Sokrateen puskumaali
Poissa
|
|
Vastaus #50 : 03.12.2019 klo 12:28:45 |
|
Heitetään joka vuosi 100-200 kymmenvuotiasta ulos seurasta ja sitten otetaan ne viiden vuoden päästä avosylin vastaan kannattajakatsomoon? Ei taida mennä noin. Ennen vanhaan tehtiin juuri näin, ja saatiin aikaan isoja joukkoja Klubiin vittuuntuneita futisihmisiä. Nykyään on ajatus kasvattaa ihmisiä, jotka ovat seurayhteisön jäseniä. Ja yhteisö tarkoittaa jotain muuta, kuin urheilubrändiä, jota kannatetaan sohvalla tai jäähallissa.
Ymmärrän, mitä tarkoitat, mutta ihmettelen, että miksi näin ei tapahdu muualla vaan isot seurat voivat olla koko kaupungin joukkueita vaikka sinne ei pääsekään kuin 12 parasta ikäluokkaan ja väkiluku voi metropolialueella olla 10 miljoonaa. Miksi se johtaa meillä sen brändin heikentymiseen mutta muualla ei?
|
|
|
|
Jortsukka
Poissa
|
|
Vastaus #51 : 03.12.2019 klo 14:00:04 |
|
Ymmärrän, mitä tarkoitat, mutta ihmettelen, että miksi näin ei tapahdu muualla vaan isot seurat voivat olla koko kaupungin joukkueita vaikka sinne ei pääsekään kuin 12 parasta ikäluokkaan ja väkiluku voi metropolialueella olla 10 miljoonaa. Miksi se johtaa meillä sen brändin heikentymiseen mutta muualla ei?
Suomessa ei seuroissa osata profiloitua ja tavallaan olla tyytyväisiä siihen omaan asemaan. Eli esim. on huono asia mielikuvissa olla alueen "alempaa tasoa" mistä parhaat menee muualle. Tätä kautta tulee se kateus pelaajista ja tärkeintä voittaa joku X peli. Tuolla kulttuurimaissa taas se pieni kasvattiseura on todella ylpeä kun heiltä joku pääsee Barcelonaan. Kaikilla tuolla alueella on selvää että tavoite on se Barcelona(tai Espanyol). Suomessa taas seuroissa ei suhtauduta että vaikka Helsingin alueen päämäärä on HJK.
|
|
|
|
Snoopy
Poissa
|
|
Vastaus #52 : 03.12.2019 klo 14:54:20 |
|
Ymmärrän, mitä tarkoitat, mutta ihmettelen, että miksi näin ei tapahdu muualla vaan isot seurat voivat olla koko kaupungin joukkueita vaikka sinne ei pääsekään kuin 12 parasta ikäluokkaan ja väkiluku voi metropolialueella olla 10 miljoonaa. Miksi se johtaa meillä sen brändin heikentymiseen mutta muualla ei?
Myös harjaa. Ajax:ssa on ikäluokassa yksi akatemia joka on keskipisteessä, sen takana kaksikymmentä seitsemän kilpa/haastejoukkuetta. Se ettet kuulu akatemiaan ei tarkoita etteikö saisi oikean tason pelejä ja kovaa harjoitusta, koska keskitaso on tarpeeksi hyvä. Tulee oikeanlainen kilpailullinen massa akatemian taakse. Jos meillä halutaan pistää kaikki munat yhteen koriin ja muut jää oman tason alapuolelle ei ole mistään mistä ottaa pelaajia. -Snoopy-
|
|
|
|
Sokrateen puskumaali
Poissa
|
|
Vastaus #53 : 04.12.2019 klo 08:40:33 |
|
Myös harjaa. Ajax:ssa on ikäluokassa yksi akatemia joka on keskipisteessä, sen takana kaksikymmentä seitsemän kilpa/haastejoukkuetta. Se ettet kuulu akatemiaan ei tarkoita etteikö saisi oikean tason pelejä ja kovaa harjoitusta, koska keskitaso on tarpeeksi hyvä. Tulee oikeanlainen kilpailullinen massa akatemian taakse. Jos meillä halutaan pistää kaikki munat yhteen koriin ja muut jää oman tason alapuolelle ei ole mistään mistä ottaa pelaajia.
Onko kukaan koskaan esittänyt tällaista kaikki munat yhteen koriin mallia? Eikö sellainen olisi lähestulkoon yksi harvoista konsensuksen kohteista, että pitää olla laaja kenttä, jossa pelaajia voi kehittyä? Jos Ajaxissa ei ole kuin se n. 20 pelaajaa per ikäryhmä ja vaihtuvuus on kilpailullisin perustein, niin onko mitään mieltä olla muuta mallia kuin juuri tämä? Miksi niiden kahdenkymmenen kilpa- ja haastejoukkueen pitää olla meillä HJK nimellä, jotta ihmiset eivät nyrpeytyisi seuraan ja menisivät isoina katsomoon? Minusta vaikuttaa internetin ja muutamien pelikokemusten perusteella, että pääkaupunkiseudulla on riittävästi kohtuullisen kunnianhimoisia junioriseuroja, joissa on täysin mahdollista saada aivan riittävä valmennus ja kilpailu näille parillekymmenen seuran kokoiselle pelaajamäärälle, kunhan toimintaa vaan vähän vielä kehitetään. Yksi lähtökohta voisi olla se, että tavoitteellisille pelaajan aluille ei annettaisi sitä kuvaa, että ainoa kunnon polku sinne HJK:n edustukseen vie HJK:n haastejoukkueiden kautta vaan parempi tie on loistaa kilpajoukkueessa jossain muussa joukkueessa. Mielummin toisen kilpajoukkueen tähti ja vastuupelaaja kuin reservin rivipelaaja vaikka taidot olisivatkin hetkellä x täysin samat. Suomessa ei seuroissa osata profiloitua ja tavallaan olla tyytyväisiä siihen omaan asemaan. Eli esim. on huono asia mielikuvissa olla alueen "alempaa tasoa" mistä parhaat menee muualle. Tätä kautta tulee se kateus pelaajista ja tärkeintä voittaa joku X peli. Tuolla kulttuurimaissa taas se pieni kasvattiseura on todella ylpeä kun heiltä joku pääsee Barcelonaan. Kaikilla tuolla alueella on selvää että tavoite on se Barcelona(tai Espanyol). Suomessa taas seuroissa ei suhtauduta että vaikka Helsingin alueen päämäärä on HJK.
Onko oikeasti joku tätä mieltä, että se ei olisi edes pienen ylpeyden paikka, jos saa pelaajan kasvatettua niin hyvin, että hän pääsee vaikka teini-iässä Helsingissä HJK:n riveihin? Hämmentävää.
|
|
|
|
Auge
Poissa
|
|
Vastaus #54 : 04.12.2019 klo 08:52:21 |
|
No mistä isot suomalaiset seurat ainakin pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä ottavat uudet pelaajat akatemioihin? No pienemmistä seuroista, joissa kehittyy enemmän hyviä pelaajia kuin isojen seurojen kakkosjoukkueissa. No suosittelevatko isot seurat akatemiasta tippuneille pelaajille, että kannattaisi siirtyä näihin pienempiin seuroihin, josta akatemiaan on juuri tullut muutama hyvä pelaaja? Ei, vaan suosittelevat saman ison seuran kakkosjoukkuetta, josta ei kuitenkaan juurikaan nousta akatemiajoukkueeseen eli pelaajakehitys ei näissä kakkosjoukkueissa käytännössä toimi. Tämän toimintatavan suurin peruste lienee raha, eikä pelaajan etu, koska organisaaton pyörittämiseen tarvitaan mahdollisimman paljon maksajia. Toinen on tietenkin isojen seurojen kuvitelma siitä, että he ovat aina pelaajalle se paras paikka kehittyä joukkueen tasosta riippumatta. Tai ainakin he uskottelevat pelaajille ja näiden vanhemmille niin.
|
|
|
|
Snoopy
Poissa
|
|
Vastaus #55 : 04.12.2019 klo 09:14:00 |
|
Onko kukaan koskaan esittänyt tällaista kaikki munat yhteen koriin mallia? Eikö sellainen olisi lähestulkoon yksi harvoista konsensuksen kohteista, että pitää olla laaja kenttä, jossa pelaajia voi kehittyä?
Jos Ajaxissa ei ole kuin se n. 20 pelaajaa per ikäryhmä ja vaihtuvuus on kilpailullisin perustein, niin onko mitään mieltä olla muuta mallia kuin juuri tämä? Miksi niiden kahdenkymmenen kilpa- ja haastejoukkueen pitää olla meillä HJK nimellä....
Ei kun ei... Sä vedät nyt mutkat väkipakolla suoraksi etkä halua ymmärtää... Kyllä ne muut kilpa/haaste pojat/tytöt ihan Ajax joukkueessa on, aivan samalla tavalla kuin Saksassa on omissa ryhmissään. Käsitys kilpaurheilusta meillä perustuu muutaman joukkueen ympärille, kun maailmalla se nähdään isona kokonaisuutena. Jos joku haluaa ykkösryhmään niin ei se silti joudu höntsä pelejä pelaamaan vaan itse asiassa, niin kuin aikoinaan eräs Ajax valmentaja sanoi, ihan jopa kovempia ja raadollisempia pelejä, koska kun pelaaja pelaa ykkösryhmässä menee joukkue taktisemmaksi pelaajien taitotason takia. Sama Ruotsissa. Parhaimpien seurojen takana paljon joukkueita edustuksen takana ja jokaisen pelaajan täytyy tehdä töitä todella paljon päästäkseen eteenpäin, mutta edelleen, ei ne pelaa väärällä tasolla. Itse olen tuonut usein esille harrastetoiminnan lopettamisen HJK:ssa ja keskittymisen kilparyhmiin, mutta se nyt oliso aika vaikeaa jos itse toimintaa rajoitetaan liiton puolelta. -Snoopy-
|
|
|
|
NipaMan
Poissa
Suosikkijoukkue: FC Melody, Ilves, FF2 KI
|
|
Vastaus #56 : 04.12.2019 klo 09:26:37 |
|
Heitetään joka vuosi 100-200 kymmenvuotiasta ulos seurasta ja sitten otetaan ne viiden vuoden päästä avosylin vastaan kannattajakatsomoon? Ei taida mennä noin. Ennen vanhaan tehtiin juuri näin, ja saatiin aikaan isoja joukkoja Klubiin vittuuntuneita futisihmisiä. Nykyään on ajatus kasvattaa ihmisiä, jotka ovat seurayhteisön jäseniä. Ja yhteisö tarkoittaa jotain muuta, kuin urheilubrändiä, jota kannatetaan sohvalla tai jäähallissa.
Samaa ihmettelen. Miksei voi olla samalla seuralla useampi joukkue eri sarjatasoilla? Jokainen joukkue kun mielestään antaa laadukasta valmennusta ja samalla saadaan seuraidentiteettiä ja pelitapaa opetettua junnuille. Toisessa seurassa voi olla eri arvot, eri pelitapa jne... Viime kesänä jäi mieleen joku porilainen jengi, 2011-syntyneiden sarjassa maalivahti veti aina käsistä pitkän ja kun johtivat 3-0, niin nakkelivat palloa sivurajasta niin pitkälle toisille kentille kuin jalasta lähti ja pelasivat muutenkin aikaa. Harmi, et noustiin vain tasuriin. Tollaseen jengiin pitää sit tiputella pelaajia, jotka ei ihan mahdu ykkösjengiin ja odotetaan, että muutamassa vuodessa he ehkä haastaa ykkösjengin pelaajat?
|
|
|
|
huckerby
Poissa
|
|
Vastaus #57 : 04.12.2019 klo 09:55:52 |
|
Suomessa ei seuroissa osata profiloitua ja tavallaan olla tyytyväisiä siihen omaan asemaan. Eli esim. on huono asia mielikuvissa olla alueen "alempaa tasoa" mistä parhaat menee muualle. Tätä kautta tulee se kateus pelaajista ja tärkeintä voittaa joku X peli. Tuolla kulttuurimaissa taas se pieni kasvattiseura on todella ylpeä kun heiltä joku pääsee Barcelonaan. Kaikilla tuolla alueella on selvää että tavoite on se Barcelona(tai Espanyol). Suomessa taas seuroissa ei suhtauduta että vaikka Helsingin alueen päämäärä on HJK.
Pienten aito profiloituminen on mahdollista sen jälkeen kun isot sen aloittavat. Ehkäpä se profiloituminen ei ennen 11v11 maailmaa ole edes kovin tarpeellista. Mutkia oikoen voisi sanoa, että mitä useampia laadukkaaseen pelaajakehitykseen panostavia seuroja meillä on 5v5 ja 8v8 vaiheessa sitä parempi.
|
|
|
|
Sokrateen puskumaali
Poissa
|
|
Vastaus #58 : 04.12.2019 klo 10:28:27 |
|
Ei kun ei... Sä vedät nyt mutkat väkipakolla suoraksi etkä halua ymmärtää... Saatan vetää mutkia suoriksi kun olen suoraviivainen ihminen, mutta mielelläni ymmärtäisin paremmin kyllä. Selitätkö minulle tämän asian paremmin, jotta minä kokemattomampana ymmärrän? Kyllä ne muut kilpa/haaste pojat/tytöt ihan Ajax joukkueessa on, aivan samalla tavalla kuin Saksassa on omissa ryhmissään. Käsitys kilpaurheilusta meillä perustuu muutaman joukkueen ympärille, kun maailmalla se nähdään isona kokonaisuutena. Onko? Olen sitten varmaan ymmärtänyt väärin asian perustuen kirjalliseen tietoon. Saksan suhteen tietoni perustuu Das Reboot kirjaan, jossa nimenomaan sanottiin, että siirtyminen siihen malliin, että ammattilaisseuroilla sai olla vain rajattu määrä pelaajia seurassa, aiheutti esim. Werder Bremenin seurajohdolle ongelmia, koska siellä nähtiin seuralla olevan lasten liikuttamiseen liittyvä tehtävä yhteiskunnassa. Ajatus oli kuitenkin, että rajoittamalla ammattilaisseurojen sallittua rekrytointia voitiin amatööriseuroja tukea koska heiltä lähti vain yksittäiset parhaat pelaajat eikä puolta joukkueista. Hyville amatööripelaajille parempi oli jäädä amatööriseuraan kasvamaan kuin tulla kahdeksanneksi parhaaksi pelipaikkansa pelaajaksi ammattilaisjoukkueeseen. Minusta tämä lähestymismalli voisi olla hyvä, jos vaan valmennuksen ja kilpailukulttuurin taso voidaan taata näissä seuraavaksi parhaissa seuroissa. Onko sinulla antaa minulle edes jotain viitettä näistä Ajaxin ja muiden suurseurojen monilukuisista haastajajoukkueista, joista ei ole mainintoja seurojen verkkosivuilla? Löytyykö näistä esim. internet-sivustoja? En lähtökohtaisesti epäile, mutta haluaisin tiettyä tukea näille väitteille, etten jää pelkän ilmoittamasi varaan. Jos joku haluaa ykkösryhmään niin ei se silti joudu höntsä pelejä pelaamaan vaan itse asiassa, niin kuin aikoinaan eräs Ajax valmentaja sanoi, ihan jopa kovempia ja raadollisempia pelejä, koska kun pelaaja pelaa ykkösryhmässä menee joukkue taktisemmaksi pelaajien taitotason takia. Tarkoittaako tämä sitä, että Ajax U12 vaikka pelaa 25 pelaajan joukkueena eritasoisia pelejä ja heillä 11 parasta pelaa paremman tasoisia pelejä ja vaihtopenkin kaverit sitten enemmän näitä kovia ja raadollisia pelejä, mutta puhutaan samasta joukkueesta kuitenkin? Vai tarkoittaako tämä sitä, että on joku Ajax ry U12 haastajajoukkue joka pelaa alemmissa sarjoissa ja josta siirretään ylemmäksi pelaajia jos/kun niin on syytä? Sama Ruotsissa. Parhaimpien seurojen takana paljon joukkueita edustuksen takana ja jokaisen pelaajan täytyy tehdä töitä todella paljon päästäkseen eteenpäin, mutta edelleen, ei ne pelaa väärällä tasolla. Ruotsista en epäile. Itse olen tuonut usein esille harrastetoiminnan lopettamisen HJK:ssa ja keskittymisen kilparyhmiin, mutta se nyt oliso aika vaikeaa jos itse toimintaa rajoitetaan liiton puolelta.
Mitä se tarkoittaa se rajoittaminen tässä tilanteessa? Pienten aito profiloituminen on mahdollista sen jälkeen kun isot sen aloittavat.
Luulen kyllä, että olet oikeassa tuossa ensimmäisessä väitteessäsi. Onko se sitten taloudellisesti liian haasteellinen juttu, kun meillä on ehkä pari ammattilaisuuden kynnyksellä olevaa seuraa koko maassa ja juniorien määrällä on selkeä merkitys? Voi olla, että meillä tämä on vielä utopiaa, mutta silti uskoisin, että jotain rajaamista määrissä olisi hyvä tehdä. En ole rekrytoinnin tai värväämisen vastustaja, päinvastoin sen kannattaja, mutta jos sen kääntöpuolena on se, että "haalitaan" liian paljon pelaajia reserveihin jossa pelaajakehitys on epäoptimaalista, niin silloin se on kokonaisuuden kannalta hedelmätöntä.
|
|
|
|
Snoopy
Poissa
|
|
Vastaus #59 : 04.12.2019 klo 11:06:23 |
|
Mitä se tarkoittaa se rajoittaminen tässä tilanteessa?
Aloitetaan tästä... Mikäli seura voi pelata yhdellä joukkueella korkeimmalla sarjatasolla (ELL ylempi) eikä esimerkiksi toinen joukkue saa osallistua edes seuraavaan tasoon (ELL alempi) niin eikö se sinun mielestäsi ole rajoitettu liiton puolelta mahdollisuus pelaajien pelata tarpeeksi korkealla tasolla? Selvitä miksi, jos ikäluokassa on kaksi-kolme ryhmää joiden taso riittää ELL peleihin, mutta eivät saa pelata siellä? Tätä et tunnu ymmärtävän. Se että kaikilla ei ole samat mahdollisuudet pelata ylemmällä tasolla on sinulle vaikea ymmärtää. Se että alemmat tasot eivät kehitä tuntuu nyt olevan vaikea ymmärtää. Se että yksikään seura ei voi perustaa mitään akatemiaa yhden ryhmän varaan on todella vaikeaa ymmärtää. Onko? Olen sitten varmaan ymmärtänyt väärin asian perustuen kirjalliseen tietoon...
Kaivan tästä tietoa, siinä nyt menee hetki ja myönnän, että Saksan tilanteesta en tiedä niin paljon. Olen kuitenkin nämä määrät nähnyt koulutusmateriaalissa, joten uskon tuohon. Sen lisäksi olen keskustellut useiden englantilaisten, espanjalaisten ja hollantilaisten valmentajien kanssa enkä nyt jaksa uskoa, että tuolla olisi tilanne eri kuin mitä kerrotaan. Toinen asia on, että esimerkiksi Ajaxilla on akatemia linja, jossa pelaajat myös opiskelevat Ajaxin tiloissa ja nuoremmat pelaajat tulevat koulun jälkeen iltapäivä toimintaan mukaan jolloin mm. koulun läksyt yms. toiminnot tehdään ennenn harjoituksia. Hyvin useilla seuroilla on yhteistyö koulujen kanssa jolloin saadaan järjestettyä pelaajille aamutreenit ja koulun jälkeen iltapäivä / ilta toiminta, tällainen on mm. Espanjan paikallisissa akatemioissa. Yhtään tällaista ei tehdä yhden joukkueen takia per ikäluokka vaan perustuu massaan. arkoittaako tämä sitä, että Ajax U12 vaikka pelaa 25 pelaajan joukkueena eritasoisia pelejä ja heillä 11 parasta pelaa paremman tasoisia pelejä ja vaihtopenkin kaverit sitten enemmän näitä kovia ja raadollisia pelejä, mutta puhutaan samasta joukkueesta kuitenkin? Vai tarkoittaako tämä sitä, että on joku Ajax ry U12 haastajajoukkue joka pelaa alemmissa sarjoissa ja josta siirretään ylemmäksi pelaajia jos/kun niin on syytä?
Mutkat suoriksi? Ei, he eivät pelaa parempia pelejä, mutta usein joutuvat tekemään enemmän töitä päästäkseen sisään kuin sisällä olevat. Sama tilanne kuin muissakin akatemioissa missä suomalaiset pelaajat käyvät. Suomessa ollaan ehkä jo legenda, maailmalla samaa paikkaa hakee sata muuta pelaajaa. Eli aina nouseminen on vaikeampaa kuin sarjassa/joukkueessa pysyminen. Vaikka tekninen taso ei olisi samalla tasolla kuin edustuksessa, niin töitä joutuu tekemään enemmän ja pelit ovat jopa raadollisempia. Suomessa tilanne on toinen. Edustukseen pääseminen on vaikeaa, koska oman tason ylläpitäminen on hankalampaa. Jo pelkästään harjoituksissa taso ei riitä saati sitten peleissä jotka ovat jopa kaksi tasoa alempana. -Snoopy-
|
|
|
|
Sokrateen puskumaali
Poissa
|
|
Vastaus #60 : 04.12.2019 klo 11:59:14 |
|
Aloitetaan tästä...
Mikäli seura voi pelata yhdellä joukkueella korkeimmalla sarjatasolla (ELL ylempi) eikä esimerkiksi toinen joukkue saa osallistua edes seuraavaan tasoon (ELL alempi) niin eikö se sinun mielestäsi ole rajoitettu liiton puolelta mahdollisuus pelaajien pelata tarpeeksi korkealla tasolla? Selvitä miksi, jos ikäluokassa on kaksi-kolme ryhmää joiden taso riittää ELL peleihin, mutta eivät saa pelata siellä? Puhuit harrastelun lopettamisesta, mutta että se ei onnistu koska liitto rajoittaa. En ymmärtänyt, että viittasit tähän mielipiteeseesi. Näkisin, että päätelmäsi on non sequitur luokan virhepäätelmä. Liiton rajoittaminen ei tarkoita sitä etteikö puuhastelua voisi lopettaa. Tätä et tunnu ymmärtävän. Se että kaikilla ei ole samat mahdollisuudet pelata ylemmällä tasolla on sinulle vaikea ymmärtää. Se että