FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
23.01.2020 klo 06:34:51 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 18 [19]
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 70871 kertaa)
0 jäsentä ja 2 vierasta katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #450 : 25.11.2019 klo 11:54:26

Vuoteen 2017 mennessä Kouvolalla ja Kotkalla muun muassa erinäiset bonukset kaupunkiensa pääsarjan seuroille olivat huomattavasti vähentyneet ja jos eivät itsessään vähentyneet niin ainakin hyvin yksinkertaisia.

Kouvolassa muun muassa maksettiin yksinkertaisesti tuntuva 75 000 euron bonusraha sijasta riippumatta kunhan urheiluseura vain pääsisi pelaamaan tietenkin pääsarjatason merkittävään urheilulajiin.

Tämä tietenkin oli siis miesten puolella ja kaikkiaan sitä maksettiin ainakin 225 000 euroa koska kolme merkittävän urheilun pääseuraa olivat Kouvolasta.

Kotkassa sijoitusten bonusraha vertailun vuoksi oli huomattavasti vaatimattomampi. KTP:lle tuli kyllä raha, mutta tässä tapauksessa koripallopuolelleen joka sai vuonna Korisliigassa 2017 11 500 euroa. KTP:lle koripallopuolella oli myös 1000 euron nousubonus mitä tulisi aina sija kerrallaan kolmen parhaan joukossa mestaruuteen asti.

Naisurheilun puolella Kouvolassa Naisten Korisliigassa vuonna 2017 Kouvottarien bonusraha oli 25 000 euroa sijoituksesta huolimatta kuten mille tahansa muullekin naisurheilun puolella mille tahansa merkittävälle pääsarjatason seuralle.

Naisurheilun puolella Kotkassa Naisten Korisliigassa PeKa sai vuonna 2017 7500 euroa sijoitusbonusta ja lisäksi tietenkin miesten KTP:n tapaan koripallossa 1000 euroa nousubonusta tulisi aina sija kerrallaan kolmen parhaan joukossa mestaruuteen asti.

FC KTP ei ollut oikeutettu nauttimaan Kotkan menestysbonuksia kun se pelasi pari vuotta sitten Kakkosta jalkapallossa ja viime vuonna kuten tänä vuonnakin pelasi Ykköstä jalkapallossa.

Vuonna 2016 FC KTP tosin sai poikkeuksellisesti Ykkösestä pudotessaan kuitenkin Kakkoseen tarkoitetun 7500 euron avustuksen millä oli sitten määrä sinnitellä siellä ja sekin oli melkoisen väittelyn takana.

FC KTP on nykyisten linjausten mukaan oikeutettu sijoitusbonukseen tai sijoitusrahaan Kotkalta vain mikäli se nyt sitten Veikkausliigaan nousee kun nousee.

Vuonna 2017 FC KTP:llä olisi ollut siis tuo koripallon sijoitusraha eli 11 500 euroa mikäli se olisi ollut Veikkausliigassa ja siitä sitten aina 1000 euroa ylöspäin kolmen parhaan joukossa olisi ollut nousubonusta mestaruuteen asti.

Kotkassa yleisestikin ottaen urheilun tukirahat olivat pieniä pari vuotta sitten.

Ainoa muu merkittävä pääsarjan tason urheilun voittobonus tai sijoitusbonus KTP:n koripallopuolen ja PeKa:n lisäksi oli vain Smash-Kotkalla tenniksessä missä erillinen voittobonus tai sijoitusbonus sarjassa tai cup-kilpailuissa tenniksessä oli 1500 euroa.
« Viimeksi muokattu: 25.11.2019 klo 12:01:23 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #451 : 25.11.2019 klo 14:08:35

Vuoden 2009 aikaan Veikkausliigan nk. Mestis-mallinen palkintoraha tulee neljän parhaan seuran osalta lajissa tässä viestissä.

Samalla laitan vertailun vuoksi jälleen myös Kouvolan kaupungin mestaruusbonuksia, menestysbonuksia tai sijoitusbonuksia jotka jälleen kerran olivat yllättävänkin linjassa Veikkausliigan nk. Mestis-mallisen palkintorahan kanssa.

Harmittavasti esimerkiksi Korisliigan Kouvojen tai Superpesiksen KPL:n eli Kouvolan Pallonlyöjien vastaavia ei löytynyt vertailuun.

Hintaluokaltaan taso oli yksinkertaistumaan päin tuolloin summiltaan Kouvolassa ja lisäksi muun muassa Mestiksen osalta tehtiin periaatepäätös, että mestaruusbonus on samanlainen noustiin SM-Liigaan sitten tai ei.

Toisin sanottuna Liigakarsinnan hävinneenäkin sai silti saman rahan eli toisen sijan raha sellaisenaan oli siten Mestiksen omalta osaltaan nyt pienempi kuin esimerkiksi 4 vuotta aiemmin 2005 jolloin tilanne oli hieman toinen kun SM-Liigan paikasta maksettiin vähän enemmän kuin Mestikseen jäämisestä sen voittajana.

Siten kaikkiaan summat joko hieman näkökannasta riippuen suurenivat tai pienenivät mestaruusbonuksen, menestysbonuksen tai sijoitusbonuksen osalta.

Veikkausliigan osalta MyPa:n mahdollinen mestaruus olisi tarkoittanut käytännössä aivan samaa palkintorahan määrää kuin vuonna 2005 jolloin MyPa tosiaan voitti mestaruden.

Laitan niitä hieman tosiaan seuroittain palkintorahojen lähtökohtaisilta ja lopulta muiden eri sarjojen johdosta toteutuneilta osin mikäli ne eivät selvinneet tavoitesummiin ja jossa KooKoo:ta Mestiksen puolella koski tietenkin sama sopimus myös sarjakaudella 2008-2009:

Kouvolan menestysbonukset Mestiksen KooKoo:lle ja Veikkausliigan nk. Mestis-mallin palkintoraha MyPa:lle ja muille seuroille 2009

KooKoo Mestiksessä sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010 suurimmillaan Mestiksen mestaruudesta ja SM-Liigaan nousemisesta joko sarjakaudelle 2009-2010 tai 2010-2011 ja myös siitä huolimatta mikäli ei noustu: 180 000 euroa (Muodostui 40 000 euron runkosarjavoitosta, 40 000 euron Playoff-kauden voitosta, 40 000 euron Mestiksen mestaruuden palkintorahasta ja 40 000 euron Mestiksen mestaruuden palkintorahan korotusosasta jolloin mestaruuden voittaminen oikeastaan tiesi 40 000 euron sijaan 80 000 euroa Mestiksen Finaalien voittajalle. Näiden lisäksi mukana olisi ollut Kouvolan myöntämä 20 000 euron nousuraha tasoittamaan tietä SM-Liigaan tai Liigakarsinnan tappion jälkeisiin kuluihin ja lohdutuspalkinnoksi yleensäkin kaudesta.)

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010 suurimmillaan edellyttäen, että KooKoo on toinen: 59 000 euroa (Muodostui 20 000 euron runkosarjan toisesta sijasta ja 20 000 euron Playoff-kauden kakkostilasta ja tietenkin Kouvolan maksamasta, 19 000 euron mitalipalkintorahasta.)

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010 suurimmillaan edellyttäen, että KooKoo on kolmas: 38 000 euroa (Muodostui 10 000 euron runkosarjan kolmannesta sijasta ja 10 000 euron Playoff-kauden kolmostilasta ja tietenkin Kouvolan maksamasta 18 000 euron mitalipalkintorahasta.)

Palkintoraha KooKoo:lle Mestiksessä sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010 suurimmillaan edellyttäen, että KooKoo on neljäs: 27 000 euroa (Muodostui 5000 euron runkosarjan neljännestä tilasta ja 5000 euron Playoff-kauden nelostilasta ja tietenkin Kouvolan maksamasta 17 000 euron sijoitusrahasta.)

KooKoo:n toteutuneet Mestiksen menestysbonukset sarjakausilla 2008-2009 ja 2009-2010: 22 000 euroa ja 68 000 euroa sijoilla 4 ja 3 kun ensimmäisena vuotena oltiin runkosarjan neljänsiä, mutta kun pudottiin Mestiksen Puolivälierissä pois niin ei oltu lähelläkään Playoff-kauden nelostilaa ja jälkimmäisenä vuotena voitettiin runkosarja ja oltiin Playoff-kauden kolmansia mitä ilmeisimmin kaikkiaan ja kun voitettiin Pronssiottelu Mestiksessä.

Sijoitusbonus eli 17 000 euroa tosiaan oli Kouvolan maksamaa sellaista sijasta riippumatta viidennestä sijasta alkaen mikä olisi maksettu myös mahdollisesta putoamisesta Suomi-sarjaankin, mutta siellä Kouvola ei olisi muuten tukenut KooKoo:ta mitenkään.

Veikkausliigan nk. Mestis-mallin palkintorahat Veikkaukselta 2009 neljän parhaan osalta:

HJK: 40 000 euroa mestaruudesta

FC Honka: 38 000 euroa toisesta sijasta

TPS: 36 000 euroa kolmannesta sijasta

MIFK: 34 000 euroa neljännestä sijasta

Veikkaus on näillä näkymin jakanut siis neljälle parhaalle vuonna 2009 palkintorahaa 148 000 euroa.

MyPa:n osalta puhuttaessa mikäli se olisi ollut voittaja, toinen, kolmas tai vielä neljäskin Veikkausliigassa vuonna 2009 sen olisi ollut mahdollista tienata itselleen parhaimmillaan 60 000 euroa, 57 000 euroa, 54 000 euroa ja 51 000 euroa kun nuo Kouvolan jakamat mitalipalkintorahat tai sijarahat olisivat olleet samaa luokkaa uusien tehtyjen muutosten valossa kuten Mestiksessä KooKoo:llekin.

Veikkausliigassa MyPa oli vuonna 2009 9:s joten sille tuli luonnollisesti sijoille 5-14 tarkoitettu Kouvolan maksama sijoitusraha eli 17 000 euroa kaudelta.

17 000 euroa tosiaan olisi maksettu putoamisen yhteydessä Ykköseen kun muutoin siellä ei MyPaa aikonut Kouvola tueta sen sinne pudotessa.

Kauden aikana MyPa:n ainoa muu toive isommalle palkintorahalle olisi ollut Suomen Cupin voitosta tuleva 20 000 euron voittobonus jolloin olisi tullut siis tavallisen voiton rahan eli 25 000 euroa päälle laskien 45 000 euroa yhteensä ja Suomen Cupin kakkostilasta tuleva 19 000 euroa Loppuottelun bonuksia tavallisen Suomen Cupin Loppuottelun häviäjän rahan eli 8000 euron päälle laskien 27 000 euroa.

Summat olivat Kouvolalta pienempiä vuoteen 2005 verrattuna Suomen Cupinkin osalta kun niitä yhdenmukaistettiin vastaamaan tietenkin Mestiksen KooKoon käytäntöjä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #452 : 09.12.2019 klo 17:24:30

Vuoden 1995 Kolmosessa pelasi tietenkin Esbo Bollklubb eli EBK.

Harmittavasti sen yleisbudjettia ei selvinnyt tuolle vuodelle Kolmoseen, mutta sen sanottiin olleen huomattavasti pienempi ellei murto-osiakin muun muassa Kakkosen rahaseura PK-35:stä.

Eikä EBK:n oikein mainittu olleen erityisen varakas Kolmosessa muutoinkaan vuonna 1995.

Jopa alhaisellakin yleisbudjetilla sen sanottiin yrittäneen pyörittää kauden pelejään.

EBK onnistui kuitenkin 28.10.1995 Suomen Cupin nk. Pikkufinaalissa kaatamaan tuon kyseisen vuoden Kakkosen rahaseuran eli PK-35:n lukemin 1-0.

Voitosta se tienasi 20 000 markkaa.

EBK:lla oli kuitenkin laskettu, että isojenkin summien palkintorahat menivät seuran yleiseen pyöritykseen.

Siten summat eivät olleet paljoa.

EBK:ssa ei varsinaisesti tietenkään Kolmosessa pelatessa näillä näkymin maksettu palkkaa, mutta pinnarahoja vielä sentään kyllä.

Tosin nekin olivat kauden mittaan laskettuja ja niitä ei kai yleensäkään kaiketi annettu ennen kuin vasta kauden lopussa erikseen mitoitettuina.

Tarkkaan rajatut pinnarahat kaiketi olivat enimmäisrajaltaan satasen luokkaa markoissa.

Jokainen voitto, tasapeli tai tappiokin vaikutti pinnarahaan.

Suomen Cupin nk. Pikkufinaalin voittamalla 28.10.1995 se tiesi kokonaisluokassa enintään 2300 markan lisäystä vuoden pinnarahoihin eli 100 markkaa tuli lisää jokaiselle pelaajalle.

Loppuosa 17 700 markasta meni sitten seuran muihin kuluihin.

Mikäli ihan itse Suomen Cup olisi voitettu niin vuoden pinnarahojen lisäys näillä näkymin olisi ollut lisäyksenä luokkaa Chydenius tai nk. Tonnin Seteli kullekin pelaajalle eli enintään 23 000 markkaa kokonaisluokassa.

Aivan takaraja olisi ollut teoriassa lähtökohtaisesti 1250 markkaa pelaajaa kohti eli 28 750 markkaa kokonaisluokassa.

Loppuosa eli 177 000 markkaa-221 250 markkaa olisi mennyt sitten seuran muuhun toimintaan joka Kolmosessa olisi ollut jo erittäin piristävää luokkaa rahasummana.

Toki on aina mahdollista, että ihan noin merkittävässä tapauksessa olisi voitu kyllä maksaa jonkin verran tavallista mahtavamminkin pelaajille kun ihan joka päivä ei olisi ollut tuollaista tilaisuutta tarjolla.

Suomen Cupin 1995 nk. Pikkufinaalin häviäminen olisi tiennyt EBK:lle vain 25 markan lisäystä vuoden pinnarahoihin kullekin pelaajalle ja kokonaisluokassa 575 markkaa.

PS. Mikäli EBK olisi hävinnyt Suomen Cupin 1995 Loppuottelussa sinne teoriassa pääsemällä niin tuolloin vuoden pinnarahojen lisäys olisi ollut 250 markkaa kullekin pelaajalle eli enintään 5750 markkaa kokonaisluokassa, aivan takaraja olisi ollut teoriassa lähtökohtaisesti 312,5 markkaa pelaajaa kohti eli 7187,5 markkaa kokonaisluokassa ja loppuosa eli 42 812,5 markkaa-44 250 markkaa olisi mennyt sitten seuran muuhun toimintaan joka Kolmosessa olisi ollut edelleen voittoon nähden selvästi pienemmästä summasta silti piristävää luokkaa rahasummana joskin ei liikaa.
« Viimeksi muokattu: 15.12.2019 klo 17:47:09 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #453 : 15.12.2019 klo 21:49:42

Kun en muitakaan paikkoja löytänyt näille tiedoille niin viime vuosina tai oikeastaan tietyllä oikeastaan varsin aina ovat suomalaisessa jalkapalloilussa näin pienenä sivuhuomiona puhututtaneet erotuomaripalkkiot.

Laitan tähän viestiin vertailua niin tältä vuodelta kuin viiden vuoden ja 15 vuoden takaa eli vuosilta 2014 ja 2004 vertailuun erotuomaripalkkioita Suomen eri sarjoista.

Aiemmin olen maininnut vuosien 2014 ja 2004 erotuomaripalkkioita ohimennen, mutta tuolloin en aivan yhtä kattavasti tai jäi myös mainitsematta muita lukuja.

Ensin tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen:

Erotuomaripalkkiot 2019 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomari saa 499,99 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi ottelun neljäs erotuomari saa 77 euroa peliltä.

Ykkönen: Erotuomari saa 250 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 150 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomari saa 131 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 78 euroa ottelulta.

Kolmonen: Erotuomari saa 86,61 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 64,03 euroa ottelulta.

Nelonen: Erotuomari saa 53,11 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 39,26 euroa ottelulta.

Vitonen/Viitonen: Erotuomari saa 53,11 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 39,26 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso on näillä näkymin viimeinen sarja missä avustavallekin erotuomarille maksetaan erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla.)

Kutonen/Kuutonen: Erotuomari saa 33,52 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään.

Seiska: Erotuomari saa 26,56 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään.

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä ainakin näillä näkymin ovat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin ovat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ole lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä on osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 19 euroa maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 42 euroa maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna on aina tietenkin yli tuon mainitun 19 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 20-42 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ole maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli on sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna on aina tietenkin yli tuon mainitun 42 euron summan jolloin ne voivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla olla hyvinkin suuria.

Mikäli poikkeuksellisesti noista korotetuista osapäivärahoista tai päivärahoista tulee riitaa niin sitten niitä puidaan tuomariston esimiesten, kunkin sarjan päättäjän, Palloliiton ja viime kädessä Verottajan, Poliisin tai Syyttäjänviraston kanssa joskin kyllä riidat yleensä pysähtyvät jo Verottajaan viimeistään kun oikeuteen mennessä puhumattakaan mistään putkasta.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyy olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosesta ja siitä alaspäin mennessä aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät ole niin tarkkoja mikä sitten valitettavasti johtaa tai on ainakin historiallisesti johtanut melkoisiin ongelmiin.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastetaan aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saavat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saa olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tulee sitten niitä erillisiä selvityksiä ja voi tietysti johtaa ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta on taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Erotuomarit eivät ole edes Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka on poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 300 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus on mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu nykypäivän Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset ovat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden.

Majoitusliikkeen tositteet ovat tärkeitä ja kun majoitutaan hotellitason tiloihin niin ne voivat olla enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvata Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille toisen luokan matkustajaliput ja paikkavaunut vaikkapa junassa tai lentokoneessa korvataan niin Veikkausliigassa kuin Ykkösessä ja tätä arvokkaammissa luokissa todennäköisesti enintään poikkeustapauksissa Veikkausliigassa. Tietenkin matkalaskun kuitti olisi hyvä olla aina mukana niin ei tule ongelmia.

Erotuomareille maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 400 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset ovat mahdollisia, mutta vain mikäli on vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka on enintään 200 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustetaan.

Kilometrikorvaus on 43 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkaa tietenkin juosta 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Veikkausliigassa ja Ykkösessä jokainen otteluun osallistuva ylimääräinen erotuomari saa tietenkin myös automaattisen 3 sentin korotetun hinnan tai sen tullessa evätyksi se siirretään ottelun varsinaisen johtavan erotuomarin kilometrikorvaukseen josta tarpeen mukaan erotukset sitten tehdään muille erotuomareille.

Mikäli kilometrimäärä on erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästävä, matkalaskuun on kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määrää erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylety samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannata poiketa ja yleensä ne korvataan varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksetaan arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit voivat nykyään saada osapäivärahaa tai kokopäivärahaa eli 19-42 euron väliltä olevan summan joka oikeastaan on ainoa raha Ykkösessä mitä he saavat silloin kun heitä käytetään.

Sen lisäksi he voivat saada Veikkausliigassa ja nykyisin myös Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen. Neljänsille erotuomareille tosiaan Ykkönen on alin sarja missä maksetaan sellaisenaan vähän isomminkin kuin muissa sarjoissa Veikkausliigaa huomioimatta.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla on nykyään seuraavanlaiset palkkiot:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2019

Veikkausliiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 90 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 55 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Kolmosesta alaspäin tai nimenomaan Kolmosessa Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijalle näillä näkymin enimmäkseen vain yksinään tai harkinnan mukaan tietenkin myös Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle maksetaan vain 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen 19-42 euron pintaan menevä osa-aikainen tai kokopäiväinen erotuomariesimiehen päiväraha josta on mahdollista maksaa korotustakin aiemmin todettujen erotuomarien vastaavien lisäksi.

Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa tietenkin vielä tulevat jo olemassa olevien summien lisäksi nuo kilometrikorvaukset ja päivärahat päälle.

Sitten vuoden 2014 tilanne viiden vuoden takaa:

Erotuomaripalkkiot 2014 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomari sai 450 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 234 euroa ottelulta. Tämän lisäksi ottelun neljäs erotuomari sai 70 euroa peliltä.

Ykkönen: Erotuomari sai 220 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 131 euroa ottelulta. Ottelukorvaus erotuomareille koski myös miesten Liigacupin pelejä.

Kakkonen: Erotuomari sai 122 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 75 euroa ottelulta.

Kolmonen: Erotuomari sai 77 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 52 euroa ottelulta.

Nelonen: Erotuomari sai 54 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 37 euroa ottelulta. Lisäksi Nelosessa oli mahdollista vain yhden ainoan erotuomarin esiintyessä ottelussa saada 77 euroa ottelulta.

Vitonen/Viitonen: Erotuomari sai 37 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 27 euroa ottelulta. Lisäksi Vitosessa/Viitosessa oli mahdollista vain yhden ainoan erotuomarin esiintyessä saada 50 euroa ottelulta.

Kutonen/Kuutonen: Erotuomari sai 28 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 24 euroa ottelulta. Lisäksi Kutosessa/Kuutosessa oli mahdollista vain yhden ainoan erotuomarin esiintyessä saada 40 euroa ottelulta.

Seiska: Näillä näkymin erotuomarit eivät viisi vuotta sitten saaneet erotuomaripalkkiota.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksettiin arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit lisäksi saivat Veikkausliigassa, mutta eivät silloin Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten erillisten päivärahahakemuksen jälkeen.

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä ainakin näillä näkymin olivat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin olivat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ollut lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä oli osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 18 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 39 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 18 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 19-38 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ollut maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli oli sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 39 euron summan jolloin ne olivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla hyvinkin suuria.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyi 5 vuotta sitten olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosessa 5 vuotta sitten heidän täytyi olla tavoitettavissa viimeistään 45 minuuttia ennen ottelua, mutta tuntiin asti ylöspäin sai tavoittavuusaika joustaa.

Nelosessa 5 vuotta sitten heidän täytyi olla tavoitettavissa 45 minuuttia ennen ottelua ja sama aikaraja oli Vitosessa/Viitosessa. Siitä alaspäin mennessä Kutoseen tai Kuutoseen aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät olleet niin tarkkoja, mutta suositeltavaa oli olla käytännössä ennen ottelua puolisen tuntia ainakin paikan päällä ja yläraja sai joustaa 45 minuuttiin asti tai pidemmäksikin aikaa tarpeen mukaan.

Seiskassa sai olla oikeastaan erotuomarilla hyvinkin paljon joustoa otteluajan aloituksen suhteen vielä tuolloin, mutta ihan liian viime hetken ilmaantumista tai myöhästelyä ei suvaittu edes Seiskankaan kaltaisella tasolla.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastettiin aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saivat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saanut olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tuli sitten niitä erillisiä selvityksiä ja se tietysti johti ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta oli taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä 5 vuotta sitten.

5 vuotta sitten Kolmosessa, Nelosessa ja Vitosessa/Viitosessa aikaviive sai olla korkeintaan sallittu tunnin verran päälle tuomariston esimiehille ja ilman tuomariston esimiehen virkaa muutoin puoli tuntia päälle normaalin. Kutosessa/Kuutosessa ja Seiskassa aikarajat eivät olleet niin selkeitä, mutta tuomariston esimiehillä käytännössä oli sallittu aikaviive puoli tuntia päälle normaalin.

Erotuomarit eivät olleet edes 5 vuotta sitten Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka oli 5 vuotta sitten poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 200 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus oli mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu silloisessa Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset olivat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden. Majoitusliikkeen tositteet olivat tärkeitä ja kun majoituttiin hotellitason tiloihin niin ne pystyivät olemaan enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvattu 5 vuotta sitten Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille maksettiin 5 vuotta sitten Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 200 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset olivat mahdollisia, mutta vain mikäli oli vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka oli enintään 150 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustettiin.

Lisäksi 5 vuotta sitten Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa oli myös erilliset, paikkakuntakohtaiset kilometrikorvausten ja matkavuorokausien kulukorvaukset silloin kun jouduttiin majoittumaan tai oleilemaan joillakin paikkakunnilla kohtuuttoman kauan tai kun jouduttiin esimerkiksi tuomaroimaan sellaisia otteluja joita ei ollut suunniteltu kalenteriin.

Sittemmin ne ovat taidettu poistaa, mutta tuolloin 5 vuotta sitten ne olivat seuraavat Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa:

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2014 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä: Enintään 200 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2014 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 210 euroa

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2014 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisten yhteydessä: Enintään 75 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2014 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 82,50 euroa

Kilometrikorvaus oli perustasoltaan 5 vuotta sitten sama kuin nykyään eli 43 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkoi tietenkin juosta 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Veikkausliigassa, mutta tuolloin ei Ykkösessä jokainen otteluun osallistunut ylimääräinen erotuomari sai tietenkin myös automaattisen 3 sentin korotetun hinnan tai sen tullessa evätyksi se siirrettiin ottelun varsinaisen johtavan erotuomarin kilometrikorvaukseen josta tarpeen mukaan erotukset sitten tehtiin muille erotuomareille.

Mikäli kilometrimäärä oli erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästänyt, matkalaskuun oli kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määräsi erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylettynyt samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannattanut poiketa ja yleensä ne korvattiin tuolloinkin kuten nykyäänkin varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli 5 vuotta sitten seuraavanlaiset palkkiot joista sittemmin on paljon poistettu eri lisäetuuksia:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2014

Veikkausliiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 85 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 35 euroa ottelulta.

Lisäksi he olivat oikeutettuja 28 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, 43 sentin korotettuun kilometrikorvaukseen ja jokaiselle nimetylle Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle tuli vielä mukaan 3 sentin korotettu kilometrikorvauksen jako-osuus.

Tietenkin heillä oli oikeus myös 19-38 euron erotuomariesimiehen osa-aikaiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan mihin oli vielä mahdollista hakea korotusosuutta tavallisten erotuomarien tapaan.

Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 50 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 35 euroa ottelulta.

Lisäksi he olivat oikeutettuja 28 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, 43 sentin korotettuun kilometrikorvaukseen ja jokaiselle nimetylle Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle tuli vielä mukaan 3 sentin korotettu kilometrikorvauksen jako-osuus.

Tietenkin heillä oli oikeus myös 19-38 euron erotuomariesimiehen osa-aikaiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan mihin oli vielä mahdollista hakea korotusosuutta tavallisten erotuomarien tapaan.

Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 35 euroa ottelulta. Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija ei saanut toimitsemispalkkiota esimiestehtävistään, mutta heillä oli vielä oikeus 19-38 euron erotuomariesimiehen osa-aikaiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan mihin oli vielä mahdollista hakea korotusosuutta tavallisten erotuomarien tapaan.

Tietenkin heillä oli oikeus myös 28 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, 43 sentin korotettuun kilometrikorvaukseen ja jokaiselle nimetylle Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle tuli vielä mukaan 3 sentin korotettu kilometrikorvauksen jako-osuus. Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailija luonnollisesti sai myös nuo lisäedut 35 euronsa päälle.

Kolmonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty erotuomaritarkkailija ei ollut oikeutettu päivärahaan missään muodossa, mutta kilometrikorvauksia he saivat 28 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus oli 43 senttiä.

Lisäksi tämä oli viimeinen sarjataso missä vielä erittäin harvoin saattoi esiintyä myös Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden Avustajia. Avustajat erotuomariesimiesten tasolla olivat oikeutettuja 3 sentin korotettuun kilometrikorvausten jako-osuuteen mikä käytännössä olikin heidän ainut rahansa mukana olemisesta.

Nelonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty erotuomaritarkkailija oli oikeutettu enintään 28 senttiä käsittävään kilometrikorvaukseen ja tästä sarjatasosta eteenpäin ei ollut oikeutta enää edes korotettuun kilometrikorvaukseen. Mahdolliset Avustavat Erotuomariesimiehet tai Avustavat Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet mitään. Päivärahaoikeutta ei ollut.

Nelosesta alaspäin Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijalle näillä näkymin enimmäkseen vain yksinään tai harkinnan mukaan tietenkin myös käytännössä kuitenkin ihan Neloseenkin asti täysin tarpeettomalle Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle maksettiin mitä tahansa 1-27 sentin väliltä olleita kilometrikorvauksia.

Pitkän viestin päätteeksi vielä vuoden 2004 eli 15 vuoden takaiset erotuomaripalkkiot joita rajoitetusti olen maininnut aiemmin ja joista hirveän paljon enempää ei ole kattavaa tietoa jolloin alemmat sarjatasot jäävät hyvin hämäriksi tai niillä ei ole maksettu ollenkaan erotuomaripalkkioita tai erotuomarien esimiestason palkkioita:

Erotuomaripalkkiot 2004 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomarin palkkio oli 330 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 187 euroa.

Ykkönen: Erotuomarin palkkio oli 170 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 110 euroa.

Kakkonen: Erotuomarin palkkio oli 83 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 60 euroa.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksettiin arkiottelukorvausta tuomareille 50 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit silloin kun heitä käytettiin niin lisäksi saivat Veikkausliigassa, mutta eivät silloin Ykkösessä korkeintaan 50 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen.

Kolmosesta ja muista sarjoista en valitettavasti löytänyt mitään tarkkaa tähän hätään.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli 15 vuotta sitten seuraavanlaiset palkkiot ja ne olivat erittäin vähäiset, mutta muistutan jälleen myös valitettavasti löytyneen tiedon vähäisyydestä ainakin tällä kertaa:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2004

Veikkausliiga: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 40 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään.

Ykkönen: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 30 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään.

Kakkonen: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 20 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään.

Alemmista sarjoista puhuttaessa Kolmosesta alaspäin ei välttämättä saaneet Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mitään palkkiota ainakaan näillä näkymin ilman ihmeitä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #454 : 15.12.2019 klo 23:43:39

Erotuomaripalkkioista puhuttaessa tietyllä tapaa rahakkainta Suomessa on ollut vihellellä otteluja Jalkapallon Suomen Cupissa tai toimia myös sen Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan virassa vuosien varrella.

Tosin niissäkin ovat omat sudenkuoppansa olleet mukana.

Tämän vuoden lisäksi myös vuoden 2014 eli viiden vuoden takaisen ja myös vuoden 2004 eli 15 vuoden takaisen Jalkapallon Suomen Cupin vastaavia olen löytänyt ja kun en muutakaan aihealuetta löytänyt niin laitetaan niitä sitten tähän alle kun ne ovat olleet ainakin nykyään ja 5 vuotta sitten hyvin kierrosriippuvaisia ja kun en paljoakaan enempää tarkempaa tietoa löytänyt Suomen Cupista 2004, mutta tuolloin tilanne tuntui olevan vain ottelukohtainen eikä mitään vaihetta erikseen ollut painotettu ainakaan näillä näkymin.

Ensin tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Suomen Cupista:

Erotuomaripalkkiot 2019 Suomen Cupissa

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari saa 53 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 32 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Toinen Kierros: Erotuomari saa 80 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 48 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Kolmas Kierros: Erotuomari saa 90 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 54 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Neljäs Kierros: Erotuomari saa 135 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 81 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Viides Kierros: Erotuomari saa 138 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 83 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Lohkovaihe/Suomen Cup Playoff: Erotuomari saa 250 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 150 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Neljännesvälierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Puolivälierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Välierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari saa 650 euroa ja avustava erotuomari saa 390 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 220 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksetaan Lohkovaiheesta tai Playoff-kauden alusta alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta, mutta vain mikäli kukin  ottelu siitä eteenpäin alkoi tai alkaa Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka on enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksetaan vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut melkein missään vaiheessa kautta ennen Suomen Cupin Loppuottelua.

Ohimennen lausuttuna tämän vuoden Jalkapallon Kakkosen Cupissa erotuomaripalkkio oli 80 euroa ottelusta riippumatta ja avustavilla erotuomareilla 50 euroa ottelusta riippumatta ja neljännet erotuomarit mahdollisesti nimettyinä eivät saaneet mitään.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat seuraavia palkkioita Suomen Cupista tänä vuonna:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2019

Suomen Cupin ottelut Neljännesvälieriin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Puolivälierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 50 euroa ottelulta.

Välierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 85 euroa ottelulta.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 110 euroa.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saa muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 19-42 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

5 vuotta sitten Suomen Cupissa 2014 tilanne oli hieman toinen mistä lisää seuraavassa:

Erotuomaripalkkiot 2014 Suomen Cupissa

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 42 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 29 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Toinen Kierros: Erotuomari sai 68 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 46 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 73 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 48 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Neljäs Kierros: Erotuomari sai 122 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 75 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin, mutta heillä oli oikeus nykypäivästä poiketen arkiottelukorvaukseen tuolloin ilman mitään erillisiä ennakkoehtoja kunhan hakemukset olivat kunnossa tästä vaiheesta lähtien ja siitä eteenpäin.

Viides Kierros: Erotuomari sai 125 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 79 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin, mutta heillä oli oikeus nykypäivästä poiketen arkiottelukorvaukseen tuolloin ilman mitään erillisiä ennakkoehtoja kunhan hakemukset olivat kunnossa.

Kuudes Kierros: Erotuomari sai 240 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 158 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tuolloin ilman mitään erillisiä ennakkoehtoja kunhan hakemukset olivat kunnossa.

Puolivälierät: Erotuomari sai 450 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 234 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tuolloin ilman mitään erillisiä ennakkoehtoja kunhan hakemukset olivat kunnossa.

Välierät: Erotuomari sai 450 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 234 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tuolloin ilman mitään erillisiä ennakkoehtoja kunhan hakemukset olivat kunnossa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 618 euroa ja avustava erotuomari saa 426 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saivat 213 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimettiin ja tietenkin he olivat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tuolloin ilman mitään erillisiä ennakkoehtoja kunhan hakemukset olivat kunnossa.

Arkiottelukorvausta maksettiin tuolloin Suomen Cupin Neljänneltä Kierrokselta eteenpäin tuolloin ilman mitään ennakkoehtoa 70 euroa ottelulta.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin taas kerran lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen päivärahaansa 18-39 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään.

Muutoin tuo 70 euroa tuli vielä lisäksi tavalliseen erotuomarin ja avustavan erotuomarin palkkion päälle.

Ja siltikin huolimatta tuolloin lievemmistä muista ehdoista eivät neljännet erotuomarit juurikaan ilosta riemuinneet kaikkiaan kun heidän asemansa oli silloin kovin uhanalainen ja palkaton oikeastaan Suomen Cupin Loppuottelua huomioimatta.

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot olivat Suomen Cupissa 5 vuotta sitten seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2014

Suomen Cupin ottelut Kuudenteen Kierrokseen asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 35 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Puolivälierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 50 euroa ottelulta.

Välierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 85 euroa ottelulta.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 100 euroa.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat lisäksi Suomen Cupissa ollessaan automaattista 28 sentin vähimmäistason kilometrikorvausta, enintään korotettua 43 sentin kilometrikorvausta ja heillä oli oikeus osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan eli 18-39 euron summaan ja korotusosaakin oli mahdollista hakea.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Avustavat Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta keskimäärin tietenkin enintään 43 sentin korotetulla kilometrikorvauksella ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 18-39 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Lisäksi kukin Avustava erotumariesimies tai Avustava Erotuomaritarkkailija oli oiketettu saamaan erillisestä kilometrikorvausten yhteispotista 3 senttiä kultakin ajetulta lisäkilometriltä päälle siihen nähden, että miten paljon ottelumatkoja kauden mittaan oli ollut.

Tämän viestin päätteeksi 15 vuotta sitten Jalkapallon Suomen Cupissa maksettiin seuraavasti vuonna 2004 kun näillä näkymin maksusuhteissa ei niin korostettu ottelujen eri vaiheita samalla tapaa kuin mitä nykyään tai vajaan viimeisen 15 vuoden aikana tai tiedossani oleviin lukemiin on merkitty varsinkin alkuvaiheessa Suomen Cupia esiintyneitä jonkinlaisia tienausrajoja, mutta otan kyllä lisätietoa näistä asioista vastaan mikäli jotain tarkempaakin tuolloin oli maksujen osalta havaittavissa:

Erotuomaripalkkiot Suomen Cupissa 2004

Erotuomarit: Näillä näkymin he olivat oikeutettuja samaan rahaan kuin Veikkausliigassa johon tuli päälle vielä 30 euron erityinen Suomen Cupin korotuslisä eli 360 euroa olisivat olleet palkkiot ottelua kohti.

Avustavat erotuomarit: Näillä näkymin he olivat oikeutettuja samaan rahaan kuin Veikkausliigassa johon tuli päälle vielä 30 euron erityinen Suomen Cupin korotuslisä eli 217 euroa olisivat olleet palkkiot ottelua kohti.

Neljännet erotuomarit mikäli nimettiin: Heillä olisi ollut oikeutetut Veikkausliigan arkiottelukorvauksen summan tasoa vastanneet rahat ennen pitkää Suomen Cupin edetessä ja muutoin oli vain nimeämislisä otteluun eli 30 euroa. Mikäli he saivat tosiaan nuo rahat niin enintään he saivat 80 euroa ottelulta silloin.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat 15 vuotta sitten Suomen Cupissa seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2004

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 40 euroa ottelulta eli kuten Veikkausliigassa ja siihen oli enintään mahdollista saada 30 euroa Suomen Cupin lisää mikä on saattanut olla nimeämislisä myöhempään vaiheeseen kyseistä tapahtumaa. Muussa tapauksessa he saivat tuon 30 euroa alkuun ja tuon 40 euroa todennäköisesti myöhemmissä vaiheissa kyseistä tapahtumaa. Muutoin summa oli korkeintaan 70 euroa.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Välttämättä eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään. Mikäli saivat niin summa oli enintään Suomen Cupin lisäraha eli 30 euroa.
« Viimeksi muokattu: 16.12.2019 klo 00:03:08 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #455 : 16.12.2019 klo 02:28:11

Naisjalkapalloilun puolella historiallisesti ainakin toisinaan Erotuomareita, Erotuomarien esimiehiä tai Erotuomaritarkkailijoita on toisinaan ivallisesti läpi naisjalkapalloilun kotimaisen historian sanottu eniten rahaa tienanneimmiksi hahmoiksi niiden otteluissa.

Ihan näin raadollinen näkökulma tilanne ei sentään ole varsinkaan mitä nykypäivempään tullaan tai välillä historiallisemminkaan.

Totuus kuin on ollut jopa ihan naisjalkapallon parhaimpinakin rahavuosina, että hirveän paljoa joukkueissa ei ole maksettu eikä yleisbudjetitkaan ole olleet korkeita milloin joskus tosiaan ihan pelin ulkopuoliset henkilöt ovat niitä rikkaimpia jäseniä ja muutoin sitten raha tulee vain jostain kovin muualta.

Joka tapauksessa naisten puolellakin nuo erinäiset palkkiot ovat kehittyneet ja joita aion esitellä tämän vuoden eli 2019, 5 vuoden takaisen eli vuoden 2014 ja 15 vuoden takaisen eli vuoden 2004 valossa.

Näistä vuosien 2014 ja 2004 naispalloilun erotuomarien palkkiolinjaa olen sivunnut aiemminkin, mutta tuolloin lähinnä vain sivuten aihetta enkä kovinkaan tarkasti muissa aihealueisiin mahdollisesti sopimattomissa yhteyksissä.

Tällä kertaa siitä tulisi laajeminkin asiaa kuin mitä aiemmin.

Joiltakin vuosilta tulee tarkennuksia myös päivärahojen muodossa, mutta tämän hetken tilanteen valossa on paha sanoa mitään todella tarkkaa naisjalkapalloilun mahdollisista päivärahoista muuta kuin pian kerrottavien lukujen valossa yhtä tietyltä vuodelta.

Naisjalkapalloilussa ei myöskään ole miesten puolelta poikkeuksena sinne päin samalla tapaa käytössä noita neljänsiä erotuomareita.

Siellä päin neljännet erotuomarit ovat harvinaisempia ja kun ovat niin ei heille näillä näkymin vielä nykyäänkään oikeastaan makseta paljoa mitään jos lainkaan.

Silloinkin kun maksetaan ja todennäköisesti enintään Naisten Liigassa niin neljänsien erotuomarien palkkiot pyörivät enimmäisrajallaan Veikkausliigan vastaavissa lukemissa ja muutoin mitä tahansa 1-76 euron välillä.

Alemmissa sarjoissa varmaankin mikäli hyvin teoriassa mitään maksetaan niin ne pyörivät sitten ihan pikkueuroissa tai tyyliin juurikin kilometrikorvausten senttien tai kymmenien senttien linjalla ja hyvässä lykyssä tietenkin lähinnä joidenkin ihan takavuosien Naisten Ykkösen malliin joillakin euron hilkkuloilla näin leikkisästi todeten.

Ensin tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot naisjalkapalloilussa lukuineen päivineen alkaen tietenkin Naisten Liigasta eli myös leikkisämmin enemmin nykyään kuin vanhaan aikaan eli Mimmiliigasta ja päättyen tietenkin varsin alhaisellekin sarjatasolle ellei ihan alimmallekin riippuen siitä, että montako sarjatasoa nykyisin naisjalkapalloilussa Suomessa on:

Erotuomaripalkkiot 2019 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomari saa 130 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 78 euroa ottelulta.

Naisten Ykkönen: Erotuomari saa 65 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 39 euroa ottelulta.

Naisten Kakkonen: Erotuomari saa 52 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 31 euroa ottelulta.

Naisten Kolmonen: Erotuomari saa 35,80 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 26,46 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso on näillä näkymin viimeinen sarja missä avustavallekin erotuomarille maksetaan erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla.)

Naisten Nelonen: Erotuomari saa 28,59 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään.

Naisten Vitonen/Viitonen: Erotuomari saa 26,56 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Mikäli tämä nykyään on alin virallinen taso Suomessa niin siinä tapauksessa jokaisessa naisjalkapalloilun sarjassa Suomessa maksetaan erotuomaripalkkiota. Muussa tapauksessa mahdollisessa Naisten Kutosessa/Kuutosessa tai tätäkin alempana erotuomaripalkkiota ei makseta.)

Naisjalkapalloilussa tosiaan päivärahat ja kilometrikorvausrahat ovat sellaisinaan tai hyvin teoreettisilta korotusosiltaan todella pienet ja enimmilläänkin ainakin kaiketi vastaavat nykyään miesten tasojen vastaan enimmäisrajaltaan.

Useimmiten ne ilman muita lisätietoja asiaan ovat todella pienet. Muutoin luvut olisivat tosiaan noilla miesten takarajoilla jo aika suuret.

Muussa tapauksessa esimerkiksi päiväraha lienisi jotain luokkaa 1-18 euroa osapäiväisen sellaisen osalta ja kokopäiväisen sellaisen osalta 19-41 euroa kun se on tiettävästi enintään saman suuruusluokan omaavaa tai hieman pienempää.

Voi kyllä olla jo myös, että tuo 1-18 euron summa olisi sitä kokopäiväistä naisjalkapallon puolella ja puolipäiväisenä menee alimmillaan sen 50 sentistä tai senkin alle enintään sinne 9 euron työttömien kulukorvaustason puolelle.

Tarkempien tietojen puutteessa on paha sanoa mitään todella erityisen varmaa, mutta rajat muutenkin koskisivat Naisten Liigaa ja ihan äärimmäisen teoriassa Naisten Ykköstä.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella ei ole aavistustakaan ja todennäköisesti sellaista ei makseta edes vielä nykyäänkään.

Ja mikäli tosiaan maksetaan niin summat ovat varmasti kääpiömäistä luokkaa verrattuna miesten puolen sarjoihin.

Todennäköisesti sen ollessa totta kaiken jälkeen vain Naisten Liigassa maksetaan sellaista kuin, että muka Naisten Liigassa ja myös Naisten Ykkösessäkin.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla on nykyään seuraavanlaiset palkkiot naisjalkapalloilun puolella:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2019 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Muista sarjoista puhuttaessa pois lukien epäselvää ja vain poikkeustilanteita Naisten Ykkösessä kaikissa muissa sarjoissa naisjalkapalloilun puolella Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saavat vain 28 senttiä kilometrikorvausta ja oikeuden hieman kuitenkin tavallisista naisjalkapalloilun erotuomareista poiketen parempaan osapäivärahaan tai kokopäivärahaan jolloin se on suurin piirtein tuo 19-42 euroa tilanteen mukaan.

Naisten Ykkösen mahdollisissa maksutapauksissa silloin kun olen kuullut Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan saaneen jotain niin otteluraha on vaihdellut 1-40 euron välillä ollen enintään summaltaan sama kuin Naisten Liigassa, mutta usein vähemmän ja siinä tapauksessa Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija ei saa mitään muuta kuin nuo luetellut kiometrikorvaukset ja osapäivärahat tai kokopäivärahat tilanteen mukaan.

Sitten vuoden 2014 tilanne viiden vuoden takaa mistä minulla on hieman enemmän tarkempaa lisätietoa päivärahoista naisten puolelta:

Erotuomaripalkkiot 2014 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomari sai 118 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 74 euroa ottelulta.

Naisten Ykkönen ja Naisten Liigacup: Erotuomari sai 60 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 38 euroa ottelulta.

Naisten Kakkonen: Erotuomari sai 44 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 30 euroa ottelulta. (Viisi vuotta sitten Naisten Kakkosessa alustavasti Erotuomarin piti saada 36 euroa ottelulta ja Avustavan Erotuomarin 25 euroa ottelulta, mutta lopulta summia päätettiin korottaa toteutuneelle tasolleen kun aiemmin tosiaan tuota en muistanutkaan mainita.)

Naisten Kolmonen: Erotuomari sai 25 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 20 euroa ottelulta.

Naisten Nelonen: Näillä näkymin erotuomarit eivät viisi vuotta sitten saaneet erotuomaripalkkiota.

Naisten Vitonen/Viitonen: Näillä näkymin erotuomarit eivät viisi vuotta sitten saaneet erotuomaripalkkiota.

Naisten jalkapalloilussa 5 vuotta sitten oli edelleen erittäin huonon tason osapäivärahat tai päivärahat ja aivan takarajaltaan ne olisivat olleet hyvin teoreettisesti miesten vastaavia eli 18-39 euroa tasoltaan tai hieman pienempää.

Muutoin pyörittiin siellä 1-17 euron puolella ja muutoin siellä 8,5 euron tai 9 euron tasolla huonommassa tapauksessa puolipäiväisten osalta kuten nykyäänkin. Huonoimmat tapaukset eivät olleet käytännössä mainittavaa luokkaa joskin kyllä sentään se 25-50 senttiä ne huonoimmatkin summat yleensä nyt oli, mutta huonoimmat tasot olivat ainakin puheissa sen kuuluisat nk. Naisten Kolme Senttiä.

Neljännet erotuomarit olivat 5 vuotta sitten nykyistäkin harvinaisemmin käytössä ja mikäli heitä käytettiin niin he eivät käytännössä saaneet melkein koskaan mitään.

Silloin kun saivat ja todennäköisesti vielä nykypäivän Naisten Ykköstä ja siihen verraten selvästi todennäköisemmin vain ja ainoastaan Naisten Liigan puolella niin silloin ne summat vaihtelivat aivan jokusista senteistä tai euroista noin 1-69 euron väliseen summaan tai samaan summaan asti enintään kuin miehissä eli 70 euroon asti.

Naisten Ykkösessä pyörittiin vielä nykypäivääkin selvemmin 5 vuotta sitten enemmän siellä senttien tai nk. Pikkuhilkkujen luokassa eurotasolla saaden eli jokunen euro sinne ja jokunen tänne kun maksettiin mikäli maksettiin.

Naisten Liigassa, Naisten Ykkösessä ja Naisten Kakkosessa oli tiettävästi samanlaisia poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä tapahtuvia kilometrikorvauksia ja matkakorvauksien kulukorvauksia kuin miesten sarjoissakin, mutta ne olivat vain murto-osia miesten vastaavista.

Enimmäisrajaltaan ne olisivat olleet noin puolikkaita miesten vastaavista ja alimmillaan sen kymmenysosia.

Se olisi tarkoittanut Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä sen 20-21 euroa ja Naisten Kakkosessa sen 7,5-8,25 euroa huonoimmillaan.

Parhaimmillaan toki näissä sarjoissa se sentään oli enemmän eli Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä se 100-105 euroa ja Naisten Kakkosessa 37,5 euroa-41,25 euroa.

Edelleen kilometrikorvaukset tai niiden korotusosat naisten puolella olivat todella huonoja miesten puoleen nähden 5 vuotta sitten tai aivan enintään samaa tasoa.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella ei ole aavistustakaan ja todennäköisesti sellaista ei melkein varmasti maksettu 5 vuotta sitten kun ei välttämättä makseta edes vielä nykyäänkään.

Ja mikäli tosiaan maksettiin jo 5 vuotta sitten niin summat ovat varmasti olleet maahisen luokkaa verrattuna miesten puolen sarjoihin kun nykyään ne olisivat sentään jo kääpiöluokkaa.

Todennäköisesti sen ollessa totta kaiken jälkeen vain Naisten Liigassa maksettiin sellaista 5 vuotta sitten koska Naisten Ykkösen vastaavasta käytiin tuolloin kovaa keskustelua, että voitaisiinko sellainen aloittaa vai ei kun Naisten Liigan puolellakin juuri ja juuri oli aloitettu tai edelleenkin vasta harkittiin sellainen aloitettavaksi vuoden tai kahden sisällä silloin mikäli niin ei ollut ja ei välttämättä ollut.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli 5 vuotta sitten seuraavanlaiset palkkiot naisjalkapalloilun puolella kun ihan vähän heillä oli sellaisia etuja mitä ei ole nykyään:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2014 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 35 euroa ottelulta.

Lisäksi he olivat oikeutettuja 28 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, 43 sentin korotettuun kilometrikorvaukseen ja jokaiselle nimetylle Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle tuli vielä mukaan 3 sentin korotettu kilometrikorvauksen jako-osuus.

Tietenkin heillä oli oikeus myös 19-38 euron erotuomariesimiehen osa-aikaiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan mihin oli vielä mahdollista hakea korotusosuutta tavallisten erotuomarien tapaan.

Avustavat Erotuomariesimiehet tai Avustavat Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet tuota palkkiota eli 35 euroa, mutta heillä tosiaan oli tuo päivärahaoikeus osa-aikaisena tai kokopäiväisenä eli tuo 19-38 euron osuus mikä tietenkin naisjalkapalloilussa oli yleensä tuntuvasti pienempi ja tietenkin heillä olivat myös tarjolla nuo 28 sentin lähtökohtaiset kilometrikorvaukset ja 43 sentin korotetut kilometrikorvaukset ja osuusoikeus Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan 3 sentin korotettuun kilometrikorvauksen jako-osuuteen.

Siten he oikeastaan olivatkin ainakin ajoittain menettelevän varakkaita nimenomaan naisjalkapalloilun puolella toisin kuin itse viheltävät naisjalkapalloilun erotuomarit itse.

Naisten Ykkönen: Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat olivat oikeutettuja kerralla suurempaan kilometrikorvaukseen eli peräti 43 senttiin kilometriltä, mutta heillä ei ollut oikeutta päivärahaan eikä myöskään korotettuihin kilometrikorvauksiin.

Avustavat Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat osuutensa vain päälliköittensä rahoista sitä mukaa kuin kilometrikorvausten summia useimmiten senttitasoilla valui alaspäin. Joskus tietysti oli eurojakin summissa mukana ja varsinkin kun oli automaattisesti isommat kilometrikorvaukset pelissä mukana.

Naisten Kakkonen: Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat olivat oikeutettuja 28 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, mutta heillä ei ollut oikeutta päivärahaan eikä myöskään korotettuihin kilometrikorvauksiin.

Avustavat Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat osuutensa vain päälliköittensä rahoista sitä mukaa kuin Naisten Ykköseen verrattuna kilometrikorvausten summia nyt huomattavastikin selvemmin senttitasoilla valui alaspäin. Tällä tasolla oli harvoin euroja summissa mukana vaikka sentään Naisten Kolmoseen verrattuna näin vielä olikin.

Naisten Kolmonen: Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat olivat oikeutettuja käytännössä mitättömään 3 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, mutta heillä ei ollut oikeutta päivärahaan eikä myöskään korotettuihin kilometrikorvauksiin.

Selvää oli, että käytännössä Avustavat Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mikäli heitä edes enää nimettiinkään tälle sarjatasolle otteluihin niin eivät saaneet käytännöllisesti katsoen melkein mitään ja mahdolliset saantisummat olivat senttitason venytystä vain moninkertaisesti todennäköisemmin kuin paljon parjatussa Naisten Kakkosessa tai Naisten Ykkösessäkin.

Naisten Nelosessa ja Naisten Vitosessa/Viitosessa Erotuomariesimiehille tai Erotuomaritarkkailijoille ei maksettu mitään.

Pitkän viestin päätteeksi vielä vuoden 2004 eli 15 vuoden takaiset erotuomaripalkkiot joita rajoitetusti olen maininnut aiemmin ja joista hirveän paljon enempää ei ole kattavaa tietoa jolloin alemmat sarjatasot jäävät hyvin hämäriksi tai niillä ei ole maksettu ollenkaan erotuomaripalkkioita tai erotuomarien esimiestason palkkioita:

Erotuomaripalkkiot 2004 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten SM-Sarjan ja SM-Loppusarjan palkkiot: Erotuomari sai 77 euroa ja avustava erotuomari sai 57 euroa.

Naisten Ykkönen: Erotuomari sai 39 euroa ja avustava erotuomari sai 28 euroa.

Naisten Kakkosesta tai sen alemman tason erotuomaripalkkiosta ei valitettavasti tietoa löytynyt tähän hätään, mutta erittäin vähäisiä summat silti olivat todennäköisesti.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli 15 vuotta sitten seuraavanlaiset palkkiot ja ne olivat erittäin vähäiset, mutta muistutan jälleen myös valitettavasti löytyneen tiedon vähäisyydestä ainakin tällä kertaa:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2004 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten SM-Sarja palkkio ottelusta riippumatta: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 20 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään.

Alemmista sarjoista puhuttaessa Naisten Ykkösestä alaspäin ei välttämättä saaneet Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mitään palkkiota ainakaan näillä näkymin ilman ihmeitä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #456 : 16.12.2019 klo 03:33:03

Erotuomaripalkkioista puhuttaessa tietyllä tapaa rahakkainta Suomessa on ollut naistenkin puolella vihellellä otteluja Jalkapallon Naisten Suomen Cupissa tai toimia myös sen Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan virassa vuosien varrella.

Tosin niissäkin ovat omat sudenkuoppansa olleet mukana.

Tämän vuoden lisäksi myös vuoden 2014 eli viiden vuoden takaisen ja myös vuoden 2004 eli 15 vuoden takaisen Naisten Jalkapallon Suomen Cupin vastaavia olen löytänyt ja kun en muutakaan aihealuetta löytänyt niin laitetaan niitä sitten tähän alle kun ne ovat olleet ainakin nykyään ja 5 vuotta sitten hyvin kierrosriippuvaisia ja kun en paljoakaan enempää tarkempaa tietoa löytänyt Naisten Suomen Cupista 2004, mutta tuolloin tilanne tuntui olevan vain ottelukohtainen eikä mitään vaihetta erikseen ollut painotettu ainakaan näillä näkymin.

Ensin tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Naisten Suomen Cupista:

Erotuomaripalkkiot 2019 Naisten Suomen Cupissa

Karsinta ja Ensimmäinen Kierros: Erotuomari saa 46 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 28 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Toinen Kierros: Erotuomari saa 52 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 31 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Lohkovaihe/Naisten Suomen Cup Playoff ja siihen liitettävät kierrokset ennen Puolivälieriä: Erotuomari saa 65 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 39 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Puolivälierät: Erotuomari saa 130 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 78 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Välierät: Erotuomari saa 135 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 81 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari saa 310 euroa ja avustava erotuomari saa 186 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 92 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksetaan miesten puolen Lohkovaiheesta tai Playoff-kauden sijaan naisten puolella vasta Naisten Suomen Cupin Puolivälieristä alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta kuten miestenkin puolella, mutta vain mikäli kukin  ottelu siitä eteenpäin alkoi tai alkaa Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka on enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksetaan vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu naistenkaan puolella kuten ei miestenkään puolella Suomen Cupista puhuttaessa.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut melkein missään vaiheessa kautta ennen Naisten Suomen Cupin Loppuottelua.

Ohimennen lausuttuna tämän vuoden Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalissa erotuomaripalkkio oli 135 euroa ja avustavilla erotuomareilla 81 euroa ja neljännet erotuomarit mahdollisesti nimettyinä saivat viimein 40 euroa vähintäänkin.

Lisäksi Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta oli tietenkin mahdollista samalla tapaa saada 100 euron arkiottelukorvausraha mitkä kaikki tulivat tietenkin taas ajallisin ehdoin tippuen siitä myös 70 euroonkin asti vain ja kun tuo raha tuli niin se tuli sitten tietenkin normaalien rahojen päälle tuomarin asemasta riippumatta.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat seuraavia palkkioita Naisten Suomen Cupista tänä vuonna:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2019

Naisten Suomen Cupin ottelut Välieriin ja Pikkufinaaliin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 80 euroa.

Lisäksi Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat ovat oikeutettuja Naisten Suomen Cupissa 28 sentin kilometrikorvaukseen ja siihen päälle oikeutettuun osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 19-42 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saa Naisten Suomen Cupissakaan muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 19-42 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Naisten Suomen Cupin osalta silti tilanne on on Naisten Liigapuolelle verrattuna jossain määrin parempi ja ainakin nyt edes alempiin sarjoihin verrattuna, mutta päivärahat ovat voineet olla tosin pienempiä myös naistenkin puolella Naisten Suomen Cupin maineesta ja tilanteesta riippumattakin.

Hieman ehkä se on ollut parempi tai sitten ei kuin Naisten Liigassa, mutta kyllä varmasti sentään alempiin naisten sarjoihin verratessa tilanne on ollut parempi Naisten Suomen Cupin puolella.

5 vuotta sitten Naisten Suomen Cupissa 2014 tilanne oli hieman toinen mistä lisää seuraavassa:

Erotuomaripalkkiot 2014 Naisten Suomen Cupissa

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 39 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 27 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Toinen Kierros: Erotuomari sai 65 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 45 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 115 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 77 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin, mutta heillä oli oikeus nykypäivästä poiketen arkiottelukorvaukseen tuolloin ilman mitään erillisiä ennakkoehtoja kunhan hakemukset olivat kunnossa tästä vaiheesta lähtien ja siitä eteenpäin.

Tragikoomisella tavalla miesten puolella toisin kuin naisilla tuo oikeus tuli Suomen Cupissa miesten puolella tosiaan vasta Neljännellä Kierroksella siinä missä naisilla tosiaan jo Kolmannella Kierroksella.

Puolivälierät: Erotuomari sai 120 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 77 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tuolloin ilman mitään erillisiä ennakkoehtoja kunhan hakemukset olivat kunnossa.

Välierät: Erotuomari sai 125 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 77 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tuolloin ilman mitään erillisiä ennakkoehtoja kunhan hakemukset olivat kunnossa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 252 euroa ja avustava erotuomari saa 185 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saivat 92 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimettiin ja tietenkin he olivat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tuolloin ilman mitään erillisiä ennakkoehtoja kunhan hakemukset olivat kunnossa.

Arkiottelukorvausta maksettiin tuolloin Naisten Suomen Cupin Kolmannelta Kierrokselta eteenpäin tuolloin ilman mitään ennakkoehtoa 70 euroa ottelulta.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin taas kerran lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen päivärahaansa 18-39 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Naisten Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään ja summa oli sama tietenkin myös miesten puolella Suomen Cupissa.

Muutoin tuo 70 euroa tuli vielä lisäksi tavalliseen erotuomarin ja avustavan erotuomarin palkkion päälle.

Ja siltikin huolimatta tuolloin lievemmistä muista ehdoista eivät neljännet erotuomarit juurikaan ilosta riemuinneet kaikkiaan kun heidän asemansa oli silloin kovin uhanalainen ja palkaton oikeastaan Naisten Suomen Cupin Loppuottelua huomioimatta.

Tai ellei heitä sitten tietenkin nimetty Naisten Suomen Cupin Pikkufinaaliin.

Näin ohimennen lausuttuna 5 vuotta sitten Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalissa erotuomaripalkkio oli 125 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 92 euroa. Neljänsillä erotuomareilla palkkio vihdoin ja viimein selkeänä summana oli tuolloin 54 euroa.

Lisäksi tietenkin päälle tulivat arkiottelukorvaukset eli 70 euroa ilman ennakkoehtoja. Ja mikäli ne jostain syystä aina evättiin niin päivärahaoikeus tietenkin säilyi Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta korotuskorvauksineenkin tarpeen mukaan.

Siten käytännössä naisten jalkapalloilussa Naisten Suomen Cupin tuomaripalkkiot olivat erittäin arvokkaita ja jossain määrin tavallaan varmempia kuin Naisten Liigassa puhumattakaan sitten yhtään alemmista sarjoista silloin.

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot olivat Naisten Suomen Cupissa 5 vuotta sitten seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2014

Erotuomarien esimies tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: He saivat 35 euroa ottelulta sen asemasta riippumatta.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat lisäksi Naisten Suomen Cupissa ollessaan automaattista 28 sentin vähimmäistason kilometrikorvausta, enintään korotettua 43 sentin kilometrikorvausta ja heillä oli oikeus osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan eli 18-39 euron summaan ja korotusosaakin oli mahdollista hakea. Käytännössä tietysti naisjalkapalloilun tasolla puhuttaessa se on voinut jäädä paljon pienemmäksi tasoltaan miesten vastaavaan nähden.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Avustavat Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet Naisten Suomen Cupissa muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta keskimäärin tietenkin enintään 43 sentin korotetulla kilometrikorvauksella ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 18-39 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Lisäksi kukin Avustava erotuomariesimies tai Avustava Erotuomaritarkkailija oli oiketettu saamaan Naisten Suomen Cupista puhuttaessa erillisestä kilometrikorvausten yhteispotista 3 senttiä kultakin ajetulta lisäkilometriltä päälle siihen nähden, että miten paljon ottelumatkoja kauden mittaan oli ollut.

Tämän viestin päätteeksi 15 vuotta sitten Jalkapallon Naisten Suomen Cupissa maksettiin seuraavasti vuonna 2004 kun näillä näkymin maksusuhteissa ei niin korostettu ottelujen eri vaiheita samalla tapaa kuin mitä nykyään tai vajaan viimeisen 5 vuoden aikana tai tiedossani oleviin lukemiin on merkitty varsinkin alkuvaiheessa Naisten Suomen Cupia esiintyneitä jonkinlaisia tienausrajoja, mutta otan kyllä lisätietoa näistä asioista vastaan mikäli jotain tarkempaakin tuolloin oli maksujen osalta havaittavissa:

Erotuomaripalkkiot Naisten Suomen Cupissa 2004

Erotuomarit: Näillä näkymin he olivat oikeutettuja samaan rahaan kuin Naisten SM-Sarjassa tai Naisten SM-Sarjan Loppusarjassa johon tuli päälle vielä 20 euron erityinen Naisten Suomen Cupin korotuslisä eli 97 euroa olisivat olleet palkkiot ottelua kohti.

Avustavat erotuomarit: Näillä näkymin he olivat oikeutettuja samaan rahaan kuin Naisten SM-Sarjassa tai Naisten SM-Sarjan Loppusarjassa johon tuli päälle vielä 20 euron erityinen Suomen Cupin korotuslisä eli 77 euroa olisivat olleet palkkiot ottelua kohti.

Neljännet erotuomarit mikäli nimettiin: Heillä olisi ollut oikeutetut Veikkausliigan arkiottelukorvauksen summan tasoa vastanneet rahat korkeintaan ennen pitkää Suomen Cupin edetessä eli 50 euroa ja muutoin oli vain nimeämislisä otteluun eli 20 euroa. Mikäli he saivat tosiaan nuo rahat niin enintään he saivat 70 euroa ottelulta silloin. Todellisempi taso oli muistaakseni mitä tahansa 1-30 euron väliltä.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat 15 vuotta sitten Naisten Suomen Cupissa seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2004

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 20 euroa ottelulta eli kuten Miesten Kakkosessa tai Naisten SM-Sarjassa sen ottelusta riippumatta ja siihen oli enintään mahdollista saada 30 euroa Suomen Cupin lisää mikä on saattanut olla nimeämislisä myöhempään vaiheeseen kyseistä tapahtumaa. Muussa tapauksessa he saivat tuon 20 euroa alkuun ja tuon 30 euroa todennäköisesti myöhemmissä vaiheissa kyseistä tapahtumaa. Muutoin summa oli korkeintaan 50 euroa.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Välttämättä eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään. Mikäli saivat niin summa oli enintään Naisten Suomen Cupin tai Naisten SM-Sarjan sen ottelusta riippumatonta tasoa ollut lisäraha eli 20 euroa.
« Viimeksi muokattu: 16.12.2019 klo 03:38:16 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #457 : 01.01.2020 klo 08:43:27

Pitkään kadoksissa ollut EIF:n vuoden 1997 yleisbudjetti tosiaan löytyi päättyneen vuoden loppupuolella.

Tuolloin EIF pelasi Jalkapallon Kakkosessa ja se oli siis tasoltaan seuraava:

EIF Jalkapallon Kakkosessa 1997

Yleisbudjetti: 600 000 markkaa

Pelaajabudjetti: ? (Ei harmittavasti kerrottu, mutta sen sanottiin olevan yleisbudjetin kokoon nähden melko pieni ja vastanneen jonkin verran parempaa tuloa tai samaa tasoa kuin mitä sen vuoden käsipalloilijoilla oli pelaajabudjetissaan.)

Vuoden 1997 Kakkosen joidenkin muidenkin joukkueiden yleisbudjetteja koetin viime vuoden aikana kesästä lähtien kovasti etsiä kuten esimerkiksi Länsilohkon yleisbudjetteja, mutta sieltä osin valitettavasti niitä ei vain juuri muutamia pieniä viitteitä huomioimatta löytynyt.

Lähtökohta tuntui olevan siinä mielessä vuoden 1997 Kakkosessa sellainen, että joillakin joukkueilla oli sarjatasolle erittäinkin suuri yleisbudjetti ja sitä vasten pieni pelaajabudjetti ja joillakin oli pieni yleisbudjetti ja sitä vasten sitten jopa erittäinkin kilpailukykyinen pelaajabudjetti silloin kun seurassa vain maksettiin pelaajille ja varsin paljon kuitenkin maksettiin silloisissa koko ajan toipuvan talouden vuosina yleisestikin.

Harmittavasti tarkempia tietoja kuten esimerkiksi BK-IFK:sta, Nokian Pyrystä jonka vuoden 1998 yleisbudjetti löytyi aiemmin, Musan Salamista ja KPV-j:stä tuolloin ei löytynyt.

BK-IFK oli jossain määrin sellainen iso seura jolla oli vain pieni pelaajabudjetti oletusarvoisesti kun tuolloin oli sanottu sen maksaneen kokoonsa nähden yllättävänkin vähän pelaajille käteen vuosia.

Nokian Pyrystä tai Musan Salamista ei paljoakaan mainittu tai niiden kerrottiin olevan pienseuroja ja KPV-j:llä sanottiin olleen juurikin pieni yleisbudjetti, mutta erittäinkin kilpailukykyinen pelaajabudjetti kokoon nähden.

Tosin vuosi 1997 oli todennäköisesti viimeinen sellainen vähän niukemman rahan vuosi KPV-j:llä joten tiedä sitten tuosta kaikesta ellei sillä sitten ole ollut juurikin lähinnä se suhteellisuustaso vain hyvä pelaajabudjetissa.

Vuosina 1998 ja 1999 KPV-j:llä olikin tilanne jo toinen kuten aiemmin olenkin ne maininnut.
« Viimeksi muokattu: 01.01.2020 klo 08:46:23 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #458 : 01.01.2020 klo 11:21:53

Päättyneen vuoden loppupuolen asioista puhuttaessa tuli jälleen tietoa vastaan myös siitä, että millainen on ainakin näillä näkymin ollut alkuperäisen HIFK:n jalkapallon maksutilanteet omana aikanaan 1970-luvun alussa.

Tuolloisen Jalkapallon Pääsarjan osalta HIFK on ollut eniten maksanein joukkue molempina vuosina tai ainakin viimeisenä hopeavuonnaan 1971.

Molemmat vuodet eli hopeavuosi 1971 ja putoamisvuosi sarjan oletettuna mestaruusvuotena tai taas kakkostilan vuotena eli 1972 olivat alkuperäisen HIFK:n rahavuosia ja nuo kaksi vuotta olivat oman aikansa suomalaisessa jalkapallossa melkoisia murrosvuosia.

Vaikka todelliset rahavuodet lajissa alkoivat paljon tai näkökannasta riippuen jopa huomattavankin paljon myöhemmin niin vuosina 1971-1972 kuitenkin näyttäisi alkaneen erinäisten ja lukuisten jalkapallon yleistä palkanmaksua koskevien sääntömuutosten luominen lajiin sellaisenaan tai luopuminen siihen asti käytännössä aivan täydellisen täydellisestä amatööriyydestä sellaisenaan.

Tietenkinhän ne jäivät yrityksiksi sellaisinaan, mutta ennen kaikkea ne kustannukset lähtivät nousuun kun aiemmin vielä yleensäkin oli nähty mahdottomaksi kuluttaa kauteen edes 100 000 markkaa, puolesta miljoonasta markasta ja puhumattakaan sitten miljoonasta markasta niin jo 1970-luvun lopussa olikin juurikin hyvin todennäköisesti vuosien 1971-1972 aikana tapahtuneiden sääntömuutosten takia ylipäänsä varsinkin jo mitä isompi seura oli kyseessä niin pakko alkaa juurikin palkanmaksun saralle.

Vuonna 1972 tosiaan HIFK:n ohella tietysti myös TPS:n osuus mainittiin ja TPS:n sanottiin muutenkin aloittaneen palkanmaksun jalkapallossa tuolloin hiljattain.

Toisaalta taas TPS:ssä tuntui kuitenkin olevan niin, että juurikin noiden vähän ennen vuotta 1972 olleita palkanmaksullisia päätöksiä luotiin niitä tehdessä raamit jotka kestivät seurassa jonkinlaisena pysyvänä ohjenuorana ainakin vuoteen tai vuosiin 1979 ja 1980 asti.

Sama homma tuntui olevan myös Tampereen Ilveksessä tai myös Ilves-Kissoissa jossa muuten vaikuttaisi olleen 1970-luvun tai 1980-luvun jalkapallossa olleen yllättävänkin samat budjettitasot kuin mitä sellaisenaan oli jääkiekossakin.

Ainoa erottava asia vain tuntui olevan jääkiekon selvempi palkanmaksu suhteessa jalkapalloon.

Poikkeuksena kenties nk. Supermiljoonan Vuosi 1973 jolloin Ilveksellä oli tosiaan jääkiekossa SM-Sarjassa ensi kerran kaiketi ymmärtääkseni enemmän kuin miljoona markkaa yleisbudjetti kauteen ja saattoi olla niinkin korkea kuin puolitoista miljoonaa markkaa ja josta sellaisenaan sellaista rahasummaa Ilves ei nähnyt jääkiekossakaan hetkeen edes SM-Liigankaan alettua vuonna 1975 tai myöhemminkään ehkä koko 1970-luvullakaan.

Tuossa nk. Supermiljoonan Vuodessa 1973 Ilveksellä oli se poikkeus, että se oli miljoonaseuraksi sanottuna käytännössä silti erittäin alipalkattu joukkue Tapparaan, KooVeehen ja Jokereihin verrattuna.

Tai mikäli pelaajat jollakin tapaa saivat ihan paljonkin palkkaa kaudelta niin kaikki palkat tunnuttiin otettavan seuratyöpaikan kirjoilta tai muulta maksajalta.

Käytännössä jollakin tapaa eroa jalkapallon puolelle saattoi olla, mutta juuri tuon vuoden erikoisten menettelyjen johdosta sellaisenaan käteen jäävä osuus pelaajille ihan sellaisenaan suoraan oli yllättävänkin pientä luokkaa.

HIFK:n jalkapallon puolelta puhuttaessa tosiaan Pääsarjasta pudottiin vuoden 1972 päätteeksi ja siitä alkoi ajoittain uskomattoman murheellinen alamäki.

Alamäen tulisuutta ja kuohuttavuutta tavallaan pahensi se, että ajoittain HIFK aikoi luopua palkanmaksusta siihen kuitenkaan sellaisenaan kykenemättä kun painostus tai muulla tapaa 'edelläkävijänä' toimiminen palkanmaksajana ei vain sallinut peräytymistä samalla tapaa.

HIFK:n osalta tietysti erikoista oli myöhemminkin tosiaan se, että vuoden 1972 sellaiset organisaatiolliset pykälät säilyivät ihan vanhimpina sellaisinaan jopa vuoteen 1993 asti samoina jalkapallossakin ennen kuin sitten vuonna 1994 luotiin FC HIFK jalkapallon puolelle virallisesti.

FC HIFK tosin oli siinä mielessä eri asemassa, että uuden seuran täytyi vastata sinällään taloudellisesti kaikesta aivan täysin tai melkein aivan täysin itse kun siihen asti oli ainakin jokseenkin melko usein voitu päästä osaksi seuran muista apurahoista tarpeen mukaan.

Lisäksi toisinaan kuten vuoden 1993 HIFK:n organisaatiouudistuksen kiistoissa tai sovuissa oli pelkoa myös siitä, että romahtaisiko jalkapallo siihen vai voisiko se elpyä parempaan päin.

Tuolloin tosiaan joillakin vanhemmilla HIFK:n päättäjillä oli keskinäisiä ongelmia nuorempien päättäjien puolella ja jääkiekon puolella oli tietysti vielä se nk. Tapaus Moberg missä herra sai sen 700 000-miljoona markkaa vähän eri tavalla kuin miten piti saada ja tiettävästi kukaan HIFK:n sen vuoden ihan SM-Liigankaan pelaaja ei kai saanut suoraan tuollaista summaa käteen kaudessa.

Jalkapallonkin puolella HIFK:n viimeisenä perinnevuotena oli ollut myös vähän samantapaista kohua ilmassa, mutta tuolloin summat olivat olleet vain murto-osia SM-Liigan vastaavasta ongelmaksi asti paisutellusta julkisuuskohusta.
« Viimeksi muokattu: 01.01.2020 klo 11:24:13 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #459 : 09.01.2020 klo 18:26:45

Aiemmin mainitut Joutsenon FC Panttereiden yhteisillä edeltäjillä eli Team Kaos/Team Chaoksella ja alkuperäisillä Joutsenon Panttereilla tosiaan oli erittäin halvat ilmoittautumismaksut omaan sarjaansa niiden viimeisenä kautena vuonna 1993 olisi se ollut sitten Jalkapallon 5. Divisioonaa/5-divisioona, Jalkapallon 6. Divisioonaa/6-divisioonaa tai harrastesarjaa silloin mikäli Jalkapallon 7. Divisioonaa/7-divisioonaa ei olisi Joutsenon alueella järjestetty.

Niiden tarvitsi maksaa vain 300 markkaa sarjamaksuna silloin kun vuonna 1994 Jalkapallon Vitosessa tarina oli aiemmin mainitun mukaisesti vallan toinen uunituoreessa sarjassa ja mihin FC Panttereiden edeltäjät olivat kompastuakin kun yksin jatkaessaan ne eivät olisi kyenneet selviämään oikein edes sarjamaksuistakaan saati sitten monista muistakaan kuluista mitä eteen tuli.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #460 : 17.01.2020 klo 11:19:23

Kuluneen, päättyneen vuoden osalta Jalkapallon Ykkösen aiemmin hieman epäselväksi jääneistä seuroista puhuttaessa FF Jaron yleisbudjetin putoaminen nyt ainakin tuli pienenä ja jopa ehkä osin suurenakin yllätyksenä siis nyt ainakin tarkentuneiden lukujen valossa.

Se on näillä näkymin ollut 770 000 euroa eli tällä hetkellä FC Hakan alin liukuvan yleisbudjetin määrä kun aiemmin se oli laittamani viestin valossa tuolloin liukuva eli 800 000-miljoona euroa jolloin pudotusta oli lopulta siis 30 000-230 000 euroa tilanteen mukaan rajaa vedettäessä.

Näillä näkymin tilanne on siis FF Jarossa ollut kuluneena ja päättyneenä vuotena huonompi kuin noin pari vuotta sitten jolloin vielä on ollut tuo 800 000-miljoona euroa yleisbudjettina ja jolloin tuolloin nähtävästi osin harhaanjohtavasti vakuutettiin sitä, että yleisbudjetti pysyisi samana juurikin kuluneelle ja päättyneelle vuodelle eikä enää juurikaan heikentyisi tai ei lainkaan.

Ja voihan olla ollut jo vähän pidempäänkin niin, että FF Jaro ei enää olisi ollutkaan Ykkösen nk. Miljoonaseura.

Tosin harmittavasti vielä liukuvana tämän kuluneen ja päättyneen vuoden seuroista aiemmin puhuttaessa TPS:n ja FC Hakan tilanteet ovat pysyneet.

Joka tapauksessa näyttäisi siltä, että ainoa nk. Miljoonaseura ja vain enintään nyt kun FF Jaro ei sitä enää ole tai ollut niin on ollut vain TPS Ykkösessä kuluneella ja päättyneellä vuodella mikäli sekään niin todella sitä asemaa on halunnut.

Tälle vuodelle FF Jaro ei ainakaan ole lähelläkään miljoonatasoa oleva seura tai edes sitä aiempaa miljoonatason lähellä olevaa tasoa.

Edelleen melko suuri ellei ihan erittäinkin suuri seura Ykköseen 700 000 eurolla ellei nyt sitten FC KTP nosta jostakin tasoaan ihan sinne saakka väen välttämättä.

FC KTP tosin voi ihan hyvinkin nostaa tasoaan mikäli koripallopuolen mahdollinen heikentyminen jatkuu ja mikäli vain kyetään tosiaan pitämään jalkapallopuolella kerrankin hyvin asiat kohdallaan.

Pitää laittaa se FF Jaron nyt tarkentunut yleisbudjetti kuluneen ja päättyneen vuoden Ykkösen seurojen budjettilliseen viestiin päivityksenä.

Viime vuoden budjetillinen viesti yleisesti ottaen löytyy edelliseltä osiolta tältä aihealueelta ja 11:sta viestistä ja tilanne päivittyy tai ennen pitkää voi vielä tulla kokonaan uusi viesti päättyneeltä vuodeltakin mikäli vain todella selkeää tietoa löytyy TPS:n ja FC Hakan tilanteeseen.
« Viimeksi muokattu: 17.01.2020 klo 11:41:11 kirjoittanut Piippu-Virtanen »

 
Sivuja: 1 ... 18 [19]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines