Kaikella kunnioituksella tämä pointti ei oikein kestä kriittistä tarkastelua. Jalkapallossa on pienet marginaalit ja sattumalla iso merkitys. Jälkikäteen on aina helppo osoittaa myyttiset voittajatyypit ja traagiset ikuiset luuserit. Todellisuudessa usein yksi tuomarin vihellys tai (epä)suotuisa pallon pomppu tekee häviäjistä sankareita ja päinvastoin. Meillä on vain kova tarve keksiä näille tapahtumille looginen selitys, joiden perusteella kyseinen lopputulos oli ennalta määrätty.
Kai tuosta alkuperäisestä viestistäni uupuu tietynlainen pointin kevennys, sillä ihan noin jyrkästi en sitä halunnut ilmaista. Silti käymissäni tai seuraamissani keskusteluissa Favrea koskien tämä asia - hiipuminen ennen pokaalin nostoa potentiaalista huolimatta - on noussut useasti esiin. En halunnut myydä sitä selityksenä sveitsiläisen pokaalittomuudelle kotimaansa ulkopuolella, vaan lähinnä nostaa esille keskustelun arvoisena huomiona.
Minun on vaikea käsitää, mikä piirre tai ominaisuus tekee valmentajasta ratkaishetkillä hyytyvän. He eivät kuitenkaan ole kentällä ja suurin osa työstä tehdään etukäteen harjoituskentällä, joten hermopaineellakaan ei pitäisi olla kovin merkittävää vaikutusta. Väittäisin, että valmentajan laatu mitataan lähes pelkästään sillä, mille tasolle hän pystyy saamansa materiaalin pelillisen ilmeen isossa kuvassa nostamaan. Sen jälkeen yksittäiset voitot ja tappiot ovat toissijaisia.
Favren osalta kärkkäin kritiikki koskee miehen persoonaa. Kyseessä on lähes
Thomas-Tuchel-Klassen valittaja. Tämän lisäksi, kuten vastikään DFB-Pokal-matsin päätyttyä nähtiin, Favre ei kaihda paiskoa omiaan bussin alle. Kaikesta menestyksestään huolimatta sveitsiläinen on saanut Saksassa väännettyä pukukoppinssa ennemmin tai myöhemmin solmuun, muun muassa omapäisten ja perustelemattomien peluutusvalintojensa kautta. Osan miehen ongelmista tällä saralla saa toki selitettyä kulttuuri- ja kielitaustan eroilla, sillä Favre on saksaksi usein varsin kömpelö.
... tässäkin puhutaan silti vain huomioista, ei selityksistä.
Itse olin jo unohtanut Kuplan mestaruuskauden useimmat yksityiskohdat, joten oli pakko hieman tutkia. Viimeiset kymmenen peliä Hertha veti 4-2-4 -saldolla, kun vastuksista vain kaksi oli alimmasta kolmanneksesta. Lisäksi viimeisellä kierroksella KSC taisteli säilymisestä, mikä tyypillisesti on paha paikka vierailla. Ei vaikuta mitenkään megalomaaniselta sulamiselta joukkueelta, jonka avauksesta löytyi sellaisia jalkapallomaailman tähtiä kuin Stein, Rodnei, Nicu, Dardai, Cicero ja Babic.
Salaattilautasen hakeminen Berliiniin olisi käynyt Leicesterin tai Montpellierin kaltaisesta tuhkimotarinasta. En näe tältä osin tarvetta suunnata fokusta tähän kysymykseen, vaan enemminkin siihen taulukon kolmospaikkaan. (Englannissa tämä on kai se 'Wenger-mestaruus'.) Tämän osalta Hertha hassasi ennen päätöskierrosta kymmenen pinnan karkumatkan Stuttgartiin ja lähti kaksi pistettä schwaabien takaa Karslruheen.
Kun yllä lisäksi mainittiin 'kriittisen tarkkailun kestämisestä', niin kai sinun huomiosi Karlsruhesta voi kyseenalaistaa. KSC oli kauden päätösmatsin alla taulukon hännänhuippu, voittanut edeltävän kerran kotonaan kierroksella 19 ja sillä oli liigan vähämaalisin hyökkäysosasto sarjan kolmanneksi parasta puolustusta vastaan. Tällainen on kyllä ihan ansaittua statistiikkaa, ei se badenilaisia vahingossa sieltä perältä löydetty. Plus se ainoa oljenkorsi säilymiseenkin oli paikka
Relegationissa, mikäli Cottbusista tai Bielefeldistä ei kummastakaan olisi ollut voittamaan omaa kotiottelua panoksettomia Leverkusenia (9.) tai Hannoveria (11.) vastaan. Näissä asetelmissa en lähtökohtaisesti laskisi KSCn pystyvän lyömään 20 kierroksen ajan vähintään taulukon kärkinelikossa heilunutta porukkkaa.
... mainitun nimilistan esittäminen taasen on sekin vähän outo argumentti, sillä näillä samoilla kavereilla - Rodnei toki vasta keväästä alkaen ja Babic vaihtopenkkimiehenä - Hertha itsensä sinne kärkeen ennen kaikkea erinomaisen kollektiivisen suorittamisen ansiosta taistelikin. Plus kyseenalaistaisin lähes 300 BuLi-matsin Dardain aliarvioimisen, eikä Ciceron lyhyt stinttikään Herthaan mitenkään huonosti mennyt molemmilla kausilla plakkariin kertyessä yli 10
Scorerpunktea. (Tällaisia keskikenttämiehiä kun näkisi Schalkessakin.)
---
Tarkoituksena ei ollut sanoa Favren olevan kyvytön saavuttamaan mitään merkityksellistä tai miehen aina hiipuvan loppumetreillä, vaan esittää huomioita miehen aikaisemmilta stinteiltä Saksassa vastineena kahteen aikaisempaan tökerön kärjekkääseen aihetta sivuavaan viestiin. Favrella on nyt käsissään elämänsä sauma hakea menestystä Sveitsin ulkopuolella, kun käytössä on valtakunnan toiseksi paras materiaali ja toiseksi suurimmat taloudelliset resurssit sekä se edeltä löytyvä priimus kriisiä kärsimässä. Näytönpaikka ehdottomasti, mutta ei se [toivottava] pokaaleitta jääminen tässäkään tapauksessa Favresta suurta luuseria tai voittamaan kykenemätöntä luotsia tekisi.
Osram-Heynckeskin failasi Schalkessa ja Mönchengladbachissa puoli vuosikymmentä ennen nousuaan Baijerin neljänneksi suosituimmaksi ilmiöksi verovilpin, Franz-Josef Straußin ja Uli Hoenessin taakse.
