Vuoden 2020 jalkapallon EM-kilpailujen karsintojen toinen ottelukierros pelataan kolmena eri päivänä sunnuntaista tiistaihin. Suomen A-maajoukkue kohtaa toisessa ottelussaan Armenian vieraissa jo kello 19.00 alkavassa ottelussa tiistaina. Lohko J:n muut ottelut Italia-Liechtenstein sekä Bosnia ja Hertsegovina-Kreikka pelataan samana iltana kello 21.45 alkaen, joten Suomen ottelun jälkeen voi hyvin siirtyä jännittämään esimerkiksi sitä, onnistuuko Kreikka ottamaan pisteitä bosnialaisilta. Ensimmäisen ottelukierroksen tulokset olivat muuten Italia-Suomi 2-0, Liechtenstein-Kreikka 0-2 ja Bosnia-Hertsegovina-Armenia 2-1.
Armenia ja Suomi ovat kohdanneet toisensa neljästi. Suomi on voittanut otteluista kolme ja kerran on pelattu tasan. Maaliero on Suomelle 6-1. Edellisen kerran joukkueet kohtasivat EM2008-karsinnoissa vuonna 2006. Armeniassa pelattiin maaliton tasapeli, mutta kotona Suomi voitti 1-0 Mika Nurmelan osumalla. MM2006-karsinnoissa vuonna 2004 puolestaan Suomi haki vieraista 0-2 voiton ja voitti kotona 3-1.
Joukkueiden edelliset kilpailulliset ottelut ennen lohkon avauskierrosta olivat syksyn Kansojen liigasta. Suomi voitti oman C2-lohkonsa keräämällä täydet 12 pistettä neljästä ensimmäisestä ottelusta ennen vierastappioita Kreikalle ja Unkarille. Armenia puolestaan oli D4-lohkon toinen. Kuudesta ottelusta se keräsi kymmenen pistettä ja jäi viisi pistettä lohkon voittaneesta Makedoniasta. Maaliero oli 14-8. Kotonaan Armenia voitti Liechtensteinin 2-1 ja Makedonian 4-0, mutta hävisi Gibraltarille 0-1. Vieraissa Armenia voitti Gibraltarin 2-6, mutta hävisi Makedonialle 2-0 ja pelasi 2-2 tasapelin päätöskierroksella Liechtensteinia vastaan. Viiden viimeisen ottelun kuntopuntarissa Armenian saldo on kaksi voittoa, kaksi tappiota ja yksi tasapeli. Suomen saldo on kaksi voittoa ja kolme perättäistä tappiota ilman maaleja.
Yhdeksästä viimeisestä kotiottelustaan Armenia on voittanut neljä, pelannut kolme tasan ja hävinnyt kahdesti. Gibraltar-tappion lisäksi Armenia hävisi Liettualle 0-1 vuosi sitten ystävyysottelussa. Tasapeleistä mainittakoon Viron hakema maaliton tasapeli niin ikään vuosi sitten ystävyysottelusta. Suomi on puolestaan pelannut Kanervan alaisuudessa yhdeksän tilastokelpoista vierasottelua, jos unohdetaan suosiolla tammikuiset rusketusmaaottelut. Viime MM-karsinnoissa Suomi hävisi Turkissa 2-0, mutta voitti Kosovon 0-1 ja pelasi Kroatian kanssa 1-1. Kansojen liigan ainoa vierasvoitto oli Virosta 0-1, mutta Kreikassa ja Unkarissa tulivat tappiot maalein 1-0 ja 2-0. Lisäksi Suomi on pelannut kaksi ystävyysottelua vieraissa Kanervan johdolla. Itävallan kanssa Suomi pelasi 1-1 maaliskuussa 2017 hävityn Turkki-ottelun jälkeen ja tämän vuoden kesäkuussa puolestaan Romania voitti Suomen kotonaan 2-0. Tuorein tappio tuli eilen Italialle EM-karsintojen avauksessa maalein 2-0, joten saldo on siis kaksi voittoa, kaksi tasapeliä ja viisi tappiota, mikä ei ole kovin kehuttava.
Ottelun erotuomaristo tulee Montenegrosta. Nikola Dabanovic saa avustavikseen Milovan Djukicin ja Jovica Tatarin. Neljäs erotuomari on Milovan Milacic. Ottelusta voi keskustella sosiaalisessa mediassa esimerkiksi aihetunnisteella #ARMFIN. Televisioinnista Suomessa vastaa tutusti Viasat ja ottelu näkyy ilmaiseksi sen lanseeraamassa palvelussa nimeltä Viafree. Otsikkoon asti tieto ei tällä kertaa valitettavasti mahtunut, koska Armenian kotistadionin nimi on niin pitkä. Virallinen nimi on vieläpä niin komea kuin
Vazgen Sargsyan anvan Hanrapetakan Marzadasht.
ArmeniaArmenian päävalmentaja Armen Gyulbudaghyants nimesi sunnuntaina 17.3.2019 seuraavan ryhmän EM-karsintojen kahteen ensimmäiseen otteluun:
http://www.ffa.am/en/1552811597Armenian national team head coach Armen Gyulbdaghyants announced the squad for the upcoming matches against Bosnia and Herzegovina and Finland, which will take place on 23 and 26 March consequently. The list of 27 players is as follows:
Goalkeepers
Arsen Beglaryan, FC Luch (Belarus)
Aram Hayrapetyan, FC Banants
Anatoly Ayvazov, FC Banants
Henri Avagyan, FC Alashkert
Grigor Meliksetyan, FC Gandzasar-Kapan
Defenders
Varazdat Haroyan, FC Ural (Russia)
Andre Calisir, IFK Göteborg (Sweden)
Kamo Hovhannisyan, FC Zhetysu (Kazakhstan)
Hovhannes Hambardzumyan, Enosis Neon Paralimni (Cyprus)
Hayk Ishkhanyan, FC Lori
Artyom Khachaturov, FC Lori
Gagik Daghbashyan, FC Alashkert
Armen Manucharyan, FC Pyunik
Midfielders
Henrikh Mkhitaryan, Arsenal F.C. (England)
Gevorg Ghazaryan, G.D. Chaves (Portugal)
Sargis Adamyan, SSV Jahn Regensburg (Germany)
Aras Ozbiliz, Willem-II (The Netherlands)
Tigran Barseghyan, FC Kaisar (Kazakhstan)
Edgar Babayan, Hobro IK (Denmark)
Artak Grigoryan, FC Alashkert
Artak Yedigaryan, FC Alashkert
Karlen Mkrtchyan, FC Pyunik
Alik Arakelyan, FC Pyunik
Petros Avetisyan, FC Ararat-Armenia
Forwards
Aleksandre Karapetian, FC Progrès Niederkorn (Luxembourg)
Norberto Briasco-Balekian, Club Atlético Huracán (Argentina)
Yura Movsisyan, without club
Marcos Pizzelli and Gor Malakyan are not in the list due to injuries.
Olen käynyt Armenian pelaajiston ja pelitavan läpi jo vuoden alussa julkaisemassani ennakkopaketissa, joten on melko turhaa kirjoittaa samaa tekstiä uudestaan. Sen sijaan lainaan sieltä pelaajiston esittelyn ja lisäksi kommentoin muutamia tärkeimpiä kuvakaappauksia näin tuoreeltaan, mutta linkki koko Armenia-osioon on tässä:
http://futisforum2.org/index.php?topic=224635.msg12092172#msg12092172Armenian päävalmentaja on 51-vuotias Armen Gyulbudaghyants. Häntä ennen virassa oli Vardan Minasyan, joka ehti toimia tehtävässään vain huhtikuun alusta syyskuun loppuun eli sai potkut, kun Armenia oli hänen alaisuudessaan voittanut Kansojen liigassa vain Liechtensteinin maalein 2-1 ja hävinnyt Makedonialle 2-0 sekä pelannut kahdessa harjoitusottelussa tasapelit Maltaa ja Moldovaa vastaan. Minasyanin alaisuudessa Armenia aloitti Kansojen liigan paperilla 4-2-3-1 ryhmityksessä ja uusi valmentaja Gyulbudaghyants ei ole lähtenyt muuttamaan tätä, vaan Armenia pelasi kaikki kuusi Kansojen liigan peliään 4-2-3-1 ryhmityksellä. Nimihirviön alaisuudessa Armenia hävisi ensimmäisen pelin Gibraltarille shokeeraavasti kotona 0-1, mutta sen jälkeen se voitti Makedonian 4-0, Gibraltarin vieraissa 2-6 ja päätti lohkovaiheen tasapeliin Liechtensteinia vastaan maalein 2-2 vieraskentällä. Armenia ei ole siis hävinnyt kolmeen edelliseen kilpailulliseen otteluun.
Tarkastellaanpa sitten Armenian pelaajistoa eli ketkä ovat saaneet luottoa uudelta valmentajalta? Maalivahteja on ollut kaksi: Aram Hayrapetyan (FC Banants Yerevan, ARM) ja Henri Avagyan (Alashkert Yerevan, ARM). Ensin mainittu Hayrapetyan on pelasi Kansojen liigan viisi ensimmäistä ottelua ja Avagyan pääsi maalille merkityksettömässä päätöspelissä Liechtensteinia vastaan. On siis syytä olettaa, että Hayrapetyan on joukkueen ykkösmaalivahti. Hän on toki vielä suhteellisen kokematon maaotteluissa, sillä niitä on tilillä vasta kahdeksan. Häntä voisi luonnehtia pituudestaan johtuen melko ulottuvaksi maalivahdiksi, joka uskaltaa avata myös terävästi maata pitkin pitkilläkin syötöillä. Avagyanille Liechtenstein-ottelu oli maaotteludebyytti. Avagyan on kymmenen vuotta nuorempi kuin 32-vuotias Hayrapetyan, joten ehkä häntä aletaan ajaa enemmän sisään jossain vaiheessa. Kumpikin pelaa joka tapauksessa kotimaansa pääsarjassa ja he ovat yli 190-senttisiä. Kolmosmaalivahti on 14 maaottelun Arsen Beglaryan, joka on ilman sopimusta. Viime MM-karsinnoissa hän pelasi kymmenestä ottelusta seitsemässä, mutta ei ole sen jälkeen saanut enää vastuuta kuin pukukopissa. Seuratasolla hän edusti viimeksi latvialaista FK Liepajaa.
Edetään puolustuslinjaan. Joukkueen ykköstoppari on Varazdat Haroyan, joka pelasi kaikissa kuudessa Kansojen liigan ottelussa. Hän on 26-vuotias oikeajalkainen, joka pelaa Venäjän pääsarjaa Ural Yekaterinburgissa. Maaotteluja on takana jo 41 ja niissä 185-senttinen Haroyan on maalannut kahdesti. Hän ei ole mikään maailman varmin syöttäjä ahtaisiin väleihin, mutta hänet tunnistaa kentällä vaaleista hiuksistaan ja sopusuhtaisesta kehostaan. Plussana mainitsen kuitenkin sen, että Haroyan uskaltaa kuljettaa palloa kohti vastustajan prässiä ja imea itseensä pelaajia ennen syöttöä. Haroyanin rinnalla miehet ovat vaihtuneet tiheään. Kahdessa ensimmäisessä UNL-ottelussa vieressä pelasi IFK Göteborgin 28-vuotias Andre Calisir, jolla on maaottelukokemusta kolmen ottelun verran tätä kirjoitettaessa kesällä tapahtuneen debyytin jälkeen. Sittemmin hän on ollut loukkaantuneena lokakuun alusta asti ja missasi joukkueen kuusi viimeistä sarjapeliä sekä Armenian neljä viimeistä Kansojen liigan peliä. Calisir vaikutti vielä Haroyania epävarmemmalta pallollisena ja fysiikka ei vakuuttanut, sillä ylävartalon voimatasot näyttivät melko keskinkertaisilta ja prässin alla hän tyytyi laittamaan pallon vain sivurajasta yli ilman, että yritti edes pelata ylöspäin maata pitkin.
Häntä tuurasi uuden valmentajan ensimmäisessä ottelussa Gibraltaria vastaan 32-vuotias konkari Hrayr Mkoyan (Alashkert Yerevan, ARM), jolla on 45 maaottelua pelattuna. Shokkitappion jälkeen Artyom Khachaturov (FC Lori Vanadzor, ARM) pääsi kehiin kahdessa ottelussa kolmesta karsintojen lopussa. Hän on 192-senttinen ja 26-vuotias pelaaja, joka pystyy pelaamaan myös keskikentän pohjalla. Khachaturovin tunnistaa ilman muuta pituudesta. Hänen juoksutyylinsä muistuttaa taaksepäin juoksevaa erotuomaria eli kädet ovat lähellä ylävartaloa, joka on todella jykevä ja jalat puolestaan ovat sitten kapeat eli kuntosalilla on tullut jonkin verran skipattua jalkapäiviä. Vahvuudet ovat tietysti pääpalloissa ja vierellä sitten Haroyan hoitaa avauspelaamisen, koska ajoittain Khachaturovin kosketukset voivat olla pitkistä raajoista johtuen louhikkoisia. Kertaalleen Haroyanin rinnalla nähtiin 21-vuotias Artur Kartashyan (FC Pyunik Erewan, ARM), joka teki heti debyytissään Gibraltaria vastaan maalin. Hän pystyy pelaamaan myös vasempana laitapuolustajana.
Seuraavaksi käsittelyyn laitapuolustajat. Oikeana laitapuolustajana Kansojen liigassa nähtiin kaksi eri pelaajaa. Hovhannes Hambardzumyan (Enosis Neon Paralimni, CYP) on 28-vuotias molempijalkainen oikea pakki, joka on pelannut 27 maaottelua tehden kaksi osumaa ja pelaa nykyään Kyproksella. Pituutta on 181 senttiä, joten pääpalloissa hän ei ole mikään turisti, vaan olemus oli hujoppimainen ja varsinkin jalat olivat pitkät suhteessa muuhun kehoon kuten esimerkiksi Kreikan pohjapelaaja Carlos Zecalla. Hän nousi aktiivisesti ylös oikeaa laitaa ja tekniikka vaikutti kohtalaiselta. Tummat hiukset ja parta kruunaavat tunnistettavuuden vihreällä veralla. Hambardzumyan pelasi kolme ensimmäistä peliä, mutta tippui penkille Gibraltar-tappion jälkeen kahden pelin ajaksi päästen takaisin avaukseen päätöspeliin Liechtensteinia vastaan. Siinä välissä hänet korvasi Kamo Hovhannisyan (Zhetysu Taldykorgan, KAZ). Hän on 26-vuotias ja vielä lyhyempi kuin Hambardzumyan eli 177 senttimetriä. Hänen vahvin pelipaikkansa on oikea keskikenttä, mutta maajoukkueessa häneltä luonnistuvat myös laitapuolustajan roolit, sillä Hovhannisyan pelasi myös vasemmalla yhden pelin ja silloin Gibraltar otti juuri sen 0-1 shokkivoittonsa ja sen jälkeen Hovhannisyan siirrettiin oikealle puolelle, jossa hän on omimmillaan. Maaottelukokemusta on 41 peliä. Hovhannisyanin tunnistaa lähes kaljusta hiustyylistä, joka on melko samanlainen kuin kärkipelaaja Movsisyanilla. Painopiste on melko matala, mutta silti keskivartalossa riittää massaa, jolla painia maakaksinkamppailuissa. Juoksut eteenpäin ovat teräviä. Kasvoiltaan mies ei näytä päivääkään alle 50-vuotiaalta.
Vasemmalla puolella kolmessa viimeisessä Kansojen liigan ottelussa pelasi Gagik Daghbashyan (Alashkert Yerevan, ARM). Hän on 28-vuotias, 180-senttinen ja vasenjalkainen. Maaotteluja on tilillä 13 kappaletta ja oletamme, että hän on Gyulbudaghyantsin ykkösvaihtoehto vasemmaksi laitapuolustajaksi. Olemukseltaan hän on melko tanakka ja pallokosketus on raskas. Juoksuvoimaa ja -nopeutta kuitenkin piisaa ja Daghbashyankin tukee hyökkäyksiä jonkin verran. Kuten jo todettua, Hovhannisyan pelasi yhden pelin vasemmalla ennen kuin Daghbashyan valtasi paikan. Kahdessa ensimmäisessä pelissä kuitenkin vastuuta saivat vanhan valmentajan alaisuudessa Armen Manucharyan (FC Pyunik Erewan, ARM) ja Hayk Ishkhanyan (Gandzasar Kapan, ARM). Ensin mainitulla 23-vuotiaalla Manucharyanilla on maaottelukokemusta kaksi peliä. Hän on oikeajalkainen ja luonnollisempi pelipaikka on oikea pakki vasemman sijaan. Se näkyi ottelussa Liechtensteinia vastaan, sillä hän oli melko hukassa ajoittainen sijoittumisessaan ja lähtönopeus ei hirveästi saa kehuja minulta. Osin se johtuu toki miehen pituudesta välityksien ollessa niin sanotusti isot. Ishkhanyan on 29-vuotias kuuden maaottelun konkari, jonka luonnollinen pelipaikka puolestaan on toppari. Pituutta on tosin vain 181 senttiä.
Edellä mainittujen puolustajien lisäksi on syytä mainita viimeisimmässä maajoukkueryhmässä mukana olleet Taron Voskanyan (Alashkert Yerevan, ARM), Levon Hayrapetyan (Alashkert Yerevan, ARM) ja Narek Petrosyan (FC Banants Yerevan, ARM). Voskanyan on toppari, joka on pelannut 24 maaottelussa. Ikää on 25 vuotta tällä 183-senttisellä yksilöllä. Viime MM-karsinnoissa hän sai vielä vastuuta, mutta istui Kansojen liigassa kaikki ottelut penkillä. Hayrapetyan on 29-vuotias 39 maaottelun konkari. Viime MM-karsinnoissa hän aloitti vasempana laitapuolustajana, mutta putosi penkille karsintojen edetessä. Hän oli maajoukkueesta vuoden verran poissa leikkausta vaatineen vamman vuoksi, mutta palasi maajoukkueryhmään kahteen viimeiseen Kansojen liigan otteluun, joissa ei tullut siis peliaikaa. Petroayn on niin ikään vasen laitapuolustaja. Hän 22-vuotias ja ei ole vielä päässyt kentälle maajoukkueessa eli on selkeä varavaihtoehdon varavaihtoehto.
Keskikentän pohjalla Kansojen liigan aloittivat tuplamaaotteluissa Gor Malakyan (FC Aravat-Armenia Erewan) ja Karlen Mkrtchyan (FC Pyunik Erewan). Malakyan on vain 174-senttinen oikeajalkainen keskiakselin keskikenttäpelaaja, joka on pelannut 16 maaottelussa. Hän on pirlomainen pelintekijä eli laskeutuu usein hakemaan palloa toppareiden etupuolelta. Mkrtchyan puolestaan on 30-vuotias 49 maaottelun veteraani, jonka tunnistaa helposti arvesta silmän alapuolella. Pituutta on hänelläkin vain 179 senttiä, mutta parempi jalka on vasen, vaikka hän käyttää paljon myös oikeaa tassua syöttäessään. Olemukseltaan Mkrtchyan on kuin ravihevonen eli todella puurtajamainen ja vankka kyyryselkä, joka jaksaa ravata boksista boksiin. Peliäly on hyvä ja pallokosketukset viisaita. Hänet on valittu kertaalleen maansa vuoden jalkapalloilijaksi vuonna 2010. Sen jälkeen Arsenalin Henrik Mkhitaryan on voittanut palkinnon seitsemän kertaa putkeen. Uuden valmentajan alaisuudessa vain Malakyan on saanut vastuuta tappiollisessa Gibraltar-ottelussa. Siinä pelissä hänen rinnallaan pelasi Artak Grigoryan (Alashkert Yerevan), joka pelasi myös kahdessa viimeisimmässä Kansojen liigan ottelussa. Grigoryanilla on ikää 31 vuotta, pituutta 182 senttiä ja maaotteluja 17. Grigoryanin parina kahdessa viime pelissä on nähty Rumyan Hovsepyan (FC Pyunik Erewan). Hän on 27-vuotias ja 186-senttinen yksilö, jolla on tehtynä kaksi maalia 15 maaottelussa. Kaukaa katsottuna hän muistuttaa hieman Tim Sparvia eli on klassinen pohjapelaaja, joka syöttää yksinkertaisesti ja jyrää fysiikallaan kaksinkamppailuissa. Edellä mainittujen nimien lisäksi Mkhitaryan pelasi yhden pelin keskikentän pohjalla Armenian kylvetettyä Makedoniaa 4-0.
Sitten on aika siirtyä ylänelikkoon. Aloitetaan helpoimmasta eli kymppipaikasta. Viidessä ottelusta kuudessa joukkueen kapteeni Henrikh Mkhitaryan (Arsenal, ENG) avasi hyökkäävänä keskikenttäpelaajana. Hänet jokainen tuntee, joten totean vain, että 80 maaottelussa maaleja on kasassa 26. Loistava pallokosketus ja keskikentän maestro. Siinä ottelussa, jossa Mkhitaryan pelasi keskikentän pohjalla, kymppipaikalla pelasi Marcos Pizzelli (FK Aktobe, KAZ). 34-vuotias, vasenjalkainen ja 178-senttinen Pizzelli on 67 maaottelussa paukuttanut 11 osumaa. Kansojen liigan avausottelussa Pizzelli pelasi myös kärkipelaajana, mutta ei saanut vastuuta sen enempää siinä roolissa. Pizzellin vahvuus on teknisyys ja hyvä vasen jalka, jota hän väläyttee usein rangaistusalueen rajalta hakien kierteisia palloja takakulmaan. Hänessä on myös rahtunen brasilialaista verta. Hän missasi leikkauksen takia kaksi viimeistä Kansojen liigan ottelua saatuaan sitä ennen peliaikaa joka pelissä, mutta tammikuussa hänen pitäisi olla jo pelikunnossa ja siten käytettävissä taas maaliskuussa.
Yksinäisenä kärkipelaajana uuden valmentajan Gyulbudaghyantsin alaisuudessa on avannut joka kerta Yura Movsisyan (Chicago Fire, MLS), joka on yksi harvoista ulkomailla pelaavista pelaajista. 31-vuotias, molempijalkainen ja siilihiuksinen Movsisyan on tehnyt 14 maalia 38 maaottelussa. Näistä neljä syntyi Gibraltarin vieraana marraskuussa. Lähes kaljun hiustyylin lisäksi hänet tunnistaa siitä, että jalat ovat todella pitkät ja hoikat, mutta ylävartalossa hartiat puolestaan ovat levottoman leveät, jolloin ylävartalo muistuttaa kuin neliötä tai suorakaidetta. Hän pystyy pelaamaan sekä targettina että juoksemaan linjan taakse.Kakkoskärki lienee Sargis Adamyan (Jahn Regensburg, 2. Bundesliiga). 13 maaottelussa tämä 25-vuotias oikeajalkainen kärkipelaaja on tehnyt yhden maalin, joka syntyi juuri viimeisimmässä Liechtenstein-ottelussa. Ennen Movsisyanin valtakautta nimenomaan Adamyan pelasi yhden pelin piikissä syyskuussa ja Pizzelli pelasi tosiaan sen toisen. Kuitenkin viime peleissä Adamyan on pelannut myös laidalla, mutta jos Movsisyan sattuisi loukkaantumaan, Adamyan luultavasti siirettäisiin piikkiin omimmalle pelipaikalleen. Adamyan ei ole läheskään niin fyysinen kuin Movsisyan, mutta on vikkelämpi kukkakeppi ja pystyy ohittamaan miehensä laidalla ja on siksi varmasti pelannutkin laidalla Movsisyanin vallattua kärkipelaajan tontin. Hän liikkuu kevyesti päkiöillään ja kykenee räjähtäviin ensiaskeleisiin. Plussana on myös se, että Adamyan puolustaa kurinalaisesti alaspäin ja ei epäröi liukutaklata palloa yli sivurajan.
Vasemmalla laidalla Kansojen liigassa uurastivat Ivan Yagan (KAS Eupen, BEL) ja Gevorg Ghazaryan (Chaves, POR). Ensin mainittu pelasi vain avauspelissä ja Ghazaryan pelasi loput viisi. Yaganilla on maaottelukokemusta vain kolmesta pelistä, joissa 175-senttinen ja oikeajalkainen väkkärä on tehnyt yhden osuman. Ghazaryan on kokenut maajoukkuepelaaja 66 ottelullaan ja 11 maalillaan. 30-vuotias vasuri on ilman muuta yksi avainpelaajista pelattuaan Portugalissa vuodesta 2015 asti. Hänet tunnistaa todella kapeista jaloista, tummista hiuksista ja kevyestä juoksutyylistä. Todellinen kipittäjä, joka on melko hoikka ruumiinrakenteeltaan. Pituus riittää jokseenkin ilmataisteluissa.
Oikealla laidalla kolmessa viime ottelussa on nähty tosiaan jo aiemmin mainittu kärkipelaajan koulutuksen omaava Adamyan. Häntä ennen kahdesti Kansojen liigassa oikeana laiturina pelasi Tigran Barseghyan (Vardar Skopje, FYR). 25-vuotias ja 179-senttinen vasuri on pelannut 19 maaottelua tehden kaksi maalia. Hän pystyy pelaamaan myös vasemmalla laidalla ja se onkin hänen luontainen pelipaikka. Kansojen liigan avauksessa Aras Özbiliz (Willem II, NED) sai vastuuta oikealla, mutta sittemmin 28-vuotias, 175-senttinen ja sisäänpäin leikkaava vasuri ei ole saanut peliaikaa kuin 22 minuuttia, vaikka maaottelukokemusta on 37 ottelun verran ja maaleja on syntynyt kuusi. Jalat kyllä tikkaavat, mutta se jokin puuttuu. Olemus muistuttaa paljon Xherdan Shaqiria patukkamaisuudelta.
Viime maaotteluryhmässä oli mukana kaksi pelaajaa, joita en ole vielä maininnut. Ne olivat Alik Arakelyan (FC Pyunik Erewan) ja Aleksandre Karapetian (PR Niederkorn, LUX). Jälkimmäinen on joukkueen kolmoskärki ja tehnyt neljässä maaottelussa kaksi osumaa. Ikää on 30 vuotta ja miehen tunnistaa viikinkiparrasta 184-senttisen varren lisäksi. Hänet kutsuttiin maajoukkueeseen neljän vuoden tauon jälkeen kahteen viimeiseen Kansojen liigan peliin ja molemmilla kerroilla hän onnistui maalinteossa vaihdosta tultuaan. Arakelyan puolestaan on 22-vuotias vasen keskikenttä, joka teki maaotteludebyyttinsä viimeisimmässä ottelussa Liechtensteinia vastaan tultuaan vaihdosta sisään kahdeksi minuutiksi oikeaksi laituriksi. Pituutta on vain 168 senttiä.
Pelaaja-esittelyjen loppuun kertauksena mahdollinen ideaaliavauskokoonpano höystettynä maajoukkueessa käytetyillä pelinumeroilla:
#14 Movsisyan (#11 Karapetian)
#10 Ghazaryan (#14 Yagan) - #18 Mkhitaryan (#8 Pizzelli) - #22 Adamyan (#20 Barseghyan, #23 Özbiliz, #8 Arakelyan)
#5 Grigoryan (#9 Malakyan) - #21 Hovsepyan (#6 Mkrtchyan)
#15 Daghbashyan (#6 Hayrapetyan, #17 Petrosyan) - #2 Khachaturov (#23 Kartashyan, #15 Mkoyan) - #3 Haroyan (#13 Calisir, #4 Voskanyan) - #19 Hambardzumyan (#13 Hovhannisyan)
#16 Hayrapetyan (#12 Avagyan, #1 Beglaryan)
Luultavasti siis avauskokoonpanossa pelannee noin neljä kotimaan sarjan pelaajaa ja loput tienaavat elantonsa ulkomailta (MLS, Valioliiga, Portugali, Saksa2, Venäjä, Ruotsi & Kypros/Kazakstan).
Ylläolevasta vuoden alussa tekemästäni rosterihahmotelmasta vuoden pelaajan Pizzellin puuttuminen on lovi ylänelikosta, sillä hänen tekninen vasen jalka olisi ollut oiva apu vähintään vaihtopenkiltä tullessa. Ylänelikko kuitenkin kestää Pizzellin poissaolon, sillä Movsisyan, Ghazaryan ja Mkhitaryan olivat tärkeitä pelaajia Kansojen liigassa ollen mukana myös nyt. Movsisyan tosin näyttää olevan ilman seuraa tällä hetkellä pelattuaan viimeksi MLS:ää ja siksi hän ei mahtunut edes penkille Bosnia-Hertsegovinaa vastaan, vaan piikissä aloitti kakkoskärki Karapetian. Adamyan aloittanee toisena laiturina oikealla. Babayan, Barseghyan ja Özbiliz ovat vaihtoehtoja kummallekin laidalle vaihdosta. Bosniaa vastaan Özbiliz tulikin sisään vasemmalle laidalle kymmeneksi minuutiksi ja Babayan puolestaan korvasi Adamyanin 67. minuutilla. Silloin kentälle asteli myös Karapetianin tilalle alkuperäinen kolmoskärki ja minulle uusi tuttavuus Norberto Briasco. Hän on -96 syntynyt Huracanin (ARG) pelaaja. Mkhitaryan pelannee kapteenina täydet minuutit kymppipaikalla.
Maalivahti- ja puolustuslinja on paras mahdollinen eli nykyisessä ryhmässä ovat samat luottopelaajat kuin Kansojen liigassa. Ainoa kysymymerkki on oikeastaan se, kuka pelaa toisena topparina Haroyanin rinnalla. Vahvimmat vaihtoehdot ovat Khachaturov ja Calisir. Ensiksi mainittu pelasi paljon Kansojen liigan lopussa Haroyanin parina, mutta Bosniaa vastaan Calisir oli avauksessa. Laitapuolustajien kohdalla vasemmalla puolen ei ole juuri kilpailua. Oikealla puolen Hovhannisyan on kohtalainen vaihtoehto Hambardzumyanille ja saikin aloittaa Bosniaa vastaan, mikä yllätti minut. Saapa nähdä, kumpi pelaa Suomea vastaan.
Armenian murheenkryyni näyttää olevan keskikentän pohja, sillä siihen ei oikeastaan ole nyt tarjolla varamiehiä Grigoryanin ja Mkrtchyanin takana, kun Malakyan ja Hovsepyan eivät ole mukana. Malakyan on Pizzellin tavoin loukkaantunut ja Hovsepyan lienee pudotettu pelituntuman puutteen vuoksi, sillä seurajoukkueessaan hän on pudonnut vaihtomieheksi ja käväissyt jopa kakkosjoukkueen mukana. Jos jompikumpi kaksikosta Grigoryan-Mkrtchyan loukkaantuu ennen Suomi-kohtaamista, Mkhitaryan jouduttaneen tiputtamaan toiseksi pohjapelaajaksi. Hän toki pelasi siinä roolissa jo yhden puoliajan Kansojen liigassa 4-0 voittoon päättyneessä ottelussa Makedoniaa vastaan. Bosniaa vastaan kumpikin uurasti 90 minuuttia.
Summa summarum, veikkaukseni Armenian avauskokoonpanosta:
Karapetian
Ghazaryan - Mkhitaryan - Adamyan
Grigoryan - Mkrtchyan
Daghbashyan - Calisir - Haroyan - Hambardzumyan
Hayrapetyan
Veikkaan siis, että ainoa muutos, jonka Armenia voi tehdä Bosnia-ottelusta, on oikean laitapuolustajan vaihtaminen. Hovhannisyan ei pelannut huonosti, vaan jaksoi nousta ahkerasti Bosniaa vastaan tutusti, mutta ehkä tuoreet jalat mahdollisesti Soiria vastaan olisivat käyttökelpoiset. Jos Movsisyan on pelikunnossa, hän voi korvata Karapetianin kärjessä. Kolmas mahdollinen muutos voi olla se, että Babayan pääsee avaukseen laituriksi esimerkiksi Adamyanin paikalle.
Sitten käsittelyyn muutama tärkeä kuvakaappaus koskien Armeniaa. Olen tehnyt juuri tänään tuoreen scouttausraportin, mutta haluan ensin käsitellä ennakkopaketissani esiin nostamia asioita. Niiden jälkeen lainaan tuoretta scouttausraporttini tuolta toisesta ketjusta kokonaisuudessaan tämän Armenia-osion loppuun, koska se on ikään kuin oma itsenäinen tekstinsä, jossa on pienoiskoossa puolustuksen, hyökkäyksen ja erikoistilanteiden tuore data niin sanotusti. Mutta rehellisesti sanottuna Armenia ei ole muuttanut juuri mitään Kansojen liigasta ja samat ongelmat esimerkiksi puolustuspelissä pätevät. Aloitetaan Armenian prässin huonosta organisoinnista.
Armenian puolustusklipit on hyvä aloittaa heti Kansojen liigan avauspelistä Liechtensteinia vastaan. Kuten näkyy, joukkue prässäsi ajoittain ihan ylhäältä 4-2-3-1 muodossa kuten paperilla.
Ongelma on kuitenkin se, että keskikentän pohjapelaajat ja puolustuslinja eivät seuraa prässiä, vaan jäävät liian alas. Kuten violetti viiva osoittaa, etäisyys puolustuslinjasta kymppipaikan pelaajaan ja laitureihin on liian suuri, jolloin Liechtensteinin pelaajat pääsevät hyvin hakemaan tilaa linjojen välistä. Jos Liechtensteinin oikea laituri Wolfinger olisi voittanut pääpallon keskelle, vierasjoukkue olisi päässyt tempokuljettamaan kasvot kohti maalia 3v3-tilanteessa. Suomikin pelaa juuri samoin kuin tässä kuvassa eli ylänelikko viihtyy vastustajan puolustuslinjassa pelinavaustilanteissa ja vuorollaan joku tulee palloa vastaan. Aina ei siis välttämättä tarvitse pelata maata pitkin, jos Hradecky tunnistaa ne tilanteet, jolloin Armenian prässi ei ole kompakti, vaan targetpudotuksilla päästäisiin etenemään kohti maalia puolustuslinjaa vasten.
Toinen esimerkki prässin ongelmista. Uudenkin valmentajan alaisuudessa Armenialla on ongelmia olla tiivis. Kaksi pelaajaa on rynnännyt prässäämään Makedonian palautettua pallon alas.
Maalivahti kuitenkin löytää pitkällä avauksella omat pelaajat Armenian kahden alimman linjan välistä. Kuten violetti viiva kuvan alalaidassa kertoo, etäisyys ei ole lähelläkään ideaalia max. 20 metriä, vaan puolustuslinja ja myös keskikenttä on jäänyt aivan liian alas. Hradecky pystyy yhtä lailla tämän kuvan tavoin löytämään Suomen ylänelikon Armenian puolustuslinjan etupuolelta ja silloin on aihiot hyvään maalipaikkaan.
Armenian prässissä siis puolustuslinja ja keskikenttä jäävät usein liian kauaksi ylimmistä 3-4 pelaajasta, jolloin tilaa on löydettävissä melko helpostikin esimerkiksi noiden neljän ylimmän pelaajan takaa keskikentän pohjapelaajien etupuolelta tai vastaavasti pohjapelaajien ja puolustuslinjan välistä. Seuraavaksi tutkikaamme Armenian puolustusmuotoa syvällä omalla alueella.
Tässä kuvassa näkyy sitten Armenian varsinainen puolustusmuoto eli 4-4-2. Laiturit putoavat pohjapelaajien rinnalle keskikentän neljän linjaan ja Mkhitaryan kymppipaikan pelaajana muodostaa kärkipelaajan kanssa kahden miehen ylimmän prässilinjan.
Wieser kuitenkin puhkoo kaksi ylintä linjaa yhdellä syötöllä puolustuslinjan etupuolelle targetille, jonka pudotus viereen kuitenkin epäonnistui ja Armenia selvisi tilanteesta ilman, että Hasler olisi päässyt tempokuljettamaan kasvot kohti maalia. Huuhkajillekin yksi tapa murtaa Armenian prässi on siis se, että Pukki/Pohjanpalo/Tuominen voittaa pääpallon Haroyania tai toista topparia vastaan ja pudottaa viereen Soirille tai Lodille, jotka pääsevät mielipuuhaansa eli tempokuljettamaan ja haastamaan 1v1-tilanteisiin. Toivion pelinavaustaidot ainakin riittävät tuollaisiin puolipitkiin avauksiin.
Jälleen 4-4-2 muoto, nyt Makedoniaa vastaan. Makedonian toppari puhkoo Liechtensteinin Wieserin tavoin kaksi ylintä linjaa yhdellä syötöllä ja löytää oman pelaajan Armenian puolustuslinjan etupuolelta.
Makedonialainen pääsee kääntymään ja ensin häntä vastaan rynnii toppari Khachaturov.
Seinäsyöttö viereen ja nyt Haroyan rynnii vastaan toista makedonialaista. Alun perin pallon vastaanottanut makedonialainen puolestaan hyödyntää Haroyanin jättämän tilan ja juoksee sinne. Khachaturov ei kookkaana topparina pysy tietenkään mukana.
Pohjapelaaja Hovsepyan pelastaa tilanteen liukumalla palloon upeasti.
Joona Toivion pelinavaustaidoista voi olla iso apu, kun Liechtensteinin ja Makedoniankin topparit pystyivät yhdellä syötöllä murtamaan kaksi ylintä prässilinjaa pelaamalla pallon puolustuslinjan etupuolelle. Suomellahan on tapana avata peliä usein 2-4-4 muodossa, jolloin laiturit ja kärkipari etsivät tilaa juurikin vastustajan puolustuslinjasta tai sen etupuolelta yksi kerrallaan vastaan tullen, joten Suomella on ainakin neljä kohdetta, joille sen pallon voi pelata Armenian puolustuslinjan etupuolelle, jonka jälkeen kombinaatioillla voidaan edetä kohti maalia.
Tässä sivurajaheiton jälkeisessä tilanteessa on aktiivista eteenpäin puolustamista. Puolustuslinjasta toppari Haroyan on irronnut ja tullut vastaan jopa yli puoleen kenttään estämään makedonialaisen kääntymisen. Näissä tilanteissa Huuhkajien keskikentän neljän linjan tulee tarjota tuki kärjestä vastaantulevalle Pukille tai Pohjanpalolle, joka voi tiputtaa alas Sparville tai Kamaralle tai Lodille. Sen jälkeen painottoman puolen laiturin tulee lähteä pystyjuoksuun kuten esimerkiksi Unkaria vastaan vieraissa nähtiin muutaman kerran sovittuna kuviona ja tässäkin olisi mahdollista pelata siten.
Tässä toinen esimerkki siitä, kuinka Haroyanin halua irrota linjasta vastaan voidaan hyödyntää. Armenian 4-4-2 on valunut melko alas ja Makedonia hakee seinäsyöttökombinaatiota.
Yhdellä syötöllä on avattu väylä edetä maalille. Haltuunotto oli vain huono ja syöttökin jätti toivomisen varaa, mutta ei tuossa oikea laitapakki Hovhannisyan millään ehdi kaventaa ajoissa, kun Haroyan kokeilee onneaan katkaista hyökkäys. Toisella topparilla Khachaturovilla puolestaan on oma pelaajansa vartioitavana.
Ylläolevissa kolmessa kuvassa näkyy se, kuinka Armenian ykköstoppari Haroyan irtoaa melko usein puolustuslinjasta puolustamaan eteenpäin iholle. Suomi voi hyödyntää sitä tarjoamalla tuen lähelle pallollista pelaajaa ja etenemällä seinäsyötöillä Haroyanin jättämään tyhjään tilaan. Sitten edetään laitapuolustamiseen.
Mitä tulee Armenian laitureiden puolustusmoraaliin, oikealla laidalla Adamyan kyllä hoitaa velvoitteensa, mutta vasemmalla laidalla Ghazaryan on melko rynnivä tapaus.
Yksinkertainen harhautus ja makedonialaisella on vapaa väylä edetä. Raitalankin pitää siis vain uskaltaa haastaa Ghazaryania, Lod nyt varmasti pystyy kyykyttämään häntä 1v1-tilanteissa. Kuten näkyy, Armenian 4-4-2 muodon keskimmäinen linja on melko epäsymmetrinen Ghazaryanin pelattua itsensä pihalle.
Puolustus-osion loppuun vielä esimerkki laitapuolustamisesta. Tässä kuvassa vasen laituri Ghazaryan irtoaa taas vauhdilla keskikentän linjasta vastaan pallollista pelaajaa sivurajalla. Kyseessä on taas puhdas 1v1-tilanne.
Taas hänet ohitetaan helposti, nyt yhdellä syötöllä. Pallollisen puolen laitapuolustaja puolustaa aina aktiivisesti eteenpäin eli nyt pallon ollessa tällä laidalla, vasen laitapuolustaja Daghbashyan irtoaa alimmasta linjasta tullakseen makedonialaisen iholle. Samalla toisessa ympyrässä Ghazaryan jää jälkeen miehestään ja Makedonia saa pelattua yksinkertaisen seinäkombinaation sekä edettyä kohti maalia. Pallollisen puolen keskustan pelaaja eli Grigoryan tässä tapauksessa katselee hieman taaempana kolmantena pelaajana, mutta ei mene varsinaisesti muodostamaan lukumääräistä ylivoimaa, vaan Armenia luottaa melko paljon mies miestä vastaan puolustamiseen. Samalla kun pallollisen puolen laitapuolustaja puolustaa aktiivisesti eteenpäin, sen puolen toppari kaventaa hieman kohti laitaa eli tässä tapauksessa Khachaturov, jotta selustaan ei jää tilaa sivurajalla.
Suomen kannattaa siis ehkä hieman enemmän suosia oikeaa laitaa, koska Ghazaryan ei ole maailman paras 1v1-tilanteissa ja Lodilla riittää kyllä taito ohittaa hänet tarvittaessa. Toisella laidalla Adamyan on paljon kurinalaisempi pelaaja alas päin valtaosan ajasta.
