FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
04.08.2020 klo 12:01:18 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 21 [22] 23
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 88848 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #525 : 25.04.2020 klo 13:53:09

Tähän viestiin tulevat Jalkapallon Suomen Cupin erotuomaripalkkiot vuodelta 2009 ajalta jolloin tilanne jälleen vähän parantui sen osalta vuosiin 2003, 2004, 2005, 2006, 2007 ja 2008 nähden ja kun jonkin verran erillistä kierrospainoisuutta lisättiin aiempiin vuosiin nähden:

Erotuomaripalkkiot 2009 Suomen Cupissa

Karsintakierrokset mikäli pelattiin tarpeen mukaan ja muutoin Ensimmäinen Kierros ja Toinen Kierros: Erotuomari sai 38 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 108 euroa ja avustava erotuomari sai 26 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 96 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 62 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 132 euroa ja avustava erotuomari sai 42 euroa ja Veikausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 112 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Neljäs Kierros: Erotuomari sai 65 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 135 euroa ja avustava erotuomari sai 43 euroa ja Veikausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 113 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Viides Kierros: Erotuomari sai 97 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 167 euroa ja avustava erotuomari sai 66 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 136 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Kuudes Kierros: Erotuomari sai 105 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 175 euroa ja avustava erotuomari sai 70 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 140 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Seitsemäs ja Kahdeksas Kierros ja muutoin niiden sijaan samalla paikalla pelattavaksi tarkoitettuna olleet Neljännesvälierät ja Puolivälierät: Erotuomari sai 210 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 280 euroa ja avustava erotuomari sai 145 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 215 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Yhdeksäs Kierros ja mikäli sitä ei pelattu niin Välierät ennen Loppuottelua ja muutoin Yhdeksanneltä Kierrokselta Välieriin: Erotuomari sai 280 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 350 euroa ja avustava erotuomari sai 195 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 265 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 580 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 650 euroa ja avustava erotuomari sai 400 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 470 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit kerrankin lähtökohtaisesti nimettyinä ja mikäli niin tehtiin niin he saivat 200 euroa ja lisäksi tietenkin Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa eli 270 euroa.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen osapäivärahaansa 17-34 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään.

Näin ohimennen lausuttuna tuon vuoden Reilu Peli/Fair Play-finaalin osalta erotuomaripalkkiot maksettiin eri tavalla ja kaikkiaan hyvin vähäisesti Suomen Cupin tilanteisiin nähden joskin sitäkin oltiin korotettu arkiottelukorvauksen osalta.

Reilu Peli/Fair Play-finaalin osalta erotuomaripalkkio oli 120 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 190 euroa, avustavan erotuomarin palkkio oli 90 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 160 euroa ja neljänsillä erotuomareilla kerrankin nimettyinä oli erotuomaripalkkio 55 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla ja siitä tuli yhteensä 125 euroa.

Samoin ohimennen lausuttuna tuon vuoden Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta erotuomaripalkkiot maksettiin eri tavalla ja kaikkiaan hyvin vähäisesti Suomen Cupin tilanteisiin nähden.

Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta erotuomaripalkkio oli 240 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 310 euroa, avustavan erotuomarin palkkio oli 180 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 250 euroa ja neljänsillä erotuomareilla kerrankin nimettyinä oli erotuomaripalkkio 93 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla ja siitä tuli yhteensä 163 euroa.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat vuonna 2009 Suomen Cupissa:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2009

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä aiemmin oli ollut.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Mikäli heitä nimettiin otteluun niin heille ei maksettu mitään, mutta heillä oli oikeus 27 sentin kilometrikorvaukseen ja osapäivärahaan tai kokopäivärahaan Ykkösen erotuomareiden vastaavana summana.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 26 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.
« Viimeksi muokattu: 25.04.2020 klo 14:57:13 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #526 : 25.04.2020 klo 14:09:37

Tällä kertaa on vuorossa vuoden 2009 vastaavat erotuomaripalkkoiden tiedot naisjalkapalloilun puolelta.

Naisjalkapalloilussa tuolloin varsinkin vuonna 2009 tilanne oli kaikkiaan edelleen hyvin huonolla tolalla eikä tilanne siitä ole juurikaan kehittynyt joskin tavallaan on kyllä hitaasti, mutta varmasti ja joitakin pieniä etuja on ollut tuolloin nykyiseen naisjalkapalloilun erotuomaripalkkioihin tai muihinkin tilanteisiin nähden.

Erotuomareiden esimiehilläkään ei esimerkiksi ollut Jalkapallon Naisten Liigassa siltikään tilanne järin hieno palkkioiden osalta.

Laitan tähän samaan viestiin myös Naisten Suomen Cupin erotuomaripalkkiot siltä vuodelta kuten myös vastaavat erotuomareiden esimiestenkin.

Edelleen vuoden 2009 ja sen jälkeisiltä vuosilta puhuttaessa myös Naisten Kolmosesta tai siitä alaspäin menevistä sarjoista on löytynyt lähtökohtaisesti seuraavalta vuodelta eli 2009 lähtien joitakin erotuomaripalkkioiden tietoja ja niitä tulee sitten tilanteen mukaan seuraavista viesteistä lähtien ennen pitkää.

Tässä niitä tulee kun niitä oli joiltakin osin vähäisesti korotettu aiempaan nähden tai lähinnä pidetty ennallaan ja kun mukaan löytyivät muun muassa Jalkapallon Naisten Nelosta myöten niiden erotuomaripalkkiot:

Erotuomaripalkkiot 2009 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomari sai 95 euroa ja avustava erotuomari sai 66 euroa.

Naisten Ykkönen: Erotuomari sai 45 euroa ja avustava erotuomari sai 32 euroa.

Naisten Kakkonen: Erotuomari sai 32 euroa ja avustava erotuomari sai 25 euroa.

Naisten Kolmonen: Erotuomari sai 26,5 euroa ja avustava erotuomari sai 19 euroa.

Naisten Nelonen: Erotuomari sai 26,5 euroa ja avustava erotuomari sai 13 euroa.

Naisten Vitosesta/Viitosesta tai sen alemman tason erotuomaripalkkiosta ei valitettavasti tietoa löytynyt tähän hätään, mutta erittäin vähäisiä summat silti olivat todennäköisesti tai niissä ei maksettu lainkaan mitään.

Naisten jalkapalloilussa oli vuonna 2009 edelleen erittäin huonon tason osapäivärahat tai päivärahat ja aivan takarajaltaan ne olisivat olleet hyvin teoreettisesti miesten vastaavia eli 15-34 euroa tasoltaan tai hieman pienempää.

Muutoin pyörittiin siellä 1-17 euron puolella ja muutoin siellä 1 euron tai 10 euron tasolla huonommassa tapauksessa puolipäiväisten osalta eli vähän alempana kuin mitä nykyäänkin. Huonoimmat tapaukset eivät olleet käytännössä mainittavaa luokkaa joskin kyllä sentään se 10-80 senttiä ne huonoimmatkin summat yleensä nyt oli, mutta huonoimmat tasot olivat ainakin puheissa alle sen kuuluisat nk. Naisten Kolme Senttiä.

Neljännet erotuomarit olivat vuonna 2009 äärettömän paljon nykyistä harvinaisemmin käytössä ja mikäli heitä käytettiin niin he eivät käytännössä saaneet lähtökohtaisesti mitään.

Silloin kun saivat ja todennäköisesti vain ja ainoastaan Naisten Liigan puolella niin silloin ne summat vaihtelivat aivan jokusista senteistä tai euroista noin 1-8 euron väliseen summaan tai samaan summaan asti enintään kuin miehissä eli 22 euroon asti.

Naisten Ykkösessä pyörittiin vielä nykypäivääkin selvemmin vuonna 2009 sitten enemmän siellä senttien tai nk. Pikkuhilkkujen luokassa eurotasolla saaden eli jokunen euro sinne ja ei välttämättä edes sitä jokustakaan tänne kun maksettiin mikäli maksettiin.

Naisten Liigassa, Naisten Ykkösessä ja Naisten Kakkosessa oli tiettävästi samanlaisia poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä tapahtuvia kilometrikorvauksia ja matkakorvauksien kulukorvauksia kuin miesten sarjoissakin, mutta ne olivat vain murto-osia miesten vastaavista.

Enimmäisrajaltaan ne olisivat olleet noin puolikkaita miesten vastaavista ja alimmillaan sen kymmenysosia.

Se olisi tarkoittanut Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä sen 20-21 euroa ja Naisten Kakkosessa sen 7,5-8,25 euroa huonoimmillaan.

Parhaimmillaan toki näissä sarjoissa se sentään oli enemmän eli Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä se 100-105 euroa ja Naisten Kakkosessa 37,5 euroa-41,25 euroa.

Edelleen kilometrikorvaukset tai niiden korotusosat naisten puolella olivat todella huonoja miesten puoleen nähden vuonna 2009 tai aivan enintään samaa tasoa.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella puhuen niitä ei maksettu.

Arkiottelukorvauksista puhuttaessa kuitenkin tulevaisuutta vasten mietittäessä suurin piirtein edelleen tästä vuodesta alkaen olen kyllä joskus myös kuullut huhuja siitä, että joissain hyvin yksittäisissä tapauksissa olisi ollut jotain arkiottelukorvauksen tapausta maksua.

Tosin arkiottelukorvaukset tai sitä vastaavat maksut olivat alkuun tullessaan äärettömän harvinaisia lajissa ja mikäli tuokaan kaikki olisi totta niin siitäkin kului vielä useita vuosia ennen kuin lopulta niitä alettiin ihan vähän todennäköisemmin maksaa erittäin vähäisissä määrin etenkin ensi alkuun kun niistäkään ei ole vielä kovinkaan montaa vuotta kaikkiaan.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli seuraavanlaiset palkkiot vuonna 2009:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2009 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liigan palkkio ottelusta riippumatta: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 20 euroa ottelulta eli sama kuin Kakkosessa. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä, mutta ei Miesten Kakkosen tapaan oikeutta osapäivärahaan tai kokopäivärahaan.

Alemmista sarjoista puhuttaessa Naisten Ykkösestä alaspäin ei välttämättä saaneet Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mitään palkkiota ainakaan näillä näkymin ilman ihmeitä.

Naisten Suomen Cupissa erotuomaripalkkiot olivat seuraavia vuonna 2009:

Erotuomaripalkkiot 2009 Naisten Suomen Cupissa

Karsintakierrokset ja Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 35 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 105 euroa ja avustava erotuomari sai 24 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 94 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Toinen Kierros ja Kolmas Kierros: Erotuomari sai 58 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 128 euroa ja avustava erotuomari sai 40 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 110 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Neljänneltä Kierrokselta Välieriin: Erotuomari sai 100 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 170 euroa ja avustava erotuomari sai 70 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 140 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 225 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 295 euroa ja avustava erotuomari sai 170 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 240 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit kerrankin lähtökohtaisesti nimettyinä ja mikäli niin tehtiin niin he saivat 85 euroa ja lisäksi tietenkin Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa ja se aivan kaikki yhdessä teki 155 euroa.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin taas kerran lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen osapäivärahaansa 17-34 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Naisten Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään ja summa oli sama tietenkin myös miesten puolella Suomen Cupissa.

Näin ohimennen lausuttuna vuonna 2009 Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalissa erotuomaripalkkio oli 115 euroa lisättynä Veikkausliigan arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 185 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 85 euroa lisättynä Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 155 euroa. Neljänsillä erotuomareilla palkkio vihdoin ja viimein selkeänä summana oli tuolloin 50 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 120 euroa.

Näin ohimennen lausuttuna vuonna 2009 Naisten Liigacupissa erotuomaripalkkio oli 55 euroa ottelulta ja avustavan erotuomarin palkkio oli 35 euroa ottelulta ja neljänsillä erotuomareilla mikäli nimettiin niin oli vain ja ainoastaan silloinen osapäivärahaoikeus eli 17-34 euron väliltä ollut summa.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat vuonna 2009 Naisten Suomen Cupissa seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2009

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Mikäli heitä nimettiin otteluun niin heille ei maksettu mitään, mutta heillä oli oikeus 27 sentin kilometrikorvaukseen ja osapäivärahaan tai kokopäivärahaan Ykkösen erotuomareiden vastaavana summana.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 26 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa. Oikeus osapäivärahaan ja kokopäivärahaan tosiaan oli sillä hetkellä ainutlaatuista naisjalkapallossa juuri tässä tilanteessa.
« Viimeksi muokattu: 25.04.2020 klo 15:36:29 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #527 : 25.04.2020 klo 14:42:54

Vuoden 2010 erotuomaripalkkiot taustatiedoiltaan siltä vuodelta 10 vuoden takaa tulevat tähän viestiin ja vuoden 2010 osalta sensaatiomaisesti kaikilta sarjatasoilta aina Jalkapallon Kutosta/Kuutosta myöten löytyivät niiden erotuomaripalkkiot kun Jalkapallon Seiska jää puuttumaan joukosta:

Erotuomaripalkkiot 2010 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomarin palkkio oli 380 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 205 euroa ja neljännen erotuomarin palkkio oli 70 euroa silloin kun heitä nimettiin.

Ykkönen: Erotuomarin palkkio oli 195 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 125 euroa. Ottelukorvaus erotuomareille koski myös miesten Liigacupin pelejä sillä erolla, että erotuomaripalkkio oli 195 euroa avustavan erotuomarin palkkion ollessa myös korottunut 125 euroon ja kun pienenä sensaationa myös Liigacupin neljänsillä erotuomareilla oli 70 euroa palkkio säännöllisesti toisin kuin tosiaan erikoisesti tuon vuoden Ykkösessä sellaisenaan.

Kakkonen: Erotuomarin palkkio oli 105 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 68 euroa.

Kolmonen: Erotuomarin palkkio oli 58 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 44 euroa.

Nelonen: Erotuomarin palkkio oli 40 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 30 euroa.

Vitonen/Viitonen: Erotuomarin palkkio oli 27 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 20 euroa.

Kutonen/Kuutonen: Erotuomarin palkkio oli 22 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 18 euroa.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksettiin arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit silloin kun heitä käytettiin niin he saivat Veikkausliigassa, mutta ei Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen.

Ykkösessä neljännet erotuomarit jäivät vain osapäivärahakelpoisiksi sellaisenaan mikäli heitä edes käytettiin.

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä olivat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin olivat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ollut lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä oli osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 16 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 36 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 16 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 17-35 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ollut maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli oli sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 36 euron summan jolloin ne olivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla hyvinkin suuria.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyi olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosessa heidän täytyi olla tavoitettavissa viimeistään 45 minuuttia ennen ottelua, mutta tuntiin asti ylöspäin sai tavoittavuusaika joustaa.

Nelosessa heidän täytyi olla tavoitettavissa 45 minuuttia ennen ottelua ja sama aikaraja oli Vitosessa/Viitosessa. Siitä alaspäin mennessä Kutoseen tai Kuutoseen aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät olleet niin tarkkoja, mutta suositeltavaa oli olla käytännössä ennen ottelua puolisen tuntia ainakin paikan päällä ja yläraja sai joustaa 45 minuuttiin asti tai pidemmäksikin aikaa tarpeen mukaan.

Seiskassa sai olla oikeastaan erotuomarilla hyvinkin paljon joustoa otteluajan aloituksen suhteen vielä tuolloin, mutta ihan liian viime hetken ilmaantumista tai myöhästelyä ei suvaittu edes Seiskankaan kaltaisella tasolla.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastettiin aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saivat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saanut olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tuli sitten niitä erillisiä selvityksiä ja se tietysti johti ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta oli taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Kolmosessa, Nelosessa ja Vitosessa/Viitosessa aikaviive sai olla korkeintaan sallittu puolentoista tunnin verran päälle tuomariston esimiehille ja ilman tuomariston esimiehen virkaa muutoin tunnin päälle normaalin. Kutosessa/Kuutosessa ja Seiskassa aikarajat eivät olleet niin selkeitä, mutta tuomariston esimiehillä käytännössä oli sallittu aikaviive sarjan luonnetilanteen ymmärtäen 30 minuuttia eli puoli tuntia päälle normaalin.

Erotuomarit eivät olleet vuonna 2010 10 vuotta sitten Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka oli vuonna 2010 10 vuotta sitten poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 200 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus oli mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu silloisessa Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset olivat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden. Majoitusliikkeen tositteet olivat tärkeitä ja kun majoituttiin hotellitason tiloihin niin ne pystyivät olemaan enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvattu Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 250 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset olivat mahdollisia, mutta vain mikäli oli vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja  yhdensuuntainen ottelumatka oli jälleen melkoisten tinkimisten jälkeen tästä eteenpäin enintään 150 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustettiin.

Lisäksi Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa oli myös erilliset, paikkakuntakohtaiset kilometrikorvausten ja matkavuorokausien kulukorvaukset silloin kun jouduttiin majoittumaan tai oleilemaan joillakin paikkakunnilla kohtuuttoman kauan tai kun jouduttiin esimerkiksi tuomaroimaan sellaisia otteluja joita ei ollut suunniteltu kalenteriin.

Sittemmin ne ovat taidettu poistaa, mutta tuolloin ne olivat seuraavat Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa:

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2010 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä: Enintään 200 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2010 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 210 euroa

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2010 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisten yhteydessä: Enintään 75 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2010 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 82,50 euroa

Kilometrikorvaus oli perustasoltaan 10 vuotta sitten vuonna 2010 sitten vähän parempi kuin nykyään ja vähän korottuneempana silloisiin lähivuosiin nähden kuitenkin myös vuoden 2009 tapaan ennallaan eli 45 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkoi tietenkin juosta nykyistä alemmalla ja silloin uudella 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Uutta vuonna 2010 eli 10 vuotta sitten oli myös tuomariston nk. Senttipotti joka tarkoitti aiemmin kerrotun vuoden 2014 Erotuomarien ylimääräisten kilometrikorvausten senttiosuutta josta sitten jaettiin niitä yhteisestä potista, mutta tuolloin vuonna 2010 osuus oli vain jokaisen ylimääräisen kertyvän sentin verran siinä missä vuonna 2014 vuodesta 2010 puhuen neljä vuotta myöhemmin se oli aiemmin kerrotun mukaisesti 3 senttiä.

Mikäli kilometrimäärä oli erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästänyt, matkalaskuun oli kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määräsi erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylettynyt samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannattanut poiketa ja yleensä ne korvattiin tuolloinkin kuten nykyäänkin varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Vuonna 2010 Jalkapallon Kolmosesta alaspäin Jalkapallon Seiskaan asti kumottiin aiempi sääntö, että mikäli jostakin syystä ja lähinnä pitkälti ihan alimmissa sarjoissa esimerkiksi avustavia erotuomareita ei saanut laillisesti käyttää tai lähtökohtaisesti mahdollinen palkkiomaksu ei olisi jostain syystä riittänyt niin silloin ottelusta vastanneiden seurojen pomojen täytyi olla vähintään Palloliitolle tai kunkin sarjan pomoille toimitettavan otteluselvityksen ja matkakulukorvausvelvollisuuden alaisena.

Tuollaisessakin mahdollisessa poikkeustapauksessa ei kuitenkaan itse erotuomaripalkkiosta itse varsinaisen ottelun erotuomarin tapauksessa voinut mitenkään luistaa edes Jalkapallon Seiskassakaan.

Sääntö kumottiin tuolloin pitkälti sen vuoksi kun erotuomaripalkkiomaksut olivat tuolloin tilapäisessä laskusuunnassa.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli vuonna 2010 aiemmin mainitustikin seuraavanlaiset palkkiot 10 vuotta sitten:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2010

Veikkausliiga: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 85 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa uutena mukaan tulleesta nk. Senttipotista. Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Veikkausliigan erotuomareiden vastaavaa.

Ykkönen: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 50 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa uutena mukaan tulleesta nk. Senttipotista. Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.

Kakkonen: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 20 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa uutena mukaan tulleesta nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä, mutta ei oikeutta osapäivärahaan tai kokopäivärahaan.

Sen korvikkeeksi Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli ensisijainen oikeus osuuteen nk. Senttipotista.

Uutta Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli aiemmin mainittu vuoden 2014 vastaavassa viestissä mainittu nk. Senttipotti tuolloin jako-osuuden sisältäessä aina ylimääräisten rahojen tullen tietenkin aina sentin kerrallaan siinä missä vuoteen 2014 mennessä jako-osuus olikin sitten jo 3 senttiä.

Alemmista sarjoista puhuttaessa Kolmosesta alaspäin ei välttämättä saaneet Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mitään palkkiota ainakaan näillä näkymin ilman ihmeitä joskin Kolmonen oli viimeinen sarjataso missä tuon aiemmin mainitun nk. Senttipotin osuuden käyttömahdollisuus oli olemassa ja se kylläkin aikanaan merkitsi omalla tavallaan paljon ja se tietysti vuodeksi 2014 oli korottunut 3 senttiin, mutta siihen mennessä tietenkin Kolmosessa olikin sitten jo paljon muitakin etuja kuin vain tuo osuus.
« Viimeksi muokattu: 25.04.2020 klo 15:35:16 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #528 : 25.04.2020 klo 14:56:12

Tähän viestiin tulevat Jalkapallon Suomen Cupin erotuomaripalkkiot vuodelta 2010 ajalta jolloin 10 vuotta sitten tilanne jälleen vähän parantui sen osalta vuosiin 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008 ja 2009 nähden ja kun jonkin verran erillistä kierrospainoisuutta lisättiin aiempiin vuosiin nähden:

Erotuomaripalkkiot 2010 Suomen Cupissa

Karsintakierrokset mikäli pelattiin tarpeen mukaan ja muutoin Ensimmäinen Kierros ja Toinen Kierros: Erotuomari sai 39 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 109 euroa ja avustava erotuomari sai 27 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 97 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 64 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 134 euroa ja avustava erotuomari sai 43 euroa ja Veikausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 113 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Neljäs Kierros: Erotuomari sai 68 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 138 euroa ja avustava erotuomari sai 45 euroa ja Veikausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 115 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Viides Kierros: Erotuomari sai 100 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 170 euroa ja avustava erotuomari sai 68 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 138 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Kuudes Kierros: Erotuomari sai 110 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 180 euroa ja avustava erotuomari sai 74 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 144 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Seitsemäs ja Kahdeksas Kierros ja muutoin niiden sijaan samalla paikalla pelattavaksi tarkoitettuna olleet Neljännesvälierät ja Puolivälierät: Erotuomari sai 215 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 285 euroa ja avustava erotuomari sai 148 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 218 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Yhdeksäs Kierros ja mikäli sitä ei pelattu niin Välierät ennen Loppuottelua ja muutoin Yhdeksanneltä Kierrokselta Välieriin: Erotuomari sai 285 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 355 euroa ja avustava erotuomari sai 200 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 270 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 580 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 650 euroa ja avustava erotuomari sai 400 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 470 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit kerrankin lähtökohtaisesti nimettyinä ja mikäli niin tehtiin niin he saivat 200 euroa ja lisäksi tietenkin Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa eli 270 euroa.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen osapäivärahaansa 17-35 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään.

Näin ohimennen lausuttuna tuon vuoden Reilu Peli/Fair Play-finaalin osalta erotuomaripalkkiot maksettiin eri tavalla ja kaikkiaan hyvin vähäisesti Suomen Cupin tilanteisiin nähden.

Reilu Peli/Fair Play-finaalin osalta erotuomaripalkkio oli 120 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 190 euroa, avustavan erotuomarin palkkio oli 90 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 160 euroa ja neljänsillä erotuomareilla kerrankin nimettyinä oli erotuomaripalkkio 55 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla ja siitä tuli yhteensä 125 euroa.

Samoin ohimennen lausuttuna tuon vuoden Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta erotuomaripalkkiot maksettiin eri tavalla ja kaikkiaan hyvin vähäisesti Suomen Cupin tilanteisiin nähden.

Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta erotuomaripalkkio oli 240 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 310 euroa, avustavan erotuomarin palkkio oli 180 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 250 euroa ja neljänsillä erotuomareilla kerrankin nimettyinä oli erotuomaripalkkio 93 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla ja siitä tuli yhteensä 163 euroa.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat vuonna 2010 Suomen Cupissa seuraavat 10 vuotta sitten:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2010

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä aiemmin oli ollut ja lisäksi ensisijainen oikeus ottaa osuus nk. Senttipotista.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Mikäli heitä nimettiin otteluun niin heille ei maksettu mitään, mutta heillä oli oikeus 27 sentin kilometrikorvaukseen ja osapäivärahaan tai kokopäivärahaan Ykkösen erotuomareiden vastaavana summana ja sen päätteeksi tietenkin mahdollinen ylijäämäosuus nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 26 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.
« Viimeksi muokattu: 25.04.2020 klo 15:28:10 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #529 : 25.04.2020 klo 15:23:33

Tällä kertaa on vuorossa vuoden 2010 eli 10 vuoden takaiset vastaavat erotuomaripalkkoiden tiedot naisjalkapalloilun puolelta.

Naisjalkapalloilussa tuolloin varsinkin vuonna 2010 10 vuotta sitten tilanne oli kaikkiaan edelleen hyvin huonolla tolalla eikä tilanne siitä ole juurikaan kehittynyt joskin tavallaan on kyllä hitaasti, mutta varmasti ja joitakin pieniä etuja on ollut tuolloin nykyiseen naisjalkapalloilun erotuomaripalkkioihin tai muihinkin tilanteisiin nähden.

Erotuomareiden esimiehilläkään ei esimerkiksi ollut Jalkapallon Naisten Liigassa siltikään tilanne järin hieno palkkioiden osalta.

Laitan tähän samaan viestiin myös Naisten Suomen Cupin erotuomaripalkkiot siltä vuodelta kuten myös vastaavat erotuomareiden esimiestenkin.

Edelleen vuoden 2010 ja sen jälkeisiltä vuosilta puhuttaessa myös Naisten Kolmosesta tai siitä alaspäin menevistä sarjoista on löytynyt joitakin erotuomaripalkkioiden tietoja ja niitä tulee sitten tilanteen mukaan seuraavista viesteistä lähtien ennen pitkää.

Tässä niitä tulee 10 vuoden takaa kun niitä oli joiltakin osin vähäisesti korotettu aiempaan nähden tai lähinnä pidetty ennallaan ja kun mukaan löytyivät muun muassa Jalkapallon Naisten Nelosta myöten niiden erotuomaripalkkiot:

Erotuomaripalkkiot 2010 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomari sai 100 euroa ja avustava erotuomari sai 68 euroa.

Naisten Ykkönen: Erotuomari sai 47 euroa ja avustava erotuomari sai 33 euroa. Vertailuksi Naisten Liigacupissa 10 vuotta sitten erotuomarin palkkio oli 55 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 35 euroa ja neljänsillä erotuomareilla mikäli nimettiin niin oli vain tuo osapäivärahaoikeus eli 17-35 euron väliltä ollut summa palkkiona.

Naisten Kakkonen: Erotuomari sai 33 euroa ja avustava erotuomari sai 26 euroa.

Naisten Kolmonen: Erotuomari sai 26,5 euroa ja avustava erotuomari sai 19 euroa.

Naisten Nelonen: Erotuomari sai 26,5 euroa ja avustava erotuomari sai 13 euroa.

Naisten Vitosesta/Viitosesta tai sen alemman tason erotuomaripalkkiosta ei valitettavasti tietoa löytynyt tähän hätään, mutta erittäin vähäisiä summat silti olivat todennäköisesti tai niissä ei maksettu lainkaan mitään.

Naisten jalkapalloilussa oli vuonna 2010 edelleen 10 vuotta sitten erittäin huonon tason osapäivärahat tai päivärahat ja aivan takarajaltaan ne olisivat olleet hyvin teoreettisesti miesten vastaavia eli 15-35 euroa tasoltaan tai hieman pienempää.

Muutoin pyörittiin siellä 1-18 euron puolella ja muutoin siellä 1 euron tai 11 euron tasolla huonommassa tapauksessa puolipäiväisten osalta eli vähän alempana kuin mitä nykyäänkin. Huonoimmat tapaukset eivät olleet käytännössä mainittavaa luokkaa joskin kyllä sentään se 10-85 senttiä ne huonoimmatkin summat yleensä nyt oli, mutta huonoimmat tasot olivat ainakin puheissa alle sen kuuluisat nk. Naisten Kolme Senttiä.

Neljännet erotuomarit olivat 10 vuotta sitten vuonna 2010 äärettömän paljon nykyistä harvinaisemmin käytössä ja mikäli heitä käytettiin niin he eivät käytännössä saaneet lähtökohtaisesti mitään.

Silloin kun saivat ja todennäköisesti vain ja ainoastaan Naisten Liigan puolella niin silloin ne summat vaihtelivat aivan jokusista senteistä tai euroista noin 1-9 euron väliseen summaan tai samaan summaan asti enintään kuin miehissä eli 23 euroon asti.

Naisten Ykkösessä pyörittiin vielä nykypäivääkin selvemmin 10 vuotta sitten vuonna 2010 sitten enemmän siellä senttien tai nk. Pikkuhilkkujen luokassa eurotasolla saaden eli jokunen euro sinne ja ei välttämättä edes sitä jokustakaan tänne kun maksettiin mikäli maksettiin.

Oikeammin tosin hiljalleen juurikin noin vuodesta 2010 eteenpäin Naisten Ykkösessäkin kuitenkin silloisella nk. Pilkkuhilkkujen tasolla alkoi olla aina edes se noin euroa lähestyttävä pikkusumma ainakin huhuissa kun yksinkertaisesti erotuomaripalkkioissa vain sitä korotuspainetta alkoi olla aiempaan nähden.

Naisten Liigassa, Naisten Ykkösessä ja Naisten Kakkosessa oli tiettävästi samanlaisia poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä tapahtuvia kilometrikorvauksia ja matkakorvauksien kulukorvauksia kuin miesten sarjoissakin, mutta ne olivat vain murto-osia miesten vastaavista.

Enimmäisrajaltaan ne olisivat olleet noin puolikkaita miesten vastaavista ja alimmillaan sen kymmenysosia.

Se olisi tarkoittanut Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä sen 20-21 euroa ja Naisten Kakkosessa sen 7,5-8,25 euroa huonoimmillaan.

Parhaimmillaan toki näissä sarjoissa se sentään oli enemmän eli Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä se 100-105 euroa ja Naisten Kakkosessa 37,5 euroa-41,25 euroa.

Edelleen kilometrikorvaukset tai niiden korotusosat naisten puolella olivat todella huonoja miesten puoleen nähden vuonna 2010 tai aivan enintään samaa tasoa.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella puhuen niitä ei maksettu.

Arkiottelukorvauksista puhuttaessa kuitenkin tulevaisuutta vasten mietittäessä suurin piirtein edelleen tästä vuodesta alkaen vähän kerrallaan olen kyllä joskus myös kuullut huhuja siitä, että joissain hyvin yksittäisissä tapauksissa olisi ollut jotain arkiottelukorvauksen tapausta maksua.

Ainakin keskustelua niistä alkoi vähitellen olla varsinkin vuodesta 2010 lähtien koko ajan kovenevasti kuin mitä aiemmin oli ollut.

Tosin arkiottelukorvaukset tai sitä vastaavat maksut olivat alkuun tullessaan äärettömän harvinaisia lajissa ja mikäli tuokaan kaikki olisi totta niin siitäkin kului vielä 10 vuoden takaistakin tilannetta muistellen useita vuosia ennen kuin lopulta niitä alettiin ihan vähän todennäköisemmin maksaa erittäin vähäisissä määrin etenkin ensi alkuun kun niistäkään ei ole vielä kovinkaan montaa vuotta kaikkiaan.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli seuraavanlaiset palkkiot 10 vuotta sitten vuonna 2010 kun tästä eteenpäin myös naisjalkapalloiluun tuli mukaan nk. Senttipotin osuus jonka aiemmin vuoden 2014 vastaavasta erotuomaripalkkoiden osuudesta puhuttaessa oli tietenkin senttiluokkaa siinä missä vuoteen 2014 mennessä se olikin jo korottunut 3 senttiin:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2010 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liigan palkkio ottelusta riippumatta: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 20 euroa ottelulta eli sama kuin Kakkosessa. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä, mutta ei Miesten Kakkosen tapaan oikeutta osapäivärahaan tai kokopäivärahaan.

Sen korvikkeeksi Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli oikeus ensisijaiseen osuuteen uutena mukaan tulleesta nk. Senttipotista.

Alemmista sarjoista puhuttaessa Naisten Ykkösestä alaspäin ei välttämättä saaneet Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mitään palkkiota ainakaan näillä näkymin ilman ihmeitä ellei mahdollisia nk. Senttipotin osuuksia oteta huomioon ja 10 vuotta sitten melkein kiveen hakatun varmasti keskittyen niidenkin osalta vain Naisten Ykköseen hyvin enimmäkseen.

Naisten Suomen Cupissa erotuomaripalkkiot olivat seuraavia 10 vuotta sitten vuonna 2010:

Erotuomaripalkkiot 2010 Naisten Suomen Cupissa

Karsintakierrokset ja Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 35 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 105 euroa ja avustava erotuomari sai 24 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 94 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Toinen Kierros ja Kolmas Kierros: Erotuomari sai 58 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 128 euroa ja avustava erotuomari sai 40 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 110 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Neljänneltä Kierrokselta Välieriin: Erotuomari sai 100 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 170 euroa ja avustava erotuomari sai 70 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 140 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 225 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 295 euroa ja avustava erotuomari sai 170 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 240 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit kerrankin lähtökohtaisesti nimettyinä ja mikäli niin tehtiin niin he saivat 85 euroa ja lisäksi tietenkin Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa ja se aivan kaikki yhdessä teki 155 euroa.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin taas kerran lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen osapäivärahaansa 17-35 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Naisten Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään ja summa oli sama tietenkin myös miesten puolella Suomen Cupissa.

Näin ohimennen lausuttuna vuonna 2010 Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalissa 10 vuotta sitten erotuomaripalkkio oli 115 euroa lisättynä Veikkausliigan arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 185 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 85 euroa lisättynä Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 155 euroa. Neljänsillä erotuomareilla palkkio vihdoin ja viimein selkeänä summana oli tuolloin 50 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 120 euroa.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat vuonna 2010 Naisten Suomen Cupissa seuraavat 10 vuotta sitten:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2010

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä ja lisäksi ensisijainen oikeus ottaa osuus nk. Senttipotista.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Mikäli heitä nimettiin otteluun niin heille ei maksettu mitään, mutta heillä oli oikeus 27 sentin kilometrikorvaukseen ja osapäivärahaan tai kokopäivärahaan Ykkösen erotuomareiden vastaavana summana ja sen päätteeksi tietysti mahdollinen ylijäämäosuus nk. Senttipottiin.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 26 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa. Oikeus osapäivärahaan ja kokopäivärahaan tosiaan oli sillä hetkellä ainutlaatuista naisjalkapallossa juuri tässä tilanteessa.
« Viimeksi muokattu: 25.04.2020 klo 17:05:25 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #530 : 25.04.2020 klo 16:26:57

Vuoden 2011 erotuomaripalkkiot taustatiedoiltaan siltä vuodelta tulevat tähän viestiin ja vuoden 2011 osalta sensaatiomaisesti kaikilta sarjatasoilta aina Jalkapallon Kutosta/Kuutosta myöten löytyivät niiden erotuomaripalkkiot kun Jalkapallon Seiska jää puuttumaan joukosta:

Erotuomaripalkkiot 2011 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomarin palkkio oli 435 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 217 euroa ja neljännen erotuomarin palkkio oli 70 euroa silloin kun heitä nimettiin.

Ykkönen: Erotuomarin palkkio oli 210 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 127 euroa.

Kakkonen: Erotuomarin palkkio oli 111 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 72 euroa.

Kolmonen: Erotuomarin palkkio oli 68 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 55 euroa.

Nelonen: Erotuomarin palkkio oli 42 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 34 euroa.

Vitonen/Viitonen: Erotuomarin palkkio oli 32,5 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 26 euroa. Mielenkiintoisena lisähuomiona Vitosen osalta erotuomarin viheltäessä yksin erotuomaripalkkio oli tapauskohtaisesti vähintään 34 euroa, mutta enintään 41,5 euroa.

Kutonen/Kuutonen: Erotuomarin palkkio oli 30,5 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 22 euroa.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksettiin arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit silloin kun heitä käytettiin niin he saivat Veikkausliigassa, mutta ei Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen.

Ykkösessä neljännet erotuomarit jäivät vain osapäivärahakelpoisiksi sellaisenaan mikäli heitä edes käytettiin.

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä olivat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin olivat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ollut lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä oli osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 16 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 34 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 16 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 17-33 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ollut maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli oli sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 34 euron summan jolloin ne olivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla hyvinkin suuria.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyi olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosessa heidän täytyi olla tavoitettavissa viimeistään 45 minuuttia ennen ottelua, mutta tuntiin asti ylöspäin sai tavoittavuusaika joustaa.

Nelosessa heidän täytyi olla tavoitettavissa 45 minuuttia ennen ottelua ja sama aikaraja oli Vitosessa/Viitosessa. Siitä alaspäin mennessä Kutoseen tai Kuutoseen aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät olleet niin tarkkoja, mutta suositeltavaa oli olla käytännössä ennen ottelua puolisen tuntia ainakin paikan päällä ja yläraja sai joustaa 45 minuuttiin asti tai pidemmäksikin aikaa tarpeen mukaan.

Seiskassa sai olla oikeastaan erotuomarilla hyvinkin paljon joustoa otteluajan aloituksen suhteen vielä tuolloin, mutta ihan liian viime hetken ilmaantumista tai myöhästelyä ei suvaittu edes Seiskankaan kaltaisella tasolla.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastettiin aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saivat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saanut olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tuli sitten niitä erillisiä selvityksiä ja se tietysti johti ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta oli taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Kolmosessa, Nelosessa ja Vitosessa/Viitosessa aikaviive sai olla korkeintaan sallittu puolentoista tunnin verran päälle tuomariston esimiehille ja ilman tuomariston esimiehen virkaa muutoin tunnin päälle normaalin. Kutosessa/Kuutosessa ja Seiskassa aikarajat eivät olleet niin selkeitä, mutta tuomariston esimiehillä käytännössä oli sallittu aikaviive sarjan luonnetilanteen ymmärtäen 30 minuuttia eli puoli tuntia päälle normaalin.

Erotuomarit eivät olleet vuonna 2011 Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka oli vuonna 2011 poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 200 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus oli mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu silloisessa Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset olivat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden. Majoitusliikkeen tositteet olivat tärkeitä ja kun majoituttiin hotellitason tiloihin niin ne pystyivät olemaan enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvattu Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 250 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset olivat mahdollisia, mutta vain mikäli oli vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka enintään 150 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustettiin.

Lisäksi Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa oli myös erilliset, paikkakuntakohtaiset kilometrikorvausten ja matkavuorokausien kulukorvaukset silloin kun jouduttiin majoittumaan tai oleilemaan joillakin paikkakunnilla kohtuuttoman kauan tai kun jouduttiin esimerkiksi tuomaroimaan sellaisia otteluja joita ei ollut suunniteltu kalenteriin.

Sittemmin ne ovat taidettu poistaa, mutta tuolloin ne olivat seuraavat Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa:

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2011 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä: Enintään 200 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2011 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 210 euroa

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2011 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisten yhteydessä: Enintään 75 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2011 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 82,50 euroa

Kilometrikorvaus oli perustasoltaan vuonna 2011 sitten vähän parempi kuin nykyään ja vähän korottuneempana silloisiin lähivuosiin nähden eli 46 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkoi tietenkin juosta nykyisellä tasollaan eli 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Vuonna 2011 tuomariston nk. Senttipotti pidettiin ennallaan joka tarkoitti aiemmin kerrotun vuoden 2014 Erotuomarien ylimääräisten kilometrikorvausten senttiosuutta josta sitten jaettiin niitä yhteisestä potista, mutta tuolloin vuonna 2011 osuus oli vain jokaisen ylimääräisen kertyvän sentin verran siinä missä vuonna 2014 vuodesta 2011 puhuen kolme vuotta myöhemmin se oli aiemmin kerrotun mukaisesti 3 senttiä.

Mikäli kilometrimäärä oli erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästänyt, matkalaskuun oli kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määräsi erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylettynyt samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannattanut poiketa ja yleensä ne korvattiin tuolloinkin kuten nykyäänkin varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Vuonna 2011 Jalkapallon Kolmosesta alaspäin Jalkapallon Seiskaan asti palautettiin aiempi sääntö, että mikäli jostakin syystä ja lähinnä pitkälti ihan alimmissa sarjoissa esimerkiksi avustavia erotuomareita ei saanut laillisesti käyttää tai lähtökohtaisesti mahdollinen palkkiomaksu ei olisi jostain syystä riittänyt niin silloin ottelusta vastanneiden seurojen pomojen täytyi olla vähintään Palloliitolle tai kunkin sarjan pomoille toimitettavan otteluselvityksen ja matkakulukorvausvelvollisuuden alaisena.

Tuollaisessakin mahdollisessa poikkeustapauksessa ei kuitenkaan itse erotuomaripalkkiosta itse varsinaisen ottelun erotuomarin tapauksessa voinut mitenkään luistaa edes Jalkapallon Seiskassakaan.

Sääntö palautettiin tuolloin pitkälti sen vuoksi kun erotuomaripalkkiomaksut olivat tuolloin jälleen noususuunnassa.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli vuonna 2011 aiemmin mainitustikin seuraavanlaiset palkkiot:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2011

Veikkausliiga: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 85 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa nk. Senttipotista. Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 28 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Veikkausliigan erotuomareiden vastaavaa.

Ykkönen: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 50 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa nk. Senttipotista. Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 28 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.

Kakkonen: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 20 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 28 senttiä kilometriltä, mutta ei oikeutta osapäivärahaan tai kokopäivärahaan.

Sen korvikkeeksi Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli ensisijainen oikeus osuuteen nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli aiemmin mainittu vuoden 2014 vastaavassa viestissä mainittu nk. Senttipotti tuolloin jako-osuuden sisältäessä aina ylimääräisten rahojen tullen tietenkin aina sentin kerrallaan siinä missä vuoteen 2014 mennessä jako-osuus olikin sitten jo 3 senttiä.

Alemmista sarjoista puhuttaessa Kolmosesta alaspäin ei välttämättä saaneet Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mitään palkkiota ainakaan näillä näkymin ilman ihmeitä joskin Kolmonen oli viimeinen sarjataso missä tuon aiemmin mainitun nk. Senttipotin osuuden käyttömahdollisuus oli olemassa ja se kylläkin aikanaan merkitsi omalla tavallaan paljon ja se tietysti vuodeksi 2014 oli korottunut 3 senttiin, mutta siihen mennessä tietenkin Kolmosessa olikin sitten jo paljon muitakin etuja kuin vain tuo osuus.
« Viimeksi muokattu: 26.04.2020 klo 12:29:34 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #531 : 25.04.2020 klo 16:38:53

Tähän viestiin tulevat Jalkapallon Suomen Cupin erotuomaripalkkiot vuodelta 2011 ajalta jolloin tilanne jälleen vähän parantui sen osalta vuosiin 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010 nähden ja kun jonkin verran erillistä kierrospainoisuutta lisättiin aiempiin vuosiin nähden:

Erotuomaripalkkiot 2011 Suomen Cupissa

Karsintakierrokset mikäli pelattiin tarpeen mukaan ja muutoin Ensimmäinen Kierros ja Toinen Kierros: Erotuomari sai 41 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 111 euroa ja avustava erotuomari sai 28 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 98 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 66 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 136 euroa ja avustava erotuomari sai 45 euroa ja Veikausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 115 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Neljäs Kierros: Erotuomari sai 71 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 141 euroa ja avustava erotuomari sai 47 euroa ja Veikausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 117 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Viides Kierros: Erotuomari sai 104 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 174 euroa ja avustava erotuomari sai 71 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 141 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Kuudes Kierros: Erotuomari sai 114 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 184 euroa ja avustava erotuomari sai 73 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 147 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Seitsemäs ja Kahdeksas Kierros ja muutoin niiden sijaan samalla paikalla pelattavaksi tarkoitettuna olleet Neljännesvälierät ja Puolivälierät: Erotuomari sai 223 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 293 euroa ja avustava erotuomari sai 154 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 224 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Yhdeksäs Kierros ja mikäli sitä ei pelattu niin Välierät ennen Loppuottelua ja muutoin Yhdeksanneltä Kierrokselta Välieriin: Erotuomari sai 296 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 366 euroa ja avustava erotuomari sai 208 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 278 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 603 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 673 euroa ja avustava erotuomari sai 416 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 486 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit kerrankin lähtökohtaisesti nimettyinä ja mikäli niin tehtiin niin he saivat 208 euroa ja lisäksi tietenkin Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa eli 278 euroa.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen osapäivärahaansa 17-33 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään.

Näin ohimennen lausuttuna tuon vuoden Reilu Peli/Fair Play-finaalin osalta erotuomaripalkkiot maksettiin eri tavalla ja kaikkiaan hyvin vähäisesti Suomen Cupin tilanteisiin nähden.

Reilu Peli/Fair Play-finaalin osalta erotuomaripalkkio oli 120 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 190 euroa, avustavan erotuomarin palkkio oli 90 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 160 euroa ja neljänsillä erotuomareilla kerrankin nimettyinä oli erotuomaripalkkio 55 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla ja siitä tuli yhteensä 125 euroa.

Samoin ohimennen lausuttuna tuon vuoden Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta erotuomaripalkkiot maksettiin eri tavalla ja kaikkiaan hyvin vähäisesti Suomen Cupin tilanteisiin nähden.

Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta erotuomaripalkkio oli 249 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 319 euroa, avustavan erotuomarin palkkio oli 187 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 257 euroa ja neljänsillä erotuomareilla kerrankin nimettyinä oli erotuomaripalkkio 97 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla ja siitä tuli yhteensä 167 euroa.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat vuonna 2011 Suomen Cupissa seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2011

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä aiemmin oli ollut ja lisäksi ensisijainen oikeus ottaa osuus nk. Senttipotista.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Mikäli heitä nimettiin otteluun niin heille ei maksettu mitään, mutta heillä oli oikeus 28 sentin kilometrikorvaukseen ja osapäivärahaan tai kokopäivärahaan Ykkösen erotuomareiden vastaavana summana ja sen päätteeksi tietenkin mahdollinen ylijäämäosuus nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 28 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 26 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #532 : 25.04.2020 klo 17:03:05

Tällä kertaa on vuorossa vuoden 2011 vastaavat erotuomaripalkkoiden tiedot naisjalkapalloilun puolelta.

Naisjalkapalloilussa tuolloin varsinkin vuonna 2011 tilanne oli kaikkiaan edelleen hyvin huonolla tolalla eikä tilanne siitä ole juurikaan kehittynyt joskin tavallaan on kyllä hitaasti, mutta varmasti ja joitakin pieniä etuja on ollut tuolloin nykyiseen naisjalkapalloilun erotuomaripalkkioihin tai muihinkin tilanteisiin nähden.

Erotuomareiden esimiehilläkään ei esimerkiksi ollut Jalkapallon Naisten Liigassa siltikään tilanne järin hieno palkkioiden osalta.

Laitan tähän samaan viestiin myös Naisten Suomen Cupin erotuomaripalkkiot siltä vuodelta kuten myös vastaavat erotuomareiden esimiestenkin.

Edelleen vuoden 2011 ja sen jälkeisiltä vuosilta puhuttaessa myös Naisten Kolmosesta tai siitä alaspäin menevistä sarjoista on löytynyt joitakin erotuomaripalkkioiden tietoja ja niitä tulee sitten tilanteen mukaan seuraavista viesteistä lähtien ennen pitkää.

Tässä niitä tulee kun niitä oli joiltakin osin vähäisesti korotettu aiempaan nähden tai lähinnä pidetty ennallaan ja kun mukaan löytyivät muun muassa Jalkapallon Naisten Nelosta myöten niiden erotuomaripalkkiot:

Erotuomaripalkkiot 2011 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomari sai 104 euroa ja avustava erotuomari sai 71 euroa.

Naisten Ykkönen: Erotuomari sai 49 euroa ja avustava erotuomari sai 34 euroa.

Naisten Kakkonen: Erotuomari sai 34,5 euroa ja avustava erotuomari sai 27 euroa.

Naisten Kolmonen: Erotuomari sai 34 euroa ja avustava erotuomari sai 27 euroa.

Naisten Nelonen: Erotuomari sai 30,5 euroa ja avustava erotuomari sai 18 euroa.

Naisten Vitosesta/Viitosesta tai sen alemman tason erotuomaripalkkiosta ei valitettavasti tietoa löytynyt tähän hätään, mutta erittäin vähäisiä summat silti olivat todennäköisesti tai niissä ei maksettu lainkaan mitään.

Naisten jalkapalloilussa oli vuonna 2011 edelleen erittäin huonon tason osapäivärahat tai päivärahat ja aivan takarajaltaan ne olisivat olleet hyvin teoreettisesti miesten vastaavia eli 15-33 euroa tasoltaan tai hieman pienempää.

Muutoin pyörittiin siellä 1-19 euron puolella ja muutoin siellä 1 euron tai 12 euron tasolla huonommassa tapauksessa puolipäiväisten osalta eli vähän alempana kuin mitä nykyäänkin. Huonoimmat tapaukset eivät olleet käytännössä mainittavaa luokkaa joskin kyllä sentään se 10-90 senttiä ne huonoimmatkin summat yleensä nyt oli, mutta huonoimmat tasot olivat ainakin puheissa alle sen kuuluisat nk. Naisten Kolme Senttiä.

Neljännet erotuomarit olivat vuonna 2011 äärettömän paljon nykyistä harvinaisemmin käytössä ja mikäli heitä käytettiin niin he eivät käytännössä saaneet lähtökohtaisesti mitään.

Silloin kun saivat ja todennäköisesti vain ja ainoastaan Naisten Liigan puolella niin silloin ne summat vaihtelivat aivan jokusista senteistä tai euroista noin 1-10 euron väliseen summaan tai samaan summaan asti enintään kuin miehissä eli 24 euroon asti.

Naisten Ykkösessä pyörittiin vielä nykypäivääkin selvemmin vuonna 2011 sitten enemmän siellä senttien tai nk. Pikkuhilkkujen luokassa eurotasolla saaden eli jokunen euro sinne ja ei välttämättä edes sitä jokustakaan tänne kun maksettiin mikäli maksettiin.

Oikeammin tosin hiljalleen juurikin noin vuodesta 2011 eteenpäin Naisten Ykkösessäkin kuitenkin silloisella nk. Pilkkuhilkkujen tasolla alkoi olla aina edes se noin euroa lähestyttävä pikkusumma ainakin huhuissa kun yksinkertaisesti erotuomaripalkkioissa vain sitä korotuspainetta alkoi olla aiempaan nähden.

Naisten Liigassa, Naisten Ykkösessä ja Naisten Kakkosessa oli tiettävästi samanlaisia poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä tapahtuvia kilometrikorvauksia ja matkakorvauksien kulukorvauksia kuin miesten sarjoissakin, mutta ne olivat vain murto-osia miesten vastaavista.

Enimmäisrajaltaan ne olisivat olleet noin puolikkaita miesten vastaavista ja alimmillaan sen kymmenysosia.

Se olisi tarkoittanut Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä sen 20-21 euroa ja Naisten Kakkosessa sen 7,5-8,25 euroa huonoimmillaan.

Parhaimmillaan toki näissä sarjoissa se sentään oli enemmän eli Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä se 100-105 euroa ja Naisten Kakkosessa 37,5 euroa-41,25 euroa.

Edelleen kilometrikorvaukset tai niiden korotusosat naisten puolella olivat todella huonoja miesten puoleen nähden vuonna 2011 tai aivan enintään samaa tasoa.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella puhuen niitä ei maksettu.

Arkiottelukorvauksista puhuttaessa kuitenkin tulevaisuutta vasten mietittäessä jälleen suurin piirtein edelleen tästä vuodesta alkaen vähän kerrallaan olen kyllä joskus myös kuullut huhuja siitä, että joissain hyvin yksittäisissä tapauksissa olisi ollut jotain arkiottelukorvauksen tapausta maksua.

Ainakin keskustelua niistä alkoi vähitellen olla varsinkin vuosista 2010 ja 2011 lähtien koko ajan kovenevasti kuin mitä aiemmin oli ollut.

Tosin arkiottelukorvaukset tai sitä vastaavat maksut olivat alkuun tullessaan äärettömän harvinaisia lajissa ja mikäli tuokaan kaikki olisi totta niin siitäkin kului vielä useita vuosia ennen kuin lopulta niitä alettiin ihan vähän todennäköisemmin maksaa erittäin vähäisissä määrin etenkin ensi alkuun kun niistäkään ei ole vielä kovinkaan montaa vuotta kaikkiaan.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli seuraavanlaiset palkkiot vuonna 2011 kun nk. Senttipotin osuus jonka aiemmin vuoden 2014 vastaavasta erotuomaripalkkoiden osuudesta puhuttaessa oli tietenkin senttiluokkaa siinä missä vuoteen 2014 mennessä se olikin jo korottunut 3 senttiin, mutta vuotta 2011 koskien sen osuus pidettiin ennallaan:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2011 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liigan palkkio ottelusta riippumatta: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 20 euroa ottelulta eli sama kuin Kakkosessa. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 28 senttiä kilometriltä, mutta ei Miesten Kakkosen tapaan oikeutta osapäivärahaan tai kokopäivärahaan.

Sen korvikkeeksi Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli oikeus ensisijaiseen osuuteen nk. Senttipotista.

Alemmista sarjoista puhuttaessa Naisten Ykkösestä alaspäin ei välttämättä saaneet Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mitään palkkiota ainakaan näillä näkymin ilman ihmeitä ellei mahdollisia nk. Senttipotin osuuksia oteta huomioon ja melkein kiveen hakatun varmasti keskittyen niidenkin osalta vain Naisten Ykköseen hyvin enimmäkseen.

Naisten Suomen Cupissa erotuomaripalkkiot olivat seuraavia vuonna 2011:

Erotuomaripalkkiot 2011 Naisten Suomen Cupissa

Karsintakierrokset ja Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 36 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 106 euroa ja avustava erotuomari sai 25 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 95 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Toinen Kierros ja Kolmas Kierros: Erotuomari sai 60 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 130 euroa ja avustava erotuomari sai 42 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 112 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Neljänneltä Kierrokselta Välieriin: Erotuomari sai 104 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 174 euroa ja avustava erotuomari sai 73 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 143 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 234 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 304 euroa ja avustava erotuomari sai 177 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 247 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit kerrankin lähtökohtaisesti nimettyinä ja mikäli niin tehtiin niin he saivat 88 euroa ja lisäksi tietenkin Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa ja se aivan kaikki yhdessä teki 158 euroa.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin taas kerran lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen osapäivärahaansa 17-33 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Naisten Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään ja summa oli sama tietenkin myös miesten puolella Suomen Cupissa.

Näin ohimennen lausuttuna vuonna 2011 Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalissa erotuomaripalkkio oli 119 euroa lisättynä Veikkausliigan arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 189 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 88 euroa lisättynä Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 158 euroa. Neljänsillä erotuomareilla palkkio vihdoin ja viimein selkeänä summana oli tuolloin 52 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 122 euroa.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat vuonna 2011 Naisten Suomen Cupissa seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2011

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä ja lisäksi ensisijainen oikeus ottaa osuus nk. Senttipotista.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Mikäli heitä nimettiin otteluun niin heille ei maksettu mitään, mutta heillä oli oikeus 28 sentin kilometrikorvaukseen ja osapäivärahaan tai kokopäivärahaan Ykkösen erotuomareiden vastaavana summana ja sen päätteeksi tietysti mahdollinen ylijäämäosuus nk. Senttipottiin.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 28 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 26 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa. Oikeus osapäivärahaan ja kokopäivärahaan tosiaan oli sillä hetkellä ainutlaatuista naisjalkapallossa juuri tässä tilanteessa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #533 : 26.04.2020 klo 12:28:21

Vuoden 2012 erotuomaripalkkiot taustatiedoiltaan siltä vuodelta tulevat tähän viestiin ja vuoden 2012 osalta sensaatiomaisesti kaikilta sarjatasoilta aina Jalkapallon Kutosta/Kuutosta myöten löytyivät niiden erotuomaripalkkiot kun Jalkapallon Seiska jää puuttumaan joukosta:

Erotuomaripalkkiot 2012 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomarin palkkio oli 440 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 220 euroa ja neljännen erotuomarin palkkio oli 70 euroa silloin kun heitä nimettiin.

Ykkönen: Erotuomarin palkkio oli 215 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 129 euroa. Ottelukorvaus koski myös miesten Liigacupin pelejä.

Kakkonen: Erotuomarin palkkio oli 113 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 73 euroa.

Kolmonen: Erotuomarin palkkio oli 67,5 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 47 euroa.

Nelonen: Erotuomarin palkkio oli 45 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 35 euroa.

Vitonen/Viitonen: Erotuomarin palkkio oli 38 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 25 euroa. Mielenkiintoisena lisähuomiona Vitosen osalta erotuomarin viheltäessä yksin erotuomaripalkkio oli tapauskohtaisesti vähintään 34 euroa, mutta enintään 41,5 euroa.

Kutonen/Kuutonen: Erotuomarin palkkio oli 30,5 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 22 euroa. Mielenkiintoisena lisähuomiona Kutosen osalta erotuomarin viheltäessä yksin erotuomaripalkkio oli tapauskohtaisesti vähintään 30 euroa, mutta enintään 41 euroa.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksettiin arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit silloin kun heitä käytettiin niin he saivat Veikkausliigassa, mutta ei Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen.

Ykkösessä neljännet erotuomarit jäivät vain osapäivärahakelpoisiksi sellaisenaan mikäli heitä edes käytettiin.

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä olivat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin olivat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ollut lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä oli osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 16 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 36 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 16 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 17-35 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ollut maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli oli sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 36 euron summan jolloin ne olivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla hyvinkin suuria.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyi olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosessa heidän täytyi olla tavoitettavissa viimeistään 45 minuuttia ennen ottelua, mutta tuntiin asti ylöspäin sai tavoittavuusaika joustaa.

Nelosessa heidän täytyi olla tavoitettavissa 45 minuuttia ennen ottelua ja sama aikaraja oli Vitosessa/Viitosessa. Siitä alaspäin mennessä Kutoseen tai Kuutoseen aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät olleet niin tarkkoja, mutta suositeltavaa oli olla käytännössä ennen ottelua puolisen tuntia ainakin paikan päällä ja yläraja sai joustaa 45 minuuttiin asti tai pidemmäksikin aikaa tarpeen mukaan.

Seiskassa sai olla oikeastaan erotuomarilla hyvinkin paljon joustoa otteluajan aloituksen suhteen vielä tuolloin, mutta ihan liian viime hetken ilmaantumista tai myöhästelyä ei suvaittu edes Seiskankaan kaltaisella tasolla.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastettiin aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saivat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saanut olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tuli sitten niitä erillisiä selvityksiä ja se tietysti johti ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta oli taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Kolmosessa, Nelosessa ja Vitosessa/Viitosessa aikaviive sai olla korkeintaan sallittu puolentoista tunnin verran päälle tuomariston esimiehille ja ilman tuomariston esimiehen virkaa muutoin tunnin päälle normaalin. Kutosessa/Kuutosessa ja Seiskassa aikarajat eivät olleet niin selkeitä, mutta tuomariston esimiehillä käytännössä oli sallittu aikaviive sarjan luonnetilanteen ymmärtäen 30 minuuttia eli puoli tuntia päälle normaalin.

Erotuomarit eivät olleet vuonna 2012 Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka oli vuonna 2012 poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 200 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus oli mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu silloisessa Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset olivat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden. Majoitusliikkeen tositteet olivat tärkeitä ja kun majoituttiin hotellitason tiloihin niin ne pystyivät olemaan enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvattu Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 250 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset olivat mahdollisia, mutta vain mikäli oli vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka enintään 150 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustettiin.

Lisäksi Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa oli myös erilliset, paikkakuntakohtaiset kilometrikorvausten ja matkavuorokausien kulukorvaukset silloin kun jouduttiin majoittumaan tai oleilemaan joillakin paikkakunnilla kohtuuttoman kauan tai kun jouduttiin esimerkiksi tuomaroimaan sellaisia otteluja joita ei ollut suunniteltu kalenteriin.

Sittemmin ne ovat taidettu poistaa, mutta tuolloin ne olivat seuraavat Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa:

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2012 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä: Enintään 200 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2012 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 210 euroa

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2012 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisten yhteydessä: Enintään 75 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2012 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 82,50 euroa

Kilometrikorvaus oli perustasoltaan vuonna 2012 sitten vähän parempi kuin nykyään ja vähän laskeneempana silloisiin lähivuosiin nähden eli 45 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkoi tietenkin juosta nykyisellä tasollaan eli 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Vuonna 2012 tuomariston nk. Senttipotti korottui joka tarkoitti aiemmin kerrotun vuoden 2014 Erotuomarien ylimääräisten kilometrikorvausten senttiosuutta josta sitten jaettiin niitä yhteisestä potista, mutta tuolloin vuonna 2012 osuus oli vain 2 sentin verran siinä missä vuonna 2014 vuodesta 2012 puhuen pari vuotta myöhemmin se oli aiemmin kerrotun mukaisesti 3 senttiä.

Mikäli kilometrimäärä oli erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästänyt, matkalaskuun oli kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määräsi erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylettynyt samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannattanut poiketa ja yleensä ne korvattiin tuolloinkin kuten nykyäänkin varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Vuonna 2012 Jalkapallon Kolmosesta alaspäin Jalkapallon Seiskaan asti palautettiin aiempi sääntö, että mikäli jostakin syystä ja lähinnä pitkälti ihan alimmissa sarjoissa esimerkiksi avustavia erotuomareita ei saanut laillisesti käyttää tai lähtökohtaisesti mahdollinen palkkiomaksu ei olisi jostain syystä riittänyt niin silloin ottelusta vastanneiden seurojen pomojen täytyi olla vähintään Palloliitolle tai kunkin sarjan pomoille toimitettavan otteluselvityksen ja matkakulukorvausvelvollisuuden alaisena.

Tuollaisessakin mahdollisessa poikkeustapauksessa ei kuitenkaan itse erotuomaripalkkiosta itse varsinaisen ottelun erotuomarin tapauksessa voinut mitenkään luistaa edes Jalkapallon Seiskassakaan.

Sääntö palautettiin tuolloin pitkälti sen vuoksi kun erotuomaripalkkiomaksut olivat tuolloin jälleen noususuunnassa.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli vuonna 2012 aiemmin mainitustikin seuraavanlaiset palkkiot:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2012

Veikkausliiga: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 85 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa korottuneestakin nk. Senttipotista osuuden tosiaan ollessa 2 senttiä. Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Veikkausliigan erotuomareiden vastaavaa.

Ykkönen: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 50 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa korottuneestakin nk. Senttipotista. Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.

Kakkonen: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä aiemmin oli ollut. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa korottuneestakin nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja vihdoin ja viimein myös Kakkosessakin oikeus osapäivärahaan tai kokopäivärahaan. Oikeus kokopäivärahaan oli vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.

Lisäksi Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli ensisijainen oikeus osuuteen nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli aiemmin mainittu vuoden 2014 vastaavassa viestissä mainittu nk. Senttipotti tuolloin jako-osuuden sisältäessä aina ylimääräisten rahojen tullen tietenkin aina 2 senttiä siinä missä vuoteen 2014 mennessä jako-osuus olikin sitten jo 3 senttiä.

Alemmista sarjoista puhuttaessa Kolmosesta alaspäin ei välttämättä saaneet Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mitään palkkiota ainakaan näillä näkymin ilman ihmeitä joskin Kolmonen oli viimeinen sarjataso missä tuon aiemmin mainitun nk. Senttipotin osuuden käyttömahdollisuus oli olemassa ja se kylläkin aikanaan merkitsi omalla tavallaan paljon korottuneena 2 senttiin ja se tietysti vuodeksi 2014 oli korottunut 3 senttiin, mutta siihen mennessä tietenkin Kolmosessa olikin sitten jo paljon muitakin etuja kuin vain tuo osuus.
« Viimeksi muokattu: 26.04.2020 klo 12:45:19 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #534 : 26.04.2020 klo 12:44:17

Tähän viestiin tulevat Jalkapallon Suomen Cupin erotuomaripalkkiot vuodelta 2012 ajalta jolloin tilanne jälleen vähän parantui sen osalta vuosiin 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010 ja 2011 nähden ja kun jonkin verran erillistä kierrospainoisuutta lisättiin aiempiin vuosiin nähden:

Erotuomaripalkkiot 2012 Suomen Cupissa

Karsintakierrokset mikäli pelattiin tarpeen mukaan ja muutoin Ensimmäinen Kierros ja Toinen Kierros: Erotuomari sai 41 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 111 euroa ja avustava erotuomari sai 28 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 98 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 66 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 136 euroa ja avustava erotuomari sai 45 euroa ja Veikausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 115 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Neljäs Kierros: Erotuomari sai 72 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 142 euroa ja avustava erotuomari sai 48 euroa ja Veikausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 118 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Viides Kierros: Erotuomari sai 106 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 176 euroa ja avustava erotuomari sai 72 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 142 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Kuudes Kierros: Erotuomari sai 116 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 186 euroa ja avustava erotuomari sai 78 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 148 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Seitsemäs ja Kahdeksas Kierros ja muutoin niiden sijaan samalla paikalla pelattavaksi tarkoitettuna olleet Neljännesvälierät ja Puolivälierät: Erotuomari sai 226 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 296 euroa ja avustava erotuomari sai 156 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 226 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Yhdeksäs Kierros ja mikäli sitä ei pelattu niin Välierät ennen Loppuottelua ja muutoin Yhdeksanneltä Kierrokselta Välieriin: Erotuomari sai 300 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 370 euroa ja avustava erotuomari sai 210 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 280 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 610 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 680 euroa ja avustava erotuomari sai 420 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 490 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit kerrankin lähtökohtaisesti nimettyinä ja mikäli niin tehtiin niin he saivat 210 euroa ja lisäksi tietenkin Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa eli 280 euroa.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen osapäivärahaansa 17-35 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään.

Näin ohimennen lausuttuna tuon vuoden Reilu Peli/Fair Play-finaalin osalta erotuomaripalkkiot maksettiin eri tavalla ja kaikkiaan hyvin vähäisesti Suomen Cupin tilanteisiin nähden.

Reilu Peli/Fair Play-finaalin osalta erotuomaripalkkio oli 120 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 190 euroa, avustavan erotuomarin palkkio oli 90 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 160 euroa ja neljänsillä erotuomareilla kerrankin nimettyinä oli erotuomaripalkkio 55 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla ja siitä tuli yhteensä 125 euroa.

Samoin ohimennen lausuttuna tuon vuoden Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta erotuomaripalkkiot maksettiin eri tavalla ja kaikkiaan hyvin vähäisesti Suomen Cupin tilanteisiin nähden.

Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta erotuomaripalkkio oli 249 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 319 euroa, avustavan erotuomarin palkkio oli 187 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksella eli 70 eurolla eli yhteensä siitä tuli 257 euroa ja neljänsillä erotuomareilla kerrankin nimettyinä oli erotuomaripalkkio 97 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla ja siitä tuli yhteensä 167 euroa.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat vuonna 2012 Suomen Cupissa seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2012

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä aiemmin oli ollut ja lisäksi ensisijainen oikeus ottaa osuus korottuneesta nk. Senttipotista.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Mikäli heitä nimettiin otteluun niin heille ei maksettu mitään, mutta heillä oli oikeus 27 sentin kilometrikorvaukseen ja osapäivärahaan tai kokopäivärahaan Ykkösen erotuomareiden vastaavana summana ja sen päätteeksi tietenkin mahdollinen ylijäämäosuus korottuneesta nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 26 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #535 : 26.04.2020 klo 13:09:14

Tällä kertaa on vuorossa vuoden 2012 vastaavat erotuomaripalkkoiden tiedot naisjalkapalloilun puolelta.

Naisjalkapalloilussa tuolloin varsinkin vuonna 2012 tilanne oli kaikkiaan edelleen hyvin huonolla tolalla eikä tilanne siitä ole juurikaan kehittynyt joskin tavallaan on kyllä hitaasti, mutta varmasti ja joitakin pieniä etuja on ollut tuolloin nykyiseen naisjalkapalloilun erotuomaripalkkioihin tai muihinkin tilanteisiin nähden.

Erotuomareiden esimiehilläkään ei esimerkiksi ollut Jalkapallon Naisten Liigassa siltikään tilanne järin hieno palkkioiden osalta.

Laitan tähän samaan viestiin myös Naisten Suomen Cupin erotuomaripalkkiot siltä vuodelta kuten myös vastaavat erotuomareiden esimiestenkin.

Edelleen vuoden 2012 ja sen jälkeisiltä vuosilta puhuttaessa myös Naisten Kolmosesta tai siitä alaspäin menevistä sarjoista on löytynyt joitakin erotuomaripalkkioiden tietoja ja niitä tulee sitten tilanteen mukaan seuraavista viesteistä lähtien ennen pitkää.

Tässä niitä tulee kun niitä oli joiltakin osin vähäisesti korotettu aiempaan nähden tai lähinnä pidetty ennallaan ja kun mukaan löytyivät muun muassa Jalkapallon Naisten Nelosta myöten niiden erotuomaripalkkiot:

Erotuomaripalkkiot 2012 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomari sai 105 euroa ja avustava erotuomari sai 72 euroa.

Naisten Ykkönen: Erotuomari sai 55 euroa ja avustava erotuomari sai 37 euroa. Ottelukorvaus erotuomareille koski myös naisten Liigacupin pelejä.

Naisten Kakkonen: Erotuomari sai 40 euroa ja avustava erotuomari sai 29 euroa.

Naisten Kolmonen: Erotuomari sai 34,5 euroa ja avustava erotuomari sai 27 euroa.

Naisten Nelonen: Erotuomari sai 30,5 euroa ja avustava erotuomari sai 18 euroa.

Naisten Vitosesta/Viitosesta tai sen alemman tason erotuomaripalkkiosta ei valitettavasti tietoa löytynyt tähän hätään, mutta erittäin vähäisiä summat silti olivat todennäköisesti tai niissä ei maksettu lainkaan mitään.

Naisten jalkapalloilussa oli vuonna 2012 edelleen erittäin huonon tason osapäivärahat tai päivärahat ja aivan takarajaltaan ne olisivat olleet hyvin teoreettisesti miesten vastaavia eli 15-35 euroa tasoltaan tai hieman pienempää.

Muutoin pyörittiin siellä 1-20 euron puolella ja muutoin siellä 1 euron tai 13 euron tasolla huonommassa tapauksessa puolipäiväisten osalta eli vähän alempana kuin mitä nykyäänkin. Huonoimmat tapaukset eivät olleet käytännössä mainittavaa luokkaa joskin kyllä sentään se 10-95 senttiä ne huonoimmatkin summat yleensä nyt oli, mutta huonoimmat tasot olivat ainakin puheissa alle sen kuuluisat nk. Naisten Kolme Senttiä.

Neljännet erotuomarit olivat vuonna 2012 äärettömän paljon nykyistä harvinaisemmin käytössä ja mikäli heitä käytettiin niin he eivät käytännössä saaneet lähtökohtaisesti mitään.

Silloin kun saivat ja todennäköisesti vain ja ainoastaan Naisten Liigan puolella niin silloin ne summat vaihtelivat aivan jokusista senteistä tai euroista noin 1-11 euron väliseen summaan tai samaan summaan asti enintään kuin miehissä eli 25 euroon asti.

Naisten Ykkösessä pyörittiin vielä nykypäivääkin selvemmin vuonna 2012 sitten enemmän siellä senttien tai nk. Pikkuhilkkujen luokassa eurotasolla saaden eli jokunen euro sinne ja ei välttämättä edes sitä jokustakaan tänne kun maksettiin mikäli maksettiin.

Oikeammin tosin hiljalleen juurikin noin vuodesta 2012 eteenpäin Naisten Ykkösessäkin kuitenkin silloisella nk. Pilkkuhilkkujen tasolla alkoi olla aina edes se noin euroa lähestyttävä pikkusumma ainakin huhuissa kun yksinkertaisesti erotuomaripalkkioissa vain sitä korotuspainetta alkoi olla aiempaan nähden.

Naisten Liigassa, Naisten Ykkösessä ja Naisten Kakkosessa oli tiettävästi samanlaisia poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä tapahtuvia kilometrikorvauksia ja matkakorvauksien kulukorvauksia kuin miesten sarjoissakin, mutta ne olivat vain murto-osia miesten vastaavista.

Enimmäisrajaltaan ne olisivat olleet noin puolikkaita miesten vastaavista ja alimmillaan sen kymmenysosia.

Se olisi tarkoittanut Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä sen 20-21 euroa ja Naisten Kakkosessa sen 7,5-8,25 euroa huonoimmillaan.

Parhaimmillaan toki näissä sarjoissa se sentään oli enemmän eli Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä se 100-105 euroa ja Naisten Kakkosessa 37,5 euroa-41,25 euroa.

Edelleen kilometrikorvaukset tai niiden korotusosat naisten puolella olivat todella huonoja miesten puoleen nähden vuonna 2012 tai aivan enintään samaa tasoa.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella puhuen niitä ei maksettu.

Arkiottelukorvauksista puhuttaessa kuitenkin tulevaisuutta vasten mietittäessä jälleen suurin piirtein edelleen tästä vuodesta alkaen vähän kerrallaan olen kyllä joskus myös kuullut huhuja siitä, että joissain hyvin yksittäisissä tapauksissa olisi ollut jotain arkiottelukorvauksen tapausta maksua.

Ainakin keskustelua niistä alkoi vähitellen olla varsinkin vuosista 2010 ja 2011 lähtien koko ajan kovenevasti kuin mitä aiemmin oli ollut.

Tosin arkiottelukorvaukset tai sitä vastaavat maksut olivat alkuun tullessaan äärettömän harvinaisia lajissa ja mikäli tuokaan kaikki olisi totta niin siitäkin kului vielä useita vuosia ennen kuin lopulta niitä alettiin ihan vähän todennäköisemmin maksaa erittäin vähäisissä määrin etenkin ensi alkuun kun niistäkään ei ole vielä kovinkaan montaa vuotta kaikkiaan.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli seuraavanlaiset palkkiot vuonna 2012 kun nk. Senttipotin osuus jonka aiemmin vuoden 2014 vastaavasta erotuomaripalkkoiden osuudesta puhuttaessa oli tietenkin korottunut siinä missä vuoteen 2014 mennessä se olikin jo korottunut 3 senttiin:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2012 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liigan palkkio ottelusta riippumatta: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 30 euroa ottelulta eli sama kuin Kakkosessa. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa korottuneesta nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja vihdoin ja viimein myös Naisten Liigassakin oikeus osapäivärahaan tai kokopäivärahaan. Oikeus kokopäivärahaan oli vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.

Lisäksi Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli oikeus ensisijaiseen osuuteen nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli aiemmin mainittu vuoden 2014 vastaavassa viestissä mainittu nk. Senttipotti tuolloin jako-osuuden sisältäessä aina ylimääräisten rahojen tullen tietenkin aina 2 senttiä siinä missä vuoteen 2014 mennessä jako-osuus olikin sitten jo 3 senttiä.

Alemmista sarjoista puhuttaessa Naisten Ykkösestä alaspäin ei välttämättä saaneet Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mitään palkkiota ainakaan näillä näkymin ilman ihmeitä ellei mahdollisia korottuneita nk. Senttipotin osuuksia oteta huomioon ja melkein kiveen hakatun varmasti keskittyen niidenkin osalta vain Naisten Ykköseen hyvin enimmäkseen.

Naisten Suomen Cupissa erotuomaripalkkiot olivat seuraavia vuonna 2012:

Erotuomaripalkkiot 2012 Naisten Suomen Cupissa

Karsintakierrokset ja Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 38 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 108 euroa ja avustava erotuomari sai 26 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 96 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Toinen Kierros ja Kolmas Kierros: Erotuomari sai 63 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 133 euroa ja avustava erotuomari sai 44 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 114 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Neljänneltä Kierrokselta Välieriin: Erotuomari sai 107 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 177 euroa ja avustava erotuomari sai 75 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 145 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 240 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 310 euroa ja avustava erotuomari sai 180 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 250 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit kerrankin lähtökohtaisesti nimettyinä ja mikäli niin tehtiin niin he saivat 90 euroa ja lisäksi tietenkin Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa ja se aivan kaikki yhdessä teki 160 euroa.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin taas kerran lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen osapäivärahaansa 17-35 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Naisten Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään ja summa oli sama tietenkin myös miesten puolella Suomen Cupissa.

Näin ohimennen lausuttuna vuonna 2012 Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalissa erotuomaripalkkio oli 122 euroa lisättynä Veikkausliigan arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 192 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 90 euroa lisättynä Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 160 euroa. Neljänsillä erotuomareilla palkkio vihdoin ja viimein selkeänä summana oli tuolloin 53 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 123 euroa.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat vuonna 2012 Naisten Suomen Cupissa seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2012

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä ja lisäksi ensisijainen oikeus ottaa osuus korottuneesta nk. Senttipotista.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Mikäli heitä nimettiin otteluun niin heille ei maksettu mitään, mutta heillä oli oikeus 27 sentin kilometrikorvaukseen ja osapäivärahaan tai kokopäivärahaan Ykkösen erotuomareiden vastaavana summana ja sen päätteeksi tietysti mahdollinen ylijäämäosuus korottuneeseen nk. Senttipottiin.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 26 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa. Oikeus osapäivärahaan ja kokopäivärahaan ei enää ollut niin ainutlaatuista naisjalkapallossa juuri tässä tilanteessa kun Jalkapallon Naisten Liigaan sellaiseen oli tullut oikeus.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #536 : 26.04.2020 klo 13:27:49

Vuoden 2013 erotuomaripalkkiot taustatiedoiltaan siltä vuodelta tulevat tähän viestiin ja vuoden 2013 osalta sensaatiomaisesti kaikilta sarjatasoilta aina Jalkapallon Kutosta/Kuutosta myöten löytyivät niiden erotuomaripalkkiot kun Jalkapallon Seiska jää puuttumaan joukosta:

Erotuomaripalkkiot 2013 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomarin palkkio oli 450 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 225 euroa ja neljännen erotuomarin palkkio oli 70 euroa silloin kun heitä nimettiin.

Ykkönen: Erotuomarin palkkio oli 220 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 131 euroa. Ottelukorvaus koski myös miesten Liigacupin pelejä.

Kakkonen: Erotuomarin palkkio oli 116 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 75 euroa.

Kolmonen: Erotuomarin palkkio oli 68,5 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 48 euroa.

Nelonen: Erotuomarin palkkio oli 46 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 36 euroa.

Vitonen/Viitonen: Erotuomarin palkkio oli 39 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 30 euroa. Mielenkiintoisena lisähuomiona Vitosen osalta erotuomarin viheltäessä yksin erotuomaripalkkio oli tapauskohtaisesti vähintään 35 euroa, mutta enintään 42,5 euroa.

Kutonen/Kuutonen: Erotuomarin palkkio oli 32 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 25 euroa. Mielenkiintoisena lisähuomiona Kutosen osalta erotuomarin viheltäessä yksin erotuomaripalkkio oli tapauskohtaisesti vähintään 33 euroa, mutta enintään 42 euroa.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksettiin arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit silloin kun heitä käytettiin niin he saivat Veikkausliigassa, mutta ei Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen.

Ykkösessä neljännet erotuomarit jäivät vain osapäivärahakelpoisiksi sellaisenaan mikäli heitä edes käytettiin.

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä olivat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin olivat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ollut lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä oli osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 17 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 38 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 17 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 18-37 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ollut maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli oli sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 38 euron summan jolloin ne olivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla hyvinkin suuria.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyi olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosessa heidän täytyi olla tavoitettavissa viimeistään 45 minuuttia ennen ottelua, mutta tuntiin asti ylöspäin sai tavoittavuusaika joustaa.

Nelosessa heidän täytyi olla tavoitettavissa 45 minuuttia ennen ottelua ja sama aikaraja oli Vitosessa/Viitosessa. Siitä alaspäin mennessä Kutoseen tai Kuutoseen aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät olleet niin tarkkoja, mutta suositeltavaa oli olla käytännössä ennen ottelua puolisen tuntia ainakin paikan päällä ja yläraja sai joustaa 45 minuuttiin asti tai pidemmäksikin aikaa tarpeen mukaan.

Seiskassa sai olla oikeastaan erotuomarilla hyvinkin paljon joustoa otteluajan aloituksen suhteen vielä tuolloin, mutta ihan liian viime hetken ilmaantumista tai myöhästelyä ei suvaittu edes Seiskankaan kaltaisella tasolla.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastettiin aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saivat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saanut olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tuli sitten niitä erillisiä selvityksiä ja se tietysti johti ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta oli taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Kolmosessa, Nelosessa ja Vitosessa/Viitosessa aikaviive sai olla korkeintaan sallittu puolentoista tunnin verran päälle tuomariston esimiehille ja ilman tuomariston esimiehen virkaa muutoin tunnin päälle normaalin. Kutosessa/Kuutosessa ja Seiskassa aikarajat eivät olleet niin selkeitä, mutta tuomariston esimiehillä käytännössä oli sallittu aikaviive sarjan luonnetilanteen ymmärtäen 30 minuuttia eli puoli tuntia päälle normaalin.

Erotuomarit eivät olleet vuonna 2013 Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka oli vuonna 2013 poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 200 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus oli mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu silloisessa Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset olivat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden. Majoitusliikkeen tositteet olivat tärkeitä ja kun majoituttiin hotellitason tiloihin niin ne pystyivät olemaan enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvattu Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 250 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset olivat mahdollisia, mutta vain mikäli oli vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka enintään 150 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustettiin.

Lisäksi Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa oli myös erilliset, paikkakuntakohtaiset kilometrikorvausten ja matkavuorokausien kulukorvaukset silloin kun jouduttiin majoittumaan tai oleilemaan joillakin paikkakunnilla kohtuuttoman kauan tai kun jouduttiin esimerkiksi tuomaroimaan sellaisia otteluja joita ei ollut suunniteltu kalenteriin.

Sittemmin ne ovat taidettu poistaa, mutta tuolloin ne olivat seuraavat Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa:

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2013 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä: Enintään 200 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2013 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 210 euroa

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2013 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisten yhteydessä: Enintään 75 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2013 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 82,50 euroa

Kilometrikorvaus oli perustasoltaan vuonna 2013 sitten vähän parempi kuin nykyään ja pidettiin ennallaan silloisiin lähivuosiin nähden eli 45 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkoi tietenkin juosta nykyisellä tasollaan eli 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Vuonna 2013 tuomariston nk. Senttipotti pidettiin ennallaan joka tarkoitti aiemmin kerrotun vuoden 2014 Erotuomarien ylimääräisten kilometrikorvausten senttiosuutta josta sitten jaettiin niitä yhteisestä potista, mutta tuolloin vuonna 2013 osuus oli vain 2 sentin verran siinä missä vuonna 2014 vuodesta 2013 puhuen vuotta myöhemmin se oli aiemmin kerrotun mukaisesti 3 senttiä.

Mikäli kilometrimäärä oli erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästänyt, matkalaskuun oli kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määräsi erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylettynyt samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannattanut poiketa ja yleensä ne korvattiin tuolloinkin kuten nykyäänkin varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Vuonna 2013 Jalkapallon Kolmosesta alaspäin Jalkapallon Seiskaan asti palautettiin aiempi sääntö, että mikäli jostakin syystä ja lähinnä pitkälti ihan alimmissa sarjoissa esimerkiksi avustavia erotuomareita ei saanut laillisesti käyttää tai lähtökohtaisesti mahdollinen palkkiomaksu ei olisi jostain syystä riittänyt niin silloin ottelusta vastanneiden seurojen pomojen täytyi olla vähintään Palloliitolle tai kunkin sarjan pomoille toimitettavan otteluselvityksen ja matkakulukorvausvelvollisuuden alaisena.

Tuollaisessakin mahdollisessa poikkeustapauksessa ei kuitenkaan itse erotuomaripalkkiosta itse varsinaisen ottelun erotuomarin tapauksessa voinut mitenkään luistaa edes Jalkapallon Seiskassakaan.

Sääntö palautettiin tuolloin pitkälti sen vuoksi kun erotuomaripalkkiomaksut olivat tuolloin jälleen noususuunnassa.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli vuonna 2013 aiemmin mainitustikin seuraavanlaiset palkkiot:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2013

Veikkausliiga: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 85 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa ennallaan pidetystä nk. Senttipotista osuuden tosiaan ollessa 2 senttiä. Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Veikkausliigan erotuomareiden vastaavaa.

Ykkönen: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 50 euroa ottelulta. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa ennallaan pidetystä nk. Senttipotista. Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.

Kakkonen: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä aiemmin oli ollut. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa ennallaan pidetystä nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja oikeus osapäivärahaan tai kokopäivärahaan. Oikeus kokopäivärahaan oli vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.

Lisäksi Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli ensisijainen oikeus osuuteen nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli aiemmin mainittu vuoden 2014 vastaavassa viestissä mainittu nk. Senttipotti tuolloin jako-osuuden sisältäessä aina ylimääräisten rahojen tullen tietenkin aina 2 senttiä siinä missä vuoteen 2014 mennessä jako-osuus olikin sitten jo 3 senttiä.

Alemmista sarjoista puhuttaessa Kolmosesta alaspäin ei välttämättä saaneet Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mitään palkkiota ainakaan näillä näkymin ilman ihmeitä joskin Kolmonen oli viimeinen sarjataso missä tuon aiemmin mainitun nk. Senttipotin osuuden käyttömahdollisuus oli olemassa ja se kylläkin aikanaan merkitsi omalla tavallaan paljon huolimatta sen pidosta ennallaan ja se tietysti vuodeksi 2014 oli korottunut 3 senttiin, mutta siihen mennessä tietenkin Kolmosessa olikin sitten jo paljon muitakin etuja kuin vain tuo osuus.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #537 : 26.04.2020 klo 13:46:39

Tähän viestiin tulevat Jalkapallon Suomen Cupin erotuomaripalkkiot vuodelta 2013 ajalta jolloin tilanne jälleen vähän parantui sen osalta vuosiin 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011 ja 2012 nähden ja kun jonkin verran erillistä kierrospainoisuutta lisättiin aiempiin vuosiin nähden:

Erotuomaripalkkiot 2013 Suomen Cupissa

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 42 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 112 euroa ja avustava erotuomari sai 29 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 99 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Toinen Kierros: Erotuomari sai 68 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 138 euroa ja avustava erotuomari sai 46 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 116 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 73 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 143 euroa ja avustava erotuomari sai 48 euroa ja Veikausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 118 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Neljäs Kierros: Erotuomari sai 107 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 177 euroa ja avustava erotuomari sai 73 euroa ja Veikausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 143 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Viides Kierros: Erotuomari sai 117 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 187 euroa ja avustava erotuomari sai 79 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 149 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Kuudes ja Seitsemäs Kierros ja muutoin niiden sijaan samalla paikalla pelattavaksi tarkoitettuna olleet Neljännesvälierät ja Puolivälierät: Erotuomari sai 229 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 299 euroa ja avustava erotuomari sai 158 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 228 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Kahdeksas Kierros ja mikäli sitä ei pelattu niin Välierät ennen Loppuottelua ja muutoin Kahdeksannelta Kierrokselta Välieriin: Erotuomari sai 303 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 373 euroa ja avustava erotuomari sai 213 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 283 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 618 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 688 euroa ja avustava erotuomari sai 426 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 496 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit kerrankin lähtökohtaisesti nimettyinä ja mikäli niin tehtiin niin he saivat 213 euroa ja lisäksi tietenkin Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa eli 283 euroa.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen osapäivärahaansa 18-37 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat vuonna 2013 Suomen Cupissa seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2013

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä aiemmin oli ollut ja lisäksi ensisijainen oikeus ottaa osuus ennallaan pidetystä nk. Senttipotista.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Mikäli heitä nimettiin otteluun niin heille ei maksettu mitään, mutta heillä oli oikeus 27 sentin kilometrikorvaukseen ja osapäivärahaan tai kokopäivärahaan Ykkösen erotuomareiden vastaavana summana ja sen päätteeksi tietenkin mahdollinen ylijäämäosuus ennallaan pidetystä nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 26 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.
« Viimeksi muokattu: 26.04.2020 klo 14:10:40 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #538 : 26.04.2020 klo 14:02:42

Tällä kertaa on vuorossa vuoden 2013 vastaavat erotuomaripalkkoiden tiedot naisjalkapalloilun puolelta.

Naisjalkapalloilussa tuolloin varsinkin vuonna 2013 tilanne oli kaikkiaan edelleen hyvin huonolla tolalla eikä tilanne siitä ole juurikaan kehittynyt joskin tavallaan on kyllä hitaasti, mutta varmasti ja joitakin pieniä etuja on ollut tuolloin nykyiseen naisjalkapalloilun erotuomaripalkkioihin tai muihinkin tilanteisiin nähden.

Erotuomareiden esimiehilläkään ei esimerkiksi ollut Jalkapallon Naisten Liigassa siltikään tilanne järin hieno palkkioiden osalta.

Laitan tähän samaan viestiin myös Naisten Suomen Cupin erotuomaripalkkiot siltä vuodelta kuten myös vastaavat erotuomareiden esimiestenkin.

Edelleen vuoden 2013 ja sen jälkeisiltä vuosilta puhuttaessa myös Naisten Kolmosesta tai siitä alaspäin menevistä sarjoista on löytynyt joitakin erotuomaripalkkioiden tietoja ja niitä tulee sitten tilanteen mukaan seuraavista viesteistä lähtien ennen pitkää.

Tässä niitä tulee kun niitä oli joiltakin osin vähäisesti korotettu aiempaan nähden tai lähinnä pidetty ennallaan ja kun mukaan löytyivät muun muassa Jalkapallon Naisten Nelosta myöten niiden erotuomaripalkkiot:

Erotuomaripalkkiot 2013 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomari sai 108 euroa ja avustava erotuomari sai 74 euroa.

Naisten Ykkönen: Erotuomari sai 56 euroa ja avustava erotuomari sai 38 euroa.

Naisten Kakkonen: Erotuomari sai 41 euroa ja avustava erotuomari sai 30 euroa.

Naisten Kolmonen: Erotuomari sai 34,5 euroa ja avustava erotuomari sai 27 euroa.

Naisten Nelonen: Erotuomari sai 30,5 euroa ja avustava erotuomari sai 18 euroa.

Naisten Vitosesta/Viitosesta tai sen alemman tason erotuomaripalkkiosta ei valitettavasti tietoa löytynyt tähän hätään, mutta erittäin vähäisiä summat silti olivat todennäköisesti tai niissä ei maksettu lainkaan mitään.

Naisten jalkapalloilussa oli vuonna 2013 edelleen erittäin huonon tason osapäivärahat tai päivärahat ja aivan takarajaltaan ne olisivat olleet hyvin teoreettisesti miesten vastaavia eli 16-37 euroa tasoltaan tai hieman pienempää.

Muutoin pyörittiin siellä 1-21 euron puolella ja muutoin siellä 1 euron tai 14 euron tasolla huonommassa tapauksessa puolipäiväisten osalta eli vähän alempana kuin mitä nykyäänkin. Huonoimmat tapaukset eivät olleet käytännössä mainittavaa luokkaa joskin kyllä sentään se 10 sentistä euroon maksettuna ne huonoimmatkin summat yleensä nyt oli, mutta huonoimmat tasot olivat ainakin puheissa alle sen kuuluisat nk. Naisten Kolme Senttiä.

Neljännet erotuomarit olivat vuonna 2013 äärettömän paljon nykyistä harvinaisemmin käytössä ja mikäli heitä käytettiin niin he eivät käytännössä saaneet lähtökohtaisesti mitään.

Silloin kun saivat ja todennäköisesti vain ja ainoastaan Naisten Liigan puolella niin silloin ne summat vaihtelivat aivan jokusista senteistä tai euroista noin 1-12 euron väliseen summaan tai samaan summaan asti enintään kuin miehissä eli 26 euroon asti.

Naisten Ykkösessä pyörittiin vielä nykypäivääkin selvemmin vuonna 2013 sitten enemmän siellä senttien tai nk. Pikkuhilkkujen luokassa eurotasolla saaden eli jokunen euro sinne ja vähitellen alkoi tosiaan aikaisempaan nähden ollakin se jokunen eurokin tänne kun maksettiin mikäli maksettiin.

Oikeammin tosin hiljalleen juurikin noin vuodesta 2013 eteenpäin Naisten Ykkösessäkin kuitenkin silloisella nk. Pilkkuhilkkujen tasolla alkoi olla aina edes se noin euroa tai joskus jopa puoltakin toista euroa lähestyttävä pikkusumma ainakin huhuissa kun yksinkertaisesti erotuomaripalkkioissa vain sitä korotuspainetta alkoi olla aiempaan nähden.

Naisten Liigassa, Naisten Ykkösessä ja Naisten Kakkosessa oli tiettävästi samanlaisia poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä tapahtuvia kilometrikorvauksia ja matkakorvauksien kulukorvauksia kuin miesten sarjoissakin, mutta ne olivat vain murto-osia miesten vastaavista.

Enimmäisrajaltaan ne olisivat olleet noin puolikkaita miesten vastaavista ja alimmillaan sen kymmenysosia.

Se olisi tarkoittanut Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä sen 20-21 euroa ja Naisten Kakkosessa sen 7,5-8,25 euroa huonoimmillaan.

Parhaimmillaan toki näissä sarjoissa se sentään oli enemmän eli Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä se 100-105 euroa ja Naisten Kakkosessa 37,5 euroa-41,25 euroa.

Edelleen kilometrikorvaukset tai niiden korotusosat naisten puolella olivat todella huonoja miesten puoleen nähden vuonna 2013 tai aivan enintään samaa tasoa.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella puhuen niitä ei maksettu.

Arkiottelukorvauksista puhuttaessa kuitenkin tulevaisuutta vasten mietittäessä jälleen suurin piirtein edelleen tästä vuodesta alkaen vähän kerrallaan olen kyllä joskus myös kuullut huhuja siitä, että joissain hyvin yksittäisissä tapauksissa olisi ollut jotain arkiottelukorvauksen tapausta maksua.

Ainakin keskustelua niistä alkoi vähitellen olla varsinkin vuosista 2010 ja 2011 lähtien koko ajan kovenevasti kuin mitä aiemmin oli ollut.

Mikäli arkiottelukorvauksia olisi alettu tosiaan maksaa niin naisjalkapalloilussa vuosi 2013 saattoi olla hyvinkin ensimmäinen sellainen kausi tai yksi ensimmäisten joukossa.

Tosin arkiottelukorvaukset tai sitä vastaavat maksut olivat alkuun tullessaan kuten vaikkapa nyt tosiaan vuonna 2013 ellei muuta selvennystä asiaan joskus löydy niin äärettömän harvinaisia lajissa ja mikäli tuokaan kaikki olisi totta niin siitäkin kului vielä useita vuosia ennen kuin lopulta niitä alettiin ihan vähän todennäköisemmin maksaa erittäin vähäisissä määrin etenkin ensi alkuun kun niistäkään ei ole vielä kovinkaan montaa vuotta kaikkiaan.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli seuraavanlaiset palkkiot vuonna 2013 kun nk. Senttipotin osuus jonka aiemmin vuoden 2014 vastaavasta erotuomaripalkkoiden osuudesta puhuttaessa oli tietenkin pysynyt ennallaan siinä missä vuoteen 2014 mennessä se olikin jo korottunut 3 senttiin:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2013 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liigan palkkio ottelusta riippumatta: Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio oli 30 euroa ottelulta eli sama kuin Kakkosessa. Avustavat vastaavat eivät todennäköisesti ilman ihmeitä saaneet silloin mitään muuta kuin osuutensa ennallaan pidetystä nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja oikeus osapäivärahaan tai kokopäivärahaan. Oikeus kokopäivärahaan oli vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 24 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.

Lisäksi Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli oikeus ensisijaiseen osuuteen nk. Senttipotista.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli aiemmin mainittu vuoden 2014 vastaavassa viestissä mainittu nk. Senttipotti tuolloin jako-osuuden sisältäessä aina ylimääräisten rahojen tullen tietenkin aina 2 senttiä siinä missä vuoteen 2014 mennessä jako-osuus olikin sitten jo 3 senttiä.

Alemmista sarjoista puhuttaessa Naisten Ykkösestä alaspäin ei välttämättä saaneet Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mitään palkkiota ainakaan näillä näkymin ilman ihmeitä ellei mahdollisia ennallaan pidettyjä nk. Senttipotin osuuksia oteta huomioon ja melkein kiveen hakatun varmasti keskittyen niidenkin osalta vain Naisten Ykköseen hyvin enimmäkseen.

Naisten Suomen Cupissa erotuomaripalkkiot olivat seuraavia vuonna 2013:

Erotuomaripalkkiot 2013 Naisten Suomen Cupissa

Karsintakierrokset ja Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 39 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 109 euroa ja avustava erotuomari sai 27 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 97 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Toinen Kierros ja Kolmas Kierros: Erotuomari sai 65 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 135 euroa ja avustava erotuomari sai 45 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 115 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Neljänneltä Kierrokselta Välieriin: Erotuomari sai 110 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 180 euroa ja avustava erotuomari sai 77 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 147 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit jos heitä nimettiin niin he saivat Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa.

Loppuottelu: Erotuomari sai 246 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 316 euroa ja avustava erotuomari sai 185 euroa ja Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen päälle eli 70 euroa eli yhteensä 255 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit kerrankin lähtökohtaisesti nimettyinä ja mikäli niin tehtiin niin he saivat 92 euroa ja lisäksi tietenkin Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summan eli 70 euroa ja se aivan kaikki yhdessä teki 162 euroa.

Mikäli poikkeustapauksissa kuitenkin taas kerran lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen osapäivärahaansa 18-37 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Naisten Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään ja summa oli sama tietenkin myös miesten puolella Suomen Cupissa.

Näin ohimennen lausuttuna vuonna 2013 Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalissa erotuomaripalkkio oli 125 euroa lisättynä Veikkausliigan arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 195 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 92 euroa lisättynä Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 162 euroa. Neljänsillä erotuomareilla palkkio vihdoin ja viimein selkeänä summana oli tuolloin 54 euroa lisättynä Veikkausliigan ja Ykkösen arkiottelukorvauksen summalla eli 70 eurolla jolloin siitä tuli yhteensä 124 euroa.

Erotuomarien esimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden summat olivat vuonna 2013 Naisten Suomen Cupissa seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2013

Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio: 30 euroa ottelulta eli kuten Ykkösessä ja lisäksi ensisijainen oikeus ottaa osuus ennallaan pidetystä nk. Senttipotista.

Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden palkkio: Mikäli heitä nimettiin otteluun niin heille ei maksettu mitään, mutta heillä oli oikeus 27 sentin kilometrikorvaukseen ja osapäivärahaan tai kokopäivärahaan Ykkösen erotuomareiden vastaavana summana ja sen päätteeksi tietysti mahdollinen ylijäämäosuus ennallaan pidettyyn nk. Senttipottiin.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli kilometrikorvaus 27 senttiä kilometriltä ja lisäksi oikeus osapäivärahaan vähintään 8 tunnin, mutta enintään 11 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi.

Erotuomariesimiehellä tai Erotuomaritarkkailijalla oli lisäksi oikeus kokopäivärahaan vähintään 10 tunnin mitan, mutta enintään 26 tunnin mittaisen ottelutyöpäivän päätteeksi. Korotettu osapäiväraha alkoi juosta 28 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen ja korotettu kokopäiväraha alkoi juosta 30 tunnin ottelutyöpäivän jälkeen. Osapäiväraha ja kokopäiväraha korotuksineen vastasivat Ykkösen erotuomareiden vastaavaa.
« Viimeksi muokattu: 26.04.2020 klo 14:11:21 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #539 : 26.04.2020 klo 17:15:23

Aiemmin käsittelin tosiaan erikseen vuoden 2014 erotuomaripalkkiot kuten myös vuoden 2014 erotuomarien esimiesten tai tarkkalijoiden palkkiot.

Siten sen vuoden yli hypätään aiemmin kerrotun tavan mukaisesti vuoteen 2015 eli 5 vuoden taakse.

Sama juttu tulee koskemaan myös vuoden 2014 Suomen Cupia kuin myös Naisten Suomen Cupia ja Naisjalkapalloilua samalta vuodelta vastaavien osalta kun ne ovat jo aiemmin kerrottu.

Sitten vuoden 2015 tilanne viiden vuoden takaa kun valitettavasti Seiskan vastaavaa ei löytynyt mukaan kuten ei myöskään vuoden 2014 kohdaltakaan aiemmin:

Erotuomaripalkkiot 2015 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomari sai 450 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 248 euroa ottelulta. Tämän lisäksi ottelun neljäs erotuomari sai 70 euroa peliltä.

Ykkönen: Erotuomari sai 240 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 132 euroa ottelulta. Ottelukorvaus erotuomareille koski myös miesten Liigacupin pelejä.

Kakkonen: Erotuomari sai 128 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 77 euroa ottelulta.

Kolmonen: Erotuomari sai 77,5 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 52,3 euroa ottelulta.

Nelonen: Erotuomari sai 54,3 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 37,2 euroa ottelulta. Lisäksi Nelosessa oli mahdollista vain yhden ainoan erotuomarin esiintyessä ottelussa saada 77,5 euroa ottelulta.

Vitonen/Viitonen: Erotuomari sai 37,20 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 27,20 euroa ottelulta. Lisäksi Vitosessa/Viitosessa oli mahdollista vain yhden ainoan erotuomarin esiintyessä saada 50,30 euroa ottelulta.

Kutonen/Kuutonen: Erotuomari sai 28,20 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 24,20 euroa ottelulta. Lisäksi Kutosessa/Kuutosessa oli mahdollista vain yhden ainoan erotuomarin esiintyessä saada 40,30 euroa ottelulta.

Seiska: Näillä näkymin erotuomarit eivät viisi vuotta sitten saaneet erotuomaripalkkiota tai ne eivät ainakaan käyneet vuoden 2014 tapaan ilmi löytyneissä tiedoissa.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksettiin arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit lisäksi saivat Veikkausliigassa ja myös viimein uudestaan muutaman vuoden tauon jälkeen Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten erillisten päivärahahakemuksen jälkeen.

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä ainakin näillä näkymin olivat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin olivat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ollut lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä oli osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 18 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 40 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 18 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 19-39 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ollut maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli oli sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 40 euron summan jolloin ne olivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla hyvinkin suuria.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyi 5 vuotta sitten olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosessa 5 vuotta sitten heidän täytyi olla tavoitettavissa viimeistään 50 minuuttia ennen ottelua, mutta tuntiin asti ylöspäin sai tavoittavuusaika joustaa.

Nelosessa 5 vuotta sitten heidän täytyi olla tavoitettavissa 45 minuuttia ennen ottelua ja sama aikaraja oli Vitosessa/Viitosessa. Siitä alaspäin mennessä Kutoseen tai Kuutoseen aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät olleet niin tarkkoja, mutta suositeltavaa oli olla käytännössä ennen ottelua puolisen tuntia ainakin paikan päällä ja yläraja sai joustaa 45 minuuttiin asti tai pidemmäksikin aikaa tarpeen mukaan.

Seiskassa sai olla oikeastaan erotuomarilla hyvinkin paljon joustoa otteluajan aloituksen suhteen vielä tuolloin, mutta ihan liian viime hetken ilmaantumista tai myöhästelyä ei suvaittu edes Seiskankaan kaltaisella tasolla.

Seiskan osaltakin suositettiin voimakkaasti ottelun tavoittamisajan olevan paikan päälle mitä tahansa 30-45 minuutin mittaiselta ajalta puhuttaessa ja viiveaika ei saanut olla Kutosen tai Kuutosen tapaan enää kohtuuton tai oletettavan kohtuuton eli noin tunnin verran sai noissa sarjoissa tosiaan olla joustoa jota katsottiin Seiskassakin enää vain hyvin vähän vertailtavasti lievemmin toisin kuin miten olisi katsottu Kutosessa tai Kuutosessa.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastettiin aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saivat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saanut olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tuli sitten niitä erillisiä selvityksiä ja se tietysti johti ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta oli taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä 5 vuotta sitten.

5 vuotta sitten Kolmosessa, Nelosessa ja Vitosessa/Viitosessa aikaviive sai olla korkeintaan sallittu tunnin verran päälle tuomariston esimiehille ja ilman tuomariston esimiehen virkaa muutoin puoli tuntia päälle normaalin. Kutosessa/Kuutosessa ja Seiskassa aikarajat eivät olleet niin selkeitä, mutta tuomariston esimiehillä käytännössä oli sallittu aikaviive puoli tuntia päälle normaalin.

Erotuomarit eivät olleet edes 5 vuotta sitten Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka oli 5 vuotta sitten poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 200 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus oli mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu silloisessa Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset olivat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden. Majoitusliikkeen tositteet olivat tärkeitä ja kun majoituttiin hotellitason tiloihin niin ne pystyivät olemaan enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvattu 5 vuotta sitten Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille maksettiin 5 vuotta sitten Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 250 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset olivat mahdollisia, mutta vain mikäli oli vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka oli enintään 150 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustettiin.

Lisäksi 5 vuotta sitten Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa oli myös erilliset, paikkakuntakohtaiset kilometrikorvausten ja matkavuorokausien kulukorvaukset silloin kun jouduttiin majoittumaan tai oleilemaan joillakin paikkakunnilla kohtuuttoman kauan tai kun jouduttiin esimerkiksi tuomaroimaan sellaisia otteluja joita ei ollut suunniteltu kalenteriin.

Sittemmin ne ovat taidettu poistaa, mutta tuolloin 5 vuotta sitten ne olivat seuraavat Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa:

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2015 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä: Enintään 200 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Veikkausliigassa ja Ykkösessä 2015 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 210 euroa

Kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2015 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisten yhteydessä: Enintään 75 euroa

Korotetut kilometrikorvaukset ja matkavuorokausien kulukorvaukset Kakkosessa 2015 poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa erotuomarin kotipaikkakunnasta ja taustasta riippuen: Enintään 82,50 euroa

Kilometrikorvaus oli perustasoltaan 5 vuotta sitten vähän parempi kuin nykyään eli 44 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkoi tietenkin juosta 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Veikkausliigassa ja tuolloin myös Ykkösessä jokainen otteluun osallistunut ylimääräinen erotuomari sai tietenkin myös automaattisen 3 sentin korotetun hinnan tai sen tullessa evätyksi se siirrettiin ottelun varsinaisen johtavan erotuomarin kilometrikorvaukseen josta tarpeen mukaan erotukset sitten tehtiin muille erotuomareille.

Mikäli kilometrimäärä oli erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästänyt, matkalaskuun oli kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määräsi erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylettynyt samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannattanut poiketa ja yleensä ne korvattiin tuolloinkin kuten nykyäänkin varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli 5 vuotta sitten seuraavanlaiset palkkiot joista sittemmin on paljon poistettu eri lisäetuuksia:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2015

Veikkausliiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 85 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 35 euroa ottelulta.

Lisäksi he olivat oikeutettuja 28 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, 44 sentin korotettuun kilometrikorvaukseen ja jokaiselle nimetylle Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle tuli vielä mukaan 3 sentin korotettu kilometrikorvauksen jako-osuus.

Tietenkin heillä oli oikeus myös 19-39 euron erotuomariesimiehen osa-aikaiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan mihin oli vielä mahdollista hakea korotusosuutta tavallisten erotuomarien tapaan.

Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 50 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 35 euroa ottelulta.

Lisäksi he olivat oikeutettuja 28 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, 44 sentin korotettuun kilometrikorvaukseen ja jokaiselle nimetylle Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle tuli vielä mukaan 3 sentin korotettu kilometrikorvauksen jako-osuus.

Tietenkin heillä oli oikeus myös 19-39 euron erotuomariesimiehen osa-aikaiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan mihin oli vielä mahdollista hakea korotusosuutta tavallisten erotuomarien tapaan.

Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 35 euroa ottelulta. Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija ei saanut toimitsemispalkkiota esimiestehtävistään, mutta heillä oli vielä oikeus 19-39 euron erotuomariesimiehen osa-aikaiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan mihin oli vielä mahdollista hakea korotusosuutta tavallisten erotuomarien tapaan.

Tietenkin heillä oli oikeus myös 28 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, 44 sentin korotettuun kilometrikorvaukseen ja jokaiselle nimetylle Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle tuli vielä mukaan 3 sentin korotettu kilometrikorvauksen jako-osuus. Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailija luonnollisesti sai myös nuo lisäedut 35 euronsa päälle.

Kolmonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty erotuomaritarkkailija ei ollut oikeutettu päivärahaan missään muodossa, mutta kilometrikorvauksia he saivat 28 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus oli 44 senttiä. Lisäksi Kolmosessa Erotuomariesimiehellä tai kullakin nimetyllä erotuomaritarkkailijalla oli mahdollista saada hyvin perustelluista syistä näillä näkymin ainakin kerran ja muutoin enintään joitakin kertoja kaudessa enintään 20 euroa nk. Pitkän Matkan Korvausta eli käytännössä valtavan ottelumatkan tehden kuten vaikka Helsingistä ihan pohjoisimpaan Suomeen matkaamisen muodossa tai sieltä Pohjois-Suomesta sitten Helsinkiin joskin ottelukohtaisesti tai etäisyystarkastaen tässä tapauksessa Erotuomariesimiehen tai kunkin nimetyn erotuomaritarkkailijan oli luovuttava kilometrikorvauksien osalta toisesta noista mikäli tuota nk. Pitkän Matkan Korvausta käytettiin ja mikäli nuo nk. Pitkän Matkan Korvaukset olivat täynnä niin riittävän monen kerran jälkeen sai vain tuon 20 euron rahan ja joutui luopumaan sitten noista kilometrikorvauksista sitten kokonaan.

Lisäksi tämä oli viimeinen sarjataso missä vielä erittäin harvoin saattoi esiintyä myös Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden Avustajia. Avustajat erotuomariesimiesten tasolla olivat oikeutettuja 3 sentin korotettuun kilometrikorvausten jako-osuuteen mikä käytännössä olikin heidän ainut rahansa mukana olemisesta.

Nelonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty erotuomaritarkkailija oli oikeutettu enintään 28 senttiä käsittävään kilometrikorvaukseen ja tästä sarjatasosta eteenpäin ei ollut oikeutta enää edes korotettuun kilometrikorvaukseen. Mahdolliset Avustavat Erotuomariesimiehet tai Avustavat Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet mitään. Päivärahaoikeutta ei ollut. Nelosessa oli myös samanlainen nk. Pitkän Matkan Korvaus kuten Kolmosessa käyttömahdollisuutena, mutta se oli hieman enemmästä käyttömäärästään nähden kauteen Kolmoseen nähden vain tasan 10 euroa jolloin edes nuo eivät houkutelleet sen ottamiseen kilometrikorvausten menettämisen pelossa.

Nelosesta alaspäin Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijalle näillä näkymin enimmäkseen vain yksinään tai harkinnan mukaan tietenkin myös käytännössä kuitenkin ihan Neloseenkin asti täysin tarpeettomalle Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle maksettiin mitä tahansa 1-27 sentin väliltä olleita kilometrikorvauksia.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #540 : 26.04.2020 klo 17:52:04

5 vuotta sitten Suomen Cupissa 2015 tilanne oli hieman toinen mistä tulee lisää seuraavasti tässä viestissä.

Edellisenä vuotena alkaneita rajoitustoimia jatkettiin jossain määrin varsinkin neljänsien erotuomareiden asemaa huonontavasti.

Sitäkin raivostuttavammin alettiin sekoilla muun muassa kellonaikojen kanssa suhteessa ottelun alkamisaikaan kun niitä ei tuolloin tosiaan yksilöity riittävästi jonka jälkeen ihan viime vuosinakin tuota kellosekoilua on jatkettu joskin sentään vähän vuoden 2015 jälkeen aina nykyisin olevaan aikaan asti on tähdennetty sentään, että milloin ja missä vaiheessa todella maksetaan mikäkin summa selvästi paremmin!

Joka tapauksessa tässä ne tulevat:

Erotuomaripalkkiot 2015 Suomen Cupissa

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 48 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 30 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Toinen Kierros: Erotuomari sai 76 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 47 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 85 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 51 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Neljäs Kierros: Erotuomari sai 128 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 77 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Viides Kierros: Erotuomari sai 130 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 79 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Kuudes Kierros: Erotuomari sai 250 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 158 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään.

Puolivälierät: Erotuomari sai 450 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 248 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään.

Välierät: Erotuomari sai 450 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 248 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään.

Loppuottelu: Erotuomari sai 618 euroa ja avustava erotuomari saa 426 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saivat 213 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimettiin.

Arkiottelukorvausta maksettiin alusta alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka oli enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksettiin vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle.

Arkiottelukorvauksen maksamiskäytäntö oli kuitenkin 5 vuotta sitten varsin hämärä kun erikseen ei määritelty sitä, että missä kohtaa Suomen Cupin otteluissa olisi pitänyt maksaa vaikkapa sen 70 euroa tai sitten sitä 100 euroa.

Palloliitto ja Suomen Cupin järjestäjät antoivat tietenkin suosituksen 100 eurosta vasta kuin nk. Arvo-ottelut eli käytännössä varmaankin Puolivälierät olisivat alkaneet, mutta toisaalta myös välillä tuntui olevan arkiottelukorvauksissa menemistä sieltä mistä aita oli matalin ja huonoimmillaan 100 euroa ei summana näkynyt ennen Loppuottelua jolloin muuten sitten oli se 70 euroa tai ei lainkaan.

Mikäli poikkeustapauksissa tai sekoiluissa tuolloin kerrotun huonon yleisohjeen myötä kuitenkin taas kerran lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen päivärahaansa 19-39 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään.

Muutoin tuo 70 euroa tai 100 euroa vastannut summa vaihtelevasti tuli vielä lisäksi tavalliseen erotuomarin ja avustavan erotuomarin palkkion päälle.

Ja siltikin huolimatta tuolloin lievemmistä muista ehdoista eivät neljännet erotuomarit juurikaan ilosta riemuinneet kaikkiaan kun heidän asemansa oli silloin kovin uhanalainen ja palkaton oikeastaan Suomen Cupin Loppuottelua huomioimatta.

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot olivat Suomen Cupissa 5 vuotta sitten seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2015

Suomen Cupin ottelut Kuudenteen Kierrokseen asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 35 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Puolivälierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 50 euroa ottelulta.

Välierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 85 euroa ottelulta.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 100 euroa.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat lisäksi Suomen Cupissa ollessaan automaattista 28 sentin vähimmäistason kilometrikorvausta, enintään korotettua 44 sentin kilometrikorvausta ja heillä oli oikeus osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan eli 19-39 euron summaan ja korotusosaakin oli mahdollista hakea.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Avustavat Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta keskimäärin tietenkin enintään 44 sentin korotetulla kilometrikorvauksella ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 19-39 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Lisäksi kukin Avustava erotuomariesimies tai Avustava Erotuomaritarkkailija oli oiketettu saamaan erillisestä kilometrikorvausten yhteispotista 3 senttiä kultakin ajetulta lisäkilometriltä päälle siihen nähden, että miten paljon ottelumatkoja kauden mittaan oli ollut.
« Viimeksi muokattu: 26.04.2020 klo 18:37:20 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #541 : 26.04.2020 klo 18:36:31

Sitten vuoden 2015 tilanne viiden vuoden takaa naisten puolelta ja samaan viestiin tulee myös naisten puolen Erotuomariesimiesten ja erotuomaritarkkailijoiden palkkiot:

Erotuomaripalkkiot 2015 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomari sai 123 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 75 euroa ottelulta.

Naisten Ykkönen: Erotuomari sai 62 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 38 euroa ottelulta.

Naisten Kakkonen: Erotuomari sai 47 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 30 euroa ottelulta.

Naisten Kolmonen: Erotuomari sai 25,20 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 20,20 euroa ottelulta.

Naisten Nelonen: Näillä näkymin erotuomarit eivät viisi vuotta sitten saaneet erotuomaripalkkiota tai ne eivät ainakaan käyneet vuoden 2014 tapaan ilmi löytyneissä tiedoissa.

Naisten Vitonen/Viitonen: Näillä näkymin erotuomarit eivät viisi vuotta sitten saaneet erotuomaripalkkiota tai ne eivät ainakaan käyneet vuoden 2014 tapaan ilmi löytyneissä tiedoissa.

Naisten jalkapalloilussa 5 vuotta sitten oli edelleen erittäin huonon tason osapäivärahat tai päivärahat ja aivan takarajaltaan ne olisivat olleet hyvin teoreettisesti miesten vastaavia eli 18-40 euroa tasoltaan tai hieman pienempää.

Muutoin pyörittiin siellä 1-17 euron puolella ja muutoin siellä 8,5 euron tai 9 euron tasolla huonommassa tapauksessa puolipäiväisten osalta kuten nykyäänkin. Huonoimmat tapaukset eivät olleet käytännössä mainittavaa luokkaa joskin kyllä sentään se 30-60 senttiä ne huonoimmatkin summat yleensä nyt oli, mutta huonoimmat tasot olivat ainakin puheissa sen kuuluisat nk. Naisten Kolme Senttiä.

Neljännet erotuomarit olivat 5 vuotta sitten nykyistäkin harvinaisemmin käytössä ja mikäli heitä käytettiin niin he eivät käytännössä saaneet melkein koskaan mitään.

Silloin kun saivat ja todennäköisesti vielä nykypäivän Naisten Ykköstä ja siihen verraten selvästi todennäköisemmin vain ja ainoastaan Naisten Liigan puolella niin silloin ne summat vaihtelivat aivan jokusista senteistä tai euroista noin 1-69 euron väliseen summaan tai samaan summaan asti enintään kuin miehissä eli 70 euroon asti.

Naisten Ykkösessä pyörittiin vielä nykypäivääkin selvemmin 5 vuotta sitten enemmän siellä senttien tai nk. Pikkuhilkkujen luokassa eurotasolla saaden eli jokunen euro sinne ja jokunen tänne kun maksettiin mikäli maksettiin, mutta silti jo vuoteen 2014 verrattuna kuitenkin paremmin.

Naisten Liigassa, Naisten Ykkösessä ja Naisten Kakkosessa oli tiettävästi samanlaisia poikkeustuomarointien tai lisämajoittumisen yhteydessä tapahtuvia kilometrikorvauksia ja matkakorvauksien kulukorvauksia kuin miesten sarjoissakin, mutta ne olivat vain murto-osia miesten vastaavista.

Enimmäisrajaltaan ne olisivat olleet noin puolikkaita miesten vastaavista ja alimmillaan sen kymmenysosia.

Se olisi tarkoittanut Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä sen 20-21 euroa ja Naisten Kakkosessa sen 7,5-8,25 euroa huonoimmillaan.

Parhaimmillaan toki näissä sarjoissa se sentään oli enemmän eli Naisten Liigassa ja Naisten Ykkösessä se 100-105 euroa ja Naisten Kakkosessa 37,5 euroa-41,25 euroa.

Edelleen kilometrikorvaukset tai niiden korotusosat naisten puolella olivat todella huonoja miesten puoleen nähden 5 vuotta sitten tai aivan enintään samaa tasoa.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella ei ole aavistustakaan ja todennäköisesti sellaista ei melkein varmasti maksettu 5 vuotta sitten kun ei välttämättä makseta edes vielä nykyäänkään.

Ja mikäli tosiaan maksettiin jo 5 vuotta sitten niin summat ovat varmasti olleet maahisen luokkaa verrattuna miesten puolen sarjoihin kun nykyään ne olisivat sentään jo kääpiöluokkaa.

Todennäköisesti sen ollessa totta kaiken jälkeen vain Naisten Liigassa maksettiin sellaista 5 vuotta sitten koska Naisten Ykkösen vastaavasta käytiin tuolloin kovaa keskustelua, että voitaisiinko sellainen aloittaa vai ei kun Naisten Liigan puolellakin juuri ja juuri oli aloitettu tai edelleenkin vasta harkittiin sellainen aloitettavaksi vuoden tai kahden sisällä silloin mikäli niin ei ollut ja ei välttämättä ollut.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli 5 vuotta sitten seuraavanlaiset palkkiot naisjalkapalloilun puolella kun ihan vähän heillä oli sellaisia etuja mitä ei ole nykyään:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2015 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 35 euroa ottelulta.

Lisäksi he olivat oikeutettuja 28 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, 44 sentin korotettuun kilometrikorvaukseen ja jokaiselle nimetylle Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle tuli vielä mukaan 3 sentin korotettu kilometrikorvauksen jako-osuus.

Tietenkin heillä oli oikeus myös 19-39 euron erotuomariesimiehen osa-aikaiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan mihin oli vielä mahdollista hakea korotusosuutta tavallisten erotuomarien tapaan.

Avustavat Erotuomariesimiehet tai Avustavat Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet tuota palkkiota eli 35 euroa, mutta heillä tosiaan oli tuo päivärahaoikeus osa-aikaisena tai kokopäiväisenä eli tuo 19-39 euron osuus mikä tietenkin naisjalkapalloilussa oli yleensä tuntuvasti pienempi ja tietenkin heillä olivat myös tarjolla nuo 28 sentin lähtökohtaiset kilometrikorvaukset ja 44 sentin korotetut kilometrikorvaukset ja osuusoikeus Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan 3 sentin korotettuun kilometrikorvauksen jako-osuuteen.

Siten he oikeastaan olivatkin ainakin ajoittain menettelevän varakkaita nimenomaan naisjalkapalloilun puolella toisin kuin itse viheltävät naisjalkapalloilun erotuomarit itse.

Naisten Ykkönen: Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat olivat oikeutettuja kerralla suurempaan kilometrikorvaukseen eli peräti 44 senttiin kilometriltä, mutta heillä ei ollut oikeutta päivärahaan eikä myöskään korotettuihin kilometrikorvauksiin.

Avustavat Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat osuutensa vain päälliköittensä rahoista sitä mukaa kuin kilometrikorvausten summia useimmiten senttitasoilla valui alaspäin. Joskus tietysti oli eurojakin summissa mukana ja varsinkin kun oli automaattisesti isommat kilometrikorvaukset pelissä mukana.

Naisten Kakkonen: Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat olivat oikeutettuja kerralla suurempaan kilometrikorvaukseen eli peräti 30 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, mutta heillä ei ollut oikeutta päivärahaan eikä myöskään korotettuihin kilometrikorvauksiin.

Avustavat Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat osuutensa vain päälliköittensä rahoista sitä mukaa kuin Naisten Ykköseen verrattuna kilometrikorvausten summia nyt huomattavastikin selvemmin senttitasoilla valui alaspäin. Tällä tasolla oli harvoin euroja summissa mukana vaikka sentään Naisten Kolmoseen verrattuna näin vielä olikin.

Naisten Kolmonen: Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat olivat oikeutettuja käytännössä kohotettuun, mutta edelleen lähes mitättömään 5 sentin lähtökohtaiseen kilometrikorvaukseen, mutta heillä ei ollut oikeutta päivärahaan eikä myöskään korotettuihin kilometrikorvauksiin.

Selvää oli, että käytännössä Avustavat Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat mikäli heitä edes enää nimettiinkään tälle sarjatasolle otteluihin niin eivät saaneet käytännöllisesti katsoen melkein mitään ja mahdolliset saantisummat olivat senttitason venytystä vain moninkertaisesti todennäköisemmin kuin paljon parjatussa Naisten Kakkosessa tai Naisten Ykkösessäkin.

Naisten Nelosessa ja Naisten Vitosessa/Viitosessa Erotuomariesimiehille tai Erotuomaritarkkailijoille ei maksettu mitään.

5 vuotta sitten Naisten Suomen Cupissa 2015 tilanne oli hieman toinen mistä lisää seuraavassa vaiheessa kun sielläkin tilanne oli huonontunut etenkin neljänsien erotuomareiden osalta ja kun myös Naisten Suomen Cup kärsi miesten vastaavan tapaan arkiottelukorvauksen summan tarkasta summasta ja niiden sidonnaisuuksista kellonaikaan nähden:

Erotuomaripalkkiot 2015 Naisten Suomen Cupissa

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 45 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 27 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Toinen Kierros: Erotuomari sai 75 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 45 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Puolivälierät: Erotuomari sai 123 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 77 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään.

Välierät: Erotuomari sai 128 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 80 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään.

Loppuottelu: Erotuomari sai 257 euroa ja avustava erotuomari saa 185 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saivat 92 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimettiin.

Arkiottelukorvausta maksettiin alusta alkaen Naisten Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta kuten miestenkin puolella, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka oli enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksettiin vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta kuten miestenkin puolella.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle.

Arkiottelukorvauksen maksamiskäytäntö oli kuitenkin 5 vuotta sitten varsin hämärä kun miestenkin tapaan erikseen ei määritelty sitä, että missä kohtaa Suomen Cupin otteluissa olisi pitänyt maksaa vaikkapa sen 70 euroa tai sitten sitä 100 euroa.

Palloliitto ja Suomen Cupin järjestäjät antoivat Naisten Suomen Cupillekin tietenkin suosituksen 100 eurosta vasta kuin nk. Arvo-ottelut eli käytännössä varmaankin Puolivälierät olisivat alkaneet, mutta toisaalta myös välillä tuntui olevan arkiottelukorvauksissa menemistä sieltä mistä aita oli matalin ja huonoimmillaan 100 euroa ei summana näkynyt ennen Loppuottelua jolloin muuten sitten oli se 70 euroa tai ei lainkaan.

Mikäli poikkeustapauksissa tai sekoiluissa tuolloin kerrotun huonon yleisohjeen myötä kuitenkin taas kerran lähinnä neljänsille erotuomareille sellaista jostain syystä ei olisi voinut maksaa niin tuolloin neljänsillä erotuomareilla olisi ollut oikeus hakea muutosta asiaan ja korvauksena heillä olisi ollut automaattinen oikeus silloiseen päivärahaansa 18-39 euron osuudella tai tietenkin tarpeen mukaan korotettunakin aina tietenkin Suomen Cupin Arkiottelukorvausta vastaavaan summaan asti enintään.

Muutoin tuo 70 euroa tai 100 euroa vastannut summa vaihtelevasti tuli vielä lisäksi tavalliseen erotuomarin ja avustavan erotuomarin palkkion päälle.

Ja siltikin huolimatta tuolloin lievemmistä muista ehdoista eivät neljännet erotuomarit juurikaan ilosta riemuinneet kaikkiaan kun heidän asemansa oli silloin kovin uhanalainen ja palkaton oikeastaan Naisten Suomen Cupin Loppuottelua huomioimatta.

Tai ellei heitä sitten tietenkin nimetty Naisten Suomen Cupin Pikkufinaaliin.

Näin ohimennen lausuttuna 5 vuotta sitten Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalissa erotuomaripalkkio oli 128 euroa ja avustavan erotuomarin palkkio oli 92 euroa. Neljänsillä erotuomareilla palkkio vihdoin ja viimein selkeänä summana oli tuolloin 54 euroa.

Lisäksi tietenkin päälle tulivat arkiottelukorvaukset eli 70 tai 100 euroa vaihtelevasti. Ja mikäli ne jostain syystä aina evättiin niin päivärahaoikeus tietenkin säilyi Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta korotuskorvauksineenkin tarpeen mukaan.

Siten käytännössä naisten jalkapalloilussa Naisten Suomen Cupin tuomaripalkkiot olivat erittäin arvokkaita ja jossain määrin tavallaan varmempia kuin Naisten Liigassa puhumattakaan sitten yhtään alemmista sarjoista silloin.

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot olivat Naisten Suomen Cupissa 5 vuotta sitten seuraavat:

Erotuomarien esimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2015

Naisten Suomen Cupin ottelut Ensimmäiseltä Kierrokselta Välieriin: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 35 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 50 euroa.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat lisäksi Naisten Suomen Cupissa ollessaan automaattista 28 sentin vähimmäistason kilometrikorvausta, enintään korotettua 44 sentin kilometrikorvausta ja heillä oli oikeus osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan eli 19-39 euron summaan ja korotusosaakin oli mahdollista hakea. Käytännössä tietysti naisjalkapalloilun tasolla puhuttaessa se on voinut jäädä paljon pienemmäksi tasoltaan miesten vastaavaan nähden.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Avustavat Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet Naisten Suomen Cupissa muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta keskimäärin tietenkin enintään 44 sentin korotetulla kilometrikorvauksella ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 19-39 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Lisäksi kukin Avustava erotuomariesimies tai Avustava Erotuomaritarkkailija oli oiketettu saamaan Naisten Suomen Cupista puhuttaessa erillisestä kilometrikorvausten yhteispotista 3 senttiä kultakin ajetulta lisäkilometriltä päälle siihen nähden, että miten paljon ottelumatkoja kauden mittaan oli ollut.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #542 : 26.04.2020 klo 19:29:38

Vuoden 2016 erotuomaripalkkioiden ja vastaavasti myös erotuomarien esimiesten tai erotuomaritarkkailijoidenkin palkkioiden jäädessä tosiaan hämärän peittoon kun niitä ei vain löytynyt mistään niin on tullut aika laittaa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden ja Palloliiton 110-vuotisjuhlavuoden vastaavat tähän viestiin korvikkeeksi.

Monia etuja oli karsittu pois kuten aiemmin mainitut paikkakuntakohtaiset kulukorvaukset aiemmilta vuosilta ainakin vuoteen 2015 tai 2016 saakka ja samalla myös erinäiset korotetut kilometrikorvaukset esimiespuolelta tai tarkkailupuolelta tai niistä oli tehty vaikeammin saatavia.

Näillä näkymin mitä ilmeisimmin vuodelta 2016 peräisin ollut ja muun muassa Jalkapallon Nelosen nk. Pitkän Matkan Korvaus tuolloin 15 euroon kohottuneena ja Jalkapallon Vitoseen tai Viitoseen tullut nk. Pitkän Matkan Korvaus tuolloin 10 euron suuruisena oli poistettu kuten myös Jalkapallon Kolmosen ennallaan pidetty, mutta hieman käyttökerroiltaan yleisesti ottaen lisätty nk. Pitkän Matkan Korvaus tietenkin 20 euron suuruisena.

Vuoden 2017 osalta tai 3 vuoden takaa puhuttaessa nyt myös erittäin vaikeasti usein löydettävä Jalkapallon Seiska on miesten puolelta mukana.

Tässä ne tulevat:

Erotuomaripalkkiot 2017 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomari sai 470 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 282 euroa ottelulta. Tämän lisäksi ottelun neljäs erotuomari sai 72 euroa peliltä.

Ykkönen: Erotuomari sai 245 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 147 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomari sai 128 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 77 euroa ottelulta.

Kolmonen: Erotuomari sai 84,82 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 62,77 euroa ottelulta.

Nelonen: Erotuomari sai 52,01 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 38,49 euroa ottelulta.

Vitonen/Viitonen: Erotuomari sai 52,01 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 38,49 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso oli näillä näkymin viimeinen sarja missä avustavallekin erotuomarille maksettiin erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla.)

Kutonen/Kuutonen: Erotuomari sai 32,83 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytettiin.

Seiska: Erotuomari sai 26,01 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytettiin.

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä ainakin näillä näkymin olivat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin olivat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ollut lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä oli osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 19 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 41 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 19 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 20-40 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ollut maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli oli sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 41 euron summan jolloin ne voivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla olleet hyvinkin suuria.

Mikäli poikkeuksellisesti noista korotetuista osapäivärahoista tai päivärahoista tuli riitaa niin sitten niitä puitiin tuomariston esimiesten, kunkin sarjan päättäjän, Palloliiton ja viime kädessä Verottajan, Poliisin tai Syyttäjänviraston kanssa joskin kyllä riidat yleensä pysähtyvät jo Verottajaan viimeistään kun oikeuteen mennessä puhumattakaan mistään putkasta.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyi olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosesta ja siitä alaspäin mennessä aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät olleet niin tarkkoja mikä sitten valitettavasti johtaa tai on ainakin historiallisesti johtanut melkoisiin ongelmiin.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastettiin aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saivat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saanut olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tuli sitten niitä erillisiä selvityksiä ja saattoi tietysti johtaa ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta on taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Erotuomarit eivät olleet edes Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka oli poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 300 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus oli mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu tuolloisen nykypäivän Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset ovat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden.

Majoitusliikkeen tositteet olivat tärkeitä ja kun majoituttiin hotellitason tiloihin niin ne voivat olla enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvattu Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille toisen luokan matkustajaliput ja paikkavaunut vaikkapa junassa tai lentokoneessa korvattiin niin Veikkausliigassa kuin Ykkösessä ja tätä arvokkaammissa luokissa todennäköisesti enintään poikkeustapauksissa Veikkausliigassa. Tietenkin matkalaskun kuitti olisi ollut hyvä olla aina mukana niin ei tule ongelmia.

Erotuomareille maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 400 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset olivat mahdollisia, mutta vain mikäli oli vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka oli enintään 200 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustettiin.

Kilometrikorvaus oli 41 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkoi tietenkin juosta 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Veikkausliigassa ja Ykkösessä jokainen otteluun osallistunut ylimääräinen erotuomari sai tietenkin myös automaattisen 3 sentin korotetun hinnan tai sen tullessa evätyksi se siirrettiin ottelun varsinaisen johtavan erotuomarin kilometrikorvaukseen josta tarpeen mukaan erotukset sitten tehtiin muille erotuomareille.

Mikäli kilometrimäärä oli erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästävä, matkalaskuun oli kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määritti erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylettynyt samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannattanut poiketa ja yleensä ne korvattiin varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksettiin arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit saivat osapäivärahaa tai kokopäivärahaa eli 19-41 euron väliltä olevan summan joka oikeastaan oli ainoa raha Ykkösessä mitä he saivat silloin kun heitä käytettiin.

Sen lisäksi he saivat Veikkausliigassa ja myös Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen. Neljänsille erotuomareille tosiaan Ykkönen oli alin sarja missä maksetaan sellaisenaan vähän isomminkin kuin muissa sarjoissa Veikkausliigaa huomioimatta.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli kolme vuotta sitten seuraavanlaiset palkkiot:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2017

Veikkausliiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 90 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 55 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Kolmosesta alaspäin tai nimenomaan Kolmosessa Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijalle näillä näkymin enimmäkseen vain yksinään tai harkinnan mukaan tietenkin myös Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle maksettiin vain 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen 19-41 euron pintaan menevä osa-aikainen tai kokopäiväinen erotuomariesimiehen päiväraha josta oli mahdollista maksaa korotustakin aiemmin todettujen erotuomarien vastaavien lisäksi.

Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa tietenkin vielä tulivat jo olemassa olevien summien lisäksi nuo kilometrikorvaukset ja päivärahat päälle.
« Viimeksi muokattu: 26.04.2020 klo 20:50:47 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #543 : 26.04.2020 klo 19:45:55

Erotuomaripalkkiot Suomen Cupin osalta vuodelta 2017 tulevat tässä viestissä kuten myös Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden vastaavat kun vuoden 2016 vastaava jäi aiemmin kerrotusti tältä kertaa nyt pois ja kun vuoden 2015 tai 5 vuoden takaiseen perseilyyn verrattuna ainakin nyt tiesi arkiottelukorvauksen tason kohottumisenkin tarpeen mukaan joskin samassa yhteydessä joitakin muita erinäisiä etuja aiemmilta vuosilta oli jäänyt pois aiempiin vuosiin verrattuna erotuomarien esimiesten tai erotuomaritarkkailijoiden puolella:

Erotuomaripalkkiot 2017 Suomen Cupissa

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 52 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 31 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimetiin.

Toinen Kierros: Erotuomari sai 78 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 47 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimetiin.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 88 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 53 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Neljäs Kierros: Erotuomari sai 132 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 79 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Viides Kierros: Erotuomari sai 135 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 81 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Lohkovaihe: Erotuomari sai 245 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 147 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Neljännesvälierät: Erotuomari sai 470 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 282 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Puolivälierät: Erotuomari sai 470 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 282 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Välierät: Erotuomari sai 470 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 282 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari sai 650 euroa ja avustava erotuomari sai 390 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saivat 220 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetiin ja tietenkin he olivat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksettiin Lohkovaiheesta alusta alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka oli enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksettiin vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut melkein missään vaiheessa kautta ennen Suomen Cupin Loppuottelua.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat seuraavia palkkioita Suomen Cupista vuonna 2017:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2017

Suomen Cupin ottelut Neljännesvälieriin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Puolivälierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 50 euroa ottelulta.

Välierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 85 euroa ottelulta.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 110 euroa.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 19-41 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #544 : 26.04.2020 klo 20:29:37

Vuonna 2017 eli kolme vuotta sittenkään naisjalkapalloilun erotuomaripalkkiot tai erotuomarien esimiesten tai erotuomaritarkkailijoiden tilanne ei hirveän paljon parempi ollut aiempaan nähden eikä se ole vieläkään ole sitä kolme vuotta myöhemminkään.

Naisjalkapalloilussa ei myöskään ollut miesten puolelta poikkeuksena sinne päin samalla tapaa käytössä noita neljänsiä erotuomareita.

Siellä päin neljännet erotuomarit olivat harvinaisempia ja kun olivat niin ei heille näillä näkymin vielä silloin tai nykyäänkään oikeastaan makseta tai maksettu paljoa mitään jos lainkaan.

Silloinkin kun maksetaan ja maksettiin todennäköisesti enintään Naisten Liigassa niin neljänsien erotuomarien palkkiot pyörivät enimmäisrajallaan Veikkausliigan vastaavissa lukemissa ja muutoin mitä tahansa 1-76 euron välillä kun kolme vuotta sitten vuonna 2017 tuo summa oikeastaan kohottui tuolloin ja juurtui nykyisiin lukemiinsa.

Alemmissa sarjoissa varmaankin mikäli hyvin teoriassa mitään maksetaan tai maksettiin niin ne pyörivät sitten ihan pikkueuroissa tai tyyliin juurikin kilometrikorvausten senttien tai kymmenien senttien linjalla ja hyvässä lykyssä tietenkin lähinnä joidenkin ihan takavuosien Naisten Ykkösen malliin joillakin euron hilkkuloilla näin leikkisästi todeten.

Vuoden 2016 vastaavat jäävät pois kun niitä ei valitettavasti löytynyt mistään.

Naisjalkapalloilussa oli 3 vuotta sitten karsittu joitakin lisäetuja erotuomariesimiesten tai erotuomaritarkkailijoidenkin puolelta melko paljon tai siltä ainakin tuntui kaikkiaan jolloin viimeiset vähän isommat etuudet olivat näillä näkymin vuonna 2016 tai 2015 tilanteen mukaan.

Laitan vuoden 2017 erotuomaripalkkiot naisjalkapalloilussa lukuineen päivineen alkaen tietenkin Naisten Liigasta ja päättyen tietenkin varsin alhaisellekin sarjatasolle ellei ihan alimmallekin eli Jalkapallon Naisten Neloseen ja Jalkapallon Naisten Vitoseen tai Viitoseen riippuen siitä, että montako sarjatasoa nykyisin tai vuonna 2017 naisjalkapalloilussa Suomessa on tai olikaan ja samaan viestiin tulee myös Jalkapallon Naisten Suomen Cupin Erotuomaripalkkiot kuten myös Erotuomariesimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot:

Erotuomaripalkkiot 2017 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomari sai 127 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 77 euroa ottelulta.

Naisten Ykkönen: Erotuomari sai 64 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 39 euroa ottelulta.

Naisten Kakkonen: Erotuomari sai 51 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 31 euroa ottelulta.

Naisten Kolmonen: Erotuomari sai 35,06 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 25,94 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso on tai oli näillä näkymin viimeinen sarja missä avustavallekin erotuomarille maksetaan tai maksettiin erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään tai käytettiin mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on tai oli näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla.)

Naisten Nelonen: Erotuomari sai 28 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytettiin.

Naisten Vitonen/Viitonen: Erotuomari sai 26,01 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytettiin. (Mikäli tämä nykyään tai vuonna 2017 on tai oli alin virallinen taso Suomessa niin siinä tapauksessa jokaisessa naisjalkapalloilun sarjassa Suomessa maksetaan erotuomaripalkkiota. Muussa tapauksessa mahdollisessa Naisten Kutosessa/Kuutosessa tai tätäkin alempana erotuomaripalkkiota ei makseta.)

Naisjalkapalloilussa tosiaan päivärahat ja kilometrikorvausrahat ovat tai olivat sellaisinaan tai hyvin teoreettisilta korotusosiltaan todella pienet ja enimmilläänkin ainakin kaiketi vastaavat tai vastasivat nykyään miesten tasojen vastaan enimmäisrajaltaan.

Useimmiten ne ilman muita lisätietoja asiaan ovat tai olivat todella pienet. Muutoin luvut olisivat tosiaan noilla miesten takarajoilla jo aika suuret.

Muussa tapauksessa esimerkiksi päiväraha lienisi jotain luokkaa 1-18 euroa osapäiväisen sellaisen osalta ja kokopäiväisen sellaisen osalta 19-41 euroa kun se on tiettävästi enintään saman suuruusluokan omaavaa tai hieman pienempää kun tuolloin vuonna 2017 se tuntui saavuttavan huippunsa ja on niistä asti käytännössä polkenut paikoillaan.

Voi kyllä olla jo myös, että tuo 1-18 euron summa olisi sitä kokopäiväistä naisjalkapallon puolella ja puolipäiväisenä menee alimmillaan sen 50 sentistä tai senkin alle enintään sinne 9 euron työttömien kulukorvaustason puolelle.

Tarkempien tietojen puutteessa on paha sanoa mitään todella erityisen varmaa, mutta rajat muutenkin koskisivat Naisten Liigaa ja ihan äärimmäisen teoriassa Naisten Ykköstä.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella ei ole kolmen vuodenkaan takaa sanottuna aavistustakaan ja todennäköisesti sellaista ei makseta edes vielä nykyäänkään.

Ja mikäli tosiaan maksetaan niin summat olivat varmasti vuonna 2017 puolituisen luokkaa verrattuna miesten puolen sarjoihin.

Todennäköisesti sen ollessa totta kaiken jälkeen vain Naisten Liigassa maksetaan ja maksettiin sellaista kuin, että muka Naisten Liigassa ja myös Naisten Ykkösessäkin.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli vuonna 2017 seuraavanlaiset palkkiot naisjalkapalloilun puolella:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2017 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Muista sarjoista puhuttaessa pois lukien epäselvää ja vain poikkeustilanteita Naisten Ykkösessä kaikissa muissa sarjoissa naisjalkapalloilun puolella Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat vain 28 senttiä kilometrikorvausta ja oikeuden hieman kuitenkin tavallisista naisjalkapalloilun erotuomareista poiketen parempaan osapäivärahaan tai kokopäivärahaan jolloin se oli suurin piirtein tuo 19-41 euroa tilanteen mukaan.

Naisten Ykkösen mahdollisissa maksutapauksissa silloin kun olen kuullut Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan saaneen jotain niin otteluraha on vaihdellut 1-40 euron välillä ollen enintään summaltaan sama kuin Naisten Liigassa tilanteen ollessa tuo jo kolme vuotta sitten, mutta usein vähemmän ja siinä tapauksessa Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija ei saanut mitään muuta kuin nuo luetellut kiometrikorvaukset ja osapäivärahat tai kokopäivärahat tilanteen mukaan.

Sitten vielä vuoden 2017 erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Naisten Suomen Cupista kun nyt myös arkiottelukorvausten tilanne oli selkeytynyt 5 vuoden takaiselta vuoden 2015 sekavalta tilanteelta paljon selkeämmäksi ja kun vuoden 2016 vastaavat jäävät pois:

Erotuomaripalkkiot 2017 Naisten Suomen Cupissa

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 45 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 27 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimetiin.

Toinen Kierros: Erotuomari sai 75 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 45 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimetiin.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 120 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 72 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Puolivälierät: Erotuomari sai 127 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 76 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Välierät: Erotuomari sai 132 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 79 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari sai 310 euroa ja avustava erotuomari sai 186 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saivat 92 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimettiin ja tietenkin he olivat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksettiin miesten puolen Lohkovaiheen sijaan naisten puolella vasta Naisten Suomen Cupin Puolivälieristä alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta kuten miestenkin puolella, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka oli enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksettiin vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu naistenkaan puolella kuten ei miestenkään puolella Suomen Cupista puhuttaessa.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut melkein missään vaiheessa kautta ennen Naisten Suomen Cupin Loppuottelua.

Ohimennen lausuttuna kolme vuotta sitten Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalissa erotuomaripalkkio oli 132 euroa ja avustavilla erotuomareilla 79 euroa ja neljännet erotuomarit mahdollisesti nimettyinä saivat viimein 40 euroa vähintäänkin.

Lisäksi Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta oli tietenkin mahdollista samalla tapaa saada 100 euron arkiottelukorvausraha mitkä kaikki tulivat tietenkin taas ajallisin ehdoin tippuen siitä myös 70 euroonkin asti vain ja kun tuo raha tuli niin se tuli sitten tietenkin normaalien rahojen päälle tuomarin asemasta riippumatta.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat seuraavia palkkioita Naisten Suomen Cupista vuonna 2017 kun vuoden 2016 vastaavat jäävät pois:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2017

Naisten Suomen Cupin ottelut Välieriin ja Pikkufinaaliin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 80 euroa.

Lisäksi Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat olivat oikeutettuja Naisten Suomen Cupissa 28 sentin kilometrikorvaukseen ja siihen päälle oikeutettuun osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 19-41 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet Naisten Suomen Cupissakaan muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 19-41 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Naisten Suomen Cupin osalta silti tilanne oli Naisten Liigapuolelle verrattuna jossain määrin parempi ja ainakin nyt edes alempiin sarjoihin verrattuna, mutta päivärahat ovat voineet olla tosin pienempiä myös naistenkin puolella Naisten Suomen Cupin maineesta ja tilanteesta riippumattakin.

Hieman ehkä se on ollut parempi tai sitten ei kuin Naisten Liigassa, mutta kyllä varmasti sentään alempiin naisten sarjoihin verratessa tilanne on ollut parempi Naisten Suomen Cupin puolella.
« Viimeksi muokattu: 26.04.2020 klo 20:34:43 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #545 : 26.04.2020 klo 20:50:10

Vuoden 2018 erotuomaripalkkioiden osalta tai parin vuoden takaa puhuttaessa nyt melkein kaikki sarjat, mutta ei yleensä erittäin vaikeasti löydettävä Jalkapallon Seiska ole miesten puolelta mukana.

Tässä ne tulevat:

Erotuomaripalkkiot 2018 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomari sai 480 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 288 euroa ottelulta. Tämän lisäksi ottelun neljäs erotuomari sai 75 euroa peliltä.

Ykkönen: Erotuomari sai 245 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 147 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomari sai 129 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 78 euroa ottelulta.

Kolmonen: Erotuomari sai 78,20 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 57 euroa ottelulta.

Nelonen: Erotuomari sai 50,60 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 40,10 euroa ottelulta.

Vitonen/Viitonen: Erotuomari sai 40,10 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 29,60 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso oli näillä näkymin viimeinen sarja missä avustavallekin erotuomarille maksettiin erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla.)

Kutonen/Kuutonen: Erotuomari sai 38,50 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytettiin.

Seiska: Erotuomarien palkkiotasoa ei löytynyt tietojen löytämisen jälkeen ja avustaville erotuomareille ei maksettu mikäli heitä käytettiin niin ainakaan todennäköisesti.

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä ainakin näillä näkymin olivat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin olivat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ollut lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä oli osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 19 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 42 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 19 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 20-41 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ollut maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli oli sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 42 euron summan jolloin ne voivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla olleet hyvinkin suuria.

Mikäli poikkeuksellisesti noista korotetuista osapäivärahoista tai päivärahoista tuli riitaa niin sitten niitä puitiin tuomariston esimiesten, kunkin sarjan päättäjän, Palloliiton ja viime kädessä Verottajan, Poliisin tai Syyttäjänviraston kanssa joskin kyllä riidat yleensä pysähtyvät jo Verottajaan viimeistään kun oikeuteen mennessä puhumattakaan mistään putkasta.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyi olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosesta ja siitä alaspäin mennessä aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät olleet niin tarkkoja mikä sitten valitettavasti johtaa tai on ainakin historiallisesti johtanut melkoisiin ongelmiin.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastettiin aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saivat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saanut olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tuli sitten niitä erillisiä selvityksiä ja saattoi tietysti johtaa ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta on taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Erotuomarit eivät olleet edes Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka oli poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 300 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus oli mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu tuolloisen nykypäivän Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset ovat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden.

Majoitusliikkeen tositteet olivat tärkeitä ja kun majoituttiin hotellitason tiloihin niin ne voivat olla enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvattu Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille toisen luokan matkustajaliput ja paikkavaunut vaikkapa junassa tai lentokoneessa korvattiin niin Veikkausliigassa kuin Ykkösessä ja tätä arvokkaammissa luokissa todennäköisesti enintään poikkeustapauksissa Veikkausliigassa. Tietenkin matkalaskun kuitti olisi ollut hyvä olla aina mukana niin ei tule ongelmia.

Erotuomareille maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 400 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset olivat mahdollisia, mutta vain mikäli oli vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka oli enintään 200 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustettiin.

Kilometrikorvaus oli 42 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkoi tietenkin juosta 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Veikkausliigassa ja Ykkösessä jokainen otteluun osallistunut ylimääräinen erotuomari sai tietenkin myös automaattisen 3 sentin korotetun hinnan tai sen tullessa evätyksi se siirrettiin ottelun varsinaisen johtavan erotuomarin kilometrikorvaukseen josta tarpeen mukaan erotukset sitten tehtiin muille erotuomareille.

Mikäli kilometrimäärä oli erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästävä, matkalaskuun oli kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määritti erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylettynyt samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannattanut poiketa ja yleensä ne korvattiin varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksettiin arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit saivat osapäivärahaa tai kokopäivärahaa eli 19-42 euron väliltä olevan summan joka oikeastaan oli ainoa raha Ykkösessä mitä he saivat silloin kun heitä käytettiin.

Sen lisäksi he saivat Veikkausliigassa ja myös Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen. Neljänsille erotuomareille tosiaan Ykkönen oli alin sarja missä maksetaan sellaisenaan vähän isomminkin kuin muissa sarjoissa Veikkausliigaa huomioimatta.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli pari vuotta sitten seuraavanlaiset palkkiot:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2018

Veikkausliiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 90 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 55 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Kolmosesta alaspäin tai nimenomaan Kolmosessa Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijalle näillä näkymin enimmäkseen vain yksinään tai harkinnan mukaan tietenkin myös Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle maksettiin vain 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen 19-42 euron pintaan menevä osa-aikainen tai kokopäiväinen erotuomariesimiehen päiväraha josta oli mahdollista maksaa korotustakin aiemmin todettujen erotuomarien vastaavien lisäksi.

Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa tietenkin vielä tulivat jo olemassa olevien summien lisäksi nuo kilometrikorvaukset ja päivärahat päälle.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #546 : 26.04.2020 klo 20:57:31

Erotuomaripalkkiot Suomen Cupin osalta vuodelta 2018 tulevat tässä viestissä kuten myös Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden vastaavat:

Erotuomaripalkkiot 2018 Suomen Cupissa

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 52 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 32 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimetiin.

Toinen Kierros: Erotuomari sai 79 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 47 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimetiin.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 89 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 53 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Neljäs Kierros: Erotuomari sai 133 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 80 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Viides Kierros: Erotuomari sai 136 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 82 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Lohkovaihe: Erotuomari sai 245 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 147 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Neljännesvälierät: Erotuomari sai 480 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 288 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Puolivälierät: Erotuomari sai 480 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 288 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Välierät: Erotuomari sai 480 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 288 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari sai 650 euroa ja avustava erotuomari sai 390 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saivat 220 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetiin ja tietenkin he olivat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksettiin Lohkovaiheesta alusta alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka oli enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksettiin vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut melkein missään vaiheessa kautta ennen Suomen Cupin Loppuottelua.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat seuraavia palkkioita Suomen Cupista vuonna 2018:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2018

Suomen Cupin ottelut Neljännesvälieriin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Puolivälierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 50 euroa ottelulta.

Välierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 85 euroa ottelulta.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 110 euroa.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 19-42 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #547 : 26.04.2020 klo 21:13:40

Vuonna 2018 eli pari vuotta sittenkään naisjalkapalloilun erotuomaripalkkiot tai erotuomarien esimiesten tai erotuomaritarkkailijoiden tilanne ei hirveän paljon parempi ollut aiempaan nähden eikä se ole vieläkään ole sitä pari vuotta myöhemminkään.

Naisjalkapalloilussa ei myöskään ollut miesten puolelta poikkeuksena sinne päin samalla tapaa käytössä noita neljänsiä erotuomareita.

Siellä päin neljännet erotuomarit olivat harvinaisempia ja kun olivat niin ei heille näillä näkymin vielä silloin tai nykyäänkään oikeastaan makseta tai maksettu paljoa mitään jos lainkaan.

Silloinkin kun maksetaan ja maksettiin todennäköisesti enintään Naisten Liigassa niin neljänsien erotuomarien palkkiot pyörivät enimmäisrajallaan Veikkausliigan vastaavissa lukemissa ja muutoin mitä tahansa 1-76 euron välillä kun pari vuotta sitten vuonna 2018 tuo summa oikeastaan tuolloin juurtui vuodesta 2017 alkaneisiin nykyisiin lukemiinsa.

Alemmissa sarjoissa varmaankin mikäli hyvin teoriassa mitään maksetaan tai maksettiin niin ne pyörivät sitten ihan pikkueuroissa tai tyyliin juurikin kilometrikorvausten senttien tai kymmenien senttien linjalla ja hyvässä lykyssä tietenkin lähinnä joidenkin ihan takavuosien Naisten Ykkösen malliin joillakin euron hilkkuloilla näin leikkisästi todeten.

Naisjalkapalloilussa oli pari vuotta sitten pidetty joitakin lisäetuja ennallaan erotuomariesimiesten tai erotuomaritarkkailijoidenkin puolelta kun aiemmin niitä oli karsittu melko paljon tai siltä ainakin tuntui kaikkiaan jolloin viimeiset vähän isommat etuudet olivat näillä näkymin vuonna 2016 tai 2015 tilanteen mukaan.

Laitan vuoden 2018 erotuomaripalkkiot naisjalkapalloilussa lukuineen päivineen alkaen tietenkin Naisten Liigasta ja päättyen tietenkin varsin alhaisellekin sarjatasolle ellei ihan alimmallekin eli Jalkapallon Naisten Neloseen ja Jalkapallon Naisten Vitoseen tai Viitoseen riippuen siitä, että montako sarjatasoa nykyisin tai vuonna 2018 naisjalkapalloilussa Suomessa on tai olikaan ja samaan viestiin tulee myös Jalkapallon Naisten Suomen Cupin Erotuomaripalkkiot kuten myös Erotuomariesimiesten ja Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot ja tämä kaikki päättää viime aikojen erotuomarien, erotuomarien esimiesten tai erotuomaritarkkailijoiden palkkoiden maininnat viime viesteistä puhuttaessa:

Erotuomaripalkkiot 2018 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomari sai 128 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 77 euroa ottelulta.

Naisten Ykkönen: Erotuomari sai 65 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 39 euroa ottelulta.

Naisten Kakkonen: Erotuomari sai 52 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 31 euroa ottelulta.

Naisten Kolmonen: Erotuomari sai 40,10 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 29,60 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso on tai oli näillä näkymin viimeinen sarja missä avustavallekin erotuomarille maksetaan tai maksettiin erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään tai käytettiin mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on tai oli näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla.)

Naisten Nelonen: Erotuomari sai 37,50 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytettiin. (Naisten Nelosessa mielenkiintoisena seikkana mainittakoon, että Nelosen Nousukarsinnassa, Nelosen Putoamiskarsinnassa, Loppusarjassa tai muussa ennalta määrätyssä nk. Arvo-ottelussa erotuomaripalkkio oli 39 euroa ottelulta ja avustavalle erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytettiin.)

Naisten Vitonen/Viitonen: Erotuomari sai 35,90 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytettiin. (Mikäli tämä nykyään tai vuonna 2018 on tai oli alin virallinen taso Suomessa niin siinä tapauksessa jokaisessa naisjalkapalloilun sarjassa Suomessa maksetaan erotuomaripalkkiota. Muussa tapauksessa mahdollisessa Naisten Kutosessa/Kuutosessa tai tätäkin alempana erotuomaripalkkiota ei makseta.)

Naisjalkapalloilussa tosiaan päivärahat ja kilometrikorvausrahat ovat tai olivat sellaisinaan tai hyvin teoreettisilta korotusosiltaan todella pienet ja enimmilläänkin ainakin kaiketi vastaavat tai vastasivat nykyään miesten tasojen vastaan enimmäisrajaltaan.

Useimmiten ne ilman muita lisätietoja asiaan ovat tai olivat todella pienet. Muutoin luvut olisivat tosiaan noilla miesten takarajoilla jo aika suuret.

Muussa tapauksessa esimerkiksi päiväraha lienisi jotain luokkaa 1-18 euroa osapäiväisen sellaisen osalta ja kokopäiväisen sellaisen osalta 19-41 euroa kun se on tiettävästi enintään saman suuruusluokan omaavaa tai hieman pienempää kun tuolloin vuonna 2017 se tuntui saavuttavan huippunsa ja on niistä asti käytännössä polkenut paikoillaan kuten myös vuonna 2018.

Voi kyllä olla jo myös, että tuo 1-18 euron summa olisi sitä kokopäiväistä naisjalkapallon puolella ja puolipäiväisenä menee alimmillaan sen 50 sentistä tai senkin alle enintään sinne 9 euron työttömien kulukorvaustason puolelle.

Tarkempien tietojen puutteessa on paha sanoa mitään todella erityisen varmaa, mutta rajat muutenkin koskisivat Naisten Liigaa ja ihan äärimmäisen teoriassa Naisten Ykköstä.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella ei ole parin vuodenkaan takaa sanottuna aavistustakaan ja todennäköisesti sellaista ei makseta edes vielä nykyäänkään.

Ja mikäli tosiaan maksetaan niin summat olivat varmasti vuonna 2018 puolituisen luokkaa verrattuna miesten puolen sarjoihin.

Todennäköisesti sen ollessa totta kaiken jälkeen vain Naisten Liigassa maksetaan ja maksettiin sellaista kuin, että muka Naisten Liigassa ja myös Naisten Ykkösessäkin.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli vuonna 2018 seuraavanlaiset palkkiot naisjalkapalloilun puolella:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2018 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Naisten Liiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Muista sarjoista puhuttaessa pois lukien epäselvää ja vain poikkeustilanteita Naisten Ykkösessä kaikissa muissa sarjoissa naisjalkapalloilun puolella Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat vain 28 senttiä kilometrikorvausta ja oikeuden hieman kuitenkin tavallisista naisjalkapalloilun erotuomareista poiketen parempaan osapäivärahaan tai kokopäivärahaan jolloin se oli suurin piirtein tuo 19-42 euroa tilanteen mukaan.

Naisten Ykkösen mahdollisissa maksutapauksissa silloin kun olen kuullut Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan saaneen jotain niin otteluraha on vaihdellut 1-40 euron välillä ollen enintään summaltaan sama kuin Naisten Liigassa tilanteen ollessa tuo pari vuotta sitten kuten jo kolme vuotta sitten, mutta usein vähemmän ja siinä tapauksessa Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija ei saanut mitään muuta kuin nuo luetellut kiometrikorvaukset ja osapäivärahat tai kokopäivärahat tilanteen mukaan.

Sitten vielä vuoden 2018 erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Naisten Suomen Cupista:

Erotuomaripalkkiot 2018 Naisten Suomen Cupissa

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari sai 45 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 27 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimetiin.

Toinen Kierros: Erotuomari sai 76 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 45 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimetiin.

Kolmas Kierros: Erotuomari sai 121 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 73 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä nimettiin.

Puolivälierät: Erotuomari sai 128 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 77 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Välierät: Erotuomari sai 133 euroa ottelulta ja avustava erotuomari sai 80 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari sai 310 euroa ja avustava erotuomari sai 186 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saivat 92 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimettiin ja tietenkin he olivat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksettiin miesten puolen Lohkovaiheen sijaan naisten puolella vasta Naisten Suomen Cupin Puolivälieristä alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta kuten miestenkin puolella, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka oli enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksettiin vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu naistenkaan puolella kuten ei miestenkään puolella Suomen Cupista puhuttaessa.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut melkein missään vaiheessa kautta ennen Naisten Suomen Cupin Loppuottelua.

Ohimennen lausuttuna kolme vuotta sitten Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalissa erotuomaripalkkio oli 133 euroa ja avustavilla erotuomareilla 80 euroa ja neljännet erotuomarit mahdollisesti nimettyinä saivat viimein 40 euroa vähintäänkin.

Lisäksi Naisten Suomen Cupin Pikkufinaalin osalta oli tietenkin mahdollista samalla tapaa saada 100 euron arkiottelukorvausraha mitkä kaikki tulivat tietenkin taas ajallisin ehdoin tippuen siitä myös 70 euroonkin asti vain ja kun tuo raha tuli niin se tuli sitten tietenkin normaalien rahojen päälle tuomarin asemasta riippumatta.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat seuraavia palkkioita Naisten Suomen Cupista vuonna 2018:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2018

Naisten Suomen Cupin ottelut Välieriin ja Pikkufinaaliin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat sai 80 euroa.

Lisäksi Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat olivat oikeutettuja Naisten Suomen Cupissa 28 sentin kilometrikorvaukseen ja siihen päälle oikeutettuun osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 19-42 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet Naisten Suomen Cupissakaan muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 19-42 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Naisten Suomen Cupin osalta silti tilanne oli Naisten Liigapuolelle verrattuna jossain määrin parempi ja ainakin nyt edes alempiin sarjoihin verrattuna, mutta päivärahat ovat voineet olla tosin pienempiä myös naistenkin puolella Naisten Suomen Cupin maineesta ja tilanteesta riippumattakin.

Hieman ehkä se on ollut parempi tai sitten ei kuin Naisten Liigassa, mutta kyllä varmasti sentään alempiin naisten sarjoihin verratessa tilanne on ollut parempi Naisten Suomen Cupin puolella.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #548 : 30.04.2020 klo 21:22:19

Tänä päivänä 50 vuotta sitten eli 30.4.1970 samana vuonna 26.4.1970 alkaneen silloisen uuden Jalkapallon Pääsarjan tai myös Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan kiitos osin brittityylisen vastaavansa matkimisen eli silloisen kotimaisen nk. Kruunudivarin osalta sarjan yleisbudjetteja tai pelaajabudjetteja ei selvinnyt, mutta mielenkiintoisesti selvisi kuitenkin paljon puhututtaneet sarjan silloiset kenttävuokrat.

Myös tauolle nimitykseltään vuonna 1969 jäänyttä Jalkapallon Mestaruussarjaa käsittelen jonkin verran.

Tässä viestissä käsittelen eri kaupunkien kenttävuokria suhteessa hintoihin kaupungeittain ja osin sivutaan myös silloista uutta Jalkapallon 2. Divisioonaa/2-divisioonaa eli edeltävän vuoden ja vuoteen 1970 mennessä lopetettua Jalkapallon Suomen Sarjaa/Suomensarjaa ja sen vastaavia kenttävuokria tai alemmalta tasolta riippuen siitä miten eri kaupungit niitä perivät.

Myös kaupunkitukia tulee vähän ilmi.

Tässä asiaa niistä Kokkolaa ja KPV:tä huomioimatta:

Jalkapallon Pääsarjan tai nk. Kruunudivarin Kenttävuokrat 1970

HIFK: 1000 markkaa vähintään Olympiastadionin yhdeltä osuudelta ja kaikkiaan 4000 markkaa mikäli aivan kaikki mahdolliset Olympiastadionin osuudet avattiin yleisölle ja kaikki mahdolliset ylimääräistumapaikat käytettiin sellaisiltakin alueilta joita ei normaalisti olisi voitu käyttää sarjapeleihin yleisölle.

Yleiskenttävuokra oli aina 15 % pääsylipputuloista ja muiden Helsingin alueen stadioneista kuin Olympiastadionin ei saanut lähtökohtaisesti olla enempää kuin 1000 markkaa silloin kun pelattiin alempana kuin Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa tai enintään 3500 markkaa silloin kun pelattiin Jalkapallon Pääsarjassa.

Olympiastadion oli säätiöpohjainen 50 vuoden takaisten sääntöjen mukaan eikä se saanut kauden peleissään toimintakuluina periä sellaisenaan voittoa. Järjestysmiehet ja lipunmyyjät olivat seuran tai viime kädessä kaupungin palkkalistoilla. Kenttävuokran summalla yritettiin sisältää kaikki palvelut lipunmyynnistä tulostaulun hoitoon asti.

Kausiraha kenttävuokrana silloin kun yksittäisrahaa tai kesken kautta ei halunnut maksaa niin sen täytyi olla sarjan säännösten mukaan 50 000 markkaa.

Järjestysmiesten ja lipunmyyjien osalta heillä oli käytössään perusraha eli 20 markkaa kolmea tuntia kohti tai 6,66666667 markkaa tunnilta silloin kun ei voinut tai kyennyt ottamaan perusrahaa käytännössä todellisena silloisena ottelurahana käteen.

Mikäli HIFK pelasi kauden pelejä pienemmällä tai enintään Pallokentän mitoissa olevalla ottelukentällä oli kenttävuokran perusmaksu 100 markkaa ja siitä sitten tietenkin aina enemmän.

HIFK:lle asetettu kenttävuokran perusmaksu eli 100 markkaa vastasi käytännössä minkä tahansa jalkapallon Helsingin alueen seuran lähtökohtaista perusmaksua jalkapalloilussa aina alimpaan lähtökohtaiseen sarjaan silloin eli Piirisarjan Suurlohko 4:ään asti mikä täytyi löytyä kauteen joskin riittävällä alhaisella sarjatasolla jostakin muusta sarjatasosta eli varmaankin paljon alemmasta kuin silloisesta uudesta Jalkapallon 3. Divisioonasta/3-divisioonasta lähtien ei ollut muita maksuja kun taas esimerkiksi Jalkapallon 3. Divisioonassa/3-divisioonassa kyllä oli, mutta ne kahteen korkeimpaan tasoon nähden olivat vähäisempiä.

Helsingin kaupungin osalta kenttävuokrilla ei kausirahanakaan tullut hirveästi katetta kuin neljänneksen kattausta jopa 200 000 markkaan asti nousseisiin todellisiin silloisiiin kunnostuksen ja ylläpidon maksuihin kauteen tai kauden ulkopuolellakin.

HJK: 1000 markkaa vähintään Olympiastadionin yhdeltä osuudelta ja kaikkiaan 4000 markkaa mikäli aivan kaikki mahdolliset Olympiastadionin osuudet avattiin yleisölle ja kaikki mahdolliset ylimääräistumapaikat käytettiin sellaisiltakin alueilta joita ei normaalisti olisi voitu käyttää sarjapeleihin yleisölle.

Yleiskenttävuokra oli aina 15 % pääsylipputuloista ja muiden Helsingin alueen stadioneista kuin Olympiastadionin ei saanut lähtökohtaisesti olla enempää kuin 1000 markkaa silloin kun pelattiin alempana kuin Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa tai enintään 3500 markkaa silloin kun pelattiin Jalkapallon Pääsarjassa.

Olympiastadion oli säätiöpohjainen 50 vuoden takaisten sääntöjen mukaan eikä se saanut kauden peleissään toimintakuluina periä sellaisenaan voittoa. Järjestysmiehet ja lipunmyyjät olivat seuran tai viime kädessä kaupungin palkkalistoilla. Kenttävuokran summalla yritettiin sisältää kaikki palvelut lipunmyynnistä tulostaulun hoitoon asti.

Kausiraha kenttävuokrana silloin kun yksittäisrahaa tai kesken kautta ei halunnut maksaa niin sen täytyi olla sarjan säännösten mukaan 50 000 markkaa.

Järjestysmiesten ja lipunmyyjien osalta heillä oli käytössään perusraha eli 20 markkaa kolmea tuntia kohti tai 6,66666667 markkaa tunnilta silloin kun ei voinut tai kyennyt ottamaan perusrahaa käytännössä todellisena silloisena ottelurahana käteen.

Mikäli HJK pelasi kauden pelejä pienemmällä tai enintään Pallokentän mitoissa olevalla ottelukentällä oli kenttävuokran perusmaksu 100 markkaa ja siitä sitten tietenkin aina enemmän.

HJK:lle asetettu kenttävuokran perusmaksu eli 100 markkaa vastasi käytännössä minkä tahansa jalkapallon Helsingin alueen seuran lähtökohtaista perusmaksua jalkapalloilussa aina alimpaan lähtökohtaiseen sarjaan silloin eli Piirisarjan Suurlohko 4:ään asti mikä täytyi löytyä kauteen joskin riittävällä alhaisella sarjatasolla jostakin muusta sarjatasosta eli varmaankin paljon alemmasta kuin silloisesta uudesta Jalkapallon 3. Divisioonasta/3-divisioonasta lähtien ei ollut muita maksuja kun taas esimerkiksi Jalkapallon 3. Divisioonassa/3-divisioonassa kyllä oli, mutta ne kahteen korkeimpaan tasoon nähden olivat vähäisempiä.

Helsingin kaupungin osalta kenttävuokrilla ei kausirahanakaan tullut hirveästi katetta kuin neljänneksen kattausta jopa 200 000 markkaan asti nousseisiin todellisiin silloisiiin kunnostuksen ja ylläpidon maksuihin kauteen tai kauden ulkopuolellakin.

TPS: Jalkapallon Pääsarjassa 1970 tai nk. Kruunudivarissa TPS maksoi 52 500 markkaa kenttävuokria. Vuonna 1969 TPS maksoi vain 25 000 markkaa kenttävuokria. Vertailuksi vuoden 1969 TPS:n pääsylipputulot Jalkapallon Mestaruussarjassa olivat 160 000 markkaa mikä vastasi tietenkin 38 000 katsojaa maksaneina sen hetken TPS:n ottelujen lippuhinnalla.

Lisäksi TPS maksoi vuonna 1970 tai 1969 15 % pääsylipputuloistaan aina kenttävuokran muuna osuutena kun tuo muu osa pääsylipputuloista oli tietenkin kokonaisosuus ja kenttävuokrat vain kokonaisosuutta kaikkiaan. Turun kaupunki maksoi 1330 markkaa sen jalkapallopuolelle menestysbonusta tai kausirahaa erikoiskaupungintukien nimellä käytännössä kuin muilta osin sarjan silloiset nk. Kruunudivarin säännöt vuonna 1970 kielsivät sellaisenaan sponsoroinnin.

Turun kaupunki kaikkiaan maksoi 80:lle eri urheiluseuralle lajista riippumatta 50 vuotta sitten vuonna 1970 kaupunginavustusta 52 500 markkaa eli periaatteessa yhtä paljon kuin mitä TPS tuli maksamaan vuonna 1970 sarjassa kenttävuokria.

Tuosta kaupunginavustuksesta melko ison osan arveltiin jo tuolloin menevän ainakin ajoittain TPS:n Jääkiekon SM-Sarjan joukkueelle, mutta välillä ainakin ja silloiset oikeat asian näkökannat huomioiden ei TPS:n jääkiekkopuolikaan kyllä todellisuudessa montaa tuhatta markkaa enempää kauteen sellaisia saanut enintäänkään ja osin lähtökohtaisesti ainakin heidän todellisempi tukitaso lienee ollut samaa tasoa jääkiekonkin puolella kuten jalkapallon puolella.

FC Ässät: FC Ässät Porissa maksoi vuonna 1969 Jalkapallon Mestaruussarjassa kauteen kenttävuokrana 380 markkaa ottelulta. Lisäksi 10 markan hoitokulut silloisten kannattajatuotteiden ostamisesta, vuokraamisesta tai jälleenvuokraamisesta seura joutui veloittamaan ja muilta osin perusraha oli ottelukellon, tulostaulun hoidosta tai muusta vastaavasta järjestysmiesten ja lipunmyyjien puolelta 10 markkaa 3 tuntia kohti tai 3,33333333 markkaa tunnilta silloin kun ei voinut tai kyennyt ottamaan perusrahaa ilmoitettuna 10 markkana käytännössä ottelutapahtuman muodossa.

FC Ässien tai minkään muunkaan porilaisen jalkapalloseuran ei tarvinnut vuonna 1970 Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan tai sen edeltäjän Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjan tasolla tai sitä alempana maksaa lainkaan kenttävuokria koska tuolloiset niiden vastaavat kulut hoiti siihen aikaan Porin kaupunki.

Sama asia koski myös jääkiekkopuolella Porin Ässiä mikäli he olisivat tippuneet vastaavasti Jääkiekon Suomen Sarjaan/Suomensarjaan kun heidän tarvitsi maksaa vain Jääkiekon SM-Sarjassa kenttävuokria.

Porin kaupunki avusti niin jalkapalloa kuin jääkiekkoakin melko avokätisesti suhteessa jo tuolloin ja maksoi myös erinäisiä nousubonuksia joskin pääsarjatason jalkapallo tai jääkiekko joutuivat yllättävänkin paljon toimimaan omillaan mikä lisäsi pientä ärsytystä.

Toisaalta seurojen ärsytystä vaimensivat silloin kuitenkin juurikin kaupungin itsensä huoltamat tilat ja avustukset harjoittelutilojenkin osalta. Vuonna 1970 Porin kaupunki oli eräässä vaiheessa kautta evätä kaupungintuet ja kenttävuokravastuutuet FC Ässiltä kokonaan koska heidän kotikentällään oli sattunut eräässä vaiheessa kautta stadionin nk. Ruohomaton pilalle meneminen liian isoissa määrin.

Lahden Reipas: Kenttävuokra oli vuonna 1970 nk. Kruunudivarissa 300 markkaa ottelulta ja lisäksi 15 markan hoitokulut silloisten kannattajatuotteiden ostamisesta, vuokraamisesta tai jälleenvuokraamisesta seura joutui veloittamaan ja muilta osin perusraha oli ottelukellon, tulostaulun hoidosta tai muusta vastaavasta järjestysmiesten ja lipunmyyjien puolelta 15 markkaa 3 tuntia kohti tai 5 markkaa tunnilta silloin kun ei voinut tai kyennyt ottamaan perusrahaa ilmoitettuna 15 markkana käytännössä ottelutapahtuman muodossa.

Muilta osin Lahden kaupunki ei seuroja veloittanut. Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa kenttävuokra lahtelaisilla seuroilla sillä tasolla riippui vaihtelevasti ottelukentästä alkaen 40 markasta mikäli pelattiin hiekkakentällä tai erittäin pienimittaisella lahtelaisella ruohokentällä aina enintään 300 markkaan asti silloin kun ottelukenttä olisi ollut ruohokenttä ja enintään nk. Kruunudivarimittainen mitoiltaan.

Tosin Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa niiden jalkapalloseurojen Lahdesta ollessaan ei tarvinnut maksaa hoitokulumaksuja kun ne otti vastuulleen Lahden kaupunki eikä Lahden kaupunki muilta osin ei veloittanut seuroja.

Jalkapallon 3. Divisioonassa/3-divisioonassa tai sitä alempana lahtelaisilla seuroilla oli kenttälaadusta riippumatta enintään 40 markkaa ja kaupunki tuki tuolloin Lahdessa enemmän enintään tuolle tasolle seuroja kuin miten tuki kahdella korkeimmalla sarjatasolla.

Lahden kaupunki oli monien vuosien ja jopa ehkä vuosikymmenten jälkeen uhrata enemmän todellisesti kenttäalueidensa kunnossapitoon vuonna 1970 kuin sitä aiemmin.

Pitkälti syy oli siinä, että aiempien vuosikymmenten tapaan seuroista lahtelaisessa urheilussa ei vain voinut tehdä lypsylehmiä kaupungin isille. Lahden kaupunki toisaalta ei ikinä aikonut silloisten kaupungin pomojen sanojen mukaisesti ikinä antaa ilmaiskäyttöoikeutta kun olevinaan heidän mielestään oli utopiaa, että seurojen olisi pitänyt ihan tuosta vain päästä aina pelaamaan ja harjoittelemaan ilmaiseksi.

Lahden L-69: Kenttävuokra oli vuonna 1970 nk. Kruunudivarissa 300 markkaa ottelulta ja lisäksi 15 markan hoitokulut silloisten kannattajatuotteiden ostamisesta, vuokraamisesta tai jälleenvuokraamisesta seura joutui veloittamaan ja muilta osin perusraha oli ottelukellon, tulostaulun hoidosta tai muusta vastaavasta järjestysmiesten ja lipunmyyjien puolelta 15 markkaa 3 tuntia kohti tai 5 markkaa tunnilta silloin kun ei voinut tai kyennyt ottamaan perusrahaa ilmoitettuna 15 markkana käytännössä ottelutapahtuman muodossa.

Muilta osin Lahden kaupunki ei seuroja veloittanut. Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa kenttävuokra lahtelaisilla seuroilla sillä tasolla riippui vaihtelevasti ottelukentästä alkaen 40 markasta mikäli pelattiin hiekkakentällä tai erittäin pienimittaisella lahtelaisella ruohokentällä aina enintään 300 markkaan asti silloin kun ottelukenttä olisi ollut ruohokenttä ja enintään nk. Kruunudivarimittainen mitoiltaan.

Tosin Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa niiden jalkapalloseurojen Lahdesta ollessaan ei tarvinnut maksaa hoitokulumaksuja kun ne otti vastuulleen Lahden kaupunki eikä Lahden kaupunki muilta osin ei veloittanut seuroja.

Jalkapallon 3. Divisioonassa/3-divisioonassa tai sitä alempana lahtelaisilla seuroilla oli kenttälaadusta riippumatta enintään 40 markkaa ja kaupunki tuki tuolloin Lahdessa enemmän enintään tuolle tasolle seuroja kuin miten tuki kahdella korkeimmalla sarjatasolla.

Lahden kaupunki oli monien vuosien ja jopa ehkä vuosikymmenten jälkeen uhrata enemmän todellisesti kenttäalueidensa kunnossapitoon vuonna 1970 kuin sitä aiemmin.

Pitkälti syy oli siinä, että aiempien vuosikymmenten tapaan seuroista lahtelaisessa urheilussa ei vain voinut tehdä lypsylehmiä kaupungin isille. Lahden kaupunki toisaalta ei ikinä aikonut silloisten kaupungin pomojen sanojen mukaisesti ikinä antaa ilmaiskäyttöoikeutta kun olevinaan heidän mielestään oli utopiaa, että seurojen olisi pitänyt ihan tuosta vain päästä aina pelaamaan ja harjoittelemaan ilmaiseksi.

Lahden Reippaalle tai muulle lahtelaiselle urheilulle ainakin jääkiekossa oli samanlainen laskeva systeemi Jääkiekon SM-Sarjasta alkaen jolloin isoja maksuja nähtiin Lahden jääkiekossa lähinnä Jääkiekon Maakuntasarjaan asti ja muilta osin Lahden kaupunki tuki kyllä myös melko hyvin ajankuvaan nähden jääkiekkoakin.

Ilves-Kissat: Jalkapallon Mestaruussarjassa vuonna 1969 Ilves-Kissat maksoi kenttävuokraa 10 700 markkaa Ratinan stadionin käytöstä. Ratinan vuokra uudistettiin vuodeksi 1970 siten, että kenttävuokran ollessa enintään ennen ottelua sovittu 3000 markkaan asti bruttotuloista veloitettiin 10 % yleishuoltomaksuina ja lipputulot noudattelivat samaa kaavaa.

Mikä tahansa yli 3000 markkaa oleva kenttävuokra tarkoitti aina bruttotuloista veloitusta 15 % yleishuoltomaksuina ja lipputulot noudattelivat samaa kaavaa. Minkä tahansa ylimenevän osuuden kaiken jälkeen seura sai itse pitää tai tilittää Tampereen kaupungille omat osuudet rahoistaan tai avustuksista mitä seura sai muilta osin tuolloin.

Järjestysmiehillä ja lipunmyyjillä oli samanlainen 10 markkaa perusraha ottelutapahtumalta tai aiemmin kerrottu tuntimaksu. Järjestysmiesten esimiehellä ja lipunmyyjien esimiehellä tosin oli 10-15 % korkeampi perusraha ja aivan enintään 25 % korkeampi muu palkkabonus käytössään silloin kun heitä tarvittiin muun muassa esimerkiksi ihan kokopäiväiseen suurempaan järjestystapahtumaan.

Järjestysmiesten esimies kuten lipunmyyjien esimies oli tuolloin oikeutettu saamaan myös erillistä kausirahan korvausta mikäli erinäistä perusrahaa tai palkkabonusta vaihtelevin perustein muka ei olisi voitu maksaa ja tuolloin ne rahat otettiin tietenkin noista seuran ylimeno-osuuksista esimerkiksi lipputuloista tai ylihuoltomaksusta jäävältä osuudelta.

Vuonna 1969 Jalkapallon Mestaruussarjassa muut järjestysmiehet ja lipunmyyjät saivat esimiestasoa huomioimatta yhteisestä potista 3900 markkaa kaudelta ja järjestelmä pidettiin samana nk. Kruunudivariin vuodeksi 1970. Järjestysmiehen tai lipunmyyjän perusrahaa pidettiin alhaisena ottaen huomioon sen, että perusraha vastasi esimerkiksi silloista seuran ulkopuolisille henkilöille tarkoitettua saunamaksua.

Saunominen muilta kuin seurahenkilöiltä erikseen maksoi 10 markkaa tunnilta kauden peleissä. Erkki Hämäläisen eli Ilves-Kissojen silloisen seuran pääsihteerin mielestä kenttävuokra kaikkiaan uudistettunakin oli kohtuuton kun Ratinan stadionille ei ollut kyetty tekemään Tampereen kaupungin lupailemaa silloista laajennusta.

Toisaalta taas Tampereen kaupungin urheilutoimenjohtaja Pentti Heinonen vastasi kritiikkiin sillä, että ei vuoden 1969 Ilves-Kissojen kenttävuokralla saatu puoliakaan takaisin siitä mitä vähintäänkin Tampereen kaupunki maksoi alueen jalkapallon muina kunnostustukina tai kenttätukina.

Vastikkeeksi ehdotettiin Ratinan stadionin säätiöittämismaksua lisävastikkeena kertaluontoisesta laajennusavustuksesta Ratinan kuntoon saamiseksi silloiselle laajalle tasolleen jolloin Tampereen kaupunki niiltä osin olisi voinut henkäistä helpotuksesta sen muun kunnossa pitämisen jäädessä sitten Ilves-Kissojen kontolle, mutta tuolloisesta ehdotuksesta ei enempää mainittu silloin ja se lienee jäänyt toteuttamatta aikanaan.

Haka: Valkeakosken kaupunki peri niin Hakalta nk. Kruunudivarissa kuin miltä tahansa nk. Kruunudivariin nousevalta seuralta Valkeakoskella alempaakin vuonna 1970 tai tätä aiemmin vuonna 1969 nk. Pennirahaa pääsylipputuloista.

Valkeakosken kaupunki oli päätynyt nk. Pennirahan perintään Yhtyneitten Paperitehtaiden pomomiesten valittaessa 1960-luvun mittaan kenttiensä liiallisesta käytöstä vailla asianmukaisia korvauksia.

Yhtyneet Paperitehtaat tai YP omisti tietenkin muun muassa juuri Hakan käyttämän pelikentän vuonna 1970 nk. Kruunudivarissa ja sillä oli sanansa sanottavana myös kaupungin pienempiinkin kenttiin.

Lipputuloihin perustunut nk. Penniraha oli vuonna 1969 Jalkapallon Mestaruussarjassa Hakalla 11 penniä ja summa pidettiin samana myös vuodeksi 1970 Jalkapallon Pääsarjassa. Vuonna 1969 Jalkapallon Mestaruussarjassa kenttävuokra Hakalta oli koko vuodelta perusteelliselta summaltaan 3000 markkaa ja lisäksi tietenkin nk. Penniraha jokaista maksanutta kohti.

Haka maksoi palkkaa lähtökohtaisena silloisena kasvavana suurseurana taloudellisesti varsinkin tulevien vuosien aikana ja vuosikymmenen loppuun mennessä jo miljoonaseurana muun muassa järjestysmiehille, lipunmyyjille, tulostaulun hoitajalle ja kenttäkuuluttajalle.

Hakan Olli Parolan mielestä silloisena puheenjohtajana kenttävuokrat olivat tuntuvia kohtuullisuudessaankin. Etenkin kun Valkeakoski oli pieni suuressa tai suurenevassa mittakaavassaan ja yleisöä kauden otteluihin olisi tarvittu paljon enemmän niitä kattamaan.

YP:n pomot paperipuolelta vuodeksi 1970 halusivat kunnostustuen olevan lähtökohtaisesti vuotta kohti 20 000-25 000 markkaa ja enintään ne olisivat tukeneet Hakaa vain 45 000 markkaan asti kun sen jälkeen nk. Pennirahaa olisi pitänyt korottaa niin tuntuvasti, että sitten olisi jo puhuttu nk. Pennirahan sijaan jo nk. Lippumarkoista perintärahana mitä ei Olli Parola suostunut kuulemaankin kauden keskusteluissa YP:n pomomiesten kanssa.

KTP: Kotkan kaupunki veloitti jalkapallossa vuosina 1969 ja 1970 prosenttiperusteista kenttävuokraa oman kaupunkinsa tukisummien ja menestysbonusten vastineeksi.

Jalkapallon Mestaruussarjassa ja Jalkapallon Pääsarjassa noina vuosina kenttävuokra oli vähintään aina 10 % tai sitä enemmän kun tilanne niin vaati, Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa tai lopettaneessa Jalkapallon Suomen Sarjassa/Suomensarjassa vähintään 7 % tai enintään 10 % ja Jalkapallon 3. Divisioonassa/3-divisioonassa tai lopettaneessa Jalkapallon Maakuntasarjassa enintään 7 %, Jalkapallon 4. Divisioonassa/4-divisioonassa tai myös Jalkapallon Aluesarjassa tuolloin sen omissa lopetusvaiheissa 1-6 % tai enintään 6,5 % ja jopa täysin ilmainen huomattavissakin määrin kunhan tukihakemuksia myönnettiin yleensä tunnetusti yllättävänkin helposti siinä missä sarjatasoa ylempänä kenttävuokran vapautusta sai vain tarkoin harkituin hakemusten perusteella tietenkin sitä hakeneen seuran taloustilanteesta riippuen.

Jalkapallon korkeimmilla sarjatasoilla kenttävuokravapautta ei ollut. Muut kotkalaiset seurat saivat Jalkapallon Korkeimpaan Piirisarjaan asti aina pelata vapain kenttävuokrin kun ne menivät Kotkan kaupungin laskuun ja silloin kun eivät menneet niin niiltä veloitettiin aina erittäin vähän kenttävuokraa prosenttiperustein tason ollessa käytännössä aina ilmainen sitä mukaa mitä alempaa kotkalaisia jalkapallon pienseuroja löytyi.

Kotkan kaupunki pestasi siihen aikaan säännöksiensä mukaan jalkapallon ottelutapahtumiin tarvittavat järjestysmiehet näin yleisesti ja seuran rahatoimisto huolehti osuutensa vaikkapa KTP:llä lipputuloista ja ongelmallisissa tapauksissa kuten pelaajan omissa tapaturmavakuutusasioissa tai terveysasioissa konsultoitiin huoltoavulakien mukaan tarvittavia maksuja viimesijaisena asiana sen ajan mukaan kun huoltoapu tosiaan sellaista oli Suomessa mitä oli aina vuosiin 1981-1984 asti kun vuosina 1982-1984 tuli tietenkin toimeentulotuki.

Kotkan kaupungilta ei jäänyt seuroille tilitettävää osuusrahaa kuin enintään 90 % parhaimpinakaan vuosina. Tuohon aikaan kun Urheilukeskuksen kenttäalue oli etenkin nk. Stadionin osuudeltaan melko laaja ja järjestysmiehiä joutui yleensä palkkaamaan melkoisen liudan verran.

Etenkin kun järjestysmiehille palkan maksoi muilta osin aina nk. Kaupungin Osuusrahaa huomioimatta tietenkin ottelun järjestäjä. Vuonna 1969 Jalkapallon Mestaruussarjassa KTP:n otteluissa näin esimerkiksi oli 30 järjestysmiestä säännöllisesti palkattuina ja lisäksi Liikkuvan Poliisin Kotkan toimistolta saatiin otteluviikonloppuina 10 poliisia pitkälti liikennevalvontaan, mutta viime kädessä myös ihan turvallisuuden takaamiseen.

Kotkan alueen jalkapalloseurat olivat pienessä ahdingossa erillismaksujensa kanssa ja eräs alasarjaseura oli joutua talousahdinkoon kauden mittaan esimerkiksi erotuomarin pukukopin siivouksesta johtuvista kustannuksista ja niiden noususta koituneen riidan takia.

KTP:n rahastonhoitaja Niilo Partion mielestä yleisö oli aina hyvää, mutta valitettavasti vuosien ja vuosikymmenten mittaan oli tullut silloisin näkymin liikaakin ilmoituksia myös levottomuuksista ja niiden hoitoon nähtiin vain kaksi keinoa: Joko lisää järjestysmiehiä tai poliiseja tai muussa tapauksessa kaupungin pääkentille ainakin KTP:n otteluja varten turvaamaan aita.

MP: Mikkelin kaupunki ei tosiaan käytännössä perinyt kenttävuokria. Kenttävuokrien luomismaksuun oli Jalkapallon nk. Kruunudivarissa vuonna 1970 olisi sisällytetty tuleville vuosille tuolloin sen sijasta ollut nk. Käyttömaksu joka oli tiettävästi hyvin kohtuullista luokkaa.

Mikkelin Palloilijoiden Valmentaja Raimo Marttisen mukaan seura olisi kyennyt elämään vaikka hyvinkin korkeallakin kenttävuokralla kunhan vastikkeeksi olisi edes ollut harjoittelupaikkoja.

Mikkelissä tuohon aikaan tosiaan nk. Kruunudivariin pääsevien seurojen nk. Käyttömaksua huomioimatta ei mitään todellisia kenttävuokrakuluja ollut olemassa silloisessa jalkapallossa alemmillakaan tasoilla.

Ongelmana niin MP:lle kuin MiPK:lle eli Mikkelin Pallo-Kissoille ei tuntunut olevan raha vaan itse asiassa liian pienet ja riittämättömät harjoittelutilat.

Tietysti Mikkelin kaupungin pomot halusivat alkaa veloittamaan kenttävuokria tuntuvastikin, mutta ei edes oletetuilla käytännössä silloisissa rahamiesten haaveissa ja käytännön MP:n tai MiPK:n konkurssiin ajavilla oletetuilla mahtitason kenttävuokrilla olisi saatu rakennettua mitenkään uusia harjoittelutiloja, laajennettua entisiä tai puhumattakaan sitten hankittua uutta jalkapallokenttää kaupungille millaisen he olisivat halunneet saada Mikkeliin 1970-luvulla tai viimeistään 1980-luvulle tultaessa.

MP:lle jaettiin jälleen erikoiskaupungintuen nimellä kulkeneita menestysbonuksia tai kausirahoja 15 000 markkaa vuonna 1970. Lisäksi Mikkelin kaupunki tuki kenttien kunnossa pitämistä 30 000 markalla vuonna 1970 ja mikäli MP olisi halunnut saada valaistuksen kentälleen niin Mikkelistä olisi irronnut rahaa kaupungilta 9000 markkaa ja mikäli valaistus olisi ollut jo olemassa niin 9000 markkaa olisi ollut tarkoitettu valaistustarvikehuoltoon muun muassa Urheilupuistoon.

KuPS: Kuopion kaupunki vuonna 1970 oli jakanut vuoden 1969 tapaan ja kenties paljon aiemminkin kenttävuokrat kolmeen luokkaan: Hiekkakenttä tai mikä tahansa alempi nurmikenttä laatuluokitukseltaan Jalkapallon nk. 2. Divisioona/2-divisioona-mittaan tai nk. Suomen Sarja/Suomensarja-mittaan tai erikseen määriteltyyn Jalkapallon Mestaruussarjan tai nk. Kruunudivarin vähimmäiseen kenttämittaan asti tarkoitti 4 % kenttävuokran maksua vähintään ja porrastuvasti tarpeen mukaan enemmän, mikä tahansa muu Kuopion jalkapallokenttä vähimmäismittaa suurempana tai normaalimittaisena Jalkapallon Mestaruussarjassa tai nk. Kruunudivarissa kuin Väinölänniemen kenttä 6 % kenttävuokran maksua vähintään ja porrastuvasti tarpeen mukaan enemmän ja lopulta Väinölänniemellä pelattaessa kenttävuokra oli aina vähintään 8 % ja siitä sitten eteenpäin sen mukaan kuin miten paljon oli pääsylipputuloja.

Alemmissa sarjoissakaan periaatteessa maksuvapautta kenttävuokrasta ei Kuopiossa tuolloin ollut ennen kuin sarjataso todella oli erittäin alhaista luokkaa.

Väinölänniemen lipunmyyjien tai järjestysmiesten ottelun perusraha oli tiettävästi kovin nk. Kruunudivarissa vuonna 1970 kun se saattoi olla enemmänkin kuin 25 markkaa kolmelta tunnilta tai 8,33333333 markkaa tunnilta silloin kun ei voinut ottaa sitä muuna kuin tuntirahana. Kannattajatuotteet, vuokraus ja jälleenvuokraus olivat myös kovia ajankuvaan nähden ja hipoivat suurimmillaan tuota 25 markkaa. Muilla kentillä kentän koosta rippuen palkkataso ei varsinkaan alimmilla kentillä ollut hääviä luokkaa.

Ylimääräisten palkattavien osuus oli Kuopiossa myös sarjan parasta, mutta ajankuvaan nähden eivät liikaa ja hyvin riippuvaisia ylimääräosuuksista. Lämminvesimaksu huoltomieskorjauksessa siihen aikaan oli 5 markkaa näillä näkymin tuntiperusteisesti pelkältä alustavalta hinnaltaan ja siihen sitten päälle tuli 10 penniä jokaiselta minuutilta.

Tuo pennimaksuosuus olisi vastannut sitä, että mikäli ei olisi ollut suihkutiloja käytettävissä peseytymiseen niiden ollessa vaikka epäkunnossa niin tuohon aikaan oli olemassa hyvin viimeisiä aikoja sellaisenaan tietenkin silloisia nk. Suihkuautomaatteja tai nk. Suihkuvesiposteja missä ihmiset tietysti riittävän ennen vanhaan peseytyivät suihkua muistuttavasti ajalta ennen sellaisia suihkutiloja ja niissä oli sama pennimaksuosuus jokaista kulutettua määrää kuutiomittaa vettä.

Kuopion Keskuskentällä tosin lämminvesimaksu huoltomieskorjauksessa oli selvästi vaatimattomampi perustasoltaan kun lähtökohtainen tuntiperusteinen korjausmaksu ei välttämättä alustavalta hinnalta ylittänyt markkaakaan, mutta minuuttiperusteinen pennilisä oli 20 penniä jokaiselta minuutilta.

20 penniä maksoi tietenkin myös nk. Suihkuautomaatin tai nk. Suihkuvesipostin käyttömaksu kuutiomitalta vettä.

Kuopiossa aiemmin 1960-luvun mittaan ja vanhempinakin aikoina seurat jalkapallon osalta olivat ajoittain käärmeissään siitä, että heidän suihkuautomaattejaan ajoittain oli käytetty liikaa, niiden ollessa epäkunnossa muutoin vain paikalle saapumattomien tai liikaa veloittavien huoltomiesten takia tai myös silloin tällöin tapahtuneista suihkutilojen terrorisoinneista esimerkiksi viikonloppujuhlintojen yhteydessä silloisen nuorison osalta.

KuPS ja Kuopion Elo maksoivat yhteensä vuonna 1969 Jalkapallon Mestaruussarjan otteluistaan 20 000 markkaa kenttävuokria. Vuonna 1970 nk. Kruunudivarin keskimääräinen otteluhinta ennen kautta kenttävuokrana uuden sarjan pohjalta sinänsä oli Sarjaseurat Ry:n ja sarjan päättäjien suosituksen mukainen eli 900 markkaa siltä osin kuin miten Kuopion kaupungin pomoja oli summan osalta konsultoitu ja miten sitä ei ollut pidetty kohtuuttomana.

KuPS yhdessä Kuopion Elon ja Kuopion Pallo-Tovereiden/Kuopion Pallotovereiden eli KPT:n osalta tietenkin viimeksi mainitun ollessa Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa valittivat kauden mittaan kuitenkin liikaa korkeista kenttävuokrista ja etenkin lisämaksuista oheispalveluiden ohella.

Kuopion Elo: Kuopion Elo painiskeli samoissa asioissa KuPS:n kanssa juuri yllä mainittuna. Vuonna 1970 Kuopion Elo sai tietenkin Kuopion kaupungilta erikoiskaupungintuen nimellä maksettavaa menestysbonusta tai kausirahaa 2200 markkaa. Kuopion Elon vuoden 1970 kenttävuokrasta nk. Kruunudivarissa koko kauden lopulta puhuttaessa tuo summa olisi kattanut viidesosan.

Kemin Into: Kenttävuokra oli 20 markkaa. Sen vastineeksi pois lukien yleensä Kemin kaupungin urheilutoimen mahdollisesti palkkaamaa kuuluttajaa kauden otteluihin tai muilta osin seuran kauden peleissä esiintynyttä tukihenkilöä ja tietenkin asiaan kuuluvaa muuta tukihuoltoa sen kattaessa kulut oli Kemin Into täysin omillaan 50 vuotta sitten vuonna 1970 nk. Kruunudivarissa siihen mitä tuli järjestysmiesten ja lipunmyyjien palkkaamiseen kun Kemin kaupunki ei heitä muutoin avustanut.

Vuonna 1969 Jalkapallon Suomen Sarjan/Suomensarjassa sen sarjan päätöskaudella kenttävuokrat olivat koko kaudelta kaikkiaan erinäiset Kemin kaupungin maksamien nousubonusten erotuksen toimiessa asiaan pienenä vastikkeena 460 markkaa. Kemin Innolla tuo 460 markkaa vastasi 18 % pääsylipputuloista vuonna 1969.

Kemin Innolla ei oikeastaan ollut muuta harmiteltavaa kuin se, että sarjanousijana sen kotikenttä Sauvonsaaressa oli pieni kun sinne ei mahtunut silloin kun 400 katsojaa enintään varsinaisesti stadiontilojen nk. Lipan alle ja muut mahdolliset otteluun tulevat katsojat joutuivat olemaan vanhalla nk. Aita-alueella jonne olisi haluttu paremmat aidat.

Aita-alue kun oli liiankin paljon aukkoja täynnä tunkeutujille tai maksamattomille seuraajille heitä suosien. Kemin Innolla oli myös sekin puute, että sillä ei käytännöllisesti katsoen ollut edes kunnollisia pesutiloja Sauvonsaaren alueella juuri tuolloin.

Kemin Innolla oli kyllä mahdollisuus seuran pelaajien tai toimihenkilöiden osalta käyttää silloista Sauvonsaaren tai Kemin Uimahallia, mutta se taas vuorostaan maksoi kun maksuvapaus kauden peleihin ei kelvannut sitten juurikin uimahallin työntekijöille muuten kuin vain ihan yksittäisen poikkeustapauksen ollessa kyseessä ja muutoin sitten muidenkin seurojen vastaavat järjestelyt kilpailevien seurojen tahdolta olivat Kemin Innolle kohtuuttomia hyväksyä.
« Viimeksi muokattu: 30.04.2020 klo 21:28:41 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #549 : 25.05.2020 klo 16:15:30

Pitkästä aikaa löytyi 1980-luvun jalkapallon alempien sarjojen osalta yhdelle joukkueelle sen yleisbudjetti.

Kyseessä on alle tulevien Messukylän Toverien eli MesTo:n tai myös tulevan FC MesTo:n yleisbudjetti ja se oli seuraava vuodelle 1982:

Messukylän Toverit Jalkapallon 4. Divisioonassa/4-divisioonassa 1982

Yleisbudjetti: 56 540 markkaa (MesTo pelasi tuohon aikaan tosiaan Jalkapallon 4. Divisioonassa/4-divisioonassa ja tippui valitettavan murheellisesti Jalkapallon 5. Divisioonaan/5-divisioonaan vuodeksi 1983 kun toisinaan vielä erittäin harvoin tuohon vuoteen mennessä Jalkapallon 5. Divisioona/5-divisioona tunnettiin myös vanhalta nimeltään Jalkapallon Korkein Piirisarja tai vain Jalkapallon Piirisarja siinä missä Jalkapallon 6. Divisioona/6-divisioona tietenkin oli vanhalta nimeltään Jalkapallon Perussarja.)

 
Sivuja: 1 ... 21 [22] 23
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines