FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
22.05.2022 klo 20:53:07 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Futissuomi.fi, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 24 [25]
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 103217 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #600 : 17.09.2021 klo 18:41:33

25 vuotta sitten vuonna 1996 JuPS Juuasta oli toteuttanut nousunsa Jalkapallon Kakkoseen ja se olikin saman tien päättyä siihen paikkaan.

Etenkin kun aluksi yleisbudjetti oli alkuvaiheen nousujuhlien jälkeisellä ajalla vaarassa tilapäisen sponsorikadon myötä kun mitään isoa tukijaa lähiseudulta ei tuntunut saavutettavan ja juukalaiset sponsorit säikkyivät tietenkin jo niin kovin korkean sarjan kustannuksia.

Kuitenkin sen silloiseen kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen eli melkein täydelliseen nousukyvyttömyyteen ja enintään Itälohkossa pelaamiseen jos sielläkään vuoden 1986 teoreettiseen Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan pääsemisen yhteyteen nähden JuPS:n tilanne oli vuonna 1996 parempi.

Etenkin kun sponsoreita alkoi järjestyä taakse, mutta kulut olivat hirvittäviä ja jossain määrin JuPS:ssa kulurakenne Jalkapallon Kakkosen osalta ymmärrettiinkin kovin väärin.

Etenkin nyt alkuun ainakin eikä myöhemminkään kehumista ollut.

Ilman muuta pelastava ja joidenkin kilpailijoidenkin mielestä hieman turhan antelias myönnytys Palloliitolta oli antaa nousijan pelata Itälohkossa vuonna 1996.

Pelaaminen periaatteessa oli JuPS:lle mahdollista missä vain lohkossa, mutta kaikkein epämiellyttävin olisi ollut Etelälohkossa pelaaminen sille vuodelle.

Kaukana eivät olisi olleet Länsilohko tai Pohjoislohkossakaan pelaaminen vastenmielisyydessä.

Pohjoislohkon mahdollista välimatkaongelmaa varten suunniteltiin pidempiä reissuja/yöpymisiä Luoteis/Pohjois-Savon tai Kajaanin suunnilla päin jolloin välimatkaa pelikentille olisi ollut vähemmän maksuineen, mutta sekin tuntui hieman kaukaa haetulta.

Etenkin kun joka tapauksessa pelimatkat olisi alkaneet maksaa useita kymmeniä tuhansia, satatuhatta tai jopa jo pahimmillaan useita satoja tuhansia markkoja enemmän kuin miten sitten lopulta kaudella 1996 JuPS:lle maksoi.

Tämä etenkin mikäli JuPS olisi joutunut muuhun lohkoon kuin mihin päätyi eli Itälohkoon.

JuPS:n ongelmaksi tuli kuitenkin myös vuoden 1997 ja pidemmän aikavälin jäämistä mahdollisesti tosiaan selvittää tuo lohkokysymys kustannuksineen kun Länsilohkoon tai Pohjoislohkoon olisi tullut vuodeksi 1997 passitus ilman ihmeitä ja viimeistään 1998 tai 1999 teoreettisesti niin pitkään selvitessä sitten Etelälohkoon.

Itse ongelma ilman muuta JuPS:n osalta ei ihme kyllä lopulta ollut vuoden 1996 Jalkapallon Kakkosta varten raha.

Ei ainakaan niin pahasti rahasta asia ollut kiinni vaan itse pelipuitteet eli kenttäongelmat mitkä olivat sen heittää pois sarjasta ennen kautta tai vuosille 1997 ja 1998 toteutuneessa historiassakin!

Ilvolankosken Kentällä ei tuolloin ollut muun muassa kunnollisia vaihtopelaajien tai joukkuehuoltajien suojakatoksia ja niissä tilaa olisi pitänyt olla sarjasääntöjen mukaan 10 hengelle ainakin.

Riittävän suurin numeroin varustetun normaalin tai sähköisen tulosnäyttötaulun tilapäisesti JuPS olisi myös tarvinnut sarjaan, samoin selvästi vaihtopelaajia varten tarkoitetun erillisen numeronäyttötaulun normaalina tai sähköisenä tuolloisten sääntöjen mukaan ja huoltorakennus ei voinut enää olla vanhempi nk. Kökkelikötsänä tunnettu paikallisrakennus vaan uusi täytyi rakentaa sarjasääntöjen mukaan ja mikäli kyseinen rakennus sai poikkeusluvalla säilyä niin sinne oli pakko rakentaa erillinen lisätarkkaamotila mahdollista yleisömäärälaskentaa ja pelitarkkailua varten remontin jälkeen ja mahdollistaa myös viimein kunnollinen puhelinyhteys varayhteyksineen päivineen hätätilaa ajatellen.

Ilvolankosken Kentän erikoisuus eli alueella sijaitseva moukarihäkki oli myös huolen aihe ja sarjan päättäjien mielestä etenkin alle parin metrin päässä kentän päätyrajasta olleet raja/pystytolpat olisivat liian vaarallisia pelaajille kaatumis/pelitilanneilmalennon aikana ilman pehmustuksia!

Vuoden 1995 Jalkapallon Kolmosen nousujuhlien aiheuttama yleisöryntäys huolestutti myös sarjapomoja sillä siellä ryntäyksessä oli ollut tallotuksi tulemisen vaara kuten auton alle jääminenkin vähän turhan suurta eräillä FC VarTP:n pelaajillakin kun niin paljon sitä JuPS:n nousua juhlittiin.

Siten sen estämiseksi Itä-Suomen Piirijohtaja Pekka Ojala oli antanut melkoisia sätkyjä sakkouhkineen JuPS:n pomoille siitä tempusta ja vuodeksi 1996 tilapäisesti JuPS:lle ehdotettiin riittävän yleistä ja voimakasta aitausta myös mahdollisten onnettomuuksien välttämiseksi.

Pelaajien pukeutumis- ja peseytymistilat olivat vuodeksi 1996 riittäviä, mutta erotuomareille ja heidän esimiehilleen ehdotettiin omia erillisiä tiloja mikäli mahdollista.

Siihen asti tilat olivat olleetkin yhteisiä.

Ilvolankosken Kenttä olikin tuolloin sen 15 vuotta ja 16 vuotta täyttävänä yllättävän paljon käyttöä nähnyt ja remppaa se tarvitsi tai olisi tarvinnut pidemmän päälle.

Vuoden 1993 siirtonurmiremontin ja 400 neliön jäljiltä nurmimattopinnoite kupruili ja repeili päällysnurmineen jolloin ainakin pari paikkaa kentän reunojen päätyrajoilla ja tärkeimpänä maalinedustat olivat kuoppaisessa ja luokattomassa kunnossa vuosien 1995-1996 vaihteessa.

Hätäremontiksi suunniteltiin ylimääräistä siirtonurmea ja myös täyttömaata nk. Istutuksineen kuten myös itse maton nk. Sivellystä ihan pahimpiin mahdollisiin paikkoihin.

Edes sitten mahdollisten loukkaantumisten hillintään mikäli ei sitten muuhun kesän pelejä varten.

Sitten oli vielä yksi asia mihin JuPS:n koko kausi 1996 oli kaatua Jalkapallon Kakkosessa.

Nimittäin itse kenttäkokokin.

Jalkapallon Kakkosen 25 vuoden takainen kenttäsääntö pelkästään minimimitaltaan täytyi olla 100x64 metriä ja tämän Ilvolankosken Kenttä täytti joskin täpärästi rimaa hipoen puutteineen ja käytännössä sarjan päättäjät vaativat JuPS:n pomoja laajentamaan kenttää vuosien 1997-1998 mahdollista säilymistä varten.

Kun käytännössä tuokin mitta oli tosiaan siinä ja siinä silloisinkin säännöin kauden pelejä varten.

Sen sijaan JuPS:lla ei ollut 25 vuoden takaiseen riittävää varakenttää sääntöjen edellyttämäksi ja tämä olikin erittäin vakava ongelma.

Varakenttä oli tiettävästi ennen Ilvolankosken Kenttää JuPS:n pelikenttänä vuoteen 1979 asti ollut joidenkin alueen pienempien nurmikenttien lisäksi ollut nk. Vanha Urheilukenttä.

Tämä nk. Vanha Urheilukenttä oli hiekkakenttä ja enemmän suunniteltu Jalkapallon Kolmosen ja Jalkapallon Nelosen tasolle varakentäksi ja jopa myös yleispeleihin vuoteen 1996 mennessä.

Tämän nk. Vanhan Urheilukentän koko oli 90x55 metriä ja se ei missään tapauksessa riittänyt uuteen sarjaan JuPS:lle kun hiekkakentilläkin pelatessa Jalkapallon Kakkosen päättäjät olivat saaneet 25 vuoden takaiseen mennessä koskemaan minimimittaa 100x64 metriä eikä varakenttämittakaan saanut siitä kovinkaan oleellisesti poiketa.

JuPS pyysi poikkeuslupaa Palloliitolta aloittaa kauden aikana myöhemmin, mutta Palloliitto ei myöntynyt ehdotukseen.

Etenkin kun Palloliitto oli mielestään tullut tarpeeksi JuPS:n ehtoja vastaan alun alkaenkin salliessaan sen pelaavan Itälohkossa noin vain jolloin muita palveluksia oli turha odotella.

Kauden myöhempi aloittaminen tietenkin pohjautui siihen, että turhia ja yleisöepäystävällisiä pelejä hiekkakentällä ei tulisi, mutta kun Palloliiton vastaehdotus kauden aloittamisesta kolmanteen kierrokseen mennessä ei kelvannut niin Palloliiton kärsivällisyys loppui.

Etenkin kuin muitakin puutteita oli jolloin JuPS:n ainoa vaihtoehto olisi ollut ottaa silloisten sääntöjen sanelemat enintään kaksi luovutusta pakottavien syiden johdosta heti kauden alkuun kenttäongelmien takia tai luovuttaa paikka pois ja pudota automaattisestikin Jalkapallon Kolmoseen vuodeksi 1997 pelaamatta otteluakaan.

JuPS ei sitä vaihtoehtoa käyttänyt, mutta pitkän pitkä penni oli pulitettava melkoisista hätätilaremonteista Ilvolankoskelle ja samoin tietysti yleensäkin lähialueiden kenttien kunnossapitämiseen vuoden 1996 sarjakesää ajatellen.

Tiedä sitten, että saivatko tosiaan pelata poikkeuksellisesti pelata tuolla tavallista pienemmällä hiekkakentällä vuonna 1996 ne pari Palloliittoa närästänyttä alkukauden ottelua vai pystyikö JuPS pelaamaan ne esimerkiksi sittenkin Ilvolankoskella?

Toisaalta ainakin yksi muukin pelipaikka JuPS:lle olisi ollut eli tuolloin vuoden 1995 syksyllä viimeistään lopettaneen ja kenties uudelleen sijoitetun Juuan Taimitarhan läheisyyteen jääneellä tyhjäksi jätetyllä nurmikentällä, mutta sen kokoluokka kylläkin oli enemmän luokkaa ehkä nk. Reservin Reservi Jalkapallon Kakkosen kenttäsäännöissä ainakin vuoden 1996 osalta eli toivoa ilman hätätilalaajennusta ei ollut.

Vuodeksi 1998 viimeistään pelättiin myös sitä, että JuPS olisi saattanut joutua pelaamaan sarjatasosta riippumatta silloisin näkökulmin olleen Ilvolankosken Kentän täyden remontin yhteydessä sen ollessa noin vuoden verran poissa käytöstä pelinsä Nurmeksessa, Lieksassa, Polvijärvellä tai Joensuussa kotiottelujen osalta.

Myös äärihädässä suunniteltiin pelattavan Kuopiossakin nk. Evakkokotiottelut tuolloin mikäli Nurmes, Lieksa ja Joensuu kieltäytyisivät Polvijärven lisäksi päästämästä sitä kentilleen pelaamaan noita pelejään.

Etenkin kun uskoa ei ollut siihen, että kenttäasiat muun kuin Ilvolankosken Kentän lisäksi olisivat siihen mennessä yhtään sen paremmat!

Tuota täyttä remonttia suunniteltiin silloin kyllä paljon, mutta sen teki tyhjäksi tosiaan JuPS:n sarjanousu vuodeksi 1996.

Itse yleisbudjetista puhuen JuPS menetti paljon rahaa seurapuheenjohtajan eli Hannu Hämäläisen, Juuan Kunnan Liikuntasihteeri Hannu Musakan ja kyseisen kunnan liikunta- ja virkistyspaikkojen kunnosta vastaava Rakennusmestari Alpo Hietalan mukaan järjestämissä hätätilaremonteissa talkooapujenkin kanssa.

Eli siten ei JuPS:lla ollut vuodeksi 1996 sentään ihan niin pientä yleisbudjettia eli jotain reilusti alle 100 000 markan yleisbudjettia kauteen kuten joskus olin arvellut sen olleen ja se ei myöskään ollut edes pienin koko Jalkapallon Kakkosessa vuonna 1996.

Itse asiassa se olisi ollut kaiketi aika suurikin ilman noita kenttämurheita ja tietenkin jossain määrin vakuuttelujen jälkeenkin olleita sponsorikatoja.

Tosin kun yleisbudjetin luvut olivat mitä olivat niin JuPS edelleen oli yleisbudjeteissa puhuen vuoden 1996 Jalkapallon Kakkosen pienituloisempaa ellei köyhempääkin päätä kun niitä ajatellaan.

Silloin tai jälkikäteen.

Hannu Hämäläisen mukaan JuPS:n yleisbudjetti sijoittui 48:n joukkueen sarjassa arviolta sijoille 36-45 tai 36-46 yleisimmin noin sijoille 36-40.

Eli ei voinut kehua, mutta ihan huonoimpia ei oltu ja tuskin paljoa parempi eli 36:tta sijaa se on ollutkaan.

Yleisbudjetti sarjaan oli pieni, huono, surkea, vähän paremmin arvioiden vain välttävä tai enintään kohtalainen osin lainausmerkeissäkin puhuen, mutta siltikin se oli ollut näillä näkymin JuPS:n isoin yleisbudjetti koko seurahistoriassa ja pahin mahdollinen pienbudjettitaso sentään vältettiin!

Yleisestikin ottaen se tosiaan roimasti ylitti normaalimmat JuPS:n yleisbudjettitasot ja olihan siihen otettava myös remonttikulut huomioon verrattuna muihin sarjan seuroihin tai tulokkaisiin!

JuPS:n yleisbudjetin taso kun selvisi niin lähinnä yksi ainoa kysymys sellaisenaan jäi selviämättä ja se onkin tosiaan hieman sama juttu kuin mitä esimerkiksi tuo vuosien 1995-1996 JuPS:n yleisöennätys on ollut.

Nimittäin se, että onko JuPS aina ollut palkaton seura vai onko sittenkin ainoalla Jalkapallon Kakkosen kaudella maksettu jotakin pelaajille?

Se ei yksiselitteisesti selvinnyt.

Tosin yleisbudjetti ei ollut missään nimessä liian suuri ja ei edes sen oleminen parempi kuin mitä luulin oleellisesti herätä toiveita seuran olemisesta edes palkallinen vaikkapa osapalkallisesti.

Kulukorvauksia seura varmaankin on maksanut enemmän tai valmistautui maksamaan enemmän ennen kuin muut vaikeudet sitten pakottivat pienempään tasoon niissäkin.

Mahdollisesti ansainnat lienevät olleen jotakin korotetun kulukorvauksen ja osapalkan väliltä mitä erinäisimmin tietyin eroin mikäli näin on ollut.

Tämä toki kylläkin vain parhaimmassa tapauksessa ilman ihmeitä.

Mikäli jonkin äärimmäisen ihmeen kaupalla JuPS tuolloin olisi ollut palkallinen seura kaiken jälkeen niin arvioissa murskaavalla todennäköisyydellä se olisi ollut hyvin todennäköisesti pienin tai toiseksi pienipalkkaisin Jalkapallon Kakkosen seura vuonna 1996 myös budjettiparannuksen jälkeen.

Sekin ylipäänsä vaikka osapalkallisesti olisi ollut jo enemmän kuin JuPS:n normaalissa tilanteessa.

Normaalisti kautta historiansa JuPS on ollut kulukorvausten seura ja ei aina edes sitäkään.

Lisäksi kun yleisbudjettiasiat olivat mitä olivat todellisuuden kanssa niin esimerkiksi siihen hyvin teoreettisiin ja lähinnä päiväunitason ihmenousuihin Jalkapallon Ykköseen vuodeksi 1997 ja Jalkapallon Veikkausliigaan vuodeksi 1998 ei ollut mitään asiaa myös kenttäongelmienkin vuoksi vaan nousupaikoista vuoden 1996 tilanteessa olisi hyvin todennäköisesti jouduttu luopumaan.

Sen verran huono tilanne toki innokkuudesta huolimatta JuPS:lla oli kun Jalkapallon Kakkosen paikkakin Palloliittoa ja eräitä kilpailijoitakin närästi.

Lisäksi myös yleisbudjetit kustannuksineen olivat koko ajan nousussa kotimaisessa jalkapallossa ja vaikka ihan vielä eivät nk. Rahavuodet sentään olleet alkaneet vuonna 1996 niin JuPS:n tulevaisuuden näkymät jo silloisille ajalle olisivat olleet kestämättömän heikkoja ilman jotakin todella mahtavaa taloudellista panostusta Pohjois-Karjalassa silloin.

Itse yleisbudjetti oli lopulta 25 vuotta sitten seuraava:

JuPS Jalkapallon Kakkosessa 1996

Yleisbudjetti: 209 000 markkaa (Tällä yleisbudjetilla JuPS sitten seikkaili päättyen hyvin pikaisesti ensin taistelemaan ja lopulta putoamaan Jalkapallon Kolmoseen vuodeksi 1997. Yleisbudjetin 20 000 markkaa parempana olo vuoteen 1995 nähden ei lohduttanut JuPS:sia paljonkaan. Itkettävän surkeaa luokkaa toki tuokin oli. Paljon kritisoidulla JBK:lla näin esimerkiksi oli edes se 350 000 markkaa yleisbudjetti kauteen vertailuksi ja hyvin monella muullakin oli parempi suurseurojen nk. Miljoonaseurabudjeteista sitten puhumattakaan. Pahin eli 100 000 markkaa tai alle ollut yleisbudjetti kauteen sentään vältettiin, mutta ei edes sitä 250 000-300 000 markan tai lopulta juhlavuoteen arvioitua 500 000-600 000 markkaa kyetty saamaan kun ne rahat jäivät sponsorointihaluttomien rahamiesten taskuun tai remontteihin! Edes vitsinä heitetty miljoona markkaa yleisbudjettina vuodeksi 1996 oli päiväunta JuPS:lle.)

JuPS:n vuoden 1997 viimeinen selvinnyt yleisbudjetti silloisten 40-vuotisjuhlien kunniaksi tulee seuraavaan viestiin.
« Viimeksi muokattu: 17.09.2021 klo 18:47:47 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #601 : 17.09.2021 klo 19:15:44

Vuonna 1997 JuPS Juuasta puhuen vietti 40-vuotisjuhliaan.

Ikävä kyllä ei Jalkapallon Kakkosessa vaan jälleen enemmän tutummassa sarjassa eli Jalkapallon Kolmosessa.

JuPS:n yleisbudjetin alkujaan piti olla vuodeksi 1997 ennätysmäinen ja etenkin mikäli Jalkapallon Kakkosessa olisi säilytty juhlavuodeksi.

Sen piti olla 250 000-300 000 markkaa suurentuen sinne 500 000-600 000 markkaan keskimäärin.

Myös 635 000-636 000 markkaa oli mainittu yleisbudjetiksi etenkin mikäli kyseiseen sarjaan olisi jääty.

Miljoonaa markkaa ei olisi sentään kyläpuheista huolimatta tullut, mutta 700 000 markkaa juhlavuodeksi olisi Hannu Hämäläisen, Juha Hiltusen ja Esko Parikkan sanoin komeillut JuPS:lla yleisbudjettina luvuissa juhlavuoteen säilyttäessä.

Kun ei säilytty niin edelleen yritettiin juhlavuodeksi niin suurta yleisbudjettia kuin yritettiin tietenkin jopa nousulla vuodeksi 1998 jälleen Jalkapallon Kakkoseen.

Ikävä kyllä Jalkapallon Kolmosessakin juhlavuodellakin pelit takkuilivat ja sisäisiä ristiriitojakin oli runsain määrin.

Jalkapallon Kolmoseenkin yritettiin ilman muuta saada tuntuvaa yleisbudjettia, mutta seurasponsorit panttailivat rahojaan lompakoissaan ja tuntuivat vetoavan vain nousuun ennen kuin tukea tulisi tuntuvammin.

Ja sekin tuntui hieman puolivillaiselta pötypuheelta.

Erinäiset valtavammasta valtavimmat remonttipaineet Ilvolankosken Kentän suhteen helpottivat kun JuPS oli Jalkapallon Kolmosessa vuonna 1997, mutta siltikin tietyt osat aiemmasta suuresta remontista eivät odottaneet ja vuoteen 1995 mennessä JuPS:n nyt yllättivät jo alemmankin sarjan kustannukset.

Muun muassa eräänlaiset pelaajavakuutustakuun summat ja kenttävuokrien takuut maksuineen jotka olivat olleet vielä vuonna 1995 pienempiä tai jopa olemattomia kuin mitä ne ovat olleet vuodesta 1996 lähtien aina tuossa sarjassa niin markka-ajalla kuin euroajallakin.

JuPS:n osalta kauden pelitkin lopulta sujuivat jolloin sarjassa säilyttiin, mutta koko ajan tuleville vuosille sitten huonontuen tasoltaan.

Itse JuPS:n yleisbudjetti vuoden 1997 Jalkapallon Kolmoseen oli seuraava:

JuPS Jalkapallon Kolmosessa 1997

Yleisbudjetti: 190 000 markkaa (Tämä ei tosiaan ollut lähimainkaan JuPS:n pomojen toivomaa luokkaa vuodeksi 1997. Etenkin kun juhlavuodelle sen olisi pitänyt olla Jalkapallon Kolmoseenkin 250 000-300 000 markan luokkaa aina sinne 500 000-600 000 markkaan asti sitä ihan vähän suurempien ollessa tarkoitettu lähinnä Jalkapallon Kakkoseen. Tuossa luokassa, mielellään 350 000 markan alarajalla JuPS olisi halunnut JBK:ta edes jotenkin mukaillen pelata Jalkapallon Kakkosta vuonna 1996 ja myös vuonna 1997 sinne jäädessään. Nyt hädin tuskin oltiin parempia kuin mitä vuonna 1995 nousuvuotena oltiin ja tulokset olivat monesti oleellisesti huonompiakin kauden peleissä.)

Itse budjetti olisi ollut kasvavasti surkeaa luokkaa Jalkapallon Kakkoseen, mutta tämä ei ollut ihan niin huono Jalkapallon Kolmosessa.

Esimerkiksi eihän kilpailija JiiPee:lläkään Joensuusta ollut mikään liian suuri yleisbudjetti sarjassa ihmeen kaupalla eikä moni aiemmin mainittu Jalkapallon Kolmosen nk. Eliittiseurakaan tuona vuotenakaan ollut mikään ylimaallinen JuPS:n verrattuna yleisbudjettiluokin puhuen.

Etenkin tuo kelpasi kun Jalkapallon Kolmosen nk. Rahavuodet olivat ovella, mutta eivät alkaneet.

Ja kun muistaa IF Gnistanin tuon vuoden Jalkapallon Ykkösen ohuen ohuen yleisbudjetin varassa pinnistelyn niin jossain määrin jopa JiiPee Joensuusta ja JuPS Juuastakin olisi sopinut sinne paremmin pelaamaan kuin se.

Etenkin kun edes JuPS:llakin edes oli jonkin selkeä yleisbudjetti sarjaan siinä missä IF Gnistanilla käytännössä ei ollut sitä!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #602 : 17.09.2021 klo 19:27:33

Mikkelin Palloilijoiden eli MP:n yleisbudjetteja joiltakin vuosilta tulee seuraavaksi tässä kun vuoden 2002 yleisbudjetti Kakkosesta tietenkin täydentyy mukaan joukkoon:

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2002: 85 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2003: 140 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2004: 150 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2005: 165 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2006: 155 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2007: 110 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2009: 170 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2010: 220 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #603 : 13.01.2022 klo 09:15:45

FC Kuusysin tilanne vuoden 1994 Veikkausliigassa budjetillisesti on edelleen melko harmittava mysteeri.

Siitä ei ole ikävä kyllä juurikaan tihkunut mitään uutta suurempaa tietoa.

Mitä nyt yksi pelaajaa koskenut kausiraha selvisi.

Kun sellainenkin pelaajapalkka talousvaikeuksissa olleessa seurassa on kyetty maksamaan niin liian köyhä tai konkurssiseura se ei sentään vielä ollut välillä kovistakin puheista huolimatta.

Itse palkka oli hieman sen vuoden eli 1994 Veikkausliigan normipalkkaa eli sen 100 000 Markkaa hieman pienempi kauteen, mutta seuran ongelmat huomioiden summa oli kova tai kovenemaan päin ollut.

Andy Brasiliasta sai sinä vuonna 94 921,9 Markkaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #604 : 20.02.2022 klo 15:44:28

FC Kuusysin tilanne vuoden 1995 Veikkausliigassa budjetillisesti on edelleen melko harmittava mysteeri.

Siitä ei ole ikävä kyllä juurikaan tihkunut mitään uutta suurempaa tietoa.

Mitä nyt yksi pelaajaa koskenut kausiraha selvisi.

Kun sellainenkin pelaajapalkka talousvaikeuksissa olleessa seurassa on kyetty maksamaan niin liian köyhä tai konkurssiseura se ei sentään vielä ollut välillä vuoteen 1994 verrattuna entistäkin kovemmista puheista huolimatta.

Itse palkka oli ehkä kenties sen vuoden eli 1995 Veikkausliigan normipalkkaa hieman pienempi/parempi kauteen riippuen seurasta kun itse sarjassa pelaajapalkat olivat lähteneet nousuun, mutta seuran selvästikin pahentuneet ongelmat huomioiden summa oli erittäinkin kova, kovenemaan päin ollut ellei peräti kestämätönkin tietyin osin.

Tomi Kinnunen sai sinä vuonna 150 000 Markkaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #605 : 20.02.2022 klo 16:56:20

FC Kuusysin tilanne vuoden 1996 Jalkapallon Ykkösessä budjetillisesti on edelleen melko harmittava mysteeri.

Siitä ei ole ikävä kyllä juurikaan tihkunut mitään uutta suurempaa tietoa.

Pienenä ilonaiheena tosin tuli ilmi se, että se kuten myös TPV ovat olleet tuntuvasti suurempia yleisbudjetiltaan ja varmaan vielä sitäkin suurempia pelaajabudjettiensa osalta kun niitä molempia vertasi TP-Seinäjokeen.

Ikävä kyllä TP-Seinäjoen vuoden 1996 budjettia ei löytynyt eikä pelaajabudjettia joskin mainittiin kyllä se, että nk. Tiikeritiimi Seinäjoelta ei ollut sarjan köyhin joukkue edes nousijana Jalkapallon Kakkosesta.

Itse TPV:n tilanne taloudellisesti oli aiemmin mainittuna tämä:

TPV vuonna 1996

Ykkösen yleisbudjetti TPV:llä 1996: 1,5 miljoonaa markkaa

Ykkösen pelaajabudjetti TPV:llä 1996: 910 000 markkaa

FC Kuusysin kannalta tilanne on kiinnostava.

Etenkin kun vuodelle 1996 se on nyt olleiden uusien tietojen varassa vähän pienempi, samaa luokkaa tai jopa uskomattomasti yleisbudjetiltaan suurempi kuin TPV!

Tosin tässä vaiheessa ilman lisätietoja asiaan tilanne kuitenkin on melko avoin.

Kun talousvaikeuksissa olleessa seurassa oli kyllä ilmiselviä ongelmia ja velkoja niin ei se välttämättä edes tuolloinkaan ollut liian köyhä tai täydellisistä täydellisin konkurssiseura sentään.

Huolimatta nyt vuosiin 1994-1995 verrattuna lopullisenkin kovista sanomisista huolimatta.

Tiedä sitten, että olisikohan FC Kuusysillä ollut kuitenkin yllättävänkin suuri yleisbudjetti jossa kuitenkin pelaajabudjetti viimein olisi leikattu ihan minimiin?

Tosin mikäli esimerkiksi kuitenkin TP-Seinäjokeen verrattuna on seuran omasta surkeimmasta taloustilanteesta huolimatta maksettu palkkoja ja lisäksi tiettävästi on ollut sen hetken sarjan Pohjoislohkossa melko menetteleväkin yleisbudjettitaso niin ne ihan pahimmat jutut lienevät tuolloin olleet lähinnä lehti-itkuja julkisuuteen lietsoen liikaa mielipahaa.

Lisäksi FC Kuusysillä sanottiin veloista huolimatta olleen sinänsä melko terve sponsorien hankintapohja joskin vuosiin 1993-1995 verrattuna ne olivat hirvittävästi pienentyneet.

Ja mikäli ei olisi ollutkaan niin ainakin sarjan pienimpiin seuroihin nähden tilanne on ollut tavallaan parempi maksupuolta huomioimatta.

Myös ainakin tulevaan yhdistymiskumppaniin eli Lahden Reippaaseen nähden tilanne kai kaikkein surkeimmillaankin oli parempi vuoden 1996 Jalkapallon Ykkösessä.

Ikävä kyllä Reippaan päätöskaudesta ei sanottu muuta kuin se, että seurassa kai oli edelleen hirvittävästi velkaa, yleisbudjetti oli tiettävästi melko pieni ja pelaajabudjetti oli hyvinkin paljon pienempää päätä.

En tiedä, että onko enää Reipas paljonkaan näin esimerkiksi Seinäjoen nk. Tiikeritiimiä paremmin maksellut pelaajilleen.

FC Kuusysin tilanne tosiaan oli näitä parempi, mutta vaikea on kyllä nähdä silti talousvaikeuksissa olleen seuran maksaneen TPV:n tason summia kun yhdistyminenkin oli tuloillaan.

Tosin ilman yhdistymistä vuodeksi 1997 FC Kuusysin talouden sanottiin kuitenkin olleen lähtökohtaisesti lopullisen kestämättömällä pohjalla jolloin osin oli pakkokin yhdistyä kun oli.

Lieneeköhän FC Kuusysin tai myös nk. Kyykän yleisbudjetti ollut sitten jotain luokkaa 1,4-1,6 miljoonaa markkaa ylärajanaan sen 2 miljoonaa markkaa kenties?

Yleisesti ottaenhan vuoden 1996 aikoihin Jalkapallon Ykkösen pienimmän yleisbudjetin seuralla oli 500 000 markkaa suurin piirtein vuosien 1994-1996 ja vuosien 1998-1999 aiemmin kerrotun tavan mukaisesti kauteen vuoden 1997 nk. Tapaus IF Gnistania huomioimatta.

Rikkaimmalla seuralla oli vuosina 1994-1996 näillä näkymin joka vuosi yleisbudjettina se 3-4 miljoonaa markkaa ollut sellainen jälleen aiemmin kerrotun tavan mukaisesti.

Tiikeritiimi Seinäjoelta ei ollut siis köyhin, mutta oli pienempi yleisbudjetti kuin FC Kuusysillä ja TPV:llä eli totuus pyörinee siellä 600 000-1,3 miljoonan markan välimaastossa?

Vuosi 1996 on ollut kyllä selvästi enemmän hämärän peitossa vuosiin 1997-1998 nähden mitä tämän sarjan eri joukkueiden budjettilukujen löytämiseen tulee harmittavalla tavalla.
« Viimeksi muokattu: 20.02.2022 klo 17:02:42 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #606 : 21.02.2022 klo 14:04:25

Jalkapallon Ykköseen vuodeksi 1997 on mahdollisesti löytynyt yksi yleisbudjetti lisää.

Kuten myös näillä näkymin sellaisenaan vuoden 1997 Jalkapallon Kakkoseen.

Kyseessä olisivat MP ja Inkeroisten Purha.

Inkeroisten Purhan yleisbudjetin sanottiin olevan tuolloin Jalkapallon Kakkosessa melko normaalin yleisbudjettiluokan joukkue.

Se olisi näillä näkymin tarkoittanut 700 000 markan yleisbudjettia ja ehkä vähän pienempääkin eli sen 600 000 markkaa yleisbudjettina kauteen.

Purhalle Inkeroisiin ei juuri erityisempiä juttuja lehdistä löytynyt, mutta MP oli toista maata ja samalla kertaa sitten astetta epävarmempi joukkue yleisbudjetillisesti puhuen.

Vuodeksi 1997 se oli tosiaan viimein pudonnut Jalkapallon Ykköseen monen vuoden Veikkausliigan pyristelyn jälkeen.

Ikävä kyllä se herättikin ristiriitoja lehtien mukaan myös yleisbudjettien ja sitäkin enemmän pelaajabudjettien puolesta puhuen.

MP:n sanottiin huonoimmillaan olevan hyvinkin sponsorileikattu joukkue kuten myös yleisbudjetillisestikin aikoihin vailla melkein mitään maksukykyä.

Tosin sellaiseksi pienenä myönnytyksenä näillä näkymin sen sanottiin silti pitäneen edes sen noin miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen.

Vähän paremmissa arvioissa MP Mikkelistä puhuen oli liikkeellä sen puolentoista miljoonan markan tai vaihtelevasti 1,4-1,6 miljoonan markan pintaan yleisbudjetilla.

MP:llä tosin olisi tuossakin vaiheessa kai vuoden 1996 FC Kuusysin tapaan ollut maksukyky edelleen pelaajabudjetin osalta täysin minimissä.

Viimein tietysti oli kehuja MP:n olemisesta jopa reilukin nk. Miljoonaseura hyvälläkin maksukyvyllä ja tilanteessa missä vielä ainakaan ihan vielä rahahanat eivät olisi vuoden 1998 malliin vielä menneet kiinni sponsoreilta.

Seurassa ehkä hieman turhankin paljon odotettiin vielä jotain ihmenousua vuodeksi 1998 Veikkausliigaan kun kerran vielä tuolloinkin kriitikoiden mukaan lähdettiin niin suurella rahalla kauteen.

Kriitikoiden mielestä MP:llä oli järjettömyyttä pitää Jalkapallon Ykkösessä muka Veikkausliigatason yleisbudjettia, mutta mene ja tiedä sen olemisesta sitten niin.

Onkin paha sanoa, että olisiko vuonna 1997 MP:llä ollut parempi yleisbudjetti kuin vuonna 1998?

Kun esimerkiksi moniin harjoitusvastustajiin kuten Inkeroisten Purhaan nähden tilanne oli eroineen kuin yöllä ja päivällä siinä missä Purha yritti Jalkapallon Kakkosessa lähinnä pärjätä kaudella niin MP:n sanottiin olleen mukiinmenevä kärkijoukkue Jalkapallon Ykköseen ainakin harjoittelutasoltaan jos ei suoraan parempikin eli lähes Veikkausliigatasoa tippumisesta huolimatta.

Sitten onkin vielä yksi muu kysymys eli se, että olisiko MP sittenkin ollut aiemmin se paljon hehkutettu 'muka' vuoden 1997 Jalkapallon Ykkösen seura 2,25 miljoonalla markalla ennen kuin FC Lahti 2,5 miljoonalla markalla meni edelle ja kun tietysti kärkenä oli FC Haka 4,5 miljoonalla markalla?

Kaikkein isoimmissa arvioissa ja sikäli mikäli vielä 1997 ei Mikkelin sponsoriherrat rahahanoja pistäneet kiinni niin se voisi olla mahdollista.

Normaalisti en liittäisi tätä kun on näin paljon vielä auki, mutta vanhempien aikojen budjettitietoa ei aina löydy niin vain ja päivityksestäkin on aikaa joten liitän MP:n Jalkapallon Ykkösen 1997 seuroihin seuraavaan viestiin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #607 : 21.02.2022 klo 14:18:54

Vuoden 1997 Ykkösen eri seurojen yleisbudjetteja olen päättänyt laittaa seuraavaksi pienimuotoisena kokoelmaviestinä tähän alle toistaiseksi kun seuroja on löytynyt 9 kappaletta 20:stä mahdollisesta ja kun isoimman ja pienimmän yleisbudjetin seurat ovat nyt tiedossa ja kun nyt mahdollisesti aiempi salaisena pysytellyt 2,25 miljoonan markan seura kenties on löytynyt:

FC Haka: 4,5 miljoonaa markkaa

FC Lahti: 2,5 miljoonaa markkaa

MP: Enintään 2,25 miljoonaa markkaa (MP:n osalta tiedot jossain määrin ovat vielä epävarmoja, mutta mikäli tuolloin ei sittenkään vielä rahahanat menneet vielä kiinni eikä sponsorit säikkyneet liikaa Jalkapallon Ykköseen putoamista niin pystyi olemaan vielä mahdollista tuo mainittu summa ainakin ylärajana. Muutoin yläraja lienee ollut sen 2 miljoonaa markkaa ja keskimäärin sen alle eli 1,4-1,6 miljoonan markan luokkaa oli sen yleisbudjetti kauteen.

Hyvinkin huonosta eli jopa hädin tuskin yli miljoonan markan yleisbudjetista puhuttiin kauteen, mutta se kyllä olisi tarkoittanut jo tuolloin käynnistyneitä rahahanojen sulkeutumista, sponsorien säikkymistä ja siihen päälle kaikkien välillä roskapuheiksi menevien juttujen oikeutta.

Yllättävän vihamielistä keskustelua oli ainakin Länsi-Savo ja Itä-Savo-lehdissä seuran tilanteesta ja melko harmittelevaa myös Savon Sanomissa silloin. Mikä tahansa lisätieto on tervetullutta!)

TPV: 1,6 miljoonaa markkaa

FC Ilves: 1,5 miljoonaa markkaa

KTP: 800 000 markkaa

PK-35: 700 000 markkaa

GBK: 700 000 markkaa

IF Gnistan: 100 000-300 000 markkaa ja enintään 450 000 markkaa yleisbudjetin huippulukuna ja valitettavasti liukuvana yleisbudjettina seuran vähävaraisuuden johdosta

Tässä vaiheessa tosiaan ainakin yhden aiemmin sanotun toiseksi rikkaimman ja näillä näkymin nyt vain kolmanneksi rikkaimman Ykkösen vuoden 1997 2,25 miljoonan markan seura on vielä nimeltään vähintään epäselvä, mutta ei välttämättä enää kateissa.

Tosin voi olla, että olen väärässä MP:stä joten mikä tahansa lisätieto on tervetullutta!

Mikäli MP ei ollut tämä 2,25 miljoonan markan seura sittenkään niin siinä tapauksessa ongelma edelleen on, että mikä se olisi voinut olla?

Lähinnä hurjimmillaan ehkä KuPS tulisi mieleen, mutta silläkin rahat tietääkseni oli tiukassa ja enemmän linja oli olla kaiketi lähinnä KuPS-Volleyn luokkaa yleisbudjettitasolla ja lentopallopuolella oli jotain 1,6-1,7 miljoonaa markkaa kauteen.

Välttämättä KuPS:lla ei ollut tuonkaan vertaa kauteen jalkapallon puolella yleisbudjetti, mutta se on vielä spekulointia joten pahoittelut siitä ellei tietysti jollakin tuostakin olisi lisätietoa asiaan!

Mikäli KuPS löytyisi niin se olisikin sitten jo puolet seuroista löydetty tälle 25 vuoden takaiselle vuodelle.

Monta muutakin oletettavaa miljoonaseuraa puuttuu, mutta mahdollisesti vielä vuonna 1997 Ykkösessä ei niin hirveän montaa miljoonaseuraa vielä ollut vaikka uskon niitä vielä olleen joitakin kappaleita lisää.

Joitakin pelaajabudjettejakin kuten KTP:n vastaava on kyllä tiedossani ja jo laitettukin tänne 400 000 markan suuruisena, mutta usean muun seuran vastaavien ollessa vielä epäselviä tai selvittämättä niitä ei vielä hetkeen ole tulossa. IF Gnistanissa ei ainakaan näillä näkymin hyvin todennäköisesti maksettu mitään koska sen verran tiukkaa sillä tosiaan tuolloin oli.

Etenkin kun jopa Kolmosen eliittiseurat tai eliitin takana ollut NIK olivat sitä budjeteissa mitattuna melko usein rikkaampia ja puhumattakaan sitten useasta Kakkosen seurasta esimerkiksi nyt löytynyttä Inkeroisten Purhaakin myöten!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #608 : 12.05.2022 klo 22:14:09

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan ajan joukkueiden yleisbudjetteja on löytynyt yksi kappale lisää.

Se olisi menossa Lahden Reippaalle suuruuden ollessa ajankuvaan suuri eli 800 000 Markkaa.

Tosin tiedä sitten, että oliko se varmuudella vuodelle 1978 vai 1979?

Kun toisena noista vuosista tapahtui Suomen Poikien voitto Unkarin ikäluokasta maalein 2-1 ja paikka taisi olla Balatonalmadi.

Tuo on hieman kinkkinen kun sitä on muisteltu välillä erikin vuosille ja miten sattuu.

Reippaalle Lahteen tuo yleisbudjetti olisi ollut todella kova ja olikin, mutta lipputulojen raju supistuminen uhkasi kai aikansa kolmanneksi varakkainta kotimaan jalkapalloseuraa näin äkkiseltään puhuen.

Vain nk. Miljoonaseurat eli HJK ja Haka olivat varakkaampia kuin Lahden Reipas tuolloin.

Lahden Reipas oli näin esimerkiksi todeten myös rikkaampi kuin KuPS tuolloin kun KuPS:lla oli ensin 600 000 Markkaa ja sitten jälkimmäiselle vuodelle 400 000 Markkaa yleisbudjetti.

Tosin tuolloin nk. Miljoonapalloilu Suomessa oli hyvin alussa ja lähinnä tuolloinkin kyse vähemmän yllättäen oli yleisbudjeteista.
« Viimeksi muokattu: 12.05.2022 klo 22:24:25 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #609 : 13.05.2022 klo 05:20:35

Eilen illalla miettimäni Lahden Reippaan yleisbudjetti paljastui kaiken jälkeen vuodelle 1978 olevaksi.

800 000 Markkaa oli siis melkoinen summa sille vuodelle ja isompi kuin mitä esimerkiksi KuPS:lla oli sinä vuonna.

Ja tietenkin näillä näkymin vain nk. Miljoonaseurat HJK ja Haka olivat isompia kuin Reipas Lahdesta sinä vuonna ja ellei tietenkin joskus muuta budjettia joltain muulta joukkueelta löydy vielä Reippaankin edelle.

Pitkälti asia selvisi kun katsoin noita Suomen Poikien ottelujen pelipäivätilastoja ja vertasin sitä vuoden 1979 vastaavaan siihen vielä päälle varmistaen vuoden 1978 Brands Hatchin formulakisan lähetyspäivän mille sen jälkeiselle maanantaille pelipäivä täsmäsi Unkariin, mutta ei vuodelle 1979.

Itse asiassa ellei muuta ole esittää niin ei Suomen Pojat koskaan Unkaria kohdanneet vuodelle 1979 joten vuoden täytyi olla ja myös oli vuosi 1978.

Välillä tuo Suomen ikäluokan 2-1 voitto on sanottu olleen myös Budapestissa, mutta tiedä tuon Balatonalmadin lukemisesta sitten siihen kun sehän enemmän on Veszpremiin kuuluva Unkarissa kuin Budapestiin.

Välillä muutenkin nuo eri ottelutapahtumatkin kotimaisesti tuntuu kerrotun vanhempina päivinä etenkin kaukomaiden kohdalta puhuen hieman suuripiirteisesti selvittämättä sitten tarkempaa pelipaikkaa!
« Viimeksi muokattu: 13.05.2022 klo 05:34:01 kirjoittanut Piippu-Virtanen »

 
Sivuja: 1 ... 24 [25]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa