FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
26.09.2023 klo 16:25:00 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 24 [25]
 
Kirjoittaja Aihe: Historiaa liigajoukkueiden taloudesta  (Luettu 106846 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #600 : 17.09.2021 klo 18:41:33

25 vuotta sitten vuonna 1996 JuPS Juuasta oli toteuttanut nousunsa Jalkapallon Kakkoseen ja se olikin saman tien päättyä siihen paikkaan.

Etenkin kun aluksi yleisbudjetti oli alkuvaiheen nousujuhlien jälkeisellä ajalla vaarassa tilapäisen sponsorikadon myötä kun mitään isoa tukijaa lähiseudulta ei tuntunut saavutettavan ja juukalaiset sponsorit säikkyivät tietenkin jo niin kovin korkean sarjan kustannuksia.

Kuitenkin sen silloiseen kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen eli melkein täydelliseen nousukyvyttömyyteen ja enintään Itälohkossa pelaamiseen jos sielläkään vuoden 1986 teoreettiseen Jalkapallon 2. Divisioonaan/2-divisioonaan pääsemisen yhteyteen nähden JuPS:n tilanne oli vuonna 1996 parempi.

Etenkin kun sponsoreita alkoi järjestyä taakse, mutta kulut olivat hirvittäviä ja jossain määrin JuPS:ssa kulurakenne Jalkapallon Kakkosen osalta ymmärrettiinkin kovin väärin.

Etenkin nyt alkuun ainakin eikä myöhemminkään kehumista ollut.

Ilman muuta pelastava ja joidenkin kilpailijoidenkin mielestä hieman turhan antelias myönnytys Palloliitolta oli antaa nousijan pelata Itälohkossa vuonna 1996.

Pelaaminen periaatteessa oli JuPS:lle mahdollista missä vain lohkossa, mutta kaikkein epämiellyttävin olisi ollut Etelälohkossa pelaaminen sille vuodelle.

Kaukana eivät olisi olleet Länsilohko tai Pohjoislohkossakaan pelaaminen vastenmielisyydessä.

Pohjoislohkon mahdollista välimatkaongelmaa varten suunniteltiin pidempiä reissuja/yöpymisiä Luoteis/Pohjois-Savon tai Kajaanin suunnilla päin jolloin välimatkaa pelikentille olisi ollut vähemmän maksuineen, mutta sekin tuntui hieman kaukaa haetulta.

Etenkin kun joka tapauksessa pelimatkat olisi alkaneet maksaa useita kymmeniä tuhansia, satatuhatta tai jopa jo pahimmillaan useita satoja tuhansia markkoja enemmän kuin miten sitten lopulta kaudella 1996 JuPS:lle maksoi.

Tämä etenkin mikäli JuPS olisi joutunut muuhun lohkoon kuin mihin päätyi eli Itälohkoon.

JuPS:n ongelmaksi tuli kuitenkin myös vuoden 1997 ja pidemmän aikavälin jäämistä mahdollisesti tosiaan selvittää tuo lohkokysymys kustannuksineen kun Länsilohkoon tai Pohjoislohkoon olisi tullut vuodeksi 1997 passitus ilman ihmeitä ja viimeistään 1998 tai 1999 teoreettisesti niin pitkään selvitessä sitten Etelälohkoon.

Itse ongelma ilman muuta JuPS:n osalta ei ihme kyllä lopulta ollut vuoden 1996 Jalkapallon Kakkosta varten raha.

Ei ainakaan niin pahasti rahasta asia ollut kiinni vaan itse pelipuitteet eli kenttäongelmat mitkä olivat sen heittää pois sarjasta ennen kautta tai vuosille 1997 ja 1998 toteutuneessa historiassakin!

Ilvolankosken Kentällä ei tuolloin ollut muun muassa kunnollisia vaihtopelaajien tai joukkuehuoltajien suojakatoksia ja niissä tilaa olisi pitänyt olla sarjasääntöjen mukaan 10 hengelle ainakin.

Riittävän suurin numeroin varustetun normaalin tai sähköisen tulosnäyttötaulun tilapäisesti JuPS olisi myös tarvinnut sarjaan, samoin selvästi vaihtopelaajia varten tarkoitetun erillisen numeronäyttötaulun normaalina tai sähköisenä tuolloisten sääntöjen mukaan ja huoltorakennus ei voinut enää olla vanhempi nk. Kökkelikötsänä tunnettu paikallisrakennus vaan uusi täytyi rakentaa sarjasääntöjen mukaan ja mikäli kyseinen rakennus sai poikkeusluvalla säilyä niin sinne oli pakko rakentaa erillinen lisätarkkaamotila mahdollista yleisömäärälaskentaa ja pelitarkkailua varten remontin jälkeen ja mahdollistaa myös viimein kunnollinen puhelinyhteys varayhteyksineen päivineen hätätilaa ajatellen.

Ilvolankosken Kentän erikoisuus eli alueella sijaitseva moukarihäkki oli myös huolen aihe ja sarjan päättäjien mielestä etenkin alle parin metrin päässä kentän päätyrajasta olleet raja/pystytolpat olisivat liian vaarallisia pelaajille kaatumis/pelitilanneilmalennon aikana ilman pehmustuksia!

Vuoden 1995 Jalkapallon Kolmosen nousujuhlien aiheuttama yleisöryntäys huolestutti myös sarjapomoja sillä siellä ryntäyksessä oli ollut tallotuksi tulemisen vaara kuten auton alle jääminenkin vähän turhan suurta eräillä FC VarTP:n pelaajillakin kun niin paljon sitä JuPS:n nousua juhlittiin.

Siten sen estämiseksi Itä-Suomen Piirijohtaja Pekka Ojala oli antanut melkoisia sätkyjä sakkouhkineen JuPS:n pomoille siitä tempusta ja vuodeksi 1996 tilapäisesti JuPS:lle ehdotettiin riittävän yleistä ja voimakasta aitausta myös mahdollisten onnettomuuksien välttämiseksi.

Pelaajien pukeutumis- ja peseytymistilat olivat vuodeksi 1996 riittäviä, mutta erotuomareille ja heidän esimiehilleen ehdotettiin omia erillisiä tiloja mikäli mahdollista.

Siihen asti tilat olivat olleetkin yhteisiä.

Ilvolankosken Kenttä olikin tuolloin sen 15 vuotta ja 16 vuotta täyttävänä yllättävän paljon käyttöä nähnyt ja remppaa se tarvitsi tai olisi tarvinnut pidemmän päälle.

Vuoden 1993 siirtonurmiremontin ja 400 neliön jäljiltä nurmimattopinnoite kupruili ja repeili päällysnurmineen jolloin ainakin pari paikkaa kentän reunojen päätyrajoilla ja tärkeimpänä maalinedustat olivat kuoppaisessa ja luokattomassa kunnossa vuosien 1995-1996 vaihteessa.

Hätäremontiksi suunniteltiin ylimääräistä siirtonurmea ja myös täyttömaata nk. Istutuksineen kuten myös itse maton nk. Sivellystä ihan pahimpiin mahdollisiin paikkoihin.

Edes sitten mahdollisten loukkaantumisten hillintään mikäli ei sitten muuhun kesän pelejä varten.

Sitten oli vielä yksi asia mihin JuPS:n koko kausi 1996 oli kaatua Jalkapallon Kakkosessa.

Nimittäin itse kenttäkokokin.

Jalkapallon Kakkosen 25 vuoden takainen kenttäsääntö pelkästään minimimitaltaan täytyi olla 100x64 metriä ja tämän Ilvolankosken Kenttä täytti joskin täpärästi rimaa hipoen puutteineen ja käytännössä sarjan päättäjät vaativat JuPS:n pomoja laajentamaan kenttää vuosien 1997-1998 mahdollista säilymistä varten.

Kun käytännössä tuokin mitta oli tosiaan siinä ja siinä silloisinkin säännöin kauden pelejä varten.

Sen sijaan JuPS:lla ei ollut 25 vuoden takaiseen riittävää varakenttää sääntöjen edellyttämäksi ja tämä olikin erittäin vakava ongelma.

Varakenttä oli tiettävästi ennen Ilvolankosken Kenttää JuPS:n pelikenttänä vuoteen 1979 asti ollut joidenkin alueen pienempien nurmikenttien lisäksi ollut nk. Vanha Urheilukenttä.

Tämä nk. Vanha Urheilukenttä oli hiekkakenttä ja enemmän suunniteltu Jalkapallon Kolmosen ja Jalkapallon Nelosen tasolle varakentäksi ja jopa myös yleispeleihin vuoteen 1996 mennessä.

Tämän nk. Vanhan Urheilukentän koko oli 90x55 metriä ja se ei missään tapauksessa riittänyt uuteen sarjaan JuPS:lle kun hiekkakentilläkin pelatessa Jalkapallon Kakkosen päättäjät olivat saaneet 25 vuoden takaiseen mennessä koskemaan minimimittaa 100x64 metriä eikä varakenttämittakaan saanut siitä kovinkaan oleellisesti poiketa.

JuPS pyysi poikkeuslupaa Palloliitolta aloittaa kauden aikana myöhemmin, mutta Palloliitto ei myöntynyt ehdotukseen.

Etenkin kun Palloliitto oli mielestään tullut tarpeeksi JuPS:n ehtoja vastaan alun alkaenkin salliessaan sen pelaavan Itälohkossa noin vain jolloin muita palveluksia oli turha odotella.

Kauden myöhempi aloittaminen tietenkin pohjautui siihen, että turhia ja yleisöepäystävällisiä pelejä hiekkakentällä ei tulisi, mutta kun Palloliiton vastaehdotus kauden aloittamisesta kolmanteen kierrokseen mennessä ei kelvannut niin Palloliiton kärsivällisyys loppui.

Etenkin kuin muitakin puutteita oli jolloin JuPS:n ainoa vaihtoehto olisi ollut ottaa silloisten sääntöjen sanelemat enintään kaksi luovutusta pakottavien syiden johdosta heti kauden alkuun kenttäongelmien takia tai luovuttaa paikka pois ja pudota automaattisestikin Jalkapallon Kolmoseen vuodeksi 1997 pelaamatta otteluakaan.

JuPS ei sitä vaihtoehtoa käyttänyt, mutta pitkän pitkä penni oli pulitettava melkoisista hätätilaremonteista Ilvolankoskelle ja samoin tietysti yleensäkin lähialueiden kenttien kunnossapitämiseen vuoden 1996 sarjakesää ajatellen.

Tiedä sitten, että saivatko tosiaan pelata poikkeuksellisesti pelata tuolla tavallista pienemmällä hiekkakentällä vuonna 1996 ne pari Palloliittoa närästänyttä alkukauden ottelua vai pystyikö JuPS pelaamaan ne esimerkiksi sittenkin Ilvolankoskella?

Toisaalta ainakin yksi muukin pelipaikka JuPS:lle olisi ollut eli tuolloin vuoden 1995 syksyllä viimeistään lopettaneen ja kenties uudelleen sijoitetun Juuan Taimitarhan läheisyyteen jääneellä tyhjäksi jätetyllä nurmikentällä, mutta sen kokoluokka kylläkin oli enemmän luokkaa ehkä nk. Reservin Reservi Jalkapallon Kakkosen kenttäsäännöissä ainakin vuoden 1996 osalta eli toivoa ilman hätätilalaajennusta ei ollut.

Vuodeksi 1998 viimeistään pelättiin myös sitä, että JuPS olisi saattanut joutua pelaamaan sarjatasosta riippumatta silloisin näkökulmin olleen Ilvolankosken Kentän täyden remontin yhteydessä sen ollessa noin vuoden verran poissa käytöstä pelinsä Nurmeksessa, Lieksassa, Polvijärvellä tai Joensuussa kotiottelujen osalta.

Myös äärihädässä suunniteltiin pelattavan Kuopiossakin nk. Evakkokotiottelut tuolloin mikäli Nurmes, Lieksa ja Joensuu kieltäytyisivät Polvijärven lisäksi päästämästä sitä kentilleen pelaamaan noita pelejään.

Etenkin kun uskoa ei ollut siihen, että kenttäasiat muun kuin Ilvolankosken Kentän lisäksi olisivat siihen mennessä yhtään sen paremmat!

Tuota täyttä remonttia suunniteltiin silloin kyllä paljon, mutta sen teki tyhjäksi tosiaan JuPS:n sarjanousu vuodeksi 1996.

Itse yleisbudjetista puhuen JuPS menetti paljon rahaa seurapuheenjohtajan eli Hannu Hämäläisen, Juuan Kunnan Liikuntasihteeri Hannu Musakan ja kyseisen kunnan liikunta- ja virkistyspaikkojen kunnosta vastaava Rakennusmestari Alpo Hietalan mukaan järjestämissä hätätilaremonteissa talkooapujenkin kanssa.

Eli siten ei JuPS:lla ollut vuodeksi 1996 sentään ihan niin pientä yleisbudjettia eli jotain reilusti alle 100 000 markan yleisbudjettia kauteen kuten joskus olin arvellut sen olleen ja se ei myöskään ollut edes pienin koko Jalkapallon Kakkosessa vuonna 1996.

Itse asiassa se olisi ollut kaiketi aika suurikin ilman noita kenttämurheita ja tietenkin jossain määrin vakuuttelujen jälkeenkin olleita sponsorikatoja.

Tosin kun yleisbudjetin luvut olivat mitä olivat niin JuPS edelleen oli yleisbudjeteissa puhuen vuoden 1996 Jalkapallon Kakkosen pienituloisempaa ellei köyhempääkin päätä kun niitä ajatellaan.

Silloin tai jälkikäteen.

Hannu Hämäläisen mukaan JuPS:n yleisbudjetti sijoittui 48:n joukkueen sarjassa arviolta sijoille 36-45 tai 36-46 yleisimmin noin sijoille 36-40.

Eli ei voinut kehua, mutta ihan huonoimpia ei oltu ja tuskin paljoa parempi eli 36:tta sijaa se on ollutkaan.

Yleisbudjetti sarjaan oli pieni, huono, surkea, vähän paremmin arvioiden vain välttävä tai enintään kohtalainen osin lainausmerkeissäkin puhuen, mutta siltikin se oli ollut näillä näkymin JuPS:n isoin yleisbudjetti koko seurahistoriassa ja pahin mahdollinen pienbudjettitaso sentään vältettiin!

Yleisestikin ottaen se tosiaan roimasti ylitti normaalimmat JuPS:n yleisbudjettitasot ja olihan siihen otettava myös remonttikulut huomioon verrattuna muihin sarjan seuroihin tai tulokkaisiin!

JuPS:n yleisbudjetin taso kun selvisi niin lähinnä yksi ainoa kysymys sellaisenaan jäi selviämättä ja se onkin tosiaan hieman sama juttu kuin mitä esimerkiksi tuo vuosien 1995-1996 JuPS:n yleisöennätys on ollut.

Nimittäin se, että onko JuPS aina ollut palkaton seura vai onko sittenkin ainoalla Jalkapallon Kakkosen kaudella maksettu jotakin pelaajille?

Se ei yksiselitteisesti selvinnyt.

Tosin yleisbudjetti ei ollut missään nimessä liian suuri ja ei edes sen oleminen parempi kuin mitä luulin oleellisesti herätä toiveita seuran olemisesta edes palkallinen vaikkapa osapalkallisesti.

