FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
22.05.2022 klo 21:08:22 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Futissuomi.fi, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 23 [24] 25
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 103218 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #575 : 27.02.2021 klo 13:45:18

Vuonna 1997 Jalkapallon Kakkosessa FC HIFK sai Etelälohkosta siirron Itälohkoon.

Seuran yleisbudjetti ja pelaajabudjetti löytyivät viime aikojen vuosien 1996-1998 seuran tilannetta koskevien seurantojen päätteeksi vastoittain.

Melkein 25 vuotta sitten tosiaan tuona vuotena FC HIFK jäi harmittavasti suorasta noususta, mutta pääsi kuitenkin karsimaan Jalkapallon Ykkösen 1998 Nousukarsintaotteluihin.

Niissä tosin nousua ei tullut ja myöhemmin nousu edes teoriassa oli pitkälti kiinni tuon vuoden Jalkapallon Ykkösen putoajaehdokas IF Gnistanin omista, tunnetuista talousvaikeuksista ja mahdollisen luovutuksen yhteydessä kenties tapahtuvasta erilliskarsinnasta kiinni.

Vuoden 1997 Jalkapallon Kakkosen tilanteista muuten puhuen pitää täsmentää sitä, että kun viimeksi Uudenvuodenpäivänä viime vuonna eli 1.1.2020 mainitsin EIF:n tilanteen aikana Nokian Pyryn muka olleen budjetiltaan löytymätön tasolleen niin se ei pitänyt paikkansa.

Etenkin kun kyse oli vahingosta ja kun olin jo maininnut sen 30.12.2018 tässä samassa aihealueessa vain eri viestissä.

Siten muun muassa BK-IFK, MuSa ja KPV-j ovat sellaisia vuoden 1997 seuroja joilta tosiaan ei tältä sarjatasolta vain tietoa juuri löydy.

Itse FC HIFK oli omalla tasollaan mielenkiintoinen varovaisen positiiviseen suuntaan kehittyvällä yleisbudjetillaan ja pelaajabudjetillaan.

Tässä itse FC HIFK:n yleisbudjetti ja pelaajabudjetti vuodelta 1997:

FC HIFK Jalkapallon Kakkosessa 1997

Yleisbudjetti: 600 000 markkaa (Harmittavasti FC HIFK:n yleisbudjetin tilanne sellaisenaan ei ole tällä hetkellä ihan täysin varma kun se keskimäärin on saattanut olla ihan vähän pienempikin eli aina 500 000 markkaan asti suuruudeltaan seuran käsipallopuolen tilanteenkin mukaan. Atlantis FC:tä suuremman sen sanottiin olleen, mutta välillä esimerkiksi tosiaan vähän pienempi tai enintään samaa luokkaa kuin Nokian Pyryllä tai kilpailijallaan EIF:llä tavallaan. Vaikka joitakin hyvinkin pessimistisiä heittoja oli FC HIFK:n taloustilanteista niin ei seurassa mitään IF Gnistan-kaaosta sentään ollut menossa edes kaikkein huonoimmillaan kauden ajalla meneillään. 600 000 markkaa tosin oli tuon hetken Jalkapallon Kakkosessa kohtuullinen, tyydyttävä tai tietyin rajaehdoin jopa hyväkin yleisbudjetti koko ajan kustannuksiltaan kohoavassa sarjassa.)

Pelaajabudjetti: 180 000 markkaa (FC HIFK:n osalta puhuen sen pelaajabudjetin sanottiin olleen ainakin parempaan päin meneillään olevaa luokkaa. Tuo summa tosiaan oli edeltävän vuoden maksimiluokkaa ja ainakaan paljoa tuon yli se ei välttämättä ollut. On voinut olla alempikin kun edelleen tuota luokkaa olivat muun muassa seuran oman käsipallopuolen pelaajabudjetin osuudet. Kaikkein pienimmillään on voinut olla todella pientäkin luokkaa kun osalta seuroja kuten kilpailija EIF:lläkin sanottiin olleen melkoisia vaikeuksia täyttää pelaajabudjetin velvoitteitaan kautensa osalle.)

Edelleen tukijoita tuntui seura kyllä saavan, mutta mitään huomiota hälytysmerkkeihin ei valitettavasti tunnuttu seurassa otettavan tai edes hieman painettavan jarrua silloisen mahdollisen nousuhankkeen osalta jolloin tulevien aikojen ongelmia ehkä olisi voitu välttää tai sitten ei.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #576 : 27.02.2021 klo 14:16:43

Vuonna 1998 FC HIFK toteutti tietenkin kuuluisan nousunsa vihdoin ja viimein vuodeksi 1999 Jalkapallon Ykköseen.

Ikävä kyllä Jalkapallon Kakkosessa osin jo pitkin kaudella olleiden ennusmerkkien alkaessa ongelmien osalta osua kohdalleen olisi pitänyt punnita tukijoidenkin oma kestävyys tai olla viimeistään ainakin siihen mennessä olla etsittynä se kuuluisa yksi tai useampi erittäinkin varakas muu sponsori taustalle tai ainakin edes hieman vakaampi muu pienempi sponsori jolla vakautta ja mielenkiintoakin olisi riittänyt muussa kuin vain pikavoittojen haussa.

Kun sarjanousu tuli ilmi niin puheet ja teot ristiriitoineen vielä vuoden 1996 ajan onnenhetkiin ja silloiseen myöntyvyyteen olivat varsin valtaisat.

Toisaalta ei vielä vuoden 1998 aikana sinänsä sellaisia ajateltu ja osin ongelmatkin tulivat vasta kauden mittaan.

Hirveän kauaksi tosin ei jäänyt nousutta jääminenkään.

Etenkin kun suora nousupaikka alkoi jälleen jäädä varsin kauaskin kauden mittaan ennen viime hetken terästäytymistä.

Hädän tullen oltiin hävitä edes Jalkapallon Ykkösen Nousukarsintaan 1999 paikka Pallo-Lahdelle ja lopulta sarjapaikkakin sellaisenaan varmistui sarjatasoa korkeammalle vain vierasmaalisäännön turvin kun erilliseen kolmanteen otteluun tuossa erikoistapahtumassa ei lupaa tullut kilpailija HPS:lle.

FC HIFK:lle periaatteessa hyvää mainosta oli myös HC HIFK:n eli jääkiekkopuolen voittama Suomen Mestaruuskin kaudella, mutta tietysti välillä sekin nähtiin sitten juuri tavallaan väärälle lajialueelle menneenä harmituksena.

Viimeisenä Jalkapallon Kakkosen kautena sinänsä tämän seuran osalta sen hetken olomuodossaan myös aiemmin sovitut tukimarkat alkoivat todella tulla näkymään seuran olemuksessa ja asenteessa.

Ainakin vuonna 1998 näillä näkymin viimein muun muassa käsipallopuoli seurasta jäi kyllä taakse.

Siinä mielessä kuitenkin pieniä epäilyksiä silti jää kun vuosiin 1996-1997 verrattuna mitään todella tarkkaa ei aivan niin selkein rajauksin kerrottu.

Siten joudun laittamaan FC HIFK:n vuoden 1998 yleisbudjetin ja pelaajabudjetin liukuvana määritteenä:

FC HIFK Jalkapallon Kakkosessa 1998

Yleisbudjetti: 700 000 markkaa-Miljoona markkaa (FC HIFK:llä tosin saattoi olla myös ihan vähän pienempikin yleisbudjetti kaudelle kuitenkin tiettävästi viimein käsipallopuolta suurempana. Alin mahdollinen rahamäärä millä kauteen aiottiin kai lähteä niin oli muutenkin sama kuin vuonna 1997 eli 600 000 markkaa keskimäärin. Tuo korkein mahdollinen määrä taas perustuu siihen, että joukkue olisi saanut pidettyä osin selvästi enemmän vuosina 1996-1997 yleisemmin väliin jääneitä harjoitteluleirejään kauden mittaan enemmän tuottaen siten tietysti enemmän kustannuksia kauden osalle, sponsorien rohkaistuneesta tukemisesta ja myös Itälohkon kasvavista matkakustannuksista johtuen. Välillä oli huonompiakin arvioita, mutta vuosien 1996-1998 välisen ajan osalta järkevimmin mietittäessä ei FC HIFK ainakaan vaikuttanut enää niin pieneltä Jalkapallon Kakkoseenkaan. Olemus taloudellisesti oli ainakin erilainen.)

Pelaajabudjetti: 200 000-500 000 markkaa (FC HIFK:llä oli viimeisellä Jalkapallon Kakkosen kaudellaan kerrankin myös pessimistisimpienkin arvioiden mukaan jollakin tapaa kunnollinen pelaajabudjetti sarjatasolleen. Huonoimmillaan kun vuosien 1996-1997 aikana oltiin puhuttu vaatimattomammastakin luokasta tai jopa kulukorvausluokastakin etenkin ensimmäisen vuoden osalta puhuen vuosien 1996-1998 väliseltä ajalta puhuen. Toisaalta välillä on ollut kuitenkin puhetta pienemmästäkin pelaajabudjetista vastaten edellistä vuottaan silloin tai jopa huonommastakin ja tuo luku pitäisi sisällään myös erinäiset nousubonukset. FC HIFK:llä ei tosin ollut ihan niin välttämättä sellaisenaan tuotakaan luokkaa pelaajabudjetti kun jossain määrin tiettävästi rahaa sellaisenaan on haluttu säästellä mahdollista Jalkapallon Ykkösen paikkaakin varten.)

Lopulta tosiaan nousu tuli Jalkapallon Ykköseen, mutta silloinhan tukijat tai 'tukijoiksi' paremminkin sanottavat tahot häipyivät sitten kuin paha haju Saharaan.

Siihen temppuun nähden ei uuden ajan HIFK:llä sentään sellaisenaan niin huonosti ole mennyt, mutta onhan silläkin ollut omat ongelmansa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #577 : 08.06.2021 klo 18:36:12

Erotuomaripalkkiot tälle vuodelle olisivat olleet sellaisenaan varsin tutut ja perinteikkäät, mutta paljon muitakin muutoksia olisi tai on ollut mahdollisesti luvassa ennen kuin kaikki koronan myötä ainakin osin väistämättömästi on voinut muuttua.

Koronavirus on todennäköisesti ja on jo myös vaikuttanut kauden kausipelien erotuomaripalkkioihin kun supistumista on tapahtunut tai tapahtumassa ennen mahdollista syyskauden koronan uutta aaltoa.

Alun alkaen olisin varmaankin näihin juttuihin palannut vasta kauden päätteeksi vuoden lopussa, mutta ajattelin kuitenkin laittaa tähän alle erotuomaripalkkioiden luvut tältä vuodelta tietenkin sellaisenaan kuin miten ne olisivat tulleet julki ennen koronan aiheuttamia muutoksia tai mikäli kuitenkin muutoin erotuomaripalkkioiden osuuksista eri sarjoissa pidetään kiinni:

Erotuomaripalkkiot 2021 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomari saa 520 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 312 euroa ottelulta. Tämän lisäksi ottelun neljäs erotuomari saa 131 euroa peliltä.

Ykkönen: Erotuomari saa 260 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 156 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomari saa 131 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 78,60 euroa ottelulta.

Kolmonen: Erotuomari saa 87,17 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 61,02 euroa ottelulta.

Nelonen: Erotuomari saa 60,62 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 42,43 euroa ottelulta.

Vitonen/Viitonen: Erotuomari saa 43,89 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 30,72 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso on näillä näkymin jäämässä viimeiseksi sarjaksi missä avustavallekin erotuomarille maksetaan erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla. Erotuomaripalkkioiden muutoksista tätä alempana tulee asiaa hieman enemmän.)

Kutonen/Kuutonen: Erotuomari saa 36,04 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen kuten viime vuoden ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 32,53 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 22,78 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Seiska: Erotuomari saa 33,04 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen kuten viime vuoden ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 30,03 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 21,02 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä ainakin näillä näkymin ovat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin ovat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ole lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä on osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 20 euroa maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 44 euroa maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna on aina tietenkin yli tuon mainitun 20 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 21-44 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha on mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kestää vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ole maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli on sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna on aina tietenkin yli tuon mainitun 44 euron summan jolloin ne voivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla olla hyvinkin suuria.

Mikäli poikkeuksellisesti noista korotetuista osapäivärahoista tai päivärahoista tulee riitaa niin sitten niitä puidaan tuomariston esimiesten, kunkin sarjan päättäjän, Palloliiton ja viime kädessä Verottajan, Poliisin tai Syyttäjänviraston kanssa joskin kyllä riidat yleensä pysähtyvät jo Verottajaan viimeistään kun oikeuteen mennessä puhumattakaan mistään putkasta.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyy olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosesta ja siitä alaspäin mennessä aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät ole niin tarkkoja mikä sitten valitettavasti johtaa tai on ainakin historiallisesti johtanut melkoisiin ongelmiin.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkastetaan aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saavat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saa olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tulee sitten niitä erillisiä selvityksiä ja voi tietysti johtaa ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta on taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Erotuomarit eivät ole edes Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka on poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 300 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus on mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu nykypäivän Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset ovat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden.

