Onko näitä Fossa dei Leonin loppuun jotaneita tapahtumia avattu jossain tarkemmin?
.. tämä oli tosiaan dramaattinen ja hieman farssimainenkin tapahtumaketju, joka tapauksessa traaginen päätös yli 6000 jäsenen
Fossa dei Leonille. Tapahtumissa on monta tasoa ja kaikki ei ollut aina sitä miltä aluksi näytti.
Ensin pitää kuitenkin tietää, että
Viking Juve on eräs milanolainen ryhmä, joka pitää viikottaiset ryhmätapaamiset pelien ulkopuolella baarissa näkyvästi, jopa röyhkeästi Milanon keskustassa. Ultrien maailma on täynnä paradokseja ja näennäisiä epäjohdonmukaisuuksia, joita on vaikea asioita tietämättä käsittää, ja Fossan kuolema oli jonkinlainen malliesimerkki tästä.
Vaikka joukkueet kannattajineen ovat pahimpia vihollisia, johtotasolla suhteet ovat pitkään olleet erinomaiset. Vaikka ottelupäivinä kannattajat ottavat yhteen, sattuu ja tapahtuu, muulloin Viking saa olla Milanossa hyvin rauhassa. Puhutaan saman aaltopituuden väestä, samoista poliittisista väreistä, keskinäisistä sympatioista ja jopa yhteisistä bisneksistä kaupungin yöelämässä.
Milano da bere.
Vain Fossa oli eri porukkaa. Milanin pitkään vasemmistolainen kaarre (vastavuoroisesti inter on kaarteensa leimaamana äärioikeistolainen seura jo pitkälti 1970-luvulta lähtien, ja on sitä tässä mielessä yhä edelleen) hylkäsi virallisesti politiikan Berlusconin valtakauden myötä ja vaihtoi mottoon
"ne' rossi ne' neri solo rossoneri" (ei punaisia eikä mustia vain punamustia). Mutta leimallisesti Fossa oli punainen, kun pitkäaikainen kaarteen kumppani ja tavallaan myös vastavoima BRN, Brigate Rossonere, taas oli oikeistosymboleineen eri maata. Curva Sudissa vallitsi tietynlainen vallan tasapaino ja kaarteen etu meni kaiken muun edelle. Tämä oli aikaa, kun Milanin Curva Sud mullisti maailman stadionien ilmeen ikonisilla koreografioillaan, jotka ovat jääneet katsomokulttuurin kronikkaan. Mikään ei ole vaikuttanut koreografioiden ja "tifoilun" kehitykseen yhtä paljon kuin tuo FdL:n ja BRN:n hallitsema A.C. Milanin katsomonosa.
Kunnes eräänä päivänä vuonna 2005 Viking Juve oli normaaliin tapaan lähdössä vierasreissulle (muistaakseni Roomaan) ja kokoontui eräällä milanolaisella piazzalla kerätäkseen jengin kasaan ja noustakseen bussiin. Tällä kertaa, syystä jos toisesta, isot heilutusliput jäivät asfaltille makaamaan bussin lähtiessä matkaan. Lippuja ei enää löytynyt.
Ennen kuin oli Milan - Juventus -pelin aika. Kuten tuossa aiemmassa pelissä (muistaakseni) Roomassa, olin paikalla myös tässä pelissä Milanossa. Matkustin vieraspeleihin usein yhdessä nimenomaan Vikingin kanssa samassa bussissa, joskaan en kuulunut heihin.
Tuo peli oli sitä aikaa, kun Juventuksen Curva Scireassa oli vastikään tapahtunut vallanvaihdos, aseellisesta ryöstöstä ja poliisitaposta kiikarivuodet istuneen Drughin historiallisen capon vapauduttua kalterien takaa ja tehtyään paluun Curvaan. D. ajoi silloisen pitkäaikaisen hegemoniaryhmän Fightersin pois kaarteesta ja yritti painostaa myös muut väkisin ulos. Tuohon vierasotteluun San Sirolle mennessämme emme valmistautuneet kamppailuun milanisteja, vaan "omia" vastaan. Oli taisteltava reviiristä ja olemassaolosta. Siksi monikaan ei kiinnittänyt ottelun aikana erityistä huomiota toisella puolella stadionia Curva Sudin keskellä kahteen liehuvaan lippuun, mutta Viking Juven symbolit niissä näkyivät olevan. ..
Netti oli vain murusia nykypäivään verrattuna, mutta kuvat lähtivät ottelun jälkeen silti leviämään nettisivuilla ja mms-viesteinä. Fossa otti kaiken kunnian irti tapahtuneesta.
Vikingiä moinen ei tietenkään miellyttänyt, etenkään koska tapa, jolla omat symbolit olivat ikiaikaiselle vastustalle päätyneet, oli "häpeällinen" ja vastoin kannattajien nk. koodistoa. Löytötavaraa. Fossalle kuitenkin ilmoitettiin tässä vaiheessa vielä jokseenkin ystävällisesti päivämäärä, johon mennessä liehutusliput tulisi palauttaa.
Lippuja ei kuitenkaan palautettu -- vielä. Saalis oli Fossallekin liian houkutteleva, liian suuri. Viking 1986, Juven reaktiivisin ja viime vuosikymmenten kunnioitetuin ryhmä, jota kohtasi nyt suunnaton häpeä ja -- vaikka kyseessä ei ollutkaan ryhmäbanneri vaan lopulta pelkkiä liehutuslippuja -- jopa toiminnan jatkamisen kyseenalaistaminen, koska tuollainen häväistys Fossan taholta, joka vieläpä otti täyden kunnian asiasta, merkitsi ylpeyden menetystä. Jotain oli siis tehtävä, ja pian. Ja jotain tehtiin.
Fossalaisten palatessa väsyneinä aamun sarastaessa vierasreissultaan Keski-Euroopasta ja toimittaessaan banneria turvaan varastoonsa, heitä vastassa oli Viking, joka "taivutteli" fossalaiset luovuttamaan historiallisen vierasbannerinsa parempaan talteen. Fossalle tapahtunut oli kaikesta huolimatta täysi yllätys ja katastrofi. Viking julkaisi vielä samana aamuna alla olevan kuvan nettisivuillaan.
Fossa on Fossa, ja uutinen oli iso. Oli selvää, että jotain peruuttamatonta oli tapahtunut. Fossassa puolestaan ymmärrettiin viimeistään nyt, että oli tapahtunut iso erehdys ja aiempaan Milanossa vallinneseen status quoon ja kolmijakoon, joka perustui keskinäiseen kunnioitukseen Juven, Milanin ja interin kovaotteisimpien ryhmien välillä, Fossa ei enää mahtunut. He olivat niin sanotusti
"pisciato fuori dal vaso", eli pissineet vaasin ulkopuolelle.
Tietoisena tilanteen ennennäkemättömästä räjähdysherkkyydestä Milanossa, mukaan soppaan lusikkansa iski Italian salainen poliisi DIGOS, joka epäilemättä pyrki nyt kaikin keinoin tyynnyttämään tilannetta. En viitsi uskoa, että Fossa sentään olisi ottanut viranomaisiin yhteyttä saadakseen myyttisen tunnuksensa takaisin, mutta tällainen huhu kuitenkin ehti levitä hyvin laajalti. Erityisen voimakkaasti sitä kuitenkin tuntui levittävän Milanin Curva Sud.
Seuraavalla ottelukierroksella Fossan banneri oli tutulla paikallaan Curva Sudin keskellä, ja niin myös Vikingin liput Torinossa. Vaihtokauppa oli tapahtunut, tavalla tai toisella. Vikingin osalta tilanne normalisoitui ja melko pian koko jupakkakin unohtui.
Fossa dei Leonille seuraukset sen sijaan olivat dramaattiset: välittömän vallankaappauksen myötä kaarteen ensimmäinen ja koko Ultras-liikkeen kuuluisin ryhmä heitettiin pihalle ja vielä perään bannattiin koko stadionilta. Ymmärtääkseni vielä tänäkään päivänä monet fossalaiset eivät ole tervetulleita San Sirolle huolimatta siitä, että viime vuosina kaarteen myyttistä historiaa on alettu jälleen vaalia (joidenkin kyynikkojen mukaan tosin lähinnä kaupallisista syistä) ja Fossan bannerit on taas nostettu nuorisoa varten näytille. Äskettäin juhlistettiin suurieleisesti ryhmän, kaarteen ja Ultras-kulttuurin 50-vuotisjuhlaa -- Fossa dei Leonia, leijonien hautaa.
Isoissa kaarteissa, kuten Milanin Curva Sudissa liikkuu vuosittain miljoonia euroja valuuttaa (lippukauppaa, matkanjärjestelyä, oheistuotemyyntiä, nautintoainebisnestä ja erinäisiä etuja seuralta), joten tällaisen kaarteen hegemonista hallintaa voi verrata lottovoittoon. Kun kuningasleijona näytti hetken heikolta ja epäkelvolta, se teurastettiin ja heitettiin hyeenoille. Epäilemättä Fossa dei Leonin historiallinen punaisuus oli samalla myös punainen vaate, koska vallankaappaus tuli äärioikealta.