Käytin iltapäivän ja illan Kreikan uuden valmentajan historian läpikäynnissä ja voidakseni jakaa muistiinpanoni välittömästi otin jälleen kerran röyhkeästi vapauden avata otteluketjun, jossa aiheena on Kansojen liigan C-tason viidennen pelipäivän herkkupala Kreikka - Suomi. Maat pelaavat sarjatasonsa lohkossa kaksi (2), joka on nyt ensi kerran kuluvan syksyn aikana otteluohjelmassa sijoitettuna ensimmäisiin mahdollisiin kyseisen maaotteluikkunan pelipäiviin eli torstaille ja sunnuntaille, kun osa joukkueista pelaa ottelunsa vasta lauantaina ja tiistaina. Suomi ja Kreikka ovat kohdanneet toisensa 15 kertaa. Kreikka on voittanut seitsemän kertaa ja Suomi viisi. Tasan on pelattu kolmesti. Maaliero on Kreikalle 26-20. Joukkueiden edellinen kohtaaminen lokakuussa Ratinassa päättyi Suomen 2-0 voittoon Pyry Soirin ja Glen Kamaran maaleilla. Syöttöpisteet kirjattiin Simon Skrabbille ja Robin Lodille.
Suomi on voittanut viisi edellistä otteluaan päästämättä maaliakaan. Kesäkuussa kaatui Valko-Venäjä 2-0, syyskuussa Unkari ja Viro 1-0 sekä lokakuussa Viro 0-1 ja Kreikka 2-0. Kreikka puolestaan on viidestä edellisestä ottelustaan hävinnyt kolme ja voittanut kaksi. Tappiot ovat tulleet vieraissa Saudi-Arabialle 2-0, Unkarille 2-1 ja Suomelle 2-0. Viro sentään kaatui 0-1 ja Unkari kotona 1-0. Kahdeksasta edellisestä kotiottelustaan (5 x MM-karsinta, 1 x UNL, 2 x ystävyysottelu) Kreikka on voittanut kolme, pelannut kolmesti tasan ja hävinnyt yhdellä maalilla Sveitsille sekä Belgialle. Suomi puolestaan on pelannut Kanervan alaisuudessa kuusi tilastokelpoista vierasottelua, jos unohdetaan suosiolla tammikuiset rusketusmaaottelut. Viime MM-karsinnoissa Suomi hävisi Turkissa 2-0, mutta voitti Kosovon 0-1 ja pelasi Kroatian kanssa 1-1. Kansojen liigan ainoa vierasottelu Virossa päättyi 0-1. Lisäksi Suomi on pelannut kaksi ystävyysottelua vieraissa Kanervan johdolla. Itävallan kanssa Suomi pelasi 1-1 maaliskuussa 2017 hävityn Turkki-ottelun jälkeen ja tämän vuoden kesäkuussa puolestaan Romania voitti Suomen kotonaan 2-0. Saldo on siis 2-2-2.
Ottelun erotuomarikolmikkoa ei ole vielä nimetty, mutta päivitän sen tähän, kun se selviää. Ratinassahan kuukausi sitten oikeutta jakoi kokonaan puolalaisista koostunut tuomaristo.
EDIT: Erotuomaristo tulee tällä kertaa kokonaan Italiasta. Erotuomarina toimii Luca Banti ja hänen avustavinaan Mauro Tonolini ja Alberto Tegoni. Päätytuomareina ovat puolestaan Paolo Valeri ja Michael Fabri. Alessandro Lo Cicero on neljäs tuomari.
KreikkaKreikan päävalmentaja Ángelos Anastasiádis ei ole vielä nimennyt joukkuettaan, mutta päivitän sen tähän, kun se on selvillä. Viimeksi Kreikka julkisti joukkueensa kahdeksan päivää ennen Unkari-peliä eli ylihuomenna keskiviikkona joukkue lienee julki viimeistään.
EDIT: Kreikka julkisti joukkueensa vihdoin 9.11.2018
Maalivahdit: Vasilios Barkas, Alexandros Paschalakis, Odysseas Vlachodimos
Puolustajat: Kostas Manolas, Sokratis Papastathopoulos, Vasilios Lampropoulos, Michalis Bakakis, Vasilis Torosidis, Leonardo Koutris, Dimitrios Giannoulis, Dimitrios Siovas
Keskikenttäpelaajat: Andreas Bouchalakis, Petros Mantalos, Dimitrios Pelkas, Anastasios Bakasetas, Kostas Fortounis, Dimitrios Kourbelis, Zeca, Andreas Samaris, Georgios Masouras
Hyökkääjät: Konstantinos Mitroglou, Efthymios Koulouris, Nikolaos Karelis
Ángelos Anastasiádis tekee tosiaan debyyttinsä Kreikan maajoukkueen päävalmentajana, kun Michael Skibbe sai potkut viime pelin jälkeen. Kanerva totesi lehdistötilaisuudessa, että asetelma on nyt hieman samanlainen kuin Kansojen liigan alussa, jolloin Unkari oli värvännyt Marco Rossin ja pelitavan scouttaaminen oli hankalaa. Samaan hengenvetoon Kanerva totesi myös, että uskoo valmentajanvaihdoksen vaikuttavan enemmän henkisellä puolella kuin ryhmityksessä. Se on viisasta puhetta, sillä viimeksi valmentaessaan AEL Larissaa syksyllä 2016, Anastasiadis käytti samaa 4-2-3-1 ryhmitystä, jolla Kreikka on pelannut kuluvana syksynä Kansojen liigassa. Larissan lisäksi Anastasiadis on valmentanut neljään eri otteeseen PAOK FC:tä ja vuosina 2004-2011 Kyproksen maajoukkuetta. Valmennusura alkoi jo vuonna 1995 ja Kypros-jaksoa lukuun ottamatta hän on valmentanut aina Kreikassa. Maajoukkuepesti päättyi huhtikuussa 2011, kun Kypros aloitti EM2012-karsinnat kahdella tasapelillä neljästä ottelusta. Ensimmäinen tasapeli oli toki upea 4-4 tasatulos Portugalin vieraana, mutta sitä seurasivat tappiot Norjalle ja Tanskalle, kunnes maaliskuussa 2011 maaliton kotitasapeli Islantia vastaan oli viimeinen pisara.
Yritin kaivaa internetistä tietoa siitä, että millä ryhmityksellä Kypros pelasi noina vuosina, mutta löysin vain kokoonpanoja nimilistoineen enkä tarkkoja ryhmityksiä paperilla. Sen jälkeen aloin sitten tutkia Youtubesta ottelukoosteita Kyproksen vuosilta ja viimeisimmästä valmennuspestistä Larissassa. Uskon selvittäneeni ainakin sen, että todennäköisesti Anastasiadis peluutti joukkuettaan puolustaessa muodossa 4-4-1-1, joka ei juuri eroa Kreikan tänä syksynä käyttämästä 4-4-2:sta, johon liittyen lainaan itseäni kuukauden takaa:
Puolustus:Viro-ottelun tavoin Kreikka puolusti edelleen 4-4-2 muodossa, jossa Mitroglou ja kymppipaikan Fortounis muodostavat ylimmän prässilinjan laitureiden tippuessa pohjapelaajien rinnalle keskikentän neljän linjaan. Tämä kuva on maalipotkutilanteesta, mutta siitä näkyy, kuinka kreikkalaiset ovat valmiiksi ryhmittyneinä 4-4-2:een, kun pallo ei ole heillä.
Ja vielä toinen kuva samasta ryhmityksestä. Unkarilla on keskialueen vapaapotku ja Kreikka on jo ryhmittynyt 4-4-2:een.
Toisinaan Anastasiadisin joukkueen puolustusmuoto oli myös 4-2-3-1 ennen kuin laiturit putosivat tarpeeksi alas pohjapelaajien kanssa samaan linjaan. Ohessa muutama esimerkki 4-4-1-1:stä ja 4-2-3-1:stä.
Tämä kuva on viimeiseksi jääneestä maaottelusta maaliskuusta 2011 Islantia vastaan. Kypros puolustaa valkoisissa paidoissaan 4-4-1-1 muodossa.
Tämä kuva on Kreikan Cupin ottelusta PAOKia vastaan lokakuulta 2016, jonka AEL Larissa hävisi 2-0. Kyseessä oli toiseksi viimeinen peli, jossa Anastasiadis valmensi. Kuten näkyy, muoto on puolustaessa hetkellisesti 4-2-3-1.
Sitten laiturit putoavat alas keskikentän linjaan pohjapelaajien rinnalle ja muoto muuttuu tutumpaan 4-4-1-1:een. Kymppipaikan pelaaja on tässä melko alhaalla kuten Islantiakin vastaan. Kenties siis Fortounis laskeutuu ensi viikolla auttamaan puolustusta melko alas eikä pelaakaan Mitrogloun rinnalla ylimmässä linjassa 4-4-2:ssa, kun Suomi pitää palloa.
Vielä kolmas kuva tuosta toiseksi viimeisestä pelistä. PAOKin toinen maali syntyi nopeasta vastaiskusta riiston jälkeen. Kuten huomataan, muoto on taas alkuun se 4-2-3-1, mutta tällä kertaa laiturit eivät ehtineet tippumaan pohjapelaajien rinnalle ennen kuin pallo on maalissa. Summa summarum, vähäisten koosteiden perusteella Anastasiadis haluaa, että neljän puolustuslinjaa suojaavat kaksi pohjapelaajaa eivät ihan hirveästi nouse, vaan ovat jatkuvassa puolustusvalmiudessa ja laskeutuvat tarvittaessa omalle rangaistusalueelle asti. Sen sijaan laiturit, kymppipaikan pelaaja ja target juoksevat alas kun ehtivät. Koosteiden perusteella tämä tarkoitti sitä, että usein takaviistossa oli tilaa matalille keskityksille. Kuvitellaan vaikkapa, että Soiri spurttaisi vasenta laitaa pitkin ylös. Kreikka tiputtaisi neljän linjansa tietysti boksiin, mutta myös pohjapelaajat laskeutuvat sinne, jolloin toiseen aaltoon rangaistusalueen rajalle aukeaa maalipaikkoja Kamaralle, Sparville tai painottomalta puolelta sisäänleikkaavalle Lodille. Noita tilanteita näkyi Youtube-scouttauksen perusteella paljon eli tilanteenvaihdoissa Anastasiadis ei ollut kovin velho organisoimaan sitä, että kenen tehtävä on merkata kukin pelaaja toisesta aallosta/takaviistosta jne.
Hyökkäyspelistä en osaa sanoa juuta enkä jaata, koska klipit lähtivät pyörimään usein siitä kohdin, kun oltiin jo maalipaikassa eikä siitä, miten tilanne alun alkujaan syntyi. Yhden huomion kuitenkin tein ja se oli se, että hyökkäyspelaaminen oli todella suoraviivaista ja suosittu ratkaisu oli laittaa riiston jälkeen kova syöttö maata pitkin laitaa ylös laiturille, joka sitten haastoi 1v1-tilanteessa epäorganisoitunutta vastustajan muotoa. Muutama esimerkkikuva vielä niistä, olkaa hyvät.
Kypros riistää pallon omalla kenttäpuoliskolla. Kuten näkyy, 4-4-1-1 muoto repeytyy saman tien, kun laiturit oranssine nuolineen lähtevät pystyyn heti riiston jälkeen.
Muutama sekunti eteenpäin ja Kyproksella on 4v3-hyökkäys.
Pahoittelut tästä suttuisasta kuvasta. Idea on kuitenkin taas sama eli riiston jälkeen juoksupallo laiturille.
Ja kolme sekuntia myöhemmin laituri onkin jo maalipaikassa voitettuaan kamppailun laitapuolustajaa vastaan. Tätä samaa näkyi paljon myös noissa parin vuoden takaisissa AEL Larissan koosteissa, mutta en niistä nyt enää turhaan ala kaivamaan kuvakaappauksia, kun idea on tullut jo selväksi.
Hitaiden hyökkäysten muotoa menneinä vuosina oli tosiaan mahdotonta selvittää, mutta voisi olettaa, että Kreikka jatkaa 2-4-4 ja 2-3-5 variaatioilla kuten Suomikin. Lainaan itseäni alle Kreikka-Unkari ottelusta, mutta Ratinassa Kreikka hyödynsi tismalleen samoja pelinavaamismalleja suosien enemmän 2-4-4 variaatiota, kunnes tappioasemassa Zeca nousi viidenneksi mieheksi ylös ja muoto oli 2-3-5 toisella puoliajalla:
Pelin avaus:Mikään ei ollut muuttunut pelin avaamisen suhteen. Kuten Viroakin vastaan, Kreikka hyödynsi paljon 2-4-4 muotoa toppareiden levittäessä ja laitapuolustajien noustessa keskikentän pohjapelaajien kanssa samaan tasoon. Tässäkin kuvassa vasen laitapuolustaja Tsimikas ja oikea laitapuolustaja Bakakis toisella puolella ovat keskiviivan tuntumassa.
Toinen esimerkki samasta aiheesta. Keksin, että Paintilla voi piirtää viivoja kuvakaappauksiin ja tässä näkyy hyvin kaksi neljän linjaa peliä avatessa. Laiturit Pelkas ja Bakasetas ovat Mitrogloun ja Fortounisin seurana Unkarin puolustuslinjassa. Laitapuolustajat puolestaan ovat taas nousseet pohjapelaajien Kourbelis ja Zeka rinnalle. Kuvassa näkyy myös Unkarin puolustusmuoto, joka oli 4-1-4-1 eli sama kuin Ratinassa Suomea vastaan ja jota myös Viro käytti eilen Suomea vastaan. Ja kuten näkyy, Unkarin pohjapelaaja Nagy seuraa Fortounisia ja pyrkii peittämään puolustuslinjan ja keskikentän linjan väliin jäävän tilan, jotta Kreikka ei pääsisi etenemään. Ratinassa samassa roolissa oli Patkai ja eilen Virolla Dmitrijev.
Tässä kuvassa näkyy erilainen pelinavaamismalli, jota Kreikka käytti myös paljon. Eli toinen pohjapelaaja Zeca teki paljon juoksuja pystyyn ja samalla Fortounis tai Bakasetas laskeutui hänen jättämäänsä tyhjään tilaan palloa vastaan. Tässäkin kuvassa nimenomaan Fortounis numerolla kymmenen on pudottanut keskiympyrään toisen pohjapelaajan Kourbelisin rinnalle, kun Zeca on lähtenyt pystyyn. Vasen puolustaja Tsimikas nousi niin ikään paljon ja on ehtinyt nousta jo kuvan ulkopuolelle vasempaa sivurajaa pitkin eli Kreikka oli ikään kuin 2-3-5 muodossa, jolloin oikea laitapuolustaja Bakakis, toinen pohjapelaaja Kourbelis ja sitten Fourtonis olivat lähinnä toppareita, kun muut viisi pelaajaa olivat joko Unkarin puolustuslinjan tasolla tai sitten hakemassa tilaa linjojen välistä kuten laituri Bakasetas numerolla 14 tässä kuvassa.
Kreikan avauskokoonpanoa on vielä vaikea veikata, koska pelaajaryhmä ei ole selvillä. Voisi kuitenkin olettaa, että jotain vanhoja pelitavallisia elementtejä Anastasiadis haluaa tuoda myös nyky-Kreikan miehistöön. Veikkaan siis, että puolustaessa ryhmitys on lähempänä 4-4-1-1:tä kuin puhdasta 4-4-2:ta ja hyökätessä puolestaan laiturit säntäävät sähäkästi pystyyn ja Kreikka ehkä pelaa suoraviivaisemmin kuin tähän mennessä on nähty. Kärjessä avannee Mitroglou ja hänen alapuolellaan kymppipaikalla rakastamani sekä hehkuttamani Fortounis, joka tosin oli vaisu Ratinassa. Hänen puolustusroolin uskon siis muuttuvan eli hän valuu alemmas lähelle keskikentän neljän linjaa eikä ole Mitrogloun rinnalla niin selkeästi prässäämässä. Laitureista Pelkas jatkaa varmasti vasemmalla pelattuaan toistaiseksi täydet minuutit. Hän on vikkeläjalkainen ja uudistettu suoraviivaisuus sopisi hänelle kuin nenä päähän, jolloin Granlund Suomen todennäköisenä oikeana laitapuolustajana saattaa olla helisemässä. Toinen laituri on se kysymysmerkki. Se voi olla joko Bakasetas, Christodoulopoulos tai sitten Mantalos. Ehkä keskimmäiselle suoraviivaisuus sopisi parhaiten. Lisäksi Bakasetas on loukkaantumisen takia ollut poissa kokoonpanosta kahdesta viime pelistä. Mantalos puolestaan oli viimeksi avauksessa Viroa vastaan Kansojen liigan ensimmäisessä pelissä ja ei ollut edes ryhmässä mukana kahdessa viime kamppailussa loukkaantumisen vuoksi.
Keskikentän pohjalla Zeca ottanee itseoikeutetusti toisen paikan pelattuaan viimeksi täydet minuutit kahdessa ottelussa. Hänellä on gasellin jalat, joilla kelpaa nousta tukemaan ylänelikkoa prässätessä ja tarvittaessa hitaissakin hyökkäyksissä. Mutta Anastasiadis saattaa kuitenkin haluta, että Zeca ja toinen pohjapelaaja pysyvät melko alhaalla huolehtien kenttätasapainosta kuten kuvakaappauksista kävi ilmi ja vapauksia annettaisiin lähinnä siis ylänelikolle. Toiseksi pohjapelaajaksi on ehdolla Tziolis, Bouchalakis tai Kourbelis. Jokainen on pelannut Zecan tavoin isoja minuutteja seurajoukkueissaan, joten sikäli keskikentän keskustassa Kreikalla on positiivinen kilpailutilanne.
Topparipari on itseoikeutetusti terveinä ollessaan Manolas-Sokratis ja maalissa pelaa Barkas. Sokratis on kuitenkin ollut loukkaantuneena sivussa kokoonpanosta ja jos hän ei pysty pelaamaan, Ratinassa vaihdosta sisään tullut Tzavellas lienee sitten se ykkösvaihtoehto Manolasin rinnalle. Käsittääkseni kuitenkin Sokratisin tilaa tarkkaillaan päivittäin eli voisi olettaa hänen pelaavan kymmenen päivän päästä. Tzavellas pelasi muuten vieraissa Unkaria vastaan laitapuolustajaakin puoliajan verran, kunnes Lykogiannis vaihdettiin sisään. Siitä päästään kätevällä aasinsillalla mysteeriseen laitapuolustajaosastoon. Kreikka on käyttänyt vasemmalla puolella kolmea eri vaihtoehtoa ja oikealla kahta, kun ensimmäisellä tuplapelikerralla oikealla pelasi Torosidis ja viimeksi Bakakis. Torosidis on kuitenkin toipunut nyt pelikuntoon, joten oletusarvo on, että hän avaa Suomea vastaan, vaikka Bakakis on saanut tasaisesti vastuuta seurajoukkueessaan, mutta hän puppeloi sen verran pahasti Suomen 2-0 maalissa Ratinassa Lodin hassuttaessa kulmalipulla, että Torosidis on ilman muuta kunnossa ollessaan ykkösvaihtoehto oikealle.
Vasemmalla puolella Kansojen liigan aloitti Cagliarin Lykogiannis, mutta kuten jo totesin, Unkaria vastaan vieraissa Tzavellas pelasi avauspuoliajan vasemmalla ennen kuin Lykogiannis vaihdettiin sisään. Kahdessa viime pelissä Tsimikas urakoi vasemmalla, kun Lykogiannis oli ja on yhä loukkaantuneena. Tsimikas ei kuitenkaan ole ollut kolmessa viime pelissä Olympiakosin kokoonpanossa, mutta ainakaan LiveTuloksissa ei myöskään ollut mainintaa loukkaantumisesta eli oletan hänen olevan kuitenkin kunnossa. Pelituntuman puute on toki ilmeinen.
Loppuyhteenvetona veikkaukseni Kreikan avauksesta, jossa on varsinkin kolmella pelipaikalla tilanne täysin auki:
Mitroglou
Pelkas - Fortounis - Christodoulopoulos/Mantalos
Zeca - Kourbelis/Tziolis/Bouchalakis
Tsimikas - Sokratis/Tzavellas - Manolas - Torosidis
Barkas
EDIT:Päivitetty veikkaus avauskokoonpanosta pelaajalistan julkaisun jälkeen:
Mitroglou (Koulouris, Karelis)
Pelkas (Masouras) - Fortounis - Mantalos (Bakasetas)
Zeca (Samaris) - Kourbelis (Bouchalakis)
Giannoulis (Koutris) - Sokratis (Lampropoulos)- Manolas (Siovas)- Torosidis (Bakakis)
Barkas (Vlachodimos, Paschalakis)
Käydäänpä sitten vielä pelaajat läpi. Hyökkääjäkolmikko on sama kuin viimeksi, siinä ei ole yllätyksiä. Kymppipaikalla avaa edelleen Fortounis eikä muita vaihtoehtoja oikein edes ole. Pelkasin vaihturiksi vasemmalle mukaan otettiin Georgios Masouras Panionios Ateenan joukkueesta. Oikealla Mantalos on tervehtynyt pelikuntoon oltuaan poissa viime maaotteluista ja Bakasetas valittiin myös ryhmään mukaan, vaikka hän on nimenomaan ollut loukkaantuneena pari viime peliä. Keskikentän pohjalle on tarjolla neljä pelaajaa, joista kolme on tuttuja. Ratinassa avannut Tziolis ei ole ryhmässä mukana, vaan hänen tilallaan on Benfican Andreas Samaris. Uskoisin, että Zeca ja Kourbelis avaavat kuten Unkaria vastaan kotona viimeksi. Puolustuksessa on taas vaihtuvuutta eli vasemmalla puolella avaa taas uusi nimi, joka on luultavasti joko viimeksi penkillä viihtynyt Dimitrios Giannoulis (Atromitos Ateena) tai sitten uutena mukaan kutsuttu Olympiakosin Leonardo Koutris. Topparivaihturit ovat viimeksi penkillä istunut Lampropoulos (AEK) ja uutena nimenä tosiaan Dimitrios Siovas (Leganes). Oikealla puolella on odotettu kaksikko Torosidis-Bakakis. Maalivahtiosastolla on tapahtunut yksi muutos eli Karnezis on korvattu Benfican Vlachodimoksella, joka ymmärtääkseni sai vastikään oikeuden edustaa Kreikkaa.
SuomiPäävalmentaja Markku Kanerva nimesi 5.11.2018 24 pelaajan joukkueen Kansojen liigan kahteen viimeiseen otteluun:
EDIT: Tim Sparv jäi pois ryhmästä loukkaantumisen takia ja Rasmus Schüller sairastumisen takia. Tilalle nimettiin vain Joni Kauko.
Jukka Raitala on poissa polvivamman vuoksi. Janne Saksela korvaa hänet uutena pelaajana. Saksela on päässyt pelaamaan Hollannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Sparta Rotterdamissa oikeana wingbackina kahdessa viime ottelussa täydet minuutit. Toinen uusi nimi on Augsburgin Fredrik Jensen, joka on saanut hiljalleen peliaikaa Bundesliigassa loukkaantumisensa jäljiltä. Jensen voi pelata kärjessä, piilokärkenä tai laidalla, jossa hän pelasi ainakin kertaalleen jo Hannoveria vastaan tultuaan vaihdosta sisään 68. peliminuutilla Augsburgin 1-2 voittoon päättyneessä vierasottelussa. Sen jälkeen hän on istunut penkillä Saksan Cupissa Mainzia ja Bundesliigassa Nürnbergia vastaan. Jensenin tieltä ryhmästä putosi Rasmus Karjalainen, mikä ei ollut yllätys, koska fysiikka ja juoksonopeus tuoreenakaan ei riittänyt edes vähää alusta Ratinassa koko pelin pelannutta Manolasta vastaan lisäajan juoksukilvassa.
Yksi syy 24 pelaajan nimeämiselle oli se, että Sparvin pelikunto on arvoitus, koska jo alkusyksynä kiusannut pohjevamma uusiutui viime viikolla. Toinen syy oli se, että Arajuurella, Urosella Sparvilla ja Pukilla on alla keltainen kortti, joten jos joku heistä hölmöilee Ateenassa, Unkaria vastaan ei ole kentälle asiaa. Joukkue kokoontuu maanantaina Ateenassa eli ei leireile ollenkaan Suomessa ennen tuplamaaotteluja. Kansainvälinen lehdistötilaisuus on luonnollisesti päivää ennen ottelua keskiviikkona.
Suomen pelaamisesta olen kirjoittanut jo tänne monesti, joten ei liene enää tarpeen käydä läpi pelitapaa. Muistin virkistämiseksi toki laitan alle muutaman linkin niille, jotka eivät ole lukeneet tekstejäni Huuhkajista ja haluavat lisätietoa. Korostan toki vielä myös sitä, että nämä eivät ole mitään virallisia totuuksia, vaan näkemyksiä saa toki halutessaan haastaa, koska olen vasta kesästä asti harrastanut tätä taktisten nyanssien havainnointia. Joka tapauksessa yhteen lauseeseen tiivistettynä Suomi puolustaa tiiviisti 4-4-2:ssa ja hyökkää hitaissa hyökkäyksissä siten, että laitapuolustajat nousevat pohjapelaajien tasolle ja laiturit Lod & Soiri puolestaan kärkiparin rinnalle vastustajan puolustuslinjaan, jolloin muoto on 2-4-4 sekä joskus harvemmin 2-3-5, jos Uronen nousee viidenneksi mieheksi vastustajan puolustuslinjan tasolle, jolloin toinen pohjapelaaja liikkuu Urosen jättämään tilaan sivurajan tuntumaan.
Suomi - Kreikka raportti ja pelaaja-arviot:
http://futisforum2.org/index.php?topic=222294.msg11968603#msg11968603Suomen ja Kreikan pelitavat kuvakaappauksin läpikäytynä ennen edellistä kohtaamista:
http://futisforum2.org/index.php?topic=222294.msg11963849#msg11963849Suomi tuskin muuttaa mitään eli paperilla ja puolustaessa ryhmitys on 4-4-2, mutta hyökätessä 2-4-4 tai 2-3-5. Kärkiparia Pukki-Tuominen ei ole syytä muuttaa, koska Kreikka pelaa korkealla linjalla (tai pelasi ainakin edellisen valmentajan alaisuudessa), jolloin linjan takana on tilaa pystyjuoksuille. Lisäksi molemmat jaksavat juosta ylimmässä prässilinjassa läpi ottelun. Keskikentällä ainoa kysymysmerkki on Sparv. Soiri ja Lod aloittavat varmasti laitureina, koska yhä edelleen Soiri pääsee hyödyntämään nopeuttaan mahdollisesti korkealla pelaavaa puolustuslinjaa vastaan ja Lod puolestaan on kenttäpelaajista kolmen tärkeimmän joukossa. Kamara puolestaan pelasi niin vakuuttavasti Ratinassa Kreikkaa vastaan, että saa ilman muuta jatkaa avauksessa ja Schüller pysyy penkillä, jos Sparv on pelikunnossa.
Puolustuslinjasta puuttuu valitettavasti rutinoitunut Raitala polvivamman takia, mutta Granlund pelasi kohtalaisen ottelun Viroa vastaan Kupittaalla ja lienee se, joka ottaa haltuunsa oikean puolustajan paikan. Toinen vaihtoehto on Saksela, mutta kallistuisin itse jo näissä karsinnoissa kentällä käyneeseen Granlundiin, joka on sitkeä terrieri ja kun vastassa on suunnilleen samankokoinen Pelkas, ainoa ongelma on pysyä kyydissä mukana juoksukisoissa rinta rinnan, koska ylävartalon voimaominaisuuksilla Pelkas ei pääse dominoimaan. Topparipari Toivio-Arajuuri ei ole vielä päästänyt yhtään palloa selkänsä taakse Hradeckyn kanssa, joten en keksi yhtään syytä, miksi Kanerva hajottaisi hyvin pelanneen alakerran pyhän kolmion. Väisänen on toki saanut nyt peliaikaa Serie B:ssä pelaten neljä 90-minuuttista perätysten Crotonessa ja kävi kentällä myös Viroa vastaan Kupittaalla, mutta siltikin toimivaa konseptia ei ole syytä muuttaa, vaan antaa Väisäselle peliaikaa vasta Unkarissa lohkon päätöskierroksella, jos Suomi on varmistanut lohkovoiton jo sitä ennen.
Loppuyhteenvetona siis veikkaukseni Suomen avauskokoonpanosta:
Pukki - Tuominen
Soiri - Sparv - Kamara - Lod
Uronen - Arajuuri - Toivio - Granlund
Hradecky
Kiitoksia kaikille, jotka lukivat tähän asti. Keskustelu on nyt omalta osaltani avattu ja toivottavasti se jatkuu vilkkaana. Enää kymmenen päivää jalkapallovuoden 2018 tärkeimpään otteluun. Nautitaan rakkaat jalkapallon ystävät tästä jännittävästä odotuksesta.
EDIT: Unkarin valmentajan etunimi korjattu.