Kreikka - Suomi 1-0Aloitusviestissäni mainittu Kanervan ajatus siitä, että Kreikan muutokset koskisivat lähinnä pelaajia eivätkä olisi taktisia, piti kutinsa. Siitä esimerkkejä seuraavaksi runsaasti. Anastasiadis ei lopulta ollut suoraviivaistanut pelaamista saatika muuttanut puolustusmuotoa entisaikojen ryhmitykseensä. Osin tämä johtui toki siitä, että Suomi luovutti pallonhallinnan Kreikalle ja Kreikka otti sen mielellään.
1. puoliaikaKreikkaPuolustus:
Ajassa 2:18 Kreikka puolusti 4-4-2:ssa eli Anastasiadis ei muuttanut puolustusmuotoa ennen käyttämäänsä 4-4-1-1:een. Fortounis ja Mitroglou olivat tutusti ylimmässä prässilinjassa. Mantalos oikealla ja Pelkas vasemmalla pudottivat keskikentän linjaan odotetusti. Selostaja Kuusinen toki sekoili alussa väittäen, että Kreikalla olisi kolmen linja ja Pelkas pelaisi oikealla laidalla, mutta se ei ollut totta. Kuvassa näkyy myös Suomen pelinavaamismalli 2-4-4. Toinen toppareista on kuvan ulkopuolella piilossa. Granlund ja Uronen ovat nousseet Kamaran ja Kaukon tasolle.
Ajassa 6:35 esimerkki Kreikan 4-4-1-1:sta, jolloin Suomen ylänelikko oli Kreikan puolustuslinjassa. Arajuuri antoi siis keskialueen vapaapotkun viereen Kamaralle ja Kreikka ryhmittyi muotoonsa, jota Anastasiadis käytti entisaikaan. Tässä ottelussa en havainnut tätä 4-4-1-1 puolustusmuotoa kuin tämän yhden kerran, kun Fortounis laskeutui Mitron alapuolelle keskialueen vapaapotkussa.
Kamara kuitenkin löysi tilan syöttää linjojen väliin Tuomiselle, joka pääsi kääntymään ja seurauksena neljä Suomen pelaajaa juoksee maalia kohti neljää Kreikan pelaajaa vastaan. Juuri se tilanne, mitä Kanerva haluaa eli ylänelikko Pukki, Tuominen, Soiri ja Lod aiheuttaa vaikeuksia vastustajan puolustuslinjan tasolla. Lopputuloksena kuitenkin Sokratis katkoi Tuomisen syötön keskelle.
Ajassa 29:00 esimerkki siitä, kuinka Kreikka otti ylhäältä neljällä pelaajalla miesvartioinnilla Hradeckyn ollessa pallossa, tuttu malli aiemmista peleistä tämäkin. Keskikentän pohjalta nimenomaan juoksukone Zeca gasellijalkoineen nousi tukemaan Mitroglouta, Pelkasta ja Fortounisia.
Hyökkäys:
0:41 Kreikan yksi pelinavausmalli oli jo näistä karsinnoista tuttu 2-4-4 eli laitapuolustajat Torosidis ja Koutris nousivat pohjapelaajien Kourbelisin ja Zecan tasolle. Kuvassa näkyy myös Suomen puolustusmuoto 4-4-2.
Ajassa 4:40 ensi kerran Fortounis laskeutui hakemaan palloa. Tämäkin oli tuttu pelinavausmalli aiemmista peleistä.
Ajassa 10:49 näkyy se, kuinka Fortounis ja Mitroglou ovat hakemassa tilaa linjojen välissä kuvan vasemmassa reunassa alhaalta rakennettaessa. Myös Pelkas ja Mantalos toteuttivat tätä samaa ajoittain eli etsivät tilaa kahden alimman linjan välistä, mutta melko hyvin Suomi esti näitä herroja kääntymästä kasvot kohti maalia ja tempokuljettamasta, jos pallo nyt jotenkin saatiin pelattua Suomen kahden alimman linjan. Tässäkin näkyy se, kuinka paljon pelaajia on tiellä estämässä syöttöä linjojen väliin. Sama huomio tehtiin myös Viasatin studiossa.
Ajassa 14:29 keskiympyrästä eteenpäin Kreikan muoto oli 2-3-5, tämäkään ei ollut yllätys, koska Viroa vastaan vieraissa ajoittain muoto oli jopa 2-2-6 näissä tilanteissa, kun Kreikka sai pallon yli puolen kentän. Yläviisikko liikkuu Suomen kahden linjan välissä etsien tilaa.
Sitten voidaankin läpikäydä Kreikan maali 24. minuutilla oikean laidan kautta. Tilanne lähti ylipäätään siitä, että Sokratis puski omalta alueelta pallon Mitrogloulle asti ja tämä voitti kaksinkamppailun pelaten pallon lopulta Torosidille oikeaan laitaan. Soiri liukastuu, vuotaa ja jää ratkaisevasti jälkeen. Silti tilanne on vielä hallinnassa, kun maalilla on 4v4-tilanne ja Hradecky.
Granlund hävisi kuitenkin maalilla 1v1-tilanteen etukäteen scoutatulle taisteluparilleen Pelkasille, kun samalla Toivio huolehti Mitroglousta. Uronen puolestaan epäonnistui peittämään keskityksen eli aiemmissakin peleissä ajoittain vuotanut vasen laita kostautui nyt, kun sitä ennen vielä Soiri myi itsensä täysin Torosidisin käsittelyssä.
Ajassa 42:10 kentälle vaihdettu Siovas kuljettaa palloa ja syöttää sitten pystyyn. Sen sijaan, että hän olisi syöttänyt maata pitkin linjojen väliin, valintana on roiskaisu kohti Mitroa.
Pallo karkaa Hradeckylle asti sen sijaan, että Fortounis olisi päässyt tempokuljettamaan ja vapauttamaan kenties sitten Mitron maalintekoon tai laukonut itse kuudentoista rajalta.
2. puoliaikaHyökkäys:
Tunnin pelin jälkeen nähtiin kolmen minuutin sisään Kreikan tuskailua ja pään seinään hakkaamista, kun pelinrakentelu ei tahtonut toimia. Ensin Mantalos laskeutui ylänelikosta hakemaan palloa.
62:12 ajassa sama asia, tällä kertaa Pelkas laskeutui hakemaan palloa pohjapelaajien rinnalle. Ottelu oli siis melko hyvin Huuhkajien kontrollissa, koska Kreikka saatiin eristettyä omalle kenttäpuoliskolleen sen liikutettua palloa melko hitaasti.
63:50 nyt oli Fortounisin vuoro laskeutua. Tällä kertaa jokin konsti murtautua löytyi, kun Fortounis laittoi ristipallon Koutrisille vasempaan laitaan. Samalla kaavalla Kreikka teki maalin viimeksi kotona Unkaria vastaan, mutta Suomi puolusti nyt seuranneen keskityksen varmasti:
Hyökkäysosion perkaaminen on hyvä päättää Kreikan maalin läpikäyntiin. Se syntyi vasemmalta laidalta, joka ei ollut mikään yllätys kreikkalaisten vyöryessä sitä kautta läpi ottelun. Tilanne alkaa kuitenkin siitä, että Fortounis on jälleen tippunut alas hakemaan palloa ja vasen laitapuolustaja Tsimikas on tutusti kaahaamassa sivurajaa pitkin ylös selustaan. Muoto on siis taas 2-3-5, kun toppareiden yläpuolella ovat Bakakis, Fortounis ja Kourbelisin tauolla pohjapelaajana korvannut Tziolis. Ylimmästä viiden linjasta Bakasetas ja Zeca ovat hetkellisesti tiputtautuneet alemmas palloa vastaan.
Fortounisin syöttö menee linjojen läpi suoraan Tsimikasille. Boksissa on toistaiseksi Mitroglou yksin kolmea unkarilaista vastaan.
Tsimikasin ensimmäinen keskitys blokattiin, mutta hän sai pallon uudestaan itselleen. Toinen keskitys löysi Mitrogloun, joka puski pallon vasempaan alakulmaan toppareiden välistä. Taustalta boksiin ovat jo ehtineet myös Bakasetas sekä työmyyrä Zeca.
Ajassa 79:45 Kreikka hieman varioi pelinavaamismalliaan ja se oli nyt 2-3-5/2-4-4:n sijasta 3-1-6, kun pohjapelaajista Kourbelis laskeutui kolmanneksi toppariksi ja Zeca haki yksin tilaa kahden ylimmän linjan välistä. Se toimi, kun Sokratis sai pelattua pallon Zecalle.
Zeca jatkoi Fortounisille, joka pääsi ensimmäisiä kertoja koko pelissä tempokuljettamaan naama kohti puolustuslinjaa. Suomen keskikentän linja on toki silti lähellä prässäämässä takaa päin, mikä pakottaa Fortounisin syöttämään laitaan.
Torosidis keskittää, mutta Koulourisin pusku oli voimaton. Toivio oli hieman liian kauaksi valunut omasta miehestään. Arajuurikin jäi Fortounisista jälkeen tultuaan tätä linjasta vastaan, mutta onneksi Torosidis ei pelannut seinäsyöttöä maata pitkin Fortounisille, vaan keskitti.
Suomi1. puoliaikaPuolustus:Suomi puolusti tutusti 4-4-2:ssa, joten ei siitä sen enempää.
Ajassa 1:50 kahden kuvan esimerkki aktiivisesta puolustamisesta eteenpäin. Suomi menettää ylemmässä kuvassa pallon ylhäällä ja Kreikka purkaa paineen syöttämällä alhaalta maata pitkin kymppipaikan Fortounisille. Arajuuri ympyröitynä alemmassa kuvassa tulee kuitenkin loistavasti vastaan linjasta, joka oli tarpeeksi korkealla eikä valunut liian alas valmiiksi, jolloin Suomi sai arvokkaan riiston ja estettyä vastaiskun omaan päähän.
Ajassa 16:36 Vlachodimos pakotettiin avaamaan pitkällä, kun keskikentältä Kauko nousi kolmanneksi prässäämään kärkiparin tueksi, tuttua tämäkin aiemmista peleistä eli toinen pohjapelaaja nousee auttamaan hyökkääjiä miesvartioinnissa. Ratinassa jo karsintojen avauspelissä Unkaria vastaan mm. Schüller uurasti tässä roolissa kuten toki myös Kauko ja nyt Kauko oli jälleen hyvin lukemassa peliä eli kun Pukki antoi painetta, Kauko nousi merkkaamaan Zecan.
Ajassa 19:20 Kourbelis löytää tilan linjojen välistä Torosidisin haastaessa Soiria.
Mutta Suomen keskikentän linja laskeutuu nopeasti alas ja Kauko katkaisee Kourbelisin syötön kohti Mitroglouta. Eli kreikkalaisia ei päästetty tempokuljettamaan, vaikka ajoittain he saivat onnistuneita syöttöjä Suomen kahden alimman linjan väliin. Nöyrä puolustusasenne koko keskikentän linjalta, joka huipentui Kaukon katkoon.
Hyökkäys:
Kahdeksannella minuutilla Kreikka avaa jälleen peliä aluksi 2-4-4:llä.
Hetken pallottelun seurauksena Kreikka nostaa toisen laitapuolustajan Torosidisin ylös ja muoto muuttuu toiseen variaatioon eli 2-3-5:een.
Sokratis pelasi pallon maitse toiselle pohjapelaajalle Kourbelisille, joka kuljetti itsensä miinaan ja Kauko riistää pallon. Kuten näkyy kuvan alalaidassa, myös vasen laitapuolustaja Koutris on noussut ylös samalla.
Niinpä toppariparin apuna on vain Zeca, joka ei saa millään Pukkia kiinni, kun Sokratis höntyilee linjasta vastaan eikä peruuta. Kreikkalaisten onneksi Pukin toinen kosketus oli liian louhikkoinen. Lodilta oiva syöttö linjan taakse. Unkarikin hyödynsi vieraspelissään Kreikassa riistojen jälkeisiä pystypalloja linjan taakse, kuten näytin yhdessä kuvakaappausmaratonissani:
Tämä kuva on hetkeä myöhemmin. Kourbelis antaa harhasyötön tavoitellessaan vierestä Zecaa.
Salamannopeasti kaksi unkarilaista juoksee pystyyn ja Szalai tulee piikistä vastaan targettina tarjoamaan yhden kosketuksen seinäsyöttömahdollisuuden.
Kuten tästä näkyy, pystysyötön myötä syntyy nopeasti 3v3-asetelma ja Tsimikas joutuu pysäyttämään hyökkäyksen sekä ottamaan varoituksen kampattuaan Vargan.
Sitten käsittelyyn Suomen toinen hyvä maalipaikka. Tilanne lähti Hradeckyn avauksesta, jonka jälkeen pallo on palautunut pääpallotaistojen jälkeen Suomen topparille Toiviolle. Kuten näkyy, Suomen hyökkäysmuoto 2-4-4 on kuosissa. Pukki on tosin tippunut hieman alemmas ylänelikosta.
Lod voittaa kaksinkamppailun ja taustalta Pukki tekee taas juoksun selustaan. Kuten näkyy, Suomella on 3v3-tilanne eli taas keskialueen nopean vastaiskun myötä syntyy maalipaikka Kreikan kenttätasapainon rakoillessa. Lisäksi Tuominen on tulossa taustalta mukaan neljäntenä miehenä painiessaan Kourbelista vastaan.
Tuominen irtautui miehestään pienen hämäysjuoksun myötä ja ainoastaan viimeistely jää uupumaan. Heikosti pelattu Kourbelisilta.
Avausjakson lopusta vielä muutama esimerkki Suomen hyökkäyspelaamisesta. Ensin Arajuuri tavoittelee syötöllään Lodia linjojen välistä. Syöttö menikin perille, mutta Lod hukkasi pallon.
Pallo palautui Toiviolle. Suomi kasasi taas muodon 2-4-4:een, kunnes Toivio avaa pitkän pallon Kreikan kahden ylimmän prässilinjan ylitse.
Jasse voitti ykköspallon kolmen kreikkalaisen keskellä ja pelasi pelivälineen laitaan Soirille. Jälleen Kreikan alakerrassa on 4v4-tilanne, mutta tällä kertaa sitä ei luotu nopeasta vastaiskusta, vaan myös hitaasta hyökkäyksestä oli mahdollista haavoittaa Kreikkaa pelaamalla pitkä pallo sen puolustuslinjan etupuolelle.
Soiri laukoi kahdesti leikattuaan laidalta sisään, mutta molemmat vedot blokattiin.
2. puoliaikaPuolustus:
Ajassa 59:40 Kreikka avasi alhaalta ja Suomi joutui puolustamaan 4-1-3-2:ssa eli Soiri oli hieman muuta keskikentän linjaa alempana merkkaamassa Torosidisia tarkemmin.
Fortounis koittaa syöttää palloa laidasta eteenpäin linjojen väliin Mantalosille.
Uronen haistaa tilanteen, puolustaa loistavasti eteenpäin ja katkoo. Soiri puolestaan lukitsi Torosidisin, joten Uronen uskalsi tulla linjasta vastaan.
65:45 aiemmin mainittu Soirin miesvartiointi Torosidisiin velvoitti suomalaista seuraamaan omaa miestä jopa kulmalipulle peittämään keskitystä, joten Torosidin oli syötettävä takaviistoon ja Zecan kautta Fortounis pyssytti ohi maalin rangaistusalueen rajalta. Kuten näkyy, Uronen puolustaa keskempänä Soirin huolehtiessa Torosidisin nousuista.
74:00 Soirin korvaaja Jensen vuoti melko pahoin heti Torosidisin kouluttaessa längeistä. Onneksi muut paikkasivat keskempänä.
Hypätään ajassa kohtaan 72:01. Suomen kaksi alinta linjaa ovat edelleen melko lähekkäin, joten Kreikalla ei ole tilaa pelata linjojen väliin ja kääntyä siellä, joten laitojen kautta eteneminen oli ainoa vaihtoehto. Etäisyys Tuomisesta puolustuslinjaan on ihanteellinen 15-20 metriä eli joukkue säilytti kompaktiuden hyvin ottelun loppuvaiheissakin, vaikka joutui puolustamaan paljon pallottomana.
Pirinen otettiin sisään vasempaan laitaan pysäyttämään vuoto kuten Ratinassa ja Jensen siirtyi piikkiin Tuomisen paikalle. Silti Torosidis pääsi jatkamaan dominointiaan keskityksillä toisin kuin Bakakis Ratinassa eli kyllä Torosidis vain oli todella merkittävä parannus Bakakisiin nähden oikealla laidalla, kun Pirinen ei tuoreenakaan saanut häntä aina kuriin.
Hyökkäys:
Toisen jakson alussa Suomi vielä malttoi yrittää purkaa prässin ajoittain maltilla. Arajuuri pelaa pallon alaspäin Lukakselle.
Toivio saa pallon Hradeckylta, mutta ainoa syöttösuunta on Granlund, kun Zeca juoksee taas keskikentältä ylös merkkaamaan tällä kertaa Kamaraa.
Granlundin avaus tavoittaa Tuomisen, joka voittaa ykköspallon ja tiputtaa sen alas.
Lod tempokuljettaa ja Zeca rikkoo häntä palatessaan ylhäältä takaisin alas. Sen sijaan, että Hradecky olisi roiskaissut pallon ylös, se pelattiin Granlundin kautta Tuomiselle, joka tiputti onnistuneesti tukitoimet hyvin tehneille Lodille ja Pukille, jonka seurauksena Suomi sai keskialueen vapaapotkun eikä joutunut luopumaan pallosta.
Paikallisen ohjaajan pyörittäessä hidastuksia Tuomisen avopaikan syntyminen jäi vähän hämärän peittoon, mutta hän ilmeisesti sai syötön alhaalta ja pääsi kääntymään pallon kanssa tempokuljetukseen. Tilanteessa Kreikalla on turvallinen 5v3 ylivoima.
Niin kokenut puolustaja kuin Sokratis päättää jostain syystä kääntää selkänsä Tuomiselle, joka kiertää Arsenal-topparin helposti, mutta viimeistely meni vasemmalta ohi maalin. Torosidisilla oli Soiri näpeissään, joten Sokratisin olisi pitänyt vain seurata Tuomista, kun vierellä oli vielä toinen pelaaja tuplaamassa.
Eiköhän tämä läpikäynti riitä tältä erää tämän yön osalta. Käyn ottelun erikoistilanteet läpi iltapäivällä/illalla, jos suinkin ehdin ja jaksan tämän kiihkeän kolmetuntisen kuvakaappausurakan jälkeen. Erikoistilanteet ovat minulla ylhäällä muistissa ja tarkoitus oli verrata niitä Ratinan vastaaviin, mutta koska jo nyt tämän tekstin kirjoittamisessa kesti niin kauan, jätän vertailun suosiolla myöhempään. Pelaaja-arviot kirjoitan vain paikan päällä nähdyistä otteluista pienimpienkin nyanssien ja yksityiskohtien hahmottamiseksi, joten oltuani nyt television varassa, niitä ei ole luvassa tämän raportin loppuun. Kiitoksia vielä Huuhkajille elämyksellisestä lohkovoitosta! Yhteenvetona voisi todeta, että peli oli melko hyvin Suomen kontrollissa, vaikka se ei päässyt palloon kiinni. Puolustusmuoto pysyi kompaktina ja kotijoukkue ei päässyt etenemään keskeltä saatika pelaamaan linjojen väliin, vaan joutui turvautumaan laitapelaamiseen. Kreikan pelaamisessa ylipäätään mikään ei voinut tulla yllätyksenä, koska puolustusmuoto ja pelinavaamismallit olivat jo näistä karsinnoista tuttuja. Maalikin syntyi lähinnä muutaman yksilövirheen seurauksena, koska sinällään pelaajat olivat oikeilla paikoilla puolustamassa Kreikan laitapelaamista, mutta nyt vain ensin Soiri, sitten Uronen ja lopulta Granlund epäonnistuivat puolustamisessa. Lisäksi mukana oli toki hieman epäonnea.
