Unkari pelasi viimeksi Suomea vastaan 4-1-4-1 muodossa, joka hyökätessä muuntui 2-3-2-3:een ja toisella puoliajalla sitten kolmen alakertaan. Alla olevassa lainauksessa on joitakin huomioitani syyskuun ottelusta.
Unkari hyökkäsi valtaosan pelistä muodossa, joka oli ehkäpä lähinnä 2-3-2-3:ta. Topparit Lang ja Kamar olivat alhaalla ja heidän välissään yläpuolella oli vuorollaan toinen pohjapelaaja, usein numero 16 Patkai. Laitapakit Fiola ja Lovrencsics olivat hänen kanssaan samassa tasossa. Seuraavassa linjassa olivat kymppipaikan Kovacs ja Kleinhasler, joka oli merkitty alun perin kymppipaikalle ainakin LiveTuloksissa, mutta oli enemmänkin toinen pohjapelaaja. Kovacs ja Kleinhasler liikkuivat melko vapaasti ja hakivat tilaa linjojen välistä. Toisella jaksolla Kovacsin mentyä vaihtoon katsoin hetken aikaa, että Kleinhasler olisi nostettu kymppipaikalle, mutta kyllä siinä oli lähinnä vaihdosta kentälle tullut numero 13 Kalmar. Viimeisessä linjassa olivat Szalai sekä laiturit. Szalai paini topparien kanssa. Laiturit Sallai ja Stieber hakivat tilaa topparin ja laitapakin välistä, mutta olivat tosiaan samassa tasossa kuin Szalai Suomen puolustuslinjan kohdalla. Toisella puoliajalla Stieberin tilalle tullut Varga omaksui nähdäkseni Stieberin roolin oikealla laidalla. Toisella jaksolla Unkari vaihtoi jossain vaiheessa kolmen alakertaan, jolloin vasen laitapakki Fiola tippui vasemmaksi toppariksi Kadarin ja Langin rinnalle, mutta ainakin koko avausjakson Fiola oli laitapuolustaja ja Kadar vasen toppari, vaikka LiveTuloksissa heidätkin oli merkitty toisin päin ennen ottelua.
Positiivisena asiana on mainittava kuitenkin puolustuslinjan toiminnasta tosiaan se, että jos Unkari sai pelattua pallon maitse Suomen keskikentän neljän linjan ohi, alimmasta linjasta tultiin hyvin vastaan ja katkottiin syöttöyrityksiä. Muistan avausjaksolta vain yhden Kleinhaslerin laukauksen keskeltä 25 metristä, joka leijaili yli. Muutoin unkarilaiset eivät päässeet kääntymään kasvot kohti Suomen maalia, vaan koko joukkueen päättäväinen tilanteisiin meno esti tempokuljetusten synnyn, joten vaikka esimerkiksi Szalaita rikottiin ainakin viidesti avausjaksolla, rikkeet olivat hyviä, vaikka niistä tulikin muutama sivuvapaapotku.
Toisella puoliajalla kurinalainen puolustaminen jatkui ja Suomen linjojen välit olivat tiiviit. Lisäksi topparit jaksoivat pumpata läpi ottelun linjasta vastaan, jos Kauko ja Sparv ohitettiin maata pitkin. Väkisinkin Unkari onnistui luomaan muutaman puolittaisen maalipaikan keskityksistä, mutta Suomi voitti hyvin ilma- ja maakaksinkamppailuja boksissa.
Ongelma avausjaksolla oli se, että Suomi ei oikein saanut palloa pelattua maata pitkin ylänelikolle. Osasyy siihen oli Unkarin puolustusmuoto 4-1-4-1. Unkarin toppareiden Langin ja Kadarin yläpuolella operoi sama herra kuin peliä avatessa eli Patkai. Hänen rooli oli merkittävä kahden neljän linjan välissä, sillä ankkurirooli mahdollisti sen, että linjojen välissä ei ollut liikaa tilaa liikkua Suomen ylänelikolla. Unkarin keskikentän neljän linjan muodostivat laiturit sekä heidän välissään olleet Kleinhasler ja Kovacs. Szalai oli ylin prässääjä.
Suomen parhaat paikat syntyivät transitioista. Toisella jaksolla monesti Lod puikkelehti pallon saatuaan unkarilaisten välistä ja tempokuljetti vahvasti eteenpäin. Yksi juoksuista päättyi chippiin Soirille, joka puolestaan vapautti Pukin, mutta tämä laukoi tolppaan. Lisäksi jakson alussa Soiri pääsi laukomaan boksin rajalta niukasti ohi. Myös Suomen maali oli transition eli vastaiskun tulos. Urosen sivurajaheiton jälkeen Szalai sai pallon hetkellisesti, mutta Arajuuren liuku ja Kaukon syöttösuuntien sulkeminen johtivat siihen, että Schüller poimi irtopallon ja vapautti sitten Pukin pystyjuoksuun, joka päättyi Kadarin torppaamiseen sivuun ja tylyyn viimeistelyyn. Hitaista hyökkäyksistä Suomi ei juurikaan maalipaikkoja luonut jo edellä mainitun Unkarin tehokkaan 4-1-4-1 puolustusmuodon vuoksi ja toki Unkari hallitsi palloa 60-prosenttisesti, joten pääosan pelistä Suomi otti vastaan, jolloin automaattisesti syntyy helpommin paikkoja transitioihin riistoista kuin tilaisuuksia hitaisiin hyökkäyksiin.
Lisäksi on mainittava molempien joukkueiden pyrkimys ottamaan pois lyhyet maalipotkut. Suomen tapa oli se, että varsinkin toisella jaksolla Unkarin pelatessa kolmen alakerralla kärkiparin seuraksi nousi toinen keskikentän pohjapelaajista eli Kauko, Schüller tai Sparv, jolla pakotettiin Unkari avaamaan pitkällä. Unkari pyrki samanlaiseen tapaan ja heiltä Szalain seurana ylhäällä olivat maalipotkutilanteissa usein kymppipaikan Kovacs ja vasemman laidan Sallai.
Unkarilaisista maalivahti Gulacsi oli ihan OK. Laitapuolustajista Lovrencsics jakoi hyviä keskityksiä ja oli mukavan tekninen. Toisen puolen Attila Fiola ei ollut ihan omimmillaan avausjaksolla. Toppareista Lang pääsi kahdesti maalipaikkaan boksin sisällä Stieberin erikoistilanteista, mutta pyssytti läheltä yli molemmilla kerroilla. Kadar teki kohtalokkaan virheen avausmaalissa ja siksi ilta ei ollut onnistunut. Pohjapelaaja Patkai oli loistava ankkuriroolissaan varsinkin avausjaksolla pitäen linjojen väliin jääneen tilan hyppysissään. Kovacs ja Kleinhasler olivat teknisiä priimusmoottoreita, mutta varma pallon kierrätys ei johtanut maaleihin. Laitureista Stieber antoi erikoistilanteita ja ne olivatkin ajoittain hyviä, vaikka toki muutama sivuvapari jäikin etualueella suomalaisten päihin. Lisäksi mieleen jäi noin 20 minuutin kohdalla oikealta boksin rajalta yli lauottu kuti. Toisen laidan Sallai oli avausjaksolla vähemmän pallossa, mutta hakeutui sitten lähemmäs Szalaita pallon ollessa Unkarin oikealla laidalla. Toisella puoliajalla hän missasi avopaikan boksin sisällä. Szalailla oli yksi kunnon maalipaikka, jonka Luke pelasti. Muutoin aika kului Suomen topparien kanssa painiessa. Krediittiä on annettava avauspuoliajan vähintään viidestä hankitusta vapaapotkusta, sillä sen verran paljon hän sai osumaa jaloille. Vaihtopelaajista ei ole sen kummempaa sanottavaa.
Ajattelin ensin, että koska Suomi on jo varma lohkovoittaja, en jaksa päivittää Unkarin scouttausraporttia, mutta tehdään se nyt, kun Unkaria en ole vielä käsitellyt kertaakaan kuvakaappausten kautta, vaan ainoastaan kirjoittanut siitä tuon ylläolevan karsitun tekstinpätkän Suomi-Unkari ottelun jälkeen. Rakkaudesta lajiin ja niin edelleen päivän kolmas kuvakaappauskatsaus.
Unkari siis kaatoi Viron kotonaan 2-0. LiveTuloksien mukaan ryhmitys oli 4-2-3-1. Aiemmissa peleissä ryhmitykset olivat olleet Ratinan jälkeen 4-3-3 ja 3-1-4-2, joten Rossi oli keksinyt jotain uutta viimeisimpään kotiotteluun. Tosin tässä pelissä hän istui katsomossa ja penkin päässä oli jokin apuvalmentaja. Syytä en jaksanut etsiä, että miksi Rossi joutui katsomaan ottelun katsomosta lehtiö kädessään. Avauskokoonpano oli:
#9 Adam Szalai (Hoffenheim)
#21 Dominik Nagy (Legia) - #10 Istvan Kovacs (MOL Vidi) - #11 Zsolt Kalmar (Dun. Streda)
#16 Mate Patkai (MOL Vidi) - #8 Adam Nagy (Bologna)
#3 Mihaly Korhut (H. Beer Sheva) - #4 Tamas Kadar (Dynamo Kiova) - #6 Willi Orban (RB Leipzig) - #5 Botond Barath (Honved)
#12 Denes Dibusz (Ferencvaros)
Ratinaan nähden muutoksia oli paljon, sillä vain Szalai, kymppipaikan Kovacs, ankkuriroolin Patkai ja Kadar olivat tuttuja pelaajia. Lisäksi vaihdosta sisään Tampereella tuli nyt laiturina aloittanut Kalmar, joka Ratinassa pelasi enemmän kymppipaikkaa.
UnkariPuolustus:
Tässä kuvassa näkyy viitteitä paljon Ratinassa nähtyyn eli Szalain takana oli neljän keskikenttälinja ja sen takana yksinäinen ankkuri. Tällä kertaa se ei tosin ollut Patkai, vaan A. Nagy, joka pyrki tilkitsemään tiloja puolustuslinjan ja keskikentän linjan välissä. Lisäksi hän seurasi Vassiljevia lähellä.
Toinen variaatio puolustaessa oli ihan puhdas 4-2-3-1. Unkari vaihtoi melko sujuvasti muotoa 4-1-4-1:n ja 4-2-3-1:n välillä. Tämä riippui siis ihan puhtaasti siitä, että valuiko toinenkin pohjapelaaja toisen pohjapelaajan rinnalle tilkitsemään tiloja kahden linjan välissä vai päättikö toinen pohjapelaaja pysyä Szalain takana olevassa keskikentän neljän linjassa. Tässä tilanteessa Patkai nyt päätti valua vähän alemmas Kovacsin ja laitureiden rinnalta, koska A. Nagy meni antamaan painetta laitaan ja seurauksena Unkari riisti pallon.
Kun Unkari joutuu oikeasti puolustamaan hetken aikaa syvemmällä omalla alueella, sen muoto on alkuun 4-2-3-1 eli molemmat pohjapelaajat suojaavat puolustuslinjaa.
Jos Unkari valuu vielä alemmas, silloin toinen laitapelaaja tippuu kolmanneksi mieheksi pohjapelaajien rinnalle eli muoto on 4-3-1-2.
Ja tässä vielä toinen kuva. D. Nagy on laitureista pudottanut Patkain ja A. Nagyn rinnalle. Lisäksi tämän kolmikon yläpuolella on Kalmar eli käytännössä Unkari puolustaa kahdeksalla miehellä syvällä omalla alueella kuten Suomikin 4-4-2 muodossa. Unkari vain toteuttaa sen 4-3-1-2:na eli vielä kertauksena pohjapelaajien rinnalle putoaa toinen laituri, tämän kolmikon yläpuolella on jäljellejäävä laituri/kymppipaikan pelaaja ja kärjessä vastaiskuja kyttää Szalain seurana kymppipaikan pelaaja tai jäljellejäävä laituri.
Unkari pakotti Ratinassa monesti Hradeckyn avaamaan pitkällä prässäämällä ylhäältä. Szalain seuraksi tuolloin nousivat kymppipaikan Kovacs ja vasen laituri. Samoin Unkari toimi yhä edelleen Viroa vastaan eli Szalain kanssa yläkolmikon täydensivät Kovacs ja toinen laitureista eli tässä tapauksessa Kalmar.
Hyökkäys:
Unkarin yksi pelinavaamismalli oli melko perus 2-4-4 eli topparit levittivät ja laitapuolustajat nousivat pohjapelaajien tasolle. Tässä tosin oikean laidan Kalmar on pudonnut toisen pohjapelaajan tilalle ja pohjapelaajista taustalla näkyy se, kuinka Patkai nousee vähän ylemmäs samalla.
Tottahan toki Unkari oli silti säilyttänyt jo Ratinassa nähdyn pelinavaamismuotin 2-3-2-3. Topparit levittävät ja heidän yläpuolellaan on jompikumpi pohjapelaaja samassa tasossa laitapuolustajien kanssa. Tässä tilanteessa se on A. Nagy, joka on alempi pohjapelaaja. Seuraavassa tasossa on joko kymppipaikan Kovacs tai kuten nyt toinen laitureista Kalmar sekä toinen pohjapelaaja eli nyt Patkai, jolloin yläkolmikkoon jäävät Szalai ja kaksi laituria tai Szalai, laituri ja Kovacs kuten nyt.
Yläkolmikko tosiaan hakee tilaa puolustuslinjan etupuolelta. Tämän kanssa Suomen pitää olla tarkkana. Ratinassa puolustuslinja jaksoi pumpata läpi ottelun hyvin linjasta vastaan, jos Unkari puhkoi Suomen kaksi ylintä prässilinjaa. Sunnuntaina Arajuuren ja Toivion pitää kyetä samaan kuin syyskuussa, jotta Szalain tiputuksista Kovacs, Kalmar ja D. Nagy eivät pääse tempokuljettamaan kasvot kohti maalia kuten tässä tilanteessa lopulta kävi Viroa vastaan.
Tässä vielä esimerkki heti pelin alusta, kun Unkari käynnistää alhaalta 2-4-4:ssä.
Yläkolmikosta Szalai toimii kuten sanottu targettina ja hänet löydetään Viron puolustuslinjan etupuolelta Barathin toimesta. Kuten kuvasta näkyy, vierellä on heti yläkolmikon kaksi muuta jäsentä Kalmar ja Kovacs valmiina tarjoamaan tuen ja kolmaskin pelaaja Patkai tulee taustalta mukaan, kun toinen laituri D. Nagy oli alemmassa linjassa tarjoamassa syöttövaihtoehtoa saman laidan laitapuolustajalle, jolloin painottoman puolen pohjapelaaja nousi neljänneksi ylimmäksi mieheksi.
Kerta kiellon päälle eli Unkari avaa alhaalta taas. Muoto on se 2-4-4 tai sitten vielä tarkemmin palasteltuna 2-4-1-3, koska kuten edellisessä kuvasarjassa, se neljänneksi ylin mies tulee yleensä palloa vastaan yläkolmikkoa selvästi alemmas.
Tässä näkyy, kuinka Kalmar ympyröitynä oli tullut palloa vastaan ja kääntyy nyt takaisin Viron maalia kohti, kun pallo pelattiin pitkänä taas kohti Szalaita ja kahta muuta yläkolmikon jäsentä eli tällä kertaa Kovacsia ja D. Nagya.
Erikoistilanteet:
Oman alueen kulmapotkuissa Unkari puolusti miesvartioinnilla, koska Viro käytti tuttua junamuodostelmaa. Tässä kuvassa juna on tosin jo juuri hajaantunut, kun Vassiljev erikoistilanteiden antajana on potkaisemassa palloa. Kuuden miesvartioitavan lisäksi Unkarilla on yksi pelaaja eli Szalai vitosen viivan sisällä lähellä etutolppaa ja kaksi pelaajaa A. Nagy ja Kovacs puolustavat lyhyttä variaatiota.
Unkarin toinen toppari Orban jäi pahoin jälkeen miehestään Vihmannista, joka pääsi puskemaan viidestä metristä, mutta Dibusz otti hyvän refleksitorjunnan. On melko todennäköistä, että Suomeakin vastaan Unkari tulee käyttämään miesvartiointia, koska Suomi tulee nostamaan kulmapotkuissa boksiin 5-6 pelaajaa kuten Virokin. Lisäksi Kreikkakin puolusti Suomea vastaan kulmapotkut miesvartioinnilla. Vartioinnista vastaavat todennäköisesti puolustuslinjan nelikko Korhut-Kadar-Orban-Barath höystettynä maalin edessä olevalla Patkailla sekä tarvittaessa Kalmarilla, jos Suomi nostaa kuudennen pelaajan boksiin kuten Viro teki nyt.
Omissa kulmapotkuissaan Unkarilta erikoistilannevastuussa oli Kalmar. Unkari nosti boksiin kuusi pelaajaa ja lisäksi yksi pelaaja oli boksin ulkopuolella. Etualueella palloa tavoittelee Szalai ja puolestaan maalivahdin edessä oikea laitapuolustaja Barath kaljussaan. Kauempaa neljän miehen sumpussa maalille juoksevat topparit Orban ja Kadar sekä kymppipaikan Kovacs ja toinen pohjapelaaja Patkai. Rangaistusalueen ulkopuolella kyttäsi vasen laituri D. Nagy.
Orban voitti 1v1-tilanteen, kun Pikk arvioi väärin pallon lentoradan ja Orban pääsi nikkaamaan vapaasti takakulmaan 1-0 maalin.
Oikea laitapuolustaja Barath kykenee viskoamaan pitkiä sivurajaheittoja kuten tässä. Virolla oli tilanne hyvin kuitenkin hallinnassa 4v2 ylivoiman myötä etualueella.
Sitten vielä muutama sivuvapaapotkukuvio. Tämä on ottelun alusta. Kalmar on pallon takana käsi pystyssä. Vieressä oleva A. Nagy juoksee pallon yli oikeaan laitaan. Boksissa on aluksi kaksi unkarilaisryhmittymää vastakkaisilla puolilla.
Kalmar ei keskitä, vaan syöttää laitaan pallon yli juosseelle A. Nagylle, joka sen sijaan toimittaa pallon luukulle, johon on juoksemassa mukava määrä unkarilaisia hajaantumisen jälkeen eli kohteita boksin sisässä on neljä. Tämä keskitys kuitenkin karkasi päädystä yli.
Toisen jakson alussa Kalmar oli taas pallon takana. Tällä kertaa sivuvapaapotku on lähempää. Kuten näkyy, Virolla on yhdeksän pelaajan linja oman rangaistusalueen rajalla. Unkari puolestaan nosti boksiin viisi miestä ja Kovacs sekä D. Nagy kyttäsivät irtopalloa boksin rajalla. Rangaistusalueelle nousseet pelaajat olivat topparit Kadar ja Orban, Patkai, Szalai sekä oikea puolustaja Barath. Virolla on ympyröidyllä kohdealueella 7v5 ylivoima.
Kalmarin keskityksen kohteena oli lopulta Orban, joka oli tehdä jo illan toisen maalinsa. Huuhkajien tulee olla siis erittäin tarkkana Kalmarin antamissa erikoistilanteissa Orbanin kanssa.