Majoitusliikkeen tositteet ovat tärkeitä ja kun majoitutaan hotellitason tiloihin niin ne voivat olla enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvata Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille toisen luokan matkustajaliput ja paikkavaunut vaikkapa junassa tai lentokoneessa korvataan niin Veikkausliigassa kuin Ykkösessä ja tätä arvokkaammissa luokissa todennäköisesti enintään poikkeustapauksissa Veikkausliigassa. Tietenkin matkalaskun kuitti olisi hyvä olla aina mukana niin ei tule ongelmia.

Erotuomareille maksetaan Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 400 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset ovat mahdollisia, mutta vain mikäli on vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka on enintään 200 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustetaan.

Kilometrikorvaus on 44 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkaa tietenkin juosta 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Veikkausliigassa ja Ykkösessä jokainen otteluun osallistuva ylimääräinen erotuomari saa tietenkin myös automaattisen 3 sentin korotetun hinnan tai sen tullessa evätyksi se siirretään ottelun varsinaisen johtavan erotuomarin kilometrikorvaukseen josta tarpeen mukaan erotukset sitten tehdään muille erotuomareille.

Mikäli kilometrimäärä on erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästävä, matkalaskuun on kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määrää erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylety samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannata poiketa ja yleensä ne korvataan varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksetaan arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit voivat nykyään saada osapäivärahaa tai kokopäivärahaa eli 20-44 euron väliltä olevan summan joka oikeastaan on ainoa raha Ykkösessä mitä he saavat silloin kun heitä käytetään.

Sen lisäksi he voivat saada Veikkausliigassa ja nykyisin myös Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen. Neljänsille erotuomareille tosiaan Ykkönen on alin sarja missä maksetaan sellaisenaan vähän isomminkin kuin muissa sarjoissa Veikkausliigaa huomioimatta.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla on nykyään seuraavanlaiset palkkiot jotka ovat tietenkin voineet muuttua tai tulevat muuttumaan muuksikin juurikin koronaviruksen vitsauksesta johtuen:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2021

Veikkausliiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 90 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 55 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Kolmosesta alaspäin tai nimenomaan Kolmosessa Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijalle näillä näkymin enimmäkseen vain yksinään tai harkinnan mukaan tietenkin myös Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle maksetaan vain 44 senttiä kilometrikorvausta ja siihen 20-44 euron pintaan menevä osa-aikainen tai kokopäiväinen erotuomariesimiehen päiväraha josta on mahdollista maksaa korotustakin aiemmin todettujen erotuomarien vastaavien lisäksi.

Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa tietenkin vielä tulevat jo olemassa olevien summien lisäksi nuo kilometrikorvaukset ja päivärahat päälle.

Tälle vuodelle kuitenkin muutaman viime vuodenkin tapaan ehdotuksena ollut Erotuomariesimiesten ja mahdollisten Avustavien Erotuomariesimiesten palkkioesitys Jalkapallon Kolmosesta aina jopa Jalkapallon Seiskaan asti juurikin peruspalkkausjärjestelmän osalta vihdoin ja viimein sinänsä kaatui koronaviruksen tilanteeseen eikä ainakaan ilman ihmeitä tule voimaan vieläkään ennen ensi vuotta tai lähivuosia.

Välillä huhuissa olen joskus kuullut sen olevan olleen käytössä jo viime vuonna tai hyvin vähän aikaa viime vuosina, mutta tiedä sitten niistä.

Tuo palkkioesitys olisi korvannut aikaisemman hyvin vajavaisen ja pienimuotoisen kerroinpalkkiojärjestelmän jota ei edes sitäkään olisi ollut paljon käytetty.

Siitä eli tuosta kerroinpalkkiojärjestelmästä olisi jätetty korkeintaan jäljelle Avustavien Erotuomarien Esimiesten tai Avustavien Erotuomariesimiesten kerroinosuus mikä olisi siis ollut aina kerroinosuus numerolla 0,7+mikä tahansa liitettävä palkkiosumma tietenkin juurikin tuon esitetyn uuden peruspalkkausjärjestelmän rajoissa.

Kaikissa sarjoissa Jalkapallon Kolmosesta Jalkapallon Seiskaan asti palkkion yläraja eli 30 euroa olisi ollut mahdollinen, mutta käytännössä käyttöoikeus olisi rajattu seuraavasti:

Kolmonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 23-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 16-23 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Nelonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 23-28 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 16-23 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Vitonen/Viitonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 15 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Kutonen/Kuutonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 14-15 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Seiska: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 13-15 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon. Tarpeen tullen tässä sarjassa oli tietenkin sarjatason huomioiden alimpana sellaisena myös pienempikin osuusraha jolloin se olisi ollut 16 euroa ottelulta silloin kun muussa kohtaa palkkiosumma ei olisi ollut mahdollinen jo kerrottuna juurikin Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijoille ja Avustavalle Erotuomariesimiehille tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle pienempi osuusraha olisi ollut kerroinpalkkiosta riippuva, mutta kuitenkin noin 11-15 euroa.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on mennyt tai tulee menemään kunhan kausi on ohi ennen pitkää. Koronan myötä ainoa melko hyvä asia näillä näkymin on tuo korottunut kilometrikorvauksen määrä tälle vuodelle alemmissa sarjoissa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #578 : 08.06.2021 klo 18:53:38

Erotuomaripalkkioista puhuttaessa tietyllä tapaa rahakkainta Suomessa on ollut vihellellä otteluja Jalkapallon Suomen Cupissa tai toimia myös sen Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan virassa vuosien varrella.

Tosin niissäkin ovat omat sudenkuoppansa olleet mukana kuten juurikin tänä vuonna asioihin vaikuttanut tai vaikuttava koronaviruskin.

Tälle vuodelle edelleen Jalkapallon Suomen Cup siirtyi tai aikoi ainakin siirtyä Alkuerien vaiheissaan tai Karsinnoissaan tarpeen mukaan varsin radikaaliin joukkueperusteiseen kilpavaiheen maksuun.

Toisin sanoen maksut riippuivat siitä, että pelasiko siellä millaisia joukkueita alkaen Jalkapallon Kakkosesta nousten siitä sitten summiltaan Jalkapallon Ykköseen ja lopulta Jalkapallon Veikkausliigaan asti.

Tosin mahdolliset muut joukkueet Jalkapallon Kakkosta alempina joukkueina sisällytettiin kuitenkin erotuomarimaksuiltaan koskemaan Jalkapallon Kakkosen vastaavaa.

Tässä tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Suomen Cupista jotka kuitenkin huomautan olleen sellaiset koronaa myötäillen eli lopputilanteellisesti sanottuna asia on voinut hyvinkin muuttua tai ainakin viivästyä varsinkin muutaman asiansa suhteen tuleville vuosille ja muutoin lähinnä tämän vuoden osalta maksuineen:

Erotuomaripalkkiot 2021 Suomen Cupissa

Lohkovaihe/Suomen Cup Playoff Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 100 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Puolivälierät Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 100 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Välierät Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 150 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 90 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Loppuottelu Kakkosen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 200 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 120 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat tai olisivat saaneet 77 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat tai olisivat olleet oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Lohkovaihe/Suomen Cup Playoff Ykkösen joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 200 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 120 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään. Tästä eteenpäin tai osin siitäkin lähtien kun Jalkapallon Ykkösen joukkueita olisi alkanut esiintyä niin ehdotuksessa muutoin palkkioehdot erotuomareille olisi rinnastettu koskemaan Jalkapallon Veikkausliigan vastaavia kun muutoin Jalkapallon Ykkösen joukkueet olivat rinnasteisia erotuomaripalkkioiden osalta Jalkapallon Kakkoseen.

Alkuerät Lohkovaiheeseen/Suomen Cupin Playoffiin Veikkausliigan joukkueilla: Erotuomari sai tai olisi saanut 300 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 180 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään, mutta he olivat oikeutettuja tilanteesta riippuen etenkin jo Lohkovaiheessa/Suomen Cup Playoff-vaiheessa arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin siitä eteenpäin. Tämän kaiken mennessä toisin tai tullessa hylätyksi tänä vuonna olisi muutoin noudatettu viime vuoden kierrosperusteista erotuomaripalkkiomaksua ja tämä uudistus olisi koskenut vain Suomen Cupin Lohkovaihetta/Suomen Cupin Playoffia ja niissäkin oltiin varauduttu pitämään maksut viime vuoden vastaavina.

Ensimmäinen Kierros: Erotuomari saa 53 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 32 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Toinen Kierros: Erotuomari saa 80 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 48 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Kolmas Kierros: Erotuomari saa 90 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 54 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Neljäs Kierros: Erotuomari saa 135 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 81 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Viides Kierros: Erotuomari saa 138 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 83 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Lohkovaihe/Suomen Cup Playoff: Erotuomari saa 250 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 150 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Neljännesvälierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Puolivälierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Välierät: Erotuomari saa 500 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 300 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 131 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari saa 670 euroa ja avustava erotuomari saa 402 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 241 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksetaan Lohkovaiheesta tai Playoff-kauden alusta alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi tai alkaa Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka on enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksetaan vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu tai makseta.

Arkiottelukorvausrahat tulivat ja tulevat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut tai tullut olemaan melkein missään vaiheessa kautta ennen Suomen Cupin Loppuottelua ja myös ennen Suomen Cupin Välieriä.

Ohimennen lausuttuna tämän vuoden aikana taukoa viettäneessä Jalkapallon Regions Cupissa erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut Kolmanteen Kierrokseen asti 50 euroa ottelusta riippumatta ja avustavilla erotuomareilla 35 euroa ottelusta riippumatta, Neljännesvälierissä erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut 70 euroa ottelulta ja avustavilla erotuomareilla 50 euroa ottelulta, Puolivälierissä erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut 72 euroa ottelulta ja avustavilla erotuomareilla 52 euroa ottelulta, Välierissä erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut 75 euroa ottelulta ja avustavilla erotuomareilla 55 euroa ottelulta ja Loppuottelussa erotuomaripalkkio olisi ollut 131 euroa ja avustavilla erotuomareilla 78,60 euroa ja viimein neljännet erotuomarit mikäli heitä olisi nimetty mahdollisesti otteluun niin olisivat saaneet 77 euroa ottelulta vain Loppuottelua koskien kun muutoin neljännet erotuomarit eivät olisi saaneet mahdollisesti nimettyinä mitään.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai tulevat saamaan seuraavia palkkioita Suomen Cupista tänä vuonna:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2021

Suomen Cupin ottelut Neljännesvälieriin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai saavat 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Puolivälierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 50 euroa ottelulta.

Välierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 85 euroa ottelulta.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 150 euroa.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saa muuta kuin 44 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-44 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle. Aiemmin Avustaville erotuomareiden esimiehille tai Erotuomaritarkkailijoille mietittiin enintään 40 euron suuruista omaa yleispalkkiota mahdollisesti siitä sitten pienemmällä oikeudella osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan tai osana luopumista mahdollisista kilometrikorvauksista, mutta esitys sittemmin hylättiin.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on mennyt ennen pitkää. Kilometrikorvaus tosiaan korottui noille avustaville erotuomarien esimiehille tai Erotuomaritarkkailijoille tuntuvasti.
« Viimeksi muokattu: 08.06.2021 klo 20:13:08 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #579 : 08.06.2021 klo 19:19:36

Naisjalkapalloilun puolella historiallisesti ainakin toisinaan Erotuomareita, Erotuomarien esimiehiä tai Erotuomaritarkkailijoita on toisinaan ivallisesti läpi naisjalkapalloilun kotimaisen historian sanottu eniten rahaa tienanneimmiksi hahmoiksi niiden otteluissa.

Ihan näin raadollinen näkökulma tilanne ei sentään ole varsinkaan mitä nykypäivempään tullaan tai välillä historiallisemminkaan.

Totuus kuin on ollut jopa ihan naisjalkapallon parhaimpinakin rahavuosina, että hirveän paljoa joukkueissa ei ole maksettu eikä yleisbudjetitkaan ole olleet korkeita milloin joskus tosiaan ihan pelin ulkopuoliset henkilöt ovat niitä rikkaimpia jäseniä ja muutoin sitten raha tulee vain jostain kovin muualta.

Joka tapauksessa naisten puolellakin nuo erinäiset palkkiot ovat kehittyneet ja joita aion esitellä tämän vuoden eli 2021 sellaisenaan kun sen on tai olisi ollut tarkoitus toteuttaa maksupuoleltaan.

Korona-aikana tai juuri vähän ennen sitä tietenkin Jalkapallon Naisten Liigasta tuli kieltämättä erikoisesti Jalkapallon Kansallinen Liiga ja saa nähdä, että miten pitkään moista nimeä aiotaan pitää sellaisenaan ilman edes jotakin muutosta, paluuta jälleen Jalkapallon Naisten Liigaksi tai sitten vaihtoa edes johonkin toiseen nimeen.

Vaikka onhan tuohon Jalkapallon Kansalliseenkin Liigaan vähän jo ehtinyt tottua, mutta ei tosin paljon.

Kun eihän se niin vaikeaa olisi lisätä siihen sitä Naisten Kansallista Liigaa tai vaihtoehtoisesti sitten nimetä sarjaa vain Naisten Futisliigaksi tai Kansalliseksi Mimmiliigaksi jos niikseen tulee!

Vuoden ajan sarjaa on pelattu uuden nimen alla ja jotkut tottuvat, mutta toiset välttämättä eivät etenkään nyt ihan lähivuosina.

Ajan kanssa tilanne voi tietenkin muuksi muuttua!

Tämän hetken tilanteen valossa on paha sanoa mitään todella tarkkaa naisjalkapalloilun mahdollisista päivärahoista muuta kuin pian kerrottavien lukujen valossa yhtä tietyltä vuodelta.

Naisjalkapalloilussa ei myöskään ole miesten puolelta poikkeuksena sinne päin samalla tapaa käytössä noita neljänsiä erotuomareita.

Siellä päin neljännet erotuomarit ovat harvinaisempia ja kun ovat niin ei heille näillä näkymin vielä nykyäänkään oikeastaan makseta paljoa mitään jos lainkaan.

Silloinkin kun maksetaan ja todennäköisesti enintään Kansallisessa Liigassa niin neljänsien erotuomarien palkkiot pyörivät enimmäisrajallaan Veikkausliigan vastaavissa lukemissa ja muutoin mitä tahansa 1-77 euron välillä.

Alemmissa sarjoissa varmaankin mikäli hyvin teoriassa mitään maksetaan niin ne pyörivät sitten ihan pikkueuroissa tai tyyliin juurikin kilometrikorvausten senttien tai kymmenien senttien linjalla ja hyvässä lykyssä tietenkin lähinnä joidenkin ihan takavuosien Naisten Ykkösen malliin joillakin euron hilkkuloilla näin leikkisästi todeten.

Tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot naisjalkapalloilussa lukuineen päivineen ajalta kuitenkin ennen mahdollisesti suuriakin koronavitsauksen aiheuttamia muutoksia tulevat tähän alle alkaen tietenkin edelleen melko uudesta Naisten Kansallisesta Liigasta ja päättyen tietenkin varsin alhaisellekin sarjatasolle ellei ihan alimmallekin riippuen siitä, että montako sarjatasoa nykyisin naisjalkapalloilussa Suomessa on:

Erotuomaripalkkiot 2021 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Kansallinen Liiga: Erotuomari saa 131 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 78,60 euroa ottelulta.

Naisten Ykkönen: Erotuomari saa 82,26 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 57,58 euroa ottelulta.

Naisten Kakkonen: Erotuomari saa 51,39 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 35,97 euroa ottelulta.

Naisten Kolmonen: Erotuomari saa 36,09 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 25,27 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso on näillä näkymin viimeinen sarja missä avustavallekin erotuomarille maksetaan erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytetään mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla. Erotuomaripalkkioiden muutoksista tätä alempana tulee asiaa hieman enemmän.)

Naisten Nelonen: Erotuomari saa 34,15 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 30,96 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 21,67 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Naisten Vitonen/Viitonen: Erotuomari saa 31,42 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei makseta erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Mikäli tämä nykyään on alin virallinen taso Suomessa niin siinä tapauksessa jokaisessa naisjalkapalloilun sarjassa Suomessa maksetaan erotuomaripalkkiota. Muussa tapauksessa mahdollisessa Naisten Kutosessa/Kuutosessa tai tätäkin alempana erotuomaripalkkiota ei makseta. Tälle vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 28,69 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 20,08 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Naisjalkapalloilussa tosiaan päivärahat ja kilometrikorvausrahat ovat sellaisinaan tai hyvin teoreettisilta korotusosiltaan todella pienet ja enimmilläänkin ainakin kaiketi vastaavat nykyään miesten tasojen vastaan enimmäisrajaltaan.

Useimmiten ne ilman muita lisätietoja asiaan ovat todella pienet. Muutoin luvut olisivat tosiaan noilla miesten takarajoilla jo aika suuret.

Muussa tapauksessa esimerkiksi päiväraha lienisi jotain luokkaa 1-19 euroa osapäiväisen sellaisen osalta ja kokopäiväisen sellaisen osalta 19-43 euroa kun se on tiettävästi enintään saman suuruusluokan omaavaa tai hieman pienempää.

Voi kyllä olla jo myös, että tuo 1-21 euron summa olisi sitä kokopäiväistä naisjalkapallon puolella ja puolipäiväisenä menee alimmillaan sen 80 sentistä tai senkin alle enintään sinne 9 euron työttömien kulukorvaustason puolelle tai hiukkasta senkin yli 10 euron puolelle eli 12-13 euron puolelle menevään summaan asti.

Tarkempien tietojen puutteessa on paha sanoa mitään todella erityisen varmaa, mutta rajat muutenkin koskisivat Kansallista Liigaa ja ihan äärimmäisen teoriassa Naisten Ykköstä.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella ei ole aavistustakaan ja todennäköisesti sellaista ei makseta edes vielä nykyäänkään.

Ja mikäli tosiaan maksetaan niin summat ovat varmasti kääpiömäistä luokkaa verrattuna miesten puolen sarjoihin.

Todennäköisesti sen ollessa totta kaiken jälkeen vain Kansallisessa Liigassa maksetaan sellaista kuin, että muka Kansallisessa Liigassa ja myös Naisten Ykkösessäkin.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla on nykyään seuraavanlaiset palkkiot naisjalkapalloilun puolella:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2021 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Kansallinen Liiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija saa 40 euroa ottelulta.

Muista sarjoista puhuttaessa pois lukien epäselvää ja vain poikkeustilanteita Naisten Ykkösessä kaikissa muissa sarjoissa naisjalkapalloilun puolella Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saavat kieltämättä nyt edes korottuneesti edelleen vain 44 senttiä kilometrikorvausta ja oikeuden hieman kuitenkin tavallisista naisjalkapalloilun erotuomareista poiketen parempaan osapäivärahaan tai kokopäivärahaan jolloin se on suurin piirtein tuo 20-44 euroa tilanteen mukaan.

Naisten Ykkösen mahdollisissa maksutapauksissa silloin kun olen kuullut Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan saaneen jotain niin otteluraha on vaihdellut 1-40 euron välillä ollen enintään summaltaan sama kuin Naisten Kansallisessa Liigassa, mutta usein vähemmän ja siinä tapauksessa Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija ei saa mitään muuta kuin nuo luetellut, kieltämättä positiivisesti korotetut kilometrikorvaukset ja osapäivärahat tai kokopäivärahat tilanteen mukaan.

Tälle vuodelle kuitenkin muutaman viime vuodenkin tapaan ehdotuksena ollut Erotuomariesimiesten ja mahdollisten Avustavien Erotuomariesimiesten palkkioesitys Naisten Jalkapallon Ykkösestä aina jopa Naisten Jalkapallon Vitoseen/Viitoseen asti juurikin peruspalkkausjärjestelmän osalta vihdoin ja viimein sinänsä kaatui koronaviruksen tilanteeseen eikä ainakaan ilman ihmeitä tule voimaan edelleen ennen ensi vuotta tai lähivuosia.

Välillä huhuissa olen joskus kuullut sen olevan olleen käytössä jo viime vuonna tai hyvin vähän aikaa viime vuosina, mutta tiedä sitten niistä.

Miesten puolella tuo olisi todennäköisempää kuin naisilla sillä naisten puolelle aivan viime vuosinakin on jo tullut hyvin, hyvin monta uudistusta mistä ei aina ole oikein pidetty ja kustannuksista käydään tai on käyty kovaa vääntöä kulisseissa ja ne vähätkin uudistukset tuntuvat olevan kynsin ja hampain taistelusta kiinni kotimaisessa naisjalkapallossamme.

Tuo palkkioesitys olisi korvannut aikaisemman hyvin vajavaisen ja pienimuotoisen kerroinpalkkiojärjestelmän jota ei edes sitäkään olisi ollut paljon käytetty.

Naisten puolella toisin kuin miehissä puhutaan niistä poiketen varmasti sen käytössä olemisesta vain ehkä viimeisestä vuodesta, parista kolmesta vuodesta kun taas miehillä se on ollut vähän kauemmin enintään ehkä sinne vuosille 2014-2015 asti ulottuen kun uusi se on miehissäkin ja sikäli kun se vielä on toiminnassa sellaisenaan tai on ollut.

Siitä eli tuosta kerroinpalkkiojärjestelmästä naistenkin puolella kuten miehissäkin olisi jätetty korkeintaan jäljelle Avustavien Erotuomarien Esimiesten tai Avustavien Erotuomariesimiesten kerroinosuus mikä olisi siis ollut aina kerroinosuus numerolla 0,7+mikä tahansa liitettävä palkkiosumma tietenkin juurikin tuon esitetyn uuden peruspalkkausjärjestelmän rajoissa.

Kaikissa sarjoissa Jalkapallon Naisten Ykkösestä Jalkapallon Naisten Vitosen/Viitoseen asti palkkion yläraja eli 30 euroa ei ollut aivan sama kuin miehissä sillä tämän ehdotuksen tullessa hyväksytyksi ne olisivat huomattavasti selvemmin ajettu eriarvoistavaksi kuin miehissä. Välillä Jalkapallon Naisten Ykköseen ja jopa myös Jalkapallon Naisten Kakkoseen olisi haluttu kerrankin kiinteä Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio-osuus 30 eurona ottelulta varsinkin Jalkapallon Naisten Ykköseen, mutta sekin nähtiin liian kalliina toteuttaa. Edes vastaehdotukset 15 eurosta 22 euroon asti ulottuen sellaisenaan ei olisi ollut tyydyttävä Palloliiton edustajille. Tosiaan tuo mainittu palkkion yläraja eli 30 euroa olisi ollut mahdollinen, mutta käytännössä käyttöoikeus olisi rajattu seuraavasti:

Naisten Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 23-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 16-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Naisten Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 23-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 16-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Naisten Kolmonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 15 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Naisten Nelonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-21 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 11-16 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Naisten Vitonen/Viitonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-21 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 1-9 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon. Tarpeen tullen tässä sarjassa oli tietenkin sarjatason huomioiden alimpana sellaisena myös pienempikin osuusraha jolloin se olisi ollut 15 euroa ottelulta silloin kun muussa kohtaa palkkiosumma ei olisi ollut mahdollinen jo kerrottuna juurikin Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijoille ja Avustavalle Erotuomariesimiehille tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle pienempi osuusraha olisi ollut kerroinpalkkiosta riippuva, mutta kuitenkin noin 1-8 euroa.

Naisten Kakkosesta etenkin alaspäin meneville sarjatasoille ehdotuksia tai edes minkääntasoisia harmonisointeja on yksinkertaisesti pidetty erittäinkin kalliina eikä niitä uudistuksia ole juurikaan todennäköisesti tulossa kun koronavirus tuntui toimivan vain vielä sitäkin parempana tekosyynä kieltäytyä noista uudistuksista. Välillä tosin on kyllä ollut puhetta siitä, että olisi siirrytty Naisten Kakkosen osalta maksamaan jopa pelkkä 30 euroa ilman mitään muita uudistuksia tai etuja, Naisten Kolmosen ja Naisten Nelosen osalta maksamaan jopa pelkkä 22 euroa ottelulta ilman mitään muita uudistuksia tai etuja ja lopulta Naisten Vitosen/Viitosen osalta olisi maksettu tapauskohtaisesti 1-15 euroa ottelulta ja sen väliltä ollut summa ilman mitään muita uudistuksia tai etuja.

Tämäkin uudistus todennäköisesti olisi kuitenkin hyödyttänyt vain Erotuomarien Esimiehiä tai Erotuomareiden Tarkkailijoita enemmän todennäköisesti kuin heidän avustajiaan eikä todennäköisesti edes osiakaan noista summista ainakaan ilman todella radikaalia satsausta kotimaiseen naisjalkapallon tilaan ole tulossa.

Uudistus sellaisenaan olisi kuitenkin hyvin radikaali kun välillä ihan miestenkin kaikilla sarjatasoilla maksullisen toiminnan ylläpitäminen on ollut haastavaa, mutta näillä näkymin ehkä nyt tulevaa mahdollista Naisten Ykkösen ja hyvin suurella varauksella Naisten Kakkosen aseman parantumista ei ole tulossa lähivuosina.

Ei ehkä muutenkaan, mutta ei varsinkaan nyt näin koronan myötä.

Tosin myönteisenä piirteenä kilometrikorvaukset ovat korottuneet tuntuvasti ja voi olla, että tuotakin ongelmaa naisjalkapallossa aletaan viimein kehittää ja ratkaista paremmin päin.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on mennyt tai tulee menemään kunhan kausi on ohi ennen pitkää.
« Viimeksi muokattu: 08.06.2021 klo 19:25:10 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #580 : 08.06.2021 klo 19:50:32

Erotuomaripalkkioista puhuttaessa tietyllä tapaa rahakkainta Suomessa on ollut naistenkin puolella vihellellä otteluja Jalkapallon Naisten Suomen Cupissa tai toimia myös sen Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan virassa vuosien varrella.

Tosin niissäkin ovat omat sudenkuoppansa olleet mukana etenkin nyt koronaviruksen myötäkin.

Tämän vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Naisten Suomen Cupista ainakin lähtökohtaisesti sellaisenaan pidettynä ajalta ennen koronaa ja näillä näkymin sitten ottelujen jatkuessa tulevat tässä kun tänä vuonna yleensäkin ellen erehdy niin koko tapahtumaan ilmoittautui todella vähän joukkueita jolloin pelattiin vain vähän lohkovaiheen otteluja mistä mentiin jo suoraan Puolivälieriin ja kun yleensäkin Välierätkin on pelattu niin Loppuottelukin on ellen väärin lukenut papereita niin vasta 16.10 tai 17.10 tänä vuonna tilanteen mukaan kiitos koronan.

Tämä tietenkin väistämättä vaikuttaa myös rahoitustilanteeseen, mutta olen luetellut nyt poikkeuksena kuitenkin tähän nuo erotuomaripalkkiot kuin miten tapahtuma alkujaan olisi pelattu:

Erotuomaripalkkiot 2021 Naisten Suomen Cupissa

Superkierros ja Ensimmäinen Kierros: Erotuomari saa tai olisi saanut 48 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 28,80 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet tai olisi saaneet mitään jos heitä nimetään tai olisi nimetty.

Toiselta Kierrokselta Lohkovaiheeseen/Naisten Suomen Cupin Playoffeihin asti: Erotuomari saa tai olisi saanut 54 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 32,40 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet tai olisi saaneet mitään jos heitä nimetään tai olisi nimetty.

Lohkovaihe/Naisten Suomen Cup Playoff ja siihen liitettävät kierrokset tai Naisten Suomen Cupin Neljännesvälierät ennen Puolivälieriä: Erotuomari saa tai on saanut 100 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään. Tästä puhuen tietenkin pelattiin vain pelkkä Lohkovaihe hyvinkin vähin otteluin kun muita vaiheita ei ollut järkeä järjestää niin vähin joukkuein tai koronasyistä johtuen.

Puolivälierät: Erotuomari saa tai on saanut 130 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa tai on saanut 78 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Välierät: Erotuomari saa tai on saanut 137 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa tai on saanut 82,20 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari saa 325 euroa ja avustava erotuomari saa 195 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 117 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksetaan tai maksettiin miesten puolen Lohkovaiheesta tai Playoff-kauden sijaan naisten puolella vasta Naisten Suomen Cupin Puolivälieristä alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta kuten miestenkin puolella, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi tai alkaa Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka on enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksetaan vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu naistenkaan puolella kuten ei miestenkään puolella Suomen Cupista puhuttaessa.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut tai ole missään vaiheessa kautta ennen Naisten Suomen Cupin Loppuottelua.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai tulevat saamaan seuraavia palkkioita Naisten Suomen Cupista tänä vuonna:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2021

Naisten Suomen Cupin ottelut Välieriin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa tai on saanut 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 100 euroa.

Lisäksi Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat ovat oikeutettuja Naisten Suomen Cupissa kieltämättä nyt tuntuvasti korottuneeseen 44 sentin kilometrikorvaukseen ja siihen päälle oikeutettuun osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-44 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saa Naisten Suomen Cupissakaan muuta kuin kieltämättä nyt tuntuvasti korottuneesti 44 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-44 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Naisten Suomen Cupin osalta silti tilanne on on Naisten Kansallisen Liigan puolelle verrattuna jossain määrin parempi ja ainakin nyt edes alempiin sarjoihin verrattuna, mutta päivärahat ovat voineet olla tosin pienempiä myös naistenkin puolella Naisten Suomen Cupin maineesta ja tilanteesta riippumattakin.

Hieman ehkä se on ollut parempi tai sitten ei kuin Naisten Kansallisessa Liigassa, mutta kyllä varmasti sentään alempiin naisten sarjoihin verratessa tilanne on ollut parempi Naisten Suomen Cupin puolella.

Tosin mahdollinen naisten alempien sarjojen taloudellinen kehitys ennen pitkää voi nousta haastamaan Naisten Suomen Cupin puoltakin tulevina vuosina.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #581 : 07.09.2021 klo 11:46:14

Vuoden 1998 Jalkapallon Ykkösen yleisbudjettien puolelle tulee seuraavaan viestiin uusia yleisbudjetteja lisää jokunen kappale.

Lisäksi nyt pitkien etsintöjen jälkeen on selvinnyt myös sarjan rikkain seura vähemmän yllättäen, mutta tällä erää myös nk. Köyhinkin.

Siitä lisää seuraavassa viestissä missä tulee hieman taustoittamista sarjan tilaan tuolloin kun elettiin juurikin viimeistä vuotta ennen tämänkin sarjan nk. Rahavuosia.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #582 : 07.09.2021 klo 12:24:58

Vuoden 1998 Ykkösen eri seurojen yleisbudjetteja olen päättänyt laittaa seuraavaksi pienimuotoisena kokoelmaviestinä tähän alle toistaiseksi kun seuroja on löytynyt 11 kappaletta 20:stä mahdollisesta eli hieman enemmän nyt kuin vuoden 1997 Ykkösestä puhuen.

Viimeksi olen puhunut näin 20.2.2019 tässä yhteydessä.

Rikkain seura on tiedossa eli lopullisesti FC Lahti on ollut rikkain ja köyhin seura oli hirvittävien edellisvuoden talousvaikeuksien päätteeksi nyt edes selkeällä yleisbudjetilla kauteen IF Gnistan:

FC Lahti: 5,3 miljoonaa markkaa (On nyt kaiken jälkeen ollut rikkain seura sittenkin ja hyvin todennäköisesti myös eniten maksanein seura ennen nk. Rahavuosia tässä sarjassa. Saattoi maksaa tässä sarjassa ihme kyllä jopa enemmän kuin mitä maksoi hetkeen Veikkausliigassa.)

KTP/Kotkan TP: 4 miljoonaa markkaa (Laitoin tuon lisäyksen Kotkan TP koska loppuvuodesta 1998 sitä alettiin nimittää periaatteessa vuotta 1999 silmällä pitäen juurikin siksi taustayhtiönsä mukaan joka oli olemassa kaiketi mahdollisesti jo vuonna 1997 ihan loppuvuodesta ja joka perustamisensa jälkeen alkoi aika massiivisesti pumpata rahaa seuraan ja jos ei se itse niin sitten erinäiset muut tukijat sen sijaan.)

FC Inter: 3 miljoonaa markkaa (Tämän seuran yleisbudjetti löytyi yhtenä harvoista uusista seuroista. Veikkausliigaan oli tarkoitus nousta ja aluksi yleisbudjetin piti olla suurempikin, mutta säästökuuri Veikkausliigaan ja jonkinlaisten erinäisten velanmaksuihin tai debentuurikauppojen liittyvien tilojen takia FC Inter pelasi sitten Turusta olevana sen vielä neljänneksen pienemmällä yleisbudjetilla kuin kai aikoikaan.)

TPV: 2,4 miljoonaa markkaa (Alustavasti piti olla niinkin vähän kuin 1,6 miljoonaa markkaa senkin noustessa 2 miljoonaan markkaan ja lopulta sitten tuohon jo mainittuun summaan asti.)

FC Ilves: 1,6 miljoonaa markkaa

MP: 1,5 miljoonaa markkaa (Alustavasti MP:llä piti olla sen 2 miljoonaa markkaa yleisbudjetti, mutta Mikkelissä sponsorit eivät ilahtuneet asiasta joten yleisbudjettikin jäi sitten pienemmäksi ja tulevat nk. Rahavuodet tässä sarjassa tai tulevassakin pelottivat paljon seuraa. Siten myöhemmin päädyttiinkin jo murheellisen kuuluisaan ainakin loppumetreiltään tunnetuksi tulleeseen fuusiohankkeeseen eli FC Mikkeliin.)

Atlantis FC: 1,25 miljoonaa markkaa

TP-Seinäjoki: 900 000 markkaa (Nk. Tiikeritiimin yleisbudjetti alustavastikin piti olla Veikkausliigan kauden 1997 eli 2,2 miljoonan markan mukainen, mutta säästökuurin nimissä aiottiin pelata sittenkin vähän vähemmällä. Siten isommalla yleisbudjetilla toteutuneeseen nähden piti pelata eli 1,3 miljoonalla markalla säästökuurillakin. Ikävä kyllä eräs melko tärkeä sponsori Seinäjoella pisti rahahanat kiinni vähäksi aikaa joten siten tälle vuodelle jouduttiin juuri ennen nk. Rahavuosia tässä sarjassa pelaamaan pienemmällä yleisbudjetilla kuin miten piti.)

KPV-j: 700 000 markkaa

Nokian Pyry: 700 000 markkaa

IF Gnistan: 500 000 markkaa (IF Gnistan tosiaan oli vuodeksi 1998 Jalkapallon Ykköseen nk. Köyhin seura sittenkin kaiken jälkeen. Vuoden 1997 tunnettujen ja jo aiemmin kerrottujen, suorastaan painajaismaisten tilanteiden jälkeen IF Gnistanilla ei paljon parempaa ollut tiedossa vuodeksi 1998. Seura oli monta kertaa luopua tai vakavasti harkita luopumista sarjasta.

Lopulta vuoteen 1997 verrattuna ainoa lohtu oli nyt selvät takeet siitä, että seura kykenee viemään kauden läpi edes jotenkin mitä nyt muuten eri sponsorit edelleen olivat jättämässä seuran kuin nallin kalliolle ilman tuuria jatkon osalta ja tietenkin nyt muu lohtu oli edes selkeä yleisbudjetti kaikessa pienessä koossaan toisin kuin edeltävänä vuotena.

Siten ajatukset vuosille 1995-1996 Jalkapallon Ykköseen edes niille vuosille IF Gnistanin yleisbudjetin mahdollisesti löytyessä niille vuosille eivät ole järin korkealla tällä hetkellä. Mielenkiintoista olisi tosin tietää se seikka, että oliko esimerkiksi nk. Ifu-Gnisun yleinen talous seurassa kuitenkin aluksi parempi Jalkapallon Ykkösessä ennen sitten erinäisiä äkkinäisiä talousvaikeuksia vai oliko se jo tuolloinkin samaa pennin venytystä vain eri muodossa? Joka tapauksessa nyt ainakin tilanne sen osalta on selvinnyt.)

Tässä vaiheessa Ykkösessä siis FC Lahti oli jo mainitulla 5,3 miljoonalla markalla rikkain seura. Palkkaa koviten maksavinkin seura se on myös näillä näkymin ollut ja välillä olen kuullut juttuja myös siitä, että FC Lahti maksoi Ykkösessä enemmän kuin Veikkausliigassa.

Tosin tämä pitänee paikkansa ehkä myöhemmän 2000-luvun vuosiin verraten tai sitten ihan aikaisintaan vuonna 2001 joka hämmentävästi valtavien yleisbudjettien vuodestaan huolimatta alkoi olla palkanmaksun osalta näillä näkymin ilman todella suuria ihmeitä jo paluuta Veikkausliigan 'Palkka-arkeen' eli melko pieneen palkkatasoon.

Vuoden 1998 Ykkösen osalta puuttuu vuotta 1997 sen vuoden Ykköstä enemmän todennäköisesti miljoonaseuroja, mutta silti niitä vieläkin on saattanut olla yllättävänkin vähän. Ykkösestä puhuttaessa vielä vuoden 1998 sen köyhimmän seuran raja on nyt tiedossa ja se näyttää edelleen olleen vuoden 1997 IF Gnistanin budjetillista murhenäytelmää huomioimatta vuonna 1998 Ykkösessä suurin piirtein sama kuin vuosien 1994-1999 väliseltä ajalta puhuttaessa eli puoli miljoonaa markkaa.

Tämä tosiaan piti paikkansa myös vuodeksi 1998 IF Gnistanille eli puoli miljoonaa markkaa.

Tämän ajanjakson eli vuosien 1994-1996 ja 1998-1999 alkupäässä PV Kokkolalla vuonna 1994 ja mahdollisesti loppupäässä Kajaanin Hakalla vuonna 1999 oli vain puoli miljoonaa markkaa yleisbudjetti.

Pelaajabudjettien puolella näin esimerkiksi aiemmin olen maininnut KTP:n/Kotkan TP:n pelaajabudjetin joka oli 2 miljoonaa markkaa. Tosin pelaajabudjettien yleisen selvyyden ollessa vielä vähäinen olen päättänyt jättää ne isommin osin pois ennen kuin tietoa tulee todella lisää.

Lisäksi tällä hetkellä on yksi epäselvä seura eli VarTP jolla on saattanut olla niinkin kovasti vaihdellut yleisbudjetti kuin 1,3-2 miljoonaa markkaa ja vertailtu seura olisi ollut MP.

Toivottavasti noiden joukkueiden yleisbudjetteja vielä löytyisi joskus enemmän!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #583 : 07.09.2021 klo 15:22:08

JiiPee:lle Joensuuhun löytyi tosiaan yleisömäärien puolella jo mainitsemani sen oman seuran toisen viimeisen vuoden yleisbudjetti vuodeksi 2000 eli vähän yli 20 vuoden takaa.

JiiPee nk. Milleniumin kunniaksi lähti sarjaan eli Jalkapallon Kakkoseen tuolloin pelaamaan pienellä yleisbudjetilla kauteen keskellä silloisia Jalkapallon Kakkosen nk. Rahavuosia.

Valmentajan eli Jarmo 'Jamo' Korhosen mukaan yleisbudjetti oli kenkkuakin kenkumpi ja oikeastaan melkein itkettävän huonokin.

Etenkin kun elettiin tuolloisia nk. Rahavuosia.

Alkujaan JiiPee:n piti viimein olla itsekin nk. Miljoonaseura, mutta sitten Joensuun sponsorit pistivät rahahanat kiinni taloushuolten seuratessa perässä.

Välillä oli lähellä, että sarjaan ei olisi lähdetty alkujaankaan.

Kun lähdettiin niin muun muassa seuran mahdollisesti päästessään ja lähtiessä Jalkapallon Kakkosen Nousuotteluihin vuodeksi 2001 Jalkapallon Ykköseen olisi pitänyt ylimäärämatkoihin varata ainakin tuplaten enemmän määrärahoja kuin mitä tuolloin varattiin.

Seuralla ei olisi ollut kykyä edes nousta Jalkapallon Ykköseen vuodeksi 2001 edes teoriassa ilman tuntuvaa taloudellista tukea.

Pieneksi lohdutukseksi sponsorit Joensuussa lupasivat tosin nousurahaa melkoisen tuntuvasti mikäli niin kävisi, että nousu tulisi.

Se olisi ollut 540 000 markkaa.

Lopulta yleisbudjettikin vuodeksi 2000 oli juurikin tuo 540 000 markkaa kovan työn takana kauteen jotenkin edes haalittuna.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #584 : 07.09.2021 klo 17:09:55

Vuosille 1997 ja vuodeksi 1999 ainakin alustavasti löytyi pari kotimaista pientä kiinnostavaa seuraa.

Vuoden 1997 seura olisi ollut Värtsilän Urheilijat ja vuoden 1998 lopulla pohdiskeltiin Niemisen Urheilijoiden yleisbudjettia vuodeksi 1999.

Tosin ikävä kyllä kun nuo yleisbudjettitiedot löytyivät niin yhtä ikävästi todeten erinäistä kilpasarjaa ei löytynyt.

Värtsilän Urheilijoille vuodeksi 1997 yleisbudjetti oli 30 000 markkaa.

Se oli pieni eikä se ollut paljoakaan suurempi edellisinä vuosina tuolloin.

Viimeksi vuodeksi 1995 Värtsilän Urheilijoille oli ollut esimerkiksi yleisbudjetti 40 000 markkaa.

Tuon korkeampi yleisbudjetti oli ollut tiettävästi vain kun oli yritetty sarjanousua, oli yritetty saada ylimääräisiä hankintoja varusteille kuten pelipaidoille, pelaajapalloille harjoituksiin tai kun varattiin jonkinlainen korvausmääräraha itse kulloisellekin valmentajalle.

Värtsilän Urheilijoilla oli ollut vuoteen 1996 asti tuolloin sponsoriavustuksia 10 000 markkaa, mutta vuodeksi 1997 sponsoriavustus putosi enää 2500 markkaan.

Seura pohti siten myös melko suuresti lopettamistakin.

Mikäli talous olisi ollutkin kunnossa niin muun muassa Patsolan Kenttä oli huonossa kunnossa ja olisi tarvinnut 50 000 markkaa vähintään, oikeammin sen satatuhatta tai useamman sataa tuhatta markkaa kauteen ja hurjimmillaan päälle miljoonan täyskorjaukseen.

Siinäkin oli sitten pohtimista kun pidemmän päälle ei evakkokentilläkään liikaa haluttu pelata.

Välillä ilman muuta aiemmin tai aiempina vuosina ja vuosikymmeninä oli kyetty tekemään jopa 2500 markkaa maksaneita leiripäivämatkoja esimerkiksi Kuopioon, mutta sellaisista oli aikaa sitten luovuttu tuolloin.

Niemisen Urheilijoille vuodeksi 1999 näillä näkymin yleisbudjetti olisi ollut niinkin korkea kuin 100 000 markkaa kaudelle.

Näin pohdittiin vuoden 1998 loppumetreillä kun muun muassa pienseuralle kestämättömällä pohjalla olivat siihen mennessä olleet 20 000 markkaan nousseet muut harjoittelukulut kauteen kilpailumatkoineen.

Mihin oli sitten varattava isompi yleisbudjetti.
« Viimeksi muokattu: 07.09.2021 klo 17:12:20 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #585 : 08.09.2021 klo 11:47:36

Joensuun Karpalon 40 vuoden takainen yleisbudjetti tai pelaajabudjetti ei harmittavasti selvinnyt, mutta jälleen tiettyjä määriä pelaajapalkkoja kylläkin selvisi.

Vuoden 1981 kohutut ulkomaalaispelaajat seurassa eli Dean White ja Billy Hughes eivät edes tulleet seuran kalleimmiksi pelaajiksi.

Heidän palkkansa yhteensäkin oli vain 35 000 markkaa eli 17 500 markkaa mieheen.

Seuran kovapalkkaisin pelaaja jäi nimeltä seurapuheenjohtajan eli Matti Kankaanrinnan tietoon tuolloin, mutta hänen palkkansa taso tuli julki ja kotimaisen pelaajan palkka oli vähintään 60 000 markkaa kauteen ja todennäköisesti oli vielä vähän enemmän.

Tuo summa eli vähintäänkin 60 000 markkaa kauteen olisi ollut hyvä raha sinänsä jo sarjaa ylempänä eli Jalkapallon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa ja myös Jalkapallon SM-Sarjassa.

Karpalo pelasi tuolloin tietysti Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa ja lienee ollut tuolloin melkoinen nk. Rahaseura.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #586 : 08.09.2021 klo 12:33:53

Joensuun Karpalosta löytyi mielenkiintoisesti hieman erinäistä uutta tietoa aiemmin yleisöpuolelle, mutta myös palkkapuolellekin.

Palkkatieto koskisi tietenkin 1980-luvun alkua ja etenkin vuotta 1982.

Karpalolla tosiaan oli Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa omalle alueelleen Itälohkoon ja ihan sarjatasollaankin kokonaisuutena nähtävästi erittäin mahtava yleisbudjetti kaudelle kuten myös pelaajabudjettikin.

Karpalolta Joensuusta puhuttaessa on paha sanoa, että miten suuria ne todella ovat olleet.

Mikäli kuitenkin on ollut pitkään vara hankkia välillä kalliiksikin tulleita ulkomaalaispelaajia tai kotimaisiakin pelaajia jo aikansa mittapuulla niin ainakaan mikään tuon ajan tyypillisempi köyhempi seura se ei ole missään tapauksessa ollut.

Ei nyt ehkä ihan välttämättä ole kuitenkaan ollut sarjan rikkain seurakaan, mutta varmasti yksi varakkaimpia on ollut.

Kaikkein parhaimmillaan on voinut olla myös nk. Miljoonaseura tai hyvin sen rajamailla.

Ainakin yleisbudjetillisesti jos ei nyt ihan ymmärrettävästikään pelaajabudjetillisesti.

Jossain määrin hyvin nopeasti rahoittajilta Joensuussa olivat tuolloin rahahanat auenneet seuralle heti kunhan seura oli lähtökohtaisen nousujohteisesti kotiutunut sarjatasolleen ja oli kasvu-uralla kohti Jalkapallon 1. Divisioonaa/1-divisioonaa ja silloisin lähivuosin myös oletettava Jalkapallon SM-Sarjan seura.

Joensuun Karpalolla tosiaan rahakkuus ja ennen kaikkea se kuuluisa palkanmaksu kauhistutti monia kilpailijoita ja tuntui ainakin ajantason mittapuussa olevan ihan myös Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan ja Jalkapallon SM-Sarjankin tasolle hyvin kelpaavaa luokkaa.

Niin paljon Karpalon maksukyky pelaajilleen kauhistutti tai nosti kateutta kilpailijoissa, että Joensuun Karpalon uudeksi nimeksi haluttiin ristittävän vuodeksi 1983 sitten Joensuun Koparit tai Koparit-B sillä Karpalo teki tosiaan paljon yhteistyötä rahaseuranousukas Kuopion Kopareiden kanssa ja varmaan senkin kautta jossain määrin rahaa tosiaan oli seuraan virrannut lyhyessä ajassa sarjatasolleen enemmänkin kuin hirvittäviä määriä.

Sekin puhui siitä, että Karpalo Joensuusta saattoi hyvinkin olla yksi rikkaimpia seuroja tai jopa lohkorikkain seura Itälohkossa vuonna 1982 Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa.

Toinen lempinimi ivallisesti osin rahankäytön suhteen Karpalolla oli myös Karjalan, Savo-Karjalan tai Pohjois-Karjalan RoPS kun tuohon aikaan myös RoPS:ssa pelasi kieltämättä joitakin sarjatasolleen erittäinkin kovapalkkaisia pelaajia sarjatasoa ylempänä Jalkapallon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa.

Myös Rovaniemen Reippaaseen eli RoRe:n talousmaineeseen Karpaloa Joensuusta verrattiin, mutta tosiaan Karpalo ei välttämättä ollut ainakaan pelaajapalkoiltaan silti mikään ainutlaatuisen varakas seura RoRe:n tapaan nyt ainakaan ihan ylimmän mahdollisen tason kotimaisessa jalkapallossa.

Itse Karpalon osalta kun seuran ulkomaalaispelaajista tuli puhetta tai niitä tuli löydettyä niin kävi ilmi, että muun muassa yksikään seuran ulkomaalaispelaaja ei ollut palkassa mitattuna edes Joensuun Karpalon kovapalkkaisin pelaaja.

Muun muassa Nigel Donnille Karpalossa palkka oli kaudelta 35 000 markkaa ja se ei tosiaan ollut edes kovimman mahdollisen pelaajan palkkaa.

Ei edes tuon hetken melko harvojen ulkomaalaispelaajien joukossa sarjatasollaan tai edes ylemmissäkään sarjoissa.

Lisäksi uusi pelaajapalkkakin selvisi eli Paul Fischenden ja hänelle maksettiin myös 35 000 markkaa kauteen.

Joensuun Karpalon varakkainta pelaajaa näillä näkymin jälleen kotimaisena pelaajana ulkomaisen pelaajan sijaan ei Savo-Karjalan alueen monien sanomalehtien tenttauksesta huolimatta suostunut paljastamaan edes itse seurapuheenjohtaja eli Matti Kankaanrinta.

Kankaanrinnan vihjailuista päätellen varakkaimman Karpalon pelaajan palkan ollessa äärimmäisen kovaa sarjatasolleen ja kelpaavaa tai erittäin kelpaavaa Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan ja myös Jalkapallon SM-Sarjan tasolla se olisi ainakin tarkoittanut aivan vähintäänkin sellaista yli 60 000 markan vuosipalkkaa tai jonkin verran sitä kovempaakin rahasummaa kauteen.

Ei kuitenkaan varmaankaan sentään 100 000 markkaa vielä ollut palkkataso kuitenkaan kuten ei ollut näillä näkymin ollut vuotta aiemminkaan.

Kun ihan niin paljon ei ollut kotimaisessa jalkapallossa tuolloin vielä maksettu, mutta sinänsä sen aivan rajamailla jo oltiin tavallaan kauteen ja ilman muuta pidemmissä sopimuksen summissa oli jo 100 000 markkaa vähän aikaa jo ollut sen ylittäenkin riippuen tietenkin sopimuksen kausipituuksista jolloin saattoi ihan parhaimmassa tapauksessa sopimukset olla jo useampia satoja tuhansia markkoja varsinkin kärkipelaajien osalta.

Siihen aikaan eli vuosina 1982 tai 1981 ei edes Jääkiekon SM-Liigassakaan paljoa ollut tasan tai yli 100 000 markkaa kaudelta ansainneita pelaajia, mutta ilman muuta oli kuitenkin jo melko paljon lähellä 100 000 markan rajalla olleita pelaajia ja olihan vaikkapa tuo 60 000 markkaa kyllä jo SM-Liigassa melko helppo tienata kauteen hieman toki seurasta riippuen.

Summa mikä tosiaankaan sitten maksettiin varakkaimmalle Karpalon pelaajalle oli kuitenkin lähtökohtaisesti kotimaisen jalkapallon tasolla merkittävä ja se saattoi olla hyvinkin tai ainakin erittäin lähelle myös Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan parhaiten palkatuimman pelaajan kausisumma kauteen tai hyvin lähelle sitä tavallaan vuonna 1982.

Etenkin kun kotimainen jalkapalloilun palkkataso oli ollut eräänlaisessa palkkakuopassa vuosina 1976-1981 hieman yllättäen sarjatasosta riippumatta näin aiempien tutkimusten jälkeen ja lähtenyt vuonna 1982 vasta jossain määrin hiljalleen nousuun tietenkin runsaasti kiihtyen myöhemmin.

Ja tietenkin jo aivan lähivuosina kun Koparit ryhtyivät maksamaan tähtitieteellisiä palkkoja oman aikansa mittapuulla ja siihen päälle sitten heti kun vain nk. Laiskat Miljoonaseurat eli HJK ja Haka miljoonapalloilun Suomeen tuoneina ainakin yleisbudjetillisesti terästäytyivät hellittämään kukkaron nyörejä.

Kotimaisen jalkapalloilun palkkavirrassa yllättävää ei ollut niinkään juurikaan Jalkapallon SM-Sarjan tai Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan mahdollinen palkallinen nousu vaan myös toisaalta nimenomaan Jalkapallon 2. Divisioonan/2-divisioonan palkkatason nousu.

Karpalon ja ehkä koko sarjahistorian kovapalkkaisin pelaaja olisi ollut sopimukseen päästessä Dean White jo aiemminkin Karpalossa pelanneena, mutta hänen kanssaan ei sopimukseen päästy vuodeksi 1982.

Herra White kun vaati liian kovaa kuukausirahaa ja myöskin mikäli kuukausirahasta sellaisenaan hän olisi luopunut niin Karpalolle ei myöskään käyneet erinäiset muu suurempi bonusraha muun yleisesti pienemmän palkan päälle eli erinäinen, yhtä erikoinen voittoraha, tasapeliraha tai maalikuninkuusraha.

Ne kun tuntuivat olevan Suomen oloihin yksinkertaisesti liikaa silloin ja Whiten itsensä mukaan soviteltu enintään kotimaansa alempien divisioonien mukaan.
« Viimeksi muokattu: 08.09.2021 klo 12:37:33 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #587 : 08.09.2021 klo 14:09:38

Joensuun Karpalosta puhuen silläkin oli aikanaan vuonna 1988 huonoa mainosta seuralle sekin murheellinen juttu, että se oli myös aikansa yhdessä pahimmista oikeusjutuista osallisena.

Ei ihan niin pahassa kuin mitä nk. Kopari-Ketkujen jutussa tai Kuopion Elon sotkuissa Kuopiossa oltiin, mutta huonoimmillaan paljoa ei puuttunut.

Tosin Joensuun ongelmat tuntuivat enemmän olevan verorästejä, veroepäselvyyksiä ja muutamia verovälttelysyytteitä koskeneita juttuja ja niistä alkujaan liikkeelle lumivyöryn tavalla sitten liian suuriksi kasvaneita.

Ennakonpidätysverot, työnantajapuolen sosiaaliturvamaksuja ja muutamia muitakin veroluonteisia maksuja oli jäänyt maksamatta.

Erinäiset maksamatta jääneet pelaajapalkat huomioiden summa oli 200 000 markkaa.

Pitkälti summa koostui erinäisistä vuosien 1980-1985 ajan maksuista, mutta tuoreemmistakin summista toisinaan puhuttiin.

15.9.1988 tulleen päätöksen mukaisesti neljä seuran johtokunnan jäsentä sai sakot ja yksi sakkosyyte hylättiin vanhentuneena kesken oikeudenkäynnin.

Edelleen rangaistukset olivat ihmeteltävän pienet huomioiden sen, että juttua käsiteltiin jo viidennen kerran tuolloin ja viimein silloinen Joensuun Raastuvanoikeus sai tarpeekseen asian käsittelystä ja siirsi jatkuvien valitusten jälkeen jutun Hovioikeuteen.

Tuolloiset summat sakkoineen olivat 200-4800 markan suuruisia korkoineen ja niistäkin erikoisesti valitettiin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #588 : 10.09.2021 klo 10:28:10

Vuoden 1982 Joensuun Karpalon yleisbudjetti alustavasti piti olla näillä näkymin edellisvuoden suuruinen eli vuoden 1981 puoli miljoonaa/500 000 markkaa.

Ikävä kyllä Jalkapallon 2. Divisioonassa/2-divisioonassa tuolloin tai seurassa muutenkin pelaajapalkat olivat lähteneet selvään nousukulkuun joten jo tuolloinkaan paluuta edellisvuoteen tai aiempaan ei ollut.

Ikävä kyllä selvempi yleisbudjetti ei siten tavallaan vieläkään selvinnyt, mutta Karpalo on näillä näkymin seuran kohutun kulurakenteen ja nimittelyn nk. Joensuun Kopareiksi tietäen käytännössä kuitenkin ollut Joensuun toiseksi eniten tai jopa eniten rahaa tuolloin vienein urheiluseura sinänsä.

Ainostaan jääkiekon JoKP tai tuttavallisemmin Jokipojat vei enemmän kauteen rahaa mikäli sekään sillä senkin alustava yleisbudjetti oli 700 000 markkaa kaudelle.

Molemmat suurimmillaan pyörivät jo lähelle nk. Miljoonaluokkaa ellei enemmänkin kaudelle yleisbudjetein kertoen.

Jokipojat saattoi olla vähän isommin kiinni nk. Miljoonaluokassa, mutta Karpalo ei kaukana ollut siitä enää.

Vertailuksi kerrottakoon, että Joensuun Katajan koripallopuoli pyöri 350 000 markalla ja saman seuran yleisurheilupuoli puolella miljoonalla markalla tuolloin.
« Viimeksi muokattu: 10.09.2021 klo 11:35:08 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #589 : 10.09.2021 klo 11:34:47

Vuoden 1984 Joensuun Karpalon yleisbudjetti alustavasti piti olla näillä näkymin 600 000 markkaa.

Ikävä kyllä Jalkapallon 1. Divisioonassa/1-divisioonassa tuolloin tai seurassa muutenkin pelaajapalkat olivat lähteneet selvään nousukulkuun joten jo tuolloinkaan paluuta edellisvuoteen tai aiempaan ei ollut.

Karpalon seurapuheenjohtajan eli Matti Kankaanrinnan mukaan yleisbudjetin olisi pakko ollut olla ainakin vielä 200 000 markkaa suurempi tai enemmän toisin kuin miten kauden aluksi näytti.

Karpalolla edelleen oli erittäin suuriakin kohuja pelaajapalkoista puhuen huolimatta tosiaan jo sarjatasoa korkeammallakin pelaamisesta.

Varmaankin tuo 200 000 markkaa tai vielä enemmän ennen pitkää irtosi Joensuun liikemiespiireistä tai sponsoripuolelta tuolloin kun seurasta puhuttiin jälleen käytännön nk. Miljoonaseurana.

Yleisbudjetin ollessa kovin epämääräinen löytyi Karpalon suhteen kuitenkin vuosien 1978-1980 seurantajakson väliset pelaajabudjettien osuudet kokonaisesti puhuen.

Se oli 231 500 markkaa.

Tuon ajanjakson aikana ei vielä juurikaan ollut ulkomaalaispelaajia ja seura oli juuri noussut Jalkapallon 3. Divisioonasta/3-divisioonasta Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan vakiintuen sinnekin.

Leijonanosa tuosta kaikesta lienee noille vuosille maksettu Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan sen vuosille, mutta mene ja tiedä sitten erinäisemmästä jaostakin.

Vuosina 1981-1983 pelaajabudjetit olivatkin lähteneet erittäin suureen nousuun eikä paluuta ollut.

Sarjanousu tuli, mutta seuran yleistalouden pelättiin jo tuolloinkin osin ylikuumenevan ajan kanssa.

Itse vuodeksi 1984 pelaajabudjetista puhuen palkkaluokkia oli tavallaan viisi, mutta kunnollisesti puhuen kolme:

Ensimmäinen ja halvin normiluokka palkoissa oli nk. Junioripuoli/Veteraanipuoli muille kuin mestareille eli muun muassa uraansa lopetteleville pelaajille missä yläluokka noudatteli nk. Alasarjatasoa eli ei enempää kuin 30 000 markkaa kauteen.

Toinen normiluokka palkoissa oli nk. 1. Divisioonan puoli missä yritettiin noudattaa kaiketi tuon sarjankin palkkapuolta eli 30 000 markkaa oli lähtötaso ja se ei ollut enempää kuin 60 000 markkaa kauteen.

Kolmas ja kallein normiluokka palkoissa oli nk. SM-puoli missä yritettiin noudattaa Jalkapallon SM-Sarjan puolen palkkausta eli lähtötaso oli yllättävänkin samaa luokkaa eli 30 000 markkaa myös ehkä vähän sen ylikin mennen, mutta yli 60 000 markkaakin kauteen maksettiin.

Erikoisluokkia oli kaksi:

Nk. Päivärahapuoli oli huonoin palkkaluokka ja oli tarkoitettu lähinnä seuravierailijoille, pelaajille jotka eivät vain voineet saada täyden kauden sopimusta seuraan tai jotka eivät vain sopineet palkkausmielessä seuran tarkoitukseen.

Seurapäiväraha Karpalossa oli 100 markkaa päivältä eli seurapuheenjohtajan Matti Kankaanrinnan mukaan kustannuksia olisi tullut vaikka koko seura olisi pudotettu pelaajineen pelkälle nk. Päivärahapuolelle kaudeksi eli sen 36 500-36 600 markkaa olisi mennyt sitten niihin per pelaaja.

Karpalossa pelipäivätoiminta käytännössä harjoittelujakso huomioiden oli kuitenkin mitoitettu olemaan enintään 300 päivää pitkä vuoteen eli 30 000 markkaa per pelaaja hyvinkin olisi voinut sitten mennä niinkin menetellen.

Nk. Mestaruuspuoli olikin sitten erikoisluokkana paras puoli. Palkkaa sai tässä luokassa enemmän kuin 60 000 markkaa kauteen, mutta kriteerit, peliotteet ja yleiset esitykset pitivät olla todella hyvät myös muissa seuroissakin ennen tuohon setelinippuun pääsyä.

Tähän erikoisluokkaan kuului myös seuran kallein pelaajakin.

Jälleen tämän eniten maksaneimman pelaajan nimeä ei harmittavasti julkisuuteen kerrottu, mutta herra Kankaanrinnan mukaan palkka kauteen oli 90 000 markkaa eli enemmän kuin esimerkiksi vuosien 1981-1982 eniten maksaneimman pelaajan palkka oli ollut sillä näillä näkymin Karpalo ei ollut koskaan ennen vuotta 1984 maksanut kenestäkään pelaajastaan niin paljon.

Lisäksi bonusrahastoon tai tappiokorvauksiin oli varattu 65 000 markkaa vuodeksi 1984.

Tuollaiset summat olisivat kelvanneet jo luokkineen myös Jalkapallon SM-Sarjassakin.

Etenkin kun palkkakehitys vieläkään ei ollut mitenkään liian äärettömästi lähtenyt etenemään esimerkiksi vuoden 1982 tilanteesta mikä taas oli noudattanut vuosien 1976-1981 suuntaviivoja.

Poikkeuksena tietysti Kopareita, HJK:ta tai Hakaa huomioimatta, mutta niilläkin olivat vielä omat erikoisuutensa silloin.

Jääkiekon SM-Liiga tosin oli jo vuonna 1984 lähtenyt karkuteille entistäkin selvemmin mitä tuli kotimaiseen jalkapalloon palkkauspuolella.
« Viimeksi muokattu: 10.09.2021 klo 11:36:54 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #590 : 10.09.2021 klo 12:06:00

Vuodeksi 1985 Jalkapallon 1. Divisioonaan/1-divisioonaan Joensuun Karpalolle ei kausi mennyt hyvin ja pudottiin sarjatasoakin alemmas.

Vuoden aikana sattui muun muassa Oikeuden Määräyksellä tehty erityistilintarkastus minkä seurauksena osin koko uuden ja toisen erillisen bingohallin rakennusvaiheeseen liittyneiden sotkujen takia tosiaan näistä puhuen toisesta niistä loppui toiminta kokonaan ja toinenkin joutui tarkkailuun minkä aikana paljastuikin sitten jo nk. Bingorästioikeudenkäynnin aiheuttanut tilanne.

Karpalosta puhuen harmittavasti sen yleisbudjetti ei selvinnyt, mutta pari pelaajapalkkaa kylläkin.

Chris Dibblen ja Nigel Johnsonin palkka kaudelta oli 30 000 markkaa mieheen. He eivät siten näillä näkymin tietenkään olleet edes kalleimpia Karpalon pelaajia tuona vuotena.

Enemmän olisi tullut mikäli olisi ollut tietty määrä sarjamenestystä ja myös tiettyjen yleisömäärien mukaan oli seurassa alettu maksaa nk. Pennirahaa tai nk. Markkarahaa, mutta menestyksen jäätyä tosin putoamiseen ei palkanlisiä tullut.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #591 : 10.09.2021 klo 12:20:53

Vuodeksi 1987 oli Joensuun Karpalo pudonnut takaisin Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan pitkästä aikaa.

Ikävä kyllä seura alkoi elää tästä eteenpäin lopullisen pysyvämmin lopun alkua kun nyt ei tullut enää nousua ja jopa keskellä Suomen nk. Rahaonnelaa noiden vuosien tapaa miettien hieman erikoisesti Rovaniemen Reippaan eli RoRe:n tyyliin rahahanat alkoivat mennä yksi toisensa jälkeen kiinni.

Mikäli ei mennyt niin seuraan alettiin suhtautumaan entistä nuivemmin johtuen myös huonomaineisista lehtijutuista tai oikeudenkäynneistä.

Karpalon yleisbudjetti ei harmittavasti selvinnyt, mutta sen suuruusluokkaa paheksuttiin sarjatasolleen kun se tiettävästi oli suuruudeltaan melkein Jalkapallon SM-Sarjan tasoa tai Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan tasoa kaksi-kolme sarjatasoa alempana!

Lieneeköhän ollut jo melkein tai jo tasankin nk. Miljoonaseuran luokkaa jo tuolloin? Se kun vain selviäisi jostakin.

Tilanne oli kuitenkin kestämätön. Varsinkin kun jo jäätiin tasolleen vuodeksi 1988.

Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #592 : 10.09.2021 klo 12:25:38

Vuodeksi 1988 oli Joensuun Karpalo Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan juuttunut eikä noussut.

Ikävä kyllä yleisbudjetti tällekään vuodelle ei selvinnyt huolimatta 100 000 markkaa pienemmästä summasta vuoden 1987 yleisbudjettiin nähden.

Siten se näillä näkymin on ollut erittäin suuri omalle sarjatasolleen ja melko kestämätöntä luokkaa.

Erinäiset vuosien 1985-1988 ajan jatkuneet lisäoikeudenkäynnit alkoivat rasittaa juurilleen palanneen Kuopion KPT:n tapaan seuraa ja vuodeksi 1989 näillä näkymin yleisbudjetti tulisi varmaankin pienenemään päin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #593 : 10.09.2021 klo 12:45:18

Vuodeksi 1989 oli Joensuun Karpalo Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan juuttunut eikä noussut.

Ikävä kyllä yleisbudjetti tällekään vuodelle ei selvinnyt huolimatta toki nyt reilusti vuotta 1988 ja etenkin vuoteen 1987 verrattuna pienemmästä yleisbudjetista.

Seurapuheenjohtajan eli Juha Karhusen mukaan yleisbudjetti ainakin alustavasti oli useita satoja tuhansia markkoja pienempi silloiseen kahden vuoden takaiseen eli vuoteen 1987 nähden.

Edelleenkin Joensuusta sponsoritukea ei irronnut vielä Suomen nk. Rahaonnelan vuosien huipun aikana tai sen näkökannasta riippuen jo päättyneenä, mutta edelleen hyvinä näkyminä tuleviin aikoihin nähden ilman sarjanousua.

Seura olisi tosiaan voinut vajota jo vuodeksi 1986 povattuun konkurssiin ilman rajuja silloisia myyntitoimenpiteitä velkojen katteiksi.

Lisäksi seura harkitsi vakavasti lopettavansa omat silloiset käytännön nk. Reservinsä ja Reservin Reservinsä eli JoPS:n ja FC JMP:n lisätulojen saamiseksi käynnistäen sitten ehkä kenties ajan kanssa omat, lopulliset reserviseuransa.

Lopulta Karpalo osti toimillaan elinaikaa sen viisi vuotta ennen kuin lopultakin vuonna 1994 tarina sitten päättyi.

Oikeudellisiakin sotkuja riitti tuon tuosta ennen loppua kuten vuoden 1990 nk. Karpalokiska-juttu missä tosiaan oli seurakavallusta ja vuoden 1992 nk. Vainikaisen Setelikohu missä yritettiin lahjoa tämän seuran ja FC Kuopion myötävaikutuksella erotuomareita/pelaajia peleissä ja sitten muidenkin tuomarien mieliin koitettiin vaikuttaa poliisien tapaan mukavin suurin setelein siinä sitten onnistumatta.

Tosin jo vuodesta 1991 eteenpäin alkoi käytännön konkurssi kolkuttaa ja välillä osin tästäkin syystä sitä on virheellisesti sanottu päättäneen taipaleensa sinä vuonna, mutta näin ei tosiaan ollut huolimatta virheellisistä nykymuistoista sille tai vuodelle 1992.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #594 : 10.09.2021 klo 17:21:48

JiiPee:lle Joensuuhun löytyi tosiaan yleisömäärien puolella jo mainitsemani sen oman seuran yleisbudjetteja 1990-luvun loppuvuosille kuten myös kilpailija RPT:lle eli myöhemmälle Joensuun Ratanoille/Ratanoille.

Hieman hämärämpi oli tilanne JiiPee:n edeltäjän eli JosPa:n suhteen.

JosPa:n eli Joensuun Pallon yleisbudjetteja löytyi myös, mutta ongelmana tosin on sen hetken kilpailija RPT:n tai sen edeltäjän eli RaPeTo:n suhteen.

Kun jälkimmäisen osalta pitäisi tietää tarkka sarjataso sinne noin vuoteen 1992 ennen budjettitiedon laittoa.

Myös vuodelle 1991 löytyi hyvin vähän tietoja lähinnä sponsorimainosten sopimusten hinnoista.

Muistaakseni jälkimmäinen taisi pelata Jalkapallon 4. Divisioonassa/4-divisioonassa, mutta korjatkaa ihmeessä mikäli menee väärin!

Molemmat tosin olivat alkuun melko rikkaita seuroja.

Pelkät junioripuolen yleisbudjetit ovat esimerkiksi olleet korkeampia kun lähiseudun pienempien joukkueiden yleisbudjetit tai naisten puolen vastaavat!

Myös erinäinen kilpailukehitys tukimarkoista puhuen oli kiihkeä Joensuun yleisalueen ja Rantakylän alueella pienemmistä alueista puhumattakaan.

RPT onnistui pysymään myös yleisesti ottaen velattomana tai melkein täysin velattomana siinä missä muilla seuroilla Joensuussa oli aika vaikeaa velkojensa kanssa ja Joensuun Karpalo olikin jo melkein konkurssikypsä.

Ihan alkuun milloin löysin näitä budjetteja näyttää JosPa olleen kovempi, mutta hieman JiiPee:ksi muuttumisen jälkeen vuonna 1994 tai ihan vähän sitä myöhemmin asetelmat ovat kääntyneet toisin päin 1990-luvulla.

RPT ja myöhempi Ratanat näyttää kasvaneen yleisbudjeteiltaan isommaksikin kuin tosiaan saman ajan JiiPee!

Huolimatta enimmäkseen huonommasta kilpailumenestyksestä.

Lieneekö sitten Ratanat onnistuneen puhumaan Joensuun nk. Rahamiehet paremmin puolelleen, onko junioripuoli, Rantakylän kehityspuoli ratkaissut vai missä lienee ollut vika?

Kun myöhemmin JiiPee tosiaan oli Joensuun sponsorien hyljeksimä eräässä vaiheessa ihan 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa vain vajaan vuosikymmenen aikana vuosina 1991-2000 tai vuosina 1992-2000.

Kunhan tietoa tulee tuosta RPT:n tilanteesta vuodelle 1992 lisää niin sitten voin kertoa siitäkin, mutta seuraaviin viesteihin vuoron saa ensiksi JiiPee.
« Viimeksi muokattu: 10.09.2021 klo 17:24:17 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #595 : 10.09.2021 klo 17:40:25

JiiPee:lle Joensuuhun löytyi tosiaan vuoden 1997 Jalkapallon Kolmoseen yleisbudjetti ja se oli pieni, mutta sarjatason huomioiden menettelevä, tyydyttävä ja ehkä jopa hyväkin.

Etenkin kun ottaa huomioon, että vielä eivät olleet alkaneet Jalkapallon Kolmosenkaan nk. Rahavuodet.

Toisaalta JiiPee:n alkuaikoihin verrattuna yleisbudjetti oli jo huono ellei peräti surkeampi sillä Joensuun sponsorineuvotteluissa ei vain tunnuttu onnistuvan ei sitten millään verrattuna kilpailija RPT:n tilaan.

Yleisbudjetti oli siis seuraava vuonna 1997 JiiPee:lle:

JiiPee Jalkapallon Kolmosessa 1997

Yleisbudjetti: 250 000 markkaa (Tämä oli tosiaan ehkä varovaisesti ilmaisten Jalkapallon Kolmosessa tuolloin melko hyväkin yleisbudjetti kun joillakin aiemmin mainitsemillani Kolmosen nk. Eliittiseuroillakaan ne yleisbudjetit eivät vielä mitään älyttömän suuria olleet.)

Vuodeksi 1998 Jalkapallon Kolmoseen toivottiin kasvavien kustannusten myötä yleisbudjetin parantumista silti pikaisesti.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #596 : 10.09.2021 klo 17:59:44

JiiPee:lle Joensuuhun löytyi tosiaan myös vuoden 1998 Jalkapallon Kolmoseen yleisbudjetti ja se oli pieni, mutta sarjatason huomioiden nyt enintään kohtalainen, muutoin välttävä ja ehkä jo suoraan sanottuna huono.

Jopa surkea.

Alustava yleisbudjetti olisi ehkä vielä ollut menettelevä ja jopa tyydyttävä, mutta tätä ei JiiPee enää saanut.

300 000 markkaa olisi vielä mennytkin yleisbudjettina alustavasti, mutta tosiaan Jalkapallon Kolmosenkin nk. Rahavuosien ollessa ovella edes edellisvuoden helpotusta ei tullut kun kilpailevat seurat nostivat yleisbudjettejaan samalla mitalla.

Kun vielä yksi merkittävä sponsori vaihtoi näillä näkymin viime hetkellä tukensa viimeistä vuotta RPT:nä tunnetulle kilpailevalle seuralle Joensuuhun ja kun lisäksi vielä sen tilalle olisi tullut lähinnä enintään tonniluokan nk. Pilipalisponsorirahaa tarjonneita helppoheikkisetien sponsorien tekelesummien määrien verran niin yleisbudjettinäkymät tuntuivat romahtavan.

Yleisbudjetti oli siis tämä:

JiiPee Jalkapallon Kolmosessa 1998

Yleisbudjetti: 200 000 markkaa (Alustavasti piti olla 300 000 markkaa joten riemuhuutoja ei ollut yleisbudjetista ja itkukin ei ollut etäällä kauden mittaan toisinaan.)

Siten yleisbudjetti vuodelle 1998 Jalkapallon Kolmoseen oli niinkin vähän kuin 200 000 markkaa eli jopa edellistä vuotta vähemmän.

JiiPee:n onni oli kuitenkin nousta Jalkapallon Kakkoseen huolimatta kesken kauden näillä näkymin iskeneistä tai erikseen jatkuneista muista talousvaikeuksista.

Ilman nousua romahdus olisi voinut olla tosiasia tai ainakin sponsorien vakuutukset paremmasta huomisesta vuodeksi 1999 Joensuuhun olisivat olleet entistäkin hankalampia järjestää.

Jalkapallon Kolmosen talousvaikeudet tiesivät valitettavia vaikeuksia JiiPee:lle Jalkapallon Kakkoseen vuodeksi 1999.

Etenkin kun tuon ajan pienseurojen ja joskus vähän isompienkin, mutta ei liian isojen seurojen pelkäämät nk. Rahavuodet alkoivat.

Vuodeksi 1999 Jalkapallon Kakkoseen toivottiin kasvavien kustannusten myötä yleisbudjetin parantumista silti pikaisesti etenkin kun ilman sitä tai muuta tukijaa ei JiiPee olisi voinut ottaa sarjapaikkaa edes vastaan!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #597 : 10.09.2021 klo 18:32:26

JiiPee:lle Joensuuhun löytyi tosiaan myös vielä yksi viestitieto eli vuoden 1999 Jalkapallon Kakkoseen yleisbudjetti.

Se oli pieni, kenkku ja sarjatason huomioiden nyt jo suoraan sanottuna huono.

Jopa surkea ellei erittäinkin surkea.

Etenkin kun alustavan yleisbudjetin piti olla nk. Rahavuosien alettua Jalkapallon Kakkosessa oikeasti suurempi kuin mitä vaikka sinne Jalkapallon Kolmoseen asti.

Mitä se ei tietenkään ollut.

JiiPee olisi säilyttänyt kasvonsa paremmin edes jotenkin mikäli sen taustalla ei olisi ollut niin paljon omia sponsorisotkuja, mutta osasyy meni väistämättä jo vuoden 2000 eli nk. Milleniumin tapaan myös Joensuun omille nk. Rahamiehille mitkä vain jostakin käsittämättömästä syystä alkoivat pistää rahahanoja kiinni yksi toisensa jälkeen juuri silloin kun niitä olisi tarvittu!

Ei sikäli, että samanlainen menettelytapa olisi ollut valtakunnallisesti julkisempi muun muassa FC HIFK:n suhteen Jalkapallon Ykkösessä.

Tosin FC HIFK:n nk. Rahamiesten tilaan nähden Joensuussa sentään yritettiin käydä rehellistä keskustelua ja olla yhteydessä siinä missä FC HIFK:n tilanteessa rahoittajat alkoivat kadota tai katosivat kuin pieru Saharaan.

Lisäksi ainakin vähäisiä määriä markkoja tuli sentään eräänlaisina hyvitysvaroina takaisin.

Myös nimensä lopullisestikin vuosien ja oikeammin vuosikymmenten jälkeen nyt Joensuun Ratanoiksi virallistanut entinen RPT oli vain onnistunut entisestään saamaan rahoittajia taakseen mitä ei vain oikein voitu ymmärtää JiiPee:ssä tai alemman sarjatasojen joensuulaisissa jalkapalloseuroissa.

JiiPee:n alustavan yleisbudjetin piti olla vuodeksi 1999 Jalkapallon Kakkoseen 600 000 markkaa, mielellään vähän yli ja ei nk. Miljoonaseuran asema ollut täysin poissa kuvioista.

Tosin nk. Miljoonaseuraksi JiiPee aikoi vain mikäli nousu Jalkapallon Ykköseen tulisi tai siitä noin 1-5 vuoden Jalkapallon Kakkosessa viettämisen jälkeen viimeistään vuodeksi 2004 mennessä olleen sen hetken näkemyksen mukaisessa liiketoimintasuunnitelmassa.

Tämä tilanne ei kelvannut sitten Joensuun nk. Rahamiehille ja siten tilanne heikkeni.

Niin paljon, että välillä sarjasta luopuminen tuli kyseeseen Jalkapallon Kolmosen silloisen edellisvuoden tapaan!

Tässä vaiheessa ellei ehkä vähän aiemmin alettiin kovaan ääneen puhua siitä, että JiiPee Joensuussa saattoi olla köyhempi kuin Ratanat.

Kehitys ainakin kieltämättä sellaiseksi näyttää kääntyneen 1990-luvun loppuun mennessä.

Joka tapauksessa tässä JiiPee:n oman seuran historian kolmanneksi viimeinen yleisbudjetti vuodeksi 1999:

JiiPee Jalkapallon Kakkosessa 1999

Yleisbudjetti: 350 000 markkaa (Alustavasti piti olla sponsorikadon jälkeen edes 400 000 markkaa, mutta siitäkin vielä summa pieneni 50 000 markkaa joten riemuhuutoja ei jälleen ollut yleisbudjetista ja itkukin ei ollut etäällä kauden mittaan toisinaan. Nyt tilanne oli tavallaan pahempi kiitos tämän sarjan nk. Rahavuosien alun ja seuran yleisbudjettiin oli kai laskettu joidenkin kesken sopimuskauden lähteneiden sponsorien hyvitysrahat.)

Tuo 350 000 markkaa vastasi vuoden 1996 Jalkapallon Kakkosen JBK:n yleisbudjettia ja oli jo tuolloin huono.

Tosin tuolloin ei vielä olleet nk. Rahavuodet alkaneet joten silloin sillä summalla pystyi jotenkin elämään.

Kolme vuotta myöhemmin tilanne oli toinen.

Siten vuodeksi 2000 eli nk. Milleniumiksi JiiPee toivoi toden totta tilanteen parantumista kun se oli juuri ennen sitä kestämätön.

Muutoin olisi tullut noutaja taloudellisesti tai sitten olisi pitänyt yhdistyä jo aiemmin Ratanoiden kanssa yhteiseksi seuraksi.
« Viimeksi muokattu: 10.09.2021 klo 18:34:30 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #598 : 10.09.2021 klo 19:42:50

Joensuun Ratanoille tai vanhempien aikojen mukaisen sijaintipaikkansa eli Rantakylän Ratanoille vuosi 2000 eli nk. Millenium olikin melkoinen vuosi Jalkapallon Kolmosessa.

Tälle seuralle eli muun muassa RPT:nä tai RaPeTo:na tunnetulle seuralle löytyi kyllä muitakin yleisbudjettien tietoja 1990-luvulle, mutta osin seuran sarjatasoa koskevien epäselvyyksien vuoksi jätän ne toistaiseksi odottamaan vuoroaan kunnes lisätietoja on niistä saatavilla.

Alkujaan tämä seura oli ollut kilpailijaseuraansa eli JiiPee:tä ja sen edeltäjää eli JosPa:aa heikommassa asemassa taloudellisesti ainakin näillä näkymin.

Tosin hyvin alkujaan Rantakylän Peli-Tovereina/Pelitovereina tunnetun seuran junioripuoli oli kuitenkin vahva ja melko vakavarainen jolloin se yhdessä kilpailijansa tapaan ei ollut mikään erityisen pienibudjettinen seura kun kerran oli vara pyörittää sen verran vahvoja junioripuolten yleisbudjetteja kuin oli.

Ilman muuta alkuun eli siinä noin vuosille 1991-1992 tai vähän sen jälkeen on silloinen RPT ollut heikompi kuin JosPa eli Joensuun Pallo, mutta myöhemmin sitten kilpailijan muututtua JiiPee:n nimen alle vuodeksi 1994 tai sen jälkeen RPT alkoi kerätä nimeä ja sponsorisopimuksia summineen paremmin itselleen.

Muutos oli välillä hyvinkin hämmentävä sillä RPT pelasi alemmissa sarjoissa kuin mitä itse JiiPee pelasi!

Kilpailu mainosmarkoista oli ajoittain rajua 1990-luvun alun Suomen nk. Lamassa ja myöhemmin 1990-luvulla nk. Toipuvan Talouden Suomessa vuosina 1995-1997 Joensuussa.

Huolimatta tosin ajoittain rajuistakin yhteenotoista keskenään JiiPee ja RPT kykenivät itse asiassa yllättävänkin pitkälle suunniteltuun yhteistyöhön.

Silti ennen tunnettua vuoden 2001 lopullista yhdistymistä vuodeksi 2002 Joensuun JIPPO:ksi/Jippoksi eli Joensuun Iloisiksi Peli-Pojiksi/Pelipojiksi yhdistymistä oli jo tapahtunut tätä ennenkin.

Silti kuitenkin tilanne oli ollut niin vain alemmilla tasoilla, hallinnon tai juniorien puolella vähitellen ja vuosien 1995 ja 1998 täyden yhdistymisen hankkeet olivat kaatuneet viime hetkellä.

Milloin viime hetken kilpailusyihin ja milloin sitten vain kun yhdistyminen olisi aivan juuri sillä hetkellä tuntunut turhan kovalta riskiltä.

Mene ja tiedä, että olisiko pitänyt silloisen Joensuun jalkapallon yhdistyä jo tuolloin eli vuosina 1995 tai 1998 aikana ellei aiemminkin?

Etenkin kun lopulta yhdistyminen tuli niin se tuli jossain määrin vielä kovempaa vauhtia kuin mitä piti tulla kotimaisen jalkapallon nk. Rahavuosien päätyttyä sen vaikuttaessa erittäinkin rajusti kotimaisessa jalkapallossa ainakin siihen nähden mitä tuli palkallisuuteen!

Jossain määrin tietysti sekin tilanne oli pakon sanelema kun molempien seurojen omakin taloudellinen tilanne heikkeni eikä JiPPO:n/Jippon ensimmäinenkään yleisbudjetti yhteisenä joukkueena näiden kahden edeltäjän osalta ollut erityisen elinkelpoinen sellaisenaan.

Ei ainakaan mikäli esimerkiksi Jalkapallon Kakkosen nk. Rahavuodet olisivat jatkuneet.

Alkujaan kai vuosien 1999-2000 aikana käytyjen keskustelujen nimissä yhdistymisenkin olisi pitänyt tapahtua siinä viiden vuoden sisällä vuodesta 2001 alkaen ja muutoin noin vuosina 2003-2004 ilman erikseen tapahtuvaa kilpailijan tai molempien nousemista Jalkapallon Ykköseen.

Jalkapallon Ykköseen ja puhumattakaan sitten teoriassa tuolloin puhutusta noususta Jalkapallon Veikkausliigaan edellytyksiä siellä pelaamiseen ei olisi ollut mitenkään.

Siellä kaikki oli aivan liian kallista omin voimin pelaamiseen ja Jalkapallon Kakkosessakin kustannustaso alkoi olla kestämätön erikseen pelaamisella tavallaan.

Jalkapallon Kakkosen nk. Rahavuosien loppuminen tietysti hetkeksi pisti suunnitelmat sittenkin uusiksi vielä sen 1-3 vuoden ajaksi erillään jatkamisen suhteen, mutta sitten tulikin jo omat taloudelliset heikentymiset eteen jolloin oikeastaan olikin jo pakko tehdä yhdistyminen kun muutoin toinen ja ehkä molemmat seurat olisivat hävinneet kartalta.

Ja vaikka eivät olisi niin ei tilanne erikseen edes hetken vielä jatkaminen rahallisesti maksukyvyssä heikentyneessä Jalkapallon Kakkosessa mitään liian käsittämättömän halpaa olisi ollut.

Siten yhdistyminen oli selviö.

Vielä nk. Milleniumina eli vuonna 2000 yhdistyminen oli toki totta ennen pitkää, mutta vielä tuolloin kuten seuraavanakin kilpailtiin pääosin junioreita, veteraaneja tai järjestöllisiä yhdistystilanteita huomioimatta erillään.

Tässä vaiheessa Jalkapallon Kolmosessakin olivat menossa nk. Rahavuodet.

Ratanat Joensuusta puhuen oli siten kovassa puristuksessa.

Juhlavuoden yleisbudjetti silloisiin eri nimin tunnetun seuran yhteensä 20-vuotisjuhliin ja täyden oman virallisen nimen 1-vuotisjuhliin olisi ollut vielä vähän aiemmin tai joitakin vuosia sitten tuolloin Jalkapallon Kolmosessa huipputasoa, mutta ei enää nk. Rahavuosina tai nk. Miljoonaseurojen puristuksessa.

Ratanoiden piti olla juhlavuodelleen myös tiettävästi ensi kertaa seuran historiassa nk. Miljoonaseura, mutta sitä se ei harmittavasti kyennyt olemaan.

Kilpailija JiiPee:n sponsorivarojen heikentyminen luokkaa ylempänä tiesi hyvää Ratanoille omalle tasolleen.

Ratanoiden osalta sen oman seurahistorian toiseksi viimeinen eri nimin tai omana itsenään oli seuraava:

Joensuun Ratanat Jalkapallon Kolmosessa 2000

Yleisbudjetti: 650 000 markkaa (Alustavasti yleisbudjetin piti olla heikentymisen jälkeenkin vielä 700 000 markkaa, mutta vielä siitäkin sitten jäi saamatta sponsoreilta varoja.)

Ratanoiden yleisbudjetti ei ollut huono tai surkea sellaisenaan, mutta niin kovin monella muulla seuralla oli kuitenkin sitä niin kovin paljon parempi yleisbudjetti.

Etenkin näin keskellä nk. Rahavuosia.

Ja olihan se sentään JiiPee:tä parempi!

Ratanoilla juhlavuotensa kunniaksi oli myös ensi kertaa tiettävästi käytössään ihan kunnollinen pelaajabudjetti vaikkakin ilman muuta se oli vuoden 2001 Jalkapallon Kakkosen eli seuran omana seurana pelatun viimeisen vuoden vastaavaa pienempi.

Aiemmin tai ainakin RPT:n alkuvuosina 1990-luvun aikana huonoimmillaan näin esimerkiksi pelaajat eivät saaneet mitään muuta kuin pelkät kulukorvaukset, matkakorvaukset, kilometrikorvaukset ja joitakin hyvin tarkoin ja tiukoin ehdoin sovellettuja muita bonuksia esimerkiksi lipputulojen mukaan kauden päätteeksi niidenkin koskiessa lähinnä seuran tähtipelaajia niidenkin ollessa kaiketi sidottu sarjanousuihin jossain määrin.

Myös esimerkiksi talkootyönkin määrän suuruus tiettävästi kovimmillaan vaikutti siihen, että saiko pelaaja kussakin tapauksessa vähäisen palkkansa vai ei alasarjavuosina tässä seurassa.

Tuo RPT:n kulukorvauslinja oli jatkunut yllättävänkin pitkään 1990-luvun aikana tiettävästi ennen sitten loppumistaan viimein vuodeksi 2000 tai mahdollisesti ihan vähän tuota aiemmin mikäli nämä tietyt kuulemani jutut vuosien 1997, 1998 tai 1999 osalta tälle seuralle pitäisivät paikkansa.

Mikäl pelaajabudjetti olisikin ollut kunnollinen jo aiemmin tasolleen niin siihen melkoisen varmasti vaikutti vain ja ainoastaan siis Jalkapallon Kolmosen nk. Rahavuodet.

Silti Jalkapallon Kolmosen nk. Miljoonaseuroihin nähden tuolloin Ratanat oli yksi vähiten maksaneimpia seuroja sarjassa ja mikäli seuran yleisbudjetti olisi heikentynyt vielä paljoakaan lisää niin se kaiketi olisi ollut vähiten normaalin pelaajabudjetin puitteissa maksanut seura vuonna 2000 tuohon sarjaan.

Sitten tietenkin Ratanat nousi Jalkapallon Kakkoseen vuodeksi 2001 eli tasan 20 vuotta sitten olleeseen aikaan jolloin nähtiinkin sitten lyhyeksi jäänyttä paikalliskilpailua niinkin korkealla tasolla kun siihen mennessä paikalliskilpailu Pohjois-Karjalassa tai Joensuussa oli keskittynyt lähinnä korkeimmillaan Jalkapallon Kolmoseen tai sen edeltäjään eli Jalkapallon 3. Divisioonaan/3-divisioonaan.

Ratanoiden johtomiehet toivoivat kaiken jälkeen kun nk. Rahavuosien loppua ei ollut näkyvillä, että vuodeksi 2001 Jalkapallon Kakkoseen tulisi viimeinkin nk. Miljoonaluokan yleisbudjetti sille ihan vain myös pelaajien palkkahalujen hillintää ajatellen tai kilpaileviin seuroihin loikkaamisen estämiseksi!
« Viimeksi muokattu: 10.09.2021 klo 19:45:32 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #599 : 17.09.2021 klo 16:33:39

JuPS Juuasta oli siitä puhuen Jalkapallon Kolmosessa vuonna 1995 liikkeellä jossain määrin kenties hieman mainettaan ja olemustaan suuremmalla yleisbudjetilla.

Yleisbudjetti oli JuPS:lle sen noustessa vuodeksi 1996 Jalkapallon Kakkoseen seuraava:

JuPS Jalkapallon Kolmosessa 1995

Yleisbudjetti: 189 000 markkaa (Tämä oli samaa tasoa kuin mitä FC Harjavallan Pallolla eli FC HaPo:lla/HarPo:lla oli sinä vuonna ja muun muassa PeKa:n vastaavaa pienempi.)

Seuraavaan viestiin tuleekin sitten tuhdisti enemmän asiaa JuPS:n Jalkapallon Kakkosen ainutkertaisesta vuodesta 1996!

 
Sivuja: 1 ... 23 [24] 25
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa