FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
14.08.2020 klo 17:00:52 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 22 [23]
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 89162 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #550 : 10.06.2020 klo 15:54:47

Erotuomaripalkkiot tälle vuodelle olisivat olleet sellaisenaan varsin tutut ja perinteikkäät, mutta paljon muitakin muutoksia olisi tai on ollut mahdollisesti luvassa ennen kuin kaikki koronan myötä ainakin osin väistämättömästi on voinut muuttua.

Koronavirus on todennäköisesti ja on jo myös vaikuttanut kauden kausipelien erotuomaripalkkioihin kun supistumista on tapahtunut tai tapahtumassa kun sarjoja pelataan tai tullaan pelaamaan mieluusti lyhennettyinä ennen mahdollista syyskauden koronan uutta aaltoa.

Alun alkaen olisin varmaankin näihin juttuihin palannut vasta kauden päätteeksi vuoden lopussa, mutta ajattelin kuitenkin laittaa tähän alle erotuomaripalkkioiden luvut tältä vuodelta tietenkin sellaisenaan kuin miten ne olisivat tulleet julki ennen koronan aiheuttamia muutoksia tai ainakin merkittäviä lykkäyksiä mikäli kuitenkin muutoin erotuomaripalkkioiden osuuksista eri sarjoissa pidetään kiinni:

Erotuomaripalkkiot 2020 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi ottelun neljäs erotuomari saa 131 euroa peliltä.

Ykkönen: Erotuomari saa 250 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 150 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomari saa 131 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 78,60 euroa ottelulta.

Kolmonen: Erotuomari saa 87 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60,90 euroa ottelulta.

Nelonen: Erotuomari saa 60,5 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 42,35 euroa ottelulta.

Vitonen/Viitonen: Erotuomari saa 43,11 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 30,66 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso on näillä näkymin jäämässä viimeiseksi sarjaksi missä avustavallekin erotuomarille maksetaan erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla. Erotuomaripalkkioiden muutoksista tätä alempana tulee asiaa hieman enemmän.)

Kutonen/Kuutonen: Erotuomari saa 35,97 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 32,472 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 22,7304 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Seiska: Erotuomari saa 32,97 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 29,976 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 20,9832 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä ainakin näillä näkymin ovat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin ovat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ole lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä on osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 20 euroa maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 43 euroa maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna on aina tietenkin yli tuon mainitun 20 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 21-43 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ole maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli on sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna on aina tietenkin yli tuon mainitun 43 euron summan jolloin ne voivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla olla hyvinkin suuria.

Mikäli poikkeuksellisesti noista korotetuista osapäivärahoista tai päivärahoista tulee riitaa niin sitten niitä puidaan tuomariston esimiesten, kunkin sarjan päättäjän, Palloliiton ja viime kädessä Verottajan, Poliisin tai Syyttäjänviraston kanssa joskin kyllä riidat yleensä pysähtyvät jo Verottajaan viimeistään kun oikeuteen mennessä puhumattakaan mistään putkasta.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyy olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosesta ja siitä alaspäin mennessä aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät ole niin tarkkoja mikä sitten valitettavasti johtaa tai on ainakin historiallisesti johtanut melkoisiin ongelmiin.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastetaan aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saavat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saa olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tulee sitten niitä erillisiä selvityksiä ja voi tietysti johtaa ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta on taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Erotuomarit eivät ole edes Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka on poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 300 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus on mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu nykypäivän Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset ovat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden.

Majoitusliikkeen tositteet ovat tärkeitä ja kun majoitutaan hotellitason tiloihin niin ne voivat olla enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvata Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille toisen luokan matkustajaliput ja paikkavaunut vaikkapa junassa tai lentokoneessa korvataan niin Veikkausliigassa kuin Ykkösessä ja tätä arvokkaammissa luokissa todennäköisesti enintään poikkeustapauksissa Veikkausliigassa. Tietenkin matkalaskun kuitti olisi hyvä olla aina mukana niin ei tule ongelmia.

Erotuomareille maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 400 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset ovat mahdollisia, mutta vain mikäli on vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka on enintään 200 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustetaan.

Kilometrikorvaus on 43 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkaa tietenkin juosta 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Veikkausliigassa ja Ykkösessä jokainen otteluun osallistuva ylimääräinen erotuomari saa tietenkin myös automaattisen 3 sentin korotetun hinnan tai sen tullessa evätyksi se siirretään ottelun varsinaisen johtavan erotuomarin kilometrikorvaukseen josta tarpeen mukaan erotukset sitten tehdään muille erotuomareille.

Mikäli kilometrimäärä on erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästävä, matkalaskuun on kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määrää erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylety samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannata poiketa ja yleensä ne korvataan varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksetaan arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit voivat nykyään saada osapäivärahaa tai kokopäivärahaa eli 20-43 euron väliltä olevan summan joka oikeastaan on ainoa raha Ykkösessä mitä he saavat silloin kun heitä käytetään.

Sen lisäksi he voivat saada Veikkausliigassa ja nykyisin myös Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen. Neljänsille erotuomareille tosiaan Ykkönen on alin sarja missä maksetaan sellaisenaan vähän isomminkin kuin muissa sarjoissa Veikkausliigaa huomioimatta.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla on nykyään seuraavanlaiset palkkiot jotka ovat tietenkin voineet muuttua tai tulevat muuttumaan muuksikin juurikin koronaviruksen vitsauksesta johtuen:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2020

Veikkausliiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 90 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 55 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Kolmosesta alaspäin tai nimenomaan Kolmosessa Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijalle näillä näkymin enimmäkseen vain yksinään tai harkinnan mukaan tietenkin myös Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle maksetaan vain 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen 20-43 euron pintaan menevä osa-aikainen tai kokopäiväinen erotuomariesimiehen päiväraha josta on mahdollista maksaa korotustakin aiemmin todettujen erotuomarien vastaavien lisäksi.

Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa tietenkin vielä tulevat jo olemassa olevien summien lisäksi nuo kilometrikorvaukset ja päivärahat päälle.

Tälle vuodelle kuitenkin muutaman viime vuodenkin tapaan ehdotuksena ollut Erotuomariesimiesten ja mahdollisten Avustavien Erotuomariesimiesten palkkioesitys Jalkapallon Kolmosesta aina jopa Jalkapallon Seiskaan asti juurikin peruspalkkausjärjestelmän osalta vihdoin ja viimein sinänsä kaatui koronaviruksen tilanteeseen eikä ainakaan ilman ihmeitä tule voimaan ennen ensi vuotta tai lähivuosia.

Välillä huhuissa olen joskus kuullut sen olevan olleen käytössä jo viime vuonna tai hyvin vähän aikaa viime vuosina, mutta tiedä sitten niistä.

Tuo palkkioesitys olisi korvannut aikaisemman hyvin vajavaisen ja pienimuotoisen kerroinpalkkiojärjestelmän jota ei edes sitäkään olisi ollut paljon käytetty.

Siitä eli tuosta kerroinpalkkiojärjestelmästä olisi jätetty korkeintaan jäljelle Avustavien Erotuomarien Esimiesten tai Avustavien Erotuomariesimiesten kerroinosuus mikä olisi siis ollut aina kerroinosuus numerolla 0,7+mikä tahansa liitettävä palkkiosumma tietenkin juurikin tuon esitetyn uuden peruspalkkausjärjestelmän rajoissa.

Kaikissa sarjoissa Jalkapallon Kolmosesta Jalkapallon Seiskaan asti palkkion yläraja eli 30 euroa olisi ollut mahdollinen, mutta käytännössä käyttöoikeus olisi rajattu seuraavasti:

Kolmonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 22-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 15-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Nelonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 22-28 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 15-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Vitonen/Viitonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 14 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Kutonen/Kuutonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 13-14 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Seiska: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 12-14 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon. Tarpeen tullen tässä sarjassa oli tietenkin sarjatason huomioiden alimpana sellaisena myös pienempikin osuusraha jolloin se olisi ollut 15 euroa ottelulta silloin kun muussa kohtaa palkkiosumma ei olisi ollut mahdollinen jo kerrottuna juurikin Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijoille ja Avustavalle Erotuomariesimiehille tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle pienempi osuusraha olisi ollut kerroinpalkkiosta riippuva, mutta kuitenkin noin 10-14 euroa.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on mennyt tai tulee menemään kunhan kausi alkaa ja on ohi ennen pitkää.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #551 : 10.06.2020 klo 17:06:46

Erotuomaripalkkioista puhuttaessa tietyllä tapaa rahakkainta Suomessa on ollut vihellellä otteluja Jalkapallon Suomen Cupissa tai toimia myös sen Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan virassa vuosien varrella.

Tosin niissäkin ovat omat sudenkuoppansa olleet mukana kuten juurikin tänä vuonna asioihin vaikuttanut koronaviruskin.

Tälle vuodelle Jalkapallon Suomen Cup siirtyi tai aikoi ainakin siirtyä Alkuerien vaiheissaan tai Karsinnoissaan tarpeen mukaan varsin radikaaliin joukkueperusteiseen kilpavaiheen maksuun.

Toisin sanoen maksut riippuivat siitä, että pelasiko siellä millaisia joukkueita alkaen Jalkapallon Kakkosesta nousten siitä sitten summiltaan Jalkapallon Ykköseen ja lopulta Jalkapallon Veikkausliigaan asti.

Tosin mahdolliset muut joukkueet Jalkapallon Kakkosta alempina joukkueina sisällytettiin kuitenkin erotuomarimaksuiltaan koskemaan Jalkapallon Kakkosen vastaavaa.

Tässä tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Suomen Cupista jotka kuitenkin huomautan olleen sellaiset ennen kuitenkin koronaa eli lopputilanteellisesti sanottuna asia on voinut hyvinkin muuttua tai ainakin viivästyä varsinkin muutaman asiansa suhteen tuleville vuosille ja muutoin lähinnä tämän vuoden osalta maksuineen kun aiemmin Jalkapallon Suomen Cupin Neljännesvälierät muun muassa piti pelata ilman yleisöä, mutta sittemmin ne alkavat kaikkien vaiheiden jälkeen 16.6 eli kuuden vuorokauden kuluttua:

Erotuomaripalkkiot 2020 Suomen Cupissa

Lohkovaihe/Suomen Cup Playoff Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 100 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Puolivälierät Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 100 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Välierät Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 150 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 90 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Loppuottelu Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 200 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 120 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat tai olisivat saaneet 77 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat tai olisivat olleet oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Lohkovaihe/Suomen Cup Playoff Ykkösen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 200 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 120 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään. Tästä eteenpäin tai osin siitäkin lähtien kun Jalkapallon Ykkösen joukkueita olisi alkanut esiintyä niin ehdotuksessa muutoin palkkioehdot erotuomareille olisi rinnastettu koskemaan Jalkapallon Veikkausliigan vastaavia kun muutoin Jalkapallon Ykkösen joukkueet olivat rinnasteisia erotuomaripalkkioiden osalta Jalkapallon Kakkoseen.

Alkuerät Lohkovaiheeseen/Suomen Cupin Playoffiin Veikkausliigan joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 300 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 180 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään, mutta he olivat oikeutettuja tilanteesta riippuen etenkin jo Lohkovaiheessa/Suomen Cup Playoff-vaiheessa arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin siitä eteenpäin. Tämän kaiken mennessä toisin tai tullessa hylätyksi tänä vuonna olisi muutoin noudatettu viime vuoden kierrosperusteista erotuomaripalkkiomaksua ja tämä uudistus olisi koskenut vain Suomen Cupin Lohkovaihetta/Suomen Cupin Playoffia ja niissäkin oltiin varauduttu pitämään maksut viime vuoden vastaavina.

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari saa 53 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 32 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Toinen Kierros: Erotuomari saa 80 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 48 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Kolmas Kierros: Erotuomari saa 90 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 54 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Neljäs Kierros: Erotuomari saa 135 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 81 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Viides Kierros: Erotuomari saa 138 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 83 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Lohkovaihe/Suomen Cup Playoff: Erotuomari saa 250 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 150 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Neljännesvälierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Puolivälierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Välierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 131 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari saa 670 euroa ja avustava erotuomari saa 402 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 241 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksetaan Lohkovaiheesta tai Playoff-kauden alusta alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi tai alkaa Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka on enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksetaan vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu tai makseta.

Arkiottelukorvausrahat tulivat ja tulevat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut tai tule olemaan melkein missään vaiheessa kautta ennen Suomen Cupin Loppuottelua ja nyt myös näillä näkymin ennen Suomen Cupin Välieriä.

Ohimennen lausuttuna tämän vuoden kokonaan ennen pitkää lopetetussa Jalkapallon Regions Cupissa erotuomaripalkkio oli Kolmanteen Kierrokseen asti 50 euroa ottelusta riippumatta ja avustavilla erotuomareilla 35 euroa ottelusta riippumatta, Neljännesvälierissä erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut 70 euroa ottelulta ja avustavilla erotuomareilla 50 euroa ottelulta, Puolivälierissä erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut 72 euroa ottelulta ja avustavilla erotuomareilla 52 euroa ottelulta, Välierissä erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut 75 euroa ottelulta ja avustavilla erotuomareilla 55 euroa ottelulta ja Loppuottelussa erotuomaripalkkio olisi ollut 131 euroa ja avustavilla erotuomareilla 78,60 euroa ja viimein neljännet erotuomarit mikäli heitä olisi nimetty mahdollisesti otteluun niin olisivat saaneet 77 euroa ottelulta vain Loppuottelua koskien kun muutoin neljännet erotuomarit eivät olisi saaneet mahdollisesti nimettyinä mitään.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai tulevat saamaan seuraavia palkkioita Suomen Cupista tänä vuonna:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2020

Suomen Cupin ottelut Neljännesvälieriin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai saavat 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Puolivälierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 50 euroa ottelulta.

Välierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 85 euroa ottelulta.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 150 euroa.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saa muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-43 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle. Aiemmin Avustaville erotuomareiden esimiehille tai Erotuomaritarkkailijoille mietittiin enintään 40 euron suuruista omaa yleispalkkiota mahdollisesti siitä sitten pienemmällä oikeudella osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan tai osana luopumista mahdollisista kilometrikorvauksista, mutta esitys sittemmin hylättiin.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on mennyt tai tulee menemään kunhan kausi jatkuu ja on ohi ennen pitkää.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #552 : 10.06.2020 klo 17:51:51

Naisjalkapalloilun puolella historiallisesti ainakin toisinaan Erotuomareita, Erotuomarien esimiehiä tai Erotuomaritarkkailijoita on toisinaan ivallisesti läpi naisjalkapalloilun kotimaisen historian sanottu eniten rahaa tienanneimmiksi hahmoiksi niiden otteluissa.

Ihan näin raadollinen näkökulma tilanne ei sentään ole varsinkaan mitä nykypäivempään tullaan tai välillä historiallisemminkaan.

Totuus kuin on ollut jopa ihan naisjalkapallon parhaimpinakin rahavuosina, että hirveän paljoa joukkueissa ei ole maksettu eikä yleisbudjetitkaan ole olleet korkeita milloin joskus tosiaan ihan pelin ulkopuoliset henkilöt ovat niitä rikkaimpia jäseniä ja muutoin sitten raha tulee vain jostain kovin muualta.

Joka tapauksessa naisten puolellakin nuo erinäiset palkkiot ovat kehittyneet ja joita aion esitellä tämän vuoden eli 2020 sellaisenaan kun sen on tai olisi ollut tarkoitus toteuttaa maksupuoleltaan.

Korona-aikana tai juuri vähän ennen sitä tietenkin Jalkapallon Naisten Liigasta tuli kieltämättä erikoisesti Jalkapallon Kansallinen Liiga ja saa nähdä, että miten pitkään moista nimeä aiotaan pitää sellaisenaan ilman edes jotakin muutosta, paluuta jälleen Jalkapallon Naisten Liigaksi tai sitten vaihtoa edes johonkin toiseen nimeen.

Vaikka onhan tuohon Jalkapallon Kansalliseenkin Liigaan vähän jo ehtinyt tottua, mutta ei tosin paljon.

Kun eihän se niin vaikeaa olisi lisätä siihen sitä Naisten Kansallista Liigaa tai vaihtoehtoisesti sitten nimetä sarjaa vain Naisten Futisliigaksi tai Kansalliseksi Mimmiliigaksi jos niikseen tulee!

Tämän hetken tilanteen valossa on paha sanoa mitään todella tarkkaa naisjalkapalloilun mahdollisista päivärahoista muuta kuin pian kerrottavien lukujen valossa yhtä tietyltä vuodelta.

Naisjalkapalloilussa ei myöskään ole miesten puolelta poikkeuksena sinne päin samalla tapaa käytössä noita neljänsiä erotuomareita.

Siellä päin neljännet erotuomarit ovat harvinaisempia ja kun ovat niin ei heille näillä näkymin vielä nykyäänkään oikeastaan makseta paljoa mitään jos lainkaan.

Silloinkin kun maksetaan ja todennäköisesti enintään Kansallisessa Liigassa niin neljänsien erotuomarien palkkiot pyörivät enimmäisrajallaan Veikkausliigan vastaavissa lukemissa ja muutoin mitä tahansa 1-76 euron välillä.

Alemmissa sarjoissa varmaankin mikäli hyvin teoriassa mitään maksetaan niin ne pyörivät sitten ihan pikkueuroissa tai tyyliin juurikin kilometrikorvausten senttien tai kymmenien senttien linjalla ja hyvässä lykyssä tietenkin lähinnä joidenkin ihan takavuosien Naisten Ykkösen malliin joillakin euron hilkkuloilla näin leikkisästi todeten.

Tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot naisjalkapalloilussa lukuineen päivineen ajalta kuitenkin ennen mahdollisesti suuriakin koronavitsauksen aiheuttamia muutoksia tulevat tähän alle alkaen tietenkin muuttuneesta entisestä Naisten Liigasta eli myös leikkisämmin enemmin nykyään kuin vanhaan aikaan eli Mimmiliigasta tai uudesta Kansallisesta Liigasta ja päättyen tietenkin varsin alhaisellekin sarjatasolle ellei ihan alimmallekin riippuen siitä, että montako sarjatasoa nykyisin naisjalkapalloilussa Suomessa on:

Erotuomaripalkkiot 2020 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Kansallinen Liiga: Erotuomari saa 131 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 78,60 euroa ottelulta.

Naisten Ykkönen: Erotuomari saa 82,10 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 57,47 euroa ottelulta.

Naisten Kakkonen: Erotuomari saa 51,29 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 35,90 euroa ottelulta.

Naisten Kolmonen: Erotuomari saa 36,02 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 25,22 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso on näillä näkymin viimeinen sarja missä avustavallekin erotuomarille maksetaan erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla. Erotuomaripalkkioiden muutoksista tätä alempana tulee asiaa hieman enemmän.)

Naisten Nelonen: Erotuomari saa 34,08 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 30,904 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 21,6328 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Naisten Vitonen/Viitonen: Erotuomari saa 31,36 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Mikäli tämä nykyään on alin virallinen taso Suomessa niin siinä tapauksessa jokaisessa naisjalkapalloilun sarjassa Suomessa maksetaan erotuomaripalkkiota. Muussa tapauksessa mahdollisessa Naisten Kutosessa/Kuutosessa tai tätäkin alempana erotuomaripalkkiota ei makseta. Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 28,632 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 20,0424 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Naisjalkapalloilussa tosiaan päivärahat ja kilometrikorvausrahat ovat sellaisinaan tai hyvin teoreettisilta korotusosiltaan todella pienet ja enimmilläänkin ainakin kaiketi vastaavat nykyään miesten tasojen vastaan enimmäisrajaltaan.

Useimmiten ne ilman muita lisätietoja asiaan ovat todella pienet. Muutoin luvut olisivat tosiaan noilla miesten takarajoilla jo aika suuret.

Muussa tapauksessa esimerkiksi päiväraha lienisi jotain luokkaa 1-19 euroa osapäiväisen sellaisen osalta ja kokopäiväisen sellaisen osalta 19-42 euroa kun se on tiettävästi enintään saman suuruusluokan omaavaa tai hieman pienempää.

Voi kyllä olla jo myös, että tuo 1-20 euron summa olisi sitä kokopäiväistä naisjalkapallon puolella ja puolipäiväisenä menee alimmillaan sen 75 sentistä tai senkin alle enintään sinne 9 euron työttömien kulukorvaustason puolelle tai hiukkasta senkin yli 10 euron puolelle menevään summaan asti.

Tarkempien tietojen puutteessa on paha sanoa mitään todella erityisen varmaa, mutta rajat muutenkin koskisivat Kansallista Liigaa ja ihan äärimmäisen teoriassa Naisten Ykköstä.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella ei ole aavistustakaan ja todennäköisesti sellaista ei makseta edes vielä nykyäänkään.

Ja mikäli tosiaan maksetaan niin summat ovat varmasti kääpiömäistä luokkaa verrattuna miesten puolen sarjoihin.

Todennäköisesti sen ollessa totta kaiken jälkeen vain Kansallisessa Liigassa maksetaan sellaista kuin, että muka Kansallisessa Liigassa ja myös Naisten Ykkösessäkin.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla on nykyään seuraavanlaiset palkkiot naisjalkapalloilun puolella:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2020 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Kansallinen Liiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Muista sarjoista puhuttaessa pois lukien epäselvää ja vain poikkeustilanteita Naisten Ykkösessä kaikissa muissa sarjoissa naisjalkapalloilun puolella Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saavat vain 28 senttiä kilometrikorvausta ja oikeuden hieman kuitenkin tavallisista naisjalkapalloilun erotuomareista poiketen parempaan osapäivärahaan tai kokopäivärahaan jolloin se on suurin piirtein tuo 20-43 euroa tilanteen mukaan.

Naisten Ykkösen mahdollisissa maksutapauksissa silloin kun olen kuullut Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan saaneen jotain niin otteluraha on vaihdellut 1-40 euron välillä ollen enintään summaltaan sama kuin entisessä Naisten Liigassa eli nykyisin Kansallisessa Liigassa, mutta usein vähemmän ja siinä tapauksessa Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija ei saa mitään muuta kuin nuo luetellut kiometrikorvaukset ja osapäivärahat tai kokopäivärahat tilanteen mukaan.

Tälle vuodelle kuitenkin muutaman viime vuodenkin tapaan ehdotuksena ollut Erotuomariesimiesten ja mahdollisten Avustavien Erotuomariesimiesten palkkioesitys Naisten Jalkapallon Ykkösesta aina jopa Naisten Jalkapallon Vitoseen/Viitoseen asti juurikin peruspalkkausjärjestelmän osalta vihdoin ja viimein sinänsä kaatui koronaviruksen tilanteeseen eikä ainakaan ilman ihmeitä tule voimaan ennen ensi vuotta tai lähivuosia.

Välillä huhuissa olen joskus kuullut sen olevan olleen käytössä jo viime vuonna tai hyvin vähän aikaa viime vuosina, mutta tiedä sitten niistä.

Miesten puolella tuo olisi todennäköisempää kuin naisilla sillä naisten puolelle aivan viime vuosinakin on jo tullut hyvin, hyvin monta uudistusta mistä ei aina ole oikein pidetty ja kustannuksista käydään tai on käyty kovaa vääntöä kulisseissa ja ne vähätkin uudistukset tuntuvat olevan kynsin ja hampain taistelusta kiinni kotimaisessa naisjalkapallossamme.

Tuo palkkioesitys olisi korvannut aikaisemman hyvin vajavaisen ja pienimuotoisen kerroinpalkkiojärjestelmän jota ei edes sitäkään olisi ollut paljon käytetty.

Naisten puolella toisin kuin miehissä puhutaan niistä poiketen varmasti sen käytössä olemisesta vain ehkä viimeisestä vuodesta, parista kolmesta vuodesta kun taas miehillä se on ollut vähän kauemmin enintään ehkä sinne vuosille 2014-2015 asti ulottuen kun uusi se on miehissäkin ja sikäli kun se vielä on toiminnassa sellaisenaan tai on ollut.

Siitä eli tuosta kerroinpalkkiojärjestelmästä naistenkin puolella kuten miehissäkin olisi jätetty korkeintaan jäljelle Avustavien Erotuomarien Esimiesten tai Avustavien Erotuomariesimiesten kerroinosuus mikä olisi siis ollut aina kerroinosuus numerolla 0,7+mikä tahansa liitettävä palkkiosumma tietenkin juurikin tuon esitetyn uuden peruspalkkausjärjestelmän rajoissa.

Kaikissa sarjoissa Jalkapallon Naisten Ykkösesta Jalkapallon Naisten Vitosen/Viitoseen asti palkkion yläraja eli 30 euroa ei ollut aivan sama kuin miehissä sillä tämän ehdotuksen tullessa hyväksytyksi ne olisivat huomattavasti selvemmin ajettu eriarvoistavaksi kuin miehissä. Välillä Jalkapallon Naisten Ykköseen ja jopa myös Jalkapallon Naisten Kakkoseen olisi haluttu kerrankin kiinteä Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio-osuus 30 eurona ottelulta varsinkin Jalkapallon Naisten Ykköseen, mutta sekin nähtiin liian kalliina toteuttaa. Edes vastaehdotukset 15 eurosta 22 euroon asti ulottuen sellaisenaan ei olisi ollut tyydyttävä Palloliiton edustajille. Tosiaan tuo mainittu palkkion yläraja eli 30 euroa olisi ollut mahdollinen, mutta käytännössä käyttöoikeus olisi rajattu seuraavasti:

Naisten Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 22-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 15-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Naisten Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 22-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 15-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Naisten Kolmonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 14 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Naisten Nelonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 9-14 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Naisten Vitonen/Viitonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 15-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 1-8 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon. Tarpeen tullen tässä sarjassa oli tietenkin sarjatason huomioiden alimpana sellaisena myös pienempikin osuusraha jolloin se olisi ollut 14 euroa ottelulta silloin kun muussa kohtaa palkkiosumma ei olisi ollut mahdollinen jo kerrottuna juurikin Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijoille ja Avustavalle Erotuomariesimiehille tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle pienempi osuusraha olisi ollut kerroinpalkkiosta riippuva, mutta kuitenkin noin 1-7 euroa.

Naisten Kakkosesta etenkin alaspäin meneville sarjatasoille ehdotuksia tai edes minkääntasoisia harmonisointeja on yksinkertaisesti pidetty erittäinkin kalliina eikä niitä uudistuksia ole juurikaan todennäköisesti tulossa kun koronavirus tuntui toimivan vain vielä sitäkin parempana tekosyynä kieltäytyä noista uudistuksista. Välillä tosin on kyllä ollut puhetta siitä, että olisi siirrytty Naisten Kakkosen osalta maksamaan jopa pelkkä 30 euroa ilman mitään muita uudistuksia tai etuja, Naisten Kolmosen ja Naisten Nelosen osalta maksamaan jopa pelkkä 22 euroa ottelulta ilman mitään muita uudistuksia tai etuja ja lopulta Naisten Vitosen/Viitosen osalta olisi maksettu tapauskohtaisesti 1-15 euroa ottelulta ja sen väliltä ollut summa ilman mitään muita uudistuksia tai etuja.

Tämäkin uudistus todennäköisesti olisi kuitenkin hyödyttänyt vain Erotuomarien Esimiehiä tai Erotuomareiden Tarkkailijoita enemmän todennäköisesti kuin heidän avustajiaan eikä todennäköisesti edes osiakaan noista summista ainakaan ilman todella radikaalia satsausta kotimaiseen naisjalkapallon tilaan ole tulossa.

Uudistus sellaisenaan olisi kuitenkin hyvin radikaali kun välillä ihan miestenkin kaikilla sarjatasoilla maksullisen toiminnan ylläpitäminen on ollut haastavaa, mutta näillä näkymin ehkä nyt tulevaa mahdollista Naisten Ykkösen ja hyvin suurella varauksella Naisten Kakkosen aseman parantumista ei ole tulossa lähivuosina.

Ei ehkä muutenkaan, mutta ei varsinkaan nyt näin koronan myötä.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on mennyt tai tulee menemään kunhan kausi alkaa ja on ohi ennen pitkää.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #553 : 10.06.2020 klo 18:15:32

Erotuomaripalkkioista puhuttaessa tietyllä tapaa rahakkainta Suomessa on ollut naistenkin puolella vihellellä otteluja Jalkapallon Naisten Suomen Cupissa tai toimia myös sen Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan virassa vuosien varrella.

Tosin niissäkin ovat omat sudenkuoppansa olleet mukana etenkin nyt koronaviruksen myötäkin.

Tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Naisten Suomen Cupista ainakin lähtökohtaisesti sellaisenaan pidettynä ajalta ennen koronaa ja näillä näkymin sitten ottelujen jatkuessa tulevat tässä:

Erotuomaripalkkiot 2020 Naisten Suomen Cupissa

Superkierros ja Ensimmäinen Kierros: Erotuomari saa tai on saanut 48 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 28,80 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Toiselta Kierrokselta Lohkovaiheeseen/Naisten Suomen Cupin Playoffeihin asti: Erotuomari saa tai on saanut 54 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 32,40 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Lohkovaihe/Naisten Suomen Cup Playoff ja siihen liitettävät kierrokset tai Naisten Suomen Cupin Neljännesvälierät ennen Puolivälieriä: Erotuomari saa tai on saanut 100 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Puolivälierät: Erotuomari saa tai on saanut 130 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa tai on saanut 78 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Välierät: Erotuomari saa tai on saanut 137 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa tai on saanut 82,20 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari saa 325 euroa ja avustava erotuomari saa 195 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 117 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksetaan tai maksettiin miesten puolen Lohkovaiheesta tai Playoff-kauden sijaan naisten puolella vasta Naisten Suomen Cupin Puolivälieristä alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta kuten miestenkin puolella, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi tai alkaa Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka on enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksetaan vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu naistenkaan puolella kuten ei miestenkään puolella Suomen Cupista puhuttaessa.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut missään vaiheessa kautta ennen Naisten Suomen Cupin Loppuottelua.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai tulevat saamaan seuraavia palkkioita Naisten Suomen Cupista tänä vuonna:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2020

Naisten Suomen Cupin ottelut Välieriin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 100 euroa.

Lisäksi Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat ovat oikeutettuja Naisten Suomen Cupissa 28 sentin kilometrikorvaukseen ja siihen päälle oikeutettuun osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-43 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saa Naisten Suomen Cupissakaan muuta kuin 28 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-43 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Naisten Suomen Cupin osalta silti tilanne on on Naisten Liigapuolelle verrattuna jossain määrin parempi ja ainakin nyt edes alempiin sarjoihin verrattuna, mutta päivärahat ovat voineet olla tosin pienempiä myös naistenkin puolella Naisten Suomen Cupin maineesta ja tilanteesta riippumattakin.

Hieman ehkä se on ollut parempi tai sitten ei kuin Naisten Liigassa, mutta kyllä varmasti sentään alempiin naisten sarjoihin verratessa tilanne on ollut parempi Naisten Suomen Cupin puolella.

Tosin mahdollinen naisten alempien sarjojen taloudellinen kehitys ennen pitkää voi nousta haastamaan Naisten Suomen Cupin puoltakin tulevina vuosina.
« Viimeksi muokattu: 10.06.2020 klo 18:21:13 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #554 : 13.06.2020 klo 14:10:57

Jalkapallon Ykkösen kuluneen viime kauden yleisbudjetit ja pelaajabudjetit laitetaan nyt tässä viestissä uudelleen kun parin viime vuoden Ykkösestä poiketen tästä kaudesta sentään budjetillisesti puhuttaessa on puhetta ja selvyyttä ollut ainakin näillä näkymin huonoimmillaankin enemmän kuin pari viime vuotta takaperin.

Julkaisin tämän viestin kaikkiaan alun perin 15.11.2019 eli viime vuonna ja tein edellisen merkittävän päivityksen siihen helmikuussa ja pienen korjauspäivityksen viimeksi niin eilen kun ihan pienesti vielä hetki sitten.

Tosin aivan täydellisen täysin selviä eivät tämänkään edellisen vuoden Ykkösen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ole nyt ainakaan tämän viestin ja tämän hetken tietojen pohjalta, mutta huonoimmillaankin oletan tämän nytkin alle tulevan tiedon täsmäävän paremmin kuin monet parin vuoden takaiset vastaavat ja ehkä kenties myös uudemman ja aiemmin tänä laittamani viestin tiedot siihen mitä Ykkösen viime vuoteen tuli.

Nekin voidaan jo nyt suoraan laittaa liukuviksi toisin kuin jatkuvasti arvailla lukemia ja kerätä niitä pienistä nk. Tiedollisista Puroista pitkin vuotta sieltä täältä jos sieltäkään.

Ykkösessä rikkaimmat seurat näillä näkymin oli nyt tilanteen valossa TPS tai FC Haka.

FF Jaro ja FC Haka vuorostaan olivat tasoissa aiemmin keskenään joista FF Jaro aivan enintään yleisbudjetillisella puolella ennen kuin se heikentyi jolloin seura ei enää ollut miljoonaseura. Ykkösessä ei välttämättä enää mikään seura ollut miljoonaseuran asemassa ellei nyt sitten hyvin teoriassa myös TPS innostunut peliin laittamaan miljoonaa euroa.

Vaikka TPS ei olisi hyvin todennäköisesti yleisbudjetissaan miljoonaseura ollutkaan niin eniten maksanein seura se on näillä näkymin nyt ihan oikeasti ollut Ykkösessä ja käytännössä Jaroa huomioimatta myös ainoa melkein täysin varmasti jatkuvasti noin 300 000 euroa tai sen ylikin maksanut seura aina suurin piirtein jopa 400 000 euroon asti, mutta niissä ovat melkein täysin varmasti mukana nousubonukset kun summa muutoin normaalisti olisi ollut vain 345 000 euroon asti.

350 000 euroa olisi ollut TPS:n Veikkausliigan ajan summa ja sitä TPS ei ihan aikonut maksaa kun ihan pienesti vähintään sen alle ja muutoin jonkin verran alemmaksi TPS:n piti Ykkösessä pelatessaan laskea pelaajabudjettiaan.

Lopulta näyttää kuitenkin siltä, että näin ei ole käynyt vaan on ollut jopa ihan vähän korkeampikin.

Ei kuitenkaan liikaa koska TPS koko ajan halusi harjoittaa Veikkausliigankin talouspuolta Ykkösessäkin.

FF Jaro vuorostaan näillä näkymin leikkasi pelaajabudjettiaan ajoittain rajustikin viime kaudella nyt lopullisestikin toisin kuin aiemmissa puheissaan jolloin Jaro kärsi pelaajabudjetillisesti viime vuonna. Tosin vaikka leikkaukset rajuimmillaankin olisivat toteutuneet niin kyllä Jaro silti enemmän maksoi kuin FC Haka tai AC Kajaani.

Näistä FC Haka etenkin jatkoi melko maltillista pelaajabudjetin politiikkaansa suuriin yleisbudjetin summiin nähden.

Tosin se olisi ilman Veikkausliigaan nousuaankin luvannut aika lailla ensi kaudella mahdollisesti Ykkösessäkin pelanneena nostaa pelaajabudjettia suurempaankin lukuun kuin 300 000 euroon.

Kyse olisi ollut tietenkin Veikkausliigan olojen harjoittelusta budjetillisesti Ykkösessä.

Samalla viivalla on tuntunut olevan myös FC KTP jonka pelaajabudjetti on kohoamassa alkavaksi vuodeksikin Ykkösessä 300 000 euroon ja jopa ihan reilusti sen ylikin ilman ihmeitä vaikka Veikkausliigan nousua ei tullutkaan.

Monta muuta seuraa myös korotti pelaajabudjettiaan, mutta kaikkiaan taso tuntui ihan vähän pienentyneen viime vuoteen nähden kun mukaan tuli myös Kakkosen nousijaporukoita jotka eivät pelaajabudjetillisesti päässeet edes Klubi 04:n parin vuoden takaiselle pelaajabudjettitasolle Ykkösessä.

Näiden Kakkosen nousijaporukoiden mukana oli jälleen hieman erikoisesti vanhempia aikoja mukaillen eli lähinnä vuosia 1992-1993 ja 1996 mukaillen isolla kirjaisinkoolla kirjoitettu MYPA eli Myllykosken Pallo.

Ja sitten tietysti oli EIF samalla lailla pysyneenä eli 200 000 eurossa yleisbudjetin puolella ja 100 000 eurossa pelaajabudjetin puolella.

Tässä olisivat Ykkösen vuoden 2019 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit ja niiden yhteydessä tulee sulkuihin asioita useimmista ellei ehkä peräti kaikistakin seuroista ja loppuun tulee vertailua myös Korisliigasta:

FF Jaro

Yleisbudjetti: 770 000 euroa (FF Jaron sanottiin olleen kyllä kaikkein parhaimmillaan vieläkin miljoonaseura, mutta käytännöllisesti katsoen jo viime vuodenkin erittäin epätodennäköiseen tilanteeseen nähden tämä asema sanottiin olleen melkein olematon mahdollisuudeltaan tänä vuonna kun on ollut leikkauksia ja olemattomaksi se on nyt uuden tiedon valossa paljastunut.

FF Jarolla yleisbudjetti on nyt tasoissa FC Hakan yleisbudjetin alarajan kanssa. TPS on mahdollisen miljoonaseuran asemansa lisäksi uusin tiedoin nyt myös ainoa seura yhdessä FC Hakan kanssa jolla sanottiin olleen parhaimmillaan yli 800 000 euroa yleisbudjetti. TPS oli myös ainoa miljoonatason kilpailija FF Jarolle ennen kautta olleissa kehuissa toki.

FF Jaron osalta kysymysmerkit ovat täten poistuneet yleisbudjettinsa puolelta.)

Pelaajabudjetti: 252 000-340 000 euroa? (FF Jaron osalta vaikka leikkaukset yleisbudjetin osalta pitivät paikkaansa tai olivat vain pienempiä kuin oli odotettu niin pelaajabudjetin puolella jo viime vuonnakin sanotut leikkaukset olivat vihdoin ja viimein todellisia tai niin ainakin on kerrottu. Ne ovat olleet pitkin viime vuotta ja tänä vuonnakin viime vuotta koskien rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan hyvin ristiriitaisia.

Enintään FF Jaro oli toiseksi parhaiten maksanut seura viime kaudella Ykkösessä ja keskimäärin ainoa muu 300 000 euroa tai sen yli maksanut seura TPS:n ohella. Huonoimmillaan AC Oulussa ja FC KTP:ssä on maksettu helpostikin enemmän kuin FF Jarossa. Enemmän silti on alarajankin mukaan maksettu toisin kuin AC Kajaanissa tai FC Hakassa.

Ennen kuin tarkempia tietoja löytyy niin pidän kysymysmerkit ennallaan. Tällä hetkellä kuitenkin muun muassa AC Oulun ja FC KTP:n tilanteiden tarkasti selvittyä sanoisin, että FF Jaro maksoi suuren seuran rahan tapauksessa 300 000 euroa nyt ainakin tai sitä enemmän aina keskimääräisestä 320 000 eurosta sinne 340 000 euroon asti.)

TPS

Yleisbudjetti: 780 000 euroa-miljoona euroa? (TPS:llä sanottiin parhaimmillaan olevan valmiutta miljoonaankin euroon Ykkösessä ja se oli ainoa FF Jaron miljoonaseuran asemaa uhannut seura Ykkösessä suoraan Veikkausliigasta pudonneena ennakoissa.

Keskimäärin TPS:n asema oli kuitenkin pelata Ykkösessä alle miljoonaseuran arvoisella yleisbudjetilla eikä sillä ollut haluja sellaiseen siinä missä FF Jaro oli ollut jo jokusen vuoden ajan Ykkösen ainoa miljoonaseura joko yksin tai yhdessä KPV:n kanssa.

Ja kun vielä tänä on puhuttu siitä, että jopa viime vuotta todennäköisemmin miljoonaseuroja Ykkösessä on ollut vain ja tasan yksi ainoa seura jos sitäkään niin vaikea on käytännössä mitenkään nähdä Ykkösessä kahta miljoonaseuraa juuri senkin takia ellei muuta tietoa asiaan ole.

Sitä taustaa vasten todennäköisempi yleisbudjetti on ollut 800 000-825 000 euroa kun FF Jarolla ennen tätä kulunutta kautta yleensä on ollut alle miljoonaseuran arvoisena yleisbudjetti isompi kuin TPS:llä 850 000-950 000 euron suuruisena.

Ja pienimmilläänkin TPS:llä on ollut enemmän rahaa pelissä kuin FC Hakalla vaikka mene ja tiedä mikäli FC Haka olisi vain uskaltanut laittaa enemmän rahaa peliin, että olisiko TPS pystynyt vastaamaan siihen tilanteeseen kun TPS:n toimistolla on yleensä aina vähän nihkeilty sen fyrkan kanssa ainakin ajoittain ihan Veikkausliigan puolellakin saatikka sitten Ykkösessä. Tosin FF Jaron tilanteen selvittyä tilanne on ilman muuta toinen ja näyttää siltä, että TPS on ollut varakkain Ykkösessä ilman ihmeitä kuluneena viime vuotena.)

Pelaajabudjetti: 300 000-345 000 ja enintään nousubonuksin 400 000 euroa? (TPS:n sanottiin maksaneen eniten koko sarjassa tai muutoin olevan vain FF Jaroa vähemmän maksanein seura. Tämäkin tosin oli ennen tosiaan tuota nousubonusten osuutta joilla se olisi lähivuosien maksanein seura. Jopa kaikkein pienin puheissa esiintynein summa eli 290 000 euroa oli enemmän kuin AC Oululla tai melkein heti enemmän kuin FC KTP:llä näin esimerkiksi niiden seurojen selvittyä ja reilustikin enemmän kuin FC Hakalla.

TPS ja FF Jaro olivat ainoat seurat lähtökohtaisesti Ykkösessä tänä vuonna jotka ovat kyenneet maksamaan ainakin 300 000 euroa tai sen yli. TPS:llä oli pari vuotta sitten Veikkausliigassa 350 000 euroa pelaajabudjetti ja vaikka sekin olisi ollut Ykkösessä mahdollista maksaa niin ihan täsmälleen sen verran ei alustavasti Ykkösessä maksettu ja mikäli olisi niin se olisi ollut sarjan kattosumma nyt kun FF Jaro ei sitä ole maksanut. Näinhän asia ei tietenkään ole päivitysten jälkeen kun TPS on näillä näkymin sittenkin maksanut enemmän kuin mitä piti ennakoissa maksaa joskin ihan kattosumma eli 400 000 on todella suuri, mutta toisaalta ei ehkä ihan kaiken harkinnan jälkeen mitenkään lopullisen mahdoton ajatus sittenkään. Ennen kuin tarkempia tietoja löytyy niin pidän kysymysmerkit ennallaan.)

FC Haka

Yleisbudjetti: 770 000 euroa-990 000 euroa? (Harmittavasti ei ihan tarkkaan ollut yleisbudjetti tiedossa, mutta noissa lukemissa se pyörii ja ihan kaikkein rajuimmin leikanneen FF Jaron tapauksessa FC Haka oli jo Ykkösen toiseksi rikkain seura kun muutoin se oli kolmanneksi rikkain seura sarjassa.

Pienen pieni mahdollisuus on toki sarjan suurimman yleisbudjetinkin seuran asemaan, mutta se ei ole kovin uskottavaa luokkaa juurikin TPS:n ja FF Jaron isompien vastaavien vuoksi keskimäärin.

FC Hakalla tosin olisi myös ollut Veikkausliigaa varten kerätä jopa miljoonan euron yleisbudjetti mikä nyt kerätäänkin kasaan kun kerran noustiin täksi vuodeksi. Ykköseen jäädessäkin yleisbudjettia olisi korotettu Veikkausliigaa silmällä pitäen jolloin miljoonan euron tilanne olisi ollut mahdollinen, mutta ei välttämättä todennäköinen tapahtuakseen kuten ei ollut viime kaudellakaan.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (Pelaajabudjettia korotettiin viimein maltillisesti. Ensi vuonna olisi korotettu niin Ykköseen jäädessä kuin Veikkausliigaan noustessakin samaan tasoon eli ainakin 300 000 euroon tai sen yli ollaan menossa vahvasti. Ykkösessäkin kyse olisi tietenkin ollut Veikkausliigan tason harjoittelusta kaikkiaan.)

FC KTP

Yleisbudjetti: 510 000 euroa (Yleisbudjetti kohosi tosiaan viime vuoden koripallopuolen vastaavasta sillä pari vuotta sitten se oli täsmälleen samaa tasoa kuin koripallon KTP:n eli 450 000 euroa.

Viime vuonna KTP:n koripallopuolen yleisbudjetti oli alentunut 434 000 euroon joten viime vuonna jalkapallopuoli voitti. Tosin yleisbudjetti ei silti saavuttanut aiemmin Kymen Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa tai rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien eli 600 000-650 000 euron keskimääräisiä yleisbudjetin lukemia enintään 712 000 euron yleisbudjetin huippusummaan ylettyen.

FC KTP on ollut pienin niistä Ykkösen seuroista joilla olisi mahdollista pyörittää periaatteessa Ykkösessä, mutta varmasti ainakin Veikkausliigaan noustessa miljoonaseuran arvoista yleisbudjettia.

Tosin FC KTP:llä vertailun vuoksi FF Jarosta, TPS:tä tai Veikkausliigassa piipahtaneesta ja nyt Ykköseen ensi vuodeksi palaavasta KPV:stä poiketen niistä puhuttaessa ei pysty sitä kuitenkaan tekemään ilman valtavia muita uhrauksia joten miljoonapeliin ei lähdetä ennen kuin ollaan Veikkausliigassa kun se tuntuu olevan taloustilanteen parantumisesta huolimattakin iso satsaus.

FC KTP on ollut viime vuonna neljänneksi suurimman yleisbudjetin omannut seura ihan vähän viime aikojen kilpailijakseen noussutta AC Oulua isommalla summalla.

Tälle vuodelle yleisbudjettia ollaan nostamassa tai jo nostettu mikäli vain suinkin kyetään eikä tietenkään ihan poissa ole pääsy tuonne todennäköisempään 600 000-650 000 euron tasoon kun tuo aiempi 712 000 euroa näyttää olleen vain viime vuoden virheellinen lukema tai vain erittäin alustava ennakkorajaluku joita joskus on ollut tietenkin muillakin seuroilla joiden rajoissa voisi enintään toimia mikäli vielä tulisi vähän lisätäydennystä peliin.)

Pelaajabudjetti: 300 000 euroa ainakin ja enintään 336 000 euroa (FC KTP nosti reilusti viime vuoteen nähden pelaajabudjettiaan ja se voittaa koripallopuolen kun siellä pelaajabudjetti jäädytettiin viime kaudelle ja jopa alennettiinkin. Alin mahdollinenkin FC KTP:n pelaajabudjetti olisi ollut viime vuodelle lisäysten jälkeen 280 000 euroa.

Viime vuonna FC KTP:llä oli sama pelaajabudjetti kuin FC Hakalla vähintäänkin eli 230 000 euroa. FC KTP:llä on ollut periaatteessa mahdollista maksaa enemmänkin, mutta yli 336 000 euron menevät summat lienevät olleet vain mestaruusbonuksia varten tarkoitettuja summia.

Tuolla korkeimmalla summalla puhutaan jo Ykkösen kolmanneksi tai toiseksi eniten maksaneimman seuran summasta kun vaikka periaatteessa mahdollisuus parhaiten maksaneimmankin seuran asemaan oli niin ihan ei näillä näkymin sitä asemaa FC KTP hallinnoinut.

Siten pelaajabudjettien kokonaisosuuteen tulee hieman muita erikoisuuksia tässä vaiheessa ennen kuin aivan täysin selväksi tulot muodostuvat FF Jaron ja TPS:n osalta.

Äärimmillään hieman FF Jaron leikkauksista riippuen FC KTP on saattanut olla viime vuonna myös toiseksi eniten maksanein Ykkösen seura tällä hetkellä Suomessa mitä voisi kehua paljonkin.

Ensi kaudeksi FC KTP on viime vuoden toisen budjetillisen kilpailijansa eli Veikkausliigaan nousseen FC Hakan linjoilla siitä, että pelaajabudjetti tulee olemaan ainakin 300 000 euroa tai sen yli mikäli vain voidaan sitä kohottaa kun samaan pyrkii myös FC Haka niin Veikkausliigassa kuin mikäli se olisi jäänyt Ykköseen.

Mikäli FC KTP todella kohottaa pelaajabudjettia niin ainakin tuo raja-arvo eli 300 000-336 000 euroa on hyvinkin mahdollista nähdä alarajansa osalta helpostikin tänä vuonna ja ei ylärajakaan sen ylittäen mahdoton ole. Ei etenkään lähivuosina jos ensi vuonna on niin Ykkösessä kuin kenties myös Veikkausliigassa lähitulevaisuudessa.)

AC Oulu

Yleisbudjetti: 500 000 euroa (Yleisbudjettia sanottiin korotetun viime vuodelle, mutta mikäli oli tuotakin summaa korkeampi niin saa korjata ilman muuta. Tai tietenkin mikäli jostain syystä AC Oulu pelasi myös tuota pienemmällä yleisbudjetilla.

Perinteisesti AC Oulu on tietysti pelannut aina sellaisella yleisbudjetilla josta pelaajabudjetti olisi puolet. Viime vuonna Ykkösessä oli poikkeavampi pelaajabudjetti kuten myös vuonna 2014 oli. Vähän heikompi yleisbudjetti on kenties ollut kuin FC KTP:llä, mutta tosiaan tätä saa korjata mikäli oli toisin päin.)

Pelaajabudjetti: 288 000 euroa (Pelaajabudjettia korotettiin viime vuodelle 50 000 euroa sitä edeltävään vuoteen nähden kun se viime vuotta edeltävänä vuonna oli 238 000 euroa. AC Oulu hieman riippuen FF Jaron pelaajabudjetin leikkausten suuruudesta oli näillä näkymin Ykkösen toiseksi eniten maksanein seura Suomessa parhaimmassa tapauksessa.

Muutoin tietenkin oli neljänneksi parhaiten maksanein seura kun vain FC KTP, FF Jaro ja TPS olisivat maksaneet enemmän ja kun tietenkin vähän enemmän maksettiin kuin FC KTP:ssä pienimmillään, mutta käytännössä maksettiin sitä vähemmän.)

AC Kajaani

Yleisbudjetti: 450 000 euroa (Yleisbudjetti pidettiin leikkaushuhuista huolimatta samana kuin tätä edeltävänäkin vuonna.)

Pelaajabudjetti: 250 000 euroa (Pelaajabudjetti olisi kai ilman loppukauden pelaajahankintoja kai ollut vielä pienempi viime vuonna. Oli kuitenkin joka tapauksessa vähän vähemmän kuin pari vuotta sitten jolloin oli 260 000 euroa pelaajabudjetti nyt melkein varmasti toisin kuin aiemmin, mutta tarkempia tietoja edelleen tarpeen mukaan AC Kajaanin viime vuodenkin pelaajabudjetin tilanteista otetaan vastaan ilomielin.)

EIF

Yleisbudjetti: 200 000 euroa (Yleisbudjetti pysyi samana kuin ennenkin.)

Pelaajabudjetti: 100 000 euroa (Pelaajabudjetti pysyi samana kuin ennenkin.)

MYPA

Yleisbudjetti: 160 000 euroa (Yleisbudjetti olisi voinut olla vielä ihan vähän isompikin, mutta ei liian paljon isompi eli noin 170 000 euroa kaiketi viime vuoden Ykköseen.

Mahdolliseen Veikkausliigan nousuun ei edellytyksiä olisi tainnut olla tai sitten sitä olisi pitänyt yrittää pelata jollakin 320 000-340 000 euron yleisbudjetilla kun sitä isommat summat vain alkaisivat olla mahdottomuus ja tuota rajaa on enemmän kaavailtu vasta tulevien vuosien Ykköseen enemmän kuin edes tälle vuodellekaan kun hädin tuskin selvittiin sarjassa viime vuonna.)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (Vihdoin ja viimein palattiin palkallisuuteen kun Kakkosessa ei aivan enintään pari vuotta sitten ollutta tilannetta huomioimatta maksettu viime vuosilta puhuttaessa koskaan mitään ja pari vuotta sitten taidettiin juuri ja juuri maksaa kulukorvauksia ensi kerran jos vielä edelleen niitäkään.

Palkattomuutta tosin harkittiin Ykköseen varmaankin ajalta ennen Ykköseen pääsemisen lupaa tai kun lupa oli varmistunut, mutta sponsoritilanne ei ollut vielä niin hyvä kuin mitä oli kauden mittaan ja miltä nyt ehkä tulevalta ajalta puhuttaessa näyttää.)

TPV

Yleisbudjetti: 160 000 euroa (Ennen näillä näkymin sittenkin ollutta isompaa yleisbudjettia luulin viime vuoden Ykkösen pienimmän yleisbudjetin olleen tällä seuralla. Aiemmin luulemani yleisbudjetti oli mitä luultavammin Kakkosen pelaamista varten tarkoitettu sen sarjatason varsinainen yleisbudjetti eli 100 000 euroa)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (TPV:llä oli ollut yllättävänkin kova pelaajabudjetti viime vuodelle. Pienempääkin oli huhuissa aina 40 000 euron alarajaan asti kun ihan kolmen vuoden takaisen GRIFK:n malliin eli 30 000 euron pelaajabudjettiin ei sentään menty vaan maksettiin enemmän.

Palkattomuutta harkittiin tässäkin seurassa, mutta MYPA:n tai MuSa:n puheisiin nähden yllättävänkin vähän kun pelaajabudjetit huhuissa ennen tuota 60 000 euroa olivat 50 000-55 000 euroa. TPV putosi viime vuoden päätteeksi erittäin niukasti Kakkoseen joten tiedä sitten mikä on tilanne siellä ainakaan pelaajabudjetin osalta.

Kakkosesta puhuttaessa välillä siellä on maksettukin toisin kuin mitä MYPA:ssa tai MuSa:ssa. Mahdollisesti yleisbudjetinkin korotuttua on tuo viime vuoden pelaajabudjetti olla ehkä vähän parempi kuin mitä olen merkinnyt, mutta ei se varmaankaan liikoja ole ollut suurempi yleisbudjetin ollessa parempikin. Tälle vuodelle pelaajabudjetti Kakkoseen voi olla todellakin varsin pieni, mutta ei 30 000 euroa ihme olisi tai enemmänkin kenties.)

MuSa

Yleisbudjetti: 120 000 euroa (MYPA:n Kakkosen kilpailija nousi myös, mutta ei hirveän hyvin kyennyt saamaan sponsorillista kysyntää kuntoon toisin kuin mitä ilmeisimmin MYPA on saamassa tuleville vuosille kun sai täksikin kaudeksi. TPV:n muuttuneen tilanteen johdosta MuSa on näillä näkymin omannut pienimmän yleisbudjetin sarjassa pelaajabudjetin kuitenkin mukaillessa enimmäkseen samoja linjoja.)

Pelaajabudjetti: 60 000 euroa (Tämä taitaa olla aika lailla enimmäisraja kun MuSa:ssa palkattomuuspuheet saattoi olla Kakkosen nousijakolmikosta kovimpia ainakin ennen nousutilannetta.

Ennakoissa olen joskus kuullut ihan vähän MYPA:n pelaajabudjettiakin pienemmästä pelaajabudjetista eli 55 000-59 000 eurosta mikä olisi ollut JJK:n Kakkosen parin vuoden takaista teoreettista pelaamista varten suunniteltu pelaajabudjetti ennen romahdusta, mutta laitan saman kuin mitä MYPA:lle toistaiseksi.)

Ykkösen yleisbudjetit yhteensä vuonna 2019: 4,42 miljoonaa euroa-5 miljoonaa euroa

Ykkösen pelaajabudjetit yhteensä vuonna 2019: 1,92 miljoonaa euroa-2,144 miljoonaa euroa

Ykkösen keskimääräinen yleisbudjetti vuonna 2019: 442 000 euroa-500 000 euroa

Ykkösen keskimääräinen pelaajabudjetti vuonna 2019: 192 000 euroa-214 400 euroa

Ykkösen suoran kenttäpelaajiston keskimääräinen palkkataso vuonna 2019 vuotta kohti: 17 454,5455 euroa-19 490,9091 euroa vuoteen.

Toivottavasti TPS:n ja FC Hakan tilanne selviäisi niin yleisbudjettiensa kuin pelaajabudjettiensa puolella lisättynä tietenkin pelaajabudjettien puolelta FF Jarolla jolloin täyden selvyyden saisi tähän kaikkeen helpoiten vaikka pieniä epäselvyyksiä edelleen on myös muuten melko selkeässä FC KTP:n tilanteessa lähinnä sen pelaajabudjetin osalta.

Paljon tietenkin nyt helpottaa se, että FF Jaron yleisbudjetiksi nyt selvästi paljastui 770 000 euroa.

Myös sekin on hyvä juttu, että hieman on löytynyt TPS:n ja TPV:nkin tilanteelle uutta selvitystä.

Pelaajabudjettien kokonaismäärä oli kyllä kaikkiaan hieman ristiriitainen.

Luvuista keskimäärin hieman laskelmasta riippuen ne olivat ennen lopullista tilannetta 2,033 miljoonaa euroa-2,053 miljoonaa euroa pelaajabudjeteista puhuttaessa yhteensä kun eräänlainen äärimmäinen yläraja oli 2,101 miljoonaa euroa mikä oli jonkin verran vähemmän kuin mitä arvioitiin alun perin saavutettavan tällä kaudella pelaajabudjeteissa.

Keskiarvoisesti ne merkitsisivät 203 300 euroa-205 300 euroa ja enintään 210 100 euroa.

Ja suorina kenttäpelaajiston osuuksina ne olisivat vuoteen 18 481,8182 euroa-18 663,6364 euroa ja enintään 19 100 euroa.

Yleisbudjetitkin jäivät väitettyä vähäisemmäksi kun todennäköisesti FC KTP:llä ei ollut tuota 510 000 euroa enempää yleisbudjetti ja mikäli olisi ollutkin aina vaikka sinne viime vuodenkin erittäin epätodennäköiseen 712 000 euroon asti niin ei sillä olisi saavutettu väitettyjä yleisbudjettien kokonaisia summia.

Tänä vuonna kun ruotsinkielisten alueen lehtien ja Hufvudstadsbladetin mukaan parin viime vuoden takaisen Ykkösen lukemista oltiin jäämässä. Aivan äärimmäinen yläraja ennen kautta teoriassa oli viime kaudella vain 5,5 miljoonaa euroa siinä missä toissa vuonna Ykkösessä se oli 6 miljoonaa euroa yleisbudjettien osalta.

Keskimääräiset laskelmat viime vuonna ja toissa vuonna aluksi näyttivät pitävän paikkansa kun niiden sanottiin olleen tosiaan juurikin ruotsinkielisten alueen lehdissä tai Hufvudstadsbladetissa pyörineen 5,2-5,3 miljoonan euron kokonaisluokassa yleisbudjettien osalta kun ne ovat nyt jäämässä vähän pienemmäksi vaikkakin tuohon alarajaan tai sen yli taidettaisiin päästä mikäli FC KTP:llä olisi ollut vaikkapa tuo 712 000 euroa yleisbudjettina erittäin epätodennäköisesti kun se ei toissa vuonnakaan pitänyt paikkaansa eikä todennäköisesti ole pitänyt viime vuonnakaan.

Tänä vuonna voikin sitten ehkä pitääkin mikäli ei korona ole niitä euroja sitten vienyt mukanaan vahinkojen muodossa.

Hieman noista arvioista tosiaan jäätiin jälkeen ja maksimeista aivan erittäinkin selvästi parin vuoteen nähden Ykkösessä yleisbudjettien puolella mitkä keskiarvoisesti tarkoittaisivat siis 520 000 euroa-530 000 euroa ja muutoin huippurajana 550 000 euroa siinä missä viime vuonna tosiaan huippuarvo olisi ollut ja olikin ehkä kunhan epäselvyydet selviäisivät niin jopa 600 000 euroa.

Pelaajabudjettien puolella jäätiin myös viime vuonna jonkin verran tavoitteista ja myös vähemmästäkin ruotsinkielisten alueen lehtien tai Hufvudstadsbladetin arvioista eli 2,3 miljoonan euron-2,5 miljoonan euron tavoitteista kokonaisuudessaan ja keskimäärin 230 000-250 000 euron joukkuekohtaisesta pelaajabudjetista.

Tuollaisia lukemat ovat olleet viime vuonna kun vielä ihan vähän on epäselvyyttä niissä kuten tietysti näissäkin joskin viime vuoden pelaajabudjetit ovat olleet selkeämpiä kuin pari vuotta sitten ainakin keskimäärin ilmoitettuina.

Silti valitettavasti ollaan jäämässä alarajankin tavoitteista ja ylärajan tavoitteesta jäädään selvästikin.

Korisliigan puolella on tällä kaudella pelannut 12 joukkuetta ja vaikka pelaajabudjetit ovat niissä laskeneet niin kiitos tietenkin tällä erää nyt jo kahden joukkueen ylivoimaedulla Jalkapallon Ykköseen nähden ja pienistä pelaajabudjeteista huolimatta niissä edelleen maksetaan niitä tasaisemmin jolloin sitten mennään leikkauksista huolimattakin edelle.

Korisliigassa yleisbudjettien kokonaismäärä viime vuonna on 6,384 miljoonaa euroa 12 joukkuetta kohti ja keskimäärin 532 000 euroa joukkuetta kohti.

Eli edellä Jalkapallon Ykköstä ollaan jopa paria viime vuotta selvemmin ja viime vuoden Jalkapallon Ykkösenkin paremmillakin luvuilla tai 6 miljoonan euron oletetulla huippuluvulla oltaisiin silti edellä koripallon puolella.

Korisliigan pelaajabudjettien kokonaismäärä viime vuonna on 3,341 miljoonaa euroa 12 joukkuetta kohti ja keskimäärin 278 416,67 euroa joukkuetta kohti.

Eli edellä Jalkapallon Ykköstä ollaan jopa toissa vuoden lukemia vähän paremmin ja selvästi viime vuoden lukemia edellä keskiarvossa ja kokonaismäärissä nyt oltaisiin joka tapauksessa edellä kuten viime vuonnakin.

Jopa toissa vuoden Korisliigan keskiarvoisilla lukemilla yleisbudjeteissa oltaisiin tämän vuoden Jalkapallon Ykkösen huippuarvoa edellä ja oltaisiin vaikka lähempänä yleisbudjettien arviot olisivat pysyneetkin.
« Viimeksi muokattu: 13.06.2020 klo 14:13:04 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #555 : 10.07.2020 klo 11:42:43

Jalkapallon Ykkösen 20 vuoden takaisiin eli vuoden 2000 ja samalla yhteen Ykkösen nk. Rahavuoteen on löytynyt yksi uusi miljoonaseura lisää.

FC Mikkelin osalta puhuttaessa sillä oli edelleen erittäin suuren luokan yleisbudjettiluokan summia pelissä.

Myös vuodelle 2001 FC Mikkelin yleisbudjetti oli vielä hyvin korkea, mutta silti jo pienentynyt.

Aiemmin FC Mikkelin yleisbudjetit huomioimatta vuotta 1999 olivat todella ristiriitaiset ja vaikeaa löytää.

Etenkin kun FC Mikkelin budjettiosuutta sanottiin joissakin lähteissä rajusti alentuneeksi jo vuodesta 1999 eteenpäin vuosille 2000-2001, mutta ihan näin asia ei ollut.

Vuoden 1999 tapaan valitettavasti vuoden 2000 FC Mikkelin yleisbudjetti on vielä liukuva, mutta vuoden 2001 osuus yleisbudjettina tulee olemaan kiinteämpi.

Tässä FC Mikkelin yleisbudjetti vuodelta 2000:

FC Mikkeli Jalkapallon Ykkösessä 2000

Yleisbudjetti: Useita miljoonia markkoja ja parhaimmillaan Jaroa ja FC Jokruja rikkaampi vaikka pienimmillään myös vain sen 2-2,5 miljoonaa markkaa

Lisään tämän seuran uudeksi miljoonaseuraksi heti sitä seuraavassa viestissä kun käsittelen FC Mikkelin ohella myös yhtä muuta uutta löytynyttä miljoonaseuraa jota ei vuodelle 2000 vielä löytynyt.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #556 : 10.07.2020 klo 11:54:04

Jalkapallon Ykkösessä vuonna 2001 alkoivat sen nk. Rahavuodet lähestyä loppuaan, mutta mukaan löytyi kaksi uutta miljoonaseuraa tällä kertaa ihan kiinteinkin yleisbudjetein.

Jonkin verran tietoja ja ennakkoja löytyi hieman myös alemmista ja vaatimattomistakin seuroista puhuttaessa, mutta niistä asiaa tulee tietenkin yleisbudjettien viestin päivityksen yhteydessä.

Kaksi uutta miljoonaseuraa vuoden 2001 Jalkapallon Ykköseen olivat viimeistä vuottaan Mikkelin kalliina floppina pidetyn suurseura FC Mikkeli ja vakavaraiseksi, mutta aiemmin ainakin näillä näkymin tarkalta yleisbudjetiltaan ja pelaajabudjetiltaan piilossa pysytellyt Rauman Pallo-Iirot.

Rauman Pallo-Iirojen osalta on kuitenkin todettava, että sillekin vuosi 2001 oli synkkä ja kallis paukku sellaisin rahavoimin kuin miten se pelasi.

Toisaalta rahoituspohja oli pitkään kunnossa ja siten se pystyikin jatkamaan valtavaa rahallista menoaan myös luokkaa alempana Jalkapallon Kakkosessakin.

Joka tapauksessa tässä itse seurojen yleisbudjetit ja Pallo-Iirojen tapauksessa myös itse pelaajabudjetti:

FC Mikkeli Jalkapallon Ykkösessä 2001

Yleisbudjetti: 2,5 miljoonaa markkaa

Rauman Pallo-Iirot Jalkapallon Ykkösessä 2001

Yleisbudjetti: 2,85 miljoonaa markkaa

Pelaajabudjetti: 1,65 miljoonaa markkaa

FC Mikkelin osalta olin sinänsä vähän yllättynyt kun aiemmin olleissa huhuissa luulin osin, että seuralta olisi alkanut jo mennä yleisesti ottaen viimeistä vuotta kohti rahoituspohja alta kun seuraa oli pitkään jo ennen lopullista romahdusta pidetty melko riitaisana ja tuhoisana fuusiona.

Puhumattakaan, että koko ajan oli sitä poliittista ja epäpoliittistakin painostusta seuran ulkopuolella luomassa kielteistä julkisuuskuvaa.

Pallo-Iirojen tapauksessa luulin sillä olleen jopa korkeampikin yleisbudjetti tai pelaajabudjetti, mutta näillä näkymin oli pienempi jolloin varmaankin vuonna 2000 lienee ollut suurempia molemmat kun rahaa silloin vielä tuntui olevan.

Tosin vuonna 2000 ne eivät välttämättä kuitenkaan nyt ihan liian uskomattoman paljon suurempia ole enää olleet kuin mitä vuonna 1999 tai vuodelle 2001 nyt on löytynyt olemaan.

Pallo-Iirojen tilanne selvisi oikeastaan yhden muun ja potentiaalisen miljoonaseuran aiemman puhetilanteen johdosta vuodelle 2001, mutta siitä tulee sitä seuraavassa viestissä lisää asiaa kun ensin tulevat vielä vuoden 2000 Jalkapallon Ykkösen budjetilliset päivitykset.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #557 : 10.07.2020 klo 11:58:45

Vuonna 2000 Ykkösessä ainakin seuraavat 11-12 seuraa eli vihdoin ja viimein ihan vähän yli puolet seuroista pitivät pienimmilläänkin yllä miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen kun selvästi uutena mukaan tulee FC Mikkeli ja alustavasti poikkeuksena sinnittelee mukana hyvin ehdollisena edelleen tässä vaiheessa Hangon HIK:

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

KuPS: 3,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: 2,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 4 miljoonaa markkaa

Atlantis FC: 2,5 miljoonaa markkaa

FC Mikkeli: Useita miljoonia markkoja ja parhaimmillaan Jaroa ja FC Jokruja rikkaampi vaikka pienimmillään myös vain sen 2-2,5 miljoonaa markkaa

Tervarit: 1,8 miljoonaa markkaa

TPV: 1,5 miljoonaa markkaa vähintään ja enintään 3,55 miljoonaa markkaa (TPV:n osalta puhuttaessa sillä kerrottiin Ykkösessä olleen parhaimmillaan melkein vuoden 1999 Veikkausliigaa vastannut yleisbudjetti ja muutoinkin sen todettiin olleen melko varakas. Varaa oli muun muassa maksaa Juha Sipilälle ja Miika Juntuselle seurasta ulosheittorahanakin 700 000 markkaa joko yhteensä tai miestä kohti eli isoimmillaan 1,4 miljoonaa markkaa hieman asiayhteydestä riippuen kun seurajohto ei näistä kahdesta kaverista oikein pitänyt ja näkemyserot olivat hieman turhan suuria. Perinteitä vaalien päädyttiin sitten ennen pitkää konkurssiin vuoden 2001 loppupuolella ja talousvaikeudet käynnistyivät jo vuoden 2000 puolella. Vaikkakin perinteet niissä taisivat olla jo vuosina 1997-1999 olleissakin asioissa ja etenkin pikavisiittimäisellä kaudella 1999 Veikkausliigassa.)

Hangon HIK: 1,3 miljoonaa markkaa (Hangon IK:n asema tässä vaiheessa on vuoden 2001 Ykkösestä poiketen hyvin alustava. Olen myös valmis heittämään tämän seuran ulos miljoonaseurojen kerhosta heti mikäli löytyy riittävän vahvoja muita todisteita siitä, että HIK ei olisi ollut miljoonaseura vuoden 2000 Ykkösessä. Rannikon ruotsinkielisen alueen lehtien mukaan kuitenkin HIK alkoi saada ja oli saanutkin melko paljon uusia tukijoita joilla oli entisiin vuosien 1997-1999 tukijoihin verrattuna enemmän kyllä tarjota taloudellista tukea, mutta toisaalta taas niitä lukuja on voitu valitettavasti sekoittaa vuoden 2001 Ykkösen kauteen jolloin jo ihan viimeistään HIK oli jo miljoonaseura Ykkösessä. HIK:n muu yleisbudjetti vuoden 2000 Ykkösessä olisi muussa tapauksessa mitä tahansa 700 000 markan-1 miljoonan markan väliltä olematta kuitenkaan ilman muuta vahvistusta asialle miljoonaseura.)

Kraft: Ainakin 1,04 miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja vuoden 1999 tapaan.

FC Honka: Ainakin 1,02 miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja ja pelaajabudjetin kerrottiin olleen erittäin korkeatasoinen, mutta yleisbudjetin ja pelaajabudjetin sanottiin olleen pienentynyt tällä hetkellä vielä tarkoilta rajoiltaan osin epävarmaan vuoden 1999 Ykkösen vastaaviin nähden ja myös mahdollisesti muutaman tätä vuotta aiemman Ykkösen sarjakauteen nähden selvästi.

TP-Seinäjoki: Ainakin 1,03 miljoonaa markkaa, mutta Kraftista ja FC Hongasta poiketen sillä ei ollut useita miljoonia markkoja vaan enimmillään vain sen ehkä parin-kolmen miljoonan markan luokkaa koska sen yleisbudjetti vuoteen 1999 nähden oli pienentynyt.

FC HIFK/HIFK: 1,01 miljoonaa markkaa millä se oli Ykkösen köyhin miljoonaseura vuonna 2000.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #558 : 10.07.2020 klo 12:32:16

Tässä seuroja joita kuitenkin ainakin tässä vaiheessa voi vuoden 2001 Ykkösen perusteella nimittää sarjan miljoonaseuroiksi ja näiden jälkeen palaan vielä Ykkösen vuoden 2001 muutamaan muuhun ristiriitaiseen seuraan.

Näistä ainakin joillakin piti ennen kautta olla miljoonaluokan yleisbudjetti, mutta ne joutuivat alustaviin rahavaikeuksiin tai jo selviin rahavaikeuksiin vaikeuksiin, yhdellä on vaihdellut yleisbudjetti ja oikeastaan vähän kaikki hyvinkin hurjasti ja FC Mikkeli kuten myös Rauman Pallo-Iirot ovat varmistuneet miljoonaseuroiksi kun niiden keskimääräinen yleisbudjetti löytyi yhdessä Rauman Pallo-Iirojen pelaajabudjetin kanssa.

Pienin epävarmuuksin silti kaikkiaan uusien miljoonaseurojen myötä tasan puolella sarjan seuroista eli 10:llä seuralla on näillä näkymin ollut nk. Miljoonaseuran asema vuonna 2001:

FF Kraft: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja (Närpiön Kraftista on tosiaan ainakin näillä näkymin sattumanvaraisesti käytetty vuodesta 1997 eteenpäin myös nimitystä FF Kraft kun seuran jalkapallotoiminnassa tapahtui tuolloin melkoisia mullistuksia ja seuran toiminnan kasvaessa tuolloin kai muutenkin VPS:n kanssa tapahtuneen yhteistyön johdosta.)

TP-Seinäjoki: Ainakin miljoona markkaa ja suurimmillaan useita miljoonia markkoja, mutta Kraftista poiketen ei enää useita miljoonia markkoja välttämättä ollut yleisbudjetti kun se heikkeni edelleen ja se on voinut olla hyvinkin vain sen 2-2,5 miljoonaa markkaa.

Jaro: 3,6 miljoonaa markkaa

FC TPS: 3,5 miljoonaa markkaa

Tervarit: 3,3 miljoonaa markkaa

Pallo-Iirot: 2,85 miljoonaa markkaa yleisbudjetti ja pelaajabudjetti oli 1,65 miljoonaa markkaa

FC Mikkeli: 2,5 miljoonaa markkaa

FC Jokrut: Miljoona markkaa vähintään ja enintään 2,5 miljoonaa markkaa

TPV: Enintään 1,5 miljoonaa markkaa (TPV ainakin tiettävästi lähti kauteen vielä miljoonaseuran arvoisesti ennen kesän 2001 puolittain täydellistä romahdusta, syksyn käytännössä täydellistä romahdusta ja lopullinen konkurssi tunnetusti tapahtui vuoden lopussa.

Yleisesti ottaen TPV saattoi olla jo köyhempikin, ajoittain puhuttiin myös Ykkösen köyhimmästä miljoonaseurasta vuonna 2001 ellei sitten lopullisesti miljoonaseuraksi edes kaudeksi tuolloin päässyttä Hangon IK:ta lasketa ja muutoin TPV:n yleisbudjetti oli kai niinkin vähän kuin 700 000 markkaa heiketen tietenkin pitkin vuotta.

Lähtökohtaisesti näillä näkymin kuitenkin rannikon ruotsinkielisten alueen lehtien mukaan TPV oli kuitenkin rikkaampi Ykkösessä 2001 aina kuin esimerkiksi HIFK/FC HIFK josta pian tulee myös puhetta.)

Hangon HIK: Ainakin miljoona markkaa (Ensimmäistä ja ainoaa kertaa ainakin lopullisen varmasti HIK:lla oli miljoonaseuran arvoinen yleisbudjetti Ykkösessä vuosien 1996-2001 välisen ajan päätteeksi. Tosin epävarmasti myös vuosina 1999-2000 HIK:lla on voinut olla miljoonaseuran tason yleisbudjetti käytettävissään. Mahdollisesti vuonna 2001 Hikkenillä on saattanut olla parempikin yleisbudjetti, mutta se on vielä epäselvää.)

Muista Ykkösen seuroista puhuttaessa tässä vaiheessa alustavia miljoonaseuroja oli ainakin FC Honka jonka yleisbudjetti oli suurin Ykkösessä vuonna 2001 niistä seuroista joilla ei ollut miljoonaa markkaa heittää pelikaudelle.

FC Hongalla oli vähintään 900 000 markkaa ja enimmäisraja pyöri 950 000-995 000 markassa. Ennen kautta FC Hongan piti olla miljoonaseura tuttuun tapaan, mutta siitä se sitten ainakin näillä näkymin pieneni riittävästi sinetöimään putoamisen miljoonaseurojen kerhosta.

Muista aiemmista Ykkösen miljoonaseuroista puhuttaessa HIFK/FC HIFK oli vuonna 2001 selvästi vuosia 1999-2000 köyhempi. Alustavasti sillä oli yleisbudjetti 700 000 markasta aina aivan enintään miljoonaan markkaan asti, mutta HIFK:n/FC HIFK:n tilanne heikkeni TPV:n tapaan kesällä 2001 tunnetusti melko dramaattisesti.

Ne sitten tietenkin loivat seuralle kaikkein kurjimman vuoden eli vuoden 2002 Ykkösessä jonka päätteeksi se joutui konkurssiin jossa paikan peri sittemmin reservijoukkue HIFK Soccer uutena FC HIFK:nä ja romahdus tiesi paikkaa aina Nelosesta saakka siinä missä Hikken tippui vain Kolmoseen asti ja TPV omassa konkurssissaan tippui vain Kakkoseen asti.

HIFK:n/FC HIFK:n hylkääminen ainakin omasta mielestäni vuoden 2001 Ykkösen miljoonaseuroista puhuttuna johtui siitäkin kun ainakin osittain siihen miljoonaan markkaan ainakin tunnuttiin lasketun eri lehdissä myös muita riippumattomia kuluja jotka eivät ainakaan kuullosta tai vaikuta kovinkaan miljoonaseuran tilanteelta.

FC Hämeenlinnan osalta tosiaan vuodelta 2001 Ykkösestä ei ole melkein mitään muuta tietoa toistaiseksi tullut vastaan pois lukien jo mainitsemaani talousarviota. Eri lehtiarvioissa on todettu sen olleen vaihtelevasti yksi pienimpiä seuroja ja parhaimmillaan jopa miljoonaseura.

Jotenkin lienee kuitenkin niin, että se sijoittuu ainakin tällä hetkellä parhaimmillaankin ilman muita vähän vankempia todisteita yleisbudjettinsa osalta mitattuna HIFK:n/FC HIFK:n ja FC Hongan väliin ja huonoimmillaan paljon tätäkin kauemmas.

Miljoonaseurakin FC Hämeenlinna on voinut olla, mutta jopa esimerkiksi jo Veikkausliigan karsintapelien aikaan puhuttiin talousvaikeuksista.

Niiden mukaan seura ei pääse peleihin ja Veikkausliigan paikan jo tultua selväksi puhuttiin miljoonan markan ratkaisevan mahdollisen Veikkausliigaan lähtemisen normaalin kaavan mukaan tai sitten jopa Ykköseen jäämisen tai pahemmankin talouskatastrofin aiheuttaman alemmillekin sarjatasoille putoamisen.

Sellaiset puheet ja lehtijutut eivät ainakaan kuullosta miljoonaseuran tason arvoisilta puheilta.

Lisäksi seuralla tosiaan oli ollut kaksi tappiollista talousarvion vuottakin putkeen ennen Veikkausliigan kautta 2002.

FC Hämeenlinnan osalta kuitenkin johtolankana voi pitää sitä seikkaa, että muun muassa Rauman Pallo-Iirojen yleisbudjetti oli ollut aiemmin tavoitteena.

Kuitenkin FC Hämeenlinnalla niin suuri yleisbudjetti eli 2,85 miljoonaa markkaa kuullostaa kuitenkin erittäin suurelta!

Jotenkin tuntuu siten siltä, että olisikohan vahingossa tuohon 2,85 miljoonaan markkaan niputettu kuitenkin jo koko FC Hämeenlinnan silloinen toiminta kaikki mahdolliset joukkueet sisältäen?

Kun välillä muun muassa ruotsinkielisen rannikon lehdissä ja Rauman lehdissä kehuttiin, että heidän eli muun muassa Pallo-Iirojen rahoilla olisi pystynyt tosiaan pyörittämään jo koko FC Hämeenlinnan jalkapallotoimintaa ja toisaalta kehuttiin myös FC Hämeenlinnan suoritusta kauden mittaan kuten myös lopulta nousua Veikkausliigaan.

Välillä tuo 2,85 miljoonaa markkaa tuntui muun muassa FC Hämeenlinnan miljoonaseuran aseman väitteissä myös erikoisesti yhdistetyltä tavallisen edustusjoukkueen ja muun muassa koko FC Hämeenlinnan valmennusjohdon eli myös Hannu Tourun ja Tourun omien pomojen palkoiksi eli pelaaja/valmentaja/valmennusjohtobudjetiksi.

Pienemmistä seuroista puhuttaessa löytyi huhuja yhdestä potentiaalisesta miljoonaseurasta ja muutoin toisesta pienemmästä seurasta.

Pienemmästä seurasta asiaa tulee ensin hieman.

Pienempi seura olisi ollut Musan Salama Porista.

Huhuissa toistaiseksi sillä olisi ollut sama yleisbudjetti kuin vuonna 1999 eli 700 000 markkaa sillä seuran huhuttiin olevan taloutensa kanssa äärirajoilla.

Välillä MuSa:n yleisbudjetin sanottiin olleen tuntuvasti huonompikin ja siinä tapauksessa tuo 700 000 markkaa olisi ollut jo aivan maksimi millä kyettiin vetämään kausi läpi.

Pitkälti MuSa:n vaikeuksien sanottiin tulleen tuntuvasti suuremmasta edellisen vuoden Jalkapallon Ykkösen yleisbudjetista johtuen, mutta välillä syitä löytyi ihan muutenkin seurasta kuin vain budjettien puolelta puhuen.

Mikäli MuSa:lla olisi ollut vuonna 2001 parempi yleisbudjetti niin korjaan toki välittömästi, mutta ei sillä varmaan ole ollut vuonna 2001 kuitenkaan ilman ihmeitä miljoonaluokan yleisbudjettia kun FC Honka oli rikkain alle miljoonatason joukkueista sarjassa ja FC Honkaa pienempänä sanottiin MuSa:n yleisbudjetin olleen ainakin nyt melko varmoissa huhuissa näillä näkymin.

Viimeinen uusi ja potentiaalinen miljoonaseura olisi tuntuvasti jo vuoden 2000 Jalkapallon Kakkosen tapaan lisärahoitusta saanut TP-47 Torniosta.

TP-47 tosiaan vaikutti ainakin melko paljon saaneen taakseen tukijoita ja menestystunnelmaa yritettiin tietenkin luoda matkalla kohti korkeampiakin sarjatasoja kuten Jalkapallon Ykköstä ja lopulta Jalkapallon Veikkausliigaakin.

TP-47 oli toisinaan jo alasarjatasoillakin 1990-luvulla ja tätä aiemmin 1980-luvulla muun muassa pelannut sarjatasoon nähden erittäin korkealla yleisbudjetilla miljoonan markan tuntumassa tai alemmalla noin 700 000 markan yleisbudjetilla kauteen.

Pelaajabudjetti oli ollut melkoisen korkeaa tasoa ellei melkein ihan eniten maksaneimmankin seuran asemaa omilla pienemmillä sarjatasoillaan 1990-luvulla ja tätä aiemmin 1980-luvulla jolloin huhuissa esiintyi jopa 350 000 markkaa pelaajabudjettina.

Vähitellen tosiaan 1990-luvun loppua kohti Jalkapallon Kakkosen ja Jalkapallon Kolmosenkin vuosina seurasta oli alkanut muotoutua erittäinkin varakas joukkue.

Joissakin huhuissa tosiaan ja varsinkin mikäli TP-47 olisi ollut peräti jo miljoonaseura kunnollakin niin esimerkiksi MuSa:n koko yleisbudjetti olisi ollut TP-47:n mittakaavassa lähtökohtaisesti vuodeksi 2001 kuten oli ollut jo vuonna 2000 pelkästään sen pelaajabudjetti.

Toisin sanoen MuSa:n yleisbudjettihuhun eli vaikka tuon 700 000 markan pitäessä paikkansa olisi täten TP-47:lla jalkapallon Ykkösessä vuonna 2001 ja Jalkapallon Kakkosessa vuonna 2000 sillä ollut vähintään siis 700 000 markkaa pelaajabudjetti.

Voi kyllä olla ollut enemmänkin kun niin paljon pelasi tosiaan noita ulkomaalaispelaajia tuolloin joukkueessa.

Toisaalta kotimaistenkin pelaajien palkkatason sanottiin olleen melko hyvää luokkaa kun huonompaakin sanottiin olleen luvassa tuleville vuosille kun yleispalkallista romahdusta pelättiin.

Ja olihan se jo tietenkin vuonna 2001 ihan oven takana kun euroajan tultua tai viimeistään vuonna 2003 euroajan jo oltua käynnissä ainakin viimeistään Jalkapallon Ykkösen, Jalkapallon Kakkosen ja Jalkapallon Kolmosen nk. Rahavuodet päättyivät ja tulovirrat kuivuivat kasaan pelaajapalkoissa.

Jatkoa seuraa tulevaa ajatellen kunhan tietoa vain tulisi lisää!
« Viimeksi muokattu: 10.07.2020 klo 12:36:02 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #559 : 15.07.2020 klo 15:52:04

Vuoden 1995 eli 25 vuoden takaiseen Jalkapallon Kolmoseen on löytynyt yhden joukkueen yleisbudjetti lisää.

Vuoden 1995 Jalkapallon Kolmosessa PeKa tunnettuna joukkueena milloin Karhulan ja milloin ihan Kotkankin Peli-Karhuina vietti samalla juhlakauttaan silloisen 50-vuotisjuhlansa muodossa tavallaan ja muutoin tietenkin omia 37-vuotispäiviään.

Siinä missä nykyään tietysti tavallaan viettää 75-vuotisjuhlia ja muutoin tietenkin omia 62-vuotispäiviään.

Tuo tavallaan sanottu vietettävyys kun tulee tietenkin seuran alkuperäisestä nimestä eli KyPa:sta, KymPa:sta, KP:stä tai KP Kymistä eli Kymin Palloilijoista jollaisena seura tosiaan tunnettiin vuoteen 1957 asti.

PeKa:lla vuonna 1995 kaikkiaan aivan kaiken mukaan laskien budjettisummat koko seuratasolla olisivat olleet ymmärrettävästi ihan tuolloinkin miljoonaluokkaa, mutta normaali jaotellumpi yleisbudjettien tasoluokka teki selväksi silloisten markkamiljoonien kuulumisen Kotkassa enintään kilpailijalle eli KTP:lle.

Tuntuvasti ja useita kertoja lähtökohtaisesti silti KTP oli budjettitasossa isompi kuten myös palkanmaksussa tai kaikkein pessimistisimmissä arvioissa olleiden palkkojen ja kulukorvausten sekoituksissakin kuin PeKa.

PeKa:n yleisbudjetti oli seuraava vuodelle 1995:

PeKa Jalkapallon Kolmosessa 1995

Yleisbudjetti: 300 000 markkaa (Vertailun vuoksi kaikkein halvimpia ja mitä ilmeisimmin joitakin ihan pienimpiä lasten leirijoukkueita tai vastaavia pyöritettiin tuolloin 3000 markalla kaudessa. PeKa sai myös muun muassa jonkin seura-avustuksia, mutta niillä esimerkiksi ei olisi kattanut edes halvimpienkaan joukkueiden salivuokria tai harjoitteluleirien maksuja sinä vuonna.)

PeKa:lta ei harmittavasti tullut ilmi pelaajabudjettia tai mahdollisen kulukorvausbudjetin tasoa tarkoin, mutta se oli aivan murto-osia KTP:n vastaavasta ja lähtökohtaisesti sanottiin sen olleen kohtuullista Jalkapallon Kolmosen tasoa ollen joissakin katsauksista niistä puhuttaessa hieman alle Kolmosen normaalitason pessimistisimmillään ja parhaimmillaan ehkä osin juhlavuoden vaikutuksesta jonkin verran parempaa kuin mitä Jalkapallon Kolmosessa silloin oli niiden taso normaalisti ajan mittakaavassa.

Toisin sanoen maksutasossa tai kulukorvaustasossa PeKa ei ollut sarjan köyhin, mutta ei kyllä missään nimessä rikaskaan sellaisia seurassa ylläpitävänä tai maksavana.

Lisäksi maksutaso tai kulukorvaustaso tuntui olevan ainakin osin melkoisen tarkkaan sidottua kauden yleisötavoitteisiin tai juhlakauden kunniaksi vähän enemmän kuin tavallista seuraan virranneista sponsorirahoista kiinni.

PeKa:lla oli tietenkin tuttuun tapaan myös melko korkeita nousubonuksiakin luvattu ja jopa sijoitusrahaakin kun sijoituksella melkein korkeampaan sarjapaikkaan kiinni verratessa tavallisempaan sijaan eroa oli suurimmillaan ollut 1980-luvun vaihteesta vuoteen 1995 tullessa jopa useampi kymppitonni ja muutoin keskiverrosti vaikkapa 3000 markkaa saattoi kyllä myös ero sarjan keskikastista alemmas päin mennessä tai pelkällä sijavaihdolla.

Silloisille tuleville vuosille tai Jalkapallon Kakkosta silmällä pitäen PeKa:n osalta se ei olisi niin hirvittävästi silloista määrää eli 300 000 markkaa enempää välttämättä tarvinnut vuoden 1995 ajattelukannan mukaan, mutta pelaajareservin ja juniorimäärää olisi ollut tuolloisessa tilanteessa pakko saada lisää.

Lisäksi tietenkin Jalkapallon Kakkonen vaati jo silloin tai ainakin tuntui vaativan niin paljon enemmän kaikkea muutakin olosuhdekehitystä.

PeKa:n omat seurapomot olisivat olleet erittäin iloisia jo siitä, että sille olisi tullut vaikkapa miljoona markkaa jostakin kauteen lisää rahaa niin silloin olisi Jalkapallon Kakkosenkin tilanne jo turvattu ja olisi voitu alkaa edes alustavasti harkita vuonna 1995 1980-luvun lopun unelmiin nähden siinä vaiheessa kuitenkin täysin poissa kuvioista ollutta Jalkapallon Ykköstä tai jopa Jalkapallon Veikkausliigaakin.
« Viimeksi muokattu: 15.07.2020 klo 15:57:34 kirjoittanut Piippu-Virtanen »

 
Sivuja: 1 ... 22 [23]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines