenevää oli tuo 15 000 markan palkkasumma.

Ikävä kyllä vuoden 1977 aikaankin suomalaisessa jalkapallossa oli verratenkin helppoa ansaita tuo summa kauteen toisin kuin jääpallossa.

Siltikin Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan ansiotasojen sanottiin olevan yllättävänkin samaa luokkaa tai vain jonkin verran enintään paremmat kuin jääpallossa etenkin huippuseurojen ulkopuolella normaalimman pelitason ansiotasosta puhuttaessa seurojen suhteen.

Ja toki merkittävä ero Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan verrattuna oli se vuonna 1977 Jääpallon SM-Sarjassa, että tuo 15 000 markkaa Jääpallon SM-Sarjassa on tietäkseeni ollut jonkun HIFK:n tai Porvoon Akilleksen pelaajan saama koko sarjan kovin palkka koko vuodelta.

Esimerkiksi 10 000 markan pelaajiakaan ei tainnut olla sarjassa kuin pari kappaletta WP-35:n riveissä, Veiterällä oli yksi 7000 markan pelaaja ja Vastuksella oli yksi 6000 markan pelaaja näin esimerkkeinä.

Mikä tahansa yli 6000 markkaa ansaitseva sen ajan jääpallopelaaja oli jo kova palkkamies.

OLS:llä oli tietysti riveissään vähän enemmän palkkaa saavia pelaajia, mutta ei heidänkään palkkansa pyörineet kuin 5000 markan paikkeilla pelaajaa kohti enintään ja usein puhuttiin tonneista tai jopa vain satasista kauteen.

Ja sitten oli tietysti 70 000 markan yleisbudjetilla kauteen pelannut Botnia jolla ei ollut varaa maksaa pelaajilleen edes kulukorvauksia ja mikäli oli niin ne otettaisiin maksuun vain poikkeustapauksessa kuten mestaruuden koittaessa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #430 : 11.11.2019 klo 16:22:36

Viime vuoden Ykkösen yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja varten yritin vielä katsoa aiemmin lähinnä osin pintapuolisesti katsomani ruotsinkielisen rannikon alueen lehtiä.

Valitettavasti niidenkin osalta tiedot olivat erittäin epävarmoja ja vajavaisia mikä tekee varmaan viime vuodesta osin tämän vuodenkin osalta varmaankin vaikeimman yleisbudjettien ja pelaajabudjettien osalta löydettävän kauden moneen vuoteen tai jopa enemmän kuin vuosikymmeneen/vuosikymmeniin.

Varsinkin kun tarkkoja lukuja ei suostuttu sanomaan ja välillä lukuja yritettiin mitä ilmeisimmin upottaa oletettaviin liikevaihtoihinkin mitkä kyllä vääristivät lopullisia lukuja.

Ihan vähän enemmän asiaa löytyi KPV:n ja FF Jaron jutuista, mutta ei paljon muuta kuin mainintana niistä niiden olemisesta sarjan rikkaimpia ellei rikkaimmat seurat ja välillä oli taas kehuja niiden olemisesta miljoonaseurojakin.

Tosin KPV pelasi tänä vuonna Veikkausliigassa ja sen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti taisi nyt kuitenkin olla viime vuotta ja Ykköstä verratessa samaa luokkaa eikä mikään erityisemmin kielinyt jostain suurluokan summista.

Mikäli tuon laittaa oletuksena niin silloin puhutaan 800 000 eurosta yleisbudjettina ja 500 000 eurosta pelaajabudjettina.

Mikä tarkoittaisi FF Jaron olemista ainoa Ykkösen miljoonaseura myös viime vuonna mikäli sekään todella oli.

Kun muussa tapauksessa KPV:n touhu olisi hieman erikoisen tragikoomista, että Ykkösessä oltaisiin miljoonaseura ja sitten Veikkausliigaan noustessa vaan supistettaisiin yleisbudjettia ja puuhailtaisiin mitä puuhailtaisiin.

FF Jaron jutuista puhuttaessa hehkutettiin Jaro Magazinea ja siinä olleen huomattavasti enemmän myös budjetillista asiaa Ykkösen joukkueista, mutta mene ja tiedä sitten siitäkään.

Muista seuroista puhuttuna FC Hakan ja HIFK:n asiat olivat aika lailla tarkkojen tietojen varalta tarkkoja aiemmin kerrotustikin lähtökohtaisesti.

Tosin HIFK liioitteli yleisbudjettinsa huomattavasti pienemmäksi julkisuuteen kuin mitä todellisuudessa oli Ykkösessä vuonna 2018 ja liioittelu paljastui tietenkin tämän vuoden maaliskuussa kun Veikkausliigan yleisbudjetit ja pelaajabudjetit tulivat ilmi. Sen korjaankin Ykkösen vuoden 2018 viestiin pikaisena päivityksenä heti tämän jälkeen.

AC Oulun tiedot pitivät paikkansa kaikin puolin kuten aiemminkin kerrottuna, mutta FC KTP:llä hehkutettiin olleen heti KPV:n ja FF Jaron jälkeen muka suurimpia yleisbudjetteja sarjassa ja pelaajabudjetti oli välillä kolmanneksi tai neljänneksi korkein sarjassa.

Ristiriitaisuutta lisää tosin väitteiltään myös se, että välillä pelaajabudjetin mainittiin FC KTP:llä olleen yllättävän vaatimaton yleisbudjetin kokoon nähden.

Heti näiden seurojen ulkopuolelta ei tosin kerrottu käytännössä mitään.

Tosin OPS:n sanottiin menettäneen paljon rahaa muka Ykkösen lisenssin hakemiseen nousua varten ja sen olemista pitkästä aikaa erittäin isolla yleisbudjetilla liikkeellä Kakkosessa.

GBK:n osalta Kakkosessa sitä hehkutettiin Kakkosen 'KPV:ksi' ja 'FF Jaroksi' lainausmerkeissä, mutta tiedä sitten ihan oikeista oman sarjatason jättiluokan yleisbudjeteista tai pelaajabudjeteista.

Tai muka GBK:n olemisesta Kakkosen rikkain seura.

Viimeinen ja oikeastaan ainoa kiintoisa asia oli joidenkin Nelosen seurojen yleisbudjettien selviäminen kun jostain kumman syystä välillä tunnuttiin keskittyvän niihin viime keväänä varsin paljon ruotsinkielisen rannikon alueen lehdissä.

IK Myranilla ainakin oli tosi pieni yleisbudjetti ja samoin muutamalla muullakin seuralla.

Välillä Nelosen seurojen yleisbudjettien kerrottiin olleen suurin piirtein vähän sitä isojen sarjojen seurojen eli Ykkösen ja Kakkosen seurojen kenttävuokrien ja muiden matkakustannusten luokkaa vuoteen.

Eli siinä tapauksessa puhutaan 10 000-15 000 euron ja korkeintaan jonnekin 25 000 euron seuduille menemisestä ainakin rannikon ruotsinkielisellä alueella.

Valitettavasti muutamasta Nelosen seurojen yleisbudjettien selviämisestä ei kuitenkaan ole hyötyä viime vuoden Ykkösen yleisbudjettien osalta joten niiden vertailu ei ainakaan ilman todella merkittäviä lisätietoja jotain muuta kautta taida toteutua laitettavaksi vertailuun tai sitten ne olisivat liian ristiriitaisia.

Tämän vuoden Ykkösessä taisi olla niin, että FF Jaro saattoi olla ainoa miljoonaseura yleisbudjetiltaan eikä välttämättä ollut sekään kun jotenkin tuntuu sielläkin jonkin asteen säästökuuri jatkuneen siinä missä AC Oulu pisti vähän enemmän rahaa eli 50 000 euroa enemmän peliin ainakin pelaajabudjetin puolelle.
« Viimeksi muokattu: 11.11.2019 klo 16:52:27 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #431 : eilen kello 23:05:08

Mikkelin Palloilijoiden eli MP:n yleisbudjetteja joiltakin vuosilta tulee seuraavaksi tässä kun vuoden 2007 yleisbudjetti Kakkosesta tietenkin täydentyy mukaan joukkoon:

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2003: 140 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2004: 150 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2005: 165 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2006: 155 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2007: 110 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2009: 170 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2010: 220 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #432 : tänään kello 01:27:57

Klubi 04 HJK:n tunnettuna farmiseurana on kieltämättä ollut ajoittain vaikeaa budjetillisesti löytää asemaltaan kun välillä sen on väitetty olevan erittäin pientä luokkaa ja välillä erittäin suurta luokkaa.

15 vuotta on jo tämä seura tosiaan ollut enemmän tai vähemmän omalla tavallaan merkittävä seura.

Klubi 04:ssä erikoista on näillä näkymin ollut se, että melkein aina viime vuoden Ykköstä huomioimatta kenties se on aina pelannut yllättävänkin pienellä yleisbudjetilla tai pelaajabudjetilla sitä sarjaa.

Kakkosessa sillä on suurin piirtein pysynyt budjettitaso samana joskin muutama merkittävä poikkeus on ollut historian saatossa ihan 2000-luvun lopussa ja 2010-luvun alussa jolloin oli kuulemma sarjatasolle merkittävä yleisbudjetti ja pelaajabudjetti.

Viime vuoden Ykkösen aikaan ja sikäli kun mahdolliset hajanaiset rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien puheet paikkansa pitävät niin viime vuoden Ykkösen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti ovat olleet ennätyskelpoisia seurassa.

Lisäksi niissä on kerrottu Klubi 04:n yleisbudjetin ja jopa ihan pelaajabudjetinkin hivuttautuneen jo ihan Kakkosen vuosinakin mitä ilmeisimmin kustannustason tai jonkun muun syyn takia koko ajan lähemmäksi Ykkösen tasoa huolimatta tosiaan Kakkosessa pelaamisesta.

Viime vuoden yleisbudjetilla ja pelaajabudjetilla olisi myös noissa puheissa valmistauduttu viettämään tämän vuoden juhlavuotta ja muutoinkin valmistamaan joukkuetta nimenomaan Ykkösen tasolle.

Tämänkin vuoden oloissa on kuulemma pelattu erittäin korkealla yleisbudjetilla tai jopa pelaajabudjetillakin sarjatasolleen jolla on Kakkosessa enemmän merkitystä kuin Ykkösessä.

Rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien ja viime vuonna Hufvudstadsbladetin hajanaisissa lehdissä pitkin vuotta arvioitiin Klubi 04:llä olevan tosiaan yllättävänkin iso yleisbudjetti nyt täsmennettynä, mutta mikäli yleisbudjetti olisi ollut ihan isokin niin pelaajabudjetti olisi ollut edelleen lähtökohtaisesti sarjan pienin.

Mitä nyt välillä JJK:lla tietysti FC KTP:n tapaan oli erittäin kova säästökuuri, mutta jotenkin ne ihan ylärajat tuntuivat pelaajabudjetissa Klubi 04:llä olevan sidoksissa kai sarjamestaruuteen ja Veikkausliigan nousuun mikäli se ylipäänsä edes kykenee nousemaan reservijoukkueena.

Yläraja pelaajabudjetissa tietääkseni oli niinkin suuri kuin 150 000 euroa, mutta tietenkin se on ollut käytännössä sitä pienempi.

Ellei tosiaan muuta ilmene niin näillä näkymin Klubi 04:llä oli Ykkösen viime vuodesta yleisesti ottaen tarkkojen ruotsinkielisten tietojen pitäessä paikkansa sarjan kolmanneksi pienin yleisbudjetti nyt todennäköisesti juurikin seuran juhlakuntoa silmällä pidetyn tämän vuoden mahdollista Ykkösessä pelaamista varten jolloin se olisi nyt ollut 250 000 euroa jolloin JJK:lla ja EIF:llä on ollut pienempi yleisbudjetti.

Pelaajabudjetti on ollut nousussa tietenkin viime vuodet Kakkosessa joka on jo jättänyt jälkeensä ihan siinäkin sarjassa jo vuosien 2006-2007 ja 2009-2010 Ykkösen pelaajabudjetit mikä tarkoittaa toisin sanoen niiden olemista luokkaa 35 000-60 000 euroa Kakkosessa.

Siten ainakaan ihan alaraja pelaajabudjeteissa eli 30 000 euroa ei kyllä ole pitämässä paikkaansa.

Viime vuoden Ykkösessä ainakin lähtökohtaisesti pelaajabudjetti oli itse asiassa muuten jo enemmän kuin tämän vuoden Ykkösen nousijoilla.

Siten Klubi 04:llä on ollut pienin varmuudella suoraan ollut pelaajabudjetti ilman mitään sidonnaisuuksia muihin budjetillisiin asioihin nähden 65 000 eurolla.

Todennäköisesti on ollut vielä jonkin verran enemmän, mutta ei aivan liian paljoa enempää kun tosiaan nuo 100 000-150 000 euron pelaajabudjetit alkavat olla varmaankin sidoksissa jo muihinkin juttuihin eikä edes juhlakaudestakaan huolimatta ainakaan ennakkopuheissa tai myöhemminkään kaudella painotettu mitään kulutusjuhlia seurassa ainakaan pelaajabudjetillisella puolella.

Näillä näkymin laitan tuohon tämän aihealueen kuutososiolla sijaitsevalle viime vuoden Ykkösen seurojen budjettitilanteeseen Klubi 04:n tilanteen korjausta muutoksineen ja yleisbudjetin ja pelaajabudjettien rajamuutoksia sillä pienimmilläänkin kyllä Klubi 04:llä vaikuttaisi näin juhlakauden nimissäkin olleen jo ihan suurempikin yleisbudjetti viime vuonnakin kuin vain muka niinkin vähän kuin 80 000 euroa.

Eli toisin sanoen 200 000-250 000 euroa on ollut yleisbudjetti.

Laitan nuo korjaukset ja päivitykset heti tämän viestin jälkeen.
« Viimeksi muokattu: tänään kello 02:45:13 kirjoittanut Piippu-Virtanen »

 
Sivuja: 1 ... 17 [18]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines