FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
15.12.2018 klo 01:37:37 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 51 [52] 53
 
Kirjoittaja Aihe: Unkari - Suomi 18.11.2018 klo 21.45, Groupama Arena (Viafree & Viasat)  (Luettu 42267 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #1275 : 19.11.2018 klo 12:40:06

Miten sitten koet yleisön suhtautuvan esimerkiksi muualla euroopassa (tai missä tahansa maailmankolkassa) kahden karmaisevan munattoman räpellyksen jälkeen omaan joukueeseensa, vaikka takana olisi kuinka huikea voittoputki ja hyvien esitysten sarja?
Oli olisiko susta meillä suomalaisilla peiliin katsomisen paikka?

Jos pitää Suomen esityksiä koomisen huonoina, niin kannattaa katsoa peiliin ja sen jälkeen molemmat pelit uudestaan.

Voittojen aikaan ollaan jo Euroopan mestareita ja nyt kahden tappion jälkeen koomisen huonoja, kiitos kun alleviivasit pointtini.

Toki hätähousuja ja tuuliviirejä on kaikissa maissa, mutta ei se kyllä yhtään puolustele ylläolevan kaltaisia kirjoituksia.

Toisaalta tämän hetkisen joukkueen puntti ei ole tavannut tutista ja esitykset ovat olleet hallussa, eli siksi kaiketi olo on luottavaisempi kuin juuri koskaan.

Suomen dominointia ja kotiin pisteet jäävät.
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #1276 : 19.11.2018 klo 12:58:03

Suomi kykenee luomaan paikkoja. Ja on selvää, et pelitapa syö hyökkääjiltä kliinisyyttä viimeistelystä. Silti kannattaa muistella hieman taaksepäin.

Litin jälkeen rakennettiin peliä yhden kahden pelaajan vahvuuksille. peruspelaajat olivat tasoa Tainio, Heikkinen, laidoilla Tinttiä, Hämäläistä, Moisanderia topparina. Haettiin pelipaikkojen kautta, ei toimi pelintekijä toisena kärkenä, kokeiltiin pohjalla toimi paremmin, mut lapsuksia alaspäin aika tavalla. Kun strategia oli, paras pelaaja tekee pelin. Kärjessä Miklua, Pukkia, Pohjanpaloa ties ketä.

Edelleen nykyjoukkue yksilötasolla ei ole varmaankaan paras mitä Suomella on ollut. Mut on pelattu joukkuepelin kautta. Sitä yhteisen pelitavan kautta pelaamista ois toivonut jo paljon aiemmin. Siks yksittäisten pelaajien kautta pelin tason hakeminen tai syyn sen heikkenemiselle luulis just suomalaisen kohdalla opitun jo. Yks pelaaja ei kesää tee, seurastatuksilla ei ole mitään väliä. Vain yhteistyöllä ja kurinalaisuudella suomi joukkueena voi pärjätä. Siinä suomella pelintaso nyt laski, silti voittoon oli avaimet näissäkin vieraspeleissä. Taso oli vieläkin loistava verrattuna 2-3 vuoden taakse.
BorisC

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: MyPa, Purha


Vastaus #1277 : 19.11.2018 klo 13:08:18

Helppohan tässä on alakuloon vaipua kahden tappion jälkeen, mutta mietitäänpä nyt taas ennakkoon, että kuinka moni odotti lohkovoittoa? Saati kuinka moni odotti, että Suomi luo Kreikassakin paremmat maalipaikat ja pelaa oikeasti hyvin koko lohkon viimeistä Unkari-peliä lukuunottamatta?

Pelaajien kierrätys on aika vaikea rasti, sillä toisaalta pelissä oli paljon voitettavaa ja toisaalta myös "varamiehille" olisi hyvä saada karsintakokemusta. Toisaalta, Suomen pärjääminen perustuu pitkälti kurinalaisuuteen ja järkyttävän kovaan työmoraaliin. Kun jotain on saavutettu, helposti lähtee napsu näistä pois ja sen napsun myötä tulos on sellainen mitä eilen oli. Tähän yleensä voi vaikuttaa antamalla näytönpaikkoja pelaajille, jotka niitä eivät ole saaneet. Väisänen oli malliesimerkki tällaisesta nostosta avaukseen, sääli vaan että pelasi surkeasti.

Dataahan eilisestä tuli vaikka millä mitalla. Itsekin on Toiviota tullut huudeltua vittuun avauksesta, mutta jälleen sai nähdä Riven olleen oikeassa. Sparvin tärkeys ei monelle aukea miehen ollessa kentällä, mutta poissaollessa sokeakin huomaa eron. Jopa Rade menee osittain samaan kategoriaan, sillä Glenin ja Sparvin jälkeen tulee pitkä pudotus, sitten Rade ja sitten vielä paljon suurempi pudotus, missä pohjalla Kauko ja Lam ovat parasta mitä löytyy.

Lopputulemana kuitenkin lohkovoitto, mikä oli tavoitteena, mutta mihin itse ainakaan en ennen rupeamaa uskonut. Eihän tässä nyt ole koskaan mennyt näin hyvin.
bambino

Poissa Poissa


Vastaus #1278 : 19.11.2018 klo 13:08:29

Suomi kykenee luomaan paikkoja. Ja on selvää, et pelitapa syö hyökkääjiltä kliinisyyttä viimeistelystä. Silti kannattaa muistella hieman taaksepäin.

Litin jälkeen rakennettiin peliä yhden kahden pelaajan vahvuuksille. peruspelaajat olivat tasoa Tainio, Heikkinen, laidoilla Tinttiä, Hämäläistä, Moisanderia topparina. Haettiin pelipaikkojen kautta, ei toimi pelintekijä toisena kärkenä, kokeiltiin pohjalla toimi paremmin, mut lapsuksia alaspäin aika tavalla. Kun strategia oli, paras pelaaja tekee pelin. Kärjessä Miklua, Pukkia, Pohjanpaloa ties ketä.

Edelleen nykyjoukkue yksilötasolla ei ole varmaankaan paras mitä Suomella on ollut. Mut on pelattu joukkuepelin kautta. Sitä yhteisen pelitavan kautta pelaamista ois toivonut jo paljon aiemmin. Siks yksittäisten pelaajien kautta pelin tason hakeminen tai syyn sen heikkenemiselle luulis just suomalaisen kohdalla opitun jo. Yks pelaaja ei kesää tee, seurastatuksilla ei ole mitään väliä. Vain yhteistyöllä ja kurinalaisuudella suomi joukkueena voi pärjätä. Siinä suomella pelintaso nyt laski, silti voittoon oli avaimet näissäkin vieraspeleissä. Taso oli vieläkin loistava verrattuna 2-3 vuoden taakse.

Kaikkeen sama. Asia on juuri näin.

Onneksi Markku ainakin tähän saakka on pystynyt tarkastelemaan peliä kokonaisuutena ja siltä lähtökohdalta, että millä pelitavalla on suurin mahdollisuus ennen kaikkea parantaa/häivyttää niitä asioita pelissä, joissa Suomi on heikoimmillaan. Pelaajavalikoimasta ei löydy tällä hetkellä yhtään omilta vahvuuksiltaan niin ylikylän tekijää, että pelitapaa voisi edes ajatella rakennettavan kyseisen pelaajan vahvuuksien mukaan.
ZZlatan

Poissa Poissa


Vastaus #1279 : 19.11.2018 klo 13:13:49

Suomen materiaalin kapeus kävi marraskuun maaotteluissa hyvin ilmi.

Toisaalta joukkue on nuori, ja moni pelaaja on vasta matkalla oman uransa parhaisiin vuosiin. Kevääseen 2020 on onneksi aikaa.

Eläköityneiden perään on turha huudella, mutta kyllähän varsinkin Moisander ja Ring olisivat edelleen tärkeitä pelaajia pelipaikoillaan. Toisivat kaivattua leveyttä avainpaikoille.

Pohjanpalon paluu nostaa ratkaisupotentiaalia selvästi. Mutta Eremenko-kysymys on vaikea. Mikä on miehen oma motivaatio, mutta ennen kaikkea miten sopii munaravia vaativaan pelitapaan ja kenen tilalle?

Pelitavasta pidän paljon. Backen sun muiden sekoiluiden jälkeen nyt on nähtävissä selvä juoni. Pelkästään se on eom.

Kaiken kaikkiaan lohkovoitto oli näillä eväillä hieno saavutus: nousu B-sarjaan, massit liiton kassaan ja varapatruuna karsintoihin. Ei mikään turha juttu.
D mies

Poissa Poissa


Vastaus #1280 : 19.11.2018 klo 13:14:30

Kukahan jaksais kaivaa screenshotit niistä kahdesta identtisestä hidastuskuvasta sekä Kreikka että Unkari peleistä, joissa Granlund roikkuu kaksi käsin ohi juosseen vihulaisen lanteilla? Nämä jäi päällimmäisinä mieleen näistä peleistä.

Joulukuun 2. päivää odotellessa.
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #1281 : 19.11.2018 klo 13:24:13

Suomen materiaalin kapeus kävi marraskuun maaotteluissa hyvin ilmi.

Tosin materiaaliin vedottiin jo Baxterin, Paatelaisen ja Backen aikana ja silloin koko materiaalin piti olla paskaa.
Kanerva on osoittanut jo silloin kritisoidun materiaaliselityksen laiskan ihmisen argumentaatioksi osoittamalla, että joukkuepelillä ja taktiikalla kun saadaan jokainen pelaaja pelaamaan tasollaan, niin päästään pitkälle. Eihän Suomi nyt materiaaliin kaatunut: molemmissa otteluissa oli hyvät maalipaikat ja Kreikkaa vastaan Suomi teki oman maalin.

Ongelmahan tässä nyt on, että miksi vaihtopenkiltä nostetut Joronen ja Väisänen pelasivat alle muualla näytetyn tasonsa ja miksi Kamara joutui/ajautui todella hankaliin paikkoihin, joista seurasi paskaa peliä. Kanerva on saanut vakioavauksensa pelaamaan hyvin, mutta kun pakkaa sekoitettiin enemmän, niin palattiin siihen aiempaan, jossa pelaajat alisuorittavat suhteessa muualla nähtyyn tasoonsa. Materiaaliselitys olisi taas helppo, mutta kaatuu juuri tuohon, että ei pelaajien tason pitäisi olla tätä. Tokihan Kanervan konservatiivisuus kokoonpanon ja taktiikan kanssa tiedettiin ennakolta, mutta yllätys oli nyt sitten se, että tsemppivaikutus ei yltänytkään vaihtopenkiltä nostettuihin saakka. Jos vastustaja on oikeasti parempi, niin ansaitsee toki voittonsa, mutta Unkari saati Kreikka eivät olleet. Suomi antoi taas vähän liikaa siimaa pelaamalla huonosti.

EM-karsinnoissa tulee varmuudella ne kaksi kovemman korin maata ja kierrätystä on tehtävä, joten tässä on nyt selkeä kehityksen paikka.
Dondinho

Poissa Poissa


Vastaus #1282 : 19.11.2018 klo 13:25:06

Kuka maalivahti on ollut heti hyvä maajoukkueessa? Jääskeläinenkin pelasi aika epävarmasti, kun joskus Niemen varjosta pääsi maalin suulle. Kiistattomana ykkösenä sitten pelasikin varmaotteisesti, kun Niemi oli maajoukkuepelinsä päättänyt. Eli pointti oli se, että Jorosta ei voi dumata tämän pelin perusteella. Potentiaalia ja hyviä seurajoukkueotteita on kuitenkin takana, joten ansaitsi näyttöpaikan.
CCh

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Club Atlético de Madrid, HJK, Tottenham


Vastaus #1283 : 19.11.2018 klo 13:30:27

Luultavasti joukkueeseen ja kannattajiin iski vauhtisokeus. Ajateltiin että yhden hyvän matsin jälkeen Kamaralle voi pelata palloa mihin vain.

