FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
13.12.2019 klo 09:37:07 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Vuoden forumisti 2019, Joulupata 2019, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 18 [19]
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 66846 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #450 : 25.11.2019 klo 11:54:26

Vuoteen 2017 mennessä Kouvolalla ja Kotkalla muun muassa erinäiset bonukset kaupunkiensa pääsarjan seuroille olivat huomattavasti vähentyneet ja jos eivät itsessään vähentyneet niin ainakin hyvin yksinkertaisia.

Kouvolassa muun muassa maksettiin yksinkertaisesti tuntuva 75 000 euron bonusraha sijasta riippumatta kunhan urheiluseura vain pääsisi pelaamaan tietenkin pääsarjatason merkittävään urheilulajiin.

Tämä tietenkin oli siis miesten puolella ja kaikkiaan sitä maksettiin ainakin 225 000 euroa koska kolme merkittävän urheilun pääseuraa olivat Kouvolasta.

Kotkassa sijoitusten bonusraha vertailun vuoksi oli huomattavasti vaatimattomampi. KTP:lle tuli kyllä raha, mutta tässä tapauksessa koripallopuolelleen joka sai vuonna Korisliigassa 2017 11 500 euroa. KTP:lle koripallopuolella oli myös 1000 euron nousubonus mitä tulisi aina sija kerrallaan kolmen parhaan joukossa mestaruuteen asti.

Naisurheilun puolella Kouvolassa Naisten Korisliigassa vuonna 2017 Kouvottarien bonusraha oli 25 000 euroa sijoituksesta huolimatta kuten mille tahansa muullekin naisurheilun puolella mille tahansa merkittävälle pääsarjatason seuralle.

Naisurheilun puolella Kotkassa Naisten Korisliigassa PeKa sai vuonna 2017 7500 euroa sijoitusbonusta ja lisäksi tietenkin miesten KTP:n tapaan koripallossa 1000 euroa nousubonusta tulisi aina sija kerrallaan kolmen parhaan joukossa mestaruuteen asti.

FC KTP ei ollut oikeutettu nauttimaan Kotkan menestysbonuksia kun se pelasi pari vuotta sitten Kakkosta jalkapallossa ja viime vuonna kuten tänä vuonnakin pelasi Ykköstä jalkapallossa.

Vuonna 2016 FC KTP tosin sai poikkeuksellisesti Ykkösestä pudotessaan kuitenkin Kakkoseen tarkoitetun 7500 euron avustuksen millä oli sitten määrä sinnitellä siellä ja sekin oli melkoisen väittelyn takana.

FC KTP on nykyisten linjausten mukaan oikeutettu sijoitusbonukseen tai sijoitusrahaan Kotkalta vain mikäli se nyt sitten Veikkausliigaan nousee kun nousee.

Vuonna 2017 FC KTP:llä olisi ollut siis tuo koripallon sijoitusraha eli 11 500 euroa mikäli se olisi ollut Veikkausliigassa ja siitä sitten aina 1000 euroa ylöspäin kolmen parhaan joukossa olisi ollut nousubonusta mestaruuteen asti.

Kotkassa yleisestikin ottaen urheilun tukirahat olivat pieniä pari vuotta sitten.

Ainoa muu merkittävä pääsarjan tason urheilun voittobonus tai sijoitusbonus KTP:n koripallopuolen ja PeKa:n lisäksi oli vain Smash-Kotkalla tenniksessä missä erillinen voittobonus tai sijoitusbonus sarjassa tai cup-kilpailuissa tenniksessä oli 1500 euroa.
« Viimeksi muokattu: 25.11.2019 klo 12:01:23 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #451 : 25.11.2019 klo 14:08:35

Vuoden 2009 aikaan Veikkausliigan nk. Mestis-mallinen palkintoraha tulee neljän parhaan seuran osalta lajissa tässä viestissä.

Samalla laitan vertailun vuoksi jälleen myös Kouvolan kaupungin mestaruusbonuksia, menestysbonuksia tai sijoitusbonuksia jotka jälleen kerran olivat yllättävänkin linjassa Veikkausliigan nk. Mestis-mallisen palkintorahan kanssa.

Harmittavasti esimerkiksi Korisliigan Kouvojen tai Superpesiksen KPL:n eli Kouvolan Pallonlyöjien vastaavia ei löytynyt vertailuun.

Hintaluokaltaan taso oli yksinkertaistumaan päin tuolloin summiltaan Kouvolassa ja lisäksi muun muassa Mestiksen osalta tehtiin periaatepäätös, että mestaruusbonus on samanlainen noustiin SM-Liigaan sitten tai ei.

Toisin sanottuna Liigakarsinnan hävinneenäkin sai silti saman rahan eli toisen sijan raha sellaisenaan oli siten Mestiksen omalta osaltaan nyt pienempi kuin esimerkiksi 4 vuotta aiemmin 2005 jolloin tilanne oli hieman toinen kun SM-Liigan paikasta maksettiin vähän enemmän kuin Mestikseen jäämisestä sen voittajana.

Siten kaikkiaan summat joko hieman näkökannasta riippuen suurenivat tai pienenivät mestaruusbonuksen, menestysbonuksen tai sijoitusbonuksen osalta.

Veikkausliigan osalta MyPa:n mahdollinen mestaruus olisi tarkoittanut käytännössä aivan samaa palkintorahan määrää kuin vuonna 2005 jolloin MyPa tosiaan voitti mestaruden.

Laitan niitä hieman tosiaan seuroittain palkintorahojen lähtökohtaisilta ja lopulta muiden eri sarjojen johdosta toteutuneilta osin mikäli ne eivät selvinneet tavoitesummiin ja jossa KooKoo:ta Mestiksen puolella koski tietenkin sama sopimus myös sarjakaudella 2008-2009:

Kouvolan menestysbonukset Mestiksen KooKoo:lle ja Veikkausliigan nk. Mestis-mallin palkintoraha MyPa:lle ja muille seuroille 2009

KooKoo Mestiksessä sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010 suurimmillaan Mestiksen mestaruudesta ja SM-Liigaan nousemisesta joko sarjakaudelle 2009-2010 tai 2010-2011 ja myös siitä huolimatta mikäli ei noustu: 180 000 euroa (Muodostui 40 000 euron runkosarjavoitosta, 40 000 euron Playoff-kauden voitosta, 40 000 euron Mestiksen mestaruuden palkintorahasta ja 40 000 euron Mestiksen mestaruuden palkintorahan korotusosasta jolloin mestaruuden voittaminen oikeastaan tiesi 40 000 euron sijaan 80 000 euroa Mestiksen Finaalien voittajalle. Näiden lisäksi mukana olisi ollut Kouvolan myöntämä 20 000 euron nousuraha tasoittamaan tietä SM-Liigaan tai Liigakarsinnan tappion jälkeisiin kuluihin ja lohdutuspalkinnoksi yleensäkin kaudesta.)

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010 suurimmillaan edellyttäen, että KooKoo on toinen: 59 000 euroa (Muodostui 20 000 euron runkosarjan toisesta sijasta ja 20 000 euron Playoff-kauden kakkostilasta ja tietenkin Kouvolan maksamasta, 19 000 euron mitalipalkintorahasta.)

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010 suurimmillaan edellyttäen, että KooKoo on kolmas: 38 000 euroa (Muodostui 10 000 euron runkosarjan kolmannesta sijasta ja 10 000 euron Playoff-kauden kolmostilasta ja tietenkin Kouvolan maksamasta 18 000 euron mitalipalkintorahasta.)

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010 suurimmillaan edellyttäen, että KooKoo on neljäs: 27 000 euroa (Muodostui 5000 euron runkosarjan neljännestä tilasta ja 5000 euron Playoff-kauden nelostilasta ja tietenkin Kouvolan maksamasta 17 000 euron sijoitusrahasta.)

KooKoo:n toteutuneet Mestiksen menestysbonukset sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010: 22 000 euroa ja 68 000 euroa sijoilla 4 ja 3 kun ensimmäisena vuotena oltiin runkosarjan neljänsiä, mutta kun pudottiin Mestiksen Puolivälierissä pois niin ei oltu lähelläkään Playoff-kauden nelostilaa ja jälkimmäisenä vuotena voitettiin runkosarja ja oltiin Playoff-kauden kolmansia mitä ilmeisimmin kaikkiaan ja kun voitettiin Pronssiottelu Mestiksessä.

Sijoitusbonus eli 17 000 euroa tosiaan oli Kouvolan maksamaa sellaista sijasta riippumatta viidennestä sijasta alkaen mikä olisi maksettu myös mahdollisesta putoamisesta Suomi-sarjaankin, mutta siellä Kouvola ei olisi muuten tukenut KooKoo:ta mitenkään.

Veikkausliigan nk. Mestis-mallin palkintorahat Veikkaukselta 2009 neljän parhaan osalta:

HJK: 40 000 euroa mestaruudesta

FC Honka: 38 000 euroa toisesta sijasta

TPS: 36 000 euroa kolmannesta sijasta

MIFK: 34 000 euroa neljännestä sijasta

Veikkaus on näillä näkymin jakanut siis neljälle parhaalle vuonna 2009 palkintorahaa 148 000 euroa.

MyPa:n osalta puhuttaessa mikäli se olisi ollut voittaja, toinen, kolmas tai vielä neljäskin Veikkausliigassa vuonna 2009 sen olisi ollut mahdollista tienata itselleen parhaimmillaan 60 000 euroa, 57 000 euroa, 54 000 euroa ja 51 000 euroa kun nuo Kouvolan jakamat mitalipalkintorahat tai sijarahat olisivat olleet samaa luokkaa uusien tehtyjen muutosten valossa kuten Mestiksessä KooKoo:llekin.

Veikkausliigassa MyPa oli vuonna 2009 9:s joten sille tuli luonnollisesti sijoille 5-14 tarkoitettu Kouvolan maksama sijoitusraha eli 17 000 euroa kaudelta.

17 000 euroa tosiaan olisi maksettu putoamisen yhteydessä Ykköseen kun muutoin siellä ei MyPaa aikonut Kouvola tueta sen sinne pudotessa.

Kauden aikana MyPa:n ainoa muu toive isommalle palkintorahalle olisi ollut Suomen Cupin voitosta tuleva 20 000 euron voittobonus jolloin olisi tullut siis tavallisen voiton rahan eli 25 000 euroa päälle laskien 45 000 euroa yhteensä ja Suomen Cupin kakkostilasta tuleva 19 000 euroa Loppuottelun bonuksia tavallisen Suomen Cupin Loppuottelun häviäjän rahan eli 8000 euron päälle laskien 27 000 euroa.

Summat olivat Kouvolalta pienempiä vuoteen 2005 verrattuna Suomen Cupinkin osalta kun niitä yhdenmukaistettiin vastaamaan tietenkin Mestiksen KooKoon käytäntöjä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #452 : 09.12.2019 klo 17:24:30

Vuoden 1995 Kolmosessa pelasi tietenkin Esbo Bollklubb eli EBK.

Harmittavasti sen yleisbudjettia ei selvinnyt tuolle vuodelle Kolmoseen, mutta sen sanottiin olleen huomattavasti pienempi ellei murto-osiakin muun muassa Kakkosen rahaseura PK-35:stä.

Eikä EBK:n oikein mainittu olleen erityisen varakas Kolmosessa muutoinkaan vuonna 1995.

Jopa alhaisellakin yleisbudjetilla sen sanottiin yrittäneen pyörittää kauden pelejään.

EBK onnistui kuitenkin 28.10.1995 Suomen Cupin nk. Pikkufinaalissa kaatamaan tuon kyseisen vuoden Kakkosen rahaseuran eli PK-35:n lukemin 1-0.

Voitosta se tienasi 20 000 markkaa.

EBK:lla oli kuitenkin laskettu, että isojenkin summien palkintorahat menivät seuran yleiseen pyöritykseen.

Siten summat eivät olleet paljoa.

EBK:ssa ei varsinaisesti tietenkään Kolmosessa pelatessa näillä näkymin maksettu palkkaa, mutta pinnarahoja vielä sentään kyllä.

Tosin nekin olivat kauden mittaan laskettuja ja niitä ei kai yleensäkään kaiketi annettu ennen kuin vasta kauden lopussa erikseen mitoitettuina.

Tarkkaan rajatut pinnarahat kaiketi olivat enimmäisrajaltaan satasen luokkaa markoissa.

Jokainen voitto, tasapeli tai tappiokin vaikutti pinnarahaan.

Suomen Cupin nk. Pikkufinaalin voittamalla 28.10.1995 se tiesi kokonaisluokassa enintään 2300 markan lisäystä vuoden pinnarahoihin eli 100 markkaa tuli lisää jokaiselle pelaajalle.

Loppuosa 17 700 markasta meni sitten seuran muihin kuluihin.

Mikäli ihan itse Suomen Cup olisi voitettu niin vuoden pinnarahojen lisäys näillä näkymin olisi ollut lisäyksenä luokkaa Chydenius tai nk. Tonnin Seteli kullekin pelaajalle eli enintään 23 000 markkaa kokonaisluokassa.

Aivan takaraja olisi ollut teoriassa lähtökohtaisesti 1250 markkaa pelaajaa kohti eli 28 750 markkaa kokonaisluokassa.

Loppuosa eli 177 000 markkaa-221 250 markkaa olisi mennyt sitten seuran muuhun toimintaan joka Kolmosessa olisi ollut jo erittäin piristävää luokkaa rahasummana.

Toki on aina mahdollista, että ihan noin merkittävässä tapauksessa olisi voitu kyllä maksaa jonkin verran tavallista mahtavamminkin pelaajille kun ihan joka päivä ei olisi ollut tuollaista tilaisuutta tarjolla.

Suomen Cupin 1995 nk. Pikkufinaalin häviäminen olisi tiennyt EBK:lle vain 25 markan lisäystä vuoden pinnarahoihin kullekin pelaajalle ja kokonaisluokassa 575 markkaa.

 
Sivuja: 1 ... 18 [19]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines