Historiaa liigajoukkueiden taloudesta

[Piippu-Virtanen]

Erotuomaripalkkiot tälle vuodelle olisivat olleet sellaisenaan varsin tutut ja perinteikkäät, mutta paljon muitakin muutoksia olisi tai on ollut mahdollisesti luvassa ennen kuin kaikki koronan myötä ainakin osin väistämättömästi on voinut muuttua.

Koronavirus on todennäköisesti ja on jo myös vaikuttanut kauden kausipelien erotuomaripalkkioihin kun supistumista on tapahtunut tai tapahtumassa kun sarjoja pelataan tai tullaan pelaamaan mieluusti lyhennettyinä ennen mahdollista syyskauden koronan uutta aaltoa.

Alun alkaen olisin varmaankin näihin juttuihin palannut vasta kauden päätteeksi vuoden lopussa, mutta ajattelin kuitenkin laittaa tähän alle erotuomaripalkkioiden luvut tältä vuodelta tietenkin sellaisenaan kuin miten ne olisivat tulleet julki ennen koronan aiheuttamia muutoksia tai ainakin merkittäviä lykkäyksiä mikäli kuitenkin muutoin erotuomaripalkkioiden osuuksista eri sarjoissa pidetään kiinni:

Erotuomaripalkkiot 2020 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi ottelun neljäs erotuomari saa 131 euroa peliltä.

Ykkönen: Erotuomari saa 250 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 150 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomari saa 131 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 78,60 euroa ottelulta.

Kolmonen: Erotuomari saa 87 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60,90 euroa ottelulta.

Nelonen: Erotuomari saa 60,5 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 42,35 euroa ottelulta.

Vitonen/Viitonen: Erotuomari saa 43,11 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 30,66 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso on näillä näkymin jäämässä viimeiseksi sarjaksi missä avustavallekin erotuomarille maksetaan erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla. Erotuomaripalkkioiden muutoksista tätä alempana tulee asiaa hieman enemmän.)

Kutonen/Kuutonen: Erotuomari saa 35,97 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 32,472 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 22,7304 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Seiska: Erotuomari saa 32,97 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 29,976 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 20,9832 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä ainakin näillä näkymin ovat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin ovat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ole lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä on osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 20 euroa maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 43 euroa maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna on aina tietenkin yli tuon mainitun 20 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 21-43 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ole maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli on sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna on aina tietenkin yli tuon mainitun 43 euron summan jolloin ne voivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla olla hyvinkin suuria.

Mikäli poikkeuksellisesti noista korotetuista osapäivärahoista tai päivärahoista tulee riitaa niin sitten niitä puidaan tuomariston esimiesten, kunkin sarjan päättäjän, Palloliiton ja viime kädessä Verottajan, Poliisin tai Syyttäjänviraston kanssa joskin kyllä riidat yleensä pysähtyvät jo Verottajaan viimeistään kun oikeuteen mennessä puhumattakaan mistään putkasta.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyy olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosesta ja siitä alaspäin mennessä aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät ole niin tarkkoja mikä sitten valitettavasti johtaa tai on ainakin historiallisesti johtanut melkoisiin ongelmiin.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastetaan aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saavat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saa olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tulee sitten niitä erillisiä selvityksiä ja voi tietysti johtaa ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta on taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Erotuomarit eivät ole edes Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka on poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 300 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus on mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu nykypäivän Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset ovat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden.

Majoitusliikkeen tositteet ovat tärkeitä ja kun majoitutaan hotellitason tiloihin niin ne voivat olla enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvata Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille toisen luokan matkustajaliput ja paikkavaunut vaikkapa junassa tai lentokoneessa korvataan niin Veikkausliigassa kuin Ykkösessä ja tätä arvokkaammissa luokissa todennäköisesti enintään poikkeustapauksissa Veikkausliigassa. Tietenkin matkalaskun kuitti olisi hyvä olla aina mukana niin ei tule ongelmia.

Erotuomareille maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 400 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset ovat mahdollisia, mutta vain mikäli on vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka on enintään 200 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustetaan.

Kilometrikorvaus on 43 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkaa tietenkin juosta 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Veikkausliigassa ja Ykkösessä jokainen otteluun osallistuva ylimääräinen erotuomari saa tietenkin myös automaattisen 3 sentin korotetun hinnan tai sen tullessa evätyksi se siirretään ottelun varsinaisen johtavan erotuomarin kilometrikorvaukseen josta tarpeen mukaan erotukset sitten tehdään muille erotuomareille.

Mikäli kilometrimäärä on erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästävä, matkalaskuun on kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määrää erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylety samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannata poiketa ja yleensä ne korvataan varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksetaan arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit voivat nykyään saada osapäivärahaa tai kokopäivärahaa eli 20-43 euron väliltä olevan summan joka oikeastaan on ainoa raha Ykkösessä mitä he saavat silloin kun heitä käytetään.

Sen lisäksi he voivat saada Veikkausliigassa ja nykyisin myös Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen. Neljänsille erotuomareille tosiaan Ykkönen on alin sarja missä maksetaan sellaisenaan vähän isomminkin kuin muissa sarjoissa Veikkausliigaa huomioimatta.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla on nykyään seuraavanlaiset palkkiot jotka ovat tietenkin voineet muuttua tai tulevat muuttumaan muuksikin juurikin koronaviruksen vitsauksesta johtuen:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2020

Veikkausliiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 90 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 55 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Kolmosesta alaspäin tai nimenomaan Kolmosessa Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijalle näillä näkymin enimmäkseen vain yksinään tai harkinnan mukaan tietenkin myös Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle maksetaan vain 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen 20-43 euron pintaan menevä osa-aikainen tai kokopäiväinen erotuomariesimiehen päiväraha josta on mahdollista maksaa korotustakin aiemmin todettujen erotuomarien vastaavien lisäksi.

Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa tietenkin vielä tulevat jo olemassa olevien summien lisäksi nuo kilometrikorvaukset ja päivärahat päälle.

Tälle vuodelle kuitenkin muutaman viime vuodenkin tapaan ehdotuksena ollut Erotuomariesimiesten ja mahdollisten Avustavien Erotuomariesimiesten palkkioesitys Jalkapallon Kolmosesta aina jopa Jalkapallon Seiskaan asti juurikin peruspalkkausjärjestelmän osalta vihdoin ja viimein sinänsä kaatui koronaviruksen tilanteeseen eikä ainakaan ilman ihmeitä tule voimaan ennen ensi vuotta tai lähivuosia.

Välillä huhuissa olen joskus kuullut sen olevan olleen käytössä jo viime vuonna tai hyvin vähän aikaa viime vuosina, mutta tiedä sitten niistä.

Tuo palkkioesitys olisi korvannut aikaisemman hyvin vajavaisen ja pienimuotoisen kerroinpalkkiojärjestelmän jota ei edes sitäkään olisi ollut paljon käytetty.

Siitä eli tuosta kerroinpalkkiojärjestelmästä olisi jätetty korkeintaan jäljelle Avustavien Erotuomarien Esimiesten tai Avustavien Erotuomariesimiesten kerroinosuus mikä olisi siis ollut aina kerroinosuus numerolla 0,7+mikä tahansa liitettävä palkkiosumma tietenkin juurikin tuon esitetyn uuden peruspalkkausjärjestelmän rajoissa.

Kaikissa sarjoissa Jalkapallon Kolmosesta Jalkapallon Seiskaan asti palkkion yläraja eli 30 euroa olisi ollut mahdollinen, mutta käytännössä käyttöoikeus olisi rajattu seuraavasti:

Kolmonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 22-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 15-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Nelonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 22-28 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 15-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Vitonen/Viitonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 14 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Kutonen/Kuutonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 13-14 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Seiska: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 12-14 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon. Tarpeen tullen tässä sarjassa oli tietenkin sarjatason huomioiden alimpana sellaisena myös pienempikin osuusraha jolloin se olisi ollut 15 euroa ottelulta silloin kun muussa kohtaa palkkiosumma ei olisi ollut mahdollinen jo kerrottuna juurikin Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijoille ja Avustavalle Erotuomariesimiehille tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle pienempi osuusraha olisi ollut kerroinpalkkiosta riippuva, mutta kuitenkin noin 10-14 euroa.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on mennyt tai tulee menemään kunhan kausi alkaa ja on ohi ennen pitkää.

[Piippu-Virtanen]

Erotuomaripalkkioista puhuttaessa tietyllä tapaa rahakkainta Suomessa on ollut vihellellä otteluja Jalkapallon Suomen Cupissa tai toimia myös sen Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan virassa vuosien varrella.

Tosin niissäkin ovat omat sudenkuoppansa olleet mukana kuten juurikin tänä vuonna asioihin vaikuttanut koronaviruskin.

Tälle vuodelle Jalkapallon Suomen Cup siirtyi tai aikoi ainakin siirtyä Alkuerien vaiheissaan tai Karsinnoissaan tarpeen mukaan varsin radikaaliin joukkueperusteiseen kilpavaiheen maksuun.

Toisin sanoen maksut riippuivat siitä, että pelasiko siellä millaisia joukkueita alkaen Jalkapallon Kakkosesta nousten siitä sitten summiltaan Jalkapallon Ykköseen ja lopulta Jalkapallon Veikkausliigaan asti.

Tosin mahdolliset muut joukkueet Jalkapallon Kakkosta alempina joukkueina sisällytettiin kuitenkin erotuomarimaksuiltaan koskemaan Jalkapallon Kakkosen vastaavaa.

Tässä tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Suomen Cupista jotka kuitenkin huomautan olleen sellaiset ennen kuitenkin koronaa eli lopputilanteellisesti sanottuna asia on voinut hyvinkin muuttua tai ainakin viivästyä varsinkin muutaman asiansa suhteen tuleville vuosille ja muutoin lähinnä tämän vuoden osalta maksuineen kun aiemmin Jalkapallon Suomen Cupin Neljännesvälierät muun muassa piti pelata ilman yleisöä, mutta sittemmin ne alkavat kaikkien vaiheiden jälkeen 16.6 eli kuuden vuorokauden kuluttua:

Erotuomaripalkkiot 2020 Suomen Cupissa

Lohkovaihe/Suomen Cup Playoff Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 100 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Puolivälierät Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 100 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Välierät Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 150 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 90 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Loppuottelu Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 200 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 120 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat tai olisivat saaneet 77 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat tai olisivat olleet oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Lohkovaihe/Suomen Cup Playoff Ykkösen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 200 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 120 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään. Tästä eteenpäin tai osin siitäkin lähtien kun Jalkapallon Ykkösen joukkueita olisi alkanut esiintyä niin ehdotuksessa muutoin palkkioehdot erotuomareille olisi rinnastettu koskemaan Jalkapallon Veikkausliigan vastaavia kun muutoin Jalkapallon Ykkösen joukkueet olivat rinnasteisia erotuomaripalkkioiden osalta Jalkapallon Kakkoseen.

Alkuerät Lohkovaiheeseen/Suomen Cupin Playoffiin Veikkausliigan joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 300 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 180 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään, mutta he olivat oikeutettuja tilanteesta riippuen etenkin jo Lohkovaiheessa/Suomen Cup Playoff-vaiheessa arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin siitä eteenpäin. Tämän kaiken mennessä toisin tai tullessa hylätyksi tänä vuonna olisi muutoin noudatettu viime vuoden kierrosperusteista erotuomaripalkkiomaksua ja tämä uudistus olisi koskenut vain Suomen Cupin Lohkovaihetta/Suomen Cupin Playoffia ja niissäkin oltiin varauduttu pitämään maksut viime vuoden vastaavina.

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari saa 53 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 32 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Toinen Kierros: Erotuomari saa 80 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 48 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Kolmas Kierros: Erotuomari saa 90 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 54 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Neljäs Kierros: Erotuomari saa 135 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 81 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Viides Kierros: Erotuomari saa 138 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 83 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Lohkovaihe/Suomen Cup Playoff: Erotuomari saa 250 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 150 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Neljännesvälierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Puolivälierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Välierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 131 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari saa 670 euroa ja avustava erotuomari saa 402 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 241 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksetaan Lohkovaiheesta tai Playoff-kauden alusta alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi tai alkaa Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka on enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksetaan vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu tai makseta.

Arkiottelukorvausrahat tulivat ja tulevat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut tai tule olemaan melkein missään vaiheessa kautta ennen Suomen Cupin Loppuottelua ja nyt myös näillä näkymin ennen Suomen Cupin Välieriä.

Ohimennen lausuttuna tämän vuoden kokonaan ennen pitkää lopetetussa Jalkapallon Regions Cupissa erotuomaripalkkio oli Kolmanteen Kierrokseen asti 50 euroa ottelusta riippumatta ja avustavilla erotuomareilla 35 euroa ottelusta riippumatta, Neljännesvälierissä erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut 70 euroa ottelulta ja avustavilla erotuomareilla 50 euroa ottelulta, Puolivälierissä erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut 72 euroa ottelulta ja avustavilla erotuomareilla 52 euroa ottelulta, Välierissä erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut 75 euroa ottelulta ja avustavilla erotuomareilla 55 euroa ottelulta ja Loppuottelussa erotuomaripalkkio olisi ollut 131 euroa ja avustavilla erotuomareilla 78,60 euroa ja viimein neljännet erotuomarit mikäli heitä olisi nimetty mahdollisesti otteluun niin olisivat saaneet 77 euroa ottelulta vain Loppuottelua koskien kun muutoin neljännet erotuomarit eivät olisi saaneet mahdollisesti nimettyinä mitään.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai tulevat saamaan seuraavia palkkioita Suomen Cupista tänä vuonna:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2020

Suomen Cupin ottelut Neljännesvälieriin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai saavat 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Puolivälierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 50 euroa ottelulta.

Välierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 85 euroa ottelulta.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 150 euroa.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saa muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-43 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle. Aiemmin Avustaville erotuomareiden esimiehille tai Erotuomaritarkkailijoille mietittiin enintään 40 euron suuruista omaa yleispalkkiota mahdollisesti siitä sitten pienemmällä oikeudella osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan tai osana luopumista mahdollisista kilometrikorvauksista, mutta esitys sittemmin hylättiin.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on mennyt tai tulee menemään kunhan kausi jatkuu ja on ohi ennen pitkää.

[Piippu-Virtanen]

Naisjalkapalloilun puolella historiallisesti ainakin toisinaan Erotuomareita, Erotuomarien esimiehiä tai Erotuomaritarkkailijoita on toisinaan ivallisesti läpi naisjalkapalloilun kotimaisen historian sanottu eniten rahaa tienanneimmiksi hahmoiksi niiden otteluissa.

Ihan näin raadollinen näkökulma tilanne ei sentään ole varsinkaan mitä nykypäivempään tullaan tai välillä historiallisemminkaan.

Totuus kuin on ollut jopa ihan naisjalkapallon parhaimpinakin rahavuosina, että hirveän paljoa joukkueissa ei ole maksettu eikä yleisbudjetitkaan ole olleet korkeita milloin joskus tosiaan ihan pelin ulkopuoliset henkilöt ovat niitä rikkaimpia jäseniä ja muutoin sitten raha tulee vain jostain kovin muualta.

Joka tapauksessa naisten puolellakin nuo erinäiset palkkiot ovat kehittyneet ja joita aion esitellä tämän vuoden eli 2020 sellaisenaan kun sen on tai olisi ollut tarkoitus toteuttaa maksupuoleltaan.

Korona-aikana tai juuri vähän ennen sitä tietenkin Jalkapallon Naisten Liigasta tuli kieltämättä erikoisesti Jalkapallon Kansallinen Liiga ja saa nähdä, että miten pitkään moista nimeä aiotaan pitää sellaisenaan ilman edes jotakin muutosta, paluuta jälleen Jalkapallon Naisten Liigaksi tai sitten vaihtoa edes johonkin toiseen nimeen.

Vaikka onhan tuohon Jalkapallon Kansalliseenkin Liigaan vähän jo ehtinyt tottua, mutta ei tosin paljon.

Kun eihän se niin vaikeaa olisi lisätä siihen sitä Naisten Kansallista Liigaa tai vaihtoehtoisesti sitten nimetä sarjaa vain Naisten Futisliigaksi tai Kansalliseksi Mimmiliigaksi jos niikseen tulee!

Tämän hetken tilanteen valossa on paha sanoa mitään todella tarkkaa naisjalkapalloilun mahdollisista päivärahoista muuta kuin pian kerrottavien lukujen valossa yhtä tietyltä vuodelta.

Naisjalkapalloilussa ei myöskään ole miesten puolelta poikkeuksena sinne päin samalla tapaa käytössä noita neljänsiä erotuomareita.

Siellä päin neljännet erotuomarit ovat harvinaisempia ja kun ovat niin ei heille näillä näkymin vielä nykyäänkään oikeastaan makseta paljoa mitään jos lainkaan.

Silloinkin kun maksetaan ja todennäköisesti enintään Kansallisessa Liigassa niin neljänsien erotuomarien palkkiot pyörivät enimmäisrajallaan Veikkausliigan vastaavissa lukemissa ja muutoin mitä tahansa 1-76 euron välillä.

Alemmissa sarjoissa varmaankin mikäli hyvin teoriassa mitään maksetaan niin ne pyörivät sitten ihan pikkueuroissa tai tyyliin juurikin kilometrikorvausten senttien tai kymmenien senttien linjalla ja hyvässä lykyssä tietenkin lähinnä joidenkin ihan takavuosien Naisten Ykkösen malliin joillakin euron hilkkuloilla näin leikkisästi todeten.

Tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot naisjalkapalloilussa lukuineen päivineen ajalta kuitenkin ennen mahdollisesti suuriakin koronavitsauksen aiheuttamia muutoksia tulevat tähän alle alkaen tietenkin muuttuneesta entisestä Naisten Liigasta eli myös leikkisämmin enemmin nykyään kuin vanhaan aikaan eli Mimmiliigasta tai uudesta Kansallisesta Liigasta ja päättyen tietenkin varsin alhaisellekin sarjatasolle ellei ihan alimmallekin riippuen siitä, että montako sarjatasoa nykyisin naisjalkapalloilussa Suomessa on:

Erotuomaripalkkiot 2020 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Kansallinen Liiga: Erotuomari saa 131 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 78,60 euroa ottelulta.

Naisten Ykkönen: Erotuomari saa 82,10 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 57,47 euroa ottelulta.

Naisten Kakkonen: Erotuomari saa 51,29 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 35,90 euroa ottelulta.

Naisten Kolmonen: Erotuomari saa 36,02 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 25,22 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso on näillä näkymin viimeinen sarja missä avustavallekin erotuomarille maksetaan erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla. Erotuomaripalkkioiden muutoksista tätä alempana tulee asiaa hieman enemmän.)

Naisten Nelonen: Erotuomari saa 34,08 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 30,904 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 21,6328 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Naisten Vitonen/Viitonen: Erotuomari saa 31,36 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Mikäli tämä nykyään on alin virallinen taso Suomessa niin siinä tapauksessa jokaisessa naisjalkapalloilun sarjassa Suomessa maksetaan erotuomaripalkkiota. Muussa tapauksessa mahdollisessa Naisten Kutosessa/Kuutosessa tai tätäkin alempana erotuomaripalkkiota ei makseta. Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 28,632 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 20,0424 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Naisjalkapalloilussa tosiaan päivärahat ja kilometrikorvausrahat ovat sellaisinaan tai hyvin teoreettisilta korotusosiltaan todella pienet ja enimmilläänkin ainakin kaiketi vastaavat nykyään miesten tasojen vastaan enimmäisrajaltaan.

Useimmiten ne ilman muita lisätietoja asiaan ovat todella pienet. Muutoin luvut olisivat tosiaan noilla miesten takarajoilla jo aika suuret.

Muussa tapauksessa esimerkiksi päiväraha lienisi jotain luokkaa 1-19 euroa osapäiväisen sellaisen osalta ja kokopäiväisen sellaisen osalta 19-42 euroa kun se on tiettävästi enintään saman suuruusluokan omaavaa tai hieman pienempää.

Voi kyllä olla jo myös, että tuo 1-20 euron summa olisi sitä kokopäiväistä naisjalkapallon puolella ja puolipäiväisenä menee alimmillaan sen 75 sentistä tai senkin alle enintään sinne 9 euron työttömien kulukorvaustason puolelle tai hiukkasta senkin yli 10 euron puolelle menevään summaan asti.

Tarkempien tietojen puutteessa on paha sanoa mitään todella erityisen varmaa, mutta rajat muutenkin koskisivat Kansallista Liigaa ja ihan äärimmäisen teoriassa Naisten Ykköstä.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella ei ole aavistustakaan ja todennäköisesti sellaista ei makseta edes vielä nykyäänkään.

Ja mikäli tosiaan maksetaan niin summat ovat varmasti kääpiömäistä luokkaa verrattuna miesten puolen sarjoihin.

Todennäköisesti sen ollessa totta kaiken jälkeen vain Kansallisessa Liigassa maksetaan sellaista kuin, että muka Kansallisessa Liigassa ja myös Naisten Ykkösessäkin.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla on nykyään seuraavanlaiset palkkiot naisjalkapalloilun puolella:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2020 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Kansallinen Liiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Muista sarjoista puhuttaessa pois lukien epäselvää ja vain poikkeustilanteita Naisten Ykkösessä kaikissa muissa sarjoissa naisjalkapalloilun puolella Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saavat vain 28 senttiä kilometrikorvausta ja oikeuden hieman kuitenkin tavallisista naisjalkapalloilun erotuomareista poiketen parempaan osapäivärahaan tai kokopäivärahaan jolloin se on suurin piirtein tuo 20-43 euroa tilanteen mukaan.

Naisten Ykkösen mahdollisissa maksutapauksissa silloin kun olen kuullut Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan saaneen jotain niin otteluraha on vaihdellut 1-40 euron välillä ollen enintään summaltaan sama kuin entisessä Naisten Liigassa eli nykyisin Kansallisessa Liigassa, mutta usein vähemmän ja siinä tapauksessa Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija ei saa mitään muuta kuin nuo luetellut kiometrikorvaukset ja osapäivärahat tai kokopäivärahat tilanteen mukaan.

Tälle vuodelle kuitenkin muutaman viime vuodenkin tapaan ehdotuksena ollut Erotuomariesimiesten ja mahdollisten Avustavien Erotuomariesimiesten palkkioesitys Naisten Jalkapallon Ykkösesta aina jopa Naisten Jalkapallon Vitoseen/Viitoseen asti juurikin peruspalkkausjärjestelmän osalta vihdoin ja viimein sinänsä kaatui koronaviruksen tilanteeseen eikä ainakaan ilman ihmeitä tule voimaan ennen ensi vuotta tai lähivuosia.

Välillä huhuissa olen joskus kuullut sen olevan olleen käytössä jo viime vuonna tai hyvin vähän aikaa viime vuosina, mutta tiedä sitten niistä.

Miesten puolella tuo olisi todennäköisempää kuin naisilla sillä naisten puolelle aivan viime vuosinakin on jo tullut hyvin, hyvin monta uudistusta mistä ei aina ole oikein pidetty ja kustannuksista käydään tai on käyty kovaa vääntöä kulisseissa ja ne vähätkin uudistukset tuntuvat olevan kynsin ja hampain taistelusta kiinni kotimaisessa naisjalkapallossamme.

Tuo palkkioesitys olisi korvannut aikaisemman hyvin vajavaisen ja pienimuotoisen kerroinpalkkiojärjestelmän jota ei edes sitäkään olisi ollut paljon käytetty.

Naisten puolella toisin kuin miehissä puhutaan niistä poiketen varmasti sen käytössä olemisesta vain ehkä viimeisestä vuodesta, parista kolmesta vuodesta kun taas miehillä se on ollut vähän kauemmin enintään ehkä sinne vuosille 2014-2015 asti ulottuen kun uusi se on miehissäkin ja sikäli kun se vielä on toiminnassa sellaisenaan tai on ollut.

Siitä eli tuosta kerroinpalkkiojärjestelmästä naistenkin puolella kuten miehissäkin olisi jätetty korkeintaan jäljelle Avustavien Erotuomarien Esimiesten tai Avustavien Erotuomariesimiesten kerroinosuus mikä olisi siis ollut aina kerroinosuus numerolla 0,7+mikä tahansa liitettävä palkkiosumma tietenkin juurikin tuon esitetyn uuden peruspalkkausjärjestelmän rajoissa.

Kaikissa sarjoissa Jalkapallon Naisten Ykkösesta Jalkapallon Naisten Vitosen/Viitoseen asti palkkion yläraja eli 30 euroa ei ollut aivan sama kuin miehissä sillä tämän ehdotuksen tullessa hyväksytyksi ne olisivat huomattavasti selvemmin ajettu eriarvoistavaksi kuin miehissä. Välillä Jalkapallon Naisten Ykköseen ja jopa myös Jalkapallon Naisten Kakkoseen olisi haluttu kerrankin kiinteä Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio-osuus 30 eurona ottelulta varsinkin Jalkapallon Naisten Ykköseen, mutta sekin nähtiin liian kalliina toteuttaa. Edes vastaehdotukset 15 eurosta 22 euroon asti ulottuen sellaisenaan ei olisi ollut tyydyttävä Palloliiton edustajille. Tosiaan tuo mainittu palkkion yläraja eli 30 euroa olisi ollut mahdollinen, mutta käytännössä käyttöoikeus olisi rajattu seuraavasti:

Naisten Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 22-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 15-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Naisten Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 22-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 15-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Naisten Kolmonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 14 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Naisten Nelonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 9-14 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Naisten Vitonen/Viitonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 1-8 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon. Tarpeen tullen tässä sarjassa oli tietenkin sarjatason huomioiden alimpana sellaisena myös pienempikin osuusraha jolloin se olisi ollut 14 euroa ottelulta silloin kun muussa kohtaa palkkiosumma ei olisi ollut mahdollinen jo kerrottuna juurikin Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijoille ja Avustavalle Erotuomariesimiehille tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle pienempi osuusraha olisi ollut kerroinpalkkiosta riippuva, mutta kuitenkin noin 1-7 euroa.

Naisten Kakkosesta etenkin alaspäin meneville sarjatasoille ehdotuksia tai edes minkääntasoisia harmonisointeja on yksinkertaisesti pidetty erittäinkin kalliina eikä niitä uudistuksia ole juurikaan todennäköisesti tulossa kun koronavirus tuntui toimivan vain vielä sitäkin parempana tekosyynä kieltäytyä noista uudistuksista. Välillä tosin on kyllä ollut puhetta siitä, että olisi siirrytty Naisten Kakkosen osalta maksamaan jopa pelkkä 30 euroa ilman mitään muita uudistuksia tai etuja, Naisten Kolmosen ja Naisten Nelosen osalta maksamaan jopa pelkkä 22 euroa ottelulta ilman mitään muita uudistuksia tai etuja ja lopulta Naisten Vitosen/Viitosen osalta olisi maksettu tapauskohtaisesti 1-15 euroa ottelulta ja sen väliltä ollut summa ilman mitään muita uudistuksia tai etuja.

Tämäkin uudistus todennäköisesti olisi kuitenkin hyödyttänyt vain Erotuomarien Esimiehiä tai Erotuomareiden Tarkkailijoita enemmän todennäköisesti kuin heidän avustajiaan eikä todennäköisesti edes osiakaan noista summista ainakaan ilman todella radikaalia satsausta kotimaiseen naisjalkapallon tilaan ole tulossa.

Uudistus sellaisenaan olisi kuitenkin hyvin radikaali kun välillä ihan miestenkin kaikilla sarjatasoilla maksullisen toiminnan ylläpitäminen on ollut haastavaa, mutta näillä näkymin ehkä nyt tulevaa mahdollista Naisten Ykkösen ja hyvin suurella varauksella Naisten Kakkosen aseman parantumista ei ole tulossa lähivuosina.

Ei ehkä muutenkaan, mutta ei varsinkaan nyt näin koronan myötä.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on mennyt tai tulee menemään kunhan kausi alkaa ja on ohi ennen pitkää.

[Piippu-Virtanen]

Erotuomaripalkkioista puhuttaessa tietyllä tapaa rahakkainta Suomessa on ollut naistenkin puolella vihellellä otteluja Jalkapallon Naisten Suomen Cupissa tai toimia myös sen Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan virassa vuosien varrella.

Tosin niissäkin ovat omat sudenkuoppansa olleet mukana etenkin nyt koronaviruksen myötäkin.

Tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Naisten Suomen Cupista ainakin lähtökohtaisesti sellaisenaan pidettynä ajalta ennen koronaa ja näillä näkymin sitten ottelujen jatkuessa tulevat tässä:

Erotuomaripalkkiot 2020 Naisten Suomen Cupissa

Superkierros ja Ensimmäinen Kierros: Erotuomari saa tai on saanut 48 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 28,80 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Toiselta Kierrokselta Lohkovaiheeseen/Naisten Suomen Cupin Playoffeihin asti: Erotuomari saa tai on saanut 54 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 32,40 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Lohkovaihe/Naisten Suomen Cup Playoff ja siihen liitettävät kierrokset tai Naisten Suomen Cupin Neljännesvälierät ennen Puolivälieriä: Erotuomari saa tai on saanut 100 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Puolivälierät: Erotuomari saa tai on saanut 130 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa tai on saanut 78 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Välierät: Erotuomari saa tai on saanut 137 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa tai on saanut 82,20 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari saa 325 euroa ja avustava erotuomari saa 195 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 117 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksetaan tai maksettiin miesten puolen Lohkovaiheesta tai Playoff-kauden sijaan naisten puolella vasta Naisten Suomen Cupin Puolivälieristä alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta kuten miestenkin puolella, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi tai alkaa Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka on enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksetaan vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu naistenkaan puolella kuten ei miestenkään puolella Suomen Cupista puhuttaessa.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut missään vaiheessa kautta ennen Naisten Suomen Cupin Loppuottelua.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai tulevat saamaan seuraavia palkkioita Naisten Suomen Cupista tänä vuonna:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2020

Naisten Suomen Cupin ottelut Välieriin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 100 euroa.

Lisäksi Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat ovat oikeutettuja Naisten Suomen Cupissa 28 sentin kilometrikorvaukseen ja siihen päälle oikeutettuun osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-43 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saa Naisten Suomen Cupissakaan muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-43 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Naisten Suomen Cupin osalta silti tilanne on on Naisten Liigapuolelle verrattuna jossain määrin parempi ja ainakin nyt edes alempiin sarjoihin verrattuna, mutta päivärahat ovat voineet olla tosin pienempiä myös naistenkin puolella Naisten Suomen Cupin maineesta ja tilanteesta riippumattakin.

Hieman ehkä se on ollut parempi tai sitten ei kuin Naisten Liigassa, mutta kyllä varmasti sentään alempiin naisten sarjoihin verratessa tilanne on ollut parempi Naisten Suomen Cupin puolella.

Tosin mahdollinen naisten alempien sarjojen taloudellinen kehitys ennen pitkää voi nousta haastamaan Naisten Suomen Cupin puoltakin tulevina vuosina.

[Piippu-Virtanen]

Jalkapallon Ykkösen kuluneen viime kauden yleisbudjetit ja pelaajabudjetit laitetaan nyt tässä viestissä uudelleen kun parin viime vuoden Ykkösestä poiketen tästä kaudesta sentään budjetillisesti puhuttaessa on puhetta ja selvyyttä ollut ainakin näillä näkymin huonoimmillaankin enemmän kuin pari viime vuotta takaperin.

Julkaisin tämän viestin kaikkiaan alun perin 15.11.2019 eli viime vuonna ja tein edellisen merkittävän päivityksen siihen helmikuussa ja pienen korjauspäivityksen viimeksi niin eilen kun ihan pienesti vielä hetki sitten.

Tosin aivan täydellisen täysin selviä eivät tämänkään edellisen vuoden Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ole nyt ainakaan tämän viestin ja tämän hetken tietojen pohjalta, mutta huonoimmillaankin oletan tämän nytkin alle tulevan tiedon täsmäävän paremmin kuin monet parin vuoden takaiset vastaavat ja ehkä kenties myös uudemman ja aiemmin tänä laittamani viestin tiedot siihen mitä Ykkösen viime vuoteen tuli.

Nekin voidaan jo nyt suoraan laittaa liukuviksi toisin kuin jatkuvasti arvailla lukemia ja kerätä niitä pienistä nk. Tiedollisista Puroista pitkin vuotta sieltä täältä jos sieltäkään.

Ykkösessä rikkaimmat seurat näillä näkymin oli nyt tilanteen valossa TPS tai FC Haka.

FF Jaro ja FC Haka vuorostaan olivat tasoissa aiemmin keskenään joista FF Jaro aivan enintään yleisbudjetillisella puolella ennen kuin se heikentyi jolloin seura ei enää ollut miljoonaseura. Ykkösessä ei välttämättä enää mikään seura ollut miljoonaseuran asemassa ellei nyt sitten hyvin teoriassa myös TPS innostunut peliin laittamaan miljoonaa euroa.

Vaikka TPS ei olisi hyvin todennäköisesti yleisbudjetissaan miljoonaseura ollutkaan niin eniten maksanein seura se on näillä näkymin nyt ihan oikeasti ollut Ykkösessä ja käytännössä Jaroa huomioimatta myös ainoa melkein täysin varmasti jatkuvasti noin 300 000 euroa tai sen ylikin maksanut seura aina suurin piirtein jopa 400 000 euroon asti, mutta niissä ovat melkein täysin varmasti mukana nousubonukset kun summa muutoin normaalisti olisi ollut vain 345 000 euroon asti.

350 000 euroa olisi ollut TPS:n Veikkausliigan ajan summa ja sitä TPS ei ihan aikonut maksaa kun ihan pienesti vähintään sen alle ja muutoin jonkin verran alemmaksi TPS:n piti Ykkösessä pelatessaan laskea pelaajabudjettiaan.

Lopulta näyttää kuitenkin siltä, että näin ei ole käynyt vaan on ollut jopa ihan vähän korkeampikin.

Ei kuitenkaan liikaa koska TPS koko ajan halusi harjoittaa Veikkausliigankin talouspuolta Ykkösessäkin.

FF Jaro vuorostaan näillä näkymin leikkasi pelaajabudjettiaan ajoittain rajustikin viime kaudella nyt lopullisestikin toisin kuin aiemmissa puheissaan jolloin Jaro kärsi pelaajabudjetillisesti viime vuonna. Tosin vaikka leikkaukset rajuimmillaankin olisivat toteutuneet niin kyllä Jaro silti enemmän maksoi kuin FC Haka tai AC Kajaani.

Näistä FC Haka etenkin jatkoi melko maltillista pelaajabudjetin politiikkaansa suuriin yleisbudjetin summiin nähden.

Tosin se olisi ilman Veikkausliigaan nousuaankin luvannut aika lailla ensi kaudella mahdollisesti Ykkösessäkin pelanneena nostaa pelaajabudjettia suurempaankin lukuun kuin 300 000 euroon.

Kyse olisi ollut tietenkin Veikkausliigan olojen harjoittelusta budjetillisesti Ykkösessä.

Samalla viivalla on tuntunut olevan myös FC KTP jonka pelaajabudjetti on kohoamassa alkavaksi vuodeksikin Ykkösessä 300 000 euroon ja jopa ihan reilusti sen ylikin ilman ihmeitä vaikka Veikkausliigan nousua ei tullutkaan.

Monta muuta seuraa myös korotti pelaajabudjettiaan, mutta kaikkiaan taso tuntui ihan vähän pienentyneen viime vuoteen nähden kun mukaan tuli myös Kakkosen nousijaporukoita jotka eivät pelaajabudjetillisesti päässeet edes Klubi 04:n parin vuoden takaiselle pelaajabudjettitasolle Ykkösessä.

Näiden Kakkosen nousijaporukoiden mukana oli jälleen hieman erikoisesti vanhempia aikoja mukaillen eli lähinnä vuosia 1992-1993 ja 1996 mukaillen isolla kirjaisinkoolla kirjoitettu MYPA eli Myllykosken Pallo.

Ja sitten tietysti oli EIF samalla lailla pysyneenä eli 200 000 eurossa yleisbudjetin puolella ja 100 000 eurossa pelaajabudjetin puolella.

Tässä olisivat Ykkösen vuoden 2019 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ja niiden yhteydessä tulee sulkuihin asioita useimmista ellei ehkä peräti kaikistakin seuroista ja loppuun tulee vertailua myös Korisliigasta:

FF Jaro

Yleisbudjetti: 770 000 euroa (FF Jaron sanottiin olleen kyllä kaikkein parhaimmillaan vieläkin miljoonaseura, mutta käytännöllisesti katsoen jo viime vuodenkin erittäin epätodennäköiseen tilanteeseen nähden tämä asema sanottiin olleen melkein olematon mahdollisuudeltaan tänä vuonna kun on ollut leikkauksia ja olemattomaksi se on nyt uuden tiedon valossa paljastunut.

FF Jarolla yleisbudjetti on nyt tasoissa FC Hakan yleisbudjetin alarajan kanssa. TPS on mahdollisen miljoonaseuran asemansa lisäksi uusin tiedoin nyt myös ainoa seura yhdessä FC Hakan kanssa jolla sanottiin olleen parhaimmillaan yli 800 000 euroa yleisbudjetti. TPS oli myös ainoa miljoonatason kilpailija FF Jarolle ennen kautta olleissa kehuissa toki.

FF Jaron osalta kysymysmerkit ovat täten poistuneet yleisbudjettinsa puolelta.)

Pelaajabudjetti: 252 000-340 000 euroa? (FF Jaron osalta vaikka leikkaukset yleisbudjetin osalta pitivät paikkaansa tai olivat vain pienempiä kuin oli odotettu niin pelaajabudjetin puolella jo viime vuonnakin sanotut leikkaukset olivat vihdoin ja viimein todellisia tai niin ainakin on kerrottu. Ne ovat olleet pitkin viime vuotta ja tänä vuonnakin viime vuotta koskien rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan hyvin ristiriitaisia.

Enintään FF Jaro oli toiseksi parhaiten maksanut seura viime kaudella Ykkösessä ja keskimäärin ainoa muu 300 000 euroa tai sen yli maksanut seura TPS:n ohella. Huonoimmillaan AC Oulussa ja FC KTP:ssä on maksettu helpostikin enemmän kuin FF Jarossa. Enemmän silti on alarajankin mukaan maksettu toisin kuin AC Kajaanissa tai FC Hakassa.

Ennen kuin tarkempia tietoja löytyy niin pidän kysymysmerkit ennallaan. Tällä hetkellä kuitenkin muun muassa AC Oulun ja FC KTP:n tilanteiden tarkasti selvittyä sanoisin, että FF Jaro maksoi suuren seuran rahan tapauksessa 300 000 euroa nyt ainakin tai sitä enemmän aina keskimääräisestä 320 000 eurosta sinne 340 000 euroon asti.)

TPS

Yleisbudjetti: 780 000 euroa-miljoona euroa? (TPS:llä sanottiin parhaimmillaan olevan valmiutta miljoonaankin euroon Ykkösessä ja se oli ainoa FF Jaron miljoonaseuran asemaa uhannut seura Ykkösessä suoraan Veikkausliigasta pudonneena ennakoissa.

Keskimäärin TPS:n asema oli kuitenkin pelata Ykkösessä alle miljoonaseuran arvoisella yleisbudjetilla eikä sillä ollut haluja sellaiseen siinä missä FF Jaro oli ollut jo jokusen vuoden ajan Ykkösen ainoa miljoonaseura joko yksin tai yhdessä KPV:n kanssa.

Ja kun vielä tänä on puhuttu siitä, että jopa viime vuotta todennäköisemmin miljoonaseuroja Ykkösessä on ollut vain ja tasan yksi ainoa seura jos sitäkään niin vaikea on käytännössä mitenkään nähdä Ykkösessä kahta miljoonaseuraa juuri senkin takia ellei muuta tietoa asiaan ole.

Sitä taustaa vasten todennäköisempi yleisbudjetti on ollut 800 000-825 000 euroa kun FF Jarolla ennen tätä kulunutta kautta yleensä on ollut alle miljoonaseuran arvoisena yleisbudjetti isompi kuin TPS:llä 850 000-950 000 euron suuruisena.

Ja pienimmilläänkin TPS:llä on ollut enemmän rahaa pelissä kuin FC Hakalla vaikka mene ja tiedä mikäli FC Haka olisi vain uskaltanut laittaa enemmän rahaa peliin, että olisiko TPS pystynyt vastaamaan siihen tilanteeseen kun TPS:n toimistolla on yleensä aina vähän nihkeilty sen fyrkan kanssa ainakin ajoittain ihan Veikkausliigan puolellakin saatikka sitten Ykkösessä. Tosin FF Jaron tilanteen selvittyä tilanne on ilman muuta toinen ja näyttää siltä, että TPS on ollut varakkain Ykkösessä ilman ihmeitä kuluneena viime vuotena.)

Pelaajabudjetti: 300 000-345 000 ja enintään nousubonuksin 400 000 euroa? (TPS:n sanottiin maksaneen eniten koko sarjassa tai muutoin olevan vain FF Jaroa vähemmän maksanein seura. Tämäkin tosin oli ennen tosiaan tuota nousubonusten osuutta joilla se olisi lähivuosien maksanein seura. Jopa kaikkein pienin puheissa esiintynein summa eli 290 000 euroa oli enemmän kuin AC Oululla tai melkein heti enemmän kuin FC KTP:llä näin esimerkiksi niiden seurojen selvittyä ja reilustikin enemmän kuin FC Hakalla.

TPS ja FF Jaro olivat ainoat seurat lähtökohtaisesti Ykkösessä tänä vuonna jotka ovat kyenneet maksamaan ainakin 300 000 euroa tai sen yli. TPS:llä oli pari vuotta sitten Veikkausliigassa 350 000 euroa pelaajabudjetti ja vaikka sekin olisi ollut Ykkösessä mahdollista maksaa niin ihan täsmälleen sen verran ei alustavasti Ykkösessä maksettu ja mikäli olisi niin se olisi ollut sarjan kattosumma nyt kun FF Jaro ei sitä ole maksanut. Näinhän asia ei tietenkään ole päivitysten jälkeen kun TPS on näillä näkymin sittenkin maksanut enemmän kuin mitä piti ennakoissa maksaa joskin ihan kattosumma eli 400 000 on todella suuri, mutta toisaalta ei ehkä ihan kaiken harkinnan jälkeen mitenkään lopullisen mahdoton ajatus sittenkään. Ennen kuin tarkempia tietoja löytyy niin pidän kysymysmerkit ennallaan.)

FC Haka

Yleisbudjetti: 770 000 euroa-990 000 euroa? (Harmittavasti ei ihan tarkkaan ollut yleisbudjetti tiedossa, mutta noissa lukemissa se pyörii ja ihan kaikkein rajuimmin leikanneen FF Jaron tapauksessa FC Haka oli jo Ykkösen toiseksi rikkain seura kun muutoin se oli kolmanneksi rikkain seura sarjassa.

Pienen pieni mahdollisuus on toki sarjan suurimman yleisbudjetinkin seuran asemaan, mutta se ei ole kovin uskottavaa luokkaa juurikin TPS:n ja FF Jaron isompien vastaavien vuoksi keskimäärin.

FC Hakalla tosin olisi myös ollut Veikkausliigaa varten kerätä jopa miljoonan euron yleisbudjetti mikä nyt kerätäänkin kasaan kun kerran noustiin täksi vuodeksi. Ykköseen jäädessäkin yleisbudjettia olisi korotettu Veikkausliigaa silmällä pitäen jolloin miljoonan euron tilanne olisi ollut mahdollinen, mutta ei välttämättä todennäköinen tapahtuakseen kuten ei ollut viime kaudellakaan.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (Pelaajabudjettia korotettiin viimein maltillisesti. Ensi vuonna olisi korotettu niin Ykköseen jäädessä kuin Veikkausliigaan noustessakin samaan tasoon eli ainakin 300 000 euroon tai sen yli ollaan menossa vahvasti. Ykkösessäkin kyse olisi tietenkin ollut Veikkausliigan tason harjoittelusta kaikkiaan.)

FC KTP

Yleisbudjetti: 510 000 euroa (Yleisbudjetti kohosi tosiaan viime vuoden koripallopuolen vastaavasta sillä pari vuotta sitten se oli täsmälleen samaa tasoa kuin koripallon KTP:n eli 450 000 euroa.

Viime vuonna KTP:n koripallopuolen yleisbudjetti oli alentunut 434 000 euroon joten viime vuonna jalkapallopuoli voitti. Tosin yleisbudjetti ei silti saavuttanut aiemmin Kymen Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa tai rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien eli 600 000-650 000 euron keskimääräisiä yleisbudjetin lukemia enintään 712 000 euron yleisbudjetin huippusummaan ylettyen.

FC KTP on ollut pienin niistä Ykkösen seuroista joilla olisi mahdollista pyörittää periaatteessa Ykkösessä, mutta varmasti ainakin Veikkausliigaan noustessa miljoonaseuran arvoista yleisbudjettia.

Tosin FC KTP:llä vertailun vuoksi FF Jarosta, TPS:tä tai Veikkausliigassa piipahtaneesta ja nyt Ykköseen ensi vuodeksi palaavasta KPV:stä poiketen niistä puhuttaessa ei pysty sitä kuitenkaan tekemään ilman valtavia muita uhrauksia joten miljoonapeliin ei lähdetä ennen kuin ollaan Veikkausliigassa kun se tuntuu olevan taloustilanteen parantumisesta huolimattakin iso satsaus.

FC KTP on ollut viime vuonna neljänneksi suurimman yleisbudjetin omannut seura ihan vähän viime aikojen kilpailijakseen noussutta AC Oulua isommalla summalla.

Tälle vuodelle yleisbudjettia ollaan nostamassa tai jo nostettu mikäli vain suinkin kyetään eikä tietenkään ihan poissa ole pääsy tuonne todennäköisempään 600 000-650 000 euron tasoon kun tuo aiempi 712 000 euroa näyttää olleen vain viime vuoden virheellinen lukema tai vain erittäin alustava ennakkorajaluku joita joskus on ollut tietenkin muillakin seuroilla joiden rajoissa voisi enintään toimia mikäli vielä tulisi vähän lisätäydennystä peliin.)

Pelaajabudjetti: 300 000 euroa ainakin ja enintään 336 000 euroa (FC KTP nosti reilusti viime vuoteen nähden pelaajabudjettiaan ja se voittaa koripallopuolen kun siellä pelaajabudjetti jäädytettiin viime kaudelle ja jopa alennettiinkin. Alin mahdollinenkin FC KTP:n pelaajabudjetti olisi ollut viime vuodelle lisäysten jälkeen 280 000 euroa.

Viime vuonna FC KTP:llä oli sama pelaajabudjetti kuin FC Hakalla vähintäänkin eli 230 000 euroa. FC KTP:llä on ollut periaatteessa mahdollista maksaa enemmänkin, mutta yli 336 000 euron menevät summat lienevät olleet vain mestaruusbonuksia varten tarkoitettuja summia.

Tuolla korkeimmalla summalla puhutaan jo Ykkösen kolmanneksi tai toiseksi eniten maksaneimman seuran summasta kun vaikka periaatteessa mahdollisuus parhaiten maksaneimmankin seuran asemaan oli niin ihan ei näillä näkymin sitä asemaa FC KTP hallinnoinut.

Siten pelaajabudjettien kokonaisosuuteen tulee hieman muita erikoisuuksia tässä vaiheessa ennen kuin aivan täysin selväksi tulot muodostuvat FF Jaron ja TPS:n osalta.

Äärimmillään hieman FF Jaron leikkauksista riippuen FC KTP on saattanut olla viime vuonna myös toiseksi eniten maksanein Ykkösen seura tällä hetkellä Suomessa mitä voisi kehua paljonkin.

Ensi kaudeksi FC KTP on viime vuoden toisen budjetillisen kilpailijansa eli Veikkausliigaan nousseen FC Hakan linjoilla siitä, että pelaajabudjetti tulee olemaan ainakin 300 000 euroa tai sen yli mikäli vain voidaan sitä kohottaa kun samaan pyrkii myös FC Haka niin Veikkausliigassa kuin mikäli se olisi jäänyt Ykköseen.

Mikäli FC KTP todella kohottaa pelaajabudjettia niin ainakin tuo raja-arvo eli 300 000-336 000 euroa on hyvinkin mahdollista nähdä alarajansa osalta helpostikin tänä vuonna ja ei ylärajakaan sen ylittäen mahdoton ole. Ei etenkään lähivuosina jos ensi vuonna on niin Ykkösessä kuin kenties myös Veikkausliigassa lähitulevaisuudessa.)

AC Oulu

Yleisbudjetti: 500 000 euroa (Yleisbudjettia sanottiin korotetun viime vuodelle, mutta mikäli oli tuotakin summaa korkeampi niin saa korjata ilman muuta. Tai tietenkin mikäli jostain syystä AC Oulu pelasi myös tuota pienemmällä yleisbudjetilla.

Perinteisesti AC Oulu on tietysti pelannut aina sellaisella yleisbudjetilla josta pelaajabudjetti olisi puolet. Viime vuonna Ykkösessä oli poikkeavampi pelaajabudjetti kuten myös vuonna 2014 oli. Vähän heikompi yleisbudjetti on kenties ollut kuin FC KTP:llä, mutta tosiaan tätä saa korjata mikäli oli toisin päin.)

Pelaajabudjetti: 288 000 euroa (Pelaajabudjettia korotettiin viime vuodelle 50 000 euroa sitä edeltävään vuoteen nähden kun se viime vuotta edeltävänä vuonna oli 238 000 euroa. AC Oulu hieman riippuen FF Jaron pelaajabudjetin leikkausten suuruudesta oli näillä näkymin Ykkösen toiseksi eniten maksanein seura Suomessa parhaimmassa tapauksessa.

Muutoin tietenkin oli neljänneksi parhaiten maksanein seura kun vain FC KTP, FF Jaro ja TPS olisivat maksaneet enemmän ja kun tietenkin vähän enemmän maksettiin kuin FC KTP:ssä pienimmillään, mutta käytännössä maksettiin sitä vähemmän.)

AC Kajaani

Yleisbudjetti: 450 000 euroa (Yleisbudjetti pidettiin leikkaushuhuista huolimatta samana kuin tätä edeltävänäkin vuonna.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (Pelaajabudjetti olisi kai ilman loppukauden pelaajahankintoja kai ollut vielä pienempi viime vuonna. Oli kuitenkin joka tapauksessa vähän vähemmän kuin pari vuotta sitten jolloin oli 260 000 euroa pelaajabudjetti nyt melkein varmasti toisin kuin aiemmin, mutta tarkempia tietoja edelleen tarpeen mukaan AC Kajaanin viime vuodenkin pelaajabudjetin tilanteista otetaan vastaan ilomielin.)

EIF

Yleisbudjetti: 200 000 euroa (Yleisbudjetti pysyi samana kuin ennenkin.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa (Pelaajabudjetti pysyi samana kuin ennenkin.)

MYPA

Yleisbudjetti: 160 000 euroa (Yleisbudjetti olisi voinut olla vielä ihan vähän isompikin, mutta ei liian paljon isompi eli noin 170 000 euroa kaiketi viime vuoden Ykköseen.

Mahdolliseen Veikkausliigan nousuun ei edellytyksiä olisi tainnut olla tai sitten sitä olisi pitänyt yrittää pelata jollakin 320 000-340 000 euron yleisbudjetilla kun sitä isommat summat vain alkaisivat olla mahdottomuus ja tuota rajaa on enemmän kaavailtu vasta tulevien vuosien Ykköseen enemmän kuin edes tälle vuodellekaan kun hädin tuskin selvittiin sarjassa viime vuonna.)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (Vihdoin ja viimein palattiin palkallisuuteen kun Kakkosessa ei aivan enintään pari vuotta sitten ollutta tilannetta huomioimatta maksettu viime vuosilta puhuttaessa koskaan mitään ja pari vuotta sitten taidettiin juuri ja juuri maksaa kulukorvauksia ensi kerran jos vielä edelleen niitäkään.

Palkattomuutta tosin harkittiin Ykköseen varmaankin ajalta ennen Ykköseen pääsemisen lupaa tai kun lupa oli varmistunut, mutta sponsoritilanne ei ollut vielä niin hyvä kuin mitä oli kauden mittaan ja miltä nyt ehkä tulevalta ajalta puhuttaessa näyttää.)

TPV

Yleisbudjetti: 160 000 euroa (Ennen näillä näkymin sittenkin ollutta isompaa yleisbudjettia luulin viime vuoden Ykkösen pienimmän yleisbudjetin olleen tällä seuralla. Aiemmin luulemani yleisbudjetti oli mitä luultavammin Kakkosen pelaamista varten tarkoitettu sen sarjatason varsinainen yleisbudjetti eli 100 000 euroa)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (TPV:llä oli ollut yllättävänkin kova pelaajabudjetti viime vuodelle. Pienempääkin oli huhuissa aina 40 000 euron alarajaan asti kun ihan kolmen vuoden takaisen GRIFK:n malliin eli 30 000 euron pelaajabudjettiin ei sentään menty vaan maksettiin enemmän.

Palkattomuutta harkittiin tässäkin seurassa, mutta MYPA:n tai MuSa:n puheisiin nähden yllättävänkin vähän kun pelaajabudjetit huhuissa ennen tuota 60 000 euroa olivat 50 000-55 000 euroa. TPV putosi viime vuoden päätteeksi erittäin niukasti Kakkoseen joten tiedä sitten mikä on tilanne siellä ainakaan pelaajabudjetin osalta.

Kakkosesta puhuttaessa välillä siellä on maksettukin toisin kuin mitä MYPA:ssa tai MuSa:ssa. Mahdollisesti yleisbudjetinkin korotuttua on tuo viime vuoden pelaajabudjetti olla ehkä vähän parempi kuin mitä olen merkinnyt, mutta ei se varmaankaan liikoja ole ollut suurempi yleisbudjetin ollessa parempikin. Tälle vuodelle pelaajabudjetti Kakkoseen voi olla todellakin varsin pieni, mutta ei 30 000 euroa ihme olisi tai enemmänkin kenties.)

MuSa

Yleisbudjetti: 120 000 euroa (MYPA:n Kakkosen kilpailija nousi myös, mutta ei hirveän hyvin kyennyt saamaan sponsorillista kysyntää kuntoon toisin kuin mitä ilmeisimmin MYPA on saamassa tuleville vuosille kun sai täksikin kaudeksi. TPV:n muuttuneen tilanteen johdosta MuSa on näillä näkymin omannut pienimmän yleisbudjetin sarjassa pelaajabudjetin kuitenkin mukaillessa enimmäkseen samoja linjoja.)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (Tämä taitaa olla aika lailla enimmäisraja kun MuSa:ssa palkattomuuspuheet saattoi olla Kakkosen nousijakolmikosta kovimpia ainakin ennen nousutilannetta.

Ennakoissa olen joskus kuullut ihan vähän MYPA:n pelaajabudjettiakin pienemmästä pelaajabudjetista eli 55 000-59 000 eurosta mikä olisi ollut JJK:n Kakkosen parin vuoden takaista teoreettista pelaamista varten suunniteltu pelaajabudjetti ennen romahdusta, mutta laitan saman kuin mitä MYPA:lle toistaiseksi.)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2019: 4,42 miljoonaa euroa-5 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2019: 1,92 miljoonaa euroa-2,144 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2019: 442 000 euroa-500 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2019: 192 000 euroa-214 400 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2019 vuotta kohti: 17 454,5455 euroa-19 490,9091 euroa vuoteen.

Toivottavasti TPS:n ja FC Hakan tilanne selviäisi niin yleisbudjettiensa kuin pelaajabudjettiensa puolella lisättynä tietenkin pelaajabudjettien puolelta FF Jarolla jolloin täyden selvyyden saisi tähän kaikkeen helpoiten vaikka pieniä epäselvyyksiä edelleen on myös muuten melko selkeässä FC KTP:n tilanteessa lähinnä sen pelaajabudjetin osalta.

Paljon tietenkin nyt helpottaa se, että FF Jaron yleisbudjetiksi nyt selvästi paljastui 770 000 euroa.

Myös sekin on hyvä juttu, että hieman on löytynyt TPS:n ja TPV:nkin tilanteelle uutta selvitystä.

Pelaajabudjettien kokonaismäärä oli kyllä kaikkiaan hieman ristiriitainen.

Luvuista keskimäärin hieman laskelmasta riippuen ne olivat ennen lopullista tilannetta 2,033 miljoonaa euroa-2,053 miljoonaa euroa pelaajabudjeteista puhuttaessa yhteensä kun eräänlainen äärimmäinen yläraja oli 2,101 miljoonaa euroa mikä oli jonkin verran vähemmän kuin mitä arvioitiin alun perin saavutettavan tällä kaudella pelaajabudjeteissa.

Keskiarvoisesti ne merkitsisivät 203 300 euroa-205 300 euroa ja enintään 210 100 euroa.

Ja suorina kenttäpelaajiston osuuksina ne olisivat vuoteen 18 481,8182 euroa-18 663,6364 euroa ja enintään 19 100 euroa.

Yleisbudjetitkin jäivät väitettyä vähäisemmäksi kun todennäköisesti FC KTP:llä ei ollut tuota 510 000 euroa enempää yleisbudjetti ja mikäli olisi ollutkin aina vaikka sinne viime vuodenkin erittäin epätodennäköiseen 712 000 euroon asti niin ei sillä olisi saavutettu väitettyjä yleisbudjettien kokonaisia summia.

Tänä vuonna kun ruotsinkielisten alueen lehtien ja Hufvudstadsbladetin mukaan parin viime vuoden takaisen Ykkösen lukemista oltiin jäämässä. Aivan äärimmäinen yläraja ennen kautta teoriassa oli viime kaudella vain 5,5 miljoonaa euroa siinä missä toissa vuonna Ykkösessä se oli 6 miljoonaa euroa yleisbudjettien osalta.

Keskimääräiset laskelmat viime vuonna ja toissa vuonna aluksi näyttivät pitävän paikkansa kun niiden sanottiin olleen tosiaan juurikin ruotsinkielisten alueen lehdissä tai Hufvudstadsbladetissa pyörineen 5,2-5,3 miljoonan euron kokonaisluokassa yleisbudjettien osalta kun ne ovat nyt jäämässä vähän pienemmäksi vaikkakin tuohon alarajaan tai sen yli taidettaisiin päästä mikäli FC KTP:llä olisi ollut vaikkapa tuo 712 000 euroa yleisbudjettina erittäin epätodennäköisesti kun se ei toissa vuonnakaan pitänyt paikkaansa eikä todennäköisesti ole pitänyt viime vuonnakaan.

Tänä vuonna voikin sitten ehkä pitääkin mikäli ei korona ole niitä euroja sitten vienyt mukanaan vahinkojen muodossa.

Hieman noista arvioista tosiaan jäätiin jälkeen ja maksimeista aivan erittäinkin selvästi parin vuoteen nähden Ykkösessä yleisbudjettien puolella mitkä keskiarvoisesti tarkoittaisivat siis 520 000 euroa-530 000 euroa ja muutoin huippurajana 550 000 euroa siinä missä viime vuonna tosiaan huippuarvo olisi ollut ja olikin ehkä kunhan epäselvyydet selviäisivät niin jopa 600 000 euroa.

Pelaajabudjettien puolella jäätiin myös viime vuonna jonkin verran tavoitteista ja myös vähemmästäkin ruotsinkielisten alueen lehtien tai Hufvudstadsbladetin arvioista eli 2,3 miljoonan euron-2,5 miljoonan euron tavoitteista kokonaisuudessaan ja keskimäärin 230 000-250 000 euron joukkuekohtaisesta pelaajabudjetista.

Tuollaisia lukemat ovat olleet viime vuonna kun vielä ihan vähän on epäselvyyttä niissä kuten tietysti näissäkin joskin viime vuoden pelaajabudjetit ovat olleet selkeämpiä kuin pari vuotta sitten ainakin keskimäärin ilmoitettuina.

Silti valitettavasti ollaan jäämässä alarajankin tavoitteista ja ylärajan tavoitteesta jäädään selvästikin.

Korisliigan puolella on tällä kaudella pelannut 12 joukkuetta ja vaikka pelaajabudjetit ovat niissä laskeneet niin kiitos tietenkin tällä erää nyt jo kahden joukkueen ylivoimaedulla Jalkapallon Ykköseen nähden ja pienistä pelaajabudjeteista huolimatta niissä edelleen maksetaan niitä tasaisemmin jolloin sitten mennään leikkauksista huolimattakin edelle.

Korisliigassa yleisbudjettien kokonaismäärä viime vuonna on 6,384 miljoonaa euroa 12 joukkuetta kohti ja keskimäärin 532 000 euroa joukkuetta kohti.

Eli edellä Jalkapallon Ykköstä ollaan jopa paria viime vuotta selvemmin ja viime vuoden Jalkapallon Ykkösenkin paremmillakin luvuilla tai 6 miljoonan euron oletetulla huippuluvulla oltaisiin silti edellä koripallon puolella.

Korisliigan pelaajabudjettien kokonaismäärä viime vuonna on 3,341 miljoonaa euroa 12 joukkuetta kohti ja keskimäärin 278 416,67 euroa joukkuetta kohti.

Eli edellä Jalkapallon Ykköstä ollaan jopa toissa vuoden lukemia vähän paremmin ja selvästi viime vuoden lukemia edellä keskiarvossa ja kokonaismäärissä nyt oltaisiin joka tapauksessa edellä kuten viime vuonnakin.

Jopa toissa vuoden Korisliigan keskiarvoisilla lukemilla yleisbudjeteissa oltaisiin tämän vuoden Jalkapallon Ykkösen huippuarvoa edellä ja oltaisiin vaikka lähempänä yleisbudjettien arviot olisivat pysyneetkin.

[Piippu-Virtanen]

Jalkapallon Ykkösen 20 vuoden takaisiin eli vuoden 2000 ja samalla yhteen Ykkösen nk. Rahavuoteen on löytynyt yksi uusi miljoonaseura lisää.

FC Mikkelin osalta puhuttaessa sillä oli edelleen erittäin suuren luokan yleisbudjettiluokan summia pelissä.

Myös vuodelle 2001 FC Mikkelin yleisbudjetti oli vielä hyvin korkea, mutta silti jo pienentynyt.

Aiemmin FC Mikkelin yleisbudjetit huomioimatta vuotta 1999 olivat todella ristiriitaiset ja vaikeaa löytää.

Etenkin kun FC Mikkelin budjettiosuutta sanottiin joissakin lähteissä rajusti alentuneeksi jo vuodesta 1999 eteenpäin vuosille 2000-2001, mutta ihan näin asia ei ollut.

Vuoden 1999 tapaan valitettavasti vuoden 2000 FC Mikkelin yleisbudjetti on vielä liukuva, mutta vuoden 2001 osuus yleisbudjettina tulee olemaan kiinteämpi.

Tässä FC Mikkelin yleisbudjetti vuodelta 2000:

FC Mikkeli Jalkapallon Ykkösessä 2000

Yleisbudjetti: Useita miljoonia markkoja ja parhaimmillaan Jaroa ja FC Jokruja rikkaampi vaikka pienimmillään myös vain sen 2-2,5 miljoonaa markkaa

Lisään tämän seuran uudeksi miljoonaseuraksi heti sitä seuraavassa viestissä kun käsittelen FC Mikkelin ohella myös yhtä muuta uutta löytynyttä miljoonaseuraa jota ei vuodelle 2000 vielä löytynyt.

[Piippu-Virtanen]

Jalkapallon Ykkösessä vuonna 2001 alkoivat sen nk. Rahavuodet lähestyä loppuaan, mutta mukaan löytyi kaksi uutta miljoonaseuraa tällä kertaa ihan kiinteinkin yleisbudjetein.

Jonkin verran tietoja ja ennakkoja löytyi hieman myös alemmista ja vaatimattomistakin seuroista puhuttaessa, mutta niistä asiaa tulee tietenkin yleisbudjettien viestin päivityksen yhteydessä.

Kaksi uutta miljoonaseuraa vuoden 2001 Jalkapallon Ykköseen olivat viimeistä vuottaan Mikkelin kalliina floppina pidetyn suurseura FC Mikkeli ja vakavaraiseksi, mutta aiemmin ainakin näillä näkymin tarkalta yleisbudjetiltaan ja pelaajabudjetiltaan piilossa pysytellyt Rauman Pallo-Iirot.

Rauman Pallo-Iirojen osalta on kuitenkin todettava, että sillekin vuosi 2001 oli synkkä ja kallis paukku sellaisin rahavoimin kuin miten se pelasi.

Toisaalta rahoituspohja oli pitkään kunnossa ja siten se pystyikin jatkamaan valtavaa rahallista menoaan myös luokkaa alempana Jalkapallon Kakkosessakin.

Joka tapauksessa tässä itse seurojen yleisbudjetit ja Pallo-Iirojen tapauksessa myös itse pelaajabudjetti:

FC Mikkeli Jalkapallon Ykkösessä 2001

Yleisbudjetti: 2,5 miljoonaa markkaa

Rauman Pallo-Iirot Jalkapallon Ykkösessä 2001

Yleisbudjetti: 2,85 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 1,65 miljoonaa markkaa

FC Mikkelin osalta olin sinänsä vähän yllättynyt kun aiemmin olleissa huhuissa luulin osin, että seuralta olisi alkanut jo mennä yleisesti ottaen viimeistä vuotta kohti rahoituspohja alta kun seuraa oli pitkään jo ennen lopullista romahdusta pidetty melko riitaisana ja tuhoisana fuusiona.

Puhumattakaan, että koko ajan oli sitä poliittista ja epäpoliittistakin painostusta seuran ulkopuolella luomassa kielteistä julkisuuskuvaa.

Pallo-Iirojen tapauksessa luulin sillä olleen jopa korkeampikin yleisbudjetti tai pelaajabudjetti, mutta näillä näkymin oli pienempi jolloin varmaankin vuonna 2000 lienee ollut suurempia molemmat kun rahaa silloin vielä tuntui olevan.

Tosin vuonna 2000 ne eivät välttämättä kuitenkaan nyt ihan liian uskomattoman paljon suurempia ole enää olleet kuin mitä vuonna 1999 tai vuodelle 2001 nyt on löytynyt olemaan.

Pallo-Iirojen tilanne selvisi oikeastaan yhden muun ja potentiaalisen miljoonaseuran aiemman puhetilanteen johdosta vuodelle 2001, mutta siitä tulee sitä seuraavassa viestissä lisää asiaa kun ensin tulevat vielä vuoden 2000 Jalkapallon Ykkösen budjetilliset päivitykset.

[Piippu-Virtanen]

Vuonna 2000 Ykkösessä ainakin seuraavat 11-12 seuraa eli vihdoin ja viimein ihan vähän yli puolet seuroista pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen kun selvästi uutena mukaan tulee FC Mikkeli ja alustavasti poikkeuksena sinnittelee mukana hyvin ehdollisena edelleen tässä vaiheessa Hangon HIK:

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

KuPS: 3,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: 2,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 4 miljoonaa markkaa

Atlantis FC: 2,5 miljoonaa markkaa

FC Mikkeli: Useita miljoonia markkoja ja parhaimmillaan Jaroa ja FC Jokruja rikkaampi vaikka pienimmillään myös vain sen 2-2,5 miljoonaa markkaa

Tervarit: 1,8 miljoonaa markkaa

TPV: 1,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 3,55 miljoonaa markkaa (TPV:n osalta puhuttaessa sillä kerrottiin Ykkösessä olleen parhaimmillaan melkein vuoden 1999 Veikkausliigaa vastannut yleisbudjetti ja muutoinkin sen todettiin olleen melko varakas. Varaa oli muun muassa maksaa Juha Sipilälle ja Miika Juntuselle seurasta ulosheittorahanakin 700 000 markkaa joko yhteensä tai miestä kohti eli isoimmillaan 1,4 miljoonaa markkaa hieman asiayhteydestä riippuen kun seurajohto ei näistä kahdesta kaverista oikein pitänyt ja näkemyserot olivat hieman turhan suuria. Perinteitä vaalien päädyttiin sitten ennen pitkää konkurssiin vuoden 2001 loppupuolella ja talousvaikeudet käynnistyivät jo vuoden 2000 puolella. Vaikkakin perinteet niissä taisivat olla jo vuosina 1997-1999 olleissakin asioissa ja etenkin pikavisiittimäisellä kaudella 1999 Veikkausliigassa.)

Hangon HIK: 1,3 miljoonaa markkaa (Hangon IK:n asema tässä vaiheessa on vuoden 2001 Ykkösestä poiketen hyvin alustava. Olen myös valmis heittämään tämän seuran ulos miljoonaseurojen kerhosta heti mikäli löytyy riittävän vahvoja muita todisteita siitä, että HIK ei olisi ollut miljoonaseura vuoden 2000 Ykkösessä. Rannikon ruotsinkielisen alueen lehtien mukaan kuitenkin HIK alkoi saada ja oli saanutkin melko paljon uusia tukijoita joilla oli entisiin vuosien 1997-1999 tukijoihin verrattuna enemmän kyllä tarjota taloudellista tukea, mutta toisaalta taas niitä lukuja on voitu valitettavasti sekoittaa vuoden 2001 Ykkösen kauteen jolloin jo ihan viimeistään HIK oli jo miljoonaseura Ykkösessä. HIK:n muu yleisbudjetti vuoden 2000 Ykkösessä olisi muussa tapauksessa mitä tahansa 700 000 markan-1 miljoonan markan väliltä olematta kuitenkaan ilman muuta vahvistusta asialle miljoonaseura.)

Kraft: Ainakin 1,04 miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja vuoden 1999 tapaan.

FC Honka: Ainakin 1,02 miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja pelaajabudjetin kerrottiin olleen erittäin korkeatasoinen, mutta yleisbudjetin ja pelaajabudjetin sanottiin olleen pienentynyt tällä hetkellä vielä tarkoilta rajoiltaan osin epävarmaan vuoden 1999 Ykkösen vastaaviin nähden ja myös mahdollisesti muutaman tätä vuotta aiemman Ykkösen sarjakauteen nähden selvästi.

TP-Seinäjoki: Ainakin 1,03 miljoonaa markkaa, mutta Kraftista ja FC Hongasta poiketen sillä ei ollut useita miljoonia markkoja vaan enimmillään vain sen ehkä parin-kolmen miljoonan markan luokkaa koska sen yleisbudjetti vuoteen 1999 nähden oli pienentynyt.

FC HIFK/HIFK: 1,01 miljoonaa markkaa millä se oli Ykkösen köyhin miljoonaseura vuonna 2000.

[Piippu-Virtanen]

Tässä seuroja joita kuitenkin ainakin tässä vaiheessa voi vuoden 2001 Ykkösen perusteella nimittää sarjan miljoonaseuroiksi ja näiden jälkeen palaan vielä Ykkösen vuoden 2001 muutamaan muuhun ristiriitaiseen seuraan.

Näistä ainakin joillakin piti ennen kautta olla miljoonaluokan yleisbudjetti, mutta ne joutuivat alustaviin rahavaikeuksiin tai jo selviin rahavaikeuksiin vaikeuksiin, yhdellä on vaihdellut yleisbudjetti ja oikeastaan vähän kaikki hyvinkin hurjasti ja FC Mikkeli kuten myös Rauman Pallo-Iirot ovat varmistuneet miljoonaseuroiksi kun niiden keskimääräinen yleisbudjetti löytyi yhdessä Rauman Pallo-Iirojen pelaajabudjetin kanssa.

Pienin epävarmuuksin silti kaikkiaan uusien miljoonaseurojen myötä tasan puolella sarjan seuroista eli 10:llä seuralla on näillä näkymin ollut nk. Miljoonaseuran asema vuonna 2001:

FF Kraft: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja (Närpiön Kraftista on tosiaan ainakin näillä näkymin sattumanvaraisesti käytetty vuodesta 1997 eteenpäin myös nimitystä FF Kraft kun seuran jalkapallotoiminnassa tapahtui tuolloin melkoisia mullistuksia ja seuran toiminnan kasvaessa tuolloin kai muutenkin VPS:n kanssa tapahtuneen yhteistyön johdosta.)

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja, mutta Kraftista poiketen ei enää useita miljoonia markkoja välttämättä ollut yleisbudjetti kun se heikkeni edelleen ja se on voinut olla hyvinkin vain sen 2-2,5 miljoonaa markkaa.

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

FC TPS: 3,5 miljoonaa markkaa

Tervarit: 3,3 miljoonaa markkaa

Pallo-Iirot: 2,85 miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja pelaajabudjetti oli 1,65 miljoonaa markkaa

FC Mikkeli: 2,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: Miljoona markkaa vähintään ja enintään 2,5 miljoonaa markkaa

TPV: Enintään 1,5 miljoonaa markkaa (TPV ainakin tiettävästi lähti kauteen vielä miljoonaseuran arvoisesti ennen kesän 2001 puolittain täydellistä romahdusta, syksyn käytännössä täydellistä romahdusta ja lopullinen konkurssi tunnetusti tapahtui vuoden lopussa.

Yleisesti ottaen TPV saattoi olla jo köyhempikin, ajoittain puhuttiin myös Ykkösen köyhimmästä miljoonaseurasta vuonna 2001 ellei sitten lopullisesti miljoonaseuraksi edes kaudeksi tuolloin päässyttä Hangon IK:ta lasketa ja muutoin TPV:n yleisbudjetti oli kai niinkin vähän kuin 700 000 markkaa heiketen tietenkin pitkin vuotta.

Lähtökohtaisesti näillä näkymin kuitenkin rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan TPV oli kuitenkin rikkaampi Ykkösessä 2001 aina kuin esimerkiksi HIFK/FC HIFK josta pian tulee myös puhetta.)

Hangon HIK: Ainakin miljoona markkaa (Ensimmäistä ja ainoaa kertaa ainakin lopullisen varmasti HIK:lla oli miljoonaseuran arvoinen yleisbudjetti Ykkösessä vuosien 1996-2001 välisen ajan päätteeksi. Tosin epävarmasti myös vuosina 1999-2000 HIK:lla on voinut olla miljoonaseuran tason yleisbudjetti käytettävissään. Mahdollisesti vuonna 2001 Hikkenillä on saattanut olla parempikin yleisbudjetti, mutta se on vielä epäselvää.)

Muista Ykkösen seuroista puhuttaessa tässä vaiheessa alustavia miljoonaseuroja oli ainakin FC Honka jonka yleisbudjetti oli suurin Ykkösessä vuonna 2001 niistä seuroista joilla ei ollut miljoonaa markkaa heittää pelikaudelle.

FC Hongalla oli vähintään 900 000 markkaa ja enimmäisraja pyöri 950 000-995 000 markassa. Ennen kautta FC Hongan piti olla miljoonaseura tuttuun tapaan, mutta siitä se sitten ainakin näillä näkymin pieneni riittävästi sinetöimään putoamisen miljoonaseurojen kerhosta.

Muista aiemmista Ykkösen miljoonaseuroista puhuttaessa HIFK/FC HIFK oli vuonna 2001 selvästi vuosia 1999-2000 köyhempi. Alustavasti sillä oli yleisbudjetti 700 000 markasta aina aivan enintään miljoonaan markkaan asti, mutta HIFK:n/FC HIFK:n tilanne heikkeni TPV:n tapaan kesällä 2001 tunnetusti melko dramaattisesti.

Ne sitten tietenkin loivat seuralle kaikkein kurjimman vuoden eli vuoden 2002 Ykkösessä jonka päätteeksi se joutui konkurssiin jossa paikan peri sittemmin reservijoukkue HIFK Soccer uutena FC HIFK:nä ja romahdus tiesi paikkaa aina Nelosesta saakka siinä missä Hikken tippui vain Kolmoseen asti ja TPV omassa konkurssissaan tippui vain Kakkoseen asti.

HIFK:n/FC HIFK:n hylkääminen ainakin omasta mielestäni vuoden 2001 Ykkösen miljoonaseuroista puhuttuna johtui siitäkin kun ainakin osittain siihen miljoonaan markkaan ainakin tunnuttiin lasketun eri lehdissä myös muita riippumattomia kuluja jotka eivät ainakaan kuullosta tai vaikuta kovinkaan miljoonaseuran tilanteelta.

FC Hämeenlinnan osalta tosiaan vuodelta 2001 Ykkösestä ei ole melkein mitään muuta tietoa toistaiseksi tullut vastaan pois lukien jo mainitsemaani talousarviota. Eri lehtiarvioissa on todettu sen olleen vaihtelevasti yksi pienimpiä seuroja ja parhaimmillaan jopa miljoonaseura.

Jotenkin lienee kuitenkin niin, että se sijoittuu ainakin tällä hetkellä parhaimmillaankin ilman muita vähän vankempia todisteita yleisbudjettinsa osalta mitattuna HIFK:n/FC HIFK:n ja FC Hongan väliin ja huonoimmillaan paljon tätäkin kauemmas.

Miljoonaseurakin FC Hämeenlinna on voinut olla, mutta jopa esimerkiksi jo Veikkausliigan karsintapelien aikaan puhuttiin talousvaikeuksista.

Niiden mukaan seura ei pääse peleihin ja Veikkausliigan paikan jo tultua selväksi puhuttiin miljoonan markan ratkaisevan mahdollisen Veikkausliigaan lähtemisen normaalin kaavan mukaan tai sitten jopa Ykköseen jäämisen tai pahemmankin talouskatastrofin aiheuttaman alemmillekin sarjatasoille putoamisen.

Sellaiset puheet ja lehtijutut eivät ainakaan kuullosta miljoonaseuran tason arvoisilta puheilta.

Lisäksi seuralla tosiaan oli ollut kaksi tappiollista talousarvion vuottakin putkeen ennen Veikkausliigan kautta 2002.

FC Hämeenlinnan osalta kuitenkin johtolankana voi pitää sitä seikkaa, että muun muassa Rauman Pallo-Iirojen yleisbudjetti oli ollut aiemmin tavoitteena.

Kuitenkin FC Hämeenlinnalla niin suuri yleisbudjetti eli 2,85 miljoonaa markkaa kuullostaa kuitenkin erittäin suurelta!

Jotenkin tuntuu siten siltä, että olisikohan vahingossa tuohon 2,85 miljoonaan markkaan niputettu kuitenkin jo koko FC Hämeenlinnan silloinen toiminta kaikki mahdolliset joukkueet sisältäen?

Kun välillä muun muassa ruotsinkielisen rannikon lehdissä ja Rauman lehdissä kehuttiin, että heidän eli muun muassa Pallo-Iirojen rahoilla olisi pystynyt tosiaan pyörittämään jo koko FC Hämeenlinnan jalkapallotoimintaa ja toisaalta kehuttiin myös FC Hämeenlinnan suoritusta kauden mittaan kuten myös lopulta nousua Veikkausliigaan.

Välillä tuo 2,85 miljoonaa markkaa tuntui muun muassa FC Hämeenlinnan miljoonaseuran aseman väitteissä myös erikoisesti yhdistetyltä tavallisen edustusjoukkueen ja muun muassa koko FC Hämeenlinnan valmennusjohdon eli myös Hannu Tourun ja Tourun omien pomojen palkoiksi eli pelaaja/valmentaja/valmennusjohtobudjetiksi.

Pienemmistä seuroista puhuttaessa löytyi huhuja yhdestä potentiaalisesta miljoonaseurasta ja muutoin toisesta pienemmästä seurasta.

Pienemmästä seurasta asiaa tulee ensin hieman.

Pienempi seura olisi ollut Musan Salama Porista.

Huhuissa toistaiseksi sillä olisi ollut sama yleisbudjetti kuin vuonna 1999 eli 700 000 markkaa sillä seuran huhuttiin olevan taloutensa kanssa äärirajoilla.

Välillä MuSa:n yleisbudjetin sanottiin olleen tuntuvasti huonompikin ja siinä tapauksessa tuo 700 000 markkaa olisi ollut jo aivan maksimi millä kyettiin vetämään kausi läpi.

Pitkälti MuSa:n vaikeuksien sanottiin tulleen tuntuvasti suuremmasta edellisen vuoden Jalkapallon Ykkösen yleisbudjetista johtuen, mutta välillä syitä löytyi ihan muutenkin seurasta kuin vain budjettien puolelta puhuen.

Mikäli MuSa:lla olisi ollut vuonna 2001 parempi yleisbudjetti niin korjaan toki välittömästi, mutta ei sillä varmaan ole ollut vuonna 2001 kuitenkaan ilman ihmeitä miljoonaluokan yleisbudjettia kun FC Honka oli rikkain alle miljoonatason joukkueista sarjassa ja FC Honkaa pienempänä sanottiin MuSa:n yleisbudjetin olleen ainakin nyt melko varmoissa huhuissa näillä näkymin.

Viimeinen uusi ja potentiaalinen miljoonaseura olisi tuntuvasti jo vuoden 2000 Jalkapallon Kakkosen tapaan lisärahoitusta saanut TP-47 Torniosta.

TP-47 tosiaan vaikutti ainakin melko paljon saaneen taakseen tukijoita ja menestystunnelmaa yritettiin tietenkin luoda matkalla kohti korkeampiakin sarjatasoja kuten Jalkapallon Ykköstä ja lopulta Jalkapallon Veikkausliigaakin.

TP-47 oli toisinaan jo alasarjatasoillakin 1990-luvulla ja tätä aiemmin 1980-luvulla muun muassa pelannut sarjatasoon nähden erittäin korkealla yleisbudjetilla miljoonan markan tuntumassa tai alemmalla noin 700 000 markan yleisbudjetilla kauteen.

Pelaajabudjetti oli ollut melkoisen korkeaa tasoa ellei melkein ihan eniten maksaneimmankin seuran asemaa omilla pienemmillä sarjatasoillaan 1990-luvulla ja tätä aiemmin 1980-luvulla jolloin huhuissa esiintyi jopa 350 000 markkaa pelaajabudjettina.

Vähitellen tosiaan 1990-luvun loppua kohti Jalkapallon Kakkosen ja Jalkapallon Kolmosenkin vuosina seurasta oli alkanut muotoutua erittäinkin varakas joukkue.

Joissakin huhuissa tosiaan ja varsinkin mikäli TP-47 olisi ollut peräti jo miljoonaseura kunnollakin niin esimerkiksi MuSa:n koko yleisbudjetti olisi ollut TP-47:n mittakaavassa lähtökohtaisesti vuodeksi 2001 kuten oli ollut jo vuonna 2000 pelkästään sen pelaajabudjetti.

Toisin sanoen MuSa:n yleisbudjettihuhun eli vaikka tuon 700 000 markan pitäessä paikkansa olisi täten TP-47:lla jalkapallon Ykkösessä vuonna 2001 ja Jalkapallon Kakkosessa vuonna 2000 sillä ollut vähintään siis 700 000 markkaa pelaajabudjetti.

Voi kyllä olla ollut enemmänkin kun niin paljon pelasi tosiaan noita ulkomaalaispelaajia tuolloin joukkueessa.

Toisaalta kotimaistenkin pelaajien palkkatason sanottiin olleen melko hyvää luokkaa kun huonompaakin sanottiin olleen luvassa tuleville vuosille kun yleispalkallista romahdusta pelättiin.

Ja olihan se jo tietenkin vuonna 2001 ihan oven takana kun euroajan tultua tai viimeistään vuonna 2003 euroajan jo oltua käynnissä ainakin viimeistään Jalkapallon Ykkösen, Jalkapallon Kakkosen ja Jalkapallon Kolmosen nk. Rahavuodet päättyivät ja tulovirrat kuivuivat kasaan pelaajapalkoissa.

Jatkoa seuraa tulevaa ajatellen kunhan tietoa vain tulisi lisää!

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 1995 eli 25 vuoden takaiseen Jalkapallon Kolmoseen on löytynyt yhden joukkueen yleisbudjetti lisää.

Vuoden 1995 Jalkapallon Kolmosessa PeKa tunnettuna joukkueena milloin Karhulan ja milloin ihan Kotkankin Peli-Karhuina vietti samalla juhlakauttaan silloisen 50-vuotisjuhlansa muodossa tavallaan ja muutoin tietenkin omia 37-vuotispäiviään.

Siinä missä nykyään tietysti tavallaan viettää 75-vuotisjuhlia ja muutoin tietenkin omia 62-vuotispäiviään.

Tuo tavallaan sanottu vietettävyys kun tulee tietenkin seuran alkuperäisestä nimestä eli KyPa:sta, KymPa:sta, KP:stä tai KP Kymistä eli Kymin Palloilijoista jollaisena seura tosiaan tunnettiin vuoteen 1957 asti.

PeKa:lla vuonna 1995 kaikkiaan aivan kaiken mukaan laskien budjettisummat koko seuratasolla olisivat olleet ymmärrettävästi ihan tuolloinkin miljoonaluokkaa, mutta normaali jaotellumpi yleisbudjettien tasoluokka teki selväksi silloisten markkamiljoonien kuulumisen Kotkassa enintään kilpailijalle eli KTP:lle.

Tuntuvasti ja useita kertoja lähtökohtaisesti silti KTP oli budjettitasossa isompi kuten myös palkanmaksussa tai kaikkein pessimistisimmissä arvioissa olleiden palkkojen ja kulukorvausten sekoituksissakin kuin PeKa.

PeKa:n yleisbudjetti oli seuraava vuodelle 1995:

PeKa Jalkapallon Kolmosessa 1995

Yleisbudjetti: 300 000 markkaa (Vertailun vuoksi kaikkein halvimpia ja mitä ilmeisimmin joitakin ihan pienimpiä lasten leirijoukkueita tai vastaavia pyöritettiin tuolloin 3000 markalla kaudessa. PeKa sai myös muun muassa jonkin seura-avustuksia, mutta niillä esimerkiksi ei olisi kattanut edes halvimpienkaan joukkueiden salivuokria tai harjoitteluleirien maksuja sinä vuonna.)

PeKa:lta ei harmittavasti tullut ilmi pelaajabudjettia tai mahdollisen kulukorvausbudjetin tasoa tarkoin, mutta se oli aivan murto-osia KTP:n vastaavasta ja lähtökohtaisesti sanottiin sen olleen kohtuullista Jalkapallon Kolmosen tasoa ollen joissakin katsauksista niistä puhuttaessa hieman alle Kolmosen normaalitason pessimistisimmillään ja parhaimmillaan ehkä osin juhlavuoden vaikutuksesta jonkin verran parempaa kuin mitä Jalkapallon Kolmosessa silloin oli niiden taso normaalisti ajan mittakaavassa.

Toisin sanoen maksutasossa tai kulukorvaustasossa PeKa ei ollut sarjan köyhin, mutta ei kyllä missään nimessä rikaskaan sellaisia seurassa ylläpitävänä tai maksavana.

Lisäksi maksutaso tai kulukorvaustaso tuntui olevan ainakin osin melkoisen tarkkaan sidottua kauden yleisötavoitteisiin tai juhlakauden kunniaksi vähän enemmän kuin tavallista seuraan virranneista sponsorirahoista kiinni.

PeKa:lla oli tietenkin tuttuun tapaan myös melko korkeita nousubonuksiakin luvattu ja jopa sijoitusrahaakin kun sijoituksella melkein korkeampaan sarjapaikkaan kiinni verratessa tavallisempaan sijaan eroa oli suurimmillaan ollut 1980-luvun vaihteesta vuoteen 1995 tullessa jopa useampi kymppitonni ja muutoin keskiverrosti vaikkapa 3000 markkaa saattoi kyllä myös ero sarjan keskikastista alemmas päin mennessä tai pelkällä sijavaihdolla.

Silloisille tuleville vuosille tai Jalkapallon Kakkosta silmällä pitäen PeKa:n osalta se ei olisi niin hirvittävästi silloista määrää eli 300 000 markkaa enempää välttämättä tarvinnut vuoden 1995 ajattelukannan mukaan, mutta pelaajareservin ja juniorimäärää olisi ollut tuolloisessa tilanteessa pakko saada lisää.

Lisäksi tietenkin Jalkapallon Kakkonen vaati jo silloin tai ainakin tuntui vaativan niin paljon enemmän kaikkea muutakin olosuhdekehitystä.

PeKa:n omat seurapomot olisivat olleet erittäin iloisia jo siitä, että sille olisi tullut vaikkapa miljoona markkaa jostakin kauteen lisää rahaa niin silloin olisi Jalkapallon Kakkosenkin tilanne jo turvattu ja olisi voitu alkaa edes alustavasti harkita vuonna 1995 1980-luvun lopun unelmiin nähden siinä vaiheessa kuitenkin täysin poissa kuvioista ollutta Jalkapallon Ykköstä tai jopa Jalkapallon Veikkausliigaakin.

[Piippu-Virtanen]

Tälle vuodelle kotimaisessa muussa urheilussa on ollut ajoittain paljon puheita koronan aiheuttamista laskupaineista ja jopa romahduksistakin.

Ainakaan vielä toistaiseksi kaikissa lajeissa tämä ei ole vielä näkynyt tai lopulta edes näkynyt palkallisella puolella.

Todella pessimistisistäkin puheista huolimatta.

Harmittavasti vielä toistaiseksi lentopallon ja käsipallon puolta ei ole vielä budjetillisesti löytynyt vertailtavaksi vaikkapa Jalkapallon Ykköseen täksi vuodeksi tai viime vuodeksi, mutta koripallon Korisliigan ja Naisten Korisliigan kylläkin on.

Viime vuoden Naisten Korisliigaa koskien pitää vielä korjata budjettivertailuun yhden joukkueen tilanne kun heillä ei pelaajattarille sittenkään viime vuonna maksettu mitään kun alustava, maksettavaksi tarkoitettu pelaajabudjettisumma tuntui olevan varattu lähinnä erikoistilanteisiin eikä lopulta sittenkään kausirahaksi.

Tämä sama seura jatkaa koronasyistä ja ehkä osin ilman koronaakin tänä vuonna juurikin myös palkattomana seurana eli siltä ei sitten voi laskea pelaajabudjettia mitenkään kun kyseinen summa eli 10 000 euroa olisi kyseisessä seurassa vain erikoistilanteista eli käytännössä varmaan vain suurin piirtein mestaruusjuhlista tai finaaleihin pääsemisestä tuleva nk. Kannustinpalkkio.

Tässä nyt ennen seuraavan viestin vertailuja viime vuoden Jalkapallon Ykköseen viime vuoden Jalkapallon Ykkösen ja Naisten Korisliigan päivitetty vertailu:

Ykkönen 2019

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2019: 4,42 miljoonaa euroa-5 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2019: 1,92 miljoonaa euroa-2,144 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2019: 442 000 euroa-500 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2019: 192 000 euroa-214 400 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2019 vuotta kohti: 17 454,5455 euroa-19 490,9091 euroa vuoteen.

Naisten Korisliiga 2019

Naisten Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2019: 1,194 miljoonaa euroa (Suurin yleisbudjetti oli Lappeenrannan Catzilla 170 000 eurolla, Forssan Alulla oli 136 000 euroa ja toiseksi pienin yleisbudjetti oli HBA:lla 80 000 eurolla ja pienin oli Vimpelin Vedolla 73 000 eurolla.)

Naisten Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2019: 588 000 euroa (Eniten maksoi Lappeenrannan Catz 89 000 eurolla ja Forssan Alku maksoi muun muassa 78 000 euroa ja näillä näkymin vähiten olisi tullut maksamaan ensi kerran vähiten seuroista HBA jonka olisi pitänyt maksaa ilman ihmeitä pelaajilleen kauden peleistä 10 000 euroa, mutta lopulta se ei maksanut pelaajillen koska se oli vain yksinkertaisesti nk. Kannustinpalkkio kauteen ja vain erityistilanteiden kuten mestaruusjuhlien tai finaaleihin pääsemisen yhteyteen luvattu kausiraha. Siten vähiten maksoivat viime vuonna ToPo 25 000 eurolla ja Vimpelin Veto 34 000 eurolla.

Se HBA:n 10 000 euroa pelaajabudjettina tai edes nyt tietenkin tuollaisena nk. Kannustinpalkkiona tai kausirahana erikseen erikoistilanteisiin kaudessa kuullostaa Miesten Koripallon entiseltä 2. Divisioonan/2-divisioonan eli nykyisen Koripallon Koriskakkosen/Kakkoskoriksen vähiten palkkaa maksavimman seuran pelaajabudjetilta kun vähiten palkkaa maksavin miesten seura siinä sarjassa maksaa tuon verran kun palkkarajat enintään siellä 50 000-60 000 euron puolella pelaajabudjetin osalta silloin kun sarjassa maksetaan mitään.)

Naisten Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2019: 119 400 euroa

Naisten Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2019: 65 333,3333 euroa (Joukkueista HBA oli lopulta sittenkin palkaton jolloin myös keskimääräinen pelaajabudjetti on laskettu yhdeltä seuralta vähemmän.)

Naisten Korisliigassa vuonna 2019 pelasi 10 joukkuetta.

Ensi vuodeksi tuolloin eli täksi kaudeksi Naisten Korisliigaan Lappeenrannan Catz aikoi ensi kerran maksaa näillä näkymin 100 000 euroa kun se oli valmistautunut pyörittämään yleisbudjettiaan jopa 200 000 eurolla, Hyvinkään Ponteva aikoi maksaa 93 500 euroa mikä viime vuonna oli mahdollinen summa yhtä lailla tämän vuoden tapaan, mutta vain mikäli Ponteva voittaa Naisten Korisliigan mestaruuden.

PeKa ja Honka aikoivat edelleen maksaa saman verran joskin välillä on ollut puhetta myös vähentämisestä tai siirtymisestä vain mestaruusbonuksien käyttöön sitoen noita suoria maksuosuuksia tai käyttäen vain pisterahoja jolloin ne olisivat suoralta osuudeltaan 60 000-75 000 euroa ja muut tulisivat mestaruusbonuksista tai pisterahoista.

Eli kasvustaan huolimatta häviää kyllä vielä ainakin jonkin aikaa Ykköselle Miehissä, mutta Naisten Ykköseen tai Naisten Liigaan verrattuna tilanne on hyvin todennäköisesti vallan toinen tai ainakin erittäin kintereillä alkaa Naisten Korisliiga olla.

Koripallon Naisten Divarissa tai entisessä 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tai myös Naisten Korisykkösessä/Ykköskoriksessa suurimman yleisbudjetin seura oli huhuissa liikkeellä 120 000 eurolla ja loput ovat normaalimmin 50 000-60 000 euron yleisbudjetilla liikenteessä ja paljon vähemmälläkin. Tuo 120 000 euron seura oli myös ainoa palkkaa maksava seura ainakin isommin suoralta kädeltä kun muutoin mennään melko lailla siellä muutaman vuoden takaisen Naisten Korisliigan tunnelmissa siihen nähden mitä palkanmaksuun tulee.

Lopultahan esimerkiksi Koripallon Naisten Divarissa tai entisessä 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tai myös Naisten Korisykkösessä/Ykköskoriksessa parhaiten maksavin seura oli sarjatasoon nähden todella varakas ja aiemmin parhaimmaksi luulemani seura rahakkuudessa oli vasta toiseksi eniten maksavin seura.

Siitä kaikesta tulee pian puhetta Naisten Korisliigan tämän vuoden yleisbudjettien ja pelaajabudjettien vertailujen osalta suhteessa viime vuoden Jalkapallon Ykköseen kun tämän kauden tilanteet pitää vielä kenties seuroittain laskea kunkin osalta erikseen kun tänä vuonnahan Jalkapallon Ykkösestä puhuttaessa löytyivät kyllä budjettitiedot, mutta ovatko ne aivan täsmällisiä olleet niin ne menevät hieman arpomiseksi seuroittain.

Kun osalta seuroista esitetyt luvut ovat lähempänä oikeastikin pitämään paikkansa kun osasta seuroja on laskettu vähän kaikki eri mahdolliset seuratoiminnat budjeteiltaan mukaan.

Lisäksi viime vuoden Jalkapallon Ykköstäkin koskevat parin vuoden takaisen vielä osin pienet seuraepävarmuudet, mutta viime vuoden Ykkösen vertailu on toki parempaa kuin parin vuoden tapainen jossa epäselvyyksiäkin seuroittain oli enemmän tiedon puutteen tai oikeammin sanoen juuri täsmällisen tiedon puutteen takia.

[Piippu-Virtanen]

Tämän vuoden Korisliiga miesten puolella on eräällä tavalla ennätysten vuosi nimenomaan koronasta huolimattakin.

Edelleen Korisliigassa ei ole yhtäkään nk. Miljoonaseuraa euroissa, mutta uusi euroajan yleisbudjettien ennätys on saavutettu.

Helsingin Lokeilla tai tässä tapauksessa tietenkin brittivaikutteen takia Helsinki Seagullsilla on tälle vuodelle ennätyksellinen yleisbudjetti euroajalla eli peräti 876 000 euroa!

Euroajan aiemmat ennätykset ovat vuoden 2013 Nilan Bisonsin 850 000 euroa, vuoden 2014 Loimaan Bisonsin 820 000 euroa ja vuoden 2003 Hongan 800 000 euroa.

Pelaajabudjettien ennätystä ei Helsingin Seagulls tosin tehnyt lähellekään yleisbudjetin ennätyksestä huolimatta.

Tänä vuonna se on rikas ja maksava kuten itse asiassa myös toiseksi maksavin seura sarjassa, mutta pelaajabudjetti ei ole kuin 413 000 euroa.

Siten muun muassa viime aikojen tai viime vuosien pelaajabudjetin ennätys pysyy Joensuun Katajalla 500 000 eurolla ja koko euroajan ennätys on edelleen Hongan nimissä.

Vuonna 2003 Hongan pelaajabudjetti oli 600 000 euroa sen pysyessä siten edelleen ennätyksenä euroajalta puhuen.

Joensuun Kataja on yleisbudjettiaan eli 718 000 euroaan vasten sarjan toiseksi rikkain yleisbudjetiltaan, mutta niukasti myös tämän vuoden maksavin seura on Kataja Joensuusta eli 419 000 euroa on pelaajabudjetti.

Pienin pelaajabudjetti Korisliigassa on Korihailla 154 000 eurolla ja sillä on myös pienin yleisbudjetti eli 319 000 euroa ja se on sama kuin Ura-Basketilla, mutta Ura-Basketissa Kannuksessa maksetaan pelaajille enemmän eli 224 000 euroa pelaajabudjettina.

Jalkapallopuoleensa verrattuna KTP tai KTP-Basket koripallopuoleltaan on todetta köyhtynyt.

Pahimmillaan on puhuttu tai ainakin puhuttiin jopa romahduksesta, mutta onneksi niin alas ei tarvinnut mennä.

KTP:n koripallopuolesta puhuttaessa sen yleisbudjetti ei ole kuin 343 000 euroa ja se on sillä viidenneksi nk. Köyhin seura sarjassa sen ollessa yleisbudjetiltaan korkeampi kuin Korihait, Ura-Basket, Tampereen Pyrintö ja Lapuan Kobrat tai vanhemman ajan Lapuan Korikobrat ja Korihaiden jälkeen KTP:n koripallopuolella maksetaan tällä kaudella vähiten eli 178 000 euroa.

Toiseksi vähiten sarjassa KTP koripallopuoleltaan maksaa siis.

Ja huonoimmillaan tietysti olisi voinut maksaa tänäkin vuonna tuntuvasti vähemmänkin.

Kehityksen ollessa useita vuosia tälläinen voidaan kyllä sanoa huonoimmillaankin useimmiten sitä taustaa vasten kaikista mahdollisista virheistään huolimatta FC KTP:n voivan tänä päivänä erittäinkin hyvin.

Itse yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ovat seuraavat verrattuna viime vuoden Jalkapallon Ykköseen kun tämän vuoden Jalkapallon Ykkösestä voi tehdä toivon mukaan selvennetymmän yleisbudjettien ja pelaajabudjettien määrän ennen pitkää:

Ykkönen 2019

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2019: 4,42 miljoonaa euroa-5 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2019: 1,92 miljoonaa euroa-2,144 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2019: 442 000 euroa-500 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2019: 192 000 euroa-214 400 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2019 vuotta kohti: 17 454,5455 euroa-19 490,9091 euroa vuoteen.

Korisliiga 2020

Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2020: 5,823 miljoonaa euroa

Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2020: 3,394 miljoonaa euroa

Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2020: 485 250 euroa

Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2020: 282 833,333 euroa

Korisliigassa vuonna 2020 pelaa 12 joukkuetta.

Tämän vuoden tilannetta kuin vertaa niin viime vuoteen nähden Korisliigassa yleisbudjetit ovat pienentyneet, mutta koronasta huolimatta yllättäen itse asiassa pelaajabudjetit kokonaismäärin nähtynä ovat äärettömän niukasti ja samalla silti jo viime vuottakin paremmat!

Korisliigan tämän vuoden tilanne voittaa Jalkapallon Ykkösen edellisvuoden ja lähtökohtaisesti saattaa voittaa tänäkin vuonna vaikka sarjassa ei ole yhtäkään nk. Miljoonaseuraa kuten ei näillä näkymin ole tietenkään myöskään Jalkapallon Ykkösessäkään.

Viime vuoden Ykköstä koskee edelleen parin vuoden takaisen vastaavan budjettivertailun tapaan pienet epävarmuudet tai ajoittain tietysti suuremmat, mutta suuremmat ongelmat ovat lähinnä parin vuoden takaiseen Ykköseen verrattaessa kuin viime vuoteen.

Tänä vuonna ongelma Ykkösen kohdalla on vain ne ihan täsmälliset luvut kun joillakin seuroilla lukujen muutoin löydyttyä aika hyvinkin oli joillekin niistä tosiaan niistä taidettu laskea mukaan ihan kaikkien seurojenkin urheilutoiminnalliset yleisbudjetit mukaan.

[Piippu-Virtanen]

Tänä vuonna Naisten Korisliigassakin ollaan tehty omalta osaltaan ennätyksiä.

Niin positiivisessa ja osin järkyttävässäkin mielessä budjetillisesti puhuttaessa.

Korona on vaikuttanut enemmän kotimaiseen naisurheiluun lähtökohtaisesti ajateltuna yllättävänkin paljon selvemmin lopulta kuin miesten urheiluun.

Siltä ainakin ennakkopuheiden ja kausipessimismin osalta arvioiden näin on käynyt tai käymässä.

Miesten urheilulajit kun ainakin vaikuttaisivat myös vaaroistaan huolimatta selviävän ainakin koronatilanteen jäädessä vain tällaiseksi selvästi vähemmällä.

Tai mikäli miestenkin urheilulajit kärsivät niin vaikutukset siihen näkee vain pidemmällä ajalla tai koronan pahentuessa.

Ja tilanne voi koskea lähinnä vain kotimaista koripalloa tosiaan kun vielä lentopallopuolelle tai käsipallopuolelle vertailua ei voi järkevästi tehdä.

Vertailua tosiaan kieltämättä kiinnostavasta Naisten Korisliigan kaudesta viime vuoden Jalkapallon Ykköseen tulee tässä kun vielä tämän vuoden Jalkapallon Ykkösestä pitää yrittää löytää tai saada ainakin jotakin kautta selville nuo ihan täsmälliset luvut, että ei vain tule väärinkäsityksiä myöhempää ajatellen:

Ykkönen 2019

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2019: 4,42 miljoonaa euroa-5 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2019: 1,92 miljoonaa euroa-2,144 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2019: 442 000 euroa-500 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2019: 192 000 euroa-214 400 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2019 vuotta kohti: 17 454,5455 euroa-19 490,9091 euroa vuoteen.

Naisten Korisliiga 2020

Naisten Korisliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2020: 1,072 miljoonaa euroa (Suurin yleisbudjetti on Lappeenrannan Catzin sijaan lopulta itse asiassa Forssan Alulla 165 000 eurolla, Kouvottaret on aivan perässä 164 000 eurolla, PeKa:n naisten koripallokin on mahtava yleisbudjetillaan 160 000 eurolla ja vasta sitten tulee Catz 124 000 eurolla sarjan neljänneksi rikkaimpana seurana.

Neljänneksi pienin yleisbudjetti on samana sellaisen pitänyt HBA 80 000 eurolla, kolmanneksi pienin yleisbudjetti on ToPo:lla tai Torpan Poikien naisten puolella 71 000 eurolla ja toiseksi pienin yleisbudjetti on Vimpelin Vedolla 65 000 eurolla ja pienin on Tampereen Pyrinnön naisten puolella varsin yllättäen pian kerrottavan taustoituksen myötä 48 000 eurolla.)

Naisten Korisliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2020: 534 000 euroa (Eniten ei suinkaan maksa Lappeenrannan Catz vaan uskomattomasti ensi kerran varmasti euroajalla suomalaisessa naiskoripalloilussa kunnon uhkapeliasenteella kerralla enemmän kuin 100 000 euroa PeKa 107 000 eurolla ja Forssan Alku maksaa toiseksi eniten 94 000 eurolla, Kouvottaret maksavat kolmanneksi eniten 80 000 eurolla, Hongan naisten puolikin vielä muun muassa maksaa 67 000 euroa ja vasta sitten tulee Catz samalla pelaajabudjettitasolla kuin EBT:n naisten puoli Espoosta eli 55 000 eurolla. Catz ja EBT ovat siten jaetusti sarjan neljänneksi vähiten maksavimmat seurat tänä vuonna.

HBA tietysti ilman ihmeitä on edelleen palkaton seura ja muutoin tulisi sitten kaudessa enintään 10 000 euroa nk. Kannustinpalkkion tai nk. Kannustinpalkkioiden muodossa pelaajattarille lähinnä varmaankin sarjan mestaruudesta tai finaalipaikkaan yltämisestä. Muutoin pelaajilleen vähiten kauden peleistä maksaa Tampereen Pyrinnön naisten puoli edeltävään kauteensa nähden järkyttävän vähän eli 14 000 euroa. Sen jälkeen vähiten maksavat Vimpelin Veto 28 000 eurolla ja ToPo 34 000 eurolla.

Se HBA:n tuo nk. Kannustinpalkkio eli 10 000 euroa pelaajabudjettina kuullostaa Miesten Koripallon entiseltä 2. Divisioonan/2-divisioonan eli nykyisen Koripallon Koriskakkosen/Kakkoskoriksen vähiten palkkaa maksavimman seuran pelaajabudjetilta kun vähiten palkkaa maksavin miesten seura siinä sarjassa maksaa tuon verran kun palkkarajat enintään siellä 50 000-60 000 euron puolella pelaajabudjetin osalta silloin kun sarjassa maksetaan mitään.)

Naisten Korisliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2020: 107 200 euroa

Naisten Korisliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2020: 59 333,3333 euroa (HBA tosiaan pysyy ilman ihmeitä edelleen tälläkin kaudella palkattomana seurana eli pelaajabudjetit on laskettu yhdeltä seuralta vähemmän laskettuna.)

Naisten Korisliigassa vuonna 2020 pelaa 10 joukkuetta.

Lappeenrannan Catzin budjettiromahdus tietyllä tapaa on ollut kova isku kun ennen koronaa viime kaudella puhuttiin ensimmäisen kerran juuri tälle kaudelle suomalaiseen naiskoripalloon jopa 200 000 euron yleisbudjetista ja selvästäkin 100 000 euron pelaajabudjetista ennen kuin sitten kävi kuten kävi.

Romahdus pahimmillaan ainakin olisi voinut olla paljonkin pahempi.

Muutenkin naiskoripallo viime kauteen nähden on menettänyt asemiaan, mutta toisaalta taas joidenkin seurojen parempi yleistalouden hoito on mahdollistanut seuran selviämisen ja jopa pelaajabudjettien korotuksenkin.

Naisten PeKa:n puolen temppu kieltämättä on kulmakarvoja kohottava juttu maksaa ensimmäisenä naisten euroajan koripallojoukkueena 100 000 euroa tai sitä enemmän kauteen pelaajattarille, mutta on kyllä myös melkoista uhkapeliä.

Onko liian vaarallistakin niin nähtäväksi menee.

Etenkin kun vielä edelliskauden päättäjäisissä mikäli minkään tyypin palkankorotuksista pelaajattarille puhuttiin mitään niin tuolloin kaikki mahdolliset korotukset tuntuivat olevan sidottu osittaiseen sekoitukseen suoraa palkkaa ja siihen sitten olisi vielä osittain laskettu mukaan mestaruusbonuksien ja pisterahan erotus.

Ja nekin olisivat olleet samaa kuin ennenkin eli sen 65 000-70 000 euroa kaudelta ja myös ihan todella paljon alemmistakin puhuttiin tälle kaudelle.

Linja oli samaa myös muun muassa Hongan naisten koripallopuolella ja siellä tosiaan toiminta on ollut huomattavankin tiukemman varovaista ja pidättyväistä.

Hyvinkään Pontevan piti naispuolella myös maksaa omalle tasolleen hyvin korkea pelaajabudjetti kaudelle eli 93 500 euroa pitkälti osin totta kai mestaruuteen sidottuna, mutta ymmärrettävästi seura putosi Koripallon Naisten Divariin tai entiseen 1. Divisioonaan/1-divisioonaan tai myös Naisten Korisykköseen/Ykköskorikseen ja on budjettitasoltaan tiettävästi nykyään aika alatasoa ihan sarjan mittapuullakin ja tilannetta kaiketi on vielä sarjaputoamisen lisäksi pahentanut korona.

Eli pudotuksestaan tai mahdollisesti tulevien aikojen kasvustaan huolimatta häviää kyllä vielä ainakin jonkin aikaa ilman muuta Ykköselle Miehissä, mutta Naisten Ykköseen tai Naisten Liigaan verrattuna tilanne on hyvin todennäköisesti vallan toinen tai ainakin erittäin kintereillä alkaa Naisten Korisliiga olla.

Viime vuoden Koripallon Naisten Divari oli mielenkiintoinen sarja ainakin budjettien oletusten suhteen.

Koripallon Naisten Divarissa tai entisessä 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tai myös Naisten Korisykkösessä/Ykköskoriksessa suurimman yleisbudjetin seura oli oletetusti liikkeellä 120 000 eurolla ja loput olivat normaalimmin 50 000-60 000 euron yleisbudjetilla liikenteessä ja paljon vähemmälläkin.

Tuo 120 000 euron seura oli aiemmin luulemanani myös ainoa palkkaa maksava seura ainakin isommin suoralta kädeltä kun muutoin mentiin melko lailla siellä muutaman vuoden takaisen Naisten Korisliigan tunnelmissa siihen nähden mitä palkanmaksuun tulee.

Itse asiassa tuo 120 000 euron seura oli BC Nokian naisten puoli eikä sielläkään se ollut lopulta edes varakkain seura vaan toiseksi varakkain.

Kaikkein varakkain oli viime vuonna tänä vuonna järkyttävästi pelaajabudjettiaan jopa sarjatasoa korkeammalle tosiaan pienentänyt Tampereen Pyrinnön naisten joukkue.

Sillä eli Tampereen Pyrinnön naisten joukkueella oli viime vuonna 150 000 euroa sarjatasolle ennätysmäisellä yleisbudjetilla ja mikäli se olisi tuolloin saanut hieman enemmän sponsorivaroja niin tragikoomisesti olisikin nähty juurikin Koripallon Naisten Divarissa ensimmäinen kotimaisen naiskoripallon 200 000 euron yleisbudjetin seura viime vuonna!

Tampereen Pyrinnön naisten puolella viime vuonna maksettiin juurikin sarjatasolleen massiivinen 93 500 euroa jolloin kauaksi ei jäänyt tosiaan ensimmäinen naispuolen 100 000 euroakaan saamatta juuri sarjatasolleen!

Varmuudella tosiaan Tampereen Pyrinnön naisten puoli ajautui vaikeuksiin sarjanousun yhteydessä ja on nyt sitten Naisten Korisliigan vähiten maksavin seura tällä kaudella kun HBA ei mitään maksa tai maksaa sitten enintään ehkä tuon nk. Kannustinpalkkion erikoistilanteissa.

Yhtä suurella varmuudella Tampereen Pyrinnön naisten puoli ja BC Nokian naisten puoli ainakin maksavat pelaajattarilleen ja näillä näkymin ihan viime vuosina myös useampi muukin Koripallon Naisten Divarin joukkue maksaa kyllä tiettävästi pelaajattarilleen, mutta ymmärrettävästi erittäin vähäisiä summia kauteen sinänsä.

Etenkin kun yleisbudjetit ovat kyllä naiskoripalloilun divaripuolellakin kyllä olleet huhuista ja pessimistisistä kuulopuheista poiketen ihan nousussa, mutta ne ovat edelleen kiistämättömästi pieniä jolloin maksuvaraa ei voi olla parhaimmassakaan tapauksessa paljoa kauteen.

Pelaajabudjetit tosiaan tuolla sarjatasolla vastaavat edelleen muutaman vuoden takaisia Naisten Korisliigan pelaajabudjetteja jolloin se on pelaajabudjettikehityksessä Naisten Korisliigaa jäljessä sen 4-6 vuotta.

Korona voi pitkittyessään pahentaa kasvu-uralla olevaa naiskoripalloiluakin omalla tavallaan kuten tietenkin myös kotimaista naisjalkapalloakin.

[Piippu-Virtanen]

Pitkästä aikaa seuraavasta viestistä eteenpäin aion laittaa LaPa:n, LauTP:n ja Joutsenon Kullervon eli Kultsun aiemmin laittamieni yleisbudjettien vuosien nk. Kadonneiden Vuosien vastaavia.

Niitä onkin tullut etsittyä kaksi vuotta ja vihdoin ja viimein vastaavia on löytynyt.

Pientä harmia tietenkin on ollut siinä, että vuosi 1990 LaPa:n ja LauTP:n osalta tasan 30 vuoden takaa oli taloudellisesti erittäin sekasortoinen vuosi ja tosiaan etenkin LauTP:llä varsinkin toi mieleen jo melkein kuin olisi ollut vuoden 1997 Jalkapallon Ykkösen IF Gnistanin tilanne menossa silloin eli pelattiin tavallaan ilman enää vakituisen järkevää, selkeää yleisbudjettia kaudella liukuvasti tilanteen ja osin äärettömän pakollistenkin pelaajamyynneistä tulevien rahojen ja liike-elämän almujen varassa Lappeenrannan tai Lauritsalan silloisista kunnanavustuksista puhumattakaan.

Molemmilla joukkueilla talousvaikeudet olivat todella pahoja ja aivan samaa tasoa ja jopa jo vielä huonompiakin kuin kovaa vauhtia elinkelvottomaksi muuttuvalla Kuopion KPT:llä oli samaan aikaan sen ollessa sitten alin näistä kahdesta seurasta poiketen vasta vuotta myöhemmin eli vuonna 1991.

Niillä oli myös samanlainen budjettitaso ja osin juuri vieläkin toki joidenkin lukujen selviämisestä huolimatta niiden taloudellisten tulosten kohdalle on vain liitettävä se summa millaiseksi sen arvioidaan enintään muodostuneen.

Niin huono tilanne tosiaan oli ja varsinkin etenkin LauTP:ssä tuolloin mistä pelaajia lähti tosiaan melkoisena joukkoaaltona LaPa:n suuntaan ja myös Kullervon tai kovaa vauhtia Kultsuksi muuttuvaan seuraan ja sen riveihin.

Ei tosin LaPa:kaan voinut hommiaan kehua kauden aikana talouspuolella kun tilanne oli niin huono kuin oli.

Vuoden 1991 osuus LauTP:ltä oli olematon kun seura tosiaan sulautui LaPa:n joukkoon ja LaPa:n tilanne olisi ollut ilman seurafuusiota myös käytännöllisesti katsoen täysin mahdoton.

Vanhemmiltakin ajoilta yleisbudjetteja löytyi ja Kultsun osalta hieman harmitti kun vuoden 1987 ja 1989 yleisbudjetit olisivat löytyneet jo ties kuinka kauan sitten kun olisin vain ymmärtänyt katsoa hieman noita silloisia seuran eriteltyjä silloisia avustuslukemia.

Kun noista vuosista eteenpäin aina vuoteen 1994 asti nyt ainakin seuran eritellyt avustukset aina määrittivät tietyille vuosille aina pakollisen talouspohjan mikä LaPa:lta ja LauTP:ltä kohtalokkaasti puuttui ja minkä pohjalta seuran täytyi aina kyetä rakentamaan kautensa tai olla rakentamatta mahdollisesti erittäin tuhoisin seurauksin.

LauTP:n ihan 1970-luvun alun yleisbudjetteihin suhtauduin aluksi ihan sarjatasonkin takia hieman epäilevästi ellei paljonkin, mutta toisaalta seura nautti ihan 1970-luvun alussa noin vuoteen 1974 asti melkoisen tuntuvaa poliittista tukea joten ei se kaikessa pienessä koossaan muutoin sarjatasolleen ollut kuitenkaan niin vaikeaa lopulta uskoa asiaa sittenkään.

Ja niillä summilla varsinkin Jalkapallon Piirisarjan tasolla homma oli tuntuvaa ja seura tuntui niilläkin rahoilla aika jättiläismäiseltä seuralta taloudellisesti Kullervoon verrattuna nyt ainakin.

Joitakin muitakin yksityiskohtia selvisi kuten se, että vuonna 1991 Kullervo Joutsenosta oli Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan kolmanneksi velattomin joukkue käytännössä olemattomin veloin jo niilläkin summilla kun kaksi muuta sitä velattomampaa seuraa olivat lähinnä nimellisvelkoja edustaneita seuroja sarjassa tai täysin velattomia ja muut olivat velkaisia sitten senkin edestä.

Ja vuodeksi 1992 Kullervo Joutsenosta olikin sitten jo velaton.

Kullervon vuosien 1978 ja 1981 yleisbudjetit selvisivät myöskin ja nekin olivat jo yllättävän suuria omalle tasolleen.

Vuoden 1978 tasolla jo niinkin suuri, että kun pelaajille ei maksettu sellaisenaan palkkaa muuta kuin tietysti rajallisesti kulukorvauksia ja nk. Hyvän Miehen Lisiä niin sanomistahan siitä sitten riitti ja vuodesta 1980 eteenpäin täytyikin sitten alkaa maksamaan seurassa pelaajille.

Alkuun tietenkin hyvin vähän ja oikeastaan lopulta yllättävänkin vähän melkein koko 1980-luvun mittaan.

Myös Rovaniemen Reippaan eli RoRe:n joidenkin vuosien tai oikeastaan aika monenkin vuoden yleisbudjetteja on selvinnyt ja niidenkin selvityksen sen seuran nk. Kadonneilta Vuosilta tulee tänään tai huomenna tilanteen mukaan.

[Piippu-Virtanen]

Lappeenrannan Pallon eli LaPa:n yleisbudjeteista puhuttaessa vihdoin ja viimein ovat löytyneet päivälleen 2 vuoden takaisen silloisen julkaisun ja siitä seuranneen vaihtelevan tason mittaisen etsinnän jälkeen sen nk. Kadonneet Vuodet eli vuodet 1970-1972, 1976, 1980-1981 ja 1990 yleisbudjettiensa tasolta puhuttaessa.

Kaikkina noina vuosina seura pelasi Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa vaihtelevin menestyksin ja välillä taloudellisesti etenkin aivan seuran lopusta puhuen oli yhtä taistelua koko seuran hajoamisen ja pystyssä pysymisen puolesta.

Toisaalta kaikkiaan LaPa vähän aiempina vuosina oli lopulta yllättävänkin vakaassa nousussa ja jopa verraten suurikin seura lopulta yleisbudjetillisesti puhuttaessa.

Huolimatta siitä, että LaPa ei ihan samalla tapaa nauttinut ainakaan aluksi LauTP:n tapaan mitään poliittista tukea tai ei ainakaan samalla tapaa.

Tässä viestistä niistä aiemmin tiedoiltaan kadoksissa olleista vuosista tulee lukua ja taustoja varsinkin sekasortoisesta vuodesta 1990.

Nyt LaPa:n yleisbudjettien kimppuun ja näistä puhuttaessa mainitsen tarpeen mukaan myös sarjatason muutoksenkin suluissa mikäli niin tapahtui ja aina viestiin alkuun ja siitä eteenpäin tarpeen mukaan:

Lappeenrannan Pallon Yleisbudjetit vuosilta 1970-1991

1970: 15 000 markkaa (LaPa pelasi 2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja jokainen budjetti tästä vuodesta eteenpäin aina 1986 asti käsittää LaPa:n yleisbudjetin 2. Divisioonassa/2-divisioonassa.)

1971: 20 000 markkaa

1972: 21 000 markkaa

1973: 22 000 markkaa

1974: 20 000 markkaa

1975: 50 000 markkaa

1976: 100 000 markkaa (Ensimmäistä kertaa LaPa:lla oli näin hyvä yleisbudjettitaso kauteen sarjatasollaan vaikka sitä jossain määrin kauhisteltiinkin omana aikanaan.)

1977: 89 500 markkaa

1978: 118 700 markkaa

1979: 226 000 markkaa

1980: 200 000 markkaa (Talousvaikeuksien takia aluksi yleisbudjetin piti olla pienempikin, mutta lopulta suurempi pudotus onnistuttiin pysäyttämään ja seuraavaksi kaudeksi talouspohjaa ainakin yleisbudjetin pohjalle pystyttiin kasvattaamaankin.)

1981: 250 000 markkaa (Välillä puhuttiin joissakin puheissa 300 000 markasta vuodeksi 1981 tai vuodeksi 1982, mutta lopulta ihan ei seuraavallekaan vuodelle tai tällekään kaudelle LaPa:n yleistä budjettitasoa kyetty niin korkeaksi nostamaan. Välillä seurassa puhuttiin 1980-luvun alussa aika paljonkin taloushillinnästä tuleville vuosille ja jopa pudottautumista 100 000-150 000 markan tasolle haluttiin seurassa nimenomaan muun talouden turvaamiseksi. Siihen ei sellaisenaan kuitenkaan suostuttu ja siitä sitten tultiin maksamaan aikanaan oma hintansa. Siten 300 000 markkaa tai sen yli mennyt yleisbudjetti seurassa lopulta oli ensi kerran vasta vuonna 1984 jolloin mentiinkin sitten kerralla tuon summan yli.)

1982: 282 080 markkaa

1983: 173 271 markkaa

1984: 307 654 markkaa

1985: 261 882 markkaa (LaPa tippui 3. Divisioonaan/3-divisioonaan.)

1986: 242 770 markkaa (LaPa pelasi tällä yleisbudjetilla 3. Divisioonaa/3-divisioonaa.)

1987: 293 024 markkaa (LaPa nousi vuodeksi 1988 2. Divisioonaan/2-divisioonaan ja pelasi tällä yleisbudjetilla tietenkin 3. Divisioonaa/3-divisioonaa.)

1988: 394 270 markkaa (LaPa pelasi tällä yleisbudjetilla 2. Divisionaa/2-divisioonaa.)

1989: 458 130 markkaa

1990: Enintään 100 000 markkaa keskimäärin oletettavalla 70 000 markan yleisbudjettipohjalla (Näin murheellinen oli keskimäärin LaPa:n pelaaminen 2. Divisioonassa/2-divisioonassa sen toiseksi viimeisen kauden aikana minkä kyllä välillä olisi voinut suoraan sanoa olleen viimeinen kausi. Etsintöjen aikana odotinkin melko huonoa kausisummaa sillä joukkueella olleen pyörityksessä, mutta en toisiaan osin ehkä turhan rohkeiden lehtikommenttien pohjalta en aivan niin tyrmäävän huonoa. Lopulta kuitenkin asiaa ei ollut vaikeaa uskoa kaikkea huomioiden.

Etenkin kun pitkin kautta ajatellen seuralla oli paljon juoksevaa velkaa, erinäisiä muita velkamaksujen viivästyskorkoja, seura joutui myymään välillä pelaajia varsin pakkomyyntinä muihin seuroihin tai yleensäkin varomaan tilanteen luisumista aivan LauTP:n tasolle.

Näillä näkymin LaPa:lla kuitenkin oli edes jonkinlainen lähtökohtainen, vahvalla talkoopohjalla koottu yleisbudjettipohja kaudelle siinä missä LauTP:llä sitä ei enää ihan vuoden 1997 Ykkösen IF Gnistan-tyyliin enää ollut vuonna 1990 samassa sarjassa!

Tilanne oli samanlainen kuin miten alle vuoden kuluttua tulisi olemaan elinkelvottomaksi muuttuvalla Kuopion KPT:lläkin. Tosin KPT:llä oli vuodeksi 1991 vähän todennäköisemmin enemmän varoja käytössään kuin LaPa:lla tai varsinkaan LauTP:llä olisi ollut vuonna 1990 sellaisenaan. Suurimman osan LaPa:n kauden rahoista muodostivat sponsorikadosta kärsineessä seurassa kaupunginavustukset sellaisenaan niin suoralta osuudelta kuin yleensäkin tulleissa ylimääräosuuksissa.

Lähtökohtainen suora osuus oli kyllä varsin pieni eli 20 000 markkaa, mutta suurimmillaan ylimääräosuudet huomioiden ne olisivat muuten ylittäneet tuon yleisbudjettipohjan ja olleet hyvin lähellä kauden ääritasoa eli sillä laskukaavalla yleisbudjetti tai sen tekele olisi ollut 85 236 markkaa.

Vaikka vielä vuodeksi 1990 suunniteltiin kyllä ihan tukevaa yleisbudjettiakin eli jopa niinkin suurta summaa kauteen kuin 255 708 markkaa niin tosiasiallisesti tuollaiseen ei ollut toivoakaan toteutuneella kaudella päästä.

Toteutunut yleisbudjetti tai oikeammin jo puoliksi liukuva sellaisen tekele kulutustasoltaan saattoi pitää sisällään edes tuon suurimman mahdollisimman summan ikinä pitäessä paikkansa jo mahdolliset erinäiset muut kausikustannukset pelimatkoineen kaikkineen sillä niin huono tilanne tosiaan ihan LaPa:ssakin oli silloin.)

1991: 262 238 markkaa (LaPa pelasi 2. Divisioonassa/2-divisioonassa viimeisen kautensa tällä yleisbudjetilla johon oli kuitenkin jo yhdistetty LauTP:n/LTP:n konkurssipesästä jääneet varat ja ne varat jotka Palloliitto salli LaPa:n käyttää sinä vuonna koska FC Lappeenrantaa ei ollut tuolloin vielä pelikuntoon hyväksytty ja luvaton pelaaminen ennen hyväksyntää olisi tiennyt hirvittäviä lisäsakkoja ja sarjasta sulkemista vaikka FC Lappeenrannan muut asiat olivat jo taustalla hoidettu.)

Vuoden 1990 yleisbudjetin sanottiin olleen 2. Divisioonan/2-divisioonan huonoimpia ellei melkein huonoin, keskimäärin toiseksi huonoin sanottu sellainen ja täysin ainakin saneerauskunnossa ellei melkein konkurssikypsä sellainen.

Vuoden 1991 normaali yleisbudjetti ilman seurafuusiota ja Palloliiton myöntämiä lisäavustuksia sille olisi ollut vielä reilusti alle puolet tuota ilmoitettua määrää ja se olisi ollut 2. Divisioonassa/2-divisioonassakin lopullisen elinkelvoton yleisbudjetti kauteen.

Esimerkiksi Lappeenrannan kaupunginavustus olisi ollut jo melko merkittävä tekijä kaikessa pienessä koossaan siinä vaiheessa kun se olisi ollut sellaisenaan pelattaessa ilman seurafuusiota vaivaiset 23 000 markkaa ilman mitään muuta ehtoa asiaan.

Kun LaPa sitten suostui fuusioon niin Lappeenrannan kaupunki ei suostunut korottamaan perusosuutta, mutta ylimääräisiä tukia Lappeenrannan kaupunki suostui seurafuusioavustuksineen maksamaan aina 89 746 markkaan asti.

[Piippu-Virtanen]

Lauritsalan Työväen Palloilijoiden eli LauTP:n/LTP:n yleisbudjeteista puhuttaessa vihdoin ja viimein ovat löytyneet päivälleen 2 vuoden takaisen silloisen julkaisun ja siitä seuranneen vaihtelevan tason etsinnän jälkeen sen nk. Kadonneet Vuodet eli vuodet 1970-1974 ja 1990-1991 yleisbudjettiensa tasolta puhuttaessa.

Noina vuosina seura pelasi ensin Jalkapallon Piirisarjassa/Korkeimmassa Piirisarjassa, sitten Jalkapallon 4. Divisioonassa/4-divisioonassa ja lopulta Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa vaihtelevin ja nousevin menestyksin ja tietenkin lopuksi sen taival oli yhtä taistelua kilpailijansa LaPa:n tyyliin koko seuran hajoamisen ja pystyssä pysymisen puolesta.

Aluksi ajatellen uusien tietojen pohjalta ei LauTP lopulta ollut erityisen suuri seura, mutta sillä oli kuitenkin poliittinen tuki ja aikakauteen nähden omalle sarjatasolleen selvästi ammattimaisempi joukkue ja yleisbudjetti kaikessa pienessä koossaankin oli moninkertainen joko sarjatasolleen tai toiseen kilpailijaan eli Joutsenon Kullervoon verrattuna.

Lähinnä ehkä lopulta sittenkin melko tehottoman tuntuinen poliittinen tuki ja aivan liian paljon seuran oman suuren tukijan odottelu taustalle joko liike-elämästä tai sitten sellaisesta todella merkittävästä poliittisesta tahdosta sille oli olla sen kohtaloksi jo paljon aiemminkin.

Toisaalta LauTP pystyi seurana kasvamaankin ja lopulliset virheet tehtiinkin sitten tuntuvasti myöhemmin muista syistä.

Tässä viestissä niistä aiemmin tiedoiltaan kadoksissa olleista vuosista tulee lukua ja taustoja varsinkin sekasortoisesta vuodesta 1990.

Lauritsalan Työväen Palloilijoiden eli LauTP:n/LTP:n yleisbudjetteja vuosilta 1970-1991 tulee nyt seuraavaksi tässä viestissä. Jälleen tuttuun tapaan sarjataso nimetään aina ensin ja sitten tarvittavat sarjatason muutokset ylös tai alas ja muut huomiot:

Lauritsalan Työväen Palloilijoiden Yleisbudjetit vuosilta 1970-1991

1970: 12 000 markkaa (LauTP/LTP pelasi Jalkapallon Piirisarjassa. Tähän aikaan verraten ja vielä paljon myöhemminkin LauTP oli sarjatason huomioiden todennäköisesti yksi rikkaimmista seuroista, lohkorikkain ellei melkein rikkain joukkuekin sarjassa sillä tuohon aikaan Jalkapallon Piirisarjan tai Korkeimman Piirisarjan yleisbudjetit kautta linjan olivat hyvin todennäköisesti erittäin pieniä ja Joutsenossa muun muassa kauhisteltiin tämän seuran rahankäyttöä joskin takana tietysti oli myös se poliittinenkin tuki kaikkineen.)

1971: 13 500 markkaa

1972: 14 000 markkaa (LauTP/LTP nousi vuodeksi 1973 Jalkapallon 4. Divisioonaan/4-divisioonaan ja edelleen sarjatasolleen seura pysyi mahtavan oloisena ainakin seurantajakson perusteella vaikkakin itse muita seuroja tarkoin yleisbudjetillisin luvuin oli hankalaa löytää vertailuun niin alhaiselta sarjatasolta kuin mitä esimerkiksi nyt Piirisarja/Korkein Piirisarja oli. Toisaalta Joutsenon alueen lehtien kauhistelu ja muutaman muunkin paikkakunnan suhteellinen vertailu omiin joukkueisiinsa juurikin sarjatasoa tai vaikka kahtakin korkeammalla 1970-luvun alun Suomen oloissa puhui kuitenkin omaa kieltään asiasta aika paljon.)

1973: 20 000 markkaa (LauTP/LTP oli juuri noussut 4. Divisioonaan/4-divisioonaan.)

1974: 22 000 markkaa (LauTP/LTP nousi vuodeksi 1975 Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan ja edelleen sarjatasolleen seura pysyi mahtavan oloisena ainakin seurantajakson perusteella. Seura pystyi muun muassa Joutsenon Kullervosta ja muutamasta muustakin pienseurasta poiketen helposti selviytymään muun muassa enemmän kuin kaksinkertaisista kohonneista matkakuluista kauteen 2-4 vuoden mittaisella seurantajakson aikana vuodesta 1970 lähtien sellaisten tosiaan alkaessa pikkuhiljaa kohota korkeaksikin oman aikansa mittapuulla. Tosin jälleen kerran omalle sarjatasolleen oli hankalaa löytää muita seuroja jälleen vertailuun, mutta tosiaan Joutsenon alueen lehtien kauhistelut vastaavissa tilanteissa tai joidenkin muiden seurojen jopa sarjapaikasta luopumisten puheet muun muassa matkakustannusten takia olivat melkein olemattomia LauTP:n/LTP:n puolesta puhuen. Poliittista tukeakin edelleen riitti melko paljon.)

1975: 22 710 markkaa (LauTP/LTP oli juuri noussut 3. Divisioonaan/3-divisioonaan ja myös pelasi siinä ilmoitetulla budjetilla. LauTP/LTP pelasi tästä eteenpäin aina vuoteen 1983 asti 3. Divisioonassa/3-divisioonassa joten yleisbudjetit sinne asti koskevat aina tätä sarjatasoa.)

1976: 26 670 markkaa

1977: 32 510 markkaa

1978: 52 840 markkaa

1979: 59 050 markkaa

1980: 93 700 markkaa

1981: 127 000 markkaa

1982: 187 000 markkaa

1983: 188 500 markkaa (Tänä kyseisenä vuonna LauTP/LTP nousi 2. Divisioonaan/2-divisioonaan.)

1984: 317 500 markkaa (Tänä kyseisenä vuonna LauTP/LTP nousi rakettimaisella tavalla 1. Divisioonaan/1-divisioonaan ja lisäksi se alkoi saada kaikkien aikojen sponsorisopimuksia ja uskomattomia muita rahoittajia taakseen.)

1985: 912 000 markkaa (Tänä kyseisenä vuonna LauTP/LTP pelasi 1. Divisioonassa/1-divisioonassa ja tästä eteenpäin muutaman vuodenkin ajalta uskomattoman tuntuiset budjetit koskettavat juuri tätä sarjatasoa. Tällä yleisbudjetilla kauteen LauTP/LTP oli silloisen 1. Divisioonan/1-divisioonan eliittitasoa yleisbudjetiltaan ellei ehkä myös koko 1. Divisioonan/1-divisioonan rikkain seura.)

1986: 926 000 markkaa (LauTP/LTP oli tällä yleisbudjetilla kauteen silloisen 1. Divisioonan/1-divisioonan eliittitasoa yleisbudjetiltaan ellei ehkä myös koko 1. Divisioonan/1-divisioonan rikkain seura.)

1987: 1,240 miljoonaa markkaa (LauTP/LTP oli tällä uskomattomalla yleisbudjetilla tiettävästi ensimmäistä kertaa tai ainakin hyvin ensimmäisiä kertoja ensimmäinen muu seura kuin mahdollisesti SM-Sarjasta sinne ehkä oletetusti huonoimmillaan putoavat Haka ja HJK jolla olisi ollut miljoonabudjetti seuroista puhuttaessa. Lisäksi LauTP/LTP saattoi olla ensimmäistä kertaa 1. Divisioonassa/1-divisioonassa miljoonaseura muutenkin ja vuonna 1987 LauTP/LTP oli tällä yleisbudjetilla rikkain seura Suomessa 1. Divisioonasta/1-divisioonasta puhuttaessa.

Valitettavasti katastrofaalisin tuloksin koska LauTP/LTP putosi vuodeksi 1988 2. Divisioonaan/2-divisioonaan ja velat alkoivat kasvaa. Lisäksi jo vuodesta 1984 lähtien ensin ongelmalliset ja vielä sinänsä selvitettävät verotusasiat kärjistyivät lopulta tänä kyseisenä vuotena oikeustaisteluksi asti ja se oikeustaistelu tulisi ennen pitkää johtamaan tappioineen koko seuran tuhoon.)

1988: 680 000 markkaa (LauTP/LTP pelasi tällä yleisbudjetilla 2. Divisionaa/2-divisioonaa. LauTP alkoi yhä kasvavammin menettää sponsoreita ja yleisbudjetti kerättiin kasaan vain suurin ponnistuksin kun monet tukijat joko vetäytyivät kokonaan hommasta tai maksoivat reilusti arvioitua pienempiä sponsorieriä kuin mitä oli sovittu. Oikeustaistelujen voitoistakaan ei ollut seuralle apua. Etenkin kun aivan tärkein oikeustaistelu oli vieläkin verotuksen sotkuista kesken.)

1989: 325 000 markkaa (Tämä yleisbudjetti oli viimeinen järkevä LauTP:n/LTP:n yleisbudjetti 2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja tänä vuonna melkein kaikki rahoittajat tuntuivat jättävän uppoavan laivan ja oikeustaistelu verotusoikeuksista kävi edelleen kuumana ja oikeudenkäyntikuluihin upposi liikaa varoja. Seura oli luopua myös sarjapaikastaan kesken kauden.)

LauTP:n/LTP:n vuoden 1990 yleisbudjetin sanottiin olleen 2. Divisioonan/2-divisioonan huonoin ja täysin konkurssikypsä sellainen. Siihen vaikutti muun muassa vihdoin ja viimein hävitty oikeustaistelu Kymen Lääninoikeudelle.

Tuhoisaa ja osin erittäin typerää oli tuossa oikeustaistelussa ja sen aikana tulla sen seuran johtohenkilöiden osalta syyllistyneeksi muun muassa liikkeenvaihtoverolisäyksen, liikkeenvaihtoverovähennyksen, sosiaaliturvamaksujen, lykkäysmaksujen, suojarajamaksujen, korkomaksujen ja Oikeuden Määräyksen Tilintarkastuksen pimittämiseen, tilikirjanpidon ohimaksuihin, törkeään esteellisyyteen, törkeän velallisen epärehellisyyteen tai siihen liitettävään rikokseen ja petokseen josta tosin tuo petoksen kuten myös tuo törkeän velallisen epärehellisyyteen tai siihen rinnastettavan rikoksen syyte poistettiin lopullisia syytteitä luettaessa.

Itse yleisbudjetti vuonna 1990 LauTP:llä/LTP:llä oli seuraava:

1990: Enintään 100 000 markkaa keskimäärin 30 000 markkaa olevalla liukuvalla kausirahalla lisäyksineen ilman varsinaista kiinteää budjettia kauteen (Näin huono oli LauTP:n/LTP:n viimeinen kausi 2. Divisioonassa/2-divisioonassa. Etsintöjen aikana odotinkin melko huonoa kausisummaa sillä joukkueella olleen pyörityksessä, mutta en toisiaan osin ehkä turhan rohkeiden lehtikommenttien pohjalta en aivan niin tyrmäävän huonoa. Lopulta kuitenkin asiaa ei ollut vaikeaa uskoa kaikkea huomioiden.

Etenkin kun pitkin kautta ajatellen seuralla oli järkyttävänkin paljon juoksevaa velkaa, erinäisiä muita velkamaksujen viivästyskorkoja, seura joutui myymään välillä pelaajia varsin pakkomyyntinä muihin seuroihin ja kaikki mahdolliset myyntirahat menivät kauden aikana velkojen maksuun tai vain yleensäkin sarjaohjelman läpivientiin edes jotenkin pyristellen.

LauTP:llä ei enää ihan vuoden 1997 Ykkösen IF Gnistan-tyyliin enää ollut vuonna 1990 tässä sarjassa edes omaa varsinaista omaa yleisbudjettia vaan kauden aikana tunnuttiin tosiaan menevän varsin liukuvasti suuntaan tai toiseen rahallisen kulutuksen osalta ja sen pohjalta voitiin sitten jotenkin muodostaa ennen pitkää yleisbudjettia vastannut loppusumma!

Tilanne oli samanlainen kuin miten alle vuoden kuluttua tulisi olemaan elinkelvottomaksi muuttuvalla Kuopion KPT:lläkin. Tosin KPT:llä oli vuodeksi 1991 vähän todennäköisemmin enemmän varoja käytössään kuin LauTP:llä tai vähän paremmalla yleisbudjettipohjalla olleella LaPa:lla olisi ollut vuonna 1990 sellaisenaan. Suurimman osan LauTP:n/LTP:n kauden rahoista muodostivat konkurssiuhassa kärsineessä seurassa kaupunginavustukset sellaisenaan niin suoralta osuudelta kuin yleensäkin tulleissa ylimääräosuuksissa.

Lähtökohtainen suora osuus oli kyllä varsin pieni eli 20 000 markkaa samalla summalla kuin LaPa:lla oli, mutta suurimmillaan ylimääräosuudet huomioiden ne olisivat muuten ylittäneet tuon liukuvan kausirahan mahdollisine lisäyksineen ja olleet hyvin lähellä kauden ääritasoa eli sillä laskukaavalla seuralla olisi ollut kausikuluineen liukuvasti mennyt 89 610 markkaa.

Vaikka vielä vuodeksi 1990 suunniteltiin kyllä ihan tukevaa yleisbudjettiakin eli jopa niinkin suurta summaa kauteen kuin 358 440 markkaa eli LaPa:n vastaavaa yleisbudjettia selvästi parempanakin niin tosiasiallisesti tuollaiseen ei ollut toivoakaan toteutuneella kaudella päästä.

Ei sitä vähääkään vaan rahahanojen ollessa kiinni käytännössä joka suuntaan ja liike-elämänkin almujen jäädessä taskulanttimuotoon tuo summa oli mahdotonta saada edes murto-osiltaan kauteen kerättyä.

Välillä oli ihme, että saatiin edes noinkin paljoa rahaa kulutettuakaan kauteen ja toimintaakaan käynnissä pidettyä!

Puhumattakaan ihan sarjasijoituksesta pelaamisineen niin hyvin kuin pelattiin!

Toteutunut yleisbudjetin taso oikeasti liukuvana sellaisena saattoi pitää sisällään edes tuon suurimman mahdollisimman summan ikinä pitäessä paikkansa jo mahdolliset erinäiset muut kausikustannukset pelimatkoineen kaikkineen sillä niin järkyttävän huono tilanne tosiaan ihan LauTP:ssä/LTP:ssä oli silloin. Mahdollisesti LaPa:sta poiketen saatettiin joutua maksamaan myös jotain korvauksien summiakin ja niitäkin saatettiin kausierittelyissä lisätä tuohon jatkoksi. Ne olisivat tulleet esimerkiksi ongelmallisista erotuomaripalkkioiden maksuvaikeuksista johtuvista sakkosummista tai muutamasta muustakin asiasta missä seuralla oli tuolloin jo pysyviä ongelmia.)

Siten vuonna 1990 LauTP/LTP julistettiin keskellä kautta tai ainakin viimeistään sen jälkeen konkurssiin ja periaatteessa seura pelasi konkurssia odottavana seurana käytännössä ilman varsinaista kiinteää budjettia kauteen vuonna 1990 2. Divisioonassa/2-divisioonassa hieman vuoden 1997 IF Gnistanin tapaan silloin kun IF Gnistan pelasi Ykköstä.

Vuodeksi 1991 mikäli olisi mitenkään jatkettu enää yksin kaudella Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa niin yleisbudjetti olisi ollut seuraava:

1991: Enintään 70 000 markkaa (Näin huono oli lähtökohtainen yleispohja kaikkien kovimpien velkamaksujen myötä kaudelle eikä yhteistyörahoineen paljoa parempaa olisi ollut tulossa kun konkurssipesästä tai liike-elämän tukijoilta Lappeenrannan kaupungista puhumattakaan rahoja ei ollut tulossa enempää kaudelle. Huomattavasti vähemmänkin näytti kaudelle tulevan yleisbudjetiksi varoja kauteen. Edelliskauden tasosta puhuttiin Saimaan alueen lehdissä jos siitäkään enää. Tuostakin summasta 23 000 markkaa oli alustava Lappeenrannan kaupungin määräämä enimmäistason tukisumma kauteen. Kun seura ei Lappeenrannan kaupungin päättäjien mukaan kyennyt perustelemaan aluksi rahankäyttöään järkevästi avustusta ajatellen niin aluksi puhuttiin vain 5000-10 000 markastakin avustuksena konkurssikypsälle seuralle.

Etenkin kun LauTP/LTP ei aluksi halunnut suostua seurafuusioon vielä noinkaan huonossa taloustilanteessa kun kaikki ylimääräinen apu olisi tullut Lappeenrannan päättäjiltä vain sen mukaan kun fuusioon seura olisi suostunut.

Ja ei käytännössä todellisesti välttämättä olisi ollut oikein tuota kunnan tukisummaa parempaa summaa todellisuudessa irronnut järkevästi mistään muualtakaan puhuttaessa jolloin lopullinen taso olisi varmaan ollut siellä 30 000-40 000 markan luokassa tai 50 000 markassa oikein hyvällä onnella. Edellytyksiä pelaamiseen täydellisiä alasarjoja huomioimatta ei ollut eikä oikein niihinkään haluttu enää lähteä pelaamaan yksin vaikka siellä seura olisi ollutkin mahtiseura noilla ihan pienimmilläkin summilla.)

Vuonna 1991 LauTP/LTP tosiaan lakkautui itsessään olemassa ja se sai ainoastaan luvan fuusioitua myöskin pahoista talousvaikeuksista kärsineen Lappeenrannan Pallon eli LaPa:n kanssa.

Vuoden 1991 normaalista yleisbudjetista ei täten jo mainitusti tietenkään LauTP/LTP:n osalta voinut puhua. Oletettu vuoden 1991 yleisbudjetti ilman seurafuusiota ja Palloliiton myöntämiä lisäavustuksia sille olisi ollut vain ne rahat mitä yleensäkin konkurssipesän maksusta jäi jäljelle ja ne määrät olisivat olleet 2. Divisioonassa/2-divisioonassakin saatikka jopa LaPa:n oletettuun vuoden 1991 yleisbudjettiin nähden täysin elinkelvoton yleisbudjetti kauteen tai ylipäänsä mihinkään edes alemmissakaan jalkapallon sarjatasoissa.

Tai no riittävän alhaisella tasolla ennen pitkää edellytykset olisi ollut pelata, mutta ei mitään käytännön järkeä kuitenkaan edes vuoden 1991 mittapuulla seuralla enää ollut niin menetellä.

Siten kaikki LauTP/LTP:n seurahenkilöt jäivät lähinnä vain paikoilleen odottamaan tai etsimään uusia työpaikkojaan ja ne jotka jäivät odottamaan niin jatkoivat LaPa:ssa ylimääräisinä henkilöinä seuran muissa tehtävissä vuonna 1991 ja pelaajisto liittyi tietenkin ainakin useimmiten tietääkseni LaPa:n vastaavaan pelaajistoon ennen kuin FC Lappeenranta voitiin hyväksyä vuodesta 1992 lähtien mukaan ilman ongelmia.

[Piippu-Virtanen]

Ja viime viestien päätteeksi tähän viestiin tulee Joutsenon Kullervon/Kultsun budjettitietoja eri vuosilta ja vuosikymmeniltä.

Tällä kertaa päivitettynä tasan 2 vuoden takaiseen nähden tietenkin nk. Kadonneilla Vuosilla eli vuosilla 1978, 1981, 1987 ja 1989.

Kaikkina noina nk. Kadonneina Vuosina Kullervo/Kultsu Joutsenosta pelasi Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa.

Aiemminkin ne summat olisivat parin eri vuoden eli vuoden 1987 ja 1989 osalta yleisbudjetit voineet löytyä kun olisin katsonut tarkemmin silloisia nk. Seurakymmenysten summia joiden vähimmäispohjan maksimi tietenkin olisi ollut aina kyseisten noiden vuosien yleisbudjetti.

Nuo tuolloiset nk. Seurakymmenysten pohjat Joutsenon kunnan urheilulautakunnan avustusten pohjalta kun täytyi aina löytyä pohjaksi kauteen jotta pelaamisessa olisi ollut järkeä kauden läpivientiä ajatellen ja tietenkin loput muut mahdolliset summat sitten löytyivät aina omalta osaltaan muuta kautta.

Viime kädessä nk. Seurakymmenysten pohjakassan täytyi löytyä kauteen vaikka itse seuran puheenjohtajan kukkarosta näin ainakin seurasta tutun Matti Hätösen mukaan puhuttaessa.

Kultsun yleisbudjetit olivat aikanaan yllättävän maltillisia, alkuaikoina ja pitkään jopa alimitoitettujakin oikeaan maksukyvykkyyteen nähden. Toisaalta taas se ei missään tapauksessa olisi ainakaan näillä näkymin lähtenyt enempääkään maksavana seurana Lappeenrannan Pallon tai Lauritsalan Työväen Palloilijoiden viitoittamalle velkaisen kulutuksen tielle.

Ei sikäli, että Kultsukaan ei olisi virheitä tehnyt sillä niitä sekin teki paljon ennen lähtökohtaisen lopullista varakkaan seuran asemaa 1980-luvun ihan lopussa tai 1990-luvun alussa omalla sarjatasollaan.

Nyt Kullervon/Kultsun yleisbudjettien kimppuun ja näistä puhuttaessa mainitsen tarpeen mukaan myös sarjatason muutoksenkin suluissa mikäli niin tapahtui ja aina viestiin alkuun ja siitä eteenpäin tarpeen mukaan:

Joutsenon Kullervon Yleisbudjetit vuosilta 1970-1993

1970: 2730 markkaa (Kullervo pelasi juuri Jalkapallon Aluesarjasta nimensä 4. Divisioonaksi tai 4-divisioonaksi muuttaneessa sarjassa. Siinä se tulisi pelaamaan vuoteen 1971 asti jolloin se nousi 3. Divisioonaan/3-divisioonaan. Kuriositeettina ilmoitettakoon, että vuosina 1966-1969 ainakin tietääkseni Kullervon yleisbudjetti noina vuosina pyöri 1000-2500 markan välillä ja yhtä harmittavasti tarkkoja vuosia ei löytynyt.

Jalkapallon Aluesarjassa tai myöhemmässä 4. Divisioonassa/4-divisioonassa yleisrahoitus itsessään tietenkin oli olematonta ja kauden lopullisen läpikulun vedot tietenkin koostuivat vallan monesta muusta osasta kuin yleisbudjetista kauteen.)

1971: 5725 markkaa (Kullervo nousi vuodeksi 1972 Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan.)

1972: 8549 markkaa (Kullervo pelasi 3. Divisioonassa/3-divisioonassa ja tästä eteenpäin vuoteen 1977 asti nämä mainittavaksi tulevat budjetit koskevat juuri sitä sarjatasoa.)

1973: 13 575 markkaa

1974: 22 238 markkaa

1975: 22 678 markkaa

1976: 44 585 markkaa

1977: 57 446 markkaa (Kullervo pelasi 3. Divisioonassa/3-divisioonassa tuolloin viimeistä kertaa ja vuodesta 1978 lähtien se tulisi pelaamaan aina vuoteen 1989 asti Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa.)

1978: 150 000 markkaa (Kullervo pelasi 2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja tästä eteenpäin vuoteen 1989 asti jokainen löytämäni yleisbudjetti koskee juuri sitä sarjatasoa. Tämä oli erittäinkin mahtava summa lopulta yleisbudjetiksi kauteen kun parantunut taloudenpito ja aivan ensimmäiset suuremmat sponsorit odotettua parempien lipputulojen myötä mahdollistivat näinkin suuren yleisbudjetin kauteen mahdolliseksi toteuttaa. Alun perin yleisbudjetti myös olisi ollut seuran isoin tiettävästi ensi kertaa eli 100 000 markkaa, mutta sittemmin se korottui siitäkin vielä sitten korkeammalle aina 150 000 markkaan asti. Ainoa pahe oli monien mielestä se, että pelaajille tosiaan ei maksettu muuta kuin ainoastaan kulukorvauksia, nk. Hyvän Miehen Lisiä tai Pisterahoja. Toisaalta parantunut taloustilanne yleensäkin rahan alkaessa tulla seuraan kunnolla sai kuitenkin seuran johtajistot lupaamaan sen, että pelaajien niukkuuden aika tulee loppumaan silloisen 1-2 vuoden kuluessa kuten lopulta kävikin vuodesta 1980 alkaen.)

1979: 147 637 markkaa (Tämä oli tiettävästi viimeinen vuosi vähään aikaan jolloin Kullervossa tai Kultsussa ei maksettu pelaajapalkkioita vaan ainoastaan kulukorvauksia tai nk. Hyvän Miehen Lisiä tai Pisterahoja.

Toisaalta se oli jo 3. Divisioonan/3-divisioonan alkuvuosista lähtien noudattanut muun muassa pelimatkojen matkakorvausten maksamisen ja varustehankintojen korvausta pelaajilleen joka tasoitti täyspalkkaamattomuutta niinäkin vuosina jolloin edes järkeviä kulukorvauksia tai nk. Hyvän Miehen Lisiä tai Pisterahoja ei voitu maksaa.)

1980: 118 203 markkaa (Tästä eteenpäin Kullervo tai Kultsu alkoi maksaa pelaajilleen edes jonkinlaisen pelaajabudjetin mukaan kausirahaa vaikka tietenkin se oli hyvin pieni suurimman osan 1980-lukua ja ennen 1990-lukua ei varsinaisesta pelaajabudjetistakaan oikein itsessään voinut puhua.)

1981: 174 500 markkaa (Kullervo tai Kultsu tosiaan jatkoi pelaajilleen maksamista taloustilanteen parantuessa, mutta summat edelleen olivat hyvin pieniä pelaajabudjetillisesti arvioiden huolimatta yleisbudjetin suuruudestakin. Välillä luulin yleisbudjetin olleen tuntuvasti pienempi kun sen aina sanottiin olleen muka niin kovin pieni, mutta todellisuudessa se kyllä oli oikeastaan jälleen parasta tasoa seurassa siihen asti koskaan. Joutsenon kunnan päättäjiltä tuli vielä lisäksi urheilulautakunnalta myönteinen päätös nuoriso-, leiri-, koulutus-, matka-, ohjaaja- ja valmentaja-tason avustuksista seuralle jollaisia vastaavasti eivät Joutsenon alueella muut urheiluseurat Joutsenon Katajaa huomioimatta juuri nauttineet. Toisaalta harmittavasti yleisbudjetti seuraavaksi vuodeksi muista kuluista johtuen pieneni, mutta toiveikkuus seurassa oli positiivista. Vuoden 1981 yleisbudjettia luulin aiemmin vain 100 000 markan suuruiseksi, mutta tuolloin lopulta kyse oli vuoden 1978 yleisbudjetista ja siinäkin vain alustavasta sellaisesta kun oikeasti yleisbudjetti vuonna 1978 Kullervolla oli 150 000 markkaa.)

1982: 153 296 markkaa

1983: 199 055 markkaa

1984: 272 092 markkaa (Tällä pelikaudella Kullervon yleisbudjetti olisi ollut suurempi, mutta ainakin 60 000 markkaa peruspalkkiona ja muuten sen ylikin meneviä palkkioita meni ehkäpä tuon ajan 2. Divisioonan/2-divisioonan kalleimman valmentajan eli Czerlaw Boguszewiczin pussiin mikä sitten tietenkin tuli kalliiksi.)

1985: 286 291 markkaa (Kullervon yleisbudjetti olisi ollut tänä kyseisenä vuonna vielä pienempikin ilman muutamaa onnistunutta sponsorisopimusta. Helpottavaa oli kuitenkin 2. Divisioonan/2-divisioonan oletetun tuon ajan kalleimman valmentajan Boguszewiczin lähteminen seurasta vaikkakin se kokeilu oli maksanut seuralle kahdessa vuodessa 120 000 markkaa ja tietenkin vielä mahdollisesti sen ylikin erinäisten muiden lisäpalkkioiden osalta puhuttaessa.)

1986: 286 800 markkaa (Kullervo oli joutunut yllättäviin maksuvaikeuksiin ja joutui pahimmillaan jopa konkurssihuhujen uhriksi mistä rahoittajat eivät pitäneet. Se kaikki tulisi käynnistämään vuosien 1986-1988 mittaiset talousvaikeudet jotka eivät lopulta kyllä edes pahimmillaankaan sortaneet Kullervoa toisin kuin miten tulisi sortamaan esimerkiksi Lappeenrannan Pallon ja puhumattakaan sitten Lauritsalan Työväen Palloilijoista joskin Lauritsalan Työväen Palloilijoilla yksinkertaisesti kaikki liittyi liian helppoihin lainansaatavuuksiin ja muihin ylisuuriin rahallisiin tuhlauksiin kuin näillä muilla kahdella seuralla ja siten se loi tavallaan näistä poiketen itse tuhon siemensä.

Ilman sitä asiaa senkin uskomaton 1,240 miljoonan markan yleisbudjetti vuonna 1987 olisi saattanut olla vähemmän tuhlaavissa oloissa vielä paljon suurempikin kuin mitä oli kun rahaahan tunnetusti oli jo mennyt savuna ilmaan. Kullervosta puhuttaessa luottokelpoisuuden takasi lopulta yllättävänkin pieni yleisvelan ja jopa korkomaksun suuruus kun esimerkiksi Lappeenrannan Pallolla oli juuri ennen vaikeuksiaan myös pieni yleisvelka, mutta jo järjetön korkomaksun suuruus mistä se ei selvinnyt tai juuri joutui ensin vaikeuksiin.)

1987: 440 000 markkaa (Vuoden 1987 Kullervon yleisbudjetti olisi voinut löytyä ties kuinka pitkä aika sitten mikäli vain olisin tajunnut katsoa tarkemmin erilaisia nk. Seurakymmenyksiä aikanaan. Omaksi yleisbudjetikseen se oli tilapäisesti parempi kuin edeltävällä kaudella, mutta seura oli tosiaan omien talousvaikeuksiensa takia vaaravyöhykkeellä ja osin tilanne oli näinkin hyvä vain Joutsenon urheilulautakunnan ja muidenkin sponsorien pitkämielisyyden takia.

Vaaravyöhykkeeseen erityisesti altisi muun muassa silloinen seuran luottokelpoisuuden kyseenalaistaminen mitä varten jouduttiin varsin monenkin aluepankin allekirjoitus vakuuksineen seurapuolelle lunastamaan, että luottokelpoisuuden arviointi säilyisi riidattomana silloisessa jatkossakin.

Pelaajabudjetillisesti arvioituna tästä vuodesta eteenpäin ja ehkä vähän tätäkin aiemmin Kullervo tai Kultsu Joutsenosta alkoi maksaa jo varsin kelpoisiakin summia, mutta vuosien 1986-1988 ajan summat jossain määrin ainakin isoimpien mahdollisten pelaajabonusten osalta tiettävästi huomioimatta olivat tuon luottokelpoisuuden selvityksen ajan jäissä tai ainakin korkeammasta maksuhalukkuudesta pidättäydyttiin.

Aiemmin olin näkevinäni kyllä yleisbudjettina luvun 290 000 markkaa koskien juurikin tätä vuotta, mutta se tosiaan oli vain huhupuhetta Joutsenon alueen lehdissä juurikin sen vuoden alkupuolelta kun oikeasti yleisbudjetti oli lopulta paljonkin suurempi.

Kenties siihen huhupuheeseen oli murheellisesti sekoitettu vuoden 1986 yleisbudjetti ja sitä sitten puhuttiin kuin vuoden 1987 tasona nimittäen kun lehdissä oli Joutsenon alueella muun muassa maaliskuussa 1987 sellaisin sanoin, että melkein 290 000 markkaa olisi ollut yleisbudjetti. Näin ei tietenkään ollut ja hyvä vain seuran kannalta!)

1988: 300 000 markkaa (Vuonna 1988 Kullervo oli joutunut esittämään yrityssaneerauksessa talouskelpoisuutensa ja onnistui siinä jolloin luottoja se pystyi jälleen saamaan. Sen sijaan, että ne olisi riitautettu tai evätty kokonaan. Puhumattakaan sitten erikseen muiden vielä olemassa olevien luottojen langettamisesta suoraan maksuun. Vuosina 1986-1987 ja sen aikana Kullervo oli joutunut velkakurimukseen jonka aikana oikeastaan oli melkoinen ihme, että sen yleisbudjetti säilyi noinkin hyvänä kun säilyi. Alustava yleisbudjetti nk. Seurakymmenysten pohjalta olisi ollut 539 000 markkaa, mutta siihen ei kyetty nousemaan tietenkään tilanteen ollessa niin huono kuin oli vuonna 1988 toteutuneesti.)

1989: 589 340 markkaa (Kullervo tai Kultsu pelasi viimeistä kertaa 2. Divisioonassa/2-divisioonassa nousten vuodeksi 1990 Jalkapallon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan. Vuoden 1989 Kullervon yleisbudjetti olisi voinut löytyä ties kuinka pitkä aika sitten mikäli vain olisin tajunnut katsoa tarkemmin erilaisia nk. Seurakymmenyksiä aikanaan.

Omaksi yleisbudjetikseen se oli nyt jo selvästi parempi kuin edeltävällä kaudella. Vuosien 1986-1988 talouskurimuksen päätteeksi seuran luottokelpoisuus oli todistettu saneerauksessa riittävästi ja siten sponsorit alkoivat tukea seuraa erittäinkin paljon. Sen myötä pelaajilla oli seuran ennätysmäisen yleisbudjetin myötä sarjatasollaan samalla kertaa melko varmasti koko 1980-luvun suurin pelaajabudjetti siihen asti seurassa.

Ja samalla kertaa myöskin tiettävästi muutenkin seurassa koskaan siihen asti sillä erityisen maksava seura Kullervo tai Kultsu ei ollut aina oikein edes oman sarjan mittapuullakaan ollut.

Joskin toisinaan Joutsenon alueen lehdissä tai lähialueen muissakin lehdissä maksukyvyn vähättelystä tuntui kyllä jutun juurta riittävän silloinkin kun todellinen maksukyky oli jo parempi. Aiemmin ei vain melkein missään Joutsenon alueen lehdissäkään yleisbudjetista ollut mitään tarkkaa tietoa joten hieno juttu oli tämänkin yleisbudjetin löytyminen sitten kuitenkin näin!)

1990: 700 000 markkaa (Kullervo tai Kultsu pelasi 1. Divisioonassa/1-divisioonassa ja tästä eteenpäin se alkoi saavuttaa mainetta 1. Divisioonan/1-divisioonan normaalibudjetin tai vähän sen yläpuolelle keskimäärin menneen seuran mainetta. Toisaalta ongelmallisena piirteenä tällä sarjakaudella Kullervo menetti 750 000 markkaa sponsoritukia joita sille oli luvattu muutaman ulkomaisen sijoittajaryhmän osalta ja niitä tappioita korvatakseen Joutsenon Kunnan, Pulp Oy:n ja Joutsenon Osuuspankin oli pakko aiemmin sovittujen velvoitteidensa mukaan tukea seuraa yhteensä 250 000 markan summalla jotta rajumpaa pienentymistä ei olisi tullut sille.

Mikäli ulkomaiset sijoittajat olisivat maksaneet osuutensa niin Kullervo olisi ollut 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tuon ajan vastaavissa budjeteissa jo todella hyvissä asemissa ellei ehkä ihan erinomaisissakin asemissa olemaan sarjan kärkiseura. Ei ehkä ihan välttämättä rikkain seura, mutta hyvin lähellä sen asemaa kuitenkin parhaimmillaan. Seuran alustava yleisbudjetti kaudelle talousvaikeuksien välttämättä iskiessä siihen näin uusin täydennystiedoin olisi ollut sarjaan 579 500 markkaa eli vähän parempaan kauden yleisbudjetti kyettiin hankkimaan tasan 30 vuotta sitten kauteen.)

1991: 760 000 markkaa (Kullervon budjetti oli jonkin verran sarjan oletettua vähän alakanttiin menevien seurojen yleisbudjettia eli noin 600 000-700 000 markan budjettia parempi. Vaikka olisihan se parempikin tietenkin voinut olla. Jälleen myös useita hyviä sponsorisopimuksia jäi saamatta. Tällä kertaa ei niinkään petoksen takia vaan Suomen Laman vuoksi. Seuran pienin vähimmäistason yleisbudjetti kauteen näin uusin täydennystiedoin olisi ollut 609 000 markkaa eli oikeastaan parempaan kyettiin ja vieläpä edellisvuottakin parempaan toteutuneella tasolla. Samalla seura oli Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan käytännön vähävelkaisin seura sillä sitä vähemmän velkaiset kaksi muuta seuraa sarjassa olivat velkasummissa nimellisellä tasolla liikenteessä ja Kultsu itse oli sarjan kolmanneksi vähävelkaisin joukkue.)

1992: 800 000 markkaa (Kullervon yleisbudjetti oli jälleen normaali tuon ajan 1. Divisioonan/1-divisioonan budjetti ja ennen kaikkea seura oli velaton. Ilman päällä ollutta Suomen Lamaa budjetti olisi voinut olla erittäinkin korkea ja ensi kertaa seura olisi voinut muutenkin ruveta jo todella suurin panoksin pitämään miljoonabudjettia tai useamman miljoonan markan budjettia halutessaan, mutta säästäväisyys tuntui kannattavan.

Toisaalta hieman lisärohkeutta ja muutama kova ulkomaalaishankinta tai jopa ihan kotimainenkin olisi voinut saada Kullervon jopa nousemaan aina uudistuneeseen Veikkausliigaan asti.

Tosin Kullervo ei kuitenkaan ollut siltikään rikkain seura tuohon aikaan 1. Divisioonassa/1-divisioonassa edes säästömiljoonat huomioiden joten riski olisi ollut liian suuri ja Kullervoa tietenkin pelotti Lauritsalan Työväen Palloilijoiden ja Lappeenrannan Pallon kaltainen kohtalo mikäli vauhtisokeus iskisi. Kyseisten seurojen fuusioituminen riitaisaksi ja velkaiseksi FC Lappeenrannaksi myöskin jähmetti Kullervon rahastushalukkuutta. Seuralla oli rajun mahdollisen sponsorikadon varalta paljonkin hätäsuunnitelmia. Niiden turvin tai edes nk. Seurakymmenysten turvin seuran pienin vähimmäistason yleisbudjetti kauteen olisi ollut 592 000 markkaa sarjatasolleen ja sitä vasten Kullervo sai täysvelattomuudestaan ja ensiluokkaisesta taloudenpidostaan varmasti raikuvia aplodeja talouspuolellaan sarjassa. Etenkin kun kyettiin noin hyvään yleisbudjettitasoon kuitenkin.)

1993: 700 000 markkaa (Vuoden 1993 Kultsun yleisbudjetti oli normaalin sen vuoden 1. Divisioonan/1-divisioonan budjetin keskivertolaadussa eli silloisen budjettihaitarin mukaisen 700 000-1 miljoonan markan alapäätä, mutta silti normaali. Huonompikin se olisi voinut olla. Ja tietenkin parempikin. Seuraa tosiaan virallisestikin kutsuttiin Kultsuksi tuolloin ja vuodeksi 1994 luvattiin tietenkin kaikkien aikojen suurinta yleisbudjettia vuoteen kuten myös pelaajabudjettiakin. Pelaajabudjetti oli lopulta yleisbudjettiin nähden hyvin aggressiivinen dynaamisuudeltaan, mutta siihen Kultsulla totisesti oli varaa joka tietenkin järkytti suhteessa muita 1. Divisioonan/1-divisioonan seuroja ja tulisi järkyttämään myös Ykkösessä vuonna 1994. Vuodelle 1993 Kultsulle oli vähintään minimirahana nk. Seurakymmenysten pohjalta varaksi antaa käyttöön niiden pohjalta yleisbudjetiksi kaikkiaan 210 000 markkaa eli ihan todella vähän mikäli kaikki olisi mennyt päin mäntyä, mutta onneksi ei mennyt kun osin Kultsun talous tietenkin oli turvattu nk. Palloilijoiden Ry:n taloustakausten pohjalta varsin hyväksi. Lisäksi Joutsenon Urheilulautakunta tai tietenkin tuolloin uudistunut Vapaa-ajan Lautakunta tuki kaikin tavoin paikkakunnan tärkeää seuraa lamasta huolimattakin.)

1994: Miljoona markkaa (Vuodeksi 1994 Kultsun yleisbudjetin piti olla vähintään 2 miljoonaa markkaa josta se olisi saanut nousta suurimmillaan jopa aina 4 miljoonaan markkaan asti ja pelaajabudjetinkin piti olla ainakin miljoonan markan ylittävä sellainen. Pienin mahdollinen yleisbudjetti nk. Seurakymmenyksin kauteen olisi ollut 300 000 markkaa mikäli aivan kaikki jostain syystä olisi mennyt seurassa päin mäntyä taloushankintojen tai laman takia. Niin ei onneksi käynyt vaan Kultsu tosiaan uudella nimellään silloin lopullisesti oli taloudellisesti hyvässä vedossa.)

Pienenä bonuksena laitan vielä loppuun toki aiemminkin mainitut Kultsun pelaajabudjetit vuosilta 1993 ja 1994 1. Divisioonan/1-divisioonan ja Ykkösen osalta:

Kultsun Pelaajabudjetti vuonna 1993 1. Divisioonassa/1-divisioonassa: 500 000 markkaa (Tämä pelaajabudjetti vastasi Kultsun tuon ajan lähivuosien lähtökohtaisen kilpailijan, oletetun ja myös ihan oikeankin tuon vuoden 2. Divisioonan/2-divisioonan rahaseuran eli FC Interin pelaajabudjettia.)

Kultsun Pelaajabudjetti vuonna 1994 Ykkösessä: 700 000 markkaa

[Piippu-Virtanen]

Seuraavassa viestissä tulee 2 vuoden vaihtelevissa määrin suoritetun etsinnän jälkeen Rovaniemen Reippaan eli RoRe:n uusia löydettyjä yleisbudjettien tietoja.

Niitä löytyi etenkin aiemmasta poiketen vihdoin ja viimein kauan kadoksissa olleilta ja huhujen kyllästämiltä 1970-luvun vuosilta ja myös kaikkein varakkaimpien 1980-luvun yleisbudjetitkin ovat löytyneet.

Aivan pieni harmi jäi siihen, että vaikka vuoden 1992 yleisbudjetti viimeisenä sellaiselle Reippaalle Rovaniemeltä löytyikin niin se ei edelleenkään ole aivan täysin varma sellaisenaan.

Se eli vuoden 1992 löydetty yleisbudjetti kun perustuu vain enimmäismäärään mikä seuralla tai oikeammin sen vuodesta 1988 eteenpäin täysin itsenäisellä jalkapallo-osastolla enää oli käytettävissään kauteen ja siitä sinänsä puuttuu vieläkin ennen kaikkea elintärkeä kauppahinta.

Kauppahinnan erotus tietysti seurafuusion yhteydessä juuri ennen FC Santa Claus-aikakautta kun joissakin sanomalehdissä kuten Lapin Kansassa oli kai tiettävästi se summa millä Reipas enää vuonna 1992 pelasi tai olisi pelannut mikäli vielä vuodeksi 1993 jotenkin seura olisi selvinnyt pelaamaan yksinkin.

RoRe tosiaan on eräässä vaiheessa ollut yksi Suomen rikkaimpia jalkapalloseuroja ja varmaankin rikkain omalla edustetulla sarjatasollaan.

Pohjois-Suomessakin eräässä vaiheessa edes RoPS:kaan ei hädin tuskin ollut sitä rikkaampi!

Tai mikäli oli niin siinä taisi olla RoPS:lta mukana jo europelirahojen potitkin.

Ajoittain kieltämättä hävytön rikkaus RoRe:lta kuten muutamalta muultakin Pohjois-Suomen alueen jalkapalloseuralta perustui noina vuosina eli noin vuosina 1972-1988 nk. Kansantalon Setelipainoon eli legendaarisia mittasuhteita saavuttaneeseen Rova-Bingoon ja sen tuottoihin.

Parhaimmillaan juuri noiden tuottojen ansiosta RoRe olisi voinut olla miljoonaseura kotimaisessa jalkapallossa ties miten kauan halutessaan.

Ikävä kyllä vaikka RoRe väistämättä oli miljoonaseurakin ennen pitkää niin ei ollut kauan pitkälti muiden urheilulajien vastustuksen takia yleisessä seurassa ja sitten myöhemmin pitkälti kun bingotulotkin alkoivat lopultakin ehtyä.

Lisäksi RoRe osteli varsin hävyttömällä tavalla myös eräänlaisia kiinteistöjä ja muitakin rakennusbisneksiä joista ei sitten aina tullut lähimainkaan kuluihin nähden sopivaa tuottoa.

Rahavuosien loppuminen keskellä Suomen nk. Rahaonnelaa 1980-luvun lopulla oli oikeastaan melkoinen shokki.

Etenkin kun tukea ei tullut mistään ja lopullisen lopullisesti tosiaan jo keskellä rahavuosia kaikki jaostot eriytettiin lopullisesti vuodesta 1989 alkaen itsenäisiksi.

Tätä ennenkin tosin vuodesta 1982 lähtien rahankäyttöä oli kyllä kiristetty varsinkin aina vuoteen 1981 jatkuneeseen holtittomuuteen nähden, mutta ei lähimainkaan tarpeeksi.

Lisälainoja saatuaan ja sittemmin emoseuran johtokunnan kassavarat menetettyään ei itsenäisellä RoRe:lla koskaan ollut saumaa saada miljoonaseuran asemaa takaisin.

Toki loppupelissä RoRe tai FC RoRe oikeammin tuolloin lopullisen lopullisesti käytännössä kuitenkin jo 1970-luvulta lähtien sellaisena olleena jäi myös altavastaajaksi monella tapaa siksi, että RoPS sai tietysti jatkuvien voitollisten talousarviovuosiensa pohjalta jatkuvaa luottovoittoa ja verotonta huippukorkojen huojennuksien jatkoa jatkettiin tietenkin yhdessä parantuneiden ja jatkettujen luotonantojen kanssa.

Sponsorivoitotkin menivät voitokkaasti RoPS:lle siinä missä RoRe alkoi jäädä ilman tai sai niitä toimintaansa loppua kohden enää hyvin vähän.

Samassa ajassa sponsorit ja pankit jakaessaan kyllä RoPS:lle auliisti rahoja tarpeen tullen nyrpistivät nenäänsä jatkuvasti tappiollisille RoRe:n talousarvioille, eväsivät luottoehtoja tai tuntuivat koko ajan myös vaativan mahdollisille rahoituksille kovempia takuita.

Tämä siis huolimatta vielä siitä, että tuolloin noin vuosina 1989-1990 ja miksei vielä tietyin ehdoin vuonna 1991 rahanjako yleensä Suomessa tuntui pankkien nk. Rahaonnelan Vuosina tai nk. Kasinotalouden Vuosina olevan normaalisti tai melkein normaalisti etenkin vielä ihan tuon ajanjakson alussa todella normaalia ilman turhia pulinoita oikeastaan kenelle tahansa kunhan ei nyt ihan kaikkein isoimpia mahdollisia lainoja nyt niin vain ottanut nimiinsä.

Kritiikistään huolimatta FC RoRe:ssa vuosina 1989-1992 toimi kuitenkin yllättävän hyvin myös oma itsenäinen varainhankintarahasto ja ihan uskollisimmat muut sponsorit eivät ihan loppua ja vuotta 1992 huomioimatta todellakaan hylänneet seuraa.

RoRe on myös ainakin ilman mitään todella hyvää löytöä asiaan ollut näilllä näkymin Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan historian ensimmäinen tai ainakin erittäin ensimmäisiä nk. Miljoonaseuroja.

Kun RoRe oli nk. Miljoonaseura niin tuossa vaiheessa tiettävästi ainakaan ennen kuin mitään tarkempia lukuja löytyy niin ei edes RoPS:lla ollut paljoa tuota enempää rahaa käytössä ihan Jalkapallon SM-Sarjassakaan!

Itse maksavana seurana lempinimeltään nk. Lapin Reippaana tunnettu Rovaniemen Reipas on viimeistään ollut pelaajilleen vuodesta 1976 lähtien, mutta käytännössä heti Rova-Bingon tuleminen vuodesta 1972 eteenpäin vuoteen 1975 asti tarkoitti kuitenkin alun vahvan kilpa-amatööritason palkkatason korottumista jo vahvan selkeään puoliammattipalkallisuuteen nähden tietenkin aikansa mittakaavassa.

Ja sikäli kun raha suorana maksuna ei riittänyt niin erikoisempia tapoja menetellä oli sitten vaikka saada palkanosuus vaikkapa nk. Reipas-Urheilun Kannustinrahana kauden päätteeksi tai sovitusta ajankohdasta eteenpäin puolesta mittaa kauttakin.

Omalla sarjatasollaan eli vaikkapa Jalkapallon 3. Divisioonan/3-divisioonan ajan vuosina tuollainen menettely oli ennen kuulumatonta luokkaa ja aivan alkuun myös Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassakin.

Myöhemmin Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa lopulta oikeastaan yllättävänkin paljon on maksettu palkkaa pelaajille sen historiallisella ajalla eikä RoRe tai aivan parhaimmillaan edes piskuisempi kilpailija eli Rovaniemen Lappi ollut tästä poikkeus.

Välillä kun näitä yleisbudjettien tai pelaajabudjettien tutkimuksia on tehnyt jotenkin niin Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonan ajalla vaikuttaa olleen jossain määrin paljonkin enemmän palkallisuutta sen pelaajille kuin miten aiemmin sen olin muistellut tai luullut menneen.

Ainakin nyt jossain määrin varmasti enemmän suhteessa kuin mitä seuraajassa eli Jalkapallon Kakkosessa on kai koskaan ollutkaan tietenkin mikäli unohdetaan Jalkapallon Kakkosen omat nk. Rahavuodet 1990-luvun lopulta ja 2000-luvun ihan alusta.

Ja tietenkin Jalkapallon Kakkosen aivan viime vuosia, mutta se on sitten jo toinen juttu kerronnaltaan toisella erää.

Välillä kuitenkin RoRe:a syytettiin satunnaisesti siitä, että vaikka seura oli hyvin maksava ja rahaa olisi ollut enemmän kuin tarpeeksi niin silti rahat tunnuttiin ainakin ajoittain ohjaavan varsinkin vielä itse emoseuran alaisuudessa muiden jaostojen alun nokittelun jälkeen muka liikaa seuran mahdollisille ulkomaalaisvahvistuksille.

Sittemmin tosin RoRe:ssa kaikkein kovimpina nk. Rahavuosina ennätysbudjettienkin ollessa jo melkein Jalkapallon SM-Sarjan tasoa (Varsinkin mikäli Rova-Bingon varoja ei olisi tuhlattu liikaa, kiinteistöjen myyntivoittoja olisi pistetty kunnolla urheilupuolellekin sinänsä kun vaikka jaostojen liikatoimintaan tai johtokunnan taskuun ja seuralla olisi ollut jalkapallovaroja varten oma erillinen säätiö perustettuna.) meni pelaajabudjeteissakin maksutaso äärimmäisyyksiin sarjatason huomioiden kun pelaajilla oli parhaimmillaan ollut useita vuosia jopa erilliset sarjapisteidenkin lisämaksuosuudet omiin palkkoihinsa mikä alkoi tosiaan mennä liiallisuuksiin.

Etenkin kun tuollaisia ihan äärettömiä etuja oli lähinnä vain Kopareilla, Hakalla tai HJK:lla 1980-luvun Suomessa ja välillä lähinnä kaiketi vain Kopareillakin silloin ihan hetken aikaa.

Etenkin kun huomioi sen, että vaikka miljoonaseurojen aikakauden aloittivatkin kotimaisessa jalkapallossa HJK ja Haka niin ne olivat nk. Rahaseuroiksi varsinkin alkuun kotimaisessa jalkapallossa erittäinkin pidättyväisiä ja jopa ihan vielä yllättävänkin pitkään 1980-luvulla suurin piirtein pitivät palkallisuudesta puhuen kynttilää vakan alla siinä missä tosiaan Koparit, RoRe omalla sarjatasollaan ja aivan vähän aikaa rahan suhteen varsin railakasta menoa pitänyt RoPS näyttivät aivan eri suuntaa asiassa.

Yllättävän moni Pohjois-Suomen pienempikin seura kuten esimerkiksi Rovaniemen Lappi vaikuttivat olleen innostuneita maksamaan pelaajilleen.

Toki kaikki olisi ollut varmastikin ilman Rova-Bingoa toisin.

Samoin vaikka RoRe:n unelma noususta Jalkapallon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan ja etenkin aina Jalkapallon SM-Sarjaan asti olisikin toteutunut niin sitten olisi tullut aivan liiankin kovaa kilpailua RoPS:n kanssa, yleisötuloja olisi voinut jäädä saamatta paljonkin kun olisi ollut vuoden 1982 Kuopion kolmenkin seuran malliin liikaluokan kilpailua RoPS:n kanssa ja ennen kaikkea vain normaalilla paikallisella liike-elämällä ei vain enää olisi ollut järkevästi edellytyksiä tukea molempia seuroja vaan niistä olisi pitänyt valita vain toinen tuettavaksi.

Tai ei ainakaan pitkäaikaisesti olisi löytynyt. Muutamaksi vuodeksi enintään tai siltä ainakin aikalaiskuvassa näytti.

Ja mikäli vielä Rovaniemen Lappi olisi noussut kolmanneksi seuraksi ihan vaikka vain teoriassakin noin korkeille sarjatasoille niin tuolloin 1-2 seuraa olisi pudonnut nopeasti alasarjoihin kun ei vain olisi edellytyksiä ollut pyörittää sillä tapaa niitä.

Rovaniemen Lappi pienempänä seurana etenkin olisi voinut kärsiä paljon myös enemmän lipputulomenetyksissä verrattuna RoRe:n tilanteeseen.

Lopultahan osin ehkä jo ennen kotimaista laman alkua tai osin juuri laman takiakin RoPS:ssakin rahankäyttö rauhoittui tai kiristyi välillä aivan erittäinkin kovin lukemiin jolloin siitä alkoi tulla kuvaa vankkana keskikastin seurana, mutta myös varsin pihinä seurana.

RoRe:ssakin välillä esimerkiksi järkevä yhdistyminen FC Santa Clausiksi tai muulle nimelle jo vuonna 1988 vuodeksi 1989 olisi saattanut olla enemmän hyödyllinen ja pelastaa seuratalouttakin paremmalle pohjalle kun kokonaan erillinen ja osin riitainen vuoden 1993 uuden FC Santa Clausin tilanne.

Välillä toisaalta taas mahdollinen lainanoton jatkuminen, emoseuran edelleen jääminen tukemaan jalkapalloa rajatun tiukalle itsenäiselle linjalle olisi ainakin toteutuneessa historiassa voinut tarkoittaa miljoonaseuran asemaa jatkossakin, mutta myös epäonnistuessa tietysti aivan täydellisenä täydellistä konkurssia jossa pelkän jalkapalloseuran lisäksi kaikkein pahimmillaan oli vaarassa kaatua koko urheiluseurakin.

Sitä riskiä ei haluttu ottaa ja mieluummin RoRe:n oma täydellinen toiminnan loppuminen jalkapallossa tai pienempi, hallitumpi konkurssi vuodeksi 1992 silloisena FC RoRe:na oli vuoden 1988 ratkaisujen pohjalta selvästi halutumpi, mutta katkera ratkaisu varsinkin kun jalkapallo oli seurassa se oma ykköslaji sellaisenaan ainakin melkein aina ollut.

Toisaalta myös erikoistuminen FC RoRe:ksi jo aiemmmin 1980-luvulla ja etenkin 1970-luvulla ennen jatkuvaa velkavetoista koetusta tai jatkuvasti tappiollisia talousarvioiden vuosia olisi voinut tuoda kotimaiseen jalkapalloon paljon lisävivahteitakin jotka sellaisenaan jäivät näkemättä.

Seuraavaan viestiin laitan tosiaan nuo yleisbudjettien luvut RoRe:lta vuosilta 1970-1992 päivitettynä.

[Piippu-Virtanen]

Rovaniemen Reippaan eli RoRe:n yleisbudjetteja vuosilta 1970-1992 tulee nyt tähän viestiin.

2 vuotta sitten päivälleen viimeksi laitoin tämän kyseisen seuran vastaavia sellaisia.

Tuolloin tosin puuttuivat 1970-luvun yleisbudjetit kokonaan kuten myös joitakin 1980-luvun yleisbudjetteja eli käytännössä vuosikymmenen viimeiset vuodet eli 1987-1989 ja tietenkin yleisbudjeteista puhuttaessa viimeinen eli vuoden 1992 sellainen.

Taustoitustakin tulee joillekin vuosille enemmän ja toisille vähemmän tilanteen mukaan.

1980-luvun lopulle tultaessa seurasta tuli myös nk. Miljoonaseura omalle tasolleen, mutta käytännössä halutessaan sen asema sillä olisi voinut olla hallussaan ties kuinka kauan niitä ennenkin.

Kiitos tietenkin Rova-Bingon.

Vuodesta 1992 on kerrottava tosiaan sen verran, että se hieman esimerkiksi LaPa:n ja LauTP:n vuoden 1990 ja Kuopion KPT:n vuoden 1991 tapaan perustuu käytännössä kuitenkin vain enimmäismäärään.

Se täydellisen varma yleisbudjetti on siten vieläkin hämärän peitossa niiltä osin, että mikä olisi ollut se varsinainen summa millä Rovaniemen Reipas tosiaan viimeisen kautensa vei läpi.

RoRe kun tosiaan saattoi olla lopulta aika isollakin, jopa jälleen miljoonatasoa lähentelevällä yleisbudjetilla liikkeellä, mutta siihen on voitu laskea päälle muitakin laskelmia ja muun muassa seurafuusion ja kauppahinnan muutos erotukseksi FC Santa Clausiksi saattaisi olla se ihan lopullinen oikea yleisbudjetin summa vuodeksi 1992.

Toisaalta yleisbudjetti vuodeksi 1992 on voinut sellaisenaan olla lopettamaisillaan olleessa seurassa hyvin pienikin.

Mikäli seurassa myöskään sen lopettaessa maksettiin edes järkevää pelaajabudjettia niin se on varmuudelta ollut pienin sitten vuoden 1976 ainakin ja noin vuosien 1972-1975 tasoa.

Tosin tuo tilanne perustuisi siihen, että yleisbudjetti olisi ollut todella riittävän pieni sillä muutoin on kyllä vielä ihan viimeiselläkin kaudella maksettu pelaajille.

Ilman muuta tosin hyvin pienesti ja on voitu vetäytyä kulukorvauspohjallekin.

Varmasti kuitenkin enemmän kulukorvauksinakin maksettiin RoRe:ssa loppuun asti toisin kuin esimerkiksi konkkakypsissä LaPa:ssa, LauTP:ssä tai Kuopion KPT:ssä silloin kun niiden taival oli ohi vastaaviin samoihin aikoihin.

Nimeän kuitenkin vuoden 1992 yleisbudjetiksi eniten käytetyimmän summan mitä nyt sen keskimäärin sanottiin olleen Lapin Kansan tai muiden Pohjois-Suomen sanomalehtien mukaan tuolloin sarjatasollaan.

Rovaniemen Reippaan yleisbudjetteja tulee seuraavaksi lisäksi vuosilta 1970-1992 kun nk. Kadonneet Vuodet olivat vuodet 1970-1979, 1987-1989 ja 1992:

Rovaniemen Reippaan yleisbudjetit vuosina 1970-1992

1970: 25 000 markkaa (Rovaniemen Reipas tai joskus huumorinimeltään Lapin Reipas ja vakavammalta lyhennenimeltään RoRe pelasi juuri nousseena kokonaan uuteen Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan. Alun alkaen paikka tietenkin oli tarkoitettu olemaan Jalkapallon Maakuntasarjassa täksi vuodeksi tasan 50 vuotta sitten, mutta sarja oli lopetettu sarjauudistuksen yhteydessä kun suomalaiseen jalkapalloon enimmäkseen luotiin uudet divisioonasarjat aina korkeinta sarjatasoa myöten joskin Jalkapallon Aluesarjan muuttuminen täysin Jalkapallon 4. Divisioonaksi/4-divisioonaksi kesti vielä vähän aikaa ja paljon pidempään kestivät ainakin yhtään Jalkapallon Piirisarjaa/Korkeinta Piirisarjaa alempien sarjatasojen muutokset omiksi divisioonasarjoikseen 1970-luvun ja 1980-luvun aikana.

Vuosi oli jollain tapaa viimeinen vuosi RoRe:lle ilman kunnollista bingotoimintaa, mutta pienbingotoimintaa oli jo tuolloin joten tulevaisuudenkuva oli lupaava. Puhumattakaan siitä, että samana vuonna alkoi jo Kansantalon Bingon nimellä kulkenut bingotoiminta josta hyvin äkkiä tuli Reipas-Bingo ja vuodesta 1972 alkaen se jo oli tietenkin hyvin tunnettu Rova-Bingo.)

1971: 50 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 3. Divisioonaa/3-divisioonaa, mutta tippui vuodeksi 1972 Jalkapallon 4. Divisioonaan/4-divisioonaan ja tuolloin osin vieläkin Jalkapallon Aluesarjan nimellä tunnettuun sarjaan. RoRe:n yleisbudjetti olisi ollut kovempi, mutta toisaalta Reipas-Bingoksi nimensä muuttaneen aiemman Kansantalon Bingon pelijärjestelmiin meni paljon rahaa kun eihän lappubingo toiminut vain samalla tapaa ilman automaattibingoa. Bingolaitteisiin menikin sitten melkoinen nippu setelituohta.)

1972: 90 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 4. Divisioonaa/4-divisioonaa tai myös välillä Aluesarjan nimellä tunnettua sarjaa nousten vuodeksi 1973 takaisin 3. Divisioonaan/3-divisioonaan. Alun perin yleisbudjetti olisi ollut tuntuvasti pienempi, mutta Rovaniemen Reippaan suurin ja tulevien talouskasvun vuosien pääsääntöinen kruunujalokivi Rova-Bingo sai alkunsa tuottaen tuntuvasti setelituohta jopa 1970-luvun Suomen mittakaavassakin elintasoa nostattaen ainakin paikallisella tasolla mikäli vain kaikki natsaisi.

Monet alueen urheiluseurat alkoivat herätä toimintaan ja milloin nk. Kansantalon Setelipainosta näin huvittuneesti ei rahaa riittänyt niin bingopisteitä ja bingokioskeja tuntui hyvin äkkiä nousevan ympäri maata ja varsinkin Pohjois-Suomessa etenkin varsinainen bingobuumi tosiaan tuntui myyvän kuin kuumille kiville.

Niistä ainakin rahaa riitti tukuittain jaettavaksi jopa aikakaudenkin mittapuulla varsin paheksuttavasti kun liian nk. Hienoon Rahankäyttöön ei ollut totuttu.

Rova-Bingo tuotti ensimmäisenä vuotenakin jo voittoa sen verran, että ensi kerran ja jopa näinkin alhaisella sarjatasolla RoRe siirtyi ensi kerran edes jollakin tapaa palkanmaksuun pelaajilleen.

Tosin summat alkuun lienevät olleen hyvin pieniä ja niitä varmaankin on paikattu mikäli kovinkin suuria ovat nk. Palkat olleet niin muun muassa bingon tuotepalkinnoin tai niiden myyntiosuuksin. Bingobuumi 1970-luvulla osin perustui myös siihen, että normaalimmat vakioveikkaukset olivat tilapäisesti lamassa tuotoiltaan eikä muun muassa vuotta aiemmin aloitettu Lotto-peli saanut ihan heti samaa rahapohjaa kuin miten myöhemmin 1970-luvulla sen puolivälistä alkaen ja 1980-luvusta nyt sitten puhumattakaan.)

1973: 124 150 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 3. Divisioonassa/3-divisioonassa. Alun perin yleisbudjetti olisi ollut jo 213 150 markkaa tai vielä paljonkin enemmän lähempänä puoltakin miljoonaa markkaa, mutta yleisbudjetin rahoja lähti pois muun muassa kun Rova-Bingosta ei sittenkään saatu ihan niin suurta osuutta heti käyttöön kauden peleihin, lisäksi Reipas-Urheilu-kauppaliikkeen perustaminen osin jalkapalloseuran tarpeisiin vei siltä rahaa 35 000 markkaa ja siihen vielä päälle lähti 54 000 markkaa vuoden 1972 verotarkastuksen yhteydessä paljastuneisiin virhemaksujen mätkyihin.

Verottaja kun ei pitänyt maksusummien myöhästelyistä edes tuolloin. Tai sitten olisi tunnetusti pitänyt olla riittävän silmäätekevä rahamies verottajan makuun.

Tästä vuodesta eteenpäin noin vuoteen 1975 asti menee hieman raja siinä, että alkoiko pelaajien palkanmaksu lopullisen kunnollisena tuolloin vai ei. Kyseessä tosin olisi ollut aikaisin mahdollisin palkanmaksun alkamisen vuosi kun muutoin mentiin mitä todennäköisimmin jälleen varsin puolipalkkaisella tai puoliammattimaisella menolla vielä vähän aikaa. Silti moneen muuhun kotimaiseen jalkapalloseuraan nähden tilanne palkanmaksun osalta oli edelleen hyvällä tolalla.)

1974: 500 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 3. Divisioonassa/3-divisioonassa. Seuralla alkoi tästä eteenpäin olla aina lähtökohtaisen tuhottomasti rahaa käytössään.

Tai olisi voinut olla.

Paljon, paljon rahaa meni ensi kertaa miljoonatuottoja tuottaneessa Rova-Bingossakin muun muassa siihen, että yleisellä seuralla oli Rova-Bingon toimintaa varten peräti kolmekin eri ostettua bingopeliyksikköhallia ja siihen päälle vielä nopeassa tahdissa ostetuiksi tai vankan omistuspohjaisella vuokralla olevia muita kiinteistöjä yksiöineen, kaksioineen tai kolmioineen.

Seura oli tuolloisten oletusten mukaan nousemassa Suomen rikkaimpien jalkapalloseurojen joukkoon mikäli ainakin tahti olisi jatkunut.

Palkanmaksu tuntui myös parantuvan vuosi vuodelta vaikka pientä nurinaa palkoista oli siinä mielessä, että itse maksumenetelmien olisi tullut olla selvempiä kuin mitä oli. Edelleen seura saattoi aloittaa todellisen palkanmaksun tuolloin seurassa koska painetta oli, mutta seura saattoi edelleen olla kuitenkin kaikesta huolimatta vain puolipalkkainenkin tai puoliammattimainen seura palkkatasoltaan.)

1975: 700 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 3. Divisioonassa/3-divisioonassa. Tämä oli viimeinen vuosi jolloin seurassa maksettiin vielä puolipalkkaisesti tai puoliammatillisen pohjan myötä pelaajille jolloin ohimaksuja hyvityslaskuineen tai saantoineen saattoi esiintyä sitten vähemmän saaneiden pelaajien johdosta muun muassa Reipas-Urheilun kassan varoilla kun muualta olivat palkkavarat sitten sopivasti 'kadonneet'. Seura edelleen oli suurseura omalla sarjatasollaan ellei ehkä sarjan rikkainkin.

Kuten oli yksi Suomen rikkaimpia seuroja muutenkin ajan mittapuulla kiitos aivan korkeimpia mahdollisia kulta-aikojaan eläneen bingotoiminnan. Mahdollisesti tämäkin vuosi tai vuosi 1974 on ollut ajoittain joidenkin paikallislehtien mukaan jo ollut ensimmänen tai ensimmäisiä todellisia pelaajapalkkojen ja selkeän pelaajabudjetin vuosia, mutta toisaalta taas vielä tämänkin vuoden aikana esiintyneet erikoisuudet muun muassa yllä kuvatun Reipas-Urheilun kassan varoista puhuen tai sitten Rova-Bingon nk. Palkoista antoivat kyllä puhua juurikin osin vielä näinkin varakkaassa seurassa vallan muusta käytännöstä.)

1976: 850 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 3. Divisioonassa/3-divisioonassa. Tämä oli vuosi jolloin puolipalkkaisuuden tai puoliammatillisuuden päivät palkansaamisissa tai maksupidätyksissä olivat tulleet tiensä päähän.

Tästä vuodesta alkaen RoRe alkoi tiettävästi näillä näkymin lopullisesti maksaa pelaajilleen selkeää palkkaa ja oli samalla erää palkallinen seura melkein koko historiansa loppuun asti mistä tulee kyllä asiaa pian sellaisenaan. 1970-luvun oma nk. Lama-aika hieman hankaloitti RoRe:n toimintaa siinä, että erinäiset maksut muun muassa sen ajan kuljetusalan yrittäjille alkoivat myöhästellä.

Enimmäkseen ajankuvaan nähden tilanteista kuitenkin selvittiin ja ihme kyllä muualla Suomessa kitsaat pankit tuntuivat kuitenkin Pohjois-Suomessa tälläisissa tapauksissa olevan varsin hövelillä päällä nyt kaikkiaan asioita ajatellen ja muistellen. Samalla lama ikävästi lopetti Reipas-Urheilun ylläpidon sillä tappiot olivat liian kalliita liikkeen kannalta ylläpitää.)

1977: 900 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 3. Divisioonassa/3-divisioonassa ja nousi lopultakin suurten panostusten ja uhraustensa myötä melkein jo ensimmäisten nk. Miljoonaseurojen joukossa ensi kertaa Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan vuodeksi 1978. Osin kylläkin näinkin iso yleisbudjetti oli edelleen kovana pysyneiden, mutta jo ihan pientä laskua osoittaneiden Rova-Bingon tuottojen myötä mahdollinen ja osin myös vain tietenkin seuran omien 70-vuotisjuhlien takia. Muutoin oltaisiin kautta viety läpi pienemmällä ja noin 600 000 markan arvoisella yleisbudjetilla.

Valtakunnallisesti arvioidenkin HJK ja Haka tai sitten alkuun vain HJK oli yksinään Suomen jalkapalloilun ensimmäinen nk. Miljoonaseura juuri tänä kyseisenä vuotena.

Tuohon aikaan ja alkuun muutenkin kotimaisessa jalkapallossa vaikkakin jokin seura olisi ollut nk. Miljoonaseura yleisbudjetillisesti niin pelaajien tilipussissa ei todellakaan vielä vähään aikaan tai hieman seurastakin riippuen pitkään aikaan se väistämättä tarkoittanut mitään mahtavaa setelisampoa pelaajille kauteen. Tietysti aina nyt vähän enemmän sitä palkkaa tuli kauteen ja tietysti entisiin aikoihin verrattuna jo selvästi enemmän, mutta tuleviin aikoihin nähden isoimmatkin palkat olivat melko vaatimattomia tai ainakin niiden isommiksi saamiseen täytyi tehdä paljon enemmän töitä kuin mitä ainakin vähäksi aikaa myöhemmin piti pelaajien tehdä parempina taloudellisina aikoina ennen pitkää.)

1978: 507 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuohon aikaan juuri uuteen sarjaan nousseena seurana 2. Divisioonaa/2-divisioonaa. Pitkästä aikaa yleisbudjetti pieneni melko paljonkin, mutta toisaalta sekin johtui vain monien eri muiden osastojen lopettamisista tai talousvaikeuksista joita emoseuran täytyi avustaa jolloin jalkapalloseuran osuuden potit jäivät paljon pienemmiksi.

Toisaalta taas edellisenä vuonnakin olisi jo pelattu pienemmällä yleisbudjetilla mikäli ei olisi ollut juhlavuotta. Pelaajapalkatkin pienenivät, mutta erinäisiä bonuksia tulevia aikoja varten luvattiin nostaa ja etenkin mahdollinen sarjanousu Jalkapallon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan luvattiin palkita ruhtinaallisesti.

Tästä eteenpäin yleensä negatiivisimmissakin palkallisuutta koskevissa jutuissa voitiin kuitenkin katsoa RoRe:n siirtyneen pelaajapalkalliseen aikakauteen. Edelleenkin se kuitenkin kaiken huomioiden oli melko uutta ja seurasta riippuen kotimaisessa jalkapallossa hyvinkin uutta se palkanmaksu siis. Huolimatta siitä, että toki joitakin perinneseurojakin palkanmaksussa jo alkoi olla 1970-luvun loppua ajatellen olemassa.)

1979: 650 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuohon aikaan 2. Divisioonaa/2-divisioonaa. Yleisbudjetti jalkapallon puolella parani hieman kun muun muassa Suomen silloinen suuren luokan revalvointi tuhosi ja lopetti 1970-luvun laman uhan lopullisesti kotimaassa siinä missä mahdollinen nk. Metsäherrojen ja Metalliherrojen Paniikkidevalvointi vuonna 1978 olisi todennäköisesti syössyt Suomen uudelleen lamaan ja jopa 1990-luvun vastaavaan tuhoon mikäli sille linjalle olisi lähdetty ja mihin onneksi Suomen silloinen hallitus ei lähtenyt monista muista vioistaan huolimatta.

Hallituksen peliliike näkyi myös kotimaisessa urheilussa ja siten Reippaalla Rovaniemeltä käsin oli hyvä tehdä jälleen mittavia investointeja. Seura olisi voinut olla aivan HJK:n ja Hakan tapaan varma kotimainen jalkapallon nk. Miljoonaseura jos se vain olisi halunnut.

Bingo alkoi ilmiönä hälvetä Suomesta muualta käsin puhuttaessa, mutta edelleen Pohjois-Suomessa varsinkin bingopelaaminen jaksoi kiinnostaa yleisöä. Valitettavasti vaikka pelaajabudjettia oli hillitty aiemmin se oli lähtenyt kasvuun ja vaikka lisärajoituksista yritettiin tehdä selvyyttä niin sisäiset ristiriidat alkoivat repiä seurajohtoa yhä useampaan kuppikuntaan seuran sisällä. Kissanhännän vetoa tosiaan riitti vähän liiankin kanssa ajoittain.)

1980: 354 600 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuohon aikaan 2. Divisioonaa/2-divisioonaa. Tämä oli alin yleisbudjetti tosiaan pitkään aikaan kun ongelmia tuli pitkälti siksi kun muilla jaostoilla oli kielteinen asenne jalkapallon puolelle, jokainen muukin jaosto halusi yhä kasvavammin saada osuutensa rahoista ja tänä vuonna myös itse seurapuheenjohtaja eli Jorma Tervo uhkasi jättää paikkansa mikäli parannusta ei tapahtuisi taloudellisissa asioissa.

Tästä eteenpäin alkoivat väitteet myös siitä, että kotimaiset pelaajat olisivat olleet alipalkattuja ja seuran ulkomaalaispelaajat kuin lihotettuja hanhia siihen mitä varakkuuteen tuli. Yleisbudjetti pieneni myös senkin takia, että pelkät Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan vuoden 1980 eli tasan 40 vuoden takaiset matkakulut kauteen seuralta olivat kauden peleistä puhuen 68 500 markkaa.)

1981: 499 165,88 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 2. Divisioonaa/2-divisioonaa, mutta tippui vuodeksi 1982 3. Divisioonan/3-divisioonaan. Jorma Tervo antoi alkuvuodesta viimeisen varoituksen talousasioista puhuen itse seuran puheenjohtajana ja lopullisesti mitta paloi loppuun 17.8.1981 olleessa kokouksessa missä äkkinäisesti Tervo ilmoitti jättävänsä paikkansa seuran puheenjohtajana kun kerran talousasioista ei päästy järkevään yksimielisyyteen.

Tervoa ei saatu palaamaan takaisin ja siitäkin piti äkkinäisesti valita tietenkin uusi seuran puheenjohtajakin. Yleisbudjetti tosiaan parani, mutta tässä vaiheessa alkoi bingotuottojen vähentymisen ohella soittaa hälytyskelloja myös muukin rahankäyttö jolloin yleensäkin vasta seuraavasta vuodesta eteenpäin tulleiden tiukempien rahankäytön valvontasääntöjen mukaan rahantarvetta tuli perustella huomattavasti aiempaa tarkemmin. Edelleen kuitenkin jätettiin paljon tekemättäkin seurassa eikä ihan alun tiukkuuden jälkeen taaskaan kauan jaksettu olla tiukkapipoja rahankäytön suhteen.)

1982: 239 599,622 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 3. Divisioonaa/3-divisioonaa. Tiukentunut rahankäyttö seurassa johti siihen, että seura ei lähimainkaan ainakaan jalkapallopuoleltaan saanut tarvitsemiaan lisävaroja tai niiden ainakin ilmoitettiin olevan jyrkästi sidottu sarjanousuun kuten myöhempikin mahdollisesti korkeampi rahankäyttö.

Rahankäytöstä erityisesti tuli kuohuttava asia seurassa kun Pohjois-Suomen poliisi oli muutaman vuoden ajan aiemminkin tehtyjen selvityspyyntöjen päätteeksi suorittanut alun puolivillaisen ja lopulta aika kovankin luokan tarkastuksen muun muassa menokehyksen ylittämisestä johtuen.

Poliisin suorittamissa lisätarkastuksissa oli käynyt ilmi myös sekin, että jaostossa oli yritetty erikseen pimittää rahoja salaisille pankkitileille missä melkein seuran uutta puheenjohtajaa Valto Lehmuskoskea myöten oli ollut jotain epäilystä asiaan heidän osallisuudestaan siihen.

Lehmuskoski seuran uutena puheenjohtajana oli kuitenkin pidetty, hillitty ja tasapuolisuutta korostanut mies poliisille yhteistyökykyisenä asiakkaana. Mahdollinen Lehmuskoskeen suhtautuminen epäiltynä tai jopa vaikkapa pidättämisestä edes tutkintamielessä puhumattakaan olisi ollut todella huonoa julkisten suhteiden huoltotoimintaa poliisilta yleisöä kohtaan.

Siten pian selvitysten jälkeen epäilyt alkoivat kohdistua merkittävästi herra Lehmuskoskea alempiin jäseniin seurassa ja muutaman johtokunnan jäsenen oli lopulta arveltu syyllistyneen epäilyttävän toiminnan siunaamiseen käytännössä rahanpesusta menevässä toiminnassa.

Joka oli luoda bingoalallekin oman skandaalinsa Pohjois-Suomeen. Rahanpesuepäilykin oli seuralle melko raskas pala kun ottaa huomioon, että varsinainen Kuopion malliin suoritettu nk. Kopari-ketkuilu oikeudenkäynteineen tuli yleisemmäksi kotimaisessa jalkapallossa ajankuvassa näkyvästi vasta myöhemmin 1980-luvulla.)

1983: 551 800 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 3. Divisioonaa/3-divisioonaa ja nousi vuodeksi 1984 2. Divisioonaan/2-divisioonaan. Ihme kyllä melkoisten taivuttelujen ja vääntöjen jälkeen jalkapallopuoli sai käyttää enemmän bingovoittorahoja kauden yleisbudjetin täydennykseksi kuin miten sen alun perin olisi pitänyt saada käyttää.

Poliisitutkinnasta edeltävältä vuodelta selvittiin melko puhtain paperein, mutta Pohjois-Suomen poliisissa aiottiin silti pitää rahankäyttöä silmällä eli peli sellaisenaan ainakaan ei enää lähtökohtaisesti voinut jatkua. Muun muassa ajoittain seura joutui rahanpesuepäilyjä hälventääkseen toimittamaan poliisille tositteita silloin tällöin suoritetuista maksuista verottajan tapaan siitä, että mahdolliset palkat ja tilitoiminnat tulisivat olemaan riittävän näkyviä ja oikeudellisuuteen perustuvia.)

1984: 550 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 2. Divisioonaa/2-divisioonaa. Taloudellinen kehitys jatkui vakaana vaikkakin bingotuotot alkoivat pienentyä.)

1985: 489 500 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 2. Divisioonaa/2-divisioonaa. Pientä putoamista oli, mutta osin pudotus johtui muun muassa kiinteistökilvan ylikuumenemisesta ja samalla myös bingotuottojen jatkuneesta laskusta. Vuoden lopulla kuitenkin RoRe alkoi saada mahtavaa rahoitusta jälleen bingon ohella muistakin sponsoreista.)

1986: 850 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 2. Divisioonaa/2-divisioonaa. Tuolloinen summa oli yksi suurimpia ellei ehkä oman aikansa suurin 2. Divisioonan/2-divisioonan yleisbudjetti. Toisaalta seuran todella suurten nk. Rahavuosien ollessa ovella nk. Miljoonaseurojen määrä muutoin jalkapallossa oli ollut kotimaisesti jo kauan kasvu-uralla tai ainakin sellaisen oleminen oli todennäköisempää muissakin yhteyksissä. Bingotuotot alkoivat nyt ehtyä kovaa vauhtia ja samalla osaongelmaksi tuli myös seuran jatkuvasti vuodesta 1984 lähtien kasvanut velkatalous ja alijäämäisyys.)

1987: Miljoona markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 2. Divisioonassa/2-divisioonassa. Tuolloinen summa oli yksi suurimpia ellei ehkä oman aikansa suurin 2. Divisioonan/2-divisioonan yleisbudjetti. RoRe oli siten 2. Divisioonan/2-divisioonan historian ensimmäinen tai ainakin hyvin ensimmäisiä nk. Miljoonaseuroja tasoltaan.

Pelaajabudjetinkin sanottiin olleen ennätysmäinen ja vain erinäiset muut ongelmat estivät yleisbudjetin olemasta tosiaan parin-kolmenkin miljoonan markan veroinen. Tosin pelaajabudjetista puhuen erinäiset pelaajien bonukset ja jopa erinäiset sarjapisteiden lisämaksut olivat kuohuttavia kun niille ei oikein sarjatasollakaan näyttänyt olevan mitään perusteita. RoRe oli verrattavissa melkein kuin LauTP:n kaltaiseen rahaseuraan sarjatasoa ylempänä. Kaikkiaankin Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan näyttäytyisi rantautuneen nk. Miljoonaseurojen aikakauteen sama rahakulttuuri kuin mikä oli rantautunut myös sarjatasoa ylemmäksi Jalkapallon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan. Seura vietti 80-vuotisjuhliaan ja seura ikävällä tavalla joutui ottamaan lainaa, mutta talousarvio sen vastineeksi onnistui. Myös RoPS:ia kun vertasi tähän seuraan niin ei RoPS tiettävästi enää paljon tätä rikkaampi seura 1980-luvun loppupuolella ollut tässä vaiheessa!)

1988: 1,217 miljoonaa markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 2. Divisioonaa/2-divisioonaa ja ennätysmäisellä yleisbudjetilla. Pelaajabudjetti oli myös ennätysmäinen, mutta Rova-Bingon toiminnan päättyminen aiheutti kassavajeen tulevaisuutta ajatellen. Samoin emoseuralla ja sen muilla jaostoilla valitettavasti mitta oli tullut täyteen liian suuria rahavirtoja jalkapallopuolelle. Edelleen kehut Rovaniemen nk. Kopareina tai LauTP:nä sai ehkä monet huokailemaan ihailusta, mutta seurapomoja ei vertailut paljon talousvastaavien lisäksi ilahduttaneet.

Saadakseen lisärahoitusta myös jatkuvien lisävelkojen kattamiseen sen oli alettava vuodesta 1989 lähtien vastata itse muista varainhankinnoistaan. Myöhemmin emoseura antoi jopa vielä 200 000 markkaa lisäavustustakin sillä ehdolla, että se ei enää tosiaan muutenkaan alkaisi pyytää vastaisuudessa oikeastaan käytännöllisesti mitään seuralta vaikka taloustilanne parantuisikin.

Omalle sarjatasolleen RoRe oli jälleen kenties Suomen rikkaimpia ellei rikkainkin seura ainakin ajankuvassa nk. Miljoonaseurana. RoPS ei verratessa myöskään ollut mitenkään äärettömän paljoa ainakaan tiettävästi rikkaampi kuin mitä RoRe oli vastaavasti omalla sarjatasollaan! Rova-Bingon lopettamisen oikeudellisuudestakin kiisteltiin.

Se kyllä tuotti tappiota, mutta lopettamista pidettiin jossain määrin liian äkkinäisenä. Ja mikäli se oli pakko lopettaa kuten ennen pitkää olisi varmaan ollutkin niin muun muassa tilalle ei oikein tuotu mitään muuta.

Bingotoiminnan korvaavaa tai mahdollisesti korvaavaa kasinotoimintaa Rovaniemelle entisen Rova-Bingon tiloihin pelisaleineen Pohjois-Suomen ensimmäiseksi kunnon kasinoalueeksi ei haluttu monistakin ehdotuksista huolimatta. Bingotoiminta tai tavallisempi veikkaustoiminta nähtiin kunniallisempana kuin ulkomaalaisvaikutteinen julkisempi rahapelaaminen.)

1989: 680 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 2. Divisioonaa/2-divisioonaa ja se tietenkin tippui vuodeksi 1990 Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan. Yleisbudjetti oli tavallaan nyt omana seuranaan nimellisellä muulla yhteydellä pääseuraan eli FC RoRe:na tietenkin melkein puolet pienempi, mutta yllättävänkin hyvällä muulla tarkalla ja tiukalla varainkeruupohjalla edelleen hyvä tasolleen ellei jopa aika mahtavakin sellaisenaan. Pelaajillekin kyettiin edelleen maksamaan sen sijaan, että palkanmaksu olisi lopetettu tai siirrytty kulukorvaustasoille. Toisaalta kriitikoiden mukaan FC RoRe:n taipale olisi voinut päättyä siihen paikkaan ilman muun muassa Sompiontien talojen myyntivoittorahoja ja senkin takia, että FC RoRe joutui lyhentämään alun perin arvioidusta 2-4 miljoonan markan yleisbudjetista valtavia määriä velanmaksuun. Tuosta tosin nuo suurimmat summat olisivat perustuneet juurikin jäämiseen pelaamaan osana selvempää yleistä seuraa. Velkaa jäi tiettävästi seurakassaan siltikin 600 000 markkaa ellei enemmänkin. Kun yleisbudjetti pieneni niin sentään RoPS:n tilanteeseen vertailut loppuivat nopeasti.)

1990: 500 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 3. Divisioonaa/3-divisioonaa ja se tietenkin nousi vuodeksi 1991 2. Divisioonaan/2-divisioonan. Vuonna 1990 se maksoi yhtenä harvoista ellei ehkä peräti melkein ainoana tuon ajan 3. Divisioonan/3-divisioonan seuroista minkäänlaista järkevää kulukorvausta, mutta niitä se silti tosiaan maksoi ja oman aikansa palloilusarjan mittakaavassa valtavan paljon. Peräti 200 000 markkaa seuran yleisbudjetista meni niihin. Tai oikeammin se mikä oli tai olisi ollut kulukorvausta muissa seuroissa oli kuitenkin RoRe:ssa tuohonkin aikaan tuolla sarjatasolla ainoaa tai ainakin erittäin harvana luettavaa selkeää palkkaa vuoteen kun rahasummat olivat aina selkeitä korvamerkittyinä eikä minään sarjatasolle tyypillisen pisterahan, pelipaikkarahan, vanhempien aikojen päivärahakorvauksen korvanneen vastaavan rahasumman, peliajan perusteella maksettavaa nk. Hyvän Miehen Lisää tai mitään muutakaan vastaavaa rahajämien yhdistelmien kanssa säätämistä. Mahdollisesti oman aikansa 3. Divisioonassa/3-divisioonassa Rovaniemen Reipas saattoi olla yksi varakkaimpia seuroja ellei ehkä melkein varakkainkin sarjatasollaan kun budjetit tunnetusti tuolloin olivat aika pieniä siinä.)

1991: 458 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin 2. Divisioonaa/2-divisioonaa. Tämä vuosi oli lähtökohtaisen viimeinen varma pelaajille maksettava vuosi seurassa. Pelaajabudjetti oli toki vielä yllättävänkin hyvä vaikeuksiin nähden, mutta mikäli pelaajabudjettia ei olisi saatu kokoon kunnolla niin palkallisuudesta annettiin seurassa nk. Talkoovaroitus eli toisin sanoen kaikki mahdolliset maksut olisivat pelaajabudjetin ollessa liian pieni tai mahdoton sponsorivarojen puutteen vuoksi toteuttaa talkootyön määriin perustuvaa.)

1992: Enintään 600 000 markkaa (Rovaniemen Reipas pelasi tuolloin viimeisen kautensa 2. Divisioonassa/2-divisioonassa. Ikävä kyllä aivan tarkalleen ei löytynyt selkeitä lukemia RoRe:n viimeiselle vuodelle. Välillä seurassa sanottiin olleen pienempikin yleisbudjetti kuten vain 100 000-300 000 markkaa kaudelle ja välillä tuota mainittua summaa vähän pienempikin noita summia isompana eli 500 000 markkaa tai samana kuin miten olisi ollut edellisenä vuotena yleisbudjetti eli 458 000 markkaa vuodelta 1991 olisi ollut käytössä vielä kerran myös vuonna 1992.

Summa perustui siihen summaan minkä keskimäärin oli vain arveltu aina menevän kauteen. Etenkin kun matkakustannuksetkin tarkoittivat aina jonkin verran muita sarjatason tai yleensäkin kotimaisen jalkapallon keskivertobudjettitasoa korkeampaa kausikulutusta.

Suurimmillaan sanottiin olleen yleisbudjetin jälleen miljoonaluokkaa, mutta välillä ja ainakin ihan isoimpien sellaisten lehtijuttujen mukaan menevien asioiden perusteella niillä lienee tarkoitettu jo kaikkia uuteen FC Santa Clausiin satsanneita seuroja panostukseltaan. Sen verran huono kun RoRe:nkin tilanne kaikkiaan alkoi olla summien perustuessa ainakin nyt tällä haavaa juurikin seuran viimeisen vuoden yleisiin kulutuksiin joihin on voitu laskea paljon muutakin mukaan kuten esimerkiksi Rovaniemen Lapille tai RoLa:llekin laskettiin. RoRe:n osalta vuosi 1992 on siitäkin valitettavan ongelmallinen, että maksettiinko seurassa enää pelaajille vai ei. Jossain määrin pelaajille sanottiin vielä maksetun joitakin hyvitysmaksuja siitä, että seura ei enää kykene järjestämään heille paikkaa vuodeksi 1993 tai myöskään FC Santa Clausiin paikkaa. Ja sitten muilta osin seura olisi ollut palkaton päätösvuotena.

Toisaalta taas joissakin yhteyksissä puhuen pelaajabudjetti oli kyllä ihan suunniteltu ja olemassa, mutta se olisi ollut pienin tosiaan sitten vuoden 1976 samassa sarjassa tai hädin tuskin enää sitä paljon parempi aikanaan ja varmasti huonompi kuin mitä 1970-luvun lopulla, 1980-luvulla kokonaan tai jopa ihan 1990-luvun alussakaan oli ollut. Kulukorvauspohja olisi ollut vuoden 1990 vastaavaa selvästi todennäköisemmin käytössä tai mahdollinen hyvin pieni palkallisuus seurassa olisi perustunut talkoopohjaan.

Tässäkin tilanteessa kuitenkin RoRe:ssa kuten myös kilpailevassa Rovaniemen Lapissa tai RoLa:ssa varmasti on kuitenkin maksettu enemmän kuin mitä sortuvassa LaPa:ssa, LauTP:ssä tai Kuopion KPT:ssä maksettiin niiden loppuaikoina.

RoLa:n väitettiin äärimmäisen pitkästä aikaa jos ensi kertaa sinänsä piskuisena Rovaniemen alueen seurana koskaan hieman tragikoomisesti maksaneen pelaajilleen enemmän kauteen kuin juurikin RoRe:n kun heillä oli hieman parempi se yleinen talouspohjakin!

Seuran todellinen viimeisen vuoden yleisbudjetti lienee ollut seuran ja FC Santa Clausin tulevan kauppahinnan erotuksen verran tai sellaisenaan sitä ainakin uutisoitiin Pohjois-Suomen lehdissä tai Lapin Kansan sen vuosikerran sivuilla. Juuri tuota tärkeää kauppahinnan erotusta ei löytynyt tutkimuksissa valitettavasti ei sitten millään. Joulukuussa 1992, tarkemmin sanottuna Itsenäisyyspäivänä 1992 tuosta kaupasta sovittiin ja 8.12.1992 RoRe:n jalkapallon tarina oli ohi ja sellaisenaan se onkin pysynyt näihin päiviin asti.)

[Piippu-Virtanen]

Joensuun Karpalosta löytyi mielenkiintoisesti hieman erinäistä uutta tietoa aiemmin yleisöpuolelle, mutta myös palkkapuolellekin.

Palkkatieto koskisi tietenkin 1980-luvun alkua ja etenkin vuotta 1982.

Karpalolla tosiaan oli Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa omalle alueelleen Itälohkoon ja ihan sarjatasollaankin kokonaisuutena nähtävästi erittäin mahtava yleisbudjetti kaudelle kuten myös pelaajabudjettikin.

Karpalolta Joensuusta puhuttaessa on paha sanoa, että miten suuria ne todella ovat olleet.

Mikäli kuitenkin on ollut pitkään vara hankkia välillä kalliiksikin tulleita ulkomaalaispelaajia tai kotimaisiakin pelaajia jo aikansa mittapuulla niin ainakaan mikään tuon ajan tyypillisempi köyhempi seura se ei ole missään tapauksessa ollut.

Ei nyt ehkä ihan välttämättä ole kuitenkaan ollut sarjan rikkain seurakaan, mutta varmasti yksi varakkaimpia on ollut.

Kaikkein parhaimmillaan on voinut olla myös nk. Miljoonaseura tai hyvin sen rajamailla.

Ainakin yleisbudjetillisesti jos ei nyt ihan ymmärrettävästikään pelaajabudjetillisesti.

Jossain määrin hyvin nopeasti rahoittajilta Joensuussa olivat tuolloin rahahanat auenneet seuralle heti kunhan seura oli lähtökohtaisen nousujohteisesti kotiutunut sarjatasolleen ja oli kasvu-uralla kohti Jalkapallon 1. Divisioonaa/1-divisioonaa ja silloisin lähivuosin myös oletettava Jalkapallon SM-Sarjan seura.

Joensuun Karpalolla tosiaan rahakkuus ja ennen kaikkea se kuuluisa palkanmaksu kauhistutti monia kilpailijoita ja tuntui ainakin ajantason mittapuussa olevan ihan myös Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan ja Jalkapallon SM-Sarjankin tasolle hyvin kelpaavaa luokkaa.

Niin paljon Karpalon maksukyky pelaajilleen kauhistutti tai nosti kateutta kilpailijoissa, että Joensuun Karpalon uudeksi nimeksi haluttiin ristittävän vuodeksi 1983 sitten Joensuun Koparit tai Koparit-B sillä Karpalo teki tosiaan paljon yhteistyötä rahaseuranousukas Kuopion Kopareiden kanssa ja varmaan senkin kautta jossain määrin rahaa tosiaan oli seuraan virrannut lyhyessä ajassa sarjatasolleen enemmänkin kuin hirvittäviä määriä.

Sekin puhui siitä, että Karpalo Joensuusta saattoi hyvinkin olla yksi rikkaimpia seuroja tai jopa lohkorikkain seura Itälohkossa vuonna 1982 Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa.

Toinen lempinimi ivallisesti osin rahankäytön suhteen Karpalolla oli myös Karjalan, Savo-Karjalan tai Pohjois-Karjalan RoPS kun tuohon aikaan myös RoPS:ssa pelasi kieltämättä joitakin sarjatasolleen erittäinkin kovapalkkaisia pelaajia sarjatasoa ylempänä Jalkapallon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa.

Myös Rovaniemen Reippaaseen eli RoRe:n talousmaineeseen Karpaloa Joensuusta verrattiin, mutta tosiaan Karpalo ei välttämättä ollut ainakaan pelaajapalkoiltaan silti mikään ainutlaatuisen varakas seura RoRe:n tapaan nyt ainakaan ihan ylimmän mahdollisen tason kotimaisessa jalkapallossa.

Itse Karpalon osalta kun seuran ulkomaalaispelaajista tuli puhetta tai niitä tuli löydettyä niin kävi ilmi, että muun muassa yksikään seuran ulkomaalaispelaaja ei ollut palkassa mitattuna edes Joensuun Karpalon kovapalkkaisin pelaaja.

Muun muassa Nigel Donnille Karpalossa palkka oli kaudelta 35 000 markkaa ja se ei tosiaan ollut edes kovimman mahdollisen pelaajan palkkaa.

Ei edes tuon hetken melko harvojen ulkomaalaispelaajien joukossa sarjatasollaan tai edes ylemmissäkään sarjoissa.

Joensuun Karpalon varakkainta pelaajaa näillä näkymin kotimaisena pelaajana ulkomaisen pelaajan sijaan ei Savo-Karjalan alueen monien sanomalehtien tenttauksesta huolimatta suostunut paljastamaan edes itse seurapuheenjohtaja eli Matti Kankaanrinta.

Kankaanrinnan vihjailuista päätellen varakkaimman Karpalon pelaajan palkan ollessa äärimmäisen kovaa sarjatasolleen ja kelpaavaa tai erittäin kelpaavaa Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan ja myös Jalkapallon SM-Sarjan tasolla se olisi ainakin tarkoittanut aivan vähintäänkin sellaista yli 60 000 markan vuosipalkkaa tai jonkin verran sitä kovempaakin rahasummaa kauteen.

Ei kuitenkaan varmaankaan sentään 100 000 markkaa vielä ollut palkkataso kuitenkaan kun ihan niin paljon ei ollut kotimaisessa jalkapallossa tuolloin vielä maksettu, mutta sinänsä sen aivan rajamailla jo oltiin tavallaan kauteen ja ilman muuta pidemmissä sopimuksen summissa oli jo 100 000 markkaa vähän aikaa jo ollut sen ylittäenkin riippuen tietenkin sopimuksen kausipituuksista jolloin saattoi ihan parhaimmassa tapauksessa sopimukset olla jo useampia satoja tuhansia markkoja varsinkin kärkipelaajien osalta.

Siihen aikaan ei edes Jääkiekon SM-Liigassakaan paljoa ollut tasan tai yli 100 000 markkaa kaudelta ansainneita pelaajia, mutta ilman muuta oli kuitenkin jo melko paljon lähellä 100 000 markan rajalla olleita pelaajia ja olihan vaikkapa tuo 60 000 markkaa kyllä jo SM-Liigassa melko helppo tienata kauteen hieman toki seurasta riippuen.

Summa mikä tosiaankaan sitten maksettiin Karpalon pelaajalle oli kuitenkin lähtökohtaisesti kotimaisen jalkapallon tasolla merkittävä ja se saattoi olla hyvinkin tai ainakin erittäin lähelle myös Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan parhaiten palkatuimman pelaajan kausisumma kauteen tai hyvin lähelle sitä tavallaan vuonna 1982.

Etenkin kun kotimainen jalkapalloilun palkkataso oli ollut eräänlaisessa palkkakuopassa vuosina 1976-1981 hieman yllättäen sarjatasosta riippumatta näin aiempien tutkimusten jälkeen ja lähtenyt vuonna 1982 vasta jossain määrin hiljalleen nousuun tietenkin runsaasti kiihtyen myöhemmin.

Ja tietenkin jo aivan lähivuosina kun Koparit ryhtyivät maksamaan tähtitieteellisiä palkkoja oman aikansa mittapuulla ja siihen päälle sitten heti kun vain nk. Laiskat Miljoonaseurat eli HJK ja Haka miljoonapalloilun Suomeen tuoneina ainakin yleisbudjetillisesti terästäytyivät hellittämään kukkaron nyörejä.

Kotimaisen jalkapalloilun palkkavirrassa yllättävää ei ollut niinkään juurikaan Jalkapallon SM-Sarjan tai Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan mahdollinen palkallinen nousu vaan myös toisaalta nimenomaan Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan palkkatason nousu.

Itse Karpalon kausi pelillisesti oli niin kovin turhauttava.

Oltiin sarjan lohkovoittajien kanssa eli HPS:n ja LaPa:n lisäksi tasoissa myös MyPa:n ja Kiffenin kanssa, mutta oma sijoitus oli kuitenkin valtavasta tasapelijoukkueiden määrästä johtuen neljäs MyPa:n ollessa edellä ja Kiffenin takana.

MyPa pääsi myös juuri Karpalon edeltä pelaamaan Uusintaottelun Nousemisesta Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan Nousukarsintaan LaPa:aa vastaan häviten sen jolloin se jäi rannalle Karpalon ja Kiffenin kanssa LaPa:n ja HPS:n matkatessa sitten Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan Nousukarsintaan Jalkapallon 1. Divisioonasta/1-divisioonasta vuodeksi 1983 koskien.

Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan Nousukarsinnassa HPS ja LaPa venyttivät oman ottelusarjansa tietenkin sääntöjen sanelemaan enintään kolmeen otteluun KaPa:aa ja PPT:tä vastaan ja näistä HPS voitti sarjan päästen Jalkapallon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan vuodeksi 1983, mutta LaPa joutui häviämään mahtavaa nousukierrettä eläneelle PPT:lle Porista oman sarjansa ja jäi vuodeksi 1983 jatkamaan Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan.

[Piippu-Virtanen]

Aivan viime aikoina olen saanut jonkin verran uusia ja jopa erittäinkin mullistavia uusia tietoja aivan viime vuosien eli kolmen vuoden takaisen ja parin vuoden takaisen Jalkapallon Ykkösen budjettitasoista niin yleisesti kuin pelaajienkin osalta.

Aivan kaikkea tietenkin ei edelleenkään näiden mullistavien uusien tietojenkaan jälkeen ole täysin selvinnyt, mutta erittäin ratkaiseva askel aivan melkein niin varmaan budjettitietoon kuin mitä valitettavasti parin-kolmen viime vuoden kaltaisen budjettitasojen hämmennysten ja piilottelujen jälkeen kotimaisten lehtien suhteen on otettu.

Vuonna 2018 näin esimerkkinä budjettiliioittelija tai tietyin ehdoin myös budjettivalehtelija kotimaisille lehdille tuolloin oli HIFK.

Pari vuotta sitten toinen budjettiliioittelija tai tietyin ehdoin myös budjettivalehtelija kotimaisille lehdille tuolloin oli FC Haka.

FC Hakalla tosiaan itse pelikaudella näin esimerkiksi vielä painotti nostaneen elokuussa 2019 vain muka maltillisesti eri budjettitasojaan aiempaan nähden ja tyrmäsi lopulta kuitenkin ruotsinkielisen alueen lehtien jo alkujaankin oikeina pitämät tiedot muka valheellisena tai liioiteltuina kotimaisille lehdille.

Kuten oli tehnyt aiemminkin kaudella aivan samaan tapaan kuin mitä vuoden 2018 aikana oli tehnyt HIFK:kin.

Lopulta kotimaisissa lehdissä tuo asia paljastui juurikin viime kesänä koronauutisten ja pelon aikana kun tuolloin vasta 'uskallettiin' FC Hakassa myöntää pelaajabudjettitaso edelliseltä kaudelta tai yleensäkin oikea yleisbudjettitaso.

Yleisbudjettitasoa pidin itsekin kyllä suurena kuten se sellaisenaan oli, mutta nyt etenkin pelaajabudjetti osoittautui uskomattoman suureksi.

Toisaalta ilman Satakunnan Kansan tekemää, kieltämättä ruotsinkielisen alueen lehtiin verrattuna hyvin myöhässä tehtyä paljastusta asiaan olisi kieltämättä huvittavasti jäänyt elämään nuo FC Hakan maltillisen nostorahan väitteet budjettitasoilla.

Toisaalta Satakunnan Kansan tai harvassa muussakaan kotimaisessa lehdessä ei kaiken jälkeen ihan täysin uskallettu siltikään sanoa sitä loppusummaa ruotsinkielisiin aluelehtiin verrattuna vaan piilosana oli 'karvan alle puoli miljoonaa' eurotasolla sanottuna.

Muista seuroista puhuen TPS hyvin todennäköisesti ainakin ilman ihmeitä oli ainoa miljoonatason joukkue Ykkösessä tai sitten vielä ihan vähän FC Hakaa isommalla, mutta alle miljoonatason yleisbudjetilla.

Pelaajabudjetti TPS:llä oli oletetusti kauan suurempi, mutta nyt uusien tietojen mukaan muutoin kuin ruotsinkielisen alueen osalta nyt ainakin puhuttaessa pari vuotta sitten viime vuoden asioiden paljastuttua oli itse asiassa pienempi kuin FC Hakalla!

Koronakauden eli viime vuoden tilanne oli toki budjettiasioissa hieman parempi Jalkapallon Ykkösessä kuin mitä pari vuotta tai kolme vuotta sitten, mutta viime vuonna tosiaan oli tämä erikoisuus laskea noita ihan kaiken mahdollisen sisältäviä budjettilukuja julkisuuteen sekoittamaan tilannetta.

Myöskin pelaajabudjettien arviot ovat pitkin vuotta jälleen hieman tipoitellen kerättynä tai muilla tavoin lähtökohtaisen vahvistettuna ilman mahdollista tämän kevään tai kauden alun muuta lisäennakkotietoa asiaan hieman pienemmät tai paljonkin pienemmät kuin mitä julkisuuteen sanottiin.

Ainakin ellei niitä voi muuksi vahventaa.

KPV:llä oli viime vuonna suurin ja se on noudattanut näillä näkymin 2018 tasoa eli bonuksilla tai muilla 'järjestelyillä' on merkitystä palkkasummassa.

KPV:n takana ainakin käsitykseni asiaan on se, että missään seurassa ei kai maksettu enempää kuin 250 000 euroa kauteen pelaajille mikäli sitäkään.

Toiseksi eniten maksaneimman seuran asema saattaa olla ollut FC KTP:llä ja osana tätä spekulointia paljastuikin sitten myös FC KTP:n kolmen vuoden takainen pelaajabudjetti tarkalleen kun siinäkin oli hieman epäilemättä liikkumavaraa tuolloin ja se oli vaatimattomampi tai bonuksiin perustuvaa.

Niin toki puheissa, mutta oikeammin kyllä jo kolme vuotta sitten vähitellen jalkapallopuoli tällä kotkalaisella seuralla alkoi osoittaa vireytymisen merkkejä ja sitä taustaa vasten ihan hyvinkin on jo voitu maksaa ihan vähän enemmänkin ja ainakin enemmän kuin koripallopuolelle.

Viime vuoden budjettitilanne ottanee vielä selvitäkseen jonkin aikaa ennen laittoa.

Pitkälti kyse olisi yleisbudjeteista ja edellyttäen, että pelaajabudjetit pitäisivät KPV:n tilannetta huomioimatta sinänsä ihan paikkansa kaiken jälkeen.

Parin vuoden takaisista pelaajabudjeteista puhuttuna ainoa todella kysymysmerkkitason joukkue on enää vain FF Jaro kun TPS:n ja FC Hakan pelaajabudjetit ovat nyt sitten rajustikin muuttumassa etenkin jälkimmäisen osalta suurempaan tasoon.

Varsinainen etsintävoitto oli kuitenkin saada selville JJK:n ja Klubi 04:n kauan erittäin epäselvät yleisbudjetit ja pelaajabudjetit kolmen vuoden takaa.

Siten JJK:lla on ollut pienin yleisbudjetti, mutta toiseksi vähiten se on maksanut kun kumma kyllä Klubi 04:llä oli sitten jonkin verran isompi yleisbudjetti ihan vähän pienemmällä maksuvaralla.

JJK:ssa kyllä hieman sekoittaa edelleen ihan vähän KPV:n tapaan tuo tilanne siitä, että miten tilanne erillisten bonusten varalta määrittyy.

Tosin siinä missä KPV:llä asia toki oli järjestelykysymys 'järjestelyin' tai bonuksin niin JJK:lla ymmärrettävästi Villikettu-kohunsa ja monen muunkin sen hetken erittäin ikävän tilanteen nimissä ne ihan aiemmin mainitut summat tosiaan ovat olleet vain joitakin hyvitysmaksuja varmaankin niille pelaajille joiden sopimuksia ei vain voitu jatkaa aikanaan.

Itse pelaajabudjetti yleisbudjetiltaan muuten JJK:sta puhuen vastasi nyt kaiken selvittyä vuoden 2006 Jalkapallon Kakkosen tasoa.

Kaiketi kai ihan vähän paremmin ollaan maksettu kuin tuolloin ja samaa tasoa on ollut tuo yleisbudjettikin.

Seuraavassa kahdessa viestissä nuo melkoisen suuret päivitykset tulisivat sitten vihdoin ja viimein pitkästä aikaa laitettua.

[Piippu-Virtanen]

Vuoden 2018 eli kolmen vuoden takaisen Jalkapallon Ykkösen melkein täysin varmat ja lopulliset yleisbudjettien ja pelaajabudjettien määrät on tullut aika laittaa pakettiin.

Ainoa kysymysmerkki mitä tämän jälkeen enää sinänsä kunnolla jää on vain ja ainoastaan FF Jaron asema siinä, että oliko FF Jaro enää kolme vuotta sitten Jalkapallon Ykkösen ainoa miljoonaseura todella vai ei?

Muu pieni kysymysmerkki näin ennen kaikkea erittäin kauan ristiriitaisten ja kadoksissa olleiden tarkkojen yleisbudjettiensa ja pelaajabudjettiensa osalta jääneiden JJK:n ja Klubi 04:n tilanteiden selvittyä on vain KPV:llä siinä, että miten aivan kaikkiaan sen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti kolmen vuoden takaa koostui.

Näistä hieman varmempi jälleen kerran on ollut seuran yleisbudjetti sen joitakin rakenneasioita huomioimatta, mutta pelaajabudjetti kolme vuotta sitten oli tasolla jota se on näillä näkymin noudattanut viime vuonnakin koronavuoden yhteydessä.

Toisin sanoen kysymys on bonuksista ja 'järjestelyistä' suurseuran ollessa asialla tasolleen.

Lisäksi FC KTP:n ja FC Hakan tuolloisen pienen maksukyvyn kilpailussa kotkalaisten seura vei tosiaan voiton, mutta tuolloin tosin ei vielä paljon suurella innolla.

Aiemmin näitä asioita on käsitelty kahdesti eli 14.11.2019 tämän aihealueen 14:sta osiolla ja 17.12.2018 tämän aihealueen 6:lla osiolla.

Niistä on siten onneksi voinut laittaa edes erittäin lähellä oikeaa olevat luvut viimein esille vaikka niissäkin on toki pieniä epäselvyyksiä, mutta ei missään nimessä enää kolmen viime vuoden Ykkösen ajan tutkinnan epäselvyyksiä varsinkaan aiemmalta ajalta puhuttaessa verratessa viimein tähän hetkeen:

HIFK

Yleisbudjetti: 590 000 euroa (HIFK:ssä oltiin valmiita käyttämään mitä tahansa 300 000-400 000 euron välillä Ykkösessä kolme vuotta sitten. Valitettavasti se oli suomenkielisille lehdille osoitettu räikeä liioittelu ellei peräti valehtelu todellisuutta heikommaksi kun rannikon ruotsinkielisissä lehdissä kerrottiin totuus eli HIFK:llä oli toteutuneesti paljon suurempi yleisbudjetti kuin aiempi 350 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 150 000 euroa (HIFK:ssä oltiin valmiita pienentämään Ykkösessä kolme vuotta sitten pelaajabudjettia alimmillaankin 140 000 euroon. Tämä piti sentään paikkansa, että vaikka yleisbudjetti oli suomenkielisille lehdille lopulta sanottua isompi niin HIFK ei lähtenyt Ykkösessä silti liikoja maksamaan pelaajilleen.)

KPV

Yleisbudjetti: 800 000? (KPV:llä sanottiin olleen Ykkösen suurin yleisbudjetti ja mahdollisesti myös pelaajabudjetti joka muussa tapauksessa oli toiseksi suurin. Tosin välillä KPV:n sanottiin hieman alentaneen budjettejaan ja välillä myös korottaneen budjettejaan. KPV kuitenkin oli yksi kahdesta enintään mahdollisesta miljoonaseurasta alustavissa puheissa tuolloin kolme vuotta sitten.

Käytännössä rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien luvun jälkeen parilta-kolmelta viime vuodelta ja viime kauden Veikkausliigan vertailujen pohjalta KPV vaikuttaa olleen kolme vuotta sitten Ykkösessä vain toiseksi suurimman yleisbudjetin omannut seura.

Lisäksi kun seura nousi Veikkausliigaan niin useimmat tahot ovat sanoneet rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien kantoja mukaillen, että käytännössä Ykkösessä ja Veikkausliigassa KPV:n yleisbudjetti oli ja on ollut sama.

Siihen nähden edes viime vuonna tai viime vuosina KPV ei ole ollut miljoonaseura lajissa siinä missä FF Jaro on ollut aivan enintään kerran enää samalla ajanjaksolla kolmella viime vuodella. Kysymysmerkin vielä jätin muuten vaan kun sitä lopullisen täyttä varmuutta asioista ei vieläkään tietysti ole, mutta tosiaan on ollut enemmän kuin vain 500 000 euroa yleisbudjetti.)

Pelaajabudjetti: 500 000 euroa? (KPV:llä oli enintään saman verran pelaajabudjetti kuin mitä toisella mahdollisella Ykkösen miljoonaseuralla eli FF Jarolla ja muutoin pelaajabudjetti oli sitä pienempi alustavissa puheissa juurikin ajankuvassa kolme vuotta sitten.

Käytännössä rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien luvun jälkeen parilta-kolmelta viime vuodelta ja viime kauden Veikkausliigan vertailujen pohjalta KPV vaikuttaa olleen kolme vuotta sitten Ykkösessä suurimman pelaajabudjetin omannut seura.

Lisäksi kun seura nousi Veikkausliigaan niin useimmat tahot ovat sanoneet rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien kantoja mukaillen, että käytännössä Ykkösessä ja Veikkausliigassa KPV:n pelaajabudjetti oli ja on ollut sama. Kysymysmerkin vielä jätin muuten vaan kun sitä lopullisen täyttä varmuutta asioista ei vielä ole, mutta tosiaan on ollut 500 000 euroa pelaajabudjetti ja käytännössä bonuksin ja 'järjestelyin' summa on ollut sitäkin suurempi jo tuolloin kun sama tilanne siis on ollut kolme vuotta sitten kuin mitä on juuri nyt ollut viime vuonna korona-aikaankin.)

EIF

Yleisbudjetti: 200 000 euroa

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa

AC Oulu

Yleisbudjetti: 450 000 euroa

Pelaajabudjetti: 238 000 euroa

FC Haka

Yleisbudjetti: 750 000 euroa (Yleisbudjetti vihdoin ja viimein kasvoi muutamaan viime vuoteen nähden ja sitä mahdollisesti oltiin tuolloin tuleville vuosille nostamassa kenties paljonkin ja Veikkausliigassa näillä näkymin yleisbudjetti saattaisi nousta yli miljoonan euron silloisin puhein.)

Pelaajabudjetti: 230 000 euroa (Pelaajabudjetti luvattiin ajankuvassa pidettävän nyt viimeistä kertaa tällä summatasolla kuten oli ollut viime vuosina ja ensi vuodeksi silloisin miettein sitä oltiin nostamassa selvästi tai edes hieman jolloin summa oli pienimmilläänkin edes 250 000 euroa ja suurimmillaan 350 000-450 000 euroa ja ehkä kenties ihan suurimmillaan jopa 500 000 euroa, mutta vain mikäli mennään tai olisi menty lähes miljoonaan euroon jo silloin Ykkösessä mikä ei ehkä silloisin näkymin silloiselle ensi vuodelle ollut välttämättä järkevä siirto vaikkakin 2020-2021 ja ehkä myös 2022 oli eri ääni mahdollisesta miljoonaseurasta puhuttaessa kellossa tuolloin. Toteutuneesti pelaajabudjetti tuli olemaan silloisin sanoin 250 000 euroa, mutta toisinhan tulisi käymään kun seuran jäsenet saivat puhua sanottavansa julkisuuteen p-puheenakin eikä mikään kotimainen lehti halunnut kysellä tyytyen siihen mihin ruotsinkielisen alueen lehdet eivät tyytyneet ja onkivat asiat selville vaikka kivenkolosta.)

FF Jaro

Yleisbudjetti: 800 000-Miljoona euroa? (Suurimmillaan Jaro oli toinen miljoonaseura tai mahdollisesti KPV:n karsiessa yleisbudjettiaan myös ainoa miljoonaseura alustavissa puheissa Ykkösessä.

Kun näillä näkymin Veikkausliigan ja Ykkösen yleisbudjetti oli KPV:llä käytännössä tasan sama rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan niin FF Jaro on siten enintään ainoa miljoonaseura ollut kolme vuotta sitten Ykkösessä ja muutoin tietysti varakkain tai jaetulla varakkaimmalla sijalla yhdessä KPV:n kanssa.

Välttämättä Jarollakaan ei ollut miljoonaa pelissä kolme vuotta sitten Ykkösessä ja välillä Jaron sanottiin leikanneen paljon summiaan, mutta leikkausten kohdennukset ilmeisesti rannikon ruotsinkielisen alueen lehtien mukaan eivät olleet sidoksissa yleisbudjettiin vaan pelaajabudjettiin silloin.

Näistäkin asioista voi ilmoittaa mikäli jollakin on tästä tarkempaa tietoa kun edes uusien tutkimusten jälkeen rannikon ruotsinkielisten alueen lehdistä ei löytynyt vielä tarkempia lisätietoja toisin kuin KPV:stä löytyi.

Aivan pienimmillään Jaro yhdessä KPV:n kanssa olivat silti reilusti esimerkiksi FC Hakaa tai äärimmillään FC KTP:n isointa teoreettista yleisbudjettia edellä. Kysymysmerkki on lähinnä liitetty epäselvän tilanteen takia mukaan.)

Pelaajabudjetti: 350 000 euroa (KPV:n ollessa suurin pelaajabudjetiltaan Jarolla ei ollut niin paljon rahaa pelissä kolme vuotta sitten Ykkösessä.

Pienin mahdollinen pelaajabudjettien summa ei tosin jäänyt KPV:stä paljonkaan alustavissa puheissa, mutta alaraja oli alustavasti niinkin pieni kuin vain hieman yli 300 000 euroa vaikkakin KPV:n pienimmän mahdollisen summan ollessa kyseessä sarjan suurimpana pelaajabudjettina olisi Jaron pelaajabudjetti ollut siinä tapauksessa useimmiten mainittuna kuitenkin 340 000-345 000 euroa kuin mitä esimerkiksi 320 000 euroa.

Nuo yllä olevat leikkausluvut ovat olleet huomattavasti enemmän Jaron todellisuutta tuolloisena vuonna Ykkösessä kuin mitä edeltävinä silloisina viime vuosina.

Rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien lisätutkimusten jälkeen KPV:llä tosiaan Ykkösessä pari-kolme vuotta sitten ja nyt Veikkausliigassa viime vuonna sanottiin pelaajabudjetin olleen täsmälleen sama molemmissa sarjoissa eli 500 000 euroa.

Siten FF Jaron pelaajabudjetti oli pienempi huolimatta mahdollisesti sarjan isoimmasta ja ainoan miljoonaseuran yleisbudjetista.)

FC KTP

Yleisbudjetti: 450 000 euroa (KTP:n yleisbudjetti on lisäselvitysten jälkeen tuntunut selviävän selkeämmäksi kuin koskaan tätä ennen ja pelaajabudjettikin on itse asiassa jo aika hyvä.

Kaikkein suurin mahdollinen aiempi yleisbudjetti on esiintynyt lähinnä erittäin erikoisissa Kymen Sanomien kirjoituksissa ja huhuissa mitä alan ilman muita todisteita pitää virheenä, valmentajapalkankin sisältävänä lukuna tai vain jonkinlaisena muuna ylärajana jonka seuran oli mahdollista kauteen laittaa peliin tai Veikkausliigan budjetillisen olon harjoittelua varten.

Lisäksi se näillä näkymin olisi ollut yhtä varakas kuin AC Oulu tai AC Kajaani Ykkösessä viime vuonna.

Kymen Sanomien mukaan kun on puhuttu säästöistä ja aiemmat pienimmät mahdolliset yleisbudjetit vastaisivat silloisen edeltävän vuoden Kakkosen suurbudjettia kun Kakkosessakin oletettavasti piti viettää säästökuuria.

Ennen tuota 712 000 euron ylärajaa suurin yläraja oli ainakin muutamien rannikon ruotsinkielisten sanomalehtien tietojen mukaan 650 000 euroa ja itse uskoin vahvasti noin 600 000 euron yleisbudjettiin kun sellaiseksi sen sanottiin olevan mitoitettu ja sitä suurempiin yleisbudjetteihin mennään vain mikäli aletaan puhua erittäin vahvasta Veikkausliigan paikan tavoittelusta tai jo kun on noustu Veikkausliigaan.

Rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien lisätarkastukset eivät alustavasti vähän aiemmin tuoneet paljoakaan mitään uutta tämän seuran kannalta kun vain toistoa tämän seuran olemisesta neljänneksi tai enintään kolmanneksi rikkain seura mikäli jollain ihmeen ilveellä seura olisi ohittanut FC Hakan yleisbudjeteissa mitä se ei tehnyt jolloin se on ollut neljänneksi rikkain seura.

Ratkaisevaa oli kuitenkin katsella hieman noita tietoja uudelleen ruotsinkielisen alueen lehtien ja Hufvudstadbladetin osalta joissa FC KTP:llä väitettiin olevan suhteellisen sama yleisbudjetti niin jalkapallon kuin koripallonkin puolella.

Hajanaisissa lehdissä pitkin kolmea viime vuotta ajatellen tuli vähän enemmän ilmi myös Kakkosen lukuja joissa yleisbudjetti olisi vaihdellut siellä pelattaessa 300 000-390 000 euron osalta ja pelaajabudjetti minkä tahansa 100 000-180 000 euron väliltä joista oikein enimmäismäärä oli 150 000 euroa lisättynä sitten mitä ilmeisimmin enintään 30 000 euroa muodostuneista nousubonuksista Ykköseen silloiselle tulevalle vuodelle mikäli silloisena viime vuotena olisi Kakkosta pelattu.

Eli kaikkiaan KTP:n yleisbudjetti tosiaan on ollut melko suuri kolme vuotta sitten Ykkösessä ja tuleville vuosille jalkapallopuolen luvut alkoivat siitä eteenpäin kasvaa vaikkakin eivät ole ylittäneet aiempia yleisbudjettien rajoja eli 600 000-712 000 euron välistä rajaa ellei muuta tietoa asiaan joko viime vuosilta ole.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (KTP:n pelaajabudjetti oli alustavasti pysynyt melko maltillisena joskin sitä oli sanottu korotetun ja vain mikäli tuo ankarin mahdollisin säästökuuri olisi pitänyt paikkansa niin se eli nykyisten tietojen valossa 100 000-180 000 euroa vastaisi Kakkosen pelaajabudjettia alarajaltaan kolmen vuoden takaa jossa se tietenkin oli siitä eteenpäin vähänkin korkeampana tähtitieteellistä tasoa. Ykkösessä se ei sitä olisi tai ollut.

KTP:llä on ollut viime vuosina aika selkeä palkanjakoprosentti, mutta tuota kai tietääkseni on korotettu neljästä viime vuodesta alkaen määrittymään nyt tarkennettujen tietojen valossa koripallopuolen mukaiseksi tai sitä paremmaksi jolloin pienimmillään tänä vuonna pelaajabudjetti lienee todellisimmin ollut 230 000 euroa eli suurin piirtein sama kuin koripallopuolella.

Enemmänkin kun sen verran on FC KTP:ssä luvattu maksaa niin tänä kuin viimeisenä kolmena vuonnakin kuin koripallopuolella, mutta ne ylärajat eli 300 000-336 000 euroa lienevät olleen sidottu Veikkausliigan nousupaikkaan tai mestaruusbonuksiin kuin varsinaiseen kaudelta saatavaan rahaan. Kolme vuotta sitten ei vielä päästy näillä näkymin koripallopuolen ohi alustavasti, mutta lopulta tuolloin kyllä niukasti päästiin sen kuten kilpailijan eli FC Hakankin edelle sinä vuonna on kyllä päästy.

Näistä kolmen viime vuoden Ykkösen tilanteista tosin puhuttaessa KPV on nyt ruotsinkielisten alueen lehtien lisätutkimusten jälkeen ollut viime vuonna Ykkösessä ja viime vuonna Veikkausliigassa täsmälleen samalla pelaajabudjetilla eli 500 000 eurolla liikenteessä jolloin KTP:llä ei ollut toivoakaan olla missään KPV:n tasolla nyt ainakaan eikä huhuissa ollut edes säästökuuria viettäneen FF Jaronkaan tasoon ollut mitään mahdollisuuksia.

Tuon 712 000 euron yleisbudjetin yhteydessä Kymen Sanomien huhuissa mainittiin siinä tapauksessa pelaajabudjetin olleen 210 000 euroa minkä jälkeen nuo ylimääräosat mitä ilmeisimmin olisivat olleet tuossa yleisbudjetissa jo valmentajan palkkaa. Aiempi pelaajabudjetti eli 230 000 euroa KTP:llä on vastannut FC Hakaa, mutta lopulta pelaajabudjetti oli sitä pikkuisen korkeampi. Tämä pelaajabudjetti tarkkuudeltaan paljastui kun keskellä viime vuoden koronakautta tilannetta verrattiin juurikin silloiseen kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen ja kun sanottiin pelaajabudjetin leikkautuneen hieman alle 100 000 euroa siitä eli tarkemmin sanottuna ellei ainakin muuta ole käynyt ilmi niin 86 000 euroa. Luvut siis ilman muita erinäisiä tilanteita täsmäsivät siis silloisiin lukemiin.)

AC Kajaani

Yleisbudjetti: 450 000 euroa

Pelaajabudjetti: 260 000 euroa (AC Kajaanilla sanottiin kyllä olleen melko kovat pelaajabudjetit edelleen sen noustua takaisin Ykköseen, mutta alaraja voi olla pienempikin. Itse ennen tuota ylintä mahdollista pelaajabudjettia pidin todennäköisimpänä enintään 300 000 euron pelaajabudjettia jos sitäkään.

AC Kajaanin osalta tuo 360 000 euron ylärajasumma vastaisi sitä summa millä se pelasi Kakkosessa silloisena toissa vuonna ja sillä rahalla AC Kajaani oli Kakkosen varakkain seura ainakin ennen lisätutkimuksia. Tosin mitä ilmeisemmin tuosta 260 000 eurosta eteenpäin lähteneet summat aina 360 000 euroon asti lienevät olleet mahdollisia mestaruusbonusten rahoja kun Veikkausliigaan olisi noustu tai ulkomaalaispelaajien asianhoitoon liittyviä kuluja.

AC Kajaanilla on ollut Kakkosessa ajoittain käsittämättömän kovat palkat sarjatasolleen, mutta syy on vain ja ainoastaan ollut sen melko lukuisissa ulkomaalaispelaajissa.

Joitakin vuosia sitten sanottiin, että mikäli ulkomaalaisnimiä ei pelaisi Kakkosessa tässä seurassa niin se olisi maksanut enintään 100 000-150 000 euroa omille pelaajilleen kun Kakkosen suuren rahan seuran nimeä haluttiin kantaa ihan välttämättä.

Muutoin oikeammin puhuttiin realistisemmin sellaisesta 30 000-95 000 euron välillä olleesta summasta josta summa olisi ollut osin sidoksissa siihen, että paljonko joukkueen Valmentaja olisi ottanut palkkaa kulloisellakin kaudella ja Kakkosessa valmentajapalkat isoimmillaan ainakin mitä ilmeisimmin ovat pyörineet 20 000-24 000 euron luokassa. Tuota luokkaa ne ainakin olivat joitakin vuosia sitten.

20 000 euron valmentajapalkalla joitakin vuosia aiemmin AC Kajaani olisi maksanut pelaajilleen Kakkosessa enintään 50 000 euroa vuoteen. Nyt tietenkin AC Kajaanin budjettia oltiin vakavasti karsimassa ilman ihmeitä joten kulutusjuhlat taitavat olivat ehkä ohi ja mikäli tuolta kaudelta eli 2018 on parempaa tietoa niin saa korjata.)

JJK

Yleisbudjetti: 150 000 euroa (JJK:lla oli ollut äärimmäisen suuri säästökuuri joka saattoi olla jopa liian suuri kun joukkue katastrofaalisesti putosi Kakkoseen lähtökohtaisesti kolme vuotta sitten ennen tietenkin silloista konkurssia ja pelaamista seuranneena vuotena Kolmosessa JJK-Villikettuina.

Säästökuuria oltiin kolme vuotta sitten Ykkösessä joko jatkamassa tai se oli päätetty lopettaa. Toisaalta oli puhuttu ainakin joskus Keskisuomalaisen mukaan jopa entistäkin rajummista leikkauksista jolloin yleisbudjetti olisi saattanut pienentyä aina 100 000 euroon asti.

Lopulta JJK:n yleisbudjetti paljastui kun asiaa verrannollistettiin Jalkapallon Kakkosen vuoden 2006 yleisbudjettiin ja sitä tasoa vedettiin tosiaan kolme vuotta Jalkapallon Ykkösessä.

Aiemmat 200 000-500 000 euron luvut yleisbudjettina olivat äärimmäinen ja ilman todella vahvoja todisteita melko epäuskottavat luvut paitsi siinä tapauksessa, että se olisi saanut pitää joitakin menettämiä tukijoitaan ja ilman paljon kesken kaudenkin tai ennen kautta olleita valtavia leikkauksia.

Tuolloinkin tosin ihan ylimmäinen raja oli pikemminkin jotakin 441 000 euron luokkaa kuin 500 000 euroa.

Leikkausbudjetin ja ilmeisesti osin syystäkin viime vuosien oletettavan ja myös toteutuneiden rahastuksien tai monien mielestä myös tuhlailevuuden takia JJK:lla ollaan oltu melko hiljaisia näistä luvuista etenkin seurajohdon osalta.

Näin tuolloin kolme vuotta sitten tai oikeammin jossain määrin hyvästä elpymisestä huolimatta ihan vielä nykyäänkin.

Klubi 04:n tilanteen edes vähän selvittyä eteenpäin jo aiemmin ja lopullisestikin näyttää siltä, että JJK on ollut nyt jo sitäkin pienemmällä yleisbudjetilla liikkeellä mikäli ihan todella vedettiin kolme vuotta sitten kausi läpi leikkaushengessä. Siten JJK on ollut ilman muita todella hyviä todisteita asiaan köyhin yleisbudjetin seura tuolloin.)
 
Pelaajabudjetti: 98 000 euroa (JJK:lla on pelaajabudjetissakin ollut erittäin paljon leikkauksia kolmena viime vuotena ja varsinkin tuolloin oli ollut. Mikäli vielä yleisbudjetti suuri olisi ollutkin niin pelaajabudjettia oli käsittääkseni leikattu todella paljon.

Paljoa ei puutu viime vuosien Ykkösen Pyhä Henki-tason eli GRIFK:n, FC Jazzin ja JIPPO:n pelaajabudjettien summista jolloin JJK:lla oli pienin pelaajabudjetti Ykkösessä kolme vuotta sitten. Leikkaukset olivat voimakkaita.

Ylärajallakin pelaajabudjetin sanottiin olleen melko korkea ja joissakin huhuissa ne eivät ylittäneet FC KTP:n tai edes AC Oulun pelaajabudjettia koska tuolla aiemmin mainitulla ylärajalla olisi menty AC Oulun pelaajabudjetin ylikin.

JJK:ta koskevissa epävarmojen tietojen harvoissa tarkennuksissa on sanottu, että sen yleisbudjetti ja jos ei se niin pelaajabudjetti olisi ollut katsojatuloista riippuvainen jolloin myös ne jäivät erittäinkin pieniksi.

Pelaajabudjettien raja oli aiemmin 100 000-250 000 euroa josta yläraja oli äärimmäisen epäuskottava ja alaraja todennäköisin ja pienimmillään oltiin alle 100 000 euronkin, mutta ainakin enemmän on maksettu kyllä JJK:ssa toisin kuin näillä näkymin Klubi 04:ssä. JJK:ssa näillä näkymin olisi aivan enintään nyt pelaajabudjetin pääosin vastattua Jalkapallon Kakkosen vuoden 2006 tasoa tai sitä hieman parempana tasona enintään aiemmin luulemaani pelaajabudjettia vastannutta maksutasoa käytetty vain joidenkin pelaajien pelaajasopimusten erillistä hyvitystasomaksun yhteydessä. Siten loppusumma olisi vielä toki noussut hieman tuota ilmoitettua summaa korkeammaksi, mutta ei enää liikaa. Hyvitystasomaksuja pelaajille tietääkseni saatettiin maksaa niinkin paljon kuin 25 400 euroa tai ehkä ihan vielä jonkin verran enemmän jolloin ne voisivat enintään vielä vähän enemmän nostaa tuota pelaajabudjettia, mutta vain mikäli ne siihen voisi lukea kun tavallaan kyse oli nimenomaan pelaajabudjetin ulkopuolisesta maksusta ja pitkälti kai jonkinlaisena muuna pelaajaturvaan kuuluvana summana niin ei sitä sellaisenaan oikein voi pelaajabudjettiin sellaisenaan laittaa ainakaan kausirahana ilman muita lisäperusteita asiaan.)

Klubi 04

Yleisbudjetti: 230 000 euroa (HJK:n farmiseurana Klubi 04:llä on nyt rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien ja myös Hufvudstadsbladetin hieman täsmentyneiden tietojen valossa ollut yleisbudjetti varmistunut tuohon luokkaan olevaksi.

Eli missään tapauksessa sarjassa Ykkösen tasolle omalle juhlavuodelleen silloin myös 2019 valmistautuneena jatkamaan ollut seura ei todellakaan pelannut millään 80 000 eurolla kauden pelejä toisin kun tuolloin luulin.

Yleisesti ottaen uusien tietojen valossa Klubi 04:llä oli kolmanneksi pienin yleisbudjetti kun ainakin näillä näkymin seuralla oli isompi yleisbudjetti kuin JJK:lla ja EIF:llä ja tämän saa vapaasti korjata paremmin tietävät.

Tosin Klubi 04:n yleisbudjetin sanottiin olleen ainakin viime vuosina olleen hyvin samanlainen vuosi vuodelta pois lukien mahdollisia lohkovaihtojen osuuksia alemmissa sarjoissa jolloin yleisbudjetit kuten myös pelaajabudjetit korotuksineen tai madalluksineen laskettiin ajokilometrien tai lentomatkakorvausten mukaan. Tämäkin on jossain määrin väärää tai ainakin tasoltaan vanhentunutta tietoa.

Pitäen ehkä ennemminkin paikkansa seuran alkuvuosina enemmän kuin myöhemmin. Useina vuosina ennen silloista uusinta nousuaan Ykköseen tällä seuralla alkoi Kakkosessa kohota yleisbudjetit kuten myös pelaajabudjetitkin koko ajan korkeammalle vuosi vuodelta.)

Pelaajabudjetti: 95 000 euroa (HJK:n farmiseurana Klubi 04:llä on saattanut olla suurempikin pelaajabudjetti, mutta nyt ruotsinkielisten alueen lehtien ja Hufvudstadsbladetin tietojen valossa takuuvarmasti on menty aiemmin luulemani alle 200 000 euron ja esimerkiksi jo tuo myös aiempi 150 000 euroa olisi ollut aiemmin jo ihan kattosumma oikeasti.

Kun muuten se olisi turhankin suuri ja yksi suurimpia Ykkösessä mitä se ei kyllä ole ollut eikä rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan ollut edes HIFK:n luokkaa minkä yli kyllä mentäisiin noilla yli 150 000 euron summilla ja puhumattakaan tuosta aiemmin luulemastani 200 000 eurosta.

Lopulta pienin pelaajabudjetti oli Klubi 04:llä Ykkösessä alustavasti aiempien tietojen pohjalta ja nyt täsmentyneiden tietojen valossa on ollut sarjan pienin. Tämän saa vapaasti korjata paremmin tietävät.

Siltä kuitenkin nyt näyttää sillä täsmentyneiden tietojen valossa summat ovat olleet alle 100 000 euroa ja ihan vähän tosiaan huonommat kuin JJK:lla silloin.

Klubi 04 HJK:n mahdollisena farmiseurana missään nimessä ei kolme vuotta sitten Ykkösessä eikä edes käytännössä moniin vuosiin Kakkosessakaan jos koko seuran historiassakaan ollut palkaton seura vaikkakin epäilin sitä pitkään varsinkin Kakkosen osalta.

Tosin Klubi 04:n pelaajabudjetinkin sanottiin kaikessa pienuudessaan olleen ainakin viime vuosina olleen hyvin samanlainen vuosi vuodelta pois lukien mahdollisia lohkovaihtojen osuuksia alemmissa sarjoissa jolloin pelaajabudjetit kuten myös yleisbudjetit korotuksineen tai madalluksineen laskettiin ajokilometrien tai lentomatkakorvausten mukaan.

Tämäkin on jossain määrin väärää tai ainakin tasoltaan vanhentunutta tietoa. Pitäen ehkä ennemminkin paikkansa seuran alkuvuosina enemmän kuin myöhemmin.

Useina vuosina ennen uusinta nousuaan Ykköseen tällä seuralla alkoi Kakkosessa kohota yleisbudjetit kuten myös pelaajabudjetitkin koko ajan korkeammalle vuosi vuodelta.

Kolme vuotta sitten Ykkösessä Klubi 04:ää alettiin valmistaa Ykkösessä pelaamiseen silloista juhlakautta varten ja pelaajabudjetti sen mukaisesti oli lähtökohtaisen ennätyksellisen suuri milloin se ei mitenkään voinut olla mitään 30 000 euroa kauteen toisin kuin aiemmin luulin.

Lisäksi kolmen vuoden takaisessa Ykkösessä Klubi 04:llä oli ollut isompi pelaajabudjetti kuin millään nyt pari vuotta sitten Ykköseen nousseista joukkueista!)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2018: 4,87 miljoonaa euroa-5,07 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2018: 2,271 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2018: 487 000 euroa-507 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2018: 227 100 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2018 vuotta kohti: 20 645,4545 euroa vuoteen.

Näillä näkymin kaiken nyt selvittyä ainoa kysymysmerkki yleisbudjettien nimissä JJK:n, Klubi 04:n ja FC KTP:n tilanteen selvittyä on enää vain FF Jaron asema miljoonaseurana tai ei.

Näillä näkymin Ykkösen yleisbudjetit ovat tosiasiallisesti olleet ennen aivan täysin lopullisen varmaa selvitystä minkä tahansa määrän verran 4,79 miljoonan euron ja 6 miljoonan euron väliltä yleisbudjeteista puhuttaessa kolmen vuoden takaa ylärajan karattua kuitenkin nyt kaiken jälkeen koko ajan melkein olemattomaan suuntaan summan vastatessa enemmän tuota alarajaa.

Joista todennäköisimmin lehtihuhuissa oli silloin kolme vuotta sitten saman verran vähemmän tai jonkin verran enemmän kuin Korisliigassa kaikkien seurojen osalta eli 5,2-5,5 miljoonan euron väliltä kun Korisliigassa 11 seuran osalta yleisbudjetit olivat 5,841 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan jolloin ollaan oltu hieman hieman Korisliigan alapuolella, tasoissa tai myös sen yläpuolella oli sitten kyse kokonaisuudesta tai keskiarvosta eli noin 479 000 euron-600 000 euron väliltä joista todennäköisimmin tietenkin 520 000-550 000 euron väliltä kun Korisliigassa yleisbudjetti keskimääräisesti 11 seuran osalta oli 531 000 euroa.

Näillä näkymin Ykkösen pelaajabudjetit ovat tosiasiallisesti puhuttuna olleet ennen aivan täysin lopullisen varmaa selvitystä minkä tahansa määrän verran 2,3 miljoonan euron ja 2,5 miljoonan euron väliltä pelaajabudjeteista puhuttaessa kokonaisuutena tai keskimäärin 230 000-250 000 euron luokkaa joukkuetta kohti joista suoran kenttäpelaajiston osuus vuoteen on ollut siinä tapauksessa 20 909,0909-22 727,2727 euron luokkaa.

Tuossakin tuo ihan yläsumma on karkaamassa ilman muita todisteita olemattomuuteen varsinkin parin vuoden takaisen TPS:n ja FC Hakan pelaajabudjettien tilanteiden paljastuttua. Ainoastaan KPV:n pelaajabudjettien bonusten ja 'järjestelyjen' ollessa sitten suurempia voisi olla aivan ripauksen verran toivoa tuossa 2,5 miljoonan euron pelaajabudjettien kokonaistuloissa ollut kolme vuotta sitten ja siten parempia kuin pari vuotta sitten miten tilanne oli.

Ruotsinkielisen alueen sanomalehdissä on kolmen vuoden takaista Ykköstä koskeneiden puheiden mukaan oltu vähän matalammissa pelaajabudjettien määrissä huolimatta joidenkin joukkueiden pelaajabudjettien kasvusta kuin mitä pari vuotta sitten oltiin ja ehkä osin viime vuotena olisi oltu ilman koronaa.

On myös korostettu nimenomaan kolme vuotta sitten pelaajabudjettien olleen vähän korkeammalla tasolla joten olettaisin ilman muuta todistetta asiaan kolme vuotta sitten pelaajabudjettien olleen jopa tuo 2,31 miljoonaa euroa tietenkin omin keskiarvoin ja suoran kenttäpelaajiston osuuksineen ja pari vuotta sitten on ollut se noin 2,3 miljoonaa euroa tietenkin omin keskiarvoin ja suoran kenttäpelaajiston osuuksineen minkä valmistaudun laittamaan parin vuoden takaisen Ykkösen yleisbudjetteja ja pelaajabudjetteja käsittelevään viestiin.

Ne ovat kuitenkin voineet myös parin vuoden pelaajabudjettien tilanteen takia jossain määrin mennä myös toisin päin jolloin juurikin kolme vuotta sitten olisi ollut vain tuo 2,3 miljoonaa euroa ja pari vuotta sitten olisi ollut 2,31 miljoonaa euroa.

Toteutunut luku tällä hetkellä pelaajabudjettien kokonaisena summana eli 2,271 miljoonaa euroa on kuitenkin hieman tuota kaikkea pienempi.

Vaikka Jalkapallon Ykkösessä kotimaisesti puhuttaessa periaatteessa seuratasolla maksetaan enemmän kuin koripallopuolella Korisliigassa niin parina kolmena viime vuonna juurikin Korisliigan yksi tai kaksi joukkuetta suurempi sarja yleensäkin ja pienien summien tasaisuudesta johtuen suhteessa Ykköseen on ollut Korisliiga valitettavasti maksavampi sarja Suomessa kuin Ykkönen.

Kolme vuotta sitten Korisliigassa pelaajabudjetit kokonaisuudessaan olivat 11 joukkuetta kohti 3,41 miljoonaa euroa ja keskimääräinen pelaajabudjetti oli 310 000 euroa ja pari vuotta sitten tietenkin oli laskusuunnassa kun vielä yksi joukkue muutenkin oli lisää sarjassa mistä sitten enemmän lisää Ykkösen parin vuoden takaisten yleisbudjettien ja pelaajabudjettien päivitysviestin puolella.

[Piippu-Virtanen]

Jalkapallon Ykkösen pari kautta sitten olleet yleisbudjetit ja pelaajabudjetit laitetaan nyt tässä viestissä uudelleen kun parin viime vuoden Ykkösestä poiketen viime kaudesta sentään budjetillisesti puhuttaessa oli puhetta ja selvyyttä ollut ainakin näillä näkymin huonoimmillaankin enemmän kuin kolme vuotta sitten takaperin aiemmin.

Julkaisin tämän viestin kaikkiaan alun perin 15.11.2019 eli pari vuotta sitten, tein edellisen merkittävän päivityksen siihen viime vuoden helmikuussa ja pienen korjauspäivityksen viimeksi niin 12.6.2020 kuin myös 13.6.2020 ennen 13.6.2020 isompaa uudestaan julkaisua.

Tosin aivan täydellisen täysin selviä eivät tämänkään parin vuoden takaisen Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ole nyt ainakaan tämän viestin ja tämän hetken tietojen pohjalta, mutta huonoimmillaankin oletan tämän nytkin alle tulevan tiedon täsmäävän paremmin.

Näistä puhuttaessa yleisbudjetit tosin ovat lähempänä täydellistä selvyyttä sinänsä kuin vieläkään pelaajabudjetit kun ne ihan pienet epäselvyydet lähinnä koskevat TPS:n miljoonaseuran asemaa ja tietysti pientä eroa suhteessa FC Hakaan.

Pari vuotta sitten olleen Jalkapallon Ykkösen tiedot tosiaan paljastuivat lopulta koronakauden aikana viime vuonna sittenkin hieman toiseksi kun tuttuun tapaan ruotsinkielisen alueen lehdissä kerrotut tiedot asiasta ja totuudesta olisivat silloisessa laajemmassakin julkisuudessa olleet jo paikkansa pitäviä, mutta mieluummin haluttiin ennen viime kesää silti uskoa kotimaisten rahamiesten ja seurapomojen valheitakin kun varsinaista sellaisenaan etsittyä ja löydettyä oikeaa tietoa asiaan.

Nekin voidaan jo nyt suoraan laittaa näkyviin melkein kaikissa tapauksissa toisin kuin jatkuvasti arvailla lukemia ja kerätä niitä pienistä nk. Tiedollisista Puroista pitkin vuotta sieltä täältä jos sieltäkään.

Pari-kolme viime vuotta Jalkapallon Ykkösen osalta kieltämättä ovat olleet hyvin vaikeat ja pulmalliset selvittää eikä osin viime vuoden koronakausi tai alkavakaan kausi välttämättä asiaa paranna ellei sitten virheistä ole otettu opiksi ja avoimuutta haluta lisätä.

Ykkösessä rikkaimmat seurat näillä näkymin oli nyt tilanteen valossa TPS ja FC Haka vain hyvin vähän TPS:n vastaavaa jäljessä olevin yleisbudjetein.

Pelaajabudjeteista puhuen FC Haka on mennyt nyt uusien tietojen perusteella roimasti toki ilman muuta valmiiksi suurta maksutasoa pitäneen TPS:n edelle eli joko äärimmäisen mahtavia bonuksia on maksettu tai muilla tavoin ainakin on annettu rahan virrata pelaajille kieltämättä hienosti sarjatasoon nähden näillä näkymin kai silloisen uuden tukijarahan turvin!

FF Jaro ja FC Haka vuorostaan olivat tasoissa aiemmin puheissa keskenään joista FF Jaro aivan enintään yleisbudjetillisella puolella ennen kuin se heikentyi jolloin seura ei enää ollut miljoonaseura. Ykkösessä ei välttämättä enää mikään seura ollut miljoonaseuran luokkaa aiemmin, mutta nyt TPS hyvin lähellä oli pari vuotta sitten miljoonaseura.

Mikäli TPS ei olisi miljoonaseura ollutkaan niin toiseksi maksanein seura se on näillä näkymin nyt ihan oikeasti ollut Ykkösessä.

350 000 euroa olisi ollut aiemmin puhein TPS:n Veikkausliigan ajan summa ja sitä TPS ei ihan aikonut maksaa kun ihan pienesti vähintään sen alle ja muutoin jonkin verran alemmaksi TPS:n piti Ykkösessä pelatessaan laskea pelaajabudjettiaan.

Lopulta näyttää kuitenkin siltä, että näin ei ole käynyt vaan on ollut jopa ihan vähän korkeampikin.

Ei kuitenkaan liikaa koska TPS koko ajan halusi harjoittaa Veikkausliigankin talouspuolta Ykkösessäkin.

Tai näin tietenkin haluttiin taas kerran vedättää kotimaisia, vähään tyytyviä lehtimiehiä.

Ikävä kyllä toisella kotimaisella ei vedätetty lehtimiehiä ihan niin hyvin tai sitten vaihtoehtoisesti taas kerran siinä missä kotimaiset lehtimiehet jättivät tarkentavat kysymykset tekemättä ja tyytyivät myötäilemään niin toisella kotimaisella ainakin asiamuotoilu onnistui paremmin eikä myöskään seurarahamiesten parin viime vuoden kesän tai syksyn aikaisiin raha-asioista tulleisiin tiuskintoihin suhtauduttu peläten kun asiasta totuus tai erittäinkin lähellä totuutta ollut asianlaita tiedettiin kyllä valmiiksi jolloin lopullista asemaansa menettämättä eivät voineet rahamiehet ainakaan yhtään enempää valehdella kuin mitä jo olivat tehneet valmiiksi.

Ja mikäli sitten todellakin ei valehdeltu sellaisenaan niin kuitenkin liioiteltiin ja vähäteltiin kuitenkin melko räikeästikin palkanmaksukykyä kolmen vuoden takaisen HIFK:n tapaan ainakin näissä seuroissa.

TPS:ssäkin tosiaan pidettiin erittäinkin kovaa yleisbudjettia ja pelaajabudjettia jo valmiiksi ja kun nyt tietenkin viime vuotta koskivat koronan luomat vaikeudet niin tragikoomisesti pari vuotta sitten varsinkin FC Haka on maksanut enemmän juurikin pelaajilleen Jalkapallon Ykkösessä kuin mitä kykenivät maksamaan Veikkausliigassa ja osin näin ainakin ennen lukujen tarkentumista oli käynyt TPS:ssäkin!

FF Jaro vuorostaan näillä näkymin leikkasi pelaajabudjettiaan ajoittain rajustikin pari vuotta sitten nyt lopullisestikin toisin kuin aiemmissa puheissaan jolloin Jaro kärsi pelaajabudjetillisesti kolme vuotta kuten pari vuotta sitten, mutta ei vielä silloin eli vuonna 2018 välttämättä luopunut nk. Miljoonaseuran asemastaan yleisbudjetillisesti. Tosin vaikka leikkaukset rajuimmillaankin olisivat toteutuneet niin kyllä Jaro silti ymmärtääkseni enemmän maksoi pari vuotta sitten kuin vaikkapa AC Kajaani.

Näistä muista rahaseuroista FC Haka etenkin oletetusti Teemu Tainion tai Tainion omien pomojen makeilujen toistojen mukaan jatkoi melko maltillista pelaajabudjetin politiikkaansa suuriin yleisbudjetin summiin nähden.

Tai niin haluttiin tietenkin uskotella ennen kuin muun muassa Satakunnan Kansa uskalsi sen noin vuoden jäljessä tai enemmänkin toisen kotimaisen virkaveljistöönsä nähden julkaista FC Hakan pelaajabudjettien summan ainakin melkein täysin ja lopullisesti tuoda esille sen, että tuohta löytyi Valkeakoskelta tällä haavaa rutosti enemmän kuin Pietarsaaresta.

Siten ainakin alustavat tai osin silloiset muut puheet 'säästöistä' ja 'vaatimattomuudesta' olivat kyllä melkoista potaskaa.

Se olisi ilman Veikkausliigaan nousuaankin luvannut aika lailla ensi kaudella mahdollisesti Ykkösessäkin pelanneena nostaa pelaajabudjettia suurempaankin lukuun kuin 300 000 euroon.

Kyse olisi ollut tietenkin Veikkausliigan olojen harjoittelusta budjetillisesti Ykkösessä.

Näin tietysti oli asia ennen kuin sitten yhdessä yössä tuntui avautuneen kassakaappi seuratoimiston hämyissä ja pelaajille vihjaistu, että nyt sitä tuohta sitten mitä ilmeisimmin löytyy.

Samalla viivalla aiemmin oli tuntunut olevan myös FC KTP jonka pelaajabudjetti oli kohoamassa viime vuodeksikin Ykkösessä 300 000 euroon ja jopa ihan reilusti sen ylikin ilman ihmeitä vaikka Veikkausliigan nousua ei tullutkaan.

Tässäkin tapauksessa FC KTP maksoi nimenomaan reilusti enemmän oikeammin koemielessä pari vuotta sitten osin bonuksin ja osin ihan muutenkin kun mitä ilmeisemmin talousarvion tai jonkun muun seurassa tapahtuneen onnistumisen myötä oli tuolloin maksaa pelaajille tuntuvastikin enemmän tuloksista huolimatta kuin mitä luvattiin.

FC KTP:n parin vuoden takainen Jalkapallon Ykkösen pelaajabudjetti tuntuvuudeltaan paljastui kun tosiaan viime vuoden koronakaudella puitiin myös jalkapallopuolen tilannetta suhteessa siihen jolloin tappiota oli tullut ja pelaajabudjettia ainakin tilapäisesti leikattu hieman sanojen mukaan 100 000 euroa lähemmäksi, mutta todellisuudessa tarkalta summalta ilman muuta tietoa asiaan tai mahdollisesti tänä keväänä tulevaa muuta lisäselvitystä aina 86 000 euroa edelliskaudesta.

Tämä tietysti osin vieläkin edellyttää sitä, että FC KTP olisi viime vuonna koronakaudella ollut toiseksi maksanein seura Jalkapallon Ykkösessä ja sen summan vastatessa tietenkin kolmen vuoden takaista Jalkapallon Ykköstä.

Koronakaudenkin tilanne tietysti on epäselvä, mutta FC Hakan tosiaan pari vuotta sitten olleiden kieltämättä erikoisten, peittelevien temppujen paljastuttua oltua niin hyvä kuin oli pelaajabudjettitasossa ei FC KTP:llä ollut toivoakaan maksaa kyseistä seuraa paremmin sinä vuonna.

Monta muuta seuraa myös korotti pelaajabudjettiaan, mutta kaikkiaan taso tuntui ihan vähän pienentyneen silloiseen viime vuoteen nähden kun mukaan tuli myös Kakkosen nousijaporukoita jotka eivät pelaajabudjetillisesti päässeet edes Klubi 04:n ja JJK:n kolmen vuoden takaiselle pelaajabudjettitasolle Ykkösessä.

Näiden Kakkosen nousijaporukoiden mukana oli jälleen hieman erikoisesti vanhempia aikoja mukaillen eli lähinnä vuosia 1992-1993 ja 1996 mukaillen isolla kirjaisinkoolla kirjoitettu MYPA eli Myllykosken Pallo.

Ja sitten tietysti oli EIF samalla lailla pysyneenä eli 200 000 eurossa yleisbudjetin puolella ja 100 000 eurossa pelaajabudjetin puolella.

Tässä olisivat Ykkösen vuoden 2019 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ja niiden yhteydessä tulee sulkuihin asioita useimmista ellei ehkä peräti kaikistakin seuroista ja loppuun tulee vertailua myös Korisliigasta kun nyt enää vain FF Jaron pelaajabudjettitaso on tarkkana sellaisena enää kysymysmerkki:

FF Jaro

Yleisbudjetti: 770 000 euroa (FF Jaron sanottiin olleen kyllä kaikkein parhaimmillaan vieläkin miljoonaseura, mutta käytännöllisesti katsoen jo silloisen edeltävän vuodenkin erittäin epätodennäköiseen tilanteeseen nähden tämä asema sanottiin olleen melkein olematon mahdollisuudeltaan pari vuotta sitten kun on ollut leikkauksia ja olemattomaksi se on nyt uuden tiedon valossa paljastunut.

FF Jarolla yleisbudjetti on nyt myös pienempi kuin FC Hakalla. TPS on mahdollisen miljoonaseuran asemansa lisäksi uusin tiedoin nyt myös ainoa seura yhdessä FC Hakan kanssa jolla sanottiin olleen parhaimmillaan yli 800 000 euroa yleisbudjetti. TPS oli myös ainoa miljoonatason kilpailija FF Jarolle ennen kautta olleissa kehuissa toki.)

Pelaajabudjetti: 252 000-340 000 euroa? (FF Jaron osalta vaikka leikkaukset yleisbudjetin osalta pitivät paikkaansa tai olivat vain pienempiä niin suoraa vastausta niin ei oikein olla saatu. Sanotut leikkaukset olivat vihdoin ja viimein todellisia tai niin ainakin on kerrottu. Ne ovat olleet pitkin paria-kolmea viime vuotta koskien rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan hyvin ristiriitaisia.

Enintään FF Jaro oli nyt enää kolmanneksi parhaiten maksanut seura pari vuotta sitten Ykkösessä ja keskimäärin ainoa muu 300 000 euroa tai sen yli maksanut seura huhuissa TPS:n ohella ja nyt myös tosiaan FC Hakassakin on maksettu enemmän kuin FF Jarossa on. Huonoimmillaan AC Oulussa ja nyt varmistuneesti FC KTP:ssä on maksettu helpostikin enemmän kuin FF Jarossa. Enemmän silti on alarajankin mukaan maksettu toisin kuin AC Kajaanissa.

Ennen kuin tarkempia tietoja löytyy niin pidän kysymysmerkit ennallaan. Tällä hetkellä kuitenkin muun muassa FC Hakan ja TPS:n tilanteiden tarkasti selvittyä sanoisin, että FF Jaro maksoi suuren seuran rahan tapauksessa 300 000 euroa nyt ainakin tai sitä enemmän aina keskimääräisestä 320 000 eurosta sinne 340 000 euroon asti.)

TPS

Yleisbudjetti: Miljoona euroa (TPS:llä sanottiin parhaimmillaan olevan valmiutta miljoonaankin euroon Ykkösessä ja se oli ainoa FF Jaron miljoonaseuran asemaa uhannut seura Ykkösessä suoraan Veikkausliigasta pudonneena ennakoissa pari vuotta sitten.

Keskimäärin TPS:n asema oli kuitenkin pelata Ykkösessä pari vuotta sitten vähän alle miljoonaseuran arvoisella yleisbudjetilla eikä sillä ollut haluja sellaiseen siinä missä FF Jaro oli ollut jo jokusen vuoden ajan Ykkösen ainoa miljoonaseura joko yksin tai yhdessä KPV:n kanssa alustavissa puheissa.

Ja kun vielä tänä aikana on puhuttu siitä, että jopa kolmea viime vuotta todennäköisemmin miljoonaseuroja Ykkösessä on ollut vain ja tasan yksi ainoa seura jos sitäkään niin vaikea on käytännössä mitenkään nähdä Ykkösessä kahta miljoonaseuraa juuri senkin takia ellei muuta tietoa asiaan ole.

Sitä taustaa vasten todennäköisempi yleisbudjetti on ollut huhuissa 800 000-825 000 euroa kun FF Jarolla ennen tätä kulunutta kautta yleensä on ollut alle miljoonaseuran arvoisena yleisbudjetti isompi kuin TPS:llä 850 000-950 000 euron suuruisena.

Ja pienimmilläänkin TPS:llä on ollut enemmän rahaa pelissä kuin FC Hakalla vaikka mene ja tiedä mikäli FC Haka olisi vain uskaltanut laittaa enemmän rahaa peliin, että olisiko TPS pystynyt vastaamaan siihen tilanteeseen kun TPS:n toimistolla on yleensä aina vähän nihkeilty sen fyrkan kanssa ainakin ajoittain ihan Veikkausliigan puolellakin saatikka sitten Ykkösessä. Tosin FF Jaron tilanteen selvittyä tilanne on ilman muuta toinen ja näyttää siltä, että TPS on ollut varakkain Ykkösessä ilman ihmeitä pari vuotta sitten. TPS:n toimistolla ei lopulta tosiaankaan nihkeilty fyrkan kanssa ja itse asiassa yleisbudjetti mikäli ei ole tuota yllämainittua miljoonaa euroa niin käytännössä se on hyvin lähellä sitä ollut jo pari vuotta sitten tosiaan Jalkapallon Ykkösessä. Lopulta TPS tosiaan on ollut varakkain seura pari vuotta sitten Jalkapallon Ykkösessä. Miljoona euroa tai ihan vähän alle sen eli sen 955 000-995 000 euroa olisi sitten ollut se yleisbudjetti nyt toteutuneesti kun FC Hakankin yleisbudjetti on paljastunut ruotsinkielisen alueen lehtien mukaan tuntuvastikin suuremmaksi ja TPS:llä oli ihan vähän pienimmilläänkin FC Hakaa isompi. Koronavuonna viime vuonna Veikkausliigassa TPS:llä on ollut 1,2 miljoonaa euroa yleisbudjetti vertailuksi.)

Pelaajabudjetti: 400 000 euroa (TPS:n sanottiin maksaneen eniten koko sarjassa tai muutoin olevan vain FF Jaroa vähemmän maksanein seura alustavissa puheissa. Tämäkin tosin oli ennen tosiaan tuota nousubonusten osuutta joilla se olisi lähivuosien maksanein seura ainakin silloin kun FF Jarolla ei ollut parempaa rahavuotta menossa tai KPV:llä. Jopa kaikkein pienin puheissa esiintynein summa eli 290 000 euroa oli enemmän kuin AC Oululla tai melkein heti enemmän kuin FC KTP:llä näin esimerkiksi niiden seurojen selvittyä ja reilustikin enemmän kuin FC Hakalla.

TPS ja FF Jaro olivat ainoat seurat lähtökohtaisesti Ykkösessä pari vuotta sitten olleet seurat jotka ovat kyenneet maksamaan ainakin 300 000 euroa tai sen yli. TPS:llä oli kolme vuotta sitten Veikkausliigassa 350 000 euroa pelaajabudjetti ja vaikka sekin olisi ollut Ykkösessä mahdollista maksaa niin ihan täsmälleen sen verran ei alustavasti Ykkösessä maksettu ja mikäli olisi niin se olisi ollut sarjan kattosumma nyt puheissa kun FF Jaro ei sitä ole maksanut. Näinhän asia ei tietenkään ole päivitysten jälkeen kun TPS on näillä näkymin sittenkin maksanut enemmän kuin mitä piti ennakoissa maksaa joskin ihan kattosumma eli 400 000 on todella suuri, mutta toisaalta ei ehkä ihan kaiken harkinnan jälkeen mitenkään lopullisen mahdoton ajatus sittenkään. Sitä se ei lopulta ollut kun TPS:n pomojakin järkyttävästi tai ainakin mikäli draaman kaarta haluttiin uskotella niin FC Haka onnistui mahdottoman tuntuisessa asiassa ja kykeni maksamaan uskomattomasti kaudella pelaajilleen jopa TPS:n summia enemmänkin! Itse TPS:n summat viime vuoden Veikkausliigassa olivat pelaajabudjetin osalta 470 000 euroa.)

FC Haka

Yleisbudjetti: 950 000 euroa (Yleisbudjetti selvisi tarkkuudeltaan vihdoin ja viimein sen ollessa kieltämättä erittäin paljon suurempi kuin miltä se aiemmin oli vaikuttanut, mutta noissa lukemissa se pyörii ja budjettiaan yleisesti leikanneen FF Jaron tapauksessa FC Haka oli jo Ykkösen toiseksi rikkain seura. Viime vuoden koronakautta ennen olleella harjoituskaudella yleisbudjettiaankin aiemmin vähätellyt seura suostui jossain määrin myöntämään pitkistä, räikeistä liioittelun ja jopa valehtelun kausistaan sen verran, että FC Hakalla oli alkavaan sen hetken Veikkausliigaan nähden ollut Jalkapallon Ykkösessä vain hieman pienempi yleisbudjetti kuin mihin se aikoi tosiaan Veikkausliigassa lähteä.

Kaiken jälkeen FC Haka on ollut yllättävänkin lähellä miljoonaseuran asemaa jo pari vuotta sitten Jalkapallon Ykkösessäkin kaiken jälkeen. Veikkausliigaan kun lopulta viime vuonna koronakaudella lähdettiin 990 000 euron yleisbudjetilla ja kaikkein suurin mahdollinen yleisbudjetti FC Hakalla Jalkapallon Ykkösessä joissakin jutuissa oli ollut melkein saman verran, mutta tietenkin oli vielä hieman tuota pienempi ja selvästi suurempi kuin mitä 'säästeliäisyystason' tai 'köyhyysvaaran' liioitteluissa oli ollut.)

Pelaajabudjetti: 490 000 euroa (Pelaajabudjettia korotettiin viimein maltillisesti. Niin ainakin sanottiin ennen kautta ja käytännössä valehdeltiin kesken kauden aivan vuoden 2018 HIFK:n tyyliin oikeista summista. Muun muassa vielä 9.8.2019 kesken pelikaudenkin 'muka' 250 000 euroa oli vain pelaajabudjetti. Tiuskintaakin riitti ja joillekin vähän kärkkäämmille lehdille piilotteluja ainakin seuran rahamiesten kesken tavalla jota lähinnä ehkä enintään on harrastettu viime vuosina vain KPV:ssä eikä sielläkään ole yleensä ilman nyt sitten todella huonoa rahamiesten päivää tuolla tavoin kyllä nk. Kiukuteltu raha-asioista. Valitettavasti ruotsinkielisen alueen lehdissä oli tiedetty tuolloinkin ja jopa varmaankin vielä paljon pidempään tuon väitteen valheellisuus siinä missä lopulta vasta viime kesänä keskellä koronakauden näkymien puintia muutama hajanainen kotimainen pienlehti häveliäästi ja isoista lehdistä vain Satakunnan Kansa vähän reippaammin uskalsi ainakin melkein julkaista tuon varsinaisen pelaajabudjettiluvun. Tosin melkein oli vain melkein kun Satakunnan Kansassa tosiaan oli sanatarkasti ilmaisten piilosanana karvan alle puoli miljoonaa euroa laitettu näkyville. FC Hakalla joko tosiaan oli mahtavan luokan bonukset tai sitten ainakin todella iso muu tukija varmaankin taustalla kun kerran melkein on jo suhteessa KPV:n luokkaa tai vähän paremman rahavuoden FF Jaron luokkaa tuo pelaajabudjetin summa. Tuo itse asiassa oli sen verran suuri summa, että Veikkausliigassa viime vuonna koronakaudella FC Haka sitten maksoi 380 000 euroa eli vähemmän kuin Ykkösessä!)

FC KTP

Yleisbudjetti: 510 000 euroa (Yleisbudjetti kohosi tosiaan parin vuoden takaisesta koripallopuolen vastaavasta sillä pari vuotta sitten se oli täsmälleen samaa tasoa kuin koripallon KTP:n eli 450 000 euroa.

Pari vuotta KTP:n koripallopuolen yleisbudjetti oli alentunut 434 000 euroon joten pari vuotta sitten jalkapallopuoli voitti. Tosin yleisbudjetti ei silti saavuttanut aiemmin Kymen Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa tai rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien eli 600 000-650 000 euron keskimääräisiä yleisbudjetin lukemia enintään 712 000 euron yleisbudjetin huippusummaan ylettyen.

FC KTP on ollut pienin niistä Ykkösen seuroista joilla olisi mahdollista pyörittää periaatteessa Ykkösessä, mutta varmasti ainakin Veikkausliigaan noustessa miljoonaseuran arvoista yleisbudjettia.

Tosin FC KTP:llä vertailun vuoksi FF Jarosta, TPS:tä tai Veikkausliigassa piipahtaneesta ja nyt Ykköseen ensi vuodeksi jälleen jäävästä KPV:stä poiketen niistä puhuttaessa ei pysty sitä kuitenkaan tekemään ilman valtavia muita uhrauksia joten miljoonapeliin ei lähdetä ennen kuin ollaan Veikkausliigassa kun se tuntuu olevan taloustilanteen parantumisesta tai edelleen jatkuvasta huonontumisesta koronasta huolimattakin tai sitä ilmankin iso satsaus.

FC KTP on ollut pari vuotta sitten neljänneksi suurimman yleisbudjetin omannut seura ihan vähän viime aikojen kilpailijakseen noussutta AC Oulua isommalla summalla.

Pari vuotta sitten silloisin näkymin viime vuodelle ennen koronaa yleisbudjettia oltiin nostamassa tai jo nostettu mikäli vain suinkin kyettiin eikä tietenkään ihan poissa ollut pääsy tuonne todennäköisempään 600 000-650 000 euron tasoon kun tuo aiempi 712 000 euroa näyttää olleen vain parin-kolmen viime vuoden virheellinen lukema tai vain erittäin alustava ennakkorajaluku joita joskus on ollut tietenkin muillakin seuroilla joiden rajoissa voisi enintään toimia mikäli vielä tulisi vähän lisätäydennystä peliin.)

Pelaajabudjetti: 336 000 euroa (FC KTP nosti reilusti pariin-kolmeen viime vuoteen nähden pelaajabudjettiaan pari vuotta sitten ja se voitti koripallopuolen kun siellä pelaajabudjetti jäädytettiin parille viime kaudelle ja jopa alennettiinkin. Alin mahdollinenkin FC KTP:n pelaajabudjetti olisi ollut pari vuotta sitten lisäysten jälkeen 280 000 euroa.

Kolme vuotta sitten FC KTP:llä oli sama pelaajabudjetti kuin FC Hakalla vähintäänkin oletusarvoisena eli 230 000 euroa, mutta todellisesti oli 250 000 euroa eli FC Hakaa vähän enemmän. FC KTP:llä on ollut periaatteessa mahdollista maksaa enemmänkin, mutta yli 336 000 euron menevät summat lienevät olleet vain mestaruusbonuksia varten tarkoitettuja summia.

FC KTP:llä oli jalkapallopuolta varten joko onnistunut talousarvio tai kenties jokin muu taloudellinen onnistuminen säästöin tai jollakin muulla tapaa niin hyvä, että verraten tuntuvaa korotusta kyettiin maksamaan. Juurikin siksi seura ymmärtääkseni on jalkapallopuolella ottanut itselleen tappioita kärsiäkseen ja pelaajabudjetissa se näkyi sitten viime vuonna koronavuotena.

Pelaajabudjetti käytännöllisesti katsoen paljastui parin vuoden takaa kun viime vuonna tosiaan käytiin läpi FC KTP:n talouspuolta keskellä koronakriisin pahinta vaihetta ja tuolloin tosiaan pelaajabudjettiin leikkauksia tai maksutappiota ilmoitettiin tulleen vähän alle 100 000 euroa eli tarkalleen sanottuna 86 000 euroa ja sen olleen kolmen vuoden takaisen pelaajabudjettitasoon palaamista mikäli sillä summalla todella lopulta pelattiin koronakaudella.

Tuokin tietenkin pitää paikkansa vain sikäli, että FC KTP todella olisi ollut KPV:n jälkeen toiseksi eniten maksanein seura viime vuonna Jalkapallon Ykkösessä koronakaudella eli 250 000 euroa olisi ollut tuolloin pelaajabudjetti.

Muussa tapauksessa tietenkin nyt korona-aikana FC KTP on voinut maksaa vähemmän ja tuon 250 000 euron pelaajabudjetin seura on ollut joku muu toki erittäin pienestä määrästä muita seuraehdokkaita tässä vaiheessa juurikin KPV:n ulkopuolelta puhuen.

Tuolla parin vuoden takaisella summalla eli 336 000 eurolla puhutaan jo Ykkösen neljänneksi eniten maksaneimman seuran summasta kun vaikka periaatteessa mahdollisuus parhaiten maksaneimmankin seuran asemaan oli niin ihan ei sitä asemaa FC KTP hallinnoinut.

Siten pelaajabudjettien kokonaisosuuteen tulee hieman muita erikoisuuksia tässä vaiheessa ennen kuin aivan täysin selväksi tulot muodostuvat FF Jaron osalta.

Äärimmillään hieman FF Jaron leikkauksista riippuen FC KTP on saattanut olla pari vuotta sitten myös kolmanneksi eniten maksanein Ykkösen seura sillä hetkellä Suomessa mitä voisi kehua paljonkin.

Silloiseksi ensi kaudeksi FC KTP oli parin-kolmen viime vuoden toisen budjetillisen kilpailijansa eli Veikkausliigaan nousseen FC Hakan linjoilla siitä, että pelaajabudjetti tuli olemaan ainakin aina 300 000 euroa tai sen yli mikäli vain voidaan sitä kohottaa kun samaan pyrki myös FC Haka niin Veikkausliigassa kuin mikäli se olisi jäänyt Ykköseen.

FC Hakan lopulta sumutettua ainakin näennäisesti pientä muuta kotimaisen jalkapalloilun taloudellista sisäpiiriä ja ruotsinkielisen alueen lehtien toimittajia huomioimatta muuta kotimaista toimittajakuntaa oli aivan selvää, että FC KTP on ollut FC Hakaa jäljessä taloudellisissa mahdollisuuksissa.

Mikäli FC KTP todella kohottaa pelaajabudjettia niin ainakin liian liikoja näin koronan turmeluksessa tai sen jälkeen pelivaraa korotuksiin ei välttämättä ole. Toisaalta varmastikin parhaassa tapauksessa ilman muuta on korotusvaraa kunhan vain Veikkausliigaan päästään kuten viimein alkavaksi kaudeksi nyt päästiinkin. Korona tosin voi turmella tämän seuran taloudellisen tilanteen jos ei itsessään niin tukijoilla itsellään voi olla omat ongelmansa sitten muilla aloilla ja sekin voi vaikuttaa seuraan pahoin.)

AC Oulu

Yleisbudjetti: 500 000 euroa (Yleisbudjettia sanottiin korotetun silloiselle viime vuodelle, mutta mikäli oli tuotakin summaa korkeampi niin saa korjata ilman muuta. Tai tietenkin mikäli jostain syystä AC Oulu pelasi myös tuota pienemmällä yleisbudjetilla.

Perinteisesti AC Oulu on tietysti pelannut aina sellaisella yleisbudjetilla josta pelaajabudjetti olisi puolet. Kolme vuotta sitten Ykkösessä oli poikkeavampi pelaajabudjetti kuten myös vuonna 2014 oli. Jonkin verran selvästi heikompi yleisbudjetti on kenties ollut kuin FC KTP:llä, mutta tosiaan tätä saa korjata mikäli oli toisin päin.)

Pelaajabudjetti: 288 000 euroa (Pelaajabudjettia korotettiin silloiseen viime vuoteen nähden 50 000 euroa sitä edeltävään vuoteen nähden kun se silloista viime vuotta edeltävänä vuonna oli 238 000 euroa. AC Oulu hieman riippuen FF Jaron pelaajabudjetin leikkausten suuruudesta oli näillä näkymin Ykkösen neljänneksi eniten maksanein seura Suomessa parhaimmassa tapauksessa.

Muutoin tietenkin oli viidenneksi parhaiten maksanein seura kun vain FC KTP, FF Jaro, TPS ja muita seuroja järkyttävästi ainakin päällisin puolin FC Haka olisivat maksaneet enemmän kuten maksoivatkin ja kun tietenkin vähän enemmän maksettiin kuin FC KTP:ssä pienimmillään, mutta käytännössä maksettiin sitä vähemmän. Tämä siis oli tietenkin vain oletusarvoa ennen FC KTP:n pelaajabudjetin tilanteen selkiintymistä asiaan.)

AC Kajaani

Yleisbudjetti: 450 000 euroa (Yleisbudjetti pidettiin leikkaushuhuista huolimatta samana kuin tätä edeltävänäkin vuonna.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (Pelaajabudjetti olisi kai ilman loppukauden pelaajahankintoja kai ollut vielä pienempi silloisena edeltävänä vuonna. Oli kuitenkin joka tapauksessa vähän vähemmän kuin kolme vuotta sitten jolloin oli 260 000 euroa pelaajabudjetti nyt melkein varmasti toisin kuin aiemmin, mutta tarkempia tietoja edelleen tarpeen mukaan AC Kajaanin kolmen vuodenkin takaisesta pelaajabudjetin tilanteista otetaan vastaan ilomielin.)

EIF

Yleisbudjetti: 200 000 euroa (Yleisbudjetti pysyi samana kuin ennenkin.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa (Pelaajabudjetti pysyi samana kuin ennenkin.)

MYPA

Yleisbudjetti: 160 000 euroa (Yleisbudjetti olisi voinut olla vielä ihan vähän isompikin, mutta ei liian paljon isompi eli noin 170 000 euroa kaiketi parin vuoden takaiseen Ykköseen.

Mahdolliseen Veikkausliigan nousuun ei edellytyksiä olisi tainnut olla tai sitten sitä olisi pitänyt yrittää pelata jollakin 320 000-340 000 euron yleisbudjetilla kun sitä isommat summat vain alkaisivat olla mahdottomuus ja tuota rajaa on enemmän kaavailtu vasta tulevien vuosien Ykköseen enemmän kuin edes silloiselle viime vuodellekaan kun hädin tuskin selvittiin sarjassa silloisena edeltävänä vuonna.)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (Vihdoin ja viimein palattiin palkallisuuteen kun Kakkosessa ei aivan enintään neljä vuotta sitten ollutta tilannetta huomioimatta maksettu viime vuosilta puhuttaessa koskaan mitään ja kolme vuotta sitten taidettiin juuri ja juuri maksaa kulukorvauksia ensi kerran jos vielä edelleen niitäkään.

Palkattomuutta tosin harkittiin Ykköseen varmaankin ajalta ennen Ykköseen pääsemisen lupaa tai kun lupa oli varmistunut, mutta sponsoritilanne ei ollut vielä niin hyvä kuin mitä oli kauden mittaan ja miltä nyt ehkä tulevalta ajalta puhuttaessa näyttää. Tai pikemmin näytti ennen viime vuoden koronatilannetta.)

TPV

Yleisbudjetti: 160 000 euroa (Ennen näillä näkymin sittenkin ollutta isompaa yleisbudjettia luulin parin viime vuoden Ykkösen pienimmän yleisbudjetin olleen tällä seuralla. Aiemmin luulemani yleisbudjetti oli mitä luultavammin Kakkosen pelaamista varten tarkoitettu sen sarjatason varsinainen yleisbudjetti eli 100 000 euroa.)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (TPV:llä oli ollut yllättävänkin kova pelaajabudjetti pari vuotta sitten. Pienempääkin oli huhuissa aina 40 000 euron alarajaan asti kun ihan neljän vuoden takaisen GRIFK:n malliin eli 30 000 euron pelaajabudjettiin ei sentään menty vaan maksettiin enemmän.

Palkattomuutta harkittiin tässäkin seurassa, mutta MYPA:n tai MuSa:n puheisiin nähden yllättävänkin vähän kun pelaajabudjetit huhuissa ennen tuota 60 000 euroa olivat 50 000-55 000 euroa. TPV putosi pari vuotta sitten sen päätteeksi erittäin niukasti Kakkoseen joten tiedä sitten mikä on tilanne siellä ainakaan pelaajabudjetin osalta.

Kakkosesta puhuttaessa välillä siellä on maksettukin toisin kuin mitä MYPA:ssa tai MuSa:ssa kun ne ovat olleet Kakkosessa. Mahdollisesti yleisbudjetinkin korotuttua on tuo parin vuoden takainen pelaajabudjetti olla ehkä vähän parempi kuin mitä olen merkinnyt, mutta ei se varmaankaan liikoja ole ollut suurempi yleisbudjetin ollessa parempikin. Viime vuodelle pelaajabudjetti Kakkoseen varmaankin on voinut olla todellakin varsin pieni, mutta ei 30 000 euroa ihme olisi tai enemmänkin kenties. Tosin tuokin arvio oli tosin tehty ennen korona-aikaa joten kaikki on voinut muuttua dramaattisestikin.)

MuSa

Yleisbudjetti: 120 000 euroa (MYPA:n Kakkosen kilpailija nousi myös, mutta ei hirveän hyvin kyennyt saamaan sponsorillista kysyntää kuntoon toisin kuin mitä ilmeisimmin MYPA on saamassa tuleville vuosille kun sai silloiselle edeltävälle kaudelle pari vuotta sitten. TPV:n muuttuneen tilanteen johdosta MuSa on näillä näkymin omannut pienimmän yleisbudjetin sarjassa pelaajabudjetin kuitenkin mukaillessa enimmäkseen samoja linjoja.)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (Tämä taitaa olla aika lailla enimmäisraja kun MuSa:ssa palkattomuuspuheet saattoi olla Kakkosen nousijakolmikosta kovimpia ainakin ennen nousutilannetta.

Ennakoissa olen joskus kuullut ihan vähän MYPA:n pelaajabudjettiakin pienemmästä pelaajabudjetista eli 55 000-59 000 eurosta mikä olisi ollut JJK:n Kakkosen parin vuoden takaista teoreettista pelaamista varten suunniteltu pelaajabudjetti ennen romahdusta, mutta laitan saman kuin mitä MYPA:lle toistaiseksi.)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2019: 4,82 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2019: 2,296 miljoonaa euroa-2,384 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2019: 482 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2019: 229 600 euroa-238 400 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2019 vuotta kohti: 20 872,7273 euroa-21 672,7273 euroa vuoteen.

Toivottavasti FF Jaron tilanne selviäisi pelaajabudjettiensa puolella lisättynä tietenkin pelaajabudjettien puolelta FF Jarolla jolloin täyden selvyyden saisi tähän kaikkeen helpoiten vaikka pieniä epäselvyyksiä edelleen on myös muuten melko selkeissä seuroissa kuten TPS:llä, FC Hakalla tai FC KTP:llä.

Paljon tietenkin nyt helpottaa se, että TPS:n ja FC Hakan yleisbudjetiksi paljastuneet luvut.

Pelaajabudjettien kokonaismäärä oli kyllä kaikkiaan hieman ristiriitainen.

Luvuista keskimäärin hieman laskelmasta riippuen ne olivat olleet aiemmin ennen nykyistä melkein lopullista tilannetta 2,033 miljoonaa euroa-2,053 miljoonaa euroa pelaajabudjeteista puhuttaessa yhteensä kun eräänlainen äärimmäinen yläraja oli 2,101 miljoonaa euroa mikä oli jonkin verran vähemmän kuin mitä arvioitiin alun perin saavutettavan viime kaudella pelaajabudjeteissa ennen koronaa tai osin muutenkin ja jäävän silloista viime vuottaan eli nykyistä kolmen vuoden takaista tilannettaan vähän pienemmiksi.

Keskiarvoisesti ne merkitsivät silloisin näkymin 203 300 euroa-205 300 euroa ja enintään 210 100 euroa.

Ja suorina kenttäpelaajiston osuuksina ne olisivat olleet vuoteen 18 481,8182 euroa-18 663,6364 euroa ja enintään 19 100 euroa.

Yleisbudjetitkin jäivät väitettyä vähäisemmäksi kun todennäköisesti FC KTP:llä ei ollut tuota 510 000 euroa enempää yleisbudjetti ja mikäli olisi ollutkin aina vaikka sinne viime vuodenkin erittäin epätodennäköiseen 712 000 euroon asti niin ei sillä olisi saavutettu väitettyjä yleisbudjettien kokonaisia summia.

Viime vuonna kun ruotsinkielisten alueen lehtien ja Hufvudstadsbladetin mukaan parin-kolmen viime vuoden takaisen Ykkösen lukemista oltiin jäämässä silloin ennen kuin varsinkin FC Hakalta tosiaan löytyi uskomattomankin paljon enemmän pelaajabudjettiin tulleita summia kaudelle siinä missä TPS:n osalta se tilanne ei ollut aivan ihan niin yllättävää. Aivan äärimmäinen yläraja ennen kautta teoriassa oli pari kautta sitten vain 5,5 miljoonaa euroa siinä missä kolme vuotta sitten ennakoissa Ykkösessä se oli 6 miljoonaa euroa yleisbudjettien osalta.

Keskimääräiset laskelmat kolme vuotta sitten ja kaksi vuotta sitten aluksi näyttivät pitävän paikkansa kun niiden sanottiin olleen tosiaan juurikin ruotsinkielisten alueen lehdissä tai Hufvudstadsbladetissa pyörineen 5,2-5,3 miljoonan euron kokonaisluokassa yleisbudjettien osalta kun ne ovat nyt jäämässä tai jääneet selvästi pienemmäksi vaikkakin tuohon alarajaan tai sen yli taidettaisiin päästä mikäli FC KTP:llä olisi ollut vaikkapa tuo 712 000 euroa yleisbudjettina erittäin epätodennäköisesti kun se ei kolme vuottakaan sitten pitänyt paikkaansa eikä todennäköisesti ole pitänyt parina viime vuonnakaan.

Viime vuonna tai ehkä täksi vuodeksi voikin sitten ehkä pitääkin mikäli ei korona ole niitä euroja sitten vienyt mukanaan vahinkojen muodossa.

Hieman noista arvioista tosiaan jäätiin jälkeen ja maksimeista aivan erittäinkin selvästi parin-kolmeen viime vuoteen nähden Ykkösessä yleisbudjettien puolella mitkä keskiarvoisesti tarkoittaisivat siis 520 000 euroa-530 000 euroa ja muutoin huippurajana 550 000 euroa siinä missä kolme vuotta sitten tosiaan huippuarvo olisi ollut ja olikin ehkä kunhan epäselvyydet selviäisivät niin jopa 600 000 euroa.

Pelaajabudjettien puolella jäätiin myös pari vuotta sitten alustavissa huhuissa jonkin verran tavoitteista ja myös vähemmästäkin ruotsinkielisten alueen lehtien tai Hufvudstadsbladetin arvioista eli 2,3 miljoonan euron-2,5 miljoonan euron tavoitteista kokonaisuudessaan ja keskimäärin 230 000-250 000 euron joukkuekohtaisesta pelaajabudjetista.

Tuollaisia lukemat ovat olleet parina-kolmena viime vuonna kun vielä ihan vähän on epäselvyyttä niissä kuten tietysti näissäkin joskin parin viime vuoden pelaajabudjetit ovat olleet selkeämpiä kuin kolme vuotta sitten ainakin keskimäärin ilmoitettuina.

Silti valitettavasti ollaan jäämässä alarajankin tavoitteista ja ylärajan tavoitteesta jäädään selvästikin.

Tai niin siltä näytti ennen kuin muun muassa FC Hakalta löytyi lisävaroja käytetyn sittenkin kaudella enemmän jolloin itse asiassa pari vuotta sitten oltiin kolmen vuoden takaista Jalkapallon Ykköstä nyt ainakin ilman todella muita hyviä todisteita sittenkin vähän edellä!

Korisliigan puolella on pari kautta sitten pelannut 12 joukkuetta ja vaikka pelaajabudjetit ovat niissä laskeneet niin kiitos tietenkin tällä erää nyt jo kahden joukkueen ylivoimaedulla Jalkapallon Ykköseen nähden ja pienistä pelaajabudjeteista huolimatta niissä edelleen maksetaan niitä tasaisemmin jolloin sitten mennään leikkauksista huolimattakin edelle.

Korisliigassa yleisbudjettien kokonaismäärä pari vuotta sitten oli 6,384 miljoonaa euroa 12 joukkuetta kohti ja keskimäärin 532 000 euroa joukkuetta kohti.

Eli edellä Jalkapallon Ykköstä ollaan jopa paria viime vuotta selvemmin ja kolmen vuoden takaisen Jalkapallon Ykkösenkin paremmillakin luvuilla tai 6 miljoonan euron oletetulla huippuluvulla oltaisiin silti edellä koripallon puolella.

Korisliigan pelaajabudjettien kokonaismäärä pari vuotta sitten oli 3,341 miljoonaa euroa 12 joukkuetta kohti ja keskimäärin 278 416,67 euroa joukkuetta kohti.

Eli edellä Jalkapallon Ykköstä ollaan jopa kolmen vuoden takaisia lukemia vähän paremmin ja selvästi viime vuoden lukemia edellä keskiarvossa ja kokonaismäärissä nyt oltaisiin joka tapauksessa edellä kuten pari vuotta sitten.

Jopa kolmen vuoden takaisen Korisliigan keskiarvoisilla lukemilla yleisbudjeteissa oltaisiin parin vuoden takaista Jalkapallon Ykkösen huippuarvoa edellä ja oltaisiin vaikka lähempänä yleisbudjettien arviot olisivat pysyneetkin.

Tosin nyt Jalkapallon Ykkösen tilanteen päivityttyä parin vuoden takaa ei Korisliiga enää nyt niin älyttömän paljon Jalkapallon Ykköstä sellaisenaan edellä ollut kauteen.

Koronatilanne valitettavasti on pahentanut ja mikäli ei pahentanut niin ainakin tehnyt viime vuoden pelaajabudjettien tilanteesta epäselvän sellaisenaan.

Toivottavasti tarkennuksia löytyisi niihin ja jos ei niihin niin ainakin yleisbudjettien tilanteeseen.

Mikäli ei sellaisenaan niin toivottavasti edes kevään kausiennakoissa kyettäisiin asioita nostamaan paremmin näytille jotta kolmen vuoden takainen HIFK:n tai parin vuoden takainen FC Hakan ilveily ei enää onnistuisi samalla tapaa.

[Piippu-Virtanen]

Vihdoin ja viimein erittäin pitkän ajan jälkeen eli melkein toista vuotta sitten kadonneet Veikkausliigan vuoden 2004 yleisbudjettien ja pelaajabudjettien tiedot ovat löytyneet.

Aiemmin ne piti esittää vuosien 2002-2006 mittaisella aikavälillä omalla vuorollaan, mutta tuolloin niiden oltua kadoksissa niiden yli jouduin hyppäämään silloin.

Viimeksi tosiaan noita muita noiden vuosien aikavälillä olleiden Veikkausliigan vuosien vastaavia sellaisia kerrottiin 8.3.2019-10.3.2019 välisenä aikana ja ne ovat nähtävissä tämän aihealueen 14:sta osiolla.

Vuonna 2004 tosiaan oli vielä sinänsä melko kovia yleisbudjetteja, mutta pelaajabudjetit olivat jo melko laskussa kuten yleisbudjetitkin tavallaan.

Pientä nousuakin oli itsessään edeltäviin aikoihin nähden, mutta vuoteen 2002 verraten esimerkiksi vähennystä oli ja ne lisäykset eivät kestäneet kun vuodeksi 2005 Veikkausliigassa suoritettiin aallonpohja ainakin sellaisenaan pelaajabudjeteissa.

Itsessään yleisbudjetillinen taso osin pelaajabudjettien kanssa jäi siitä eteenpäin osin polkemaan paikoilleen.

Alustavilla pelaajabudjeteilla tosin Veikkausliigan vuoden 2004 tilanne olisi ollut vallan toinen ja erittäinkin suuri vaikka ihan tietenkään ei vuoden 2002 tahtiin kyetty.

Useampi seura kun joutui säästöliekille.

Aiemmin on juuri ennen sitä listan katoamista mainittu FF Jaron, FC Lahden, FC Hämeenlinnan ja TP-47:n yleisbudjetit ja pelaajabudjetit sellaisinaan.

Nyt mainitaan tietenkin kaikki.

Tällaiselta yleisbudjetit ja pelaajabudjetit näyttivät tuolloin ja kun sulussa tietenkin joillekin seuroille tulee niiden alustavat sellaiset näkyviin:

FC Haka

Yleisbudjetti: 1,3 miljoonaa euroa (Alustava yleisbudjetti oli 1,550 miljoonaa euroa.)

Pelaajabudjetti: 600 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 905 374 euroa.)

AC Allianssi

Yleisbudjetti: 1,350 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 600 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 925 000 euroa.)

Tampere United

Yleisbudjetti: 1,050 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 600 000 euroa

FC Inter

Yleisbudjetti: 1,3 miljoonaa euroa (Alustava yleisbudjetti oli 1,4 miljoonaa euroa.)

Pelaajabudjetti: 648 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 930 000 euroa.)

TPS

Yleisbudjetti: 970 000 euroa

Pelaajabudjetti: 489 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli tuplattu vuodesta 2003 eli aluksi piti olla 464 000 euroa kun vuonna 2003 oli ollut 232 000 euroa ennen kuin lopulta voitiin vielä ihan vähän maksaa sitten lisääkin pelaajille.)

HJK

Yleisbudjetti: 2 miljoonaa euroa (Alustava yleisbudjetti oli 1,9 miljoonaa euroa.)

Pelaajabudjetti: 1,090 miljoonaa euroa (Alustava pelaajabudjetti oli tasan miljoona euroa ennen kuin vielä ihan vähän voitiin maksaa lisääkin pelaajille.)

FC Lahti

Yleisbudjetti: 854 200 euroa

Pelaajabudjetti: 450 000 euroa

MyPa

Yleisbudjetti: 1,2728 miljoonaa euroa (Alustava yleisbudjetti oli 1,5 miljoonaa euroa.)

Pelaajabudjetti: 600 000 euroa (Alustava pelaajabudjetti oli 850 000 euroa.)

FC KooTeePee

Yleisbudjetti: 570 000 euroa

Pelaajabudjetti: 300 000 euroa

TP-47

Yleisbudjetti: 445 000 euroa (Alustavasti TP-47:lla huhuttiin olevan jopa 653 000 euroa yleisbudjetti.)

Pelaajabudjetti: 285 000 euroa (Alustavasti TP-47:lla huhuttiin olevan jopa 382 000 euroa pelaajabudjetti.)

FF Jaro

Yleisbudjetti: 830 000 euroa

Pelaajabudjetti: 390 000 euroa

RoPS

Yleisbudjetti: 600 000 euroa

Pelaajabudjetti: 300 000 euroa

FC Jazz

Yleisbudjetti: 650 000 euroa

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa

FC Hämeenlinna

Yleisbudjetti: 1,285 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 440 000 euroa

Veikkausliigan yleisbudjetit yhteensä vuonna 2004: 14,477 miljoonaa euroa

Veikkausliigan pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2004: 7,042 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2004: 1,03407143 miljoonaa euroa

Veikkausliigan keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2004: 503 000 euroa

Veikkausliigan kokonaisen pelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2004 vuotta kohti: 20 120 euroa vuoteen.

[Piippu-Virtanen]

HIFK:n nykypäiväisen jalkapallopuolen edeltäjän eli FC HIFK:n puolesta puhuen viime aikoina tosiaan Jalkapallon Kakkosen vanhempien aikojen yleisbudjetteja tai pelaajabudjetteja etsittäessä on löytynyt tosiaan FC HIFK:lle pieni määrä ja varsinkin vuosilta 1996-1998.

Niille tulee omat viestinsä kun tässä viestissä keskityn vuoteen 1996 eli 25 vuotta sitten olleeseen FC HIFK:n tilanteeseen.

Vuonna 1996 tosiaan FC HIFK pelasi Jalkapallon Kakkosessa Etelälohkossa nyt ainakin näillä näkymin ilman lisätietoja varsin pienellä yleisbudjetilla ja varsinkin sitäkin pienemmällä pelaajabudjetilla.

Tai periaatteessa menettelevänkin hyvällä, mutta tuleviin aikoihin nähden sinänsä pienellä sellaisella.

FC HIFK:llä yleisbudjetti ja pelaajabudjetti noudattelivat näillä näkymin samaa linjaa kuin seuran oma käsipallopuolensakin.

FC HIFK:n osalta myös erinäiset kausiharjoittelutunnit olivat yllättävänkin tiukassa sinä vuonna.

Vuonna 1996 keskimäärin Helsingin alueella muutenkin tuntui olevan tiukassa.

Tai sikäli kun ei ollut niin seurakohtainen politiikka tuntui olevan niissä ajoittain erikoislaatuista ja joskus jopa epämiellyttävääkin.

Harjoitustunteja olisi tietysti voinut olla enemmänkin kauteen kuten erinäisiä leirityksiäkin, mutta ne olisivat olleet sitten poissa yleisbudjetin osuuksista tai pelaajilta.

Keskimäärin vuoroharjoittelujaksoja oli viikkoa kohti nelisen kertaa 1-2 tunnin, mutta enintään 3 tunnin rajoilla näin sellaisenaan kauden mittaan.

Kesäkaudella tosin erinäisillä leiritysjaksoilla oli mahdollista vetää 4-5 kertaa vuoroharjoittelujaksoa viikkoa kohti ja jonkin verran suuremmilla tuntirajoillakin.

Itse yleisbudjetti ja pelaajabudjetti näillä näkymin olivat seuraavat FC HIFK:llä Jalkapallon Kakkosessa 25 vuotta sitten:

FC HIFK Jalkapallon Kakkosessa 1996

Yleisbudjetti: 350 000 markkaa (Yleisbudjetin sanottiin olevan tuota tasoa kun tuota luokkaa se oli seuran käsipallopuolellakin. Yleisbudjetti oli JBK:n luokkaa ja se oli tosiaan jossain määrin jo melko välttävä tai jopa huono ajankuvassa. Ainakaan liian huono se ei olisi voinut silloisin ajoin enää olla. Yleisbudjetti oli tosiaan myös huonompi kuin muun muassa EIF:llä oli.)

Pelaajabudjetti: 100 000 markkaa hieman alle tai yli menevänä osuutena (Pelaajabudjetissa oli mainitun summan lisäksi varattuna enintään 80 000 markan suuruiset nousubonukset, mahdollisten europelikiertueitten läpikäyntiä varten tai erinäisille isommille seuranimille tarkoitetut pelaajahankintavarat eli enintään pelaajabudjetti oli 180 000 markkaa. Tuo 100 000 markkaa ainakaan toistaiseksi ei ihan liian tarkka harmittavasti ole siinä mielessä, että se osin muutenkin perustui samaan kuin mitä HIFK:n käsipallopuolella keskimäärin kauteen maksettiin ja sielläkin oli esimerkiksi näin muuten mainiten Käsipallon Cup-Voittajien Cupin bonuksena 80 000 markkaa tarjolla riippuen joukkueen menestyksestä niissä mikäli se niihin vain pääsi tuolloin. Välillä sanottiin maksetun vähemmän kuin käsipallopuolella ja välillä vähän enemmän. Ajoittain tietysti oli pessimistisempiäkin arvioita FC HIFK:n silloisesta maksukyvystä ja ainakin vähän ennen vuotta 1996 jossakin välissä vanhempina aikoina FC HIFK tai edeltäjänsä HIFK Fotboll/HIFK Jalkapallo lienee ollut palkaton seura tällä sarjatasolla.)

Vuonna 1996 FC HIFK sai melko huonosta kaudestaan huolimatta tuolloisia uusia tukijoita taakseen.

He tosin myöhemmin osoittautuivat varsin huonoiksi ja alkujaankin tukijat tuntuivat olevan liikkeellä vähän vaatimattomuuteen tyytyvällä asenteella.

Tai ainakin he lähtisivät heti pois tukemasta seuraa kuin mikäli noustaisiin korkeammille sarjatasoille.

Toisaalta silloin ei vaaraa vain voinut nähdä samalla tapaa toisin kuin vajaan parin vuoden sisällä se tultaisiin näkemään karvaalla tavalla.