Salamatsi @Mokulla (Lahti-HIFK 2.2.-19)

[krevis]

Sain luimuiltua itteni ikkunan kautta suljettujen ovien taa ja pitkästä aikaa yritin sohia tuolla mursun perseenreikää pimeämmässä luolassa jotain. Olo on lähinnä kuin homerilla Aarne Ankan sarjakuvassa, mitäpä turhia...

No, yritän parantaa tapojani tällä kaudella ja laitella vähäsen useammin tälle puolelle jotain näkösälle ja ehkä rapsutella taustojakin.



Eka veto lonkalta. Vähäsen joutui ruuveja vääntelemään tämän jälkeen. Koneella ruuveja vääntelemällä tästä tuli tämmöinen häiritsevällä tavalla jännä, vähän kuin vesiväreillä töherretty sotku. Ja juu, kissapentu kuoli taas jossain (tune: selective colour).



Tämä näytti melkein 80-luvun lehtikuvalta. Nyt se näyttää vielä enemmän sellaiselta.



Miiza-team vauhdissa.



Pardon my french. Jotain stereotypioita tulee mieleen.



Viime aikoina tullut aika paljon kateltua Leonen leffoja Teemalta ja tähän kun jollain 800millisellä olis iskenyt, niin ehkä olisi voinut päästä lähelle samoja tunnelmia. Ehkä.



Ehkä kolmannella kerralla Bätmän osasi olla sen sekunnin aloillaan.



Bulijugi Halmeen silmien paluulle liigatasolle jyrkkä

Molemmille kiinnostuneille loput nelisenkymmentä kokeiluhenkistä roiskaisua tästä.

[Viinipullo]

Kiitokset kuvista.

[G. Neville]

Nyt oli sopivalla tavalla erilaisia futiskuvia. Toivottavasti näitä pimeitä mursun persereikiä tulee kuvaajalle eteen vastaisuudessakin, kun kerta lopputulos oli jotain tällaista

[krevis]

Hämmentävästi molemmat kiinnostuneet vaivautuivat tarjoamaan kommenttiraitaakin. Mainitsinhan jo, että hämmentävää.

Mukkulan hallin valaistus on monella tavalla vedelty pisin fiffiuta ja tässä matsissa paikallislehen kuvaajakin pui tauolla ääneen, että olosuhde on äärimmäisen haastava. Sillä on sentään muutaman tonnin kallimmat työkalut. Kun valo ei riitä siihen ns. normaalin, niin sitten pitää tehdä sellaisia asioita, joiden kanssa edes jotenkuten pärjää. Sitten tulee tällaista täytekamaa, jota pitää näprätä huomattavan paljon normaalia enemmän ja aika monesti mieluummin jättää repun kotiin matsiin lähtiessä ja yrittää seurata peliä. Täytekamasta voi tulla ihan mielenkiintoistakin, jos vaan päästää mielikuvituksen kunnolla irti ja sattuu muutama sopiva sattuma kohdalle.

Tähän suunnittelin jossain vaiheessa tekeväni jonkun alibi-henkisen teeman, jossa olisin vetänyt kaikki kuvat ihan helvetin rosoiseksi mustavalkorakeiseksi muusiksi ja vielä mielellään mustat palkit kaikkien tunnistettavien henkilöiden silmien eteen. Mutta matsin loppupuolella kun ääneen menin tätä suunnitelmaani puimaan, niin äfseen myyntiduden ehdotus verkkojen läpi kuvaamisesta vei tavallaan innon tehdä tuollaisen tempun. Ja nyt kun painan lähetä-nappia, niin eipä se enää seuraavastakaan matsista mikään hauska juttu olisi. Vai olisiko? Selviääkö se ensi kerralla, se selviää ensi kerralla.