Kulukorvauksia seura varmaankin on maksanut enemmän tai valmistautui maksamaan enemmän ennen kuin muut vaikeudet sitten pakottivat pienempään tasoon niissäkin.

Mahdollisesti ansainnat lienevät olleen jotakin korotetun kulukorvauksen ja osapalkan väliltä mitä erinäisimmin tietyin eroin mikäli näin on ollut.

Tämä toki kylläkin vain parhaimmassa tapauksessa ilman ihmeitä.

Mikäli jonkin äärimmäisen ihmeen kaupalla JuPS tuolloin olisi ollut palkallinen seura kaiken jälkeen niin arvioissa murskaavalla todennäköisyydellä se olisi ollut hyvin todennäköisesti pienin tai toiseksi pienipalkkaisin Jalkapallon Kakkosen seura vuonna 1996 myös budjettiparannuksen jälkeen.

Sekin ylipäänsä vaikka osapalkallisesti olisi ollut jo enemmän kuin JuPS:n normaalissa tilanteessa.

Normaalisti kautta historiansa JuPS on ollut kulukorvausten seura ja ei aina edes sitäkään.

Lisäksi kun yleisbudjettiasiat olivat mitä olivat todellisuuden kanssa niin esimerkiksi siihen hyvin teoreettisiin ja lähinnä päiväunitason ihmenousuihin Jalkapallon Ykköseen vuodeksi 1997 ja Jalkapallon Veikkausliigaan vuodeksi 1998 ei ollut mitään asiaa myös kenttäongelmienkin vuoksi vaan nousupaikoista vuoden 1996 tilanteessa olisi hyvin todennäköisesti jouduttu luopumaan.

Sen verran huono tilanne toki innokkuudesta huolimatta JuPS:lla oli kun Jalkapallon Kakkosen paikkakin Palloliittoa ja eräitä kilpailijoitakin närästi.

Lisäksi myös yleisbudjetit kustannuksineen olivat koko ajan nousussa kotimaisessa jalkapallossa ja vaikka ihan vielä eivät nk. Rahavuodet sentään olleet alkaneet vuonna 1996 niin JuPS:n tulevaisuuden näkymät jo silloisille ajalle olisivat olleet kestämättömän heikkoja ilman jotakin todella mahtavaa taloudellista panostusta Pohjois-Karjalassa silloin.

Itse yleisbudjetti oli lopulta 25 vuotta sitten seuraava:

JuPS Jalkapallon Kakkosessa 1996

Yleisbudjetti: 209 000 markkaa (Tällä yleisbudjetilla JuPS sitten seikkaili päättyen hyvin pikaisesti ensin taistelemaan ja lopulta putoamaan Jalkapallon Kolmoseen vuodeksi 1997. Yleisbudjetin 20 000 markkaa parempana olo vuoteen 1995 nähden ei lohduttanut JuPS:sia paljonkaan. Itkettävän surkeaa luokkaa toki tuokin oli. Paljon kritisoidulla JBK:lla näin esimerkiksi oli edes se 350 000 markkaa yleisbudjetti kauteen vertailuksi ja hyvin monella muullakin oli parempi suurseurojen nk. Miljoonaseurabudjeteista sitten puhumattakaan. Pahin eli 100 000 markkaa tai alle ollut yleisbudjetti kauteen sentään vältettiin, mutta ei edes sitä 250 000-300 000 markan tai lopulta juhlavuoteen arvioitua 500 000-600 000 markkaa kyetty saamaan kun ne rahat jäivät sponsorointihaluttomien rahamiesten taskuun tai remontteihin! Edes vitsinä heitetty miljoona markkaa yleisbudjettina vuodeksi 1996 oli päiväunta JuPS:lle.)

JuPS:n vuoden 1997 viimeinen selvinnyt yleisbudjetti silloisten 40-vuotisjuhlien kunniaksi tulee seuraavaan viestiin.
« Viimeksi muokattu: 17.09.2021 klo 18:47:47 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #601 : 17.09.2021 klo 19:15:44

Vuonna 1997 JuPS Juuasta puhuen vietti 40-vuotisjuhliaan.

Ikävä kyllä ei Jalkapallon Kakkosessa vaan jälleen enemmän tutummassa sarjassa eli Jalkapallon Kolmosessa.

JuPS:n yleisbudjetin alkujaan piti olla vuodeksi 1997 ennätysmäinen ja etenkin mikäli Jalkapallon Kakkosessa olisi säilytty juhlavuodeksi.

Sen piti olla 250 000-300 000 markkaa suurentuen sinne 500 000-600 000 markkaan keskimäärin.

Myös 635 000-636 000 markkaa oli mainittu yleisbudjetiksi etenkin mikäli kyseiseen sarjaan olisi jääty.

Miljoonaa markkaa ei olisi sentään kyläpuheista huolimatta tullut, mutta 700 000 markkaa juhlavuodeksi olisi Hannu Hämäläisen, Juha Hiltusen ja Esko Parikkan sanoin komeillut JuPS:lla yleisbudjettina luvuissa juhlavuoteen säilyttäessä.

Kun ei säilytty niin edelleen yritettiin juhlavuodeksi niin suurta yleisbudjettia kuin yritettiin tietenkin jopa nousulla vuodeksi 1998 jälleen Jalkapallon Kakkoseen.

Ikävä kyllä Jalkapallon Kolmosessakin juhlavuodellakin pelit takkuilivat ja sisäisiä ristiriitojakin oli runsain määrin.

Jalkapallon Kolmoseenkin yritettiin ilman muuta saada tuntuvaa yleisbudjettia, mutta seurasponsorit panttailivat rahojaan lompakoissaan ja tuntuivat vetoavan vain nousuun ennen kuin tukea tulisi tuntuvammin.

Ja sekin tuntui hieman puolivillaiselta pötypuheelta.

Erinäiset valtavammasta valtavimmat remonttipaineet Ilvolankosken Kentän suhteen helpottivat kun JuPS oli Jalkapallon Kolmosessa vuonna 1997, mutta siltikin tietyt osat aiemmasta suuresta remontista eivät odottaneet ja vuoteen 1995 mennessä JuPS:n nyt yllättivät jo alemmankin sarjan kustannukset.

Muun muassa eräänlaiset pelaajavakuutustakuun summat ja kenttävuokrien takuut maksuineen jotka olivat olleet vielä vuonna 1995 pienempiä tai jopa olemattomia kuin mitä ne ovat olleet vuodesta 1996 lähtien aina tuossa sarjassa niin markka-ajalla kuin euroajallakin.

JuPS:n osalta kauden pelitkin lopulta sujuivat jolloin sarjassa säilyttiin, mutta koko ajan tuleville vuosille sitten huonontuen tasoltaan.

Itse JuPS:n yleisbudjetti vuoden 1997 Jalkapallon Kolmoseen oli seuraava:

JuPS Jalkapallon Kolmosessa 1997

Yleisbudjetti: 190 000 markkaa (Tämä ei tosiaan ollut lähimainkaan JuPS:n pomojen toivomaa luokkaa vuodeksi 1997. Etenkin kun juhlavuodelle sen olisi pitänyt olla Jalkapallon Kolmoseenkin 250 000-300 000 markan luokkaa aina sinne 500 000-600 000 markkaan asti sitä ihan vähän suurempien ollessa tarkoitettu lähinnä Jalkapallon Kakkoseen. Tuossa luokassa, mielellään 350 000 markan alarajalla JuPS olisi halunnut JBK:ta edes jotenkin mukaillen pelata Jalkapallon Kakkosta vuonna 1996 ja myös vuonna 1997 sinne jäädessään. Nyt hädin tuskin oltiin parempia kuin mitä vuonna 1995 nousuvuotena oltiin ja tulokset olivat monesti oleellisesti huonompiakin kauden peleissä.)

Itse budjetti olisi ollut kasvavasti surkeaa luokkaa Jalkapallon Kakkoseen, mutta tämä ei ollut ihan niin huono Jalkapallon Kolmosessa.

Esimerkiksi eihän kilpailija JiiPee:lläkään Joensuusta ollut mikään liian suuri yleisbudjetti sarjassa ihmeen kaupalla eikä moni aiemmin mainittu Jalkapallon Kolmosen nk. Eliittiseurakaan tuona vuotenakaan ollut mikään ylimaallinen JuPS:n verrattuna yleisbudjettiluokin puhuen.

Etenkin tuo kelpasi kun Jalkapallon Kolmosen nk. Rahavuodet olivat ovella, mutta eivät alkaneet.

Ja kun muistaa IF Gnistanin tuon vuoden Jalkapallon Ykkösen ohuen ohuen yleisbudjetin varassa pinnistelyn niin jossain määrin jopa JiiPee Joensuusta ja JuPS Juuastakin olisi sopinut sinne paremmin pelaamaan kuin se.

Etenkin kun edes JuPS:llakin edes oli jonkin selkeä yleisbudjetti sarjaan siinä missä IF Gnistanilla käytännössä ei ollut sitä!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #602 : 17.09.2021 klo 19:27:33

Mikkelin Palloilijoiden eli MP:n yleisbudjetteja joiltakin vuosilta tulee seuraavaksi tässä kun vuoden 2002 yleisbudjetti Kakkosesta tietenkin täydentyy mukaan joukkoon:

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2002: 85 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2003: 140 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2004: 150 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2005: 165 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2006: 155 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2007: 110 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Kakkosessa 2009: 170 000 euroa

MP:n yleisbudjetti Ykkösessä 2010: 220 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #603 : 13.01.2022 klo 09:15:45

FC Kuusysin tilanne vuoden 1994 Veikkausliigassa budjetillisesti on edelleen melko harmittava mysteeri.

Siitä ei ole ikävä kyllä juurikaan tihkunut mitään uutta suurempaa tietoa.

Mitä nyt yksi pelaajaa koskenut kausiraha selvisi.

Kun sellainenkin pelaajapalkka talousvaikeuksissa olleessa seurassa on kyetty maksamaan niin liian köyhä tai konkurssiseura se ei sentään vielä ollut välillä kovistakin puheista huolimatta.

Itse palkka oli hieman sen vuoden eli 1994 Veikkausliigan normipalkkaa eli sen 100 000 Markkaa hieman pienempi kauteen, mutta seuran ongelmat huomioiden summa oli kova tai kovenemaan päin ollut.

Andy Brasiliasta sai sinä vuonna 94 921,9 Markkaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #604 : 20.02.2022 klo 15:44:28

FC Kuusysin tilanne vuoden 1995 Veikkausliigassa budjetillisesti on edelleen melko harmittava mysteeri.

Siitä ei ole ikävä kyllä juurikaan tihkunut mitään uutta suurempaa tietoa.

Mitä nyt yksi pelaajaa koskenut kausiraha selvisi.

Kun sellainenkin pelaajapalkka talousvaikeuksissa olleessa seurassa on kyetty maksamaan niin liian köyhä tai konkurssiseura se ei sentään vielä ollut välillä vuoteen 1994 verrattuna entistäkin kovemmista puheista huolimatta.

Itse palkka oli ehkä kenties sen vuoden eli 1995 Veikkausliigan normipalkkaa hieman pienempi/parempi kauteen riippuen seurasta kun itse sarjassa pelaajapalkat olivat lähteneet nousuun, mutta seuran selvästikin pahentuneet ongelmat huomioiden summa oli erittäinkin kova, kovenemaan päin ollut ellei peräti kestämätönkin tietyin osin.

Tomi Kinnunen sai sinä vuonna 150 000 Markkaa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #605 : 20.02.2022 klo 16:56:20

FC Kuusysin tilanne vuoden 1996 Jalkapallon Ykkösessä budjetillisesti on edelleen melko harmittava mysteeri.

Siitä ei ole ikävä kyllä juurikaan tihkunut mitään uutta suurempaa tietoa.

Pienenä ilonaiheena tosin tuli ilmi se, että se kuten myös TPV ovat olleet tuntuvasti suurempia yleisbudjetiltaan ja varmaan vielä sitäkin suurempia pelaajabudjettiensa osalta kun niitä molempia vertasi TP-Seinäjokeen.

Ikävä kyllä TP-Seinäjoen vuoden 1996 budjettia ei löytynyt eikä pelaajabudjettia joskin mainittiin kyllä se, että nk. Tiikeritiimi Seinäjoelta ei ollut sarjan köyhin joukkue edes nousijana Jalkapallon Kakkosesta.

Itse TPV:n tilanne taloudellisesti oli aiemmin mainittuna tämä:

TPV vuonna 1996

Ykkösen yleisbudjetti TPV:llä 1996: 1,5 miljoonaa markkaa

Ykkösen pelaajabudjetti TPV:llä 1996: 910 000 markkaa

FC Kuusysin kannalta tilanne on kiinnostava.

Etenkin kun vuodelle 1996 se on nyt olleiden uusien tietojen varassa vähän pienempi, samaa luokkaa tai jopa uskomattomasti yleisbudjetiltaan suurempi kuin TPV!

Tosin tässä vaiheessa ilman lisätietoja asiaan tilanne kuitenkin on melko avoin.

Kun talousvaikeuksissa olleessa seurassa oli kyllä ilmiselviä ongelmia ja velkoja niin ei se välttämättä edes tuolloinkaan ollut liian köyhä tai täydellisistä täydellisin konkurssiseura sentään.

Huolimatta nyt vuosiin 1994-1995 verrattuna lopullisenkin kovista sanomisista huolimatta.

Tiedä sitten, että olisikohan FC Kuusysillä ollut kuitenkin yllättävänkin suuri yleisbudjetti jossa kuitenkin pelaajabudjetti viimein olisi leikattu ihan minimiin?

Tosin mikäli esimerkiksi kuitenkin TP-Seinäjokeen verrattuna on seuran omasta surkeimmasta taloustilanteesta huolimatta maksettu palkkoja ja lisäksi tiettävästi on ollut sen hetken sarjan Pohjoislohkossa melko menetteleväkin yleisbudjettitaso niin ne ihan pahimmat jutut lienevät tuolloin olleet lähinnä lehti-itkuja julkisuuteen lietsoen liikaa mielipahaa.

Lisäksi FC Kuusysillä sanottiin veloista huolimatta olleen sinänsä melko terve sponsorien hankintapohja joskin vuosiin 1993-1995 verrattuna ne olivat hirvittävästi pienentyneet.

Ja mikäli ei olisi ollutkaan niin ainakin sarjan pienimpiin seuroihin nähden tilanne on ollut tavallaan parempi maksupuolta huomioimatta.

Myös ainakin tulevaan yhdistymiskumppaniin eli Lahden Reippaaseen nähden tilanne kai kaikkein surkeimmillaankin oli parempi vuoden 1996 Jalkapallon Ykkösessä.

Ikävä kyllä Reippaan päätöskaudesta ei sanottu muuta kuin se, että seurassa kai oli edelleen hirvittävästi velkaa, yleisbudjetti oli tiettävästi melko pieni ja pelaajabudjetti oli hyvinkin paljon pienempää päätä.

En tiedä, että onko enää Reipas paljonkaan näin esimerkiksi Seinäjoen nk. Tiikeritiimiä paremmin maksellut pelaajilleen.

FC Kuusysin tilanne tosiaan oli näitä parempi, mutta vaikea on kyllä nähdä silti talousvaikeuksissa olleen seuran maksaneen TPV:n tason summia kun yhdistyminenkin oli tuloillaan.

Tosin ilman yhdistymistä vuodeksi 1997 FC Kuusysin talouden sanottiin kuitenkin olleen lähtökohtaisesti lopullisen kestämättömällä pohjalla jolloin osin oli pakkokin yhdistyä kun oli.

Lieneeköhän FC Kuusysin tai myös nk. Kyykän yleisbudjetti ollut sitten jotain luokkaa 1,4-1,6 miljoonaa markkaa ylärajanaan sen 2 miljoonaa markkaa kenties?

Yleisesti ottaenhan vuoden 1996 aikoihin Jalkapallon Ykkösen pienimmän yleisbudjetin seuralla oli 500 000 markkaa suurin piirtein vuosien 1994-1996 ja vuosien 1998-1999 aiemmin kerrotun tavan mukaisesti kauteen vuoden 1997 nk. Tapaus IF Gnistania huomioimatta.

Rikkaimmalla seuralla oli vuosina 1994-1996 näillä näkymin joka vuosi yleisbudjettina se 3-4 miljoonaa markkaa ollut sellainen jälleen aiemmin kerrotun tavan mukaisesti.

Tiikeritiimi Seinäjoelta ei ollut siis köyhin, mutta oli pienempi yleisbudjetti kuin FC Kuusysillä ja TPV:llä eli totuus pyörinee siellä 600 000-1,3 miljoonan markan välimaastossa?

Vuosi 1996 on ollut kyllä selvästi enemmän hämärän peitossa vuosiin 1997-1998 nähden mitä tämän sarjan eri joukkueiden budjettilukujen löytämiseen tulee harmittavalla tavalla.
« Viimeksi muokattu: 20.02.2022 klo 17:02:42 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #606 : 21.02.2022 klo 14:04:25

Jalkapallon Ykköseen vuodeksi 1997 on mahdollisesti löytynyt yksi yleisbudjetti lisää.

Kuten myös näillä näkymin sellaisenaan vuoden 1997 Jalkapallon Kakkoseen.

Kyseessä olisivat MP ja Inkeroisten Purha.

Inkeroisten Purhan yleisbudjetin sanottiin olevan tuolloin Jalkapallon Kakkosessa melko normaalin yleisbudjettiluokan joukkue.

Se olisi näillä näkymin tarkoittanut 700 000 markan yleisbudjettia ja ehkä vähän pienempääkin eli sen 600 000 markkaa yleisbudjettina kauteen.

Purhalle Inkeroisiin ei juuri erityisempiä juttuja lehdistä löytynyt, mutta MP oli toista maata ja samalla kertaa sitten astetta epävarmempi joukkue yleisbudjetillisesti puhuen.

Vuodeksi 1997 se oli tosiaan viimein pudonnut Jalkapallon Ykköseen monen vuoden Veikkausliigan pyristelyn jälkeen.

Ikävä kyllä se herättikin ristiriitoja lehtien mukaan myös yleisbudjettien ja sitäkin enemmän pelaajabudjettien puolesta puhuen.

MP:n sanottiin huonoimmillaan olevan hyvinkin sponsorileikattu joukkue kuten myös yleisbudjetillisestikin aikoihin vailla melkein mitään maksukykyä.

Tosin sellaiseksi pienenä myönnytyksenä näillä näkymin sen sanottiin silti pitäneen edes sen noin miljoonaluokan yleisbudjettia kauteen.

Vähän paremmissa arvioissa MP Mikkelistä puhuen oli liikkeellä sen puolentoista miljoonan markan tai vaihtelevasti 1,4-1,6 miljoonan markan pintaan yleisbudjetilla.

MP:llä tosin olisi tuossakin vaiheessa kai vuoden 1996 FC Kuusysin tapaan ollut maksukyky edelleen pelaajabudjetin osalta täysin minimissä.

Viimein tietysti oli kehuja MP:n olemisesta jopa reilukin nk. Miljoonaseura hyvälläkin maksukyvyllä ja tilanteessa missä vielä ainakaan ihan vielä rahahanat eivät olisi vuoden 1998 malliin vielä menneet kiinni sponsoreilta.

Seurassa ehkä hieman turhankin paljon odotettiin vielä jotain ihmenousua vuodeksi 1998 Veikkausliigaan kun kerran vielä tuolloinkin kriitikoiden mukaan lähdettiin niin suurella rahalla kauteen.

Kriitikoiden mielestä MP:llä oli järjettömyyttä pitää Jalkapallon Ykkösessä muka Veikkausliigatason yleisbudjettia, mutta mene ja tiedä sen olemisesta sitten niin.

Onkin paha sanoa, että olisiko vuonna 1997 MP:llä ollut parempi yleisbudjetti kuin vuonna 1998?

Kun esimerkiksi moniin harjoitusvastustajiin kuten Inkeroisten Purhaan nähden tilanne oli eroineen kuin yöllä ja päivällä siinä missä Purha yritti Jalkapallon Kakkosessa lähinnä pärjätä kaudella niin MP:n sanottiin olleen mukiinmenevä kärkijoukkue Jalkapallon Ykköseen ainakin harjoittelutasoltaan jos ei suoraan parempikin eli lähes Veikkausliigatasoa tippumisesta huolimatta.

Sitten onkin vielä yksi muu kysymys eli se, että olisiko MP sittenkin ollut aiemmin se paljon hehkutettu 'muka' vuoden 1997 Jalkapallon Ykkösen seura 2,25 miljoonalla markalla ennen kuin FC Lahti 2,5 miljoonalla markalla meni edelle ja kun tietysti kärkenä oli FC Haka 4,5 miljoonalla markalla?

Kaikkein isoimmissa arvioissa ja sikäli mikäli vielä 1997 ei Mikkelin sponsoriherrat rahahanoja pistäneet kiinni niin se voisi olla mahdollista.

Normaalisti en liittäisi tätä kun on näin paljon vielä auki, mutta vanhempien aikojen budjettitietoa ei aina löydy niin vain ja päivityksestäkin on aikaa joten liitän MP:n Jalkapallon Ykkösen 1997 seuroihin seuraavaan viestiin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #607 : 21.02.2022 klo 14:18:54

Vuoden 1997 Ykkösen eri seurojen yleisbudjetteja olen päättänyt laittaa seuraavaksi pienimuotoisena kokoelmaviestinä tähän alle toistaiseksi kun seuroja on löytynyt 9 kappaletta 20:stä mahdollisesta ja kun isoimman ja pienimmän yleisbudjetin seurat ovat nyt tiedossa ja kun nyt mahdollisesti aiempi salaisena pysytellyt 2,25 miljoonan markan seura kenties on löytynyt:

FC Haka: 4,5 miljoonaa markkaa

FC Lahti: 2,5 miljoonaa markkaa

MP: Enintään 2,25 miljoonaa markkaa (MP:n osalta tiedot jossain määrin ovat vielä epävarmoja, mutta mikäli tuolloin ei sittenkään vielä rahahanat menneet vielä kiinni eikä sponsorit säikkyneet liikaa Jalkapallon Ykköseen putoamista niin pystyi olemaan vielä mahdollista tuo mainittu summa ainakin ylärajana. Muutoin yläraja lienee ollut sen 2 miljoonaa markkaa ja keskimäärin sen alle eli 1,4-1,6 miljoonan markan luokkaa oli sen yleisbudjetti kauteen.

Hyvinkin huonosta eli jopa hädin tuskin yli miljoonan markan yleisbudjetista puhuttiin kauteen, mutta se kyllä olisi tarkoittanut jo tuolloin käynnistyneitä rahahanojen sulkeutumista, sponsorien säikkymistä ja siihen päälle kaikkien välillä roskapuheiksi menevien juttujen oikeutta.

Yllättävän vihamielistä keskustelua oli ainakin Länsi-Savo ja Itä-Savo-lehdissä seuran tilanteesta ja melko harmittelevaa myös Savon Sanomissa silloin. Mikä tahansa lisätieto on tervetullutta!)

TPV: 1,6 miljoonaa markkaa

FC Ilves: 1,5 miljoonaa markkaa

KTP: 800 000 markkaa

PK-35: 700 000 markkaa

GBK: 700 000 markkaa

IF Gnistan: 100 000-300 000 markkaa ja enintään 450 000 markkaa yleisbudjetin huippulukuna ja valitettavasti liukuvana yleisbudjettina seuran vähävaraisuuden johdosta

Tässä vaiheessa tosiaan ainakin yhden aiemmin sanotun toiseksi rikkaimman ja näillä näkymin nyt vain kolmanneksi rikkaimman Ykkösen vuoden 1997 2,25 miljoonan markan seura on vielä nimeltään vähintään epäselvä, mutta ei välttämättä enää kateissa.

Tosin voi olla, että olen väärässä MP:stä joten mikä tahansa lisätieto on tervetullutta!

Mikäli MP ei ollut tämä 2,25 miljoonan markan seura sittenkään niin siinä tapauksessa ongelma edelleen on, että mikä se olisi voinut olla?

Lähinnä hurjimmillaan ehkä KuPS tulisi mieleen, mutta silläkin rahat tietääkseni oli tiukassa ja enemmän linja oli olla kaiketi lähinnä KuPS-Volleyn luokkaa yleisbudjettitasolla ja lentopallopuolella oli jotain 1,6-1,7 miljoonaa markkaa kauteen.

Välttämättä KuPS:lla ei ollut tuonkaan vertaa kauteen jalkapallon puolella yleisbudjetti, mutta se on vielä spekulointia joten pahoittelut siitä ellei tietysti jollakin tuostakin olisi lisätietoa asiaan!

Mikäli KuPS löytyisi niin se olisikin sitten jo puolet seuroista löydetty tälle 25 vuoden takaiselle vuodelle.

Monta muutakin oletettavaa miljoonaseuraa puuttuu, mutta mahdollisesti vielä vuonna 1997 Ykkösessä ei niin hirveän montaa miljoonaseuraa vielä ollut vaikka uskon niitä vielä olleen joitakin kappaleita lisää.

Joitakin pelaajabudjettejakin kuten KTP:n vastaava on kyllä tiedossani ja jo laitettukin tänne 400 000 markan suuruisena, mutta usean muun seuran vastaavien ollessa vielä epäselviä tai selvittämättä niitä ei vielä hetkeen ole tulossa. IF Gnistanissa ei ainakaan näillä näkymin hyvin todennäköisesti maksettu mitään koska sen verran tiukkaa sillä tosiaan tuolloin oli.

Etenkin kun jopa Kolmosen eliittiseurat tai eliitin takana ollut NIK olivat sitä budjeteissa mitattuna melko usein rikkaampia ja puhumattakaan sitten useasta Kakkosen seurasta esimerkiksi nyt löytynyttä Inkeroisten Purhaakin myöten!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #608 : 12.05.2022 klo 22:14:09

Jalkapallon SM-Sarjan/Mestaruussarjan ajan joukkueiden yleisbudjetteja on löytynyt yksi kappale lisää.

Se olisi menossa Lahden Reippaalle suuruuden ollessa ajankuvaan suuri eli 800 000 Markkaa.

Tosin tiedä sitten, että oliko se varmuudella vuodelle 1978 vai 1979?

Kun toisena noista vuosista tapahtui Suomen Poikien voitto Unkarin ikäluokasta maalein 2-1 ja paikka taisi olla Balatonalmadi.

Tuo on hieman kinkkinen kun sitä on muisteltu välillä erikin vuosille ja miten sattuu.

Reippaalle Lahteen tuo yleisbudjetti olisi ollut todella kova ja olikin, mutta lipputulojen raju supistuminen uhkasi kai aikansa kolmanneksi varakkainta kotimaan jalkapalloseuraa näin äkkiseltään puhuen.

Vain nk. Miljoonaseurat eli HJK ja Haka olivat varakkaampia kuin Lahden Reipas tuolloin.

Lahden Reipas oli näin esimerkiksi todeten myös rikkaampi kuin KuPS tuolloin kun KuPS:lla oli ensin 600 000 Markkaa ja sitten jälkimmäiselle vuodelle 400 000 Markkaa yleisbudjetti.

Tosin tuolloin nk. Miljoonapalloilu Suomessa oli hyvin alussa ja lähinnä tuolloinkin kyse vähemmän yllättäen oli yleisbudjeteista.
« Viimeksi muokattu: 12.05.2022 klo 22:24:25 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #609 : 13.05.2022 klo 05:20:35

Eilen illalla miettimäni Lahden Reippaan yleisbudjetti paljastui kaiken jälkeen vuodelle 1978 olevaksi.

800 000 Markkaa oli siis melkoinen summa sille vuodelle ja isompi kuin mitä esimerkiksi KuPS:lla oli sinä vuonna.

Ja tietenkin näillä näkymin vain nk. Miljoonaseurat HJK ja Haka olivat isompia kuin Reipas Lahdesta sinä vuonna ja ellei tietenkin joskus muuta budjettia joltain muulta joukkueelta löydy vielä Reippaankin edelle.

Pitkälti asia selvisi kun katsoin noita Suomen Poikien ottelujen pelipäivätilastoja ja vertasin sitä vuoden 1979 vastaavaan siihen vielä päälle varmistaen vuoden 1978 Brands Hatchin formulakisan lähetyspäivän mille sen jälkeiselle maanantaille pelipäivä täsmäsi Unkariin, mutta ei vuodelle 1979.

Itse asiassa ellei muuta ole esittää niin ei Suomen Pojat koskaan Unkaria kohdanneet vuodelle 1979 joten vuoden täytyi olla ja myös oli vuosi 1978.

Välillä tuo Suomen ikäluokan 2-1 voitto on sanottu olleen myös Budapestissa, mutta tiedä tuon Balatonalmadin lukemisesta sitten siihen kun sehän enemmän on Veszpremiin kuuluva Unkarissa kuin Budapestiin.

Välillä muutenkin nuo eri ottelutapahtumatkin kotimaisesti tuntuu kerrotun vanhempina päivinä etenkin kaukomaiden kohdalta puhuen hieman suuripiirteisesti selvittämättä sitten tarkempaa pelipaikkaa!
« Viimeksi muokattu: 13.05.2022 klo 05:34:01 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #610 : 26.01.2023 klo 23:35:48

Pitkästä aikaa iloisena uutisena on ilmoitettava, että vuoden 1995 Veikkausliigan eri joukkueiden yleisbudjetit ja pelaajabudjetit saavat täydennystä!

Uudet löytyneet seurat olivat vihdoin ja viimein välillä tolkuttomankin, hermojakin raastavan suuren etsinnän jälkeen sitten viimeinkin FC Ilves ja FC Kuusysi.

Näistä etenkin jälkimmäinen on ollut hirvittävä mysteeri ja on ikävä kyllä osin edelleen kun seura itki julkisuuteen näennäisestä köyhyydestä ja oli silti kuitenkin nk. Piilovarakas kun tiettävästi ainakin melko isojakin pelaajapalkkoja silti maksettiin!

Lisäksi sen yleisbudjettikin oli helkkaristi lähtökohdiltaan köyhtyneenäkin tai sellaiseksi itseään väittävänä siltikin FC Ilvestä ja FC TPS:ä suurempi.

Ilman muuta välillä räikeästä liioittelusta huolimattakin julkisuuteen nk. Kyykällä toki oli oikeitakin ongelmia edessään.

Etenkin kun sen sponsorihankintapohja mureni tai alkoi murentua lopullisesti ja muun muassa ainakin yksi pääomaltaan 150 000 markan kielteinen velkavelvoitesumma korkoineen nousevana vähittäishinnaltaan 250 000 markkaan lankesi maksuun heti kun selvisi, että FC Kuusysi on pudonnut vuodeksi 1996 Jalkapallon Ykköseen.

Lisäksi vielä viime hetkellä yhdistymishanke Lahden Reippaan kanssa pistettiin vielä enintään vuoden ajaksi hyllylle vuoden 1995 lopulla eli vuosi 1996 ei ollut sittenkään yllättävänkin harmittavasti yhteisen seuran vuosi vaan vuosi 1997 kun viimein mitä erinäiset velkaongelmat järjestelymaksuineen esimaksututkinnat huomioiden kuten myös sarjalisenssiongelma Palloliiton kanssa saatiin selvitettyä.

FC Ilveksen pelaajabudjetti oli myös melkoisen suuri sen lähtökohtaiseen yleisbudjettiin nähden. Tosin vuoden lopuksi eli talveksi 1995 vuotta 1996 kohti mennessä sen sponsorihankintapohja oli parempi hetkeen tai sitten Futisliigan vuosien eli 1990-1991.

Etenkin kun yksi 500 000 markan kielteinen velkavelvoitesumma saatiin soviteltua myönteiseksi osamaksusitoumukseksi ajan kanssa.

Ilman sitä sovitusta olisi menty vuoden 1995 yleisbudjetilla tai huonommilla summilla ja pelaajabudjetin 'piirun verran FC TPS:n summia pienempi' olisi mennyt vuoden 1994 murhenäytelmien tasolle.

Ellei ehkä alemmaksikin.

Sentään nyt ei tarvinnut vuodesta 1994 poiketen miettiä nk. Pinnarahojen luentaa budjettiin.

Näillä puhein seuraavaan viestiin tulee mietteet päivityksineen.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #611 : 27.01.2023 klo 00:23:13

Veikkausliigan vuoden 1995 yleisbudjetit ja pelaajabudjetit toistaiseksi tulevat tähän lähtökohtaisessa yleisbudjettien järjestyksessä seuraavien seurojen osalta ja lisäksi tulee ajatuksia toistaiseksi budjetoimattomilta seuroilta sulkuihin joista nyt poistuu FC Ilves ja FC Kuusysi kun niiden yleisbudjetti pelaajabudjetin kanssa on selvitetty.

Vaikkakin myös niiden lisäksi FinnPa:n ja Ponnistuksen osalta tulee osin ajatuksia lisääkin:

HJK: Yleisbudjetti oli 6,25 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5,25 miljoonaa markkaa.

FC Haka: Yleisbudjetti oli 6 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 5 miljoonaa markkaa.

MyPa: Yleisbudjetti oli 4,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 2,8 miljoonaa markkaa.

FinnPa: Yleisbudjetti oli 4,25 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 3 miljoonaa markkaa. (FinnPa:n yleisbudjetin sanottiin olleen mitä tahansa 4-4,5 miljoonan markan väliltä ja pelaajabudjetin piti alustavasti korkeimmillaan olla 2,25 miljoonaa markkaa ennen kuin lopulta pelaajien palkkahaluja hillitäkseen ja mahdollisia toisiin huippuseuroihin siirtymisiä estääkseen FinnPa maksoi enemmän.)

FC Jazz: Yleisbudjetti oli 4 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,92 miljoonaa markkaa.

FF Jaro: Yleisbudjetti oli 3,52 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,760 miljoonaa markkaa.

TPV: Yleisbudjetti oli 3 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,82 miljoonaa markkaa.

FC Kuusysi: Yleisbudjetti oli 2,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 370 000 markkaa-1,25 miljoonaa markkaa tai vähän siitäkin yli kun keskimäärin yläraja olisi ollut FC TPS:iä ja FC Ilvestä korkeampi eli yli miljoonan markan lähennellen VPS:n pelaajabudjettia. (Pelaajabudjettia ei FC Kuusysin osalta vuodelle 1995 ei ole selvinnyt muuna kuin valitettavasti liukuvana sellaisena ja enintään vähän yli 1,25 miljoona markkaa oli sen äärimmäinen yläraja joskin yläraja taisi olla VPS:n tavoin sidottu pääsylipputulojen erotukseen.

Keskimäärin pelaajabudjetti oli 600 000-1,032 miljoonaa markkaa ainakin muutamienkin eri lehtien mukaan. Vähempääkin toki sanottiin, mutta se sitten meneekin jo melkein enemmän jujutusyritykseksi julkisuuteen.

Ongelmana muun muassa pienemmissä summissa on kuitenkin se, että seuralla oli selvästi isomman palkankin pelaajia kuten aiemmin mainittu Tomi Kinnunen ja useita muitakin tiettävästi oli kirjoilla ja milloin ei niin erinäisesti tietyt nimipelaajat vaativat rahojen erotuksia vastineeksi oikeuteen menemättömyydestä. Lisäksi juurikin noina vuosina eli 1995 tai tätä edeltäen eli 1993-1994 oli ollut parempi rahoituspohja. Myös mielenkiintoisesti budjettitiedoissa sanottiin toisinaan seuran olleen yllättävänkin normaali keskivertobudjetin seura Veikkausliigassa, mutta hyvin pihi itse maksajana. Eli lieneekö sitten esimerkiksi vuoden 1995 keskivertobudjettierotus koko Veikkausliigaan ollut 14 joukkueen sarjaan 2,5 miljoonaa markkaa?

Sen yli tosin mennään jo nyt eli se keskivertobudjettierotus on virheellinen mietteenä.

Tosin välillä sitä summaa eli 2,5 miljoonaa markkaa pidettiin alle keskivertobudjettina taloudellisesti parantuneeseen Veikkausliigaan silloin eli mene ja tiedä miten tuolloin kävi. Muuta ei puhuttu mitä nyt Lahden Reipasta kutsuttiin nk. Kyykän toimesta tuolloin velkaromahdus-seuraksi pitkälti varmaankin sen menetettyä sinä vuonna nk. Lahden Seitsikko-jupakassa olleita, jo näennäisen herrasmies-sopimuksen pohjalta FC Kuusysiin siirtymisen mentyä pieleen sitten nk. Kampman-talliin eli MYPA:lle silloisen kirjoitusasun mukaisesti puhuen kun nehän meni sinne näennäisen alihinnalla. Siltikin esimerkiksi nk. Pankin Tielle ei marssittu. Välillä tuhoisankin turhaan näin meneteltiin vaikka tarvetta olisi ollut! Herjat Reippaasta vielä noinkin myöhään eivät myöskään liene olleet eduksi kun vuodeksi 1996 piti alkujaan jo yhdistyäkin.

Pahimmillaan tässä seurassa puhuttiin myös konkurssiuhasta joskin tragikoomisesti palkattomuuden ja konkurssin puheet alkoivat Ponnistuksesta, TPS:stä ja Ilveksestä poiketen vasta kesken kauden toisin kuin ehkä ennen kautta. Lisäksi isoin osa siitä lienee tätä menoa tutkimusten perusteella olleen silkkaa roskaa ainakin osin lähinnä kai sponsorivarojen lisäsaantia varten tai sitten mikäli ongelmat oli tulevia niin seura-ahnureitten rahanhimon tyydyttämistä varten kehitettyjä nyyhkytarinoita.)

VPS: Yleisbudjetti oli 2 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 1,2 miljoonaa markkaa.

FC TPS: Yleisbudjetti oli 1,95 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli miljoona markkaa.

FC Ilves: Yleisbudjetti oli 1,7 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 950 000 markkaa. (Viimeinkin tämän seuran budjetit löytyivät. Oli hienoa kyllä löytää ja olla melko yllättynyt, että FC Ilveksellä lopulta oli näin suuret budjetit kuin oli eli yleisesti kuin myös pelaajillekin. FC TPS kilpaili FC Ilveksen tai joskus myös jalkapallon puolella jääkiekonkin tapaan pelkän Ilveksen kanssa siitä, että kummalla oikein oli parempi yleisbudjetti ja pelaajabudjetti. Molemmilla tai näistä vain toisella saattoi olla vuotta 1994 parempi tila seurojen talouslukujen osalta.

Etenkin ennen kautta FC Ilveksen tulevaisuudesta oli hyvin pessimistisiä arvioita. Ilvestä nimiteltiin myös TPS:n tapaan Suomen köyhimmäksi seuraksi Veikkausliigassa ennen kuin Ponnistuksen yleisbudjetti selvisi kaikkien huulille. Edelleen mahdollisesti vuotta 1994 paremmasta taloudenpidosta huolimatta Ilves tai FC Ilves oli edelleen yksi köyhimmistä Veikkausliigan seuroista vuonna 1995. TPS:n vuoden 1995 tilanteesta poiketen Ilveksessä pidettiin yllä mahdollista palkattomuudenkin vaihtoehtoa myös vuonna 1995 kuten oli pidetty vuonna 1994. Tämä oli tilanne Ilveksessä ainakin ennen kautta. Lopulta selvästi käänne parempaan tapahtui sponsoripuolella ja siten oltiin kuten lehtikommenteissa sanottiin vain piirun verran nk. Tepsiläisiä jäljessä siinä mitä rahaan tuli. Oli kuitenkin hämmästyttävää, että vastoin kaikkia puheitaan FC Kuusysi tuntui olevan näihin eli FC Ilvekseen tai FC TPS:n tilaan nähden melkein kuin nk. Roope Ankka-tasoa.)

HePo eli Helsingin Ponnistus: Yleisbudjetti oli Veikkausliigan köyhimpänä seurana 1,5 miljoonaa markkaa ja pelaajabudjetti oli 165 000-780 000 markkaa (Pelaajabudjettia ei Ponnistuksen osalta vuodelle 1995 ei ole selvinnyt muuna kuin valitettavasti liukuvana sellaisena ja enintään miljoona markkaa oli sen äärimmäinen yläraja joskin yläraja taisi olla VPS:n tavoin sidottu pääsylipputulojen erotukseen.

Keskimäärin pelaajabudjetti oli 200 000-500 000 markkaa ainakin muutamienkin eri lehtien mukaan.

Toisaalta joskus Ponnistuksessa sanottiin olevan melkein palkattomuuden meininki vuonna 1995 päällä huolimatta siitä, että pelattiin Veikkausliigassa. Silloin kun Ponnistuksen sanottiin olevan jopa käytännössä palkaton seura niin hurjimmissa huhuissa silloin sen riveissä olisi pelannut täysin taatun palkallisena pelaajana vain kolme miestä koko vuonna 1995!

Loppujen palkka olisi ollut sidottuna jälleen mitä monimutkaisimpiin juttuihin alkaen pisterahoista aina pääsylipputulojen erotuksiin saakka. Hurjimpien huhujen mukainen palkattomien pelaajien määräkin vaihteli hurjasti korkeimmillaan vähän yli tai noin 20 pelaajasta pienimmillään 1-3 palkattomaan pelaajaan asti.

Keskimäärin seuraa nimiteltiin etenkin kevättä 1995 kohden ennen Veikkausliigan kauden alkua puolipalkattomaksi seuraksi eli noin puolelle pelaajistosta olisi edes jokin palkka taattu ja loput olisivat joutuneet ottamaan palkkansa palkkaturvasta.)

Tässä vaiheessa Veikkausliigan yleisbudjeteista ja pelaajabudjeteista oikeastaan puuttuvat enää vain seuraavien seurojen yleisbudjetit ja pelaajabudjetit Ponnistuksen köyhimmän seuran aseman ollessa selvillä vuodesta 1995 puhuttaessa ja näiden kysymyksessä olevien seurojen yleisbudjettien vaihdellessa näillä näkymin 1,55-1,9 miljoonan markan välillä:

RoPS: (Rovaniemen ylpeys jalkapallon puolelta on pysytellyt melko mystisenä selvittää talouden budjettilukujensa osalta. On vaikeaa sanoa, että miten suuri yleisbudjetti tai pelaajabudjetti RoPS:lla oli. Keskimäärin sen sanottiin olleen ylempää tai alempaa keskikastia Veikkausliigassa, mutta talouslukuja ei tullut ilmi joten se on voinut joutua vuonna 1995 myös sinnittelemään.

Toisaalta pienenä erona vuoden 1994 Veikkausliigan kauteen verrattuna on se, että köyhimmän seuran alaraja on Helsingin Ponnistuksen mukana tullut ilmi ja on hyvin vaikeaa ellei peräti oikeastaan mahdotonta nähdä esimerkiksi TPS:ä tai Ilvestä rikkaampana seurana kuin RoPS:a huolimatta myös TPS:n kuten FC Ilveksen selvinneestä asemastakin. Puhumattakaan sitten MP:stä tai muka niin olevinaan melkein konkurssikypsästä FC Kuusysistä. Toki ei RoPS välttämättä paljoa kuitenkaan ole ollut esimerkiksi VPS:ää rikkaampi ja se saattaisi olla ainoa seura millä olisi ollut edellytykset olla RoPS:a rikkaampi.)

MP: (Mikkelin Palloilijoilla oli vuoteen 1994 ja siitä poiketen vuonna 1995 ainakin tietääkseni myös selvästi vaikeampaa joten yksi köyhimpiä Veikkausliigan seuroja se on ollut ja se kilpaili enimmäkseen siitä asemasta eli toiseksi, kolmanneksi tai neljänneksi köyhimmän seuran asemasta FC Kuusysin, TPS:n ja Ilveksen kanssa.)
« Viimeksi muokattu: 27.01.2023 klo 13:44:55 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #612 : 27.01.2023 klo 00:42:17

Viime aikaisista Veikkausliigan vanhempien aikojen budjettitiedoista puhuen on löytynyt vuodelle 1993 eli 30 vuoden taakse lähtökohtaisesti näillä näkymin sen mahdollinen kaikkien seurojen yhteen lasketut yleisbudjettien hinnat.

On tosin paha sanoa, että mistä ja miten ne summat muodostuisi?

Etenkin kun aiemmin on jo esitelty tällä aihealueella jo lähtökohtaiset vuoden 1993 sen vuoden varakkaimmat seurat ja niiden yhteismäärinkään ei välttämättä olla lähelläkään tätä nyt viime aikoina löytämääni loppulukua.

Tosin on mahdollista, että puuttuvista seuroista olisi löytynyt joitakin todella varakkaita seuroja kuten FC Haka tai FF Jaro tasaamaan yleisbudjettien summakuilua.

Riittääkö tosin summat siihen vai olisiko sittenkin HS Aikakoneen kausiennakot kuten myös yllättävän monen muun eri lehden vastaavat sitten erehtyneet ja todelliset summat olleet suurempia lopullisesti puhuen?

Selvää tosin on, että vaikka yleisbudjetit olisivat olleet kerrottua suurempia niin palkanmaksukyky keskellä kovinta mahdollista nk. Suomen Lamaa oli silti verraten ellei täysin jäissä.

Alinta se ainakin oli silloiseen pieneen ikuisuuteen verraten.

Huonoimmillaan ainakin ennakoissa nyt löytyneiden uusien tietojen suhteen pidettiin esimerkiksi 130 000 markan keskipalkkiota hyvin vaikeana ellei mahdottomana saavuttaa.

Mene ja tiedä sitten tuosta.

Itse juurikin muka vuoden 1993 Veikkausliigan kaikkien seurojen luvuksi sanottiin olleen yleisbudjetein 52,4 miljoonaa markkaa eli keskiverto yleisbudjetti olisi ollut 4,3666666667 miljoonaa markkaa.

Tuo kuulostaa kuitenkin turhankin suurelta ja enemmän ehkä pitäisi paikkansa mikäli ei olisi ollut tosiaan kovin lama menossa tai se olisi ollut ehkä vuosien 1994-1998 oletusaikainen vuosibudjettien arvio silloin eri seuroille kun luultiin, että niukempi taloudellinen toipuminen jatkuisi eikä ison rahan aikaa olisi tullut kuten lopulta toteutuneesti osin kävi noille vuosille tai etenkin sen jälkeen vuosien 1999-2001 väliseksi ajaksi tai osin myös vuoden 2002 puolelle jatkuen.

Ei se toki mahdoton edelleen ole vuodelle 1993, mutta mieluusti puuttuvia seuroja pitäisi löytää sen selviämiseen todeksi!
« Viimeksi muokattu: 27.01.2023 klo 00:45:38 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #613 : 27.01.2023 klo 13:43:18

Kun mietin vielä tuota vuoden 1995 FC Kuusysin budjettierotusmietettä sille vuodelle eli 2,5 miljoonaa markkaa keskimääriin niin se tarkoittaisi vuoden 1995 Veikkausliigaan 14 joukkueelle kokonaisesti 35 miljoonaa silloista markkaa.

Se ei pidä enää nyt paikkaansa sillä sen yli mennään jo nyt.

Alustavaksi vuoden 1995 yleisbudjettien arvioksi koko sarjaan se voisikin ehkä pitää paikkansa kun arvio tietysti on ja oli pienempi nähtävästi kuin mitä toteutunut oli.

Tämän hetken yleisbudjetit ovat jo pelkästään ennen kuin RoPS ja MP löytyvät yleisbudjeteiltaan niin 41,17 miljoonaa markkaa.

Toivottavasti RoPS:n ja MP:n luvut löytyisivät ennen pitkää!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #614 : 27.01.2023 klo 17:48:01

Vuoden 1993 Veikkausliigaan eli 30 vuoden taakse on kenties näillä näkymin löytymässä tai mikäli nyt löytyneet tiedot voidaan vahvistaa pysyvän paikkansa pitäväksi niin sen pienin seura yleisbudjetiltaan ja pelaajabudjetiltaan.

Se ja mikäli tiedot löytyisi täysin täsmäyksineen niin olisi tällä hetkellä MP Mikkeliin.

MP:stä puhuen sen tilanne oli äärimmäisen vaikea ellei peräti murheellinen jo vuoden 1992 ensimmäiseen Veikkausliigan kaudelle.

Tuolloin se ei vielä ollut nk. Köyhin kun KuPS ja FC Oulu olivat huonommassa tilassa etenkin maksupuoleen katsoen.

Siltikin tilanne huonontui nähtävästi tietojen pitäessä paikkansa nyt edes alustavastikin todella surkeaksi Veikkausliigan toiseen kauteen mennessä.

Jälleen Mikkelin lehdissä tai Savon alueen lehdissä tuntui olevan itkut ja valitukset siitä, että kohta MP pelaa nk. Mimmiliigabudjetilla Veikkausliigaa.

Ihan näin dramaattinen tilanne ei siis ollut aiemmin kerrotusti vuodelle 1992, mutta vuonna 1993 on ilmeisesti oltu huonoimmillaan lähempänä sitä.

Lisäksi tiedoissa kerrottiin, että MP seurannee KuPS:n jalanjälkiä eli lieneekö sitten MP ollut Veikkausliigaan vuodeksi 1993 peräti nk. Palkaton Seura?

Ei olisi ollut hyvää mainosta kun vuoden 1992 ensimmäiseenkin Veikkausliigaan näillä näkymin oli 1-2 palkatonta seuraa puhuen niin yksin KuPS:sta, FC Oulusta tai molemmista ja MP:n kerrottiin olleen menossa kovaa vauhtia sille tielle!

Mikäli MP ei sittenkään olisi ollut palkaton seura niin hyvin, hyvin vähissä kuitenkin on ollut pelaajabudjettien summat kauteen 1992 nähden puhumattakaan Futisliiga-vuosista tai sitten 1980-luvusta.

MP:n tilannetta pahensi esimerkiksi jälleen huonontunut tukijavarallisuuspohja minkä rinnalla esimerkiksi vuosien 1996-1998 silloiset tukirahahanojen kiinni menemiset tuntuivat olevan lähinnä silloisten Mikkelin rahamiesten kitinöitä haistatuksineen jalkapalloyhteisölle kun silloin olisi kyllä vuoden 1993 tilaan nähden tukimarkkoja riittänyt helkkaristi enemmän.

Harmittavasti ei paljonkaan kerrottu, mutta välillä MP:n johtomiesten mukaan heidän yleisbudjettinsa ei olisi riittänyt esimerkiksi MYPA:n silloisella kirjoitusasulla ilmaisten olleisiin pelkästään vuosien 1992-1993 pelaajakaranteenimaksujen hyvityskuluihin tai poistokuluihin!

MYPA:n isolla tai pienellä kirjoittaen olleet vuoden 1993 kerrotut hyvityskulut tai poistokulut olisivat olleet Harri Kampmanin sanoin huokeita kiitos nk. Suomen Laman eli 600 000 markkaa.

MYPA:n suhteen isolla tai pienellä kirjoittaen ilmaisten olleet vuoden 1992 kerrotut hyvityskulut tai poistokulut jälleen Kampanin sanoin vuorostaan näin vähintään jo pelkästään 1,2 miljoonaa markkaa silloiseen uuteen sarjaan ja tiettävästi oli enemmän kun oli tietysti ollut sarjanousukin, tuota luokkaa ja jopa hurjana juttuna nähtävästi kenties enemmän oli ollut jo vuoden 1991 Jalkapallon 1. Divisioonan/1-divisioonan nousukaudella.

Silloin puhuttiin puolesta toista miljoonasta markasta ja kenties vielä siitäkin enemmästä määrästä sellaisia kauteen, ehkä toiselle miljoonalle vähän ylikin nousten.

Kun MP:llä ei siis olisi tuolloin ollut siis varaa noihinkaan niin lienee yleisbudjetti ollut 600 000 markkaa-1,2 miljoonaa markkaa, ylärajaltaan 1,5 miljoonaa markkaa-2 miljoonaa markkaa tai hyvin vähän siitä yli.

Tosin esimerkiksi TPS Jalkapallon tai tulevan FC TPS:n yleisbudjetit murheellisine pelaajabudjetteineen selvisi aiemmin vuodelle 1993 ja niihinkin nähden MP ei ole ollut todennäköisesti edes senkään tasoa budjetillisesti.

Merkitsin nuo ylärajat lähinnä pitkälti MYPA:n silloista vertailutilannetta pohtien.

MP:llä Mikkeliin oli kuitenkin pääosin niin huono tilanne budjeteissa uusien tietojen perusteella, että palkattomuuden lisäksi pohdittiin jopa vuoden 1993 Veikkausliigan paikan luovutusta ennen kuin sitten viimein tuli takeet pystymisestä kauden peleihin sittenkin.

Kun niin huono oli tilanne ja olevinaan ei välttämättä oltu edes HJK:n nk. Mimmiliigajoukkueen tasolla rahallisesti niin surkeimmillaan se tarkoitti sitten jo tuntuvasti alle 600 000 markkaa ja varmaa palkattomuutta vuodeksi 1993.

Mene ja tiedä kun Mikkelin lehdissä tiedonanto kerrontoineen on kieltämättä ollut kirjavaa menneinä päivinä aikoineen vuosineen!

Tämä herättääkin vielä sen kysymyksen, että oliko MP lähtökohtaisesti aina vuosiksi 1993-1996 nk. Köyhin seura Veikkausliigaan?

Näistä varmuudella vain vuonna 1996 ja ehkä kenties nyt melko oletetusti vuonna 1993 näin on ollut, mutta vuodeksi 1994 esimerkiksi FC Oulun tilanne oli huonompi ja ei FC Ilveskään voinut juhlia tilannettaan kuten ei esimerkiksi KuPS:kaan ja vuodeksi 1995 tietenkin Helsingin Ponnistus oli köyhin.

Ikävästi vain vuosille 1992-1995 jonkun verran puuttuu noita muita seuroja yleisbudjetteineen ja pelaajabudjetteja.

Lähtökohtaisesti MP:n vuoden 1993 edes arveltu löytyminen Veikkausliigan nk. Köyhimmäksi Seuraksi silloin on kuitenkin riittävän kullanarvoinen viite ja tärkeä tieto tulevaan muihin vielä löytymättömiin seuroihin verraten.

Toivottavasti tilanne selkiytyisi kun viime päiville muutenkin vuosille 1990-1992 on löytynyt Futisliigan ja Veikkausliigan murtovaiheen suhteen erinäisesti ristiriitaisesti koskien mahdollisesti noiden vuosien pienimpien budjettien seuroja ja sitä, että millaisia joidenkin joukkueiden yleisbudjettien tilanteet olisi kai olleet ennen nk. Suomen Lamaa.

Muuna tietona on löytynyt esimerkiksi FC Hakan maalirahoja summineen päivineen ja myös joitakin HJK:n vanhempien päivien rahabonusten summia joihin aikanaan kovin närkästyneesti suhtauduttiin ja siten ainakin Kuopion Koparien syyttely nk. Rahaseuraksi ja nk. Porhojen Klubiksi tuntui kovin erikoisen ontolta kun usein syyttäjät olivat juuri nämä Suomen perinteisemmät jalkapallon nk. Miljoonaseurat!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #615 : 27.01.2023 klo 19:19:38

Vuoden 1990 Jalkapallon 3. Divisioonan/3-divisioonan mahdollisesti yksi köyhimpiä seuroja ja ainakin oman lohkonsa köyhin seura yleisbudjetillisesti on selvinnyt.

Kyseinen seura kaiken jälkeen oli Hämeenlinna Härmä tai tietenkin tuolloin puhuen myös FC Härmä Hämeenlinnasta.

Seura itsessään oli noussut enemmän tai vähemmän puolivahingossa eli selvästi liian äkkiä vuoden 1989 jälkeen tähän sarjaan kun yleisbudjetillisesti se olisi ollut enemmän Jalkapallon 4. Divisioonan/4-divisioonan tasoa ja melko huono sinnekin.

Etenkin kun tuolloinkin tiettyä rahakkuutta elettiin kotimaisessa jalkapallossa silloinkin.

Välillä oltiin ennen kautta luopua sarjastakin kun yleisbudjetti oli niin pieni kun oli, mutta lopulta sinne mentiin huonoin seurauksin.

Karu oli tietysti juuri tuon pienimmän yleisbudjetin seuran tie lohkossaan muutenkin kun ennen päätöskierrosta oli ollut 11 tehtyä maalia ja 99 päästettyä maalia kaudella!

Kun sarja sitten päättyi niin valitettavasti 100 palloa maaliverkkoon surahti vähän siitä enemmän jolloin vuoden päätteeksi kun toiseksi viimeinen kierros oli pelattu 22.9.1990 mennessä niin sitten koko vuoden päätteeksi oli lukemat 12 tehtyä maalia ja 103 päästettyä maalia.

Pisteitä oli kolme kun oli yksi voitto ja yksi tasapeli muiden ottelujen oltua selviä häviöitä.

Tosin esimerkiksi HPP Helsinki ei vertailuksi saanut pisteen pistettäkään samalta kaudelta puhuen toisessa lohkossa ja myös toisessa lohkossa Hyvinkään FC Apollo päästi kauteen vähän yli 100 maalia eli 101 maalia.

Täten FC Härmän huonous ei ollut täysin ehdotonta.

Hyvin huonoja silti oltiin.

Ei ollut täten helppo tehtävä maalivahdeilla eli Hannu 'Hanski' Laaksolla ja Pelaajavalmentaja Timo 'Timppa' Karumaalla torjua kyllä kauden peleissä.

Karumaa joutui tosiaan vielä valmennuksessa olleena silti silloin tällöin kaudella torjumaan kun muista siihen ei ollut tai Laakso oli loukkaantuneena.

Karumaa itsekin loukkaantui HaPo-ottelussa kauden aikana.

Sen verran pahoin silmäkulma aukeni siinä pelissä, että kauden päätöksiin syyskuuhun mennessä Karumaalla oli vieläkin selvä arpi ja kolme tikkiä muistoksi vähän turhan rajusta ja repivästä osumasta mistä olisi näkökin voinut mennä!

Sen enempää päivittelemättä tilannetta tosiaan FC Härmän budjettipuoli oli heikko kuin mikä:

Itsessään oli hienoa seuran talkoohenkisyys, mutta kun lohkon köyhimpänä ei ollut oikein järkevästi varoja varustemaksuihin, varustevakuushankintoihin ja välttämättä ei aina kunnolla edes ruokapuoleen tai juomapuoleen.

Mikäli vielä näihin jotenkin oli varoja niin esimerkiksi tuon ajan normaalimpaan pienseuraan nähden ei edes sovituksellisia päivärahoja maksettu.

Siten ainoat kykeneväiset maksut mitä seura pystyi maksamaan oli peliasut nappulakenkineen ja vakuutuksineen ja jopa niistäkin teki tiukkaa.

Itse yleisbudjetti siis vuoden 1990 oman lohkonsa köyhimmälle, yhdelle ehkä koko sarjan köyhimmistä, kokovihreissä peliasuissa pelanneelle FC Härmälle oli siis tämä alle tuleva summa kun seura tietysti oli palkaton kaikissa muodoissaan:

Hämeenlinnan Härmä/FC Härmä Jalkapallon 3. Divisioonassa/3-divisioonassa 1990

Yleisbudjetti: 60 000 markkaa (Tämä oli siten hyvin huono juuri tuolle vuodelle ja merkitsi täten pienintä sellaista Satakunnan ja Hämeen alueen seuroille lohkossaan.)

Vertailuksi moni muu seura tuolloin Satakunnan ja Hämeen alueella eli neloslohkossa sinä vuonna kykeni tiettävästi palkallisuuteen sen monissa eri muodoissa ja milloin ei kyennyt niin edes pystyivät maksamaan päivärahoja tai erinäisiä sovituksellisia päivärahoja mihin Härmä Hämeenlinnasta ei kyennyt.

Näin pystyi tekemään tiettävästi myös budjettiaan rajusti tuolle vuodelle karsinut, paremmissakin sarjoissa piipahtanut PoPa Porista.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #616 : 05.04.2023 klo 20:15:34

Erotuomaripalkkiot viime vuodelle olisivat olleet sellaisenaan varsin tutut ja perinteikkäät, mutta paljon muitakin muutoksia oli ollut mahdollisesti luvassa ennen kuin kaikki koronan myötä ainakin osin väistämättömästi oli voinut muuttua.

Koronavirus oli todennäköisesti ja oli jo myös vaikuttanut kauden kausipelien erotuomaripalkkioihin kun supistumista oli tapahtunut tai tapahtumassa ennen mahdollista syyskauden koronan uutta aaltoa.

Toki myös nousuakin oli kuten samana pysymistäkin.

Alun alkaen olisin varmaankin näihin juttuihin palannut vasta viime kauden päätteeksi viime vuoden lopussa, mutta ajattelin kuitenkin laittaa tähän alle erotuomaripalkkioiden luvut viime vuodelta tietenkin sellaisenaan kuin miten ne olisivat tulleet julki ennen koronan aiheuttamia muutoksia tai mikäli kuitenkin muutoin erotuomaripalkkioiden osuuksista eri sarjoissa pidettiin kiinni:

Erotuomaripalkkiot 2022 Suomessa

Veikkausliiga: Erotuomari sai 540 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 324 euroa ottelulta. Tämän lisäksi ottelun neljäs erotuomari sai 135 euroa peliltä.

Ykkönen: Erotuomari sai 270 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 162 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomari sai 135 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 81 euroa ottelulta.

Kolmonen: Erotuomari sai 87,17 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 61,02 euroa ottelulta.

Nelonen: Erotuomari sai 60,63 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 42,44 euroa ottelulta.

Vitonen/Viitonen: Erotuomari sai 43,89 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 30,72 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso oli näillä näkymin jäämässä viimeiseksi sarjaksi missä avustavallekin erotuomarille maksettiin erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytettiin mikä aina koski muitakin sarjatasoja ja oli näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla. Erotuomaripalkkioiden muutoksista tätä alempana tulee asiaa hieman enemmän.)

Kutonen/Kuutonen: Erotuomari sai 36,04 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytettiin. (Viime vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen kuten silloisen toissa vuoden ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 32,47 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 22,73 euroa, mutta näin ei ollut koronan takia käymässä vaan se lykkäytyi tälle vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidettiin kuten pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Seiska: Erotuomari sai 33,04 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytettiin. (Viime vuodelle oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen kuten silloisen toissa vuoden ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 30,03 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 21,02 euroa, mutta näin ei ollut koronan takia käymässä vaan se lykkäytyi tälle vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidettiin kuten pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Erotuomarit Veikkausliigassa ja Ykkösessä ainakin näillä näkymin olivat myös oikeutettuja selvään erotuomarien päivärahaan. Muissa sarjoissa ne mitä ilmeisimmin olivat tapauskohtaisia valtavia poikkeuksia tai niitä ei ollut lainkaan.

Erotuomareilla Veikkausliigassa ja Ykkösessä oli osapäivärahaa ja yleistä päivärahaa eli kokopäivärahaa.

Osapäiväraha suuruudeltaan eli enintään 20 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 6 tuntia, mutta enintään 9 tuntia.

Kokopäiväraha suuruudeltaan eli enintään 45 euroa maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti ainakin 10 tuntia, mutta enintään 25 tuntia eli tunnin yli vuorokauden.

Korotettu osapäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 26 tuntia eli kokonaisen päivän ja siihen kaksi tuntia tietenkin sisältäen yöpymiset päälle kun vuorokaudessahan oli kuten on vain 24 tuntia ja tuolloin osapäiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 20 euron summan jolloin summa mitä ilmeisimmin on mitä tahansa luokkaa 21-44 euron väliltä.

Korotettu kokopäiväraha oli mahdollinen aikaisintaan mikäli työpäivä ottelumatkoineen kesti vähintään 30 tuntia eli kokonaisen päivän jälkeen kuusi tuntia sen päälle, kun korotettua osapäivärahaa ei ollut maksettu tai ei yleensäkään osapäivärahaa mikäli oli sovitusti turnauksessa tai otteluissa kokopäivärahan omaava erotuomari ja tuolloin päiväraha korotettuna oli aina tietenkin yli tuon mainitun 45 euron summan jolloin ne voivat varsinkin ihan isoimmissa tapauksissa ja etenkin jo Veikkausliigan tuomareilla olla hyvinkin suuria.

Mikäli poikkeuksellisesti noista korotetuista osapäivärahoista tai päivärahoista tuli riitaa niin sitten niitä puitiin tuomariston esimiesten, kunkin sarjan päättäjän, Palloliiton ja viime kädessä Verottajan, Poliisin tai Syyttäjänviraston kanssa joskin kyllä riidat yleensä pysähtyivät jo Verottajaan viimeistään kun oikeuteen mennessä puhumattakaan mistään putkasta.

Erotuomareista puhuttaessa heidän Veikkausliigan ja Ykkösen tasolla täytyi olla tavoitettavissa puolitoista tuntia ennen ottelua ja Kakkosessakin tuntia ennen ottelua. Kolmosesta ja siitä alaspäin mennessä aikarajoitukset tavoittavuuden suhteen eivät olleet niin tarkkoja mikä sitten valitettavasti johti tai on ainakin historiallisesti johtanut melkoisiin ongelmiin.

Poikkeukset ajoista puhuttaessa tarkistettiin aina matkalaskuista. Ajallisia poikkeuksia saivat olla vain tietyissä tapauksissa peseytyminen, ottelu, tarkkailu tai tuomariston esimiespalaveri ja ruokailu.

Tuolloinkin aikaviive ei saanut olla kahta puolta tuntia pidempi kun muutoin tuli sitten niitä erillisiä selvityksiä ja voi tietysti johtaa ongelmatapauksissa päivärahojen eväämisiinkin. Tosin ne tilanteet ovat aina olleet aika harvinaisia ja yleensäkin näin tiukkaa toiminta oli taas vain lähinnä Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Erotuomarit eivät olleet edes Veikkausliigassakaan oikeutettuja veloittamaan ateriakorvauksia.

Mikäli ottelumatka oli poikkeuksellisen pitkä eli vähintään ainakin 300 kilometriä ottelupaikkakunnalle tai toiselle niin tuolloin majoituskorvaus oli mahdollinen ja erittäinkin selvä juttu nykypäivän Veikkausliigassa ja Ykkösessä.

Tapauskohtaiset poikkeukset ovat kuitenkin olleet mahdollisia riippuen paljon juurikin erotuomarien tai erotuomarien omien esimiesten toiminnasta suhteessa majoittajiin nähden.

Majoitusliikkeen tositteet olivat tärkeitä ja kun majoituttiin hotellitason tiloihin niin ne olisi voineet olla enintään hotellitasolla keskiluokkaa. Eli mitään viiden tähden tai paremman tason hotellin matkalaskuja ei korvattu Veikkausliigassakaan.

Erotuomareille toisen luokan matkustajaliput ja paikkavaunut vaikkapa junassa tai lentokoneessa korvattiin niin Veikkausliigassa kuin Ykkösessä ja tätä arvokkaammissa luokissa todennäköisesti enintään poikkeustapauksissa Veikkausliigassa. Tietenkin matkalaskun kuitti olisi hyvä olla ollut aina mukana niin ei tule kuten ehkä tulisi ongelmia.

Erotuomareille maksettiin Veikkausliigassa ja Ykkösessä kilometrikorvauksia yhdensuuntaisesti enintään 400 kilometrin ottelumatkalle asti ja alemmissa sarjoissakin Kakkosesta alaspäin kilometrikorvaukset olivat mahdollisia, mutta vain mikäli oli vain yksi ainoa erotuomari ottelussa ja yhdensuuntainen ottelumatka oli enintään 200 kilometriä.

Tietenkin kohtuuttoman huonojen liikennöintiolojen ja äärettömänkin pitkien ottelumatkojen osalta joustettiin.

Kilometrikorvaus oli kiitos korotuksen viime vuodeksi 46 senttiä kilometriltä ja korotettu kilometrikorvaus alkoi tietenkin juosta 3 sentin korotetulla hinnalla tietenkin per kilometri yleensä ennalta määritellyn ja kohtuuttomaksi lausutun kilometrimäärän jälkeen.

Veikkausliigassa ja Ykkösessä jokainen otteluun osallistunut ylimääräinen erotuomari sai tietenkin myös automaattisen 3 sentin korotetun hinnan tai sen tullessa evätyksi se siirrettiin ottelun varsinaisen johtavan erotuomarin kilometrikorvaukseen josta tarpeen mukaan erotukset sitten tehtiin muille erotuomareille.

Mikäli kilometrimäärä oli erotuomarien esimiehiä, sarjapomoja tai Palloliittoa närästävä, matkalaskuun oli kirjoitettava käytetty ajoreitti ja syy matkustusviiveelle esimerkiksi toiselle tai jopa itselle tapahtuneen onnettomuuden takia tai myös tietenkin lyhyemmästä ajoreitistä tapahtuneelle muulle poikkeamiselle.

Palloliitto määrää silloin kuten nyt erikseen muut laskutettavat tai korjattavat junamatkat tai lentomatkat ennen kautta tai kauden aikana erotuomareille tai heidän esimiehilleen.

Bussimatkoihin tai muihin automatkoihin Palloliiton määräysvalta ei ylety samalla tapaa poikkeuksena tietenkin taksimatkat joista varsinkin ottelumatkojen ulkopuolella ei kannattanut poiketa ja yleensä ne korvattiinn varsinkin vaikeampina rahallisina aikoina vain perustelluista syistä.

Lisäksi Veikkausliigassa ja Ykkösessä maksettiin arkiottelukorvausta tuomareille 70 euroa per ottelu. Neljännet erotuomarit voivat silloin kuten nykyään saada osapäivärahaa tai kokopäivärahaa eli nyt korotetusti 20-45 euron väliltä olevan summan joka oikeastaan on ainoa raha Ykkösessä mitä he saavat silloin kun heitä käytetään.

Sen lisäksi he voivat saada Veikkausliigassa ja nykyisin myös Ykkösessä korkeintaan 70 euron suuruisen ottelukorvausten summan erillisten päivärahahakemusten jälkeen. Neljänsille erotuomareille tosiaan Ykkönen on kuten myös oli alin sarja missä maksettiin sellaisenaan vähän isomminkin kuin muissa sarjoissa Veikkausliigaa huomioimatta.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli viime vuodeksi seuraavanlaiset palkkiot jotka olivat tietenkin voineet muuttua muuksikin juurikin koronaviruksen vitsauksesta johtuen:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomessa 2022

Veikkausliiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 90 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 55 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Kolmosesta alaspäin tai nimenomaan Kolmosessa Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijalle näillä näkymin enimmäkseen vain yksinään tai harkinnan mukaan tietenkin myös Avustavalle Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle maksettiin nyt tietenkin korotetusti vain 46 senttiä kilometrikorvausta ja siihen 20-45 euron pintaan menevä osa-aikainen tai kokopäiväinen erotuomariesimiehen päiväraha josta oli mahdollista maksaa korotustakin aiemmin todettujen erotuomarien vastaavien lisäksi.

Veikkausliigassa, Ykkösessä ja Kakkosessa tietenkin vielä tulivat jo olemassa olevien summien lisäksi nuo kilometrikorvaukset ja päivärahat päälle.

Viime vuodelle kuitenkin muutaman edellisen muun viime vuodenkin tapaan ehdotuksena on ollut Erotuomariesimiesten ja mahdollisten Avustavien Erotuomariesimiesten palkkioesitys Jalkapallon Kolmosesta aina jopa Jalkapallon Seiskaan asti juurikin peruspalkkausjärjestelmän osalta vihdoin ja viimein.

Kun sehän sinänsä kaatui koronaviruksen tilanteeseen eikä ainakaan ilman ihmeitä tule voimaan vieläkään ennen tätä, ensi vuotta tai lähivuosia.

Välillä huhuissa olen joskus kuullut sen olevan olleen käytössä jo sitä viime vuonna, juurikin nyt viime vuodeksi tai hyvin vähän aikaa viime vuosina, mutta tiedä sitten niistä.

Tuo palkkioesitys olisi korvannut aikaisemman hyvin vajavaisen ja pienimuotoisen kerroinpalkkiojärjestelmän jota ei edes sitäkään olisi ollut paljon käytetty.

Siitä eli tuosta kerroinpalkkiojärjestelmästä olisi jätetty korkeintaan jäljelle Avustavien Erotuomarien Esimiesten tai Avustavien Erotuomariesimiesten kerroinosuus mikä olisi siis ollut aina kerroinosuus numerolla 0,7+mikä tahansa liitettävä palkkiosumma tietenkin juurikin tuon esitetyn uuden peruspalkkausjärjestelmän rajoissa.

Kaikissa sarjoissa Jalkapallon Kolmosesta Jalkapallon Seiskaan asti palkkion yläraja eli 30 euroa olisi ollut mahdollinen, mutta käytännössä käyttöoikeus olisi rajattu seuraavasti:

Kolmonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 23-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 16-23 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Nelonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 23-28 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 16-23 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Vitonen/Viitonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 15 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Kutonen/Kuutonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 14-15 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Seiska: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 13-15 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon. Tarpeen tullen tässä sarjassa oli tietenkin sarjatason huomioiden alimpana sellaisena myös pienempikin osuusraha jolloin se olisi ollut 16 euroa ottelulta silloin kun muussa kohtaa palkkiosumma ei olisi ollut mahdollinen jo kerrottuna juurikin Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijoille ja Avustavalle Erotuomariesimiehille tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle pienempi osuusraha olisi ollut kerroinpalkkiosta riippuva, mutta kuitenkin noin 11-15 euroa.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on mennyt tai tuli menemään kun viime kausi oli ohi. Koronan myötä ainoa melko hyvä asia näillä näkymin on ollut jälleen tuo korottunut kilometrikorvauksen määrä viime vuodelle alemmissa sarjoissa.

On paha sanoa, että millaiseksi tulee mahdolliset inflaatiokorotukset mikäli ei enää korona vaikuta tälle vuodelle ja palataan jälleen normaaliin odottaen parempia päiviä.
« Viimeksi muokattu: 05.04.2023 klo 20:20:39 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #617 : 05.04.2023 klo 20:53:07

Erotuomaripalkkioista puhuttaessa tietyllä tapaa rahakkainta Suomessa on ollut vihellellä otteluja Jalkapallon Suomen Cupissa tai toimia myös sen Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan virassa vuosien varrella.

Tosin niissäkin ovat omat sudenkuoppansa olleet mukana kuten juurikin viime vuonna asioihin vaikuttanut tai vaikuttava koronaviruskin.

Viime vuodelle edelleen Jalkapallon Suomen Cup siirtyi tai aikoi ainakin siirtyä Alkuerien vaiheissaan tai Karsinnoissaan tarpeen mukaan varsin radikaaliin joukkueperusteiseen kilpavaiheen maksuun.

Toisin sanoen maksut riippuivat siitä, että pelasiko siellä millaisia joukkueita alkaen Jalkapallon Kakkosesta nousten siitä sitten summiltaan Jalkapallon Ykköseen ja lopulta Jalkapallon Veikkausliigaan asti.

Tosin mahdolliset muut joukkueet Jalkapallon Kakkosta alempina joukkueina sisällytettiin kuitenkin erotuomarimaksuiltaan koskemaan Jalkapallon Kakkosen vastaavaa.

Näin oli tarkoitus tehdä, mutta kieltämättä nyt ehkä vallan järkevästi tuo turhan radikaali toissa vuoden tai edeltävien vuosien rahastuskokeilu peruttiin eli alettiin jälleen maksaa kilpailupohjaisesti eriteltynä ilman joukkue-eroja.

Lisäksi erinäinen Lohkovaihe/Suomen Cupin Playoff taidettiin hylätä kokonaan viime vuodeksi ja palata järkeviin Alkueriin pelkästään.

Toki ne on voineet olla sidottu myös ilmoittautuneisiin joukkuemääriin.

Tässä viime vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Suomen Cupista jotka kuitenkin huomautan olleen sellaiset koronaa myötäillen eli lopputilanteellisesti sanottuna asia on voinut hyvinkin muuttua tai ainakin viivästyä varsinkin muutaman asiansa suhteen tuleville vuosille ja muutoin lähinnä viime vuoden kuten ehkä myös tämän vuoden osalta maksuineen:

Erotuomaripalkkiot 2022 Suomen Cupissa

Alkuerät Ensimmäinen Kierros: Erotuomari saa 55 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 33 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Alkuerät Toinen Kierros: Erotuomari saa 85 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 51 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Alkuerät Kolmas Kierros: Erotuomari saa 135 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 81 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Alkuerät Neljäs Kierros: Erotuomari saa 270 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 162 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Alkuerät Viides Kierros: Erotuomari saa 270 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 162 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään jos heitä nimetään.

Neljännesvälierät: Erotuomari saa 540 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 324 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Puolivälierät: Erotuomari saa 540 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 324 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saa mitään, mutta ovat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Välierät: Erotuomari saa 570 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa 342 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 138 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari saa 690 euroa ja avustava erotuomari saa 414 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat 248 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimetään ja tietenkin he ovat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksetaan kauden alusta alkaen alustavasti, mutta viimeistään Suomen Cupin Neljännesvälieristä lähtien Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi tai alkaa Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka oli enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksetaan vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu tai makseta.

Arkiottelukorvausrahat tulivat ja tulevat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut tai tullut olemaan melkein missään vaiheessa kautta ennen Suomen Cupin Loppuottelua ja myös ennen Suomen Cupin Välieriä.

Ohimennen lausuttuna viime vuoden kuten myös toissa vuoden aikana kenties taukoa viettäneessä Jalkapallon Regions Cupissa erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut Kolmanteen Kierrokseen asti 50 euroa ottelusta riippumatta ja avustavilla erotuomareilla 35 euroa ottelusta riippumatta, Neljännesvälierissä erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut 70 euroa ottelulta ja avustavilla erotuomareilla 50 euroa ottelulta, Puolivälierissä erotuomaripalkkio oli tai olisi ollut 85 euroa ottelulta ja avustavilla erotuomareilla 51 euroa ottelulta.

Kuohuttavasti kenties siitä eteenpäin Välieristä lähtien erotuomaripalkkio olisi ollut loppuun asti toissa vuodesta poiketen sama Loppuotteluun asti sen koskien täten myös avustavia erotuomareita ja viimein neljännet erotuomarit mikäli heitä olisi nimetty mahdollisesti otteluun niin olisivat saaneet reilusti alennetun hinnan eli 15-30 euroa ottelulta keskihinnan ollessa 22 euroa vain Loppuottelua koskien kun muutoin neljännet erotuomarit eivät olisi saaneet mahdollisesti nimettyinä mitään ennen sitä kun kieltämättä kuohuttavasti toissa vuodesta poiketen oli toinen menettely käytössä jolloin heillä ei pitkään aikaan ja huonoimmillaan koko turnaukseen ei olisi ollut mitään jaossa.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai tulevat saamaan seuraavia palkkioita Suomen Cupista viime vuonna sen ehkä koskien myös tätä vuotta:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Suomen Cupissa 2022

Suomen Cupin ottelut Neljännesvälieriin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai saavat 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Puolivälierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 50 euroa ottelulta.

Välierät: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 85 euroa ottelulta.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa 150 euroa.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saa muuta kuin nyt tietenkin korotetun 46 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-45 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle. Aiemmin Avustaville erotuomareiden esimiehille tai Erotuomaritarkkailijoille mietittiin enintään 40 euron suuruista omaa yleispalkkiota mahdollisesti siitä sitten pienemmällä oikeudella osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan tai osana luopumista mahdollisista kilometrikorvauksista, mutta esitys sittemmin hylättiin edelleen.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on tai oli mennyt ennen pitkää. Kilometrikorvaus tosiaan korottui noille avustaville erotuomarien esimiehille tai Erotuomaritarkkailijoille tuntuvasti.

Ongelmia tälle vuodelle voi luoda koronan jälkeen sitten tietysti inflaatio ja niiden suhteet tulevat ja kenties pois sulavat inflaatiokorotukset.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #618 : 05.04.2023 klo 21:21:09

Naisjalkapalloilun puolella historiallisesti ainakin toisinaan Erotuomareita, Erotuomarien esimiehiä tai Erotuomaritarkkailijoita on toisinaan ivallisesti läpi naisjalkapalloilun kotimaisen historian sanottu eniten rahaa tienanneimmiksi hahmoiksi niiden otteluissa.

Ihan näin raadollinen näkökulma tilanne ei sentään ole varsinkaan mitä nykypäivempään tullaan tai välillä historiallisemminkaan.

Totuus kuin on ollut jopa ihan naisjalkapallon parhaimpinakin rahavuosina, että hirveän paljoa joukkueissa ei ole maksettu eikä yleisbudjetitkaan ole olleet korkeita milloin joskus tosiaan ihan pelin ulkopuoliset henkilöt ovat niitä rikkaimpia jäseniä ja muutoin sitten raha tulee vain jostain kovin muualta.

Juuri tuo erinäinen muu palkintoraha tai sen merkitys on valtava ihan tämän hetken kotimaisten naisjalkapallon seurajoukkueiden yleisbudjeteissa ja etenkin pelaajabudjeteista puhuen.

Joka tapauksessa naisten puolellakin nuo erinäiset palkkiot ovat kehittyneet ja joita aion esitellä viime vuoden eli 2022 sellaisenaan kun sen on tai olisi ollut tarkoitus toteuttaa maksupuoleltaan.

Korona-aikana tai juuri vähän ennen sitä tietenkin Jalkapallon Naisten Liigasta tuli kieltämättä erikoisesti Jalkapallon Kansallinen Liiga ja saa nähdä, että miten pitkään moista nimeä aiotaan pitää sellaisenaan ilman edes jotakin muutosta, paluuta jälleen Jalkapallon Naisten Liigaksi tai sitten vaihtoa edes johonkin toiseen nimeen.

Vaikka onhan tuohon Jalkapallon Kansalliseenkin Liigaan vähän jo ehtinyt tottua, mutta ei tosin paljon.

Kun eihän se niin vaikeaa olisi lisätä siihen sitä Naisten Kansallista Liigaa tai vaihtoehtoisesti sitten nimetä sarjaa vain Naisten Futisliigaksi tai Kansalliseksi Mimmiliigaksi jos niikseen tulee!

Parin vuoden ajan sarjaa on pelattu tai aiottu pelata uuden nimen alla ja jotkut tottuvat, mutta toiset välttämättä eivät etenkään nyt ihan lähivuosina.

Ajan kanssa tilanne voi tietenkin muuksi muuttua!

Tämän hetken tilanteen valossa on paha sanoa mitään todella tarkkaa naisjalkapalloilun mahdollisista päivärahoista muuta kuin pian kerrottavien lukujen valossa yhtä tietyltä vuodelta.

Naisjalkapalloilussa ei myöskään ole miesten puolelta poikkeuksena sinne päin samalla tapaa käytössä noita neljänsiä erotuomareita.

Siellä päin neljännet erotuomarit ovat harvinaisempia ja kun ovat niin ei heille näillä näkymin vielä nykyäänkään oikeastaan makseta paljoa mitään jos lainkaan.

Silloinkin kun maksetaan ja todennäköisesti enintään Kansallisessa Liigassa niin neljänsien erotuomarien palkkiot pyörivät enimmäisrajallaan Veikkausliigan vastaavissa lukemissa ja muutoin mitä tahansa 1-78 euron välillä.

Alemmissa sarjoissa varmaankin mikäli hyvin teoriassa mitään maksetaan niin ne pyörivät sitten ihan pikkueuroissa tai tyyliin juurikin kilometrikorvausten senttien tai kymmenien senttien linjalla ja hyvässä lykyssä tietenkin lähinnä joidenkin ihan takavuosien Naisten Ykkösen malliin joillakin euron hilkkuloilla näin leikkisästi todeten.

Viime vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot naisjalkapalloilussa lukuineen päivineen ajalta kuitenkin ennen mahdollisesti suuriakin koronavitsauksen aiheuttamia muutoksia tulevat tähän alle alkaen tietenkin edelleen melko uudesta Naisten Kansallisesta Liigasta ja päättyen tietenkin varsin alhaisellekin sarjatasolle ellei ihan alimmallekin riippuen siitä, että montako sarjatasoa nykyisin naisjalkapalloilussa Suomessa on:

Erotuomaripalkkiot 2022 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Kansallinen Liiga: Erotuomari sai 135 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 81 euroa ottelulta.

Naisten Ykkönen: Erotuomari sai 84,09 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 58,86 euroa ottelulta.

Naisten Kakkonen: Erotuomari sai 52,53 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 36,77 euroa ottelulta.

Naisten Kolmonen: Erotuomari sai 36,10 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 25,27 euroa ottelulta. (Tämä sarjataso oli näillä näkymin viimeinen sarja missä avustavallekin erotuomarille maksettiin erotuomaripalkkiota. Tietenkin vain silloin kun heitä käytettiin mikä aina koskee muitakin sarjatasoja ja on näkyvintä varsinkin alimmalla tasolla. Erotuomaripalkkioiden muutoksista tätä alempana tulee asiaa hieman enemmän.)

Naisten Nelonen: Erotuomari sai 34,15 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytetään. (Viime vuodelle kuten toissa vuodellekin oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 30,96 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 21,67 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy tälle vuodelle, ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden. Lisäksi välillä erotuomaripalkkioon ehdotettiin korotusta siten, että olisi ollut vain yksi erotuomari ja hänelle olisi maksettu 35,65 euroa eikä avustaville olisi maksettu mitään esityksen tullessa myös kuitenkin hylätyksi.)

Naisten Vitonen/Viitonen: Erotuomari sai 31,32 euroa ottelulta ja avustaville erotuomarille ei maksettu erotuomaripalkkiota mikäli heitä käytettiin. (Mikäli tämä nykyään kuten viime vuodeksi on kuten ehkä olikin alin virallinen taso Suomessa niin siinä tapauksessa jokaisessa naisjalkapalloilun sarjassa Suomessa maksettiin erotuomaripalkkiota. Muussa tapauksessa mahdollisessa Naisten Kutosessa/Kuutosessa tai tätäkin alempana erotuomaripalkkiota ei maksettu. Viime vuodelle kuten toissa vuodellekin oltiin näillä näkymin muutaman aiemman vuoden takaisen peruuntumisten jälkeen ja ennen koronan tulemista häiritsemään kauden etenemistä kerrankin käyttämässä säännöllisempää kahden erotuomarin järjestelmää. Erotuomari olisi saanut 28,69 euroa ja avustava erotuomari olisi saanut 20,08 euroa, mutta näin ei ole koronan takia käymässä vaan se lykkäytyy tälle vuodelle, ensi vuodelle tai lähivuosille. Lähtökohtana kun pidetään edelleen yhden erotuomarin järjestelmää juurikin sarjatasonkin huomioiden.)

Naisjalkapalloilussa tosiaan päivärahat ja kilometrikorvausrahat ovat sellaisinaan tai hyvin teoreettisilta korotusosiltaan todella pienet ja enimmilläänkin ainakin kaiketi vastaavat nykyään miesten tasojen vastaan enimmäisrajaltaan.

Useimmiten ne ilman muita lisätietoja asiaan ovat todella pienet. Muutoin luvut olisivat tosiaan noilla miesten takarajoilla jo aika suuret.

Muussa tapauksessa esimerkiksi päiväraha lienisi jotain luokkaa 1-19 euroa osapäiväisen sellaisen osalta ja kokopäiväisen sellaisen osalta 19-44 euroa kun se on tiettävästi enintään saman suuruusluokan omaavaa tai hieman pienempää.

Voi kyllä olla jo myös, että tuo 1-22 euron summa olisi sitä kokopäiväistä naisjalkapallon puolella ja puolipäiväisenä menee alimmillaan sen 90 sentistä tai senkin alle enintään sinne 9 euron työttömien kulukorvaustason puolelle tai hiukkasta senkin yli 10 euron puolelle eli 12-13 euron puolelle menevään summaan asti.

Ehdoton yläraja on sen 15 euroa.

Tarkempien tietojen puutteessa on paha sanoa mitään todella erityisen varmaa, mutta rajat muutenkin koskisivat Kansallista Liigaa ja ihan äärimmäisen teoriassa Naisten Ykköstä.

Arkiottelukorvauksista naisten puolella ei ole aavistustakaan ja todennäköisesti sellaista ei makseta edes vielä nykyäänkään.

Ja mikäli tosiaan maksetaan niin summat ovat varmasti viime vuoden tapaan kääpiömäistä luokkaa verrattuna miesten puolen sarjoihin.

Todennäköisesti sen ollessa totta kaiken jälkeen vain Kansallisessa Liigassa maksetaan sellaista kuin, että muka Kansallisessa Liigassa ja myös Naisten Ykkösessäkin.

Tuomariston esimiehillä tai tarkkailutuomareilla ja Tuomariston Avustavilla esimiehillä tai Avustavilla tarkkailutuomareilla oli viime vuodeksi seuraavanlaiset palkkiot naisjalkapalloilun puolella:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot 2022 Naisjalkapalloilussa Suomessa

Kansallinen Liiga: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta ja kukin Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija sai 40 euroa ottelulta.

Muista sarjoista puhuttaessa pois lukien epäselvää ja vain poikkeustilanteita Naisten Ykkösessä kaikissa muissa sarjoissa naisjalkapalloilun puolella Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saavat kieltämättä nyt edes korottuneesti edelleen myös selvemmin korotetusti vain 46 senttiä kilometrikorvausta ja oikeuden hieman kuitenkin tavallisista naisjalkapalloilun erotuomareista poiketen parempaan osapäivärahaan tai kokopäivärahaan jolloin se on suurin piirtein tuo 20-45 euroa tilanteen mukaan.

Naisten Ykkösen mahdollisissa maksutapauksissa silloin kun olen kuullut Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan saaneen jotain niin otteluraha on vaihdellut 1-41 euron välillä ollen enintään summaltaan sama kuin Naisten Kansallisessa Liigassa, mutta usein vähemmän ja siinä tapauksessa Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija ei saanut mitään muuta kuin nuo luetellut, kieltämättä positiivisesti korotetut kilometrikorvaukset ja osapäivärahat tai kokopäivärahat tilanteen mukaan.

Viime vuodelle kuten myös toissa vuodelle kuitenkin muutaman viime vuodenkin tapaan ehdotuksena ollut Erotuomariesimiesten ja mahdollisten Avustavien Erotuomariesimiesten palkkioesitys Naisten Jalkapallon Ykkösestä aina jopa Naisten Jalkapallon Vitoseen/Viitoseen asti juurikin peruspalkkausjärjestelmän osalta vihdoin ja viimein sinänsä kaatui koronaviruksen tilanteeseen eikä ainakaan ilman ihmeitä tule voimaan edelleen ennen tätä vuotta, ensi vuotta tai lähivuosia.

Välillä huhuissa olen joskus kuullut sen olevan olleen käytössä jo viime vuonna kuten myös toissa vuonna tai hyvin vähän aikaa viime vuosina, mutta tiedä sitten niistä.

Miesten puolella tuo olisi todennäköisempää kuin naisilla sillä naisten puolelle aivan viime vuosinakin on jo tullut hyvin, hyvin monta uudistusta mistä ei aina ole oikein pidetty ja kustannuksista käydään tai on käyty kovaa vääntöä kulisseissa ja ne vähätkin uudistukset tuntuvat olevan kynsin ja hampain taistelusta kiinni kotimaisessa naisjalkapallossamme.

Tuo palkkioesitys olisi korvannut aikaisemman hyvin vajavaisen ja pienimuotoisen kerroinpalkkiojärjestelmän jota ei edes sitäkään olisi ollut paljon käytetty.

Naisten puolella toisin kuin miehissä puhutaan niistä poiketen varmasti sen käytössä olemisesta vain ehkä viimeisestä vuodesta, parista kolmesta tai ehkä enintään pian viidestä viime vuodesta kun taas miehillä se on ollut vähän kauemmin enintään ehkä sinne vuosille 2014-2015 asti ulottuen kun uusi se on miehissäkin ja sikäli kun se vielä on toiminnassa sellaisenaan tai on ollut.

Siitä eli tuosta kerroinpalkkiojärjestelmästä naistenkin puolella kuten miehissäkin olisi jätetty korkeintaan jäljelle Avustavien Erotuomarien Esimiesten tai Avustavien Erotuomariesimiesten kerroinosuus mikä olisi siis ollut aina kerroinosuus numerolla 0,7+mikä tahansa liitettävä palkkiosumma tietenkin juurikin tuon esitetyn uuden peruspalkkausjärjestelmän rajoissa.

Kaikissa sarjoissa Jalkapallon Naisten Ykkösestä Jalkapallon Naisten Vitosen/Viitoseen asti palkkion yläraja eli 30 euroa ei ollut aivan sama kuin miehissä sillä tämän ehdotuksen tullessa hyväksytyksi ne olisivat huomattavasti selvemmin ajettu eriarvoistavaksi kuin miehissä. Välillä Jalkapallon Naisten Ykköseen ja jopa myös Jalkapallon Naisten Kakkoseen olisi haluttu kerrankin kiinteä Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan palkkio-osuus 30 eurona ottelulta varsinkin Jalkapallon Naisten Ykköseen, mutta sekin nähtiin liian kalliina toteuttaa. Edes vastaehdotukset 15 eurosta 22 euroon asti ulottuen sellaisenaan ei olisi ollut tyydyttävä Palloliiton edustajille. Tosiaan tuo mainittu palkkion yläraja eli 30 euroa olisi ollut mahdollinen, mutta käytännössä käyttöoikeus olisi rajattu seuraavasti:

Naisten Ykkönen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 23-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 16-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Naisten Kakkonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 30 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 30 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 23-29 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan eli 16-22 euroa ottelulta olleen summan myötä.

Naisten Kolmonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-22 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 15 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Naisten Nelonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-21 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 11-16 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon.

Naisten Vitonen/Viitonen: Erotuomariesimies tai kukin nimetty Erotuomaritarkkailija olisi saanut 22 euroa ottelulta ja Avustava Erotuomariesimies tai kukin nimetty Avustava Erotuomaritarkkailija olisi saanut myös enintään 22 euroa ottelulta, mutta enimmäkseen 16-21 euroa ottelulta ja minimissään kerroinpalkkion tietenkin muutoin vaihtelevan alemman summan myötä 1-10 euroa ottelulta olleen summan myötä. Yli 22 euron ottelulta oleva osuus aina maksimiin eli 30 euroon asti oli mahdollinen, mutta pitkälti vain Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan toimesta sillä varsinkin Avustavien Erotuomariesimiesten tai Avustavien Erotuomaritarkkailijoiden osuus oli sidottu varsin tiukasti tarkasteltavaksi sarjatasoon. Tarpeen tullen tässä sarjassa oli tietenkin sarjatason huomioiden alimpana sellaisena myös pienempikin osuusraha jolloin se olisi ollut 15 euroa ottelulta silloin kun muussa kohtaa palkkiosumma ei olisi ollut mahdollinen jo kerrottuna juurikin Erotuomariesimiehelle tai kullekin nimetylle Erotuomaritarkkailijoille ja Avustavalle Erotuomariesimiehille tai kullekin nimetylle Avustavalle Erotuomaritarkkailijalle pienempi osuusraha olisi ollut kerroinpalkkiosta riippuva, mutta kuitenkin noin 1-9 euroa.

Naisten Kakkosesta etenkin alaspäin meneville sarjatasoille ehdotuksia tai edes minkääntasoisia harmonisointeja on yksinkertaisesti pidetty erittäinkin kalliina eikä niitä uudistuksia ole juurikaan todennäköisesti tulossa kun koronavirus tuntui toimivan vain vielä sitäkin parempana tekosyynä kieltäytyä noista uudistuksista. Välillä tosin on kyllä ollut puhetta siitä, että olisi siirrytty Naisten Kakkosen osalta maksamaan jopa pelkkä 30 euroa ilman mitään muita uudistuksia tai etuja, Naisten Kolmosen ja Naisten Nelosen osalta maksamaan jopa pelkkä 22 euroa ottelulta ilman mitään muita uudistuksia tai etuja ja lopulta Naisten Vitosen/Viitosen osalta olisi maksettu tapauskohtaisesti 1-15 euroa ottelulta ja sen väliltä ollut summa ilman mitään muita uudistuksia tai etuja.

Tämäkin uudistus todennäköisesti olisi kuitenkin hyödyttänyt vain Erotuomarien Esimiehiä tai Erotuomareiden Tarkkailijoita enemmän todennäköisesti kuin heidän avustajiaan eikä todennäköisesti edes osiakaan noista summista ainakaan ilman todella radikaalia satsausta kotimaiseen naisjalkapallon tilaan ole tulossa.

Uudistus sellaisenaan olisi kuitenkin hyvin radikaali kun välillä ihan miestenkin kaikilla sarjatasoilla maksullisen toiminnan ylläpitäminen on ollut haastavaa, mutta näillä näkymin ehkä nyt tulevaa mahdollista Naisten Ykkösen ja hyvin suurella varauksella Naisten Kakkosen aseman parantumista ei ole tulossa lähivuosina.

Ei ehkä muutenkaan, mutta ei varsinkaan nyt näin koronan myötä.

Koronan jälkihoidon kuten myös kuitenkin UEFA:n ja FIFA:n vaatimien naisjalkapalloilun aseman parantamisen hankkeiden myötä kuitenkin tilanne voi muuttua ehkä parempaan päin Suomessakin.

Tosin myönteisenä piirteenä kilometrikorvaukset ovat korottuneet tuntuvasti ja voi olla, että tuotakin ongelmaa naisjalkapallossa aletaan viimein kehittää ja ratkaista paremmin päin.

Saa nähdä, että miten maksutilanteissa lopulta tilanne on mennyt tai tulee menemään kunhan viime kausi oli ohi ennen pitkää.

Tälle vuodelle tuleekin sitten haasteeksi kenties juurikin inflaatio ja niiden myötä tulevat kuten myös ehkä sulavat inflaatiokorotukset.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #619 : 05.04.2023 klo 21:42:49

Erotuomaripalkkioista puhuttaessa tietyllä tapaa rahakkainta Suomessa on ollut naistenkin puolella vihellellä otteluja Jalkapallon Naisten Suomen Cupissa tai toimia myös sen Erotuomariesimiehen tai Erotuomaritarkkailijan virassa vuosien varrella.

Tosin niissäkin ovat omat sudenkuoppansa olleet mukana etenkin nyt koronaviruksen myötäkin.

Viime vuoden tuoreimmat erotuomaripalkkiot lukuineen päivineen Naisten Suomen Cupista ainakin lähtökohtaisesti sellaisenaan pidettynä ajalta ennen koronaa ja näillä näkymin sitten ottelujen jatkuessa viime vuoden tapaan tällekin vuodelle tulevat tässä kun viime vuonna ongelmia oli yleensäkin paljon kiitos koronan.

Tämä tietenkin väistämättä vaikuttaa myös rahoitustilanteeseen kuten se teki viime vuodeksikin, mutta olen luetellut nyt poikkeuksena kuitenkin tähän nuo erotuomaripalkkiot kuin miten tapahtuma alkujaan olisi pelattu kuten ehkä se myös niin vietiin läpi:

Erotuomaripalkkiot 2022 Naisten Suomen Cupissa

Superkierros ja Ensimmäinen Kierros: Erotuomari saa tai olisi saanut 48 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 28,80 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet tai olisi saaneet mitään jos heitä nimetään tai olisi nimetty.

Toiselta Kierrokselta Lohkovaiheeseen/Naisten Suomen Cupin Playoffeihin asti: Erotuomari saa tai olisi saanut 54 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 32,40 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet tai olisi saaneet mitään jos heitä nimetään tai olisi nimetty.

Lohkovaihe/Naisten Suomen Cup Playoff ja siihen liitettävät kierrokset tai Naisten Suomen Cupin Neljännesvälierät ennen Puolivälieriä: Erotuomari saa tai on saanut 100 euroa ottelulta ja avustava erotuomari 60 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään jos heitä olisi nimetty. Tästä puhuen tietenkin pelattiin vain pelkkä Lohkovaihe hyvinkin vähin otteluin kun muita vaiheita ei ollut järkeä järjestää niin vähin joukkuein tai koronasyistä johtuen.

Puolivälierät: Erotuomari saa tai on saanut 130 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa tai on saanut 78 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään mikäli heitä nimettiin, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin tästä eteenpäin.

Välierät: Erotuomari saa tai on saanut 137 euroa ottelulta ja avustava erotuomari saa tai on saanut 82,20 euroa ottelulta. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit eivät saaneet mitään mikäli heitä nimettiin, mutta olivat oikeutettuja arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Loppuottelu: Erotuomari saa tai on saanut 325 euroa ja avustava erotuomari saa tai on saanut 195 euroa. Tämän lisäksi neljännet erotuomarit saavat tai ovat saaneet 117 euroa sen mukaan kun heitä otteluun nimettiin ja tietenkin he olivat oikeutettuja myös arkiottelukorvaukseen tietyin ehdoin.

Arkiottelukorvausta maksetaan tai maksettiin miesten puolen Neljännesvälierien sijaan naisten puolella vasta Naisten Suomen Cupin Puolivälieristä alkaen Suomen Cupin loppuun asti 100 euroa ottelulta kuten miestenkin puolella, mutta vain mikäli kukin ottelu siitä eteenpäin alkoi tai alkaa Klo 15 tai sitä aiemmin.

Mikäli ottelu alkoi Klo 15 jälkeen ja mikäli erotuomarien ottelumatka on enemmän kuin 50 kilometriä niin tuolloin maksetaan tai maksettiin vain 70 euroa tuon kilometrimäärän ylittävältä ottelulta.

Muissa tapauksissa, poikkeuksellisin aloitusajoin alkavina otteluina tai muilla tavoin perustelluin ja painavin syin lausuttuna ei arkiottelukorvausta tosiaan maksettu naistenkaan puolella kuten ei miestenkään puolella Suomen Cupista puhuttaessa.

Arkiottelukorvausrahat tulivat myös erotuomarin tai avustavan erotuomarin normaalien rahojen päälle. Neljänsillä erotuomareilla ei tätä etua ollut tai ole missään vaiheessa kautta ennen Naisten Suomen Cupin Loppuottelua.

Erotuomariesimiehet tai Erotuomaritarkkailijat saivat tai tulivat saamaan seuraavia palkkioita Naisten Suomen Cupista viime vuonna:

Erotuomariesimiesten tai Erotuomaritarkkailijoiden palkkiot Naisten Suomen Cupissa 2022

Naisten Suomen Cupin ottelut Välieriin asti: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa tai on saanut 40 euroa ottelulta tähän vaiheeseen asti.

Loppuottelu: Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat saa tai on saanut 100 euroa.

Lisäksi Erotuomariesimies tai Erotuomaritarkkailijat olivat oikeutettuja Naisten Suomen Cupissa kieltämättä nyt tuntuvasti korottuneeseen 46 sentin kilometrikorvaukseen ja siihen päälle oikeutettuun osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-45 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Avustavat erotuomarien esimiehet tai Erotuomaritarkkailijat eivät saaneet Naisten Suomen Cupissakaan muuta kuin kieltämättä nyt tuntuvasti korottuneesti 46 senttiä kilometrikorvausta ja siihen päälle oikeuden osapäiväiseen tai kokopäiväiseen päivärahaan 20-45 euron suuruisena lähtökohtaisesti ja siihen oli mahdollista hakea tietenkin korotusosaa päälle.

Naisten Suomen Cupin osalta silti tilanne on Naisten Kansallisen Liigan puolelle verrattuna jossain määrin parempi ja ainakin nyt edes alempiin sarjoihin verrattuna, mutta päivärahat ovat voineet olla tosin pienempiä myös naistenkin puolella Naisten Suomen Cupin maineesta ja tilanteesta riippumattakin.

Hieman ehkä se on ollut parempi tai sitten ei kuin Naisten Kansallisessa Liigassa, mutta kyllä varmasti sentään alempiin naisten sarjoihin verratessa tilanne on ollut parempi Naisten Suomen Cupin puolella.

Tosin mahdollinen naisten alempien sarjojen taloudellinen kehitys ennen pitkää voi nousta haastamaan Naisten Suomen Cupin puoltakin tulevina vuosina.

Erikoista on myös se, että onko nykyään Jalkapallon Naisten Suomen Cupkin muuttanut nimensä Kansalliseksi Cupiksi tai myös Naisten Kansalliseksi Cupiksi?

Etenkin kun joihin viime vuoden lopulla pelattuihin naisten otteluihin oli sellainenkin liite jo lisätty ja välillä oli poikkiviivoin perään lisätty Suomen Cupin perään.

Ellei sitten tietysti sitä nimiuudistusta ole vielä vähän lykätty ja ellei sitten ole tietenkin siirrytty kenties yli vuotiseen pelitapaan jolloin kausi olisi kuin 2022-2023 mikäli olen nähnyt ja seurannut tuota hommaa oikein.

Naisten Suomen Cupin puolelle uudistuksin tai ilman haasteeksi tälle vuodelle voi koronan jälkeen tulla sitten inflaatio kuten myös tehtävät ja ehkä pois sulavat inflaatiokorotukset.

 
Sivuja: 1 ... 24 [25]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa