Suomi 4-4-2#10 Teemu Pukki - #20 Jasse Tuominen
#8 Robert Taylor - #19 Thomas Lam - #6 Glen Kamara - #7 Robin Lod
#18 Jere Uronen - #5 Sauli Väisänen - #2 Paulus Arajuuri #3 Albin Granlund
#12 Jesse Joronen
Puolustus:Puolustus:
Suomi puolusti tutusti 4-4-2:ssa, joten ei siitä sen enempää.
Ajassa 1:50 kahden kuvan esimerkki aktiivisesta puolustamisesta eteenpäin. Suomi menettää ylemmässä kuvassa pallon ylhäällä ja Kreikka purkaa paineen syöttämällä alhaalta maata pitkin kymppipaikan Fortounisille. Arajuuri ympyröitynä alemmassa kuvassa tulee kuitenkin loistavasti vastaan linjasta, joka oli tarpeeksi korkealla eikä valunut liian alas valmiiksi, jolloin Suomi sai arvokkaan riiston ja estettyä vastaiskun omaan päähän.
Ajassa 16:36 Vlachodimos pakotettiin avaamaan pitkällä, kun keskikentältä Kauko nousi kolmanneksi prässäämään kärkiparin tueksi, tuttua tämäkin aiemmista peleistä eli toinen pohjapelaaja nousee auttamaan hyökkääjiä miesvartioinnissa. Ratinassa jo karsintojen avauspelissä Unkaria vastaan mm. Schüller uurasti tässä roolissa kuten toki myös Kauko ja nyt Kauko oli jälleen hyvin lukemassa peliä eli kun Pukki antoi painetta, Kauko nousi merkkaamaan Zecan.
Ajassa 19:20 Kourbelis löytää tilan linjojen välistä Torosidisin haastaessa Soiria.
Mutta Suomen keskikentän linja laskeutuu nopeasti alas ja Kauko katkaisee Kourbelisin syötön kohti Mitroglouta. Eli kreikkalaisia ei päästetty tempokuljettamaan, vaikka ajoittain he saivat onnistuneita syöttöjä Suomen kahden alimman linjan väliin. Nöyrä puolustusasenne koko keskikentän linjalta, joka huipentui Kaukon katkoon.
65:45 aiemmin mainittu Soirin miesvartiointi Torosidisiin velvoitti suomalaista seuraamaan omaa miestä jopa kulmalipulle peittämään keskitystä, joten Torosidin oli syötettävä takaviistoon ja Zecan kautta Fortounis pyssytti ohi maalin rangaistusalueen rajalta. Kuten näkyy, Uronen puolustaa keskempänä Soirin huolehtiessa Torosidisin nousuista.
Hypätään ajassa kohtaan 72:01. Suomen kaksi alinta linjaa ovat edelleen melko lähekkäin, joten Kreikalla ei ole tilaa pelata linjojen väliin ja kääntyä siellä, joten laitojen kautta eteneminen oli ainoa vaihtoehto. Etäisyys Tuomisesta puolustuslinjaan on ihanteellinen 15-20 metriä eli joukkue säilytti kompaktiuden hyvin ottelun loppuvaiheissakin, vaikka joutui puolustamaan paljon pallottomana.
Ajasas 5:52 Suomen 4-4-2 muoto tiiviinä. Unkarilaisista Dzsudzsak, Kalmar ja Kleinheisler hakevat turhaan tilaa linjojen välistä. Arajuuri seuraa tarkoin Szalaita kuten Ratinassa.
Kadar kuitenkin kokeilee onneaan syöttämällä Dzsudzsakille. Samalla Lod ja Lam iskevät kiinni ja Balasz on ahdistettu umpikujaan. Onnella hän sai vielä pidettyä pallon itsellään ja pelattua laidalle, josta tulleen matalan keskityksen Joronen liimasi helposti. Suomi kuitenkin houkutteli hyvin Unkarin pelaamaan olemattomaan tilaan ja sitten iski kiinni katiskan saaliiseen. Lopputulos ei toki ollut riisto, mutta tilanteessa kävi huono tuurikin pomppujen suhteen.
Ajassa 11:25 Suomi prässää ylhäältä. Unkari on kierrättänyt pallon Barathille. Pukilla ja Tuomiselle on omat topparinsa merkattuna, mutta Unkari pääsi monesti pelaamaan Barathin kautta palloa eteenpäin kuten jo Unkarin hyökkäyspelin esimerkeissä nähtiin, koska kuten tässäkin kuvassa Taylor ei ole tarpeeksi lähellä, vaan tyytyy olemaan keskikentän neljän linjassa. En tiedä, oliko valinta Taylorin vai Kanervan. Joka tapauksessa Rossi vei Perus-Markkua tällä kolmen topparin alakerrallaan avausjaksolla 100-0, kun pallo saatiin aina kierrätettyä Barathille 3v2 ylivoiman ansiosta. Toisella jaksollahan sitten nähtiin 65. minuutilla se tilanne, kun vastaavassa tilanteessa Taylor lähti prässäämään myöhässä ja Unkari loi maalipaikan muutamalla pystysyötöllä kuten ylempää Unkari-osiosta voi katsoa.
Ajassa 13:03 laaja kuva 4-4-2:sta, jossa näkyy hyvin etäisyydet. Kahden alimman linjan väli on tällä kertaa liian suuri ja Dzsudzsak oli hetken aikaa täysin vapaana pelattavissa.
Ajassa 13:45 Pukki kirmaa prässäämään maalivahti Gulacsia. Samalla Lam nousee keskikentältä tukemaan kärkiparia aivan kuten tämä olisi maalipotkutilanne. Tuttu tapa siis jo Ratinasta ja muistakin Kansojen liigan peleistä eli keskikentän keskustan kaksikosta toinen aina nousee tukemaan prässiä silloin, kun vastustajan maalivahdilla on pallo. Tässä Lam tunnisti oivasti tilanteen ja auttoi kärkiparia pakottaen Unkarin pelaamaan pallon laitaan vastaantulleen Nagyn kautta.
Tämä sama esimerkki oli jo Unkari-osiossa, mutta kerrataan se tässäkin. 16. minuutilla Teemun prässi Barathiin on myöhässä taas kerran. Unkari avaa peliä tässä kohden jopa 3-1-5-1 muodolla eli Korhut vasemmalla oli noussut selvästi Nagyn rinnalta ylemmäs ja Nagy oli yksin hakemassa palloa toppareiden edestä.
Tällä kertaa kuitenkin Väisänen astuu vastaan linjasta ja katkoo syötön, hyvä! Tätä puolustuslinjan eteenpäin pumppausta nähtiin paljon edellisessä kohtaamisessa ja olisin toivonut näkeväni sitä vielä enemmän eilen.
Barath 20. minuutilla taas kerran syöttämässä oikeasta laidasta palloa eteenpäin kohti kärkeä ilman prässiä, kun Pukki on vasta ravaamassa keskimmäisen topparin Orbanin luota Barathin luo.
Suomen alakerta ei tällä kertaa astu eteenpäin, vaan peruuttaa ja luo 2v1 ylivoiman topparien toimesta Szalaita vastaan. Arajuuri voittaakin pääpallon vaivatta. Jos Szalai olisi voittanut pallon, tiputuksessa olisi ollut haahkalla kaksi pelaajaa kasvot kohti maalia, joten kovin hyvää tukea keskikenttä ei tässä tarjonnut Suomen puolustuslinjalle, vaan etäisyys oli taas liian iso kahden alimman linjan välillä. Onneksi Arajuuri nyt sentään puski pallon tarpeeksi kauas.
Ajassa 21:37 Dzsudzsak sai pallon linjojen väliin tällä kertaa muutaman kerran avausjaksolla puoleen kenttään pallon itse kuljettaneelta Kadarilta. Dzsudzsakin lisäksi Kalmar on etsimässä tilaa linjojen välistä.
Nyt Suomen keskikentän linja on kuitenkin tarpeeksi lähellä tukemassa puolustajia eli Lam pääsee antamaan takaprässin ja pakottaa Dzsudzsakin laukomaan kaukaa ohi maalin. Huuhkajilla oli siis tällaisia hyviäkin hetkiä puolustusmuodossaan, mutta liian usein sitten myös keskikentän linja oli liian ylhäällä Unkarin pitäessä palloa eikä puolustuslinja saanut tarvitsemaansa tukea.
Samoin kuin Soiri seurasi Ateenassa Torosidisia, Taylorin tehtävä oli seurata Lovrencsicsin nousut. Kuten Kreikkaa vastaan, Uronen on kaventanut sisemmäs ja jättänyt laitapuolustamisen Taylorin harteille. Näyttää siis siltä, että Suomen 4-4-2:ssa on nimenomaan laiturin tehtävä seurata vastustajan laitapuolustajan nousu ja samaan aikaan varsinainen laitapuolustaja kaventaa lähemmäs topparikaksikkoa.
Puolen tunnin kohdalta esimerkki kuuluisasta ETEENPÄIN puolustamisesta. Barath yllättäen taas avaamassa peliä Pukin nenän edestä. Uronen on seurannut miestään jopa puoleen kenttään asti.
Urosen seuraama mies on tietysti Szalai ja hetken peippailun jälkeen ainoaksi vaihtoehdoksi unkarilaiselle jää pallon palauttaminen takaisin alas Urosen pysyttyä mainiosti suunnanmuutosten kyydissä. Mainiota Jere.
Toiselta puoliajalta vielä esimerkki Suomen puolustusmuodon venymisestä sivuttaissuunnassa Unkarien wingbackien halatessa sivurajaa. Nyt toki mitään suurta vaaraa ei ole, kun muodon sisässä on vain kaksi pelaajaa Szalai ja Dzsudzsak, mutta silti vaikea Suomen oli palloa riistäkään tästä asetelmasta tappioasemassa.
Kauko irtoaa keskikentän linjasta prässäämään Kalmaria, mutta silti tämä kierrättää pallon vaivatta takaisin toppareille...
...jotka pääsivät sitten taas jauhamaan 3v2 tilanteessa Pukkia ja Tuomisen tilalle kärkeen noussutta Lodia vastaan. Kliinistä johtoasemapelaamista Rossin miehistöltä.
Ottelun lopusta vielä kertaus Suomen 4-4-2 muodosta siksi, että kuvassa näemme vaihtopelaajien Toivion ja Forsellin korvanneen Granlundin ja Taylorin yksi-yhteen oikeana laitapuolustaja ja vasempana laiturina. Kuvasas näkyy myös Riven tekemä muutos toiselle jaksolle eli Tuomisen pelaaminen laidassa ja Lodin siirtyminen Pukin rinnalle. Tämän kuvan voi kaivaa esiin, jos joskus pitää muistella, että millä pelipaikalla kukin seilasi silloin Unkaria vastaan vieraissa marraskuussa 2018.
Hyökkäys:Hyökkäys:
Kahdeksannella minuutilla Kreikka avaa jälleen peliä aluksi 2-4-4:llä.
Hetken pallottelun seurauksena Kreikka nostaa toisen laitapuolustajan Torosidisin ylös ja muoto muuttuu toiseen variaatioon eli 2-3-5:een.
Sokratis pelasi pallon maitse toiselle pohjapelaajalle Kourbelisille, joka kuljetti itsensä miinaan ja Kauko riistää pallon. Kuten näkyy kuvan alalaidassa, myös vasen laitapuolustaja Koutris on noussut ylös samalla.
Niinpä toppariparin apuna on vain Zeca, joka ei saa millään Pukkia kiinni, kun Sokratis höntyilee linjasta vastaan eikä peruuta. Kreikkalaisten onneksi Pukin toinen kosketus oli liian louhikkoinen. Lodilta oiva syöttö linjan taakse. Unkarikin hyödynsi vieraspelissään Kreikassa riistojen jälkeisiä pystypalloja linjan taakse, kuten näytin yhdessä kuvakaappausmaratonissani:
Sitten käsittelyyn Suomen toinen hyvä maalipaikka. Tilanne lähti Hradeckyn avauksesta, jonka jälkeen pallo on palautunut pääpallotaistojen jälkeen Suomen topparille Toiviolle. Kuten näkyy, Suomen hyökkäysmuoto 2-4-4 on kuosissa. Pukki on tosin tippunut hieman alemmas ylänelikosta.
Lod voittaa kaksinkamppailun ja taustalta Pukki tekee taas juoksun selustaan. Kuten näkyy, Suomella on 3v3-tilanne eli taas keskialueen nopean vastaiskun myötä syntyy maalipaikka Kreikan kenttätasapainon rakoillessa. Lisäksi Tuominen on tulossa taustalta mukaan neljäntenä miehenä painiessaan Kourbelista vastaan.
Tuominen irtautui miehestään pienen hämäysjuoksun myötä ja ainoastaan viimeistely jää uupumaan. Heikosti pelattu Kourbelisilta.
Avausjakson lopusta vielä muutama esimerkki Suomen hyökkäyspelaamisesta. Ensin Arajuuri tavoittelee syötöllään Lodia linjojen välistä. Syöttö menikin perille, mutta Lod hukkasi pallon.
Pallo palautui Toiviolle. Suomi kasasi taas muodon 2-4-4:een, kunnes Toivio avaa pitkän pallon Kreikan kahden ylimmän prässilinjan ylitse.
Jasse voitti ykköspallon kolmen kreikkalaisen keskellä ja pelasi pelivälineen laitaan Soirille. Jälleen Kreikan alakerrassa on 4v4-tilanne, mutta tällä kertaa sitä ei luotu nopeasta vastaiskusta, vaan myös hitaasta hyökkäyksestä oli mahdollista haavoittaa Kreikkaa pelaamalla pitkä pallo sen puolustuslinjan etupuolelle.
Suomen hyökkäyspelin läpikäynti on hyvä aloittaa havainnoimalla tuttu 2-4-4 pelinavausmalli. Granlund on tosin piilossa kuvan ulkopuolella. Kuten näkyy, jo Unkarin osiossa käsitelty kotijoukkueen kahden kärjen prässipelaaminen Suomen kahta topparia vastaan aiheuttu harmaita hiuksia Huuhkajille. Lisäksi taustalta prässiä tukivat Lovrencsics, Kleinheisler ja Kalmar, joista tässä kaksi ensin mainittua. Seurauksena Uronen menetti pallon Lovrencsicsille, koska helppoa syöttösuuntaa ei ollut.
Tässä Suomen pakka on hivenen ylempänä ja Kamara hakeutuu pelattavaksi, mutta saman tien Unkarin pohjapelaaja Nagy tulee prässäämään kärkiparin Szalai-Dzsudzsak rinnalle. Kamara sentään ajoittain kuitenkin yritti tehdä itsensä pelattavaksi avausjaksolla, mutta melko huonolla menestyksellä.
Tässä kohden Kamara pelasi Väisäselle, joka nosti jalalla ohi Szalain prässin ja syötti vastaantulevalle Lodille, jonka myötä 2-4-4 malli oli taas kasassa. Mutta Lodillakin oli mies selässä eli Barath seurasi häntä puolustuslinjasta keskiviivalle asti aktiivisesti eteenpäin puolustaen. Suomi teki saman Unkarille omassa kotiottelussaan ja osin tässäkin vieraspelissä kuten ylemmistä puolustusosion esimerkeistä näkyy, mutta tässä kotijoukkue toteutti samaa hienosti ja pakotti Lodin pelaamaan Joroselle.
Sitten käsittelyyn Pukin ensimmäisen maalipaikan synty. Unkari katkoo ensin omissa ja Nagy lähtee kuljettamaan. Vieressä on vapaana Kalmar, mutta ympärillä myös neljä suomalaista.
Nagy syöttääkin viereen, mutta Granlund astuu samalla vastaan ja Kalmar jää katiskan vangiksi, joten Granlundin on helppo tökätä pallo eteenpäin Tuomiselle.
Kuten Ratinan keskinäisessä kohtaamisessa, myös Unkarissa Suomi hyödynsi nopeita suunnanmuutoksia. Tässäkin Tuominen laittaa pallon heti linjan taakse ja Pukki kirmaa puolittaiseen läpiajoon, mutta Gulacsi torjui etukulmaan suuntautuneen laukauksen.
Muutaman minuutin päästä Suomi sai keskialueen vapaapotkun, mikä pelattiin vain lyhyenä viereen. Oikealla laidalla Lod ja Lam pelaavat pienen kombinaation Unkarin valuessa omaan 5-3-2 muotoonsa.
Lod syötti seuraavaksi Taylorille ja Unkarin kolmesta topparista Barath astuu esiin vastaan puolustuslinjasta, mutta on myöhässä ja Taylor saa jalan vapaaksi. Hän jatkaakin yhdellä kosketuksella pallon linjan taakse ja Pukki pääsi laukomaan taas pienestä kulmasta tuloksetta kohti etukulmaa.
Seuraavaksi mennään 21. peliminuutille. Suomi avaa peliä rutiininomaisesti 2-4-4 muodossa laitapuolustajien noustua pohjapelaajien tasolle ja Unkarin yläviisikon miesvartiointi on päällä. Suomen ylänelikko puolestaan on Tuomista lukuun ottamatta Unkarin puolustuslinjassa kiinni.
Suomi purkaa prässin siten, että Uronen pelaa kovan pallon maata pitkin vastaantulevalle Pukille. Jälleen Unkari puolustaa aktiivisesti eteenpäin eli oikea toppari Barath seuraa Pukkia keskiviivalle asti. Pukki ei lähde kääntymään, koska tietää miehen olevan selässä, joten ainoa ratkaisu on pelata pallo Lamille, joka on lähellä tukemassa ja johon Nagy on jättänyt pienen hajuraon vartioinnissaan.
Lam kääntyy ja samalla Lod lähtee pystyjuoksuun linjan taakse. Mitä ilmeisimmin sovittu kuvio.
Harmillisesti vain pystysyöttö karkasi metrin verran liian pitkäksi eikä Lod päässyt pussittamaan johtomaalia. Tämänkaltaista pelin rakentelua näkisi mieluusti enemmän eli ylänelikosta tullaan vastaan, nopea pudotus, painottomalta puolelta pystyyn ja sitä kautta maalipaikkaan. Eremenko jopa voisi saada nämä pallot putoamaan suoraan juoksulinjalle.
39. minuutilla on samankaltainen tilanne. Väisäsellä on pallo ja Suomi on 2-4-4 muodossa avaamassa peliä. Ylänelikosta Pukki tekee aloitteen vastaan, mutta Väisänen ei jostain syystä uskalla syöttää Nagyn ja Kleinheislerin välistä palloa kohti Pukkia, joka olisi voinut tiputtaa heti viereen Taylorille.
Sen sijaan Väisänen avaa laitaan, jossa Tuominen on yksin kahta pelaajaa vastaan ja Suomi menettää pallon. Pelirohkeutta näissä pelinavaustilanteissa lisää, kiitos! Tällaiset pienet valintatilanteet erottavat Väisäsen vielä maailman eliitistä peliä tekevänä topparina.
Sitten jälleen esimerkki Suomen transitiopelaamisesta avausjakson lopulta. Unkarin oikea toppari Barath on taas pallossa ja pääsee kuljettamaan Suomen puoliskolle asti Pukin ravatessa jälleen keskemmältä laitaan myöhässä. Onneksi Suomen muoto on tiiviinä ja linjojen välinen etäisyys hyvä.
Pallo pelataan Szalaille, joka ei pääse kuljettamaan, vaan joutuu syöttämään sivuttain kohti Dzsudzsakia.
Lod ei ole aluksi keskikentän neljän linjan tasolla, koska oli prässäämässä toisella puolella laitapuolustajaa. Nyt hän on palannut sopivasti linjaan ja yllättää Unkarin kapteeninimihirviön takaa päin.
Seurauksena on jo mm. Ratinan kohtaamisesta tuttu Lodin tempokuljetus epäorganisoitunutta Unkaria vastaan. Suomi saa 2v2-tilanteen, ja Kadarin tönäistessä Lodia pallo ajautuu Pukille, joka kuitenkaan ei lauo vasurilla, vaan siirtää oikealle jalalle, joten Orban ehti katkomaan. Kreikassakin Lod-Pukki akselilta nähtiin pari samanlaista riiston jälkeistä nopeaa vastaiskua ja taas oli lähellä, ettei maali syntynyt. Suomen pelitavalla näitä vastaiskumahdollisuuksia aukeaa väkisinkin pari kertaa ottelussa ja ne pitäisi vain hyödyntää. Neljässä ensimmäisessä ottelussa ne hyödynnettiin, mutta nyt kahdessa vieraspelissä ei ja tulos oli karu.
48. minuutilla Suomi hyökkäsi mahtavasti. Koko tapahtumaketju alkaa siitä, että Joronen huijaa Szalaita vartaloharhautuksella ja Väisänen saa hieman lisää tilaa nousta pois Szalain prässin alta.
Lod tulee ylhäältä vastaan ja Väisänen löytää hänet taskusta maata pitkin. Seurauksena Suomi pääsee hyökkäämään neljällä viittä vastaan.
Sitten tullaankin yksilöiden väliseen laatuun. Lod jakaa pallon laitaan. Soiri olisi varmasti nauttinut päästessään haastamaan yhdellä yhtä vastaan Barathia, mutta Taylor sotkeutuu jalkoihinsa ja Barath nappaa pallon pois fysiikallaan, joten keskitys etutolpalle Pukille jäi syntymättä.
52. minuutilla esimerkki 2-3-5 pelinavausmallista, jota nähätiin paljon Viroa vastaan vieraissa ja joka on myös olemassa Kanervan työkalulaatikossa. Lam siirtyi peliä avatessa sivurajalle ja Uronen nousi viidenneksi mieheksi ylös. Kamara on yksin toppareiden etupuolella.
Valitettavasti kääntymisen jälkeinen tempokuljetus oli liian pitkä eikä Kamara luopunut pallosta ajoissa, vaan menetti sen, mutta paikkasi toki sitten erheensä riistämällä pallon Szalailta takaisin oman boksin reunalla seitsemän sekuntia myöhemmin.
Viimeinen esimerkki hyökkäyspelaamisesta olkoon tämä. Holender syöttää heikon passin alaspäin, jonka Tuominen katkoo ja tiputtaa
Muutaman sekunnin päästä Lod on taas tempokuljettamassa ja neljä pelaajaa juoksee kohti Unkarin maalia.
Pukin ratkaisu tilanteessa on laukaus päin blokkia lopulta sisäänleikkauksen jälkeen.
Erikoistilanteet:Kulmapotkut:
38. minuutilla Suomi sai ensimmäisen kulmapotkun. Se koitettiin pelata ensin lyhyenä Lodilta Kamaralle, mutta tuomari ei ollut antanut lupaa, joten Lod joutui pelaamaan pallon normaalisti ilmassa boksiin. Ratinaan verrattuna Suomella oli nyt boksissa vain viisi pelaajaa kuuden sijaan. Kreikka siis oli omissa kulmapotkuissaan lisännyt yhden miehen boksiin ja Suomi puolestaan vähentänyt. Ehkä tässä on sitten kotiedun tuoma etu riskitasoissa. Ratinaan verrattuna erilaista oli myös se, että nyt Anastasiadis oli halunnut yhden pelaajan (#23 Koutris) blokkaamaan matalan pallon etualueelle. Suomelta boksissa ovat topparit, kärkipari ja Kauko. Taisteluparit ovat Arajuuri-Sokratis, Toivio-Torosidis, Kauko-Zeca, Pukki-Kourbelis ja Tuominen-Siovas.
Tuominen teki miehen työn voittaessaan pallon etualueella eli hän onnistui karistamaan Siovasin ja sitten vielä pukkasi hienosti pallon taaksepäin kohti Toiviota ennen Mitroglouta. Samalla Toivio onnistui hämäämään Torosidia juoksemalla ensin muutaman askeleen eteenpäin ja peruuttamalla sen jälkeen, jolloin Kreikan kapteeni hukkasi tylysti oman miehensä ja Toivio pääsi laukomaan vapaasti, mutta tällä kertaa tuloksetta.
Toisen puoliajan alussa nähtiin se lyhyt kulmavariaatio Kamaralle Kreikan nukkuessa ja Lodin annettua kulman nopeasti. Erona edelliseen on se, että nyt Suomella on se kuusi pelaajaa boksissa kuten Ratinassa. Ehkä Rive halusi tauolla tappioasemassa hakea kulmapotkuista maalia suuremmalla riskillä lisäämällä yhden miehen boksiin tai sitten kyseessä oli vain tämä tietty variaatio. Joka tapauksessa uusi pelaaja boksissa on Soiri. Taisteluparit ovat tällä erää maalilla Pukki-Kourbelis ja Tuominen-Mantalos (!) sekä rangaistuspisteen tuntumassa neljän miehen sumpussa Toivio-Siovas, Kauko-Sokratis, Arajuuri-Zeca ja Soiri-Torosidis. Harmillisesti tämä tilanne päättyi siihen, että Mitroglou puolusti mahtavasti tuuppaamalla rangaistusalueen rajalla askelharhauttaneen Kamaran tylysti irti pallosta puhtaasti. Laukaus olisi siis voinut lähteä aiemmin Gleniltä.
Ajassa 39:55 Kreikan kulma oikealta puolelta. Fortounis antoi näköjään tosiaan kulmat vain oikealta puolelta ulospäin kiertävinä. Kuten ylemmässä kuvassa, Kreikalla on samat kuusi pelaajaa boksin sisällä. Edeltävään kuvaan verrattuna Suomella on nyt kolme ylimääräistä pelaajaa kahden sijaan (Uronen tolppamiehenä + Lod ja Tuominen) vitosen viivan sisällä eli koko joukkue osallistui puolustamiseen, kun Pukkikin merkkasi Pelkasin rangaistusalueen rajalla. Kamara huolehti maalin edessä Zecasta. Ratinassa samassa roolissa Hradeckya hämmentämässä oli tosiaan Mitroglou, kuten jo totesin yllä. Viiden miehen sumpussa vartijaparit olivat molemmissa kulmapotkuissa Kauko-Sokratis (pääsi silti puskemaan), Arajuuri-Mitroglou, Granlund-Torosidis, Toivio-Siovas (Manolasin korvaaja) ja Soiri-Kourbelis.
Sivuvapaapotkut:
Sokratis rikkoi Soiria rangaistusalueen rajalla ja Suomi sai sivuvapaapotkun. Ratinan ylläolevassa lainauksessa olevaan esimerkkiin nähden tämä on paljon lähempää. Lod ja Tuominen olivat nyt pallon takana, kun Ratinassa Lodin seurana ei ollut ketään. Tuolloin Kreikka puolusti kuten Unkaria vastaan eli kahdeksan miehen linjalla, Fortounis oli muurissa ja Pelkas boksin ulkopuolella. Nyt Fortounis oli siirretty Pelkasin paikalle boksin rajalle ja muurissa olivat Pelkas, Mantalos ja Koutris. Boksin sisälle Ratinassa Suomi nosti seitsemän pelaajaa taistelemaan Kreikan kahdeksan linjaa vastaan, mutta nyt boksissa oli vain viisi pelaajaa ja heidät Kreikka puolusti miesvartioinnilla. Arajuuri onnistui karistamaan hetkeksi Sokratisin ja rynni etutolpalle, mutta Mitroglou katkoi Lodin keskityksen. Uronen oli tilanteessa Ratinan tavoin keskialueella varmistamassa toisen laitapuolustajan eli tässä tapauksessa Granlundin kanssa.
Tämä esimerkki ajassa 57:30 puolestaan vertautuu identtisesti Ratinassa nähtyyn (tekstin alussa olevan lainauksen viimeinen kuva). Sivuvapaapotku on nyt kauempaa ja Lod on pallon takana. Tuominen on kosmeettisena seurana. Kreikka puolusti tutulla kahdeksan linjalla ja Pelkas on rangaistusalueen ulkopuolella. Fortounisin sijaan muurissa oli Mantalos. Suomi ei nostanut tälläkään kertaa seitsemää pelaajaa taistelemaan kahdeksaa vastaan, vaan vain kuusi eli yhden vähemmän kuin Ratinassa, koska Tuominen oli pallon takana myös. Uronen ja Granlund olivat tutusti keskiympyrässä. Ehkä tässä tilanteessa olisi voinut Tuomisen suosiolla nostaa myös boksin sisään ja jättää Lodin yksin pallon taakse kuten Ratinassa, jotta miesalivoima ei olisi ollut 6v8 vaan 7v8. Lopputuloksena Lodin keskitys jäi etualueelle Fortounisille.
Fortounis antoi sivuvapaapotkut kuten Ratinassa. Tässä Suomi puolustaa yhdeksän miehen linjalla ja Pukki on ainoana muurissa. Kreikkalaisia boksissa on kuusi kappaletta eli tilanteessa Suomella oli Hradecky mukaan lukien 10v6 ylivoima, mutta silti Kourbelis pääsi puskemaan takatolpalta maalin yli karattuaan täysin Granlundin vartioinnista.
36:20 Toinen Fortounisin sivuvapaapotku, tällä kertaa Suomella on kahdeksan miehen linja, Pukki muurissa ja Lod pitää huolen Koutrisista laidalla.
Unkari-osiossa on käyty läpi se, miten Suomi puolusti Unkarin erikoistilanteet, joten en enää kertaa niitä tilanteita tässä, vaan keskityn nyt Suomen antamaan kulmiin ja sivuvapaapotkuihin.
18. minuutilta Suomen ensimmäinen kulmapotku. Huomionarvoista on se, että Lam tekee blokin Arajuurea vartioivalle Orbanille. Kalmar puolustaa samalla Lamia. Suomella oli Ratinassa Kreikkaa vastaan kuusi pelaajaa boksissa ja samoin on nyt. Ateenassa Suomi vaihteli 5-6 pelaajan välillä kahdessa eri variaatiossa. Topparien ja kärkiparin lisäksi Lam ja Taylor ovat boksissa. Taisteluparit ovat Arajuuri-Orban, Lam-Kalmar, Tuominen-Szalai, Pukki-Korhut, Taylor-Lovrencsics ja Väisänen-Kadar.
Viimeksi mainitussa parissa Kadar kyllä piti Väisäsen kurissa, mutta silti Sauli pääsi selän takaa tökkäämään pallon kohti alakulmaa tuloksetta.
Ajassa 50:08 Lodin toinen kulma. Taas Suomella on kuusi pelaajaa boksissa, mikä näyttäisi olevan vakio viiden sijaan. Tuominen on vitosen viivalla Lovrencsicsin kanssa ja muut viisi pelaajaa ryntäävät taustalta maalille. Koska Toivio oli vaihdettu kehiin Granlundin tilalle, Lamia ei enää tarvittu boksissa, vaan Toivio korvasi hänet kuudentena pelaajana.
Kreikka- ja Unkari-pelien erikoistilanteiden onnistuja Tuominen kadottaa seuraajansa täysin ja pääsee vapaaksi etutolpalle, mutta viimeistelee hätäisesti pallon ohi maalin.
Tässä on vielä vertailuna Suomen kulmapotku Ratinasta Kreikkaa vastaan. Asetelma on lähes identtinen eli yksi pelaaja maalilla ja viisi ryntää taustalta. Ehkä Unkari odotti siksi, että Lod pelaa pallon taka-alueelle kohti Arajuurta kuten Ratinassa ja siksi Lovrencsics nukahti täysin eikä ymmärtänyt seurata Tuomisen liikettä etualueelle.
Arajuuri viittelöi Lodille, että keskitä hänelle taka-alueelle.
Ajassa 75:18 sivuvapaapotku, Lod ja Pullukka ovat pallon takana. Suomi on nostanut boksiin kuusi pelaajaa kuten Ateenassa. Ratinassa Kreikkaa vastaan Suomi nosti jopa seitsemän pelaajaa boksiin jättäen Urosen ja Raitalan keskiympyrään, mutta koska nyt pallon takana oli kaksi pelaajaa, boksissa oli vain kuusi pelaajaa ja Kamara sitten rajalla kyttäämässä irtopalloa. Unkari puolustaa tämän koko joukkueen voimin eli sillä on yhdeksän miehen linja omassa boksissa Dzsudzsakin ollessa ainoana muurissa. Miesylivoiman ansiosta Szalai puskikin pallon etualueelta pois boksista ja Unkari selvisi kuivin sukin tilanteesta.
Lisäajalla Suomi kokeili täysin samaa variaatiota. Forsell keskittää ja boksissa on kuusi pelaajaa yhdeksää vastaan. Unkari puolusti täysin samoin kuin edellisessä vapaapotkussa.
Tällä kertaa pallo ei jäänyt etualueelle, mutta Holender oli hyvin sijoittuneena keskellä ja puski pallon väljemmille nurmikoille. Toivio oli toki hänen takanaan hyvin sijoittuneena, mutta valitettavasti keskitys ei ollut ihan tarpeeksi korkea.