Todellisuudessa Kamara on yhä nuori kundi, joka pelaa skottisarjan mutajoukkuessa, ja sai vyön alle tärkeitä minuutteja, jotta voi opetella vastuunkantoa myös maajoukkuetasolla. Haluaisin nähdä verrokkina klippejä vaikka nuoresta Pirlosta tai Xavista. Luultavasti ympärillä pelasi paljon parempia kundeja ja menettivät palloa silti. Ja erästä Man U:n kasi-/kymppipaikan pelaajaa syytetään tällä hetkellä kovastikin samankaltaisesta löysyydestä ja käsien levittelystä, toki aiheesta. Esimerkkiä on otettava aivan toisenlaisista roolimalleista.

Fakta on, että Suomen maajoukkueessa löysäilyyn ja toisen selän taakse piiloutumiseen ei ole varaa, vaan omat vahvuudet on maksimoitava. Tähän liittyen Lamin esityksestä ei jäänyt kamalasti mieleen tälläkään kertaa. Miettisin hieman tarkemmin Lamin vahvuuksia ja profiloitumista, missä miehestä on oikein eniten hyötyä. Taas tuntui, että ei oikein missään, sillä monipuolisuudestaankin johtuen ei oikein ota johtavaa roolia kentällä. Onko Lam a) uusi Sparv, b) näkymätön ja taitava pohjapelaaja (vrt. Sergio Busquets) vai c) ihan vain thomaslaminsa - siis mikä?
kesti

Poissa Poissa


Vastaus #1284 : 19.11.2018 klo 13:32:00

Jorman tilastoja odotellessa, tässä whoscored.com:n tilastot koko karsinnoista. (en ole tarkistanut onkä nämä jossain täällä muualla)
https://www.whoscored.com/Teams/422/Show/Finland-Finland

Huomio kiinnittyy muutamaan asiaan.
Ensiksi syöttöprosenttiin. Karsinnan paras syöttöprosentti oli ... Jukka Raitalalla! Yllätikö?
Hänellä 86,4 %, kun taas Albin Gralundilla 67,1% Tämän näki ihan paljaalla silmällä. Granlundilla isoja ongelmia pallollisessa pelaamisessa ja se heijastui kokonaisuudessaan Huuhkajien pelaamiseen. Joku neropatti voi laskea Huuhkajien voittoprosentin niissä peleissä kun Raitala aloitti oikeana pakkina vs. ne pelit, joissa Granlund aloitti oikeana pakkina. Sama pätee tietenkin myös Sparviin, ja tästä haluaisin nähdä pidemmän aikasarjan: Huuhkajat Sparvilla vs. ilman Sparvia (korrelaatiota voittamisen suhteen on!). Kuten edellä jo todettu: Sparv ei tällä hetkellä ole korvattavissa ja sen näkee nimenomaan silloin kun hän ei ole paikalla.

Syöttöprosentti ei ole tietenkään koko totuus. Huuhkajien kolmanneksi paras syöttöprosentti oli Sauli Väisäsellä, mutta oliko ne kaikki hyviä syöttöjä? Ei ollut. Liian monta kertaa tuli huonosti peitettyjä liian hiljaisia syöttöjä laitapakeille, joka aiheutti pikupaniikin koko joukkueelle. Siinä miten Kamara ja Väisänen eilen peitti syöttösuuntiaan oli valtava ero. Ainakin sen asian suhteen Kamara on jo nyt huippupelaaja.

Paras over-all rating oli Robin Lodilla (7.61).  Ehkä ihan oikeutetusti. Mutta miksi Hraderskyn rating oli 10. ja Pukin 11. paras, sitä saatte viisaammat pohtia. Ei aikaa nyt siihen.

ZZlatan

Poissa Poissa


Vastaus #1285 : 19.11.2018 klo 13:33:26

Tosin materiaaliin vedottiin jo Baxterin, Paatelaisen ja Backen aikana ja silloin koko materiaalin piti olla paskaa.
Kanerva on osoittanut jo silloin kritisoidun materiaaliselityksen laiskan ihmisen argumentaatioksi osoittamalla, että joukkuepelillä ja taktiikalla kun saadaan jokainen pelaaja pelaamaan tasollaan, niin päästään pitkälle. Eihän Suomi nyt materiaaliin kaatunut: molemmissa otteluissa oli hyvät maalipaikat ja Kreikkaa vastaan Suomi teki oman maalin.

Ongelmahan tässä nyt on, että miksi vaihtopenkiltä nostetut Joronen ja Väisänen pelasivat alle muualla näytetyn tasonsa ja miksi Kamara joutui/ajautui todella hankaliin paikkoihin, joista seurasi paskaa peliä. Kanerva on saanut vakioavauksensa pelaamaan hyvin, mutta kun pakkaa sekoitettiin enemmän, niin palattiin siihen aiempaan, jossa pelaajat alisuorittavat suhteessa muualla nähtyyn tasoonsa. Materiaaliselitys olisi taas helppo, mutta kaatuu juuri tuohon, että ei pelaajien tason pitäisi olla tätä. Tokihan Kanervan konservatiivisuus kokoonpanon ja taktiikan kanssa tiedettiin ennakolta, mutta yllätys oli nyt sitten se, että tsemppivaikutus ei yltänytkään vaihtopenkiltä nostettuihin saakka. Jos vastustaja on oikeasti parempi, niin ansaitsee toki voittonsa, mutta Unkari saati Kreikka eivät olleet. Suomi antoi taas vähän liikaa siimaa pelaamalla huonosti.

EM-karsinnoissa tulee varmuudella ne kaksi kovemman korin maata ja kierrätystä on tehtävä, joten tässä on nyt selkeä kehityksen paikka.

Alle muualla näytetyn tason vai että nyt nähty taso on maaottelutasolle tällä hetkellä tämä?

Esimerkiksi perus Serie B matsi on varmasti tasoltaan huomattavasti maaottelua alempi. Plus kun pelituntumaa ei maaotteluista ole, on hankala paikka tulla "kylmiltään" kentälle. Vaikka nyt näyttöpaikkansa saaneet pelaajat ovat olleet Suomen hyvässä syksyssä mukana, he eivät ole pelanneet.

Jotta maaottelukokemusta kentältä kertyy pitää tietty päästä pelaamaan, joten senkin takia Riven rotaatio oli ymmärrettävää. Ylipäätään kierrättäminen on vaikeampaa/vähäisempää nyt kun friendlyt ovat poistuneet/vähentyneet maajoukkueen ohjelmasta. Joten arvata/ennakoida voidaan, että maaottelukokemus kertyy jatkossakin vähän kapeammalle ryhmälle - poislukien jotkin Lähi-idän talvimaaottelut.
Rikkiviisas

Poissa Poissa


Vastaus #1286 : 19.11.2018 klo 13:44:12

Alle muualla näytetyn tason vai että nyt nähty taso on maaottelutasolle tällä hetkellä tämä?

Taso on aina myyttinen käsite.
Pointti nyt oli, että monet kritisoiduista pelaajista ovat pelanneet niin seurajoukkueissa kuin maajoukkueessa paremmin eli siitä materiaalin myyttisestä tasosta ei ollut niinkään kysymys, vaan valitun materiaalin käyttämisestä.

Lainaus
Jotta maaottelukokemusta kentältä kertyy pitää tietty päästä pelaamaan, joten senkin takia Riven rotaatio oli ymmärrettävää.

Kierrätys oli ymmärrettävää ja jopa kannatettavaa, mutta yllätys oli se, kuinka huonosti joukkue oli tähän valmisteltu.
drake

Poissa Poissa


Vastaus #1287 : 19.11.2018 klo 14:32:00

Hämmentää vähän veskarin ottaminen tikun nokkaan noista maaleista. Kummassakin vastustaja pääsi ampumaan rangaistusalueelta tai sen rajalta aivan edestä ilman mitään häirintää. Tilanteita edelsi selvät puolustuspään mokat. Ensimmäinen vastasi jokseenkin pilkkua, jossa on melkein pakko aavistaa, jos aikoo saada kiinni. Toinen olisi ollut huippupelastus, jos torjuna olisi kääntynyt kulmaksi. Nyt saranat antoi periksi. Hyvänä päivänä olisi varmaan voinut ottaa, mutta nyt näin. Avauksia meni paljon vastustajalle ja ylikin, siinä selkeästi kehitettävää.
Ehis

Poissa Poissa


Vastaus #1288 : 19.11.2018 klo 15:09:08

Hämmentää vähän veskarin ottaminen tikun nokkaan noista maaleista. Kummassakin vastustaja pääsi ampumaan rangaistusalueelta tai sen rajalta aivan edestä ilman mitään häirintää. Tilanteita edelsi selvät puolustuspään mokat. Ensimmäinen vastasi jokseenkin pilkkua, jossa on melkein pakko aavistaa, jos aikoo saada kiinni. Toinen olisi ollut huippupelastus, jos torjuna olisi kääntynyt kulmaksi. Nyt saranat antoi periksi. Hyvänä päivänä olisi varmaan voinut ottaa, mutta nyt näin. Avauksia meni paljon vastustajalle ja ylikin, siinä selkeästi kehitettävää.

Veskan ei kyllä pidä ikinä pelitilanteessa "spekuloida" tai aavistaa. Kunnolla vastaan sitten toivotaan parasta. Toka maali taas oli otettavissa, Joronen tiesi sen tasan tarkkaan itsekin. Ei pidä syyttää, mutta veikkaan, että Luke olisi ottanut.
Noi muuten en kuitenkaan heittäisi pyyhettä kehään kundin vuoksi.
SITG

Poissa Poissa


Vastaus #1289 : 19.11.2018 klo 15:14:30

Hämmentää vähän veskarin ottaminen tikun nokkaan noista maaleista. Kummassakin vastustaja pääsi ampumaan rangaistusalueelta tai sen rajalta aivan edestä ilman mitään häirintää. Tilanteita edelsi selvät puolustuspään mokat. Ensimmäinen vastasi jokseenkin pilkkua, jossa on melkein pakko aavistaa, jos aikoo saada kiinni. Toinen olisi ollut huippupelastus, jos torjuna olisi kääntynyt kulmaksi. Nyt saranat antoi periksi. Hyvänä päivänä olisi varmaan voinut ottaa, mutta nyt näin. Avauksia meni paljon vastustajalle ja ylikin, siinä selkeästi kehitettävää.
Veskariasiaan mulla on toinen tulokulma ja se on päävalmentaja. Ja kokonaan toinen järjestys noissa pointeissa mitä luettelit.

1) Jalalla pelaaminen eli MV toimiminen alimpana puolustajana. Epävarmuutta.
2) MV:in avaukset. Epävarmuutta ja pallonhallinnan menetys.
3) Puolustuspään lukko hajoitettiin, Lukas ja Joona poissa ja Arajuuri pelasi oikealla. Sekoilu.
4) Olisiko Lukas napannut yhden tai molemmat noista "rankkareista"? Ei saada koskaan tietää kun data jäi tuosta eilen keräämättä.

Kieltämättä uitutus omiin muroihin kusemisesta kotiedun menettämisestä ei paljoa vähennä suomalainen tyyli kuinka epätodennäköistä se on että sillä mitään merkitystä olisi (vastustajaa ei tiedetä), ehkä ei pelata niitä pelejä ollenkaan jne. Tässä oli kuitenkin paras mahdollisuus itse vaikuttaa asiaan. Tässä tietoinen valinta petti, enemmän dataa/ enemmän huuhkajia kentällä vastaan maksimaalisen hyvät lähtökohdat jos ja kun nuo 2 matsia tulevat. No tuostakin voi ottaa oppia, herra päävalmentaja.

Toinen asia kokonaan on tämä tason määritelmä, oliko taso ns. kotipelit ja Viro vai vieraspelit GR ja HU? Sanoisin että molemmat ja vielä ostan vokaalin väittämällä että paljon mutkia suoristaen, edelliset Unkari-pelit (Paatelaisen alaisuudessa) olivat ihan samaa tasoa ja verrannollisia, vaan nämä pienenpienet marginaalit (=> maalit, kumpi puoli teki) olivat suuressa osassa.

FIFA/Coca-Cola:

55 HUN 1400
56 FIN 1392

Yhtä kaikki, luu jäi vetävän käteen ja mitä kettu sanoikaan marjoista.
13ergkamp

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Slavia Sofia


Vastaus #1290 : 19.11.2018 klo 15:25:49

Hämmentää vähän veskarin ottaminen tikun nokkaan noista maaleista. Kummassakin vastustaja pääsi ampumaan rangaistusalueelta tai sen rajalta aivan edestä ilman mitään häirintää. Tilanteita edelsi selvät puolustuspään mokat. Ensimmäinen vastasi jokseenkin pilkkua, jossa on melkein pakko aavistaa, jos aikoo saada kiinni. Toinen olisi ollut huippupelastus, jos torjuna olisi kääntynyt kulmaksi. Nyt saranat antoi periksi. Hyvänä päivänä olisi varmaan voinut ottaa, mutta nyt näin. Avauksia meni paljon vastustajalle ja ylikin, siinä selkeästi kehitettävää.

Ei noita voi (yksin) maalivahdin piikkiin tietenkään laittaa. Mutta kuten Joronen itsekin totesi niin molemmissa maaleissa on videolta katseltavaa ja avauspelissä parannettavaa. Jorosta itseäänkin kiinnosti mikä sai aavistamaan oikealle ekassa maalissa, kun hyökkääjä ei antanut siihen ainakaan videokuvan perusteella vihjettä (ilman vihjettä ei ole perusteltua aavistaa). Toinen maali taas olisi ollut kv. tason maalivahdille enemmän rutiinitorjunta kuin "huippupelastus", mutta ei silti mikään "karmaiseva" moka.
didier

Poissa Poissa


Vastaus #1291 : 19.11.2018 klo 15:31:43

Eniten eilisestä jäi mieleen ihan perustelekemisen huonous. Tyhmiä virheitä kummassakin maalissa Sauli Väisäseltä.

Sen lisäksi moni lupaava hyökkäys tyrehtyi ihan siihen,että syötöt olivat liian hitaita. Ihan perusjuttuja,jota painotetaan vitosdivarijengienkin harjoituksissa. Esim. Kamaralta aivan uskomattomia tuhnuja.
Willy Lampi

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Klubi


Vastaus #1292 : 19.11.2018 klo 15:36:55

Jos ei muuta jäänyt matsista käteen, niin ainakin Jukka Raitala on pakko nostaa joukkueen avainpelaajien joukkoon ihan vaan sillä perusteella, että korvaajaa ei ole. Joona Toivio tosin pelasi oikealla hyvin, mutta toppariparia Toivio - Arajuuri ei kannata rikkoa. Granlundia ei voi päästää kentälle näissä yhtään kovemmissa peleissä...
qCc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suami


Vastaus #1293 : 19.11.2018 klo 15:56:31

Eniten eilisestä jäi mieleen ihan perustelekemisen huonous. Tyhmiä virheitä kummassakin maalissa Sauli Väisäseltä.

Sen lisäksi moni lupaava hyökkäys tyrehtyi ihan siihen,että syötöt olivat liian hitaita. Ihan perusjuttuja,jota painotetaan vitosdivarijengienkin harjoituksissa. Esim. Kamaralta aivan uskomattomia tuhnuja.

Samaa mieltä, myös Kamaran suorituksiin, mutta noista tuhnuista syötöistä jäi ainakin pari mieleen missä vastustaja sai tulla aivan surutta selkään tai takaapäin jaloille syötön lähtöhetkellä eikä tuomaria kiinnostanut ns. vittuakaan. Ylipäätänsä pelissä sai pelata mielestäni vähän liiankin kovaa ja tuomari epäonnistui tuossa räikeästi, kysykää vaikka Lamin nilkalta.
« Viimeksi muokattu: 19.11.2018 klo 15:59:13 kirjoittanut qCc »
Rieko Mararona

Poissa Poissa


Vastaus #1294 : 19.11.2018 klo 18:56:46

Kokonaisuutena kun katsoo tätä NL.n suoritusta, niin onhan tässä lyhyessä ajassa tapahtunut paljon positiivisia asioita. Joukkue onnistui kuitenkin tiukoissa paikoissa yllättävän hyvin. Itse en uskonut, että Suomi voittaisi oman lohkon ennen NL.n alkua.

Ennakkoon kovempien joukkueiden voittaminen kotona ei ole tyypillistä Suomen maajoukkueelle, eikä edes aina ennakkoon heikomman. Useasti kovempia maita vastaan on hävitty tai pelattu tasan, kun vastustaja on tehnyt viime hetken maalin, Suomen panikoidessa. Tällä kertaa tehtiin itse todella tärkeä toinen maali ottelun lopussa Kreikkaa vastaan kotona. Virossa, isosta hallinnasta huolimatta, oltiin.jäädä tasuriin, mutta lopussa kaivettiin se voitto väkisin. Ei ole tätäkään kovin usein tapahtunut maajoukkueelta. 4.ssä ensimmäisessä pelissä ei kovin usein tullut edes niitä paniikkihetkiä, mikä todistaa, että henkisesti on tapahtunut kehitystä.

Itse odotan, että maajoukkue saisi lisää monipuolisuutta tuohon peliin. Sivuvaparit, kulmat ja rajaheitot täytyisi muodostaa uhan vastustajalle. Maalipaikkoja pitäisi luoda muutenkin kuin keskialueen katkoista ja pystypalloista Pukille. Pallonhallintapelillä pitäisi myös olla variaatoita, miten niitä paikkoja luodaan. Usein Suomen hallitessa vastustajan päässä palloa, peli pyörii kyllä rankkarialueen tuntumassa, mutta harvoin näistä Suomi on onnistunut luomaan laadukkaita maalipaikkoja. Näkisin mielelläni Yeremenkon joukkueessa, joka omalla panoksellaan pystyy tuomaan lisää Suomen hyökkäyspeliin sekä omalla tekemisellään rauhoittamaan peliä. Forsellille pitäisi löytää myös käyttöä, koska toisi lisää variaatioita erikoistilanteisiin. Jokaisella pelipaikalle tarvittaisiin lisää kilpailua peliajasta.
kiki

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jari Litmanen


Vastaus #1295 : 19.11.2018 klo 18:59:23

Onko Toivio laseretissa kun topparipari hajotettiin?
Granlund kentällä ja voittava maalivahti penkitettiin. Tuntuu vähän hassuttelulinjalta. Jouduin heittämään betsin Unkarin voitolle. Toivottavasti olen väärässä.

Pankkiin nauraen ja sisäfilettä kotiin.
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #1296 : 19.11.2018 klo 21:31:27

Olen nyt yli kaksi tuntia odottanut, että joku kirjoittaisi tälle sivulle vielä yhden viestin ja pääsisin puhtaalta pöydältä aloittamaan tästä viestiketjusta sivun numero 53, mutta koska kukaan ei ole tehnyt niin, voimme sopia, että tämä viesti jää tämän sivun viimeiseksi.

Rakkaat jalkapallon ystävät, Unkari - Suomi otteluraportti kuvakaappauksien kera kaikin luettavissa olevin mokomin seuraavalla sivulla ->.
« Viimeksi muokattu: 19.11.2018 klo 21:34:54 kirjoittanut Salming »
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #1297 : 19.11.2018 klo 21:32:22

Unkari - Suomi 2-0

Teen tämän ottelun kuvaraportin niin, että ensin kunkin otsakkeen alla on esitetty se, miten joukkue pelasi edellisessä ottelussaan ja sen jälkeen vertailuna se, että oliko jokin muuttunut tässä pelissä. Koska kyseessä oli vuoden viimeinen maaottelu, otin oman aikani ja tein tästä melko laajan tekstin enkä kiirehtinyt yöllä karsimaan liikaa pelinaikaisia havaintoja vain saadakseni raportin nopeasti uunista ulos. Unkarista on 46 kuvaa ja Suomesta 49. Osin tietysti kuvat linkittyvät toisiinsa ja joukkueiden tekemiset sekoittuvat eli molempia joukkueita käsitellään kaikissa kuvissa, koska kentällä on kaksi osapuolta. Toivottavasti mahdollisimman moni jaksaa silti lukea tämän alusta loppuun tai sitten edes kunkin alaotsakkeen (puolustus, hyökkäys, erikoistilanteet) päivitetyt havainnot eilisestä ottelusta.

P.S. Yhden viestin suurin sallittu merkkimäärä on näköjään 40 000, joten joudun laittamaan tämän kahdessa osassa. Aloitetaan kotijoukkue Unkarista.

Unkari 5-3-2

#7 Balasz Dzsudzsak - #9 Adam Szalai  
#11 Zsolt Kalmar -  #8 Adam Nagy - #15 Laszlo Kleinheisler
#3 Mihaly Korhut - #4 Tamas Kadar - #6 Willi Orban - #5 Botond Barath - #14 Gergo Lovrencsics
#1 Peter Gulacsi

Puolustus:

Puolustus:


Tässä kuvassa näkyy viitteitä paljon Ratinassa nähtyyn eli Szalain takana oli neljän keskikenttälinja ja sen takana yksinäinen ankkuri. Tällä kertaa se ei tosin ollut Patkai, vaan A. Nagy, joka pyrki tilkitsemään tiloja puolustuslinjan ja keskikentän linjan välissä. Lisäksi hän seurasi Vassiljevia lähellä.


Toinen variaatio puolustaessa oli ihan puhdas 4-2-3-1. Unkari vaihtoi melko sujuvasti muotoa 4-1-4-1:n ja 4-2-3-1:n välillä. Tämä riippui siis ihan puhtaasti siitä, että valuiko toinenkin pohjapelaaja toisen pohjapelaajan rinnalle tilkitsemään tiloja kahden linjan välissä vai päättikö toinen pohjapelaaja pysyä Szalain takana olevassa keskikentän neljän linjassa. Tässä tilanteessa Patkai nyt päätti valua vähän alemmas Kovacsin ja laitureiden rinnalta, koska A. Nagy meni antamaan painetta laitaan ja seurauksena Unkari riisti pallon.


Kun Unkari joutuu oikeasti puolustamaan hetken aikaa syvemmällä omalla alueella, sen muoto on alkuun 4-2-3-1 eli molemmat pohjapelaajat suojaavat puolustuslinjaa.


Jos Unkari valuu vielä alemmas, silloin toinen laitapelaaja tippuu kolmanneksi mieheksi pohjapelaajien rinnalle eli muoto on 4-3-1-2.


Ja tässä vielä toinen kuva. D. Nagy on laitureista pudottanut Patkain ja A. Nagyn rinnalle. Lisäksi tämän kolmikon yläpuolella on Kalmar eli käytännössä Unkari puolustaa kahdeksalla miehellä syvällä omalla alueella kuten Suomikin 4-4-2 muodossa. Unkari vain toteuttaa sen 4-3-1-2:na eli vielä kertauksena pohjapelaajien rinnalle putoaa toinen laituri, tämän kolmikon yläpuolella on jäljellejäävä laituri/kymppipaikan pelaaja ja kärjessä vastaiskuja kyttää Szalain seurana kymppipaikan pelaaja tai jäljellejäävä laituri.


Unkari pakotti Ratinassa monesti Hradeckyn avaamaan pitkällä prässäämällä ylhäältä. Szalain seuraksi tuolloin nousivat kymppipaikan Kovacs ja vasen laituri. Samoin Unkari toimi yhä edelleen Viroa vastaan eli Szalain kanssa yläkolmikon täydensivät Kovacs ja toinen laitureista eli tässä tapauksessa Kalmar.


Lähdetään Unkarin kohdalla liikkeelle siitä, että se puolusti ylhäältä asti siten kolmella miehellä, että Joronen ei saanut avattua viereen lyhyellä. Tätä samaa nähtiin jo Ratinassa ja myös Unkarin viime pelissä Viroa vastaan kuten yllä olevan lainauksen viimeisestä kuvasta näkyy.


22. minuutilta esimerkki kuva vastaavanlaisesta tilanteesta. Tässä kohdin Unkari oli vaihtanut ryhmitystään jo 5-3-2 muotoon eli Szalai ja Dzsudzsak prässivät kumpikin yhtä topparia ja sitten taustalta tuli heille tukea. Jälleen Joronen joutuu avaamaan pitkällä Väisäsen tiputuksesta, kun toppareita ovat tukemassa vain Uronen ja Lam sekä hekin miesvartioituna Lovrencsicsin ja Kleinheislerin toimesta.


Unkarin kärkipari Szalai-Dzsudzsak jaksoi läpi ottelun prässätä ylhäältä kuten tästäkin 70. minuutilla napatusta kuvasta näkyy. Keskikentän pohjaltakin Nagy on noussut merkkaamaan Kaukoa ja Kalmar huolehtii Toiviosta, joten Suomen tuttu 2-4-4 pelinavausmalli (Uronen piilossa kuvasta) ei ota luonnistuakseen.


Tässä seurauksena oli toki se, että Arajuuri haastoi jalalla Szalain ja sai hankittua vapaapotkun, mutta Szalai maalistaan lisävirtaa saaneena hurmiossa silti ravasi upeasti Arajuuren kiinni ja otti hyvän taktisen rikkeen ylhäällä.


Neljännellä minuutilla nähtiin se, että Viro-pelin tavoin Unkari puolusti kahdeksalla miehellä oman rangaistusalueen rajalla. Viroa vastaan muoto oli kuitenkin 4-3-1-2, mutta tässä ottelussa se oli 5-3-2 eli oikeaksi laituriksi merkitty Lovrencsics laskeutui viidenneksi mieheksi puolustuslinjaan oikeaksi laitapuolustajaksi, jolloin alkuperäinen oikea laitapuolustaja Barath oli kolmesta topparista oikeammaisin. Nagyn rinnalle puolustuslinjan eteen putosivat Kalmar ja Kleinheisler eli Szalain seurana läpi ottelun piikissä oli Dzsudzsak.


10. minuutilla sama homma eli kahdeksan miestä oman boksin rajalla viiden ja kolmen pelaajan linjoissa.


Hieman ylempänä kenttää sitten prässitilanteissa tosiaan Unkari puolusti ikään kuin 4-1-3-2 muodossa eli kärkiparin takana Lovrencsics muodosti Kalmarin ja Kleinheislerin rinnalla taustatukea antaneen keskikentän linjan ja Nagy oli yksin ankkurina, jota oletinkin ennen ottelua. Tästä asetelmasta sitten ympyröity Lovrencsics kirmasi todella lujaa alaspäin viidenneksi mieheksi puolustuslinjaan ja Kalmar sekä Kleinheisler tiputtivat Nagyn rinnalle, jos Suomi pääsi pelaamaan pallon yli puolen kentän ja sai pakotettua Unkarin makaamaan syvemmälle kuten parissa aiemmassa kuvassa, mutta niin kauan kun pallo oli Suomen kenttäpuoliskolla, Lovrencsics, Kalmar ja Kleinheisler eivät tippuneet pykälää alemmaksi, vaan tukivat kärkiparia Szalai-Dzsudzsak prässipelaamisessa.


Edelleen toisellakin puolikkaalla tämä sama 5-3-2 muoto omissa säilyi Rossin tekemien vaihtojenkin jälkeen. Kuten näkyy, kaksi linjaa ovat lähekkäin toisiaan, joten melko hankalaa Suomen oli kombinaatiopelaamisella murtaa Unkarin tiivistä puolustusta toisella jaksolla etsimällä tiloja linjojen välistä.


Ajassa 81:17 tämä 5-3-2 prässi näkyy hyvin ylhäältä laajassa kuvassa. Kuusi miestä on miesvartioituna ja ainoa vapaa mies on keskellä Lod, jolle Väisäsen oli mahdotonta syöttää Dzsudzsakin läpi. Kurinalaista ja sitoutunutta tekemistä kotijoukkueelta loppuun asti. Seurauksena oli toki nyt se, että Forsell kykeni ohittamaan miehensä otettuaan pallon ensin haltuun selkä maaliin päin, mutta sitten pystysyöttö Tuomiselle oli osoitteeton.


Tässä on esimerkki pohjapelaaja Nagyn pelinluvusta. Hän katkoo kahden miehen puristuksissa olevan Kamaran syötön. Hienoa yhteispeliä kotijoukkueelta.


Szalai tulee piikistä vastaan linjojen väliin ja Nagy löytää hänet toisella kosketuksella.


Szalai pudotti pallon alas ja lyhyen hitaan hyökkäyksen päätteeksi Unkari loi kierrätyksen kautta maalipaikan Kalmarille vasempaan laitaan. Laukaus meni niukasti ohi takakulman.

Hyökkäys:

Hyökkäys:


Unkarin yksi pelinavaamismalli oli melko perus 2-4-4 eli topparit levittivät ja laitapuolustajat nousivat pohjapelaajien tasolle. Tässä tosin oikean laidan Kalmar on pudonnut toisen pohjapelaajan tilalle ja pohjapelaajista taustalla näkyy se, kuinka Patkai nousee vähän ylemmäs samalla.


Tottahan toki Unkari oli silti säilyttänyt jo Ratinassa nähdyn pelinavaamismuotin 2-3-2-3. Topparit levittävät ja heidän yläpuolellaan on jompikumpi pohjapelaaja samassa tasossa laitapuolustajien kanssa. Tässä tilanteessa se on A. Nagy, joka on alempi pohjapelaaja. Seuraavassa tasossa on joko kymppipaikan Kovacs tai kuten nyt toinen laitureista Kalmar sekä toinen pohjapelaaja eli nyt Patkai, jolloin yläkolmikkoon jäävät Szalai ja kaksi laituria tai Szalai, laituri ja Kovacs kuten nyt.

Yläkolmikko tosiaan hakee tilaa puolustuslinjan etupuolelta. Tämän kanssa Suomen pitää olla tarkkana. Ratinassa puolustuslinja jaksoi pumpata läpi ottelun hyvin linjasta vastaan, jos Unkari puhkoi Suomen kaksi ylintä prässilinjaa. Sunnuntaina Arajuuren ja Toivion pitää kyetä samaan kuin syyskuussa, jotta Szalain tiputuksista Kovacs, Kalmar ja D. Nagy eivät pääse tempokuljettamaan kasvot kohti maalia kuten tässä tilanteessa lopulta kävi Viroa vastaan.


Tässä vielä esimerkki heti pelin alusta, kun Unkari käynnistää alhaalta 2-4-4:ssä.


Yläkolmikosta Szalai toimii kuten sanottu targettina ja hänet löydetään Viron puolustuslinjan etupuolelta Barathin toimesta. Kuten kuvasta näkyy, vierellä on heti yläkolmikon kaksi muuta jäsentä Kalmar ja Kovacs valmiina tarjoamaan tuen ja kolmaskin pelaaja Patkai tulee taustalta mukaan, kun toinen laituri D. Nagy oli alemmassa linjassa tarjoamassa syöttövaihtoehtoa saman laidan laitapuolustajalle, jolloin painottoman puolen pohjapelaaja nousi neljänneksi ylimmäksi mieheksi.


Kerta kiellon päälle eli Unkari avaa alhaalta taas. Muoto on se 2-4-4 tai sitten vielä tarkemmin palasteltuna 2-4-1-3, koska kuten edellisessä kuvasarjassa, se neljänneksi ylin mies tulee yleensä palloa vastaan yläkolmikkoa selvästi alemmas.


Tässä näkyy, kuinka Kalmar ympyröitynä oli tullut palloa vastaan ja kääntyy nyt takaisin Viron maalia kohti, kun pallo pelattiin pitkänä taas kohti Szalaita ja kahta muuta yläkolmikon jäsentä eli tällä kertaa Kovacsia ja D. Nagya.


Unkarin pelinavaamista kahdeksannelta minuutilta. Tämä erosi Viro-pelistä nähdystä, koska tosiaan käytössä oli kolmen alakerta kahden sijaan eli esimerkiksi Ratinassa ja Unkarin viime pelissä nähtyä 2-3-2-3 avausmallia en tässä ottelussa havainnut, vaan nytkin muoto on käytännössä 3-2-1-3-1.

Kolmen topparin yläpuolella on siis Nagy ja vasen laitapakki Korhut. Unkarin pelinavaukselle tyypillisesti kuitenkin yksi pelaaja ylhäältä on tullut palloa vastaan eli tässä kuvassa Dzsudzsak, jonka jatko ei kuitenkaan tavoittanut Szalaita, vaan Väisänen pääsi väliin. Szalain alapuolella tosiaan Lovrencsics, Kalmar ja Kleinheisler ovat tarjoamassa tuen tiputukselle, jos se olisi onnistunut.


Jo Viro-ottelussa Barath jakoi oikeasta laidasta namupalloja kohti Szalaita kuten ylläolevasta scouttausraportista oli todettavissa ennen tätä peliä. Tässä Barath on taas mielipaikallaan pelin avaustilanteessa ja Pukin prässi on myöhässä, koska Unkari pystyi kolmella topparilla siirtelemään Pukkia ja Tuomista miten tahtoi.


Tällä kertaa Szalai löytyy linjojen välistä ja hän voittaa Lamin kamppailussa. Vieressä on heti kaksi syöttövaihtoehtoa ja Dzsudzsak pääsikin kuljettamaan kasvot kohti maalia, mutta Arajuuri katkoi onneksi ennen kuin mitään vaarallista ehti syntymään. Täysin oppikirjan mukaan pelattu hyökkäys kotijoukkueelta hyödyntäen Barathin kykyä syöttää pallo ilmassa yli kahden ensimmäisen prässilinjan ja Szalain taitoa targethyökkääjänä.


16. minuutilla sama juttu eli Teemun prässi Barathiin on myöhässä. Unkari avaa peliä tässä kohden jopa 3-1-5-1 muodolla eli Korhut vasemmalla oli noussut selvästi Nagyn rinnalta ylemmäs ja Nagy oli yksin hakemassa palloa toppareiden edestä.


Tällä kertaa kuitenkin Väisänen astuu hyvin vastaan linjasta ja katkoo syötön. Lisäksi on tärkeää huomata, että Kamara ja Lam ovat tarpeeksi lähellä tukemassa Väisästä.


Taas tullaan oikean kautta. Barath avaamassa peliä ja Tuominen myöhässä.


Tyypillisesti yksi pelaaja ylhäältä tulee vastaan, nyt on Kleinheislerin vuoro.


Seinäsyöttö Szalaille, joka jatkoi tästä laitaa pitkin takaisin Kleinheislerille.


Poikkisyöttö painottomalle puolelle ja vain Lodin loistava takakarvaus esti maalipaikan synnyn.


Barath taas pallossa ja keskelle ammottava tila.


Szalain vuoro tulla vastaan yläviisikosta. Vieressä olisi ollut helppo syöttöpaikka, mutta sen sijaan Szalai haki tiputusta laitaan, jonka Taylor katkoi. Pelitavalle tyypillisesti kuitenkin yksi pelaaja tuli taas palloa vastaan keskiviivalle hivenen muita alemmas. Barath-Szalai akseli osoitti suuruutensa.


Ajassa 57:05 Unkarin avaamista alhaalta 3-1-2-4 muodossa. Laaja kuva osoittaa hyvin sen, miten viiden linjan laitapuolustajat Lovrencsics ja vaihdosta sisään tullut Holender halaavat sivurajoja, jolloin Suomen muoto venyy sivuttaissuunnassa ja pelaajien väleihinkin avautuu syöttöväyliä. Suomen muoto on toki tässä kohtalaisen kapealla, mutta kuten näkyy, tila on laidoilla. Suomen puolustuslinjaan Unkari on onnistunut luomaan 4v4-tilanteen eli jos Holender päättäisi syöttää laitaa pitkin ylös, Suomi olisi helisemässä, jos Toivion vartioima mies esimerkiksi jatkaisi pallon yhdellä kosketuksella viereen Dzsudzsakille vasempaan puolitilaan.


Tämä sama esimerkki käytiin läpi Viasatin studiossa, mutta minulla huomasin tämän saman pelin tiimellyksessä. Taylor on nyt vuorostaan myöhässä prässistä Barathin korvanneeseen Langiin. Lod on siirtynyt Pukin rinnalle kärkeen ja Tuominen laitaan.


Uronen oli tullut vastaan merkkaamaan Lovrencsicsia, joten Kamaran tehtävä oli hoitaa Kleinheisler, mutta siinä hän epäonnistui, sillä Szalain viittelöimään suuntaan pallo pelataan seuraavaksi.


Szalai kääntää takaviistoon, Dzsudzsak siirtää sivuun ja painottomalta puolelta noussut vasen laitapuolustaja Holender laukoo päin Jorosta.


Sitten käydään lopuksi läpi Unkarin maalit. Vielä hetki ennen maalia tilanne on Huuhkajien hallussa, kun Unkari puolustaa 5-3-2 muodossaan. Lam ei päättää syöttää laitaan Uroselle, vaikka keskellä linjojen välissä Taylor olisi ollut vapaana.


Uronen menettää pallon Lovrencsicsille ja Unkari pääsee 3v4 vastaiskuun.


Uronen paikkaa erheensä spurttaamalla alas ja katkomalla oikean laidan matalan keskityksen. Pallo jää Väisäselle.


Tämä syöttää Kamaralle negatiiviseen peliasentoon kolmen pelaajan prässin keskelle. Kamara pelaa oikeaoppisesti alas yrittäen purkaa prässin sitä kautta eikä lähde itse kääntymään.


Lam puskee pallon hivenen kauemmas, mutta Korhut katkoo ja viittelöi Kalmaria tekemään liikkeen.


Kalmar voittaa Väisäsen ja jatkaa kantapäällä pallon Szalaille, joka niin ikään voitti miehensä Arajuuren ja loppu on historiaa. Väisänen siis periaatteessa mokasi kahdesti ennen maalin syntyä.


Unkarin toinen maali syntyi 36. minuutilla. Tässäkin Suomi piti palloa vielä hetki ennen maalia, mutta Kadar katkoi Lodin pystysyötön.


Kadarin purku menee suoraan Szalaille, mutta tilanteen pitäisi olla Suomella hallussa edelleen 6v3 ylivoiman myötä.


Väisänen astuukin esiin riistämään, mutta antaa sitten kaverisyötön alaspäin Uroselle, jolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin syöttää heti eteenpäin Szalain prässätessä. Mutta ei hätää, Nagya vastaan Suomella on 3v1 ylivoima.


Nagy kuitenkin nappaa pallon Kamaran ja Lamin välistä spurtaten maalintekoon. Tästä maalista syyttäisin Väisäsen kaverisyötön lisäksi hieman Lodia, joka ei havainnoi ollenkaan nousevaa Nagya, joka on vielä tämän neljän kuvan sarjassa selvästi Lodin takana. Kamara ja Lam ovat katse koko ajan omaa maalia kohti, joten he eivät voi havainnoida Nagya, vaan Lodin olisi pitänyt huutaa heille tai sitten itse seurata Nagyn nousu.

Erikoistilanteet:

Erikoistilanteet:


Oman alueen kulmapotkuissa Unkari puolusti miesvartioinnilla, koska Viro käytti tuttua junamuodostelmaa. Tässä kuvassa juna on tosin jo juuri hajaantunut, kun Vassiljev erikoistilanteiden antajana on potkaisemassa palloa. Kuuden miesvartioitavan lisäksi Unkarilla on yksi pelaaja eli Szalai vitosen viivan sisällä lähellä etutolppaa ja kaksi pelaajaa A. Nagy ja Kovacs puolustavat lyhyttä variaatiota.


Unkarin toinen toppari Orban jäi pahoin jälkeen miehestään Vihmannista, joka pääsi puskemaan viidestä metristä, mutta Dibusz otti hyvän refleksitorjunnan. On melko todennäköistä, että Suomeakin vastaan Unkari tulee käyttämään miesvartiointia, koska Suomi tulee nostamaan kulmapotkuissa boksiin 5-6 pelaajaa kuten Virokin. Lisäksi Kreikkakin puolusti Suomea vastaan kulmapotkut miesvartioinnilla. Vartioinnista vastaavat todennäköisesti puolustuslinjan nelikko Korhut-Kadar-Orban-Barath höystettynä maalin edessä olevalla Patkailla sekä tarvittaessa Kalmarilla, jos Suomi nostaa kuudennen pelaajan boksiin kuten Viro teki nyt.


Omissa kulmapotkuissaan Unkarilta erikoistilannevastuussa oli Kalmar. Unkari nosti boksiin kuusi pelaajaa ja lisäksi yksi pelaaja oli boksin ulkopuolella. Etualueella palloa tavoittelee Szalai ja puolestaan maalivahdin edessä oikea laitapuolustaja Barath kaljussaan. Kauempaa neljän miehen sumpussa maalille juoksevat topparit Orban ja Kadar sekä kymppipaikan Kovacs ja toinen pohjapelaaja Patkai. Rangaistusalueen ulkopuolella kyttäsi vasen laituri D. Nagy.


Orban voitti 1v1-tilanteen, kun Pikk arvioi väärin pallon lentoradan ja Orban pääsi nikkaamaan vapaasti takakulmaan 1-0 maalin.


Oikea laitapuolustaja Barath kykenee viskoamaan pitkiä sivurajaheittoja kuten tässä. Virolla oli tilanne hyvin kuitenkin hallinnassa 4v2 ylivoiman myötä etualueella.


Sitten vielä muutama sivuvapaapotkukuvio. Tämä on ottelun alusta. Kalmar on pallon takana käsi pystyssä. Vieressä oleva A. Nagy juoksee pallon yli oikeaan laitaan. Boksissa on aluksi kaksi unkarilaisryhmittymää vastakkaisilla puolilla.


Kalmar ei keskitä, vaan syöttää laitaan pallon yli juosseelle A. Nagylle, joka sen sijaan toimittaa pallon luukulle, johon on juoksemassa mukava määrä unkarilaisia hajaantumisen jälkeen eli kohteita boksin sisässä on neljä. Tämä keskitys kuitenkin karkasi päädystä yli.


Toisen jakson alussa Kalmar oli taas pallon takana. Tällä kertaa sivuvapaapotku on lähempää. Kuten näkyy, Virolla on yhdeksän pelaajan linja oman rangaistusalueen rajalla. Unkari puolestaan nosti boksiin viisi miestä ja Kovacs sekä D. Nagy kyttäsivät irtopalloa boksin rajalla. Rangaistusalueelle nousseet pelaajat olivat topparit Kadar ja Orban, Patkai, Szalai sekä oikea puolustaja Barath. Virolla on ympyröidyllä kohdealueella 7v5 ylivoima.


Kalmarin keskityksen kohteena oli lopulta Orban, joka oli tehdä jo illan toisen maalinsa. Huuhkajien tulee olla siis erittäin tarkkana Kalmarin antamissa erikoistilanteissa Orbanin kanssa.


Heti puolen minuutin kohdalla Barath linkosi ensimmäisen pitkän rajaheittonsa kuten olin scoutannut. Niin oli myös Kanervan tiimi ja Huuhkajat puolusti nämä muutamat heitot aina miesvartioinnilla varmasti eikä Unkari luonut uhkaa Barathin heitoista.


Ajassa 3:28 Dzsudzsakin sivuvapaapotku. Viime pelissä nämä antoi Kalmar, mutta nyt Balasz oltuaan avauskokoonpanossa. Kuten näkyy, Suomella on kuuden ja kolmen pelaajan linjat, koska Unkari on ryhmittänyt kahteen tasoon kuhunkin kolme pelaajaa. Pukki on yksin muurissa. Boksissa ovat Barath, Orban ja Szalai ensisijaisina kohteina. Taustalta tukevat Kadar, Korhut ja Kalmar. Suomi puolustaa tilanteen tuplaamalla Barathin Arajuurella ja Granlundilla, Orbanin Väisäsellä ja Lamilla sekä luottamalla siihen, että Uronen pärjää Szalaita vastaan. Boksin rajalla Lod hoitaa Korhutin, Kamara Kadarin ja Taylor Kalmarin. Lopulta Unkari ei luonutkaan mitään vaarallista, kun Tuominen Kreikka-pelin tapaan jatkoi hyviä otteitaan oman pään erikoistilanteissa katkomalla päällään keskityksen etualueella.


Toinen sivuvapaapotku, jälleen Dzsudzsak pallon takana Kalmarin sijaan. Suomella on vain Pukki muurissa ja loput yhdeksän pelaajaa muodostavat 9v5 ylivoiman kohdealueelle.


Maalin eteen Unkari saa silti luotua 2v2 tilanteen. Onneksi viikinki-Paulus voittaa ykköspallon Szalaita vastaan samalla, kun Granlund oli hävinnyt kamppailun Orbania vastaan.


Ajassa 53:30 Unkarin ensimmäinen kulma. Se pelataan lyhyellä variaatiolla, mutta Viro-pelin tavoin Szalai on etutolpalla ja taustalla puolestaan on neljä pelaajaa tulossa kohti maalia. Lisäksi boksin rajalla on yksi pelaaja kyttäämässä irtopalloa kuten Viro vastaan. Silloin se oli D. Nagy ja nyt Holender. Ainoa ero on se, että nyt Unkarilla ei ollut maalivahdin edessä ketään pelaajaa toisin kuin Viroa vastaan eli silloin boksissa oli kuusi pelaajaa nyt nähdyn viiden sijaan. Suomi puolusti tämän odotetusti miesvartioinnilla. Taisteluparit ovat Lod-Szalai, Lam-Lang (Barathin korvaaja), Kamara-Kleinheisler, Toivio-Vinicius ja Väisänen-Orban.


Lyhyen variaation tarjonnut Kalmar tavoitteli keskityksellään etutolpalle juossutta ja viime ottelussa maalannutta Orbania, mutta tämä oli hyvin Väisäsen pihdeissä ja lisäksi Arajuuri rynnisti apuun puskemaan pallon väljemmille vesille. Hyvin puolustettu Huuhkajilta.


45. ja toiseksi viimeinen kuvakaappaus Unkarista. Ajassa 78:55 Dzsudzsakin sivuvapaapotku jälleen. Pukki on taas yksin muurissa ja Lod puolustaa rangaistusalueen rajaa. Suomella on tutusti kahdeksan miehen puolustuslinja näissä tilanteissa. Unkari puolestaan pelasi samoin kuin Viroa vastaan näissä tilanteissa eli nosti boksiin viisi pelaajaa ja kaksi kyttäsi rangaistusalueen rajalla.


8v5 ylivoimasta huolimatta Szalai voittaa Toivion ja pääsee puskemaan ohi maalin. 46 tuoreen kuvakaappauksen myötä on aika vihdoin siirtyä käsittelemään vierasjoukkuetta.
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #1298 : 19.11.2018 klo 21:34:04

Suomi 4-4-2

#10 Teemu Pukki - #20 Jasse Tuominen
#8 Robert Taylor  - #19 Thomas Lam - #6 Glen Kamara - #7 Robin Lod
#18 Jere Uronen - #5 Sauli Väisänen - #2 Paulus Arajuuri #3 Albin Granlund
#12 Jesse Joronen

Puolustus:

Puolustus:


Suomi puolusti tutusti 4-4-2:ssa, joten ei siitä sen enempää.



Ajassa 1:50 kahden kuvan esimerkki aktiivisesta puolustamisesta eteenpäin. Suomi menettää ylemmässä kuvassa pallon ylhäällä ja Kreikka purkaa paineen syöttämällä alhaalta maata pitkin kymppipaikan Fortounisille. Arajuuri ympyröitynä alemmassa kuvassa tulee kuitenkin loistavasti vastaan linjasta, joka oli tarpeeksi korkealla eikä valunut liian alas valmiiksi, jolloin Suomi sai arvokkaan riiston ja estettyä vastaiskun omaan päähän.


Ajassa 16:36 Vlachodimos pakotettiin avaamaan pitkällä, kun keskikentältä Kauko nousi kolmanneksi prässäämään kärkiparin tueksi, tuttua tämäkin aiemmista peleistä eli toinen pohjapelaaja nousee auttamaan hyökkääjiä miesvartioinnissa. Ratinassa jo karsintojen avauspelissä Unkaria vastaan mm. Schüller uurasti tässä roolissa kuten toki myös Kauko ja nyt Kauko oli jälleen hyvin lukemassa peliä eli kun Pukki antoi painetta, Kauko nousi merkkaamaan Zecan.


Ajassa 19:20 Kourbelis löytää tilan linjojen välistä Torosidisin haastaessa Soiria.


Mutta Suomen keskikentän linja laskeutuu nopeasti alas ja Kauko katkaisee Kourbelisin syötön kohti Mitroglouta. Eli kreikkalaisia ei päästetty tempokuljettamaan, vaikka ajoittain he saivat onnistuneita syöttöjä Suomen kahden alimman linjan väliin. Nöyrä puolustusasenne koko keskikentän linjalta, joka huipentui Kaukon katkoon.


65:45 aiemmin mainittu Soirin miesvartiointi Torosidisiin velvoitti suomalaista seuraamaan omaa miestä jopa kulmalipulle peittämään keskitystä, joten Torosidin oli syötettävä takaviistoon ja Zecan kautta Fortounis pyssytti ohi maalin rangaistusalueen rajalta. Kuten näkyy, Uronen puolustaa keskempänä Soirin huolehtiessa Torosidisin nousuista.


Hypätään ajassa kohtaan 72:01. Suomen kaksi alinta linjaa ovat edelleen melko lähekkäin, joten Kreikalla ei ole tilaa pelata linjojen väliin ja kääntyä siellä, joten laitojen kautta eteneminen oli ainoa vaihtoehto. Etäisyys Tuomisesta puolustuslinjaan on ihanteellinen 15-20 metriä eli joukkue säilytti kompaktiuden hyvin ottelun loppuvaiheissakin, vaikka joutui puolustamaan paljon pallottomana.


Ajasas 5:52 Suomen 4-4-2 muoto tiiviinä. Unkarilaisista Dzsudzsak, Kalmar ja Kleinheisler hakevat turhaan tilaa linjojen välistä. Arajuuri seuraa tarkoin Szalaita kuten Ratinassa.


Kadar kuitenkin kokeilee onneaan syöttämällä Dzsudzsakille. Samalla Lod ja Lam iskevät kiinni ja Balasz on ahdistettu umpikujaan. Onnella hän sai vielä pidettyä pallon itsellään ja pelattua laidalle, josta tulleen matalan keskityksen Joronen liimasi helposti. Suomi kuitenkin houkutteli hyvin Unkarin pelaamaan olemattomaan tilaan ja sitten iski kiinni katiskan saaliiseen. Lopputulos ei toki ollut riisto, mutta tilanteessa kävi huono tuurikin pomppujen suhteen.


Ajassa 11:25 Suomi prässää ylhäältä. Unkari on kierrättänyt pallon Barathille. Pukilla ja Tuomiselle on omat topparinsa merkattuna, mutta Unkari pääsi monesti pelaamaan Barathin kautta palloa eteenpäin kuten jo Unkarin hyökkäyspelin esimerkeissä nähtiin, koska kuten tässäkin kuvassa Taylor ei ole tarpeeksi lähellä, vaan tyytyy olemaan keskikentän neljän linjassa. En tiedä, oliko valinta Taylorin vai Kanervan. Joka tapauksessa Rossi vei Perus-Markkua tällä kolmen topparin alakerrallaan avausjaksolla 100-0, kun pallo saatiin aina kierrätettyä Barathille 3v2 ylivoiman ansiosta. Toisella jaksollahan sitten nähtiin 65. minuutilla se tilanne, kun vastaavassa tilanteessa Taylor lähti prässäämään myöhässä ja Unkari loi maalipaikan muutamalla pystysyötöllä kuten ylempää Unkari-osiosta voi katsoa.


Ajassa 13:03 laaja kuva 4-4-2:sta, jossa näkyy hyvin etäisyydet. Kahden alimman linjan väli on tällä kertaa liian suuri ja Dzsudzsak oli hetken aikaa täysin vapaana pelattavissa.


Ajassa 13:45 Pukki kirmaa prässäämään maalivahti Gulacsia. Samalla Lam nousee keskikentältä tukemaan kärkiparia aivan kuten tämä olisi maalipotkutilanne. Tuttu tapa siis jo Ratinasta ja muistakin Kansojen liigan peleistä eli keskikentän keskustan kaksikosta toinen aina nousee tukemaan prässiä silloin, kun vastustajan maalivahdilla on pallo. Tässä Lam tunnisti oivasti tilanteen ja auttoi kärkiparia pakottaen Unkarin pelaamaan pallon laitaan vastaantulleen Nagyn kautta.


Tämä sama esimerkki oli jo Unkari-osiossa, mutta kerrataan se tässäkin. 16. minuutilla Teemun prässi Barathiin on myöhässä taas kerran. Unkari avaa peliä tässä kohden jopa 3-1-5-1 muodolla eli Korhut vasemmalla oli noussut selvästi Nagyn rinnalta ylemmäs ja Nagy oli yksin hakemassa palloa toppareiden edestä.


Tällä kertaa kuitenkin Väisänen astuu vastaan linjasta ja katkoo syötön, hyvä! Tätä puolustuslinjan eteenpäin pumppausta nähtiin paljon edellisessä kohtaamisessa ja olisin toivonut näkeväni sitä vielä enemmän eilen.


Barath 20. minuutilla taas kerran syöttämässä oikeasta laidasta palloa eteenpäin kohti kärkeä ilman prässiä, kun Pukki on vasta ravaamassa keskimmäisen topparin Orbanin luota Barathin luo.


Suomen alakerta ei tällä kertaa astu eteenpäin, vaan peruuttaa ja luo 2v1 ylivoiman topparien toimesta Szalaita vastaan. Arajuuri voittaakin pääpallon vaivatta. Jos Szalai olisi voittanut pallon, tiputuksessa olisi ollut haahkalla kaksi pelaajaa kasvot kohti maalia, joten kovin hyvää tukea keskikenttä ei tässä tarjonnut Suomen puolustuslinjalle, vaan etäisyys oli taas liian iso kahden alimman linjan välillä. Onneksi Arajuuri nyt sentään puski pallon tarpeeksi kauas.


Ajassa 21:37 Dzsudzsak sai pallon linjojen väliin tällä kertaa muutaman kerran avausjaksolla puoleen kenttään pallon itse kuljettaneelta Kadarilta. Dzsudzsakin lisäksi Kalmar on etsimässä tilaa linjojen välistä.


Nyt Suomen keskikentän linja on kuitenkin tarpeeksi lähellä tukemassa puolustajia eli Lam pääsee antamaan takaprässin ja pakottaa Dzsudzsakin laukomaan kaukaa ohi maalin. Huuhkajilla oli siis tällaisia hyviäkin hetkiä puolustusmuodossaan, mutta liian usein sitten myös keskikentän linja oli liian ylhäällä Unkarin pitäessä palloa eikä puolustuslinja saanut tarvitsemaansa tukea.


Samoin kuin Soiri seurasi Ateenassa Torosidisia, Taylorin tehtävä oli seurata Lovrencsicsin nousut. Kuten Kreikkaa vastaan, Uronen on kaventanut sisemmäs ja jättänyt laitapuolustamisen Taylorin harteille. Näyttää siis siltä, että Suomen 4-4-2:ssa on nimenomaan laiturin tehtävä seurata vastustajan laitapuolustajan nousu ja samaan aikaan varsinainen laitapuolustaja kaventaa lähemmäs topparikaksikkoa.


Puolen tunnin kohdalta esimerkki kuuluisasta ETEENPÄIN puolustamisesta. Barath yllättäen taas avaamassa peliä Pukin nenän edestä. Uronen on seurannut miestään jopa puoleen kenttään asti.


Urosen seuraama mies on tietysti Szalai ja hetken peippailun jälkeen ainoaksi vaihtoehdoksi unkarilaiselle jää pallon palauttaminen takaisin alas Urosen pysyttyä mainiosti suunnanmuutosten kyydissä. Mainiota Jere.


Toiselta puoliajalta vielä esimerkki Suomen puolustusmuodon venymisestä sivuttaissuunnassa Unkarien wingbackien halatessa sivurajaa. Nyt toki mitään suurta vaaraa ei ole, kun muodon sisässä on vain kaksi pelaajaa Szalai ja Dzsudzsak, mutta silti vaikea Suomen oli palloa riistäkään tästä asetelmasta tappioasemassa.


Kauko irtoaa keskikentän linjasta prässäämään Kalmaria, mutta silti tämä kierrättää pallon vaivatta takaisin toppareille...


...jotka pääsivät sitten taas jauhamaan 3v2 tilanteessa Pukkia ja Tuomisen tilalle kärkeen noussutta Lodia vastaan. Kliinistä johtoasemapelaamista Rossin miehistöltä.


Ottelun lopusta vielä kertaus Suomen 4-4-2 muodosta siksi, että kuvassa näemme vaihtopelaajien Toivion ja Forsellin korvanneen Granlundin ja Taylorin yksi-yhteen oikeana laitapuolustaja ja vasempana laiturina. Kuvasas näkyy myös Riven tekemä muutos toiselle jaksolle eli Tuomisen pelaaminen laidassa ja Lodin siirtyminen Pukin rinnalle. Tämän kuvan voi kaivaa esiin, jos joskus pitää muistella, että millä pelipaikalla kukin seilasi silloin Unkaria vastaan vieraissa marraskuussa 2018.

Hyökkäys:

Hyökkäys:


Kahdeksannella minuutilla Kreikka avaa jälleen peliä aluksi 2-4-4:llä.


Hetken pallottelun seurauksena Kreikka nostaa toisen laitapuolustajan Torosidisin ylös ja muoto muuttuu toiseen variaatioon eli 2-3-5:een.


Sokratis pelasi pallon maitse toiselle pohjapelaajalle Kourbelisille, joka kuljetti itsensä miinaan ja Kauko riistää pallon. Kuten näkyy kuvan alalaidassa, myös vasen laitapuolustaja Koutris on noussut ylös samalla.


Niinpä toppariparin apuna on vain Zeca, joka ei saa millään Pukkia kiinni, kun Sokratis höntyilee linjasta vastaan eikä peruuta. Kreikkalaisten onneksi Pukin toinen kosketus oli liian louhikkoinen. Lodilta oiva syöttö linjan taakse. Unkarikin hyödynsi vieraspelissään Kreikassa riistojen jälkeisiä pystypalloja linjan taakse, kuten näytin yhdessä kuvakaappausmaratonissani:


Sitten käsittelyyn Suomen toinen hyvä maalipaikka. Tilanne lähti Hradeckyn avauksesta, jonka jälkeen pallo on palautunut pääpallotaistojen jälkeen Suomen topparille Toiviolle. Kuten näkyy, Suomen hyökkäysmuoto 2-4-4 on kuosissa. Pukki on tosin tippunut hieman alemmas ylänelikosta.


Lod voittaa kaksinkamppailun ja taustalta Pukki tekee taas juoksun selustaan. Kuten näkyy, Suomella on 3v3-tilanne eli taas keskialueen nopean vastaiskun myötä syntyy maalipaikka Kreikan kenttätasapainon rakoillessa. Lisäksi Tuominen on tulossa taustalta mukaan neljäntenä miehenä painiessaan Kourbelista vastaan.


Tuominen irtautui miehestään pienen hämäysjuoksun myötä ja ainoastaan viimeistely jää uupumaan. Heikosti pelattu Kourbelisilta.


Avausjakson lopusta vielä muutama esimerkki Suomen hyökkäyspelaamisesta. Ensin Arajuuri tavoittelee syötöllään Lodia linjojen välistä. Syöttö menikin perille, mutta Lod hukkasi pallon.


Pallo palautui Toiviolle. Suomi kasasi taas muodon 2-4-4:een, kunnes Toivio avaa pitkän pallon Kreikan kahden ylimmän prässilinjan ylitse.


Jasse voitti ykköspallon kolmen kreikkalaisen keskellä ja pelasi pelivälineen laitaan Soirille. Jälleen Kreikan alakerrassa on 4v4-tilanne, mutta tällä kertaa sitä ei luotu nopeasta vastaiskusta, vaan myös hitaasta hyökkäyksestä oli mahdollista haavoittaa Kreikkaa pelaamalla pitkä pallo sen puolustuslinjan etupuolelle.


Suomen hyökkäyspelin läpikäynti on hyvä aloittaa havainnoimalla tuttu 2-4-4 pelinavausmalli. Granlund on tosin piilossa kuvan ulkopuolella. Kuten näkyy, jo Unkarin osiossa käsitelty kotijoukkueen kahden kärjen prässipelaaminen Suomen kahta topparia vastaan aiheuttu harmaita hiuksia Huuhkajille. Lisäksi taustalta prässiä tukivat Lovrencsics, Kleinheisler ja Kalmar, joista tässä kaksi ensin mainittua. Seurauksena Uronen menetti pallon Lovrencsicsille, koska helppoa syöttösuuntaa ei ollut.


Tässä Suomen pakka on hivenen ylempänä ja Kamara hakeutuu pelattavaksi, mutta saman tien Unkarin pohjapelaaja Nagy tulee prässäämään kärkiparin Szalai-Dzsudzsak rinnalle. Kamara sentään ajoittain kuitenkin yritti tehdä itsensä pelattavaksi avausjaksolla, mutta melko huonolla menestyksellä.


Tässä kohden Kamara pelasi Väisäselle, joka nosti jalalla ohi Szalain prässin ja syötti vastaantulevalle Lodille, jonka myötä 2-4-4 malli oli taas kasassa. Mutta Lodillakin oli mies selässä eli Barath seurasi häntä puolustuslinjasta keskiviivalle asti aktiivisesti eteenpäin puolustaen. Suomi teki saman Unkarille omassa kotiottelussaan ja osin tässäkin vieraspelissä kuten ylemmistä puolustusosion esimerkeistä näkyy, mutta tässä kotijoukkue toteutti samaa hienosti ja pakotti Lodin pelaamaan Joroselle.


Sitten käsittelyyn Pukin ensimmäisen maalipaikan synty. Unkari katkoo ensin omissa ja Nagy lähtee kuljettamaan. Vieressä on vapaana Kalmar, mutta ympärillä myös neljä suomalaista.


Nagy syöttääkin viereen, mutta Granlund astuu samalla vastaan ja Kalmar jää katiskan vangiksi, joten Granlundin on helppo tökätä pallo eteenpäin Tuomiselle.


Kuten Ratinan keskinäisessä kohtaamisessa, myös Unkarissa Suomi hyödynsi nopeita suunnanmuutoksia. Tässäkin Tuominen laittaa pallon heti linjan taakse ja Pukki kirmaa puolittaiseen läpiajoon, mutta Gulacsi torjui etukulmaan suuntautuneen laukauksen.


Muutaman minuutin päästä Suomi sai keskialueen vapaapotkun, mikä pelattiin vain lyhyenä viereen. Oikealla laidalla Lod ja Lam pelaavat pienen kombinaation Unkarin valuessa omaan 5-3-2 muotoonsa.


Lod syötti seuraavaksi Taylorille ja Unkarin kolmesta topparista Barath astuu esiin vastaan puolustuslinjasta, mutta on myöhässä ja Taylor saa jalan vapaaksi. Hän jatkaakin yhdellä kosketuksella pallon linjan taakse ja Pukki pääsi laukomaan taas pienestä kulmasta tuloksetta kohti etukulmaa.


Seuraavaksi mennään 21. peliminuutille. Suomi avaa peliä rutiininomaisesti 2-4-4 muodossa laitapuolustajien noustua pohjapelaajien tasolle ja Unkarin yläviisikon miesvartiointi on päällä. Suomen ylänelikko puolestaan on Tuomista lukuun ottamatta Unkarin puolustuslinjassa kiinni.


Suomi purkaa prässin siten, että Uronen pelaa kovan pallon maata pitkin vastaantulevalle Pukille. Jälleen Unkari puolustaa aktiivisesti eteenpäin eli oikea toppari Barath seuraa Pukkia keskiviivalle asti. Pukki ei lähde kääntymään, koska tietää miehen olevan selässä, joten ainoa ratkaisu on pelata pallo Lamille, joka on lähellä tukemassa ja johon Nagy on jättänyt pienen hajuraon vartioinnissaan.


Lam kääntyy ja samalla Lod lähtee pystyjuoksuun linjan taakse. Mitä ilmeisimmin sovittu kuvio.


Harmillisesti vain pystysyöttö karkasi metrin verran liian pitkäksi eikä Lod päässyt pussittamaan johtomaalia. Tämänkaltaista pelin rakentelua näkisi mieluusti enemmän eli ylänelikosta tullaan vastaan, nopea pudotus, painottomalta puolelta pystyyn ja sitä kautta maalipaikkaan. Eremenko jopa voisi saada nämä pallot putoamaan suoraan juoksulinjalle.


39. minuutilla on samankaltainen tilanne. Väisäsellä on pallo ja Suomi on 2-4-4 muodossa avaamassa peliä. Ylänelikosta Pukki tekee aloitteen vastaan, mutta Väisänen ei jostain syystä uskalla syöttää Nagyn ja Kleinheislerin välistä palloa kohti Pukkia, joka olisi voinut tiputtaa heti viereen Taylorille.


Sen sijaan Väisänen avaa laitaan, jossa Tuominen on yksin kahta pelaajaa vastaan ja Suomi menettää pallon. Pelirohkeutta näissä pelinavaustilanteissa lisää, kiitos! Tällaiset pienet valintatilanteet erottavat Väisäsen vielä maailman eliitistä peliä tekevänä topparina.


Sitten jälleen esimerkki Suomen transitiopelaamisesta avausjakson lopulta. Unkarin oikea toppari Barath on taas pallossa ja pääsee kuljettamaan Suomen puoliskolle asti Pukin ravatessa jälleen keskemmältä laitaan myöhässä. Onneksi Suomen muoto on tiiviinä ja linjojen välinen etäisyys hyvä.


Pallo pelataan Szalaille, joka ei pääse kuljettamaan, vaan joutuu syöttämään sivuttain kohti Dzsudzsakia.


Lod ei ole aluksi keskikentän neljän linjan tasolla, koska oli prässäämässä toisella puolella laitapuolustajaa. Nyt hän on palannut sopivasti linjaan ja yllättää Unkarin kapteeninimihirviön takaa päin.


Seurauksena on jo mm. Ratinan kohtaamisesta tuttu Lodin tempokuljetus epäorganisoitunutta Unkaria vastaan. Suomi saa 2v2-tilanteen, ja Kadarin tönäistessä Lodia pallo ajautuu Pukille, joka kuitenkaan ei lauo vasurilla, vaan siirtää oikealle jalalle, joten Orban ehti katkomaan. Kreikassakin Lod-Pukki akselilta nähtiin pari samanlaista riiston jälkeistä nopeaa vastaiskua ja taas oli lähellä, ettei maali syntynyt. Suomen pelitavalla näitä vastaiskumahdollisuuksia aukeaa väkisinkin pari kertaa ottelussa ja ne pitäisi vain hyödyntää. Neljässä ensimmäisessä ottelussa ne hyödynnettiin, mutta nyt kahdessa vieraspelissä ei ja tulos oli karu.


48. minuutilla Suomi hyökkäsi mahtavasti. Koko tapahtumaketju alkaa siitä, että Joronen huijaa Szalaita vartaloharhautuksella ja Väisänen saa hieman lisää tilaa nousta pois Szalain prässin alta.


Lod tulee ylhäältä vastaan ja Väisänen löytää hänet taskusta maata pitkin. Seurauksena Suomi pääsee hyökkäämään neljällä viittä vastaan.


Sitten tullaankin yksilöiden väliseen laatuun. Lod jakaa pallon laitaan. Soiri olisi varmasti nauttinut päästessään haastamaan yhdellä yhtä vastaan Barathia, mutta Taylor sotkeutuu jalkoihinsa ja Barath nappaa pallon pois fysiikallaan, joten keskitys etutolpalle Pukille jäi syntymättä.


52. minuutilla esimerkki 2-3-5 pelinavausmallista, jota nähätiin paljon Viroa vastaan vieraissa ja joka on myös olemassa Kanervan työkalulaatikossa. Lam siirtyi peliä avatessa sivurajalle ja Uronen nousi viidenneksi mieheksi ylös. Kamara on yksin toppareiden etupuolella.


Valitettavasti kääntymisen jälkeinen tempokuljetus oli liian pitkä eikä Kamara luopunut pallosta ajoissa, vaan menetti sen, mutta paikkasi toki sitten erheensä riistämällä pallon Szalailta takaisin oman boksin reunalla seitsemän sekuntia myöhemmin.


Viimeinen esimerkki hyökkäyspelaamisesta olkoon tämä. Holender syöttää heikon passin alaspäin, jonka Tuominen katkoo ja tiputtaa


Muutaman sekunnin päästä Lod on taas tempokuljettamassa ja neljä pelaajaa juoksee kohti Unkarin maalia.


Pukin ratkaisu tilanteessa on laukaus päin blokkia lopulta sisäänleikkauksen jälkeen.

Erikoistilanteet:

Kulmapotkut:


38. minuutilla Suomi sai ensimmäisen kulmapotkun. Se koitettiin pelata ensin lyhyenä Lodilta Kamaralle, mutta tuomari ei ollut antanut lupaa, joten Lod joutui pelaamaan pallon normaalisti ilmassa boksiin. Ratinaan verrattuna Suomella oli nyt boksissa vain viisi pelaajaa kuuden sijaan. Kreikka siis oli omissa kulmapotkuissaan lisännyt yhden miehen boksiin ja Suomi puolestaan vähentänyt. Ehkä tässä on sitten kotiedun tuoma etu riskitasoissa. Ratinaan verrattuna erilaista oli myös se, että nyt Anastasiadis oli halunnut yhden pelaajan (#23 Koutris) blokkaamaan matalan pallon etualueelle. Suomelta boksissa ovat topparit, kärkipari ja Kauko. Taisteluparit ovat Arajuuri-Sokratis, Toivio-Torosidis, Kauko-Zeca, Pukki-Kourbelis ja Tuominen-Siovas.


Tuominen teki miehen työn voittaessaan pallon etualueella eli hän onnistui karistamaan Siovasin ja sitten vielä pukkasi hienosti pallon taaksepäin kohti Toiviota ennen Mitroglouta. Samalla Toivio onnistui hämäämään Torosidia juoksemalla ensin muutaman askeleen eteenpäin ja peruuttamalla sen jälkeen, jolloin Kreikan kapteeni hukkasi tylysti oman miehensä ja Toivio pääsi laukomaan vapaasti, mutta tällä kertaa tuloksetta.


Toisen puoliajan alussa nähtiin se lyhyt kulmavariaatio Kamaralle Kreikan nukkuessa ja Lodin annettua kulman nopeasti. Erona edelliseen on se, että nyt Suomella on se kuusi pelaajaa boksissa kuten Ratinassa. Ehkä Rive halusi tauolla tappioasemassa hakea kulmapotkuista maalia suuremmalla riskillä lisäämällä yhden miehen boksiin tai sitten kyseessä oli vain tämä tietty variaatio. Joka tapauksessa uusi pelaaja boksissa on Soiri. Taisteluparit ovat tällä erää maalilla Pukki-Kourbelis ja Tuominen-Mantalos (!) sekä rangaistuspisteen tuntumassa neljän miehen sumpussa Toivio-Siovas, Kauko-Sokratis, Arajuuri-Zeca ja Soiri-Torosidis. Harmillisesti tämä tilanne päättyi siihen, että Mitroglou puolusti mahtavasti tuuppaamalla rangaistusalueen rajalla askelharhauttaneen Kamaran tylysti irti pallosta puhtaasti. Laukaus olisi siis voinut lähteä aiemmin Gleniltä.


Ajassa 39:55 Kreikan kulma oikealta puolelta. Fortounis antoi näköjään tosiaan kulmat vain oikealta puolelta ulospäin kiertävinä. Kuten ylemmässä kuvassa, Kreikalla on samat kuusi pelaajaa boksin sisällä. Edeltävään kuvaan verrattuna Suomella on nyt kolme ylimääräistä pelaajaa kahden sijaan (Uronen tolppamiehenä + Lod ja Tuominen) vitosen viivan sisällä eli koko joukkue osallistui puolustamiseen, kun Pukkikin merkkasi Pelkasin rangaistusalueen rajalla. Kamara huolehti maalin edessä Zecasta. Ratinassa samassa roolissa Hradeckya hämmentämässä oli tosiaan Mitroglou, kuten jo totesin yllä. Viiden miehen sumpussa vartijaparit olivat molemmissa kulmapotkuissa Kauko-Sokratis (pääsi silti puskemaan), Arajuuri-Mitroglou, Granlund-Torosidis, Toivio-Siovas (Manolasin korvaaja) ja Soiri-Kourbelis.

Sivuvapaapotkut:


Sokratis rikkoi Soiria rangaistusalueen rajalla ja Suomi sai sivuvapaapotkun. Ratinan ylläolevassa lainauksessa olevaan esimerkkiin nähden tämä on paljon lähempää. Lod ja Tuominen olivat nyt pallon takana, kun Ratinassa Lodin seurana ei ollut ketään. Tuolloin Kreikka puolusti kuten Unkaria vastaan eli kahdeksan miehen linjalla, Fortounis oli muurissa ja Pelkas boksin ulkopuolella. Nyt Fortounis oli siirretty Pelkasin paikalle boksin rajalle ja muurissa olivat Pelkas, Mantalos ja Koutris. Boksin sisälle Ratinassa Suomi nosti seitsemän pelaajaa taistelemaan Kreikan kahdeksan linjaa vastaan, mutta nyt boksissa oli vain viisi pelaajaa ja heidät Kreikka puolusti miesvartioinnilla. Arajuuri onnistui karistamaan hetkeksi Sokratisin ja rynni etutolpalle, mutta Mitroglou katkoi Lodin keskityksen. Uronen oli tilanteessa Ratinan tavoin keskialueella varmistamassa toisen laitapuolustajan eli tässä tapauksessa Granlundin kanssa.


Tämä esimerkki ajassa 57:30 puolestaan vertautuu identtisesti Ratinassa nähtyyn (tekstin alussa olevan lainauksen viimeinen kuva). Sivuvapaapotku on nyt kauempaa ja Lod on pallon takana. Tuominen on kosmeettisena seurana. Kreikka puolusti tutulla kahdeksan linjalla ja Pelkas on rangaistusalueen ulkopuolella. Fortounisin sijaan muurissa oli Mantalos. Suomi ei nostanut tälläkään kertaa seitsemää pelaajaa taistelemaan kahdeksaa vastaan, vaan vain kuusi eli yhden vähemmän kuin Ratinassa, koska Tuominen oli pallon takana myös. Uronen ja Granlund olivat tutusti keskiympyrässä. Ehkä tässä tilanteessa olisi voinut Tuomisen suosiolla nostaa myös boksin sisään ja jättää Lodin yksin pallon taakse kuten Ratinassa, jotta miesalivoima ei olisi ollut 6v8 vaan 7v8. Lopputuloksena Lodin keskitys jäi etualueelle Fortounisille.


Fortounis antoi sivuvapaapotkut kuten Ratinassa. Tässä Suomi puolustaa yhdeksän miehen linjalla ja Pukki on ainoana muurissa. Kreikkalaisia boksissa on kuusi kappaletta eli tilanteessa Suomella oli Hradecky mukaan lukien 10v6 ylivoima, mutta silti Kourbelis pääsi puskemaan takatolpalta maalin yli karattuaan täysin Granlundin vartioinnista.


36:20 Toinen Fortounisin sivuvapaapotku, tällä kertaa Suomella on kahdeksan miehen linja, Pukki muurissa ja Lod pitää huolen Koutrisista laidalla.

Unkari-osiossa on käyty läpi se, miten Suomi puolusti Unkarin erikoistilanteet, joten en enää kertaa niitä tilanteita tässä, vaan keskityn nyt Suomen antamaan kulmiin ja sivuvapaapotkuihin.


18. minuutilta Suomen ensimmäinen kulmapotku. Huomionarvoista on se, että Lam tekee blokin Arajuurea vartioivalle Orbanille. Kalmar puolustaa samalla Lamia. Suomella oli Ratinassa Kreikkaa vastaan kuusi pelaajaa boksissa ja samoin on nyt. Ateenassa Suomi vaihteli 5-6 pelaajan välillä kahdessa eri variaatiossa. Topparien ja kärkiparin lisäksi Lam ja Taylor ovat boksissa. Taisteluparit ovat Arajuuri-Orban, Lam-Kalmar, Tuominen-Szalai, Pukki-Korhut, Taylor-Lovrencsics ja Väisänen-Kadar.


Viimeksi mainitussa parissa Kadar kyllä piti Väisäsen kurissa, mutta silti Sauli pääsi selän takaa tökkäämään pallon kohti alakulmaa tuloksetta.


Ajassa 50:08 Lodin toinen kulma. Taas Suomella on kuusi pelaajaa boksissa, mikä näyttäisi olevan vakio viiden sijaan. Tuominen on vitosen viivalla Lovrencsicsin kanssa ja muut viisi pelaajaa ryntäävät taustalta maalille. Koska Toivio oli vaihdettu kehiin Granlundin tilalle, Lamia ei enää tarvittu boksissa, vaan Toivio korvasi hänet kuudentena pelaajana.


Kreikka- ja Unkari-pelien erikoistilanteiden onnistuja Tuominen kadottaa seuraajansa täysin ja pääsee vapaaksi etutolpalle, mutta viimeistelee hätäisesti pallon ohi maalin.

Tässä on vielä vertailuna Suomen kulmapotku Ratinasta Kreikkaa vastaan. Asetelma on lähes identtinen eli yksi pelaaja maalilla ja viisi ryntää taustalta. Ehkä Unkari odotti siksi, että Lod pelaa pallon taka-alueelle kohti Arajuurta kuten Ratinassa ja siksi Lovrencsics nukahti täysin eikä ymmärtänyt seurata Tuomisen liikettä etualueelle.

Arajuuri viittelöi Lodille, että keskitä hänelle taka-alueelle.


Ajassa 75:18 sivuvapaapotku, Lod ja Pullukka ovat pallon takana. Suomi on nostanut boksiin kuusi pelaajaa kuten Ateenassa. Ratinassa Kreikkaa vastaan Suomi nosti jopa seitsemän pelaajaa boksiin jättäen Urosen ja Raitalan keskiympyrään, mutta koska nyt pallon takana oli kaksi pelaajaa, boksissa oli vain kuusi pelaajaa ja Kamara sitten rajalla kyttäämässä irtopalloa. Unkari puolustaa tämän koko joukkueen voimin eli sillä on yhdeksän miehen linja omassa boksissa Dzsudzsakin ollessa ainoana muurissa. Miesylivoiman ansiosta Szalai puskikin pallon etualueelta pois boksista ja Unkari selvisi kuivin sukin tilanteesta.


Lisäajalla Suomi kokeili täysin samaa variaatiota. Forsell keskittää ja boksissa on kuusi pelaajaa yhdeksää vastaan. Unkari puolusti täysin samoin kuin edellisessä vapaapotkussa.


Tällä kertaa pallo ei jäänyt etualueelle, mutta Holender oli hyvin sijoittuneena keskellä ja puski pallon väljemmille nurmikoille. Toivio oli toki hänen takanaan hyvin sijoittuneena, mutta valitettavasti keskitys ei ollut ihan tarpeeksi korkea.
Urpo Tomera

Poissa Poissa


Vastaus #1299 : 19.11.2018 klo 22:29:53

Veskan ei kyllä pidä ikinä pelitilanteessa "spekuloida" tai aavistaa. Kunnolla vastaan sitten toivotaan parasta.

Tämä on täyttä paskaa ja hyvin usein esim. läpiajotilanteissa on käytännössä pakko aavistaa jos hyökkäjällä on paljon aikaa, eikä maalivahti ehdi kunnolla peittämään. Näitä tilanteita näkee jatkuvasti.

 
Sivuja: 1 ... 51 [52] 53
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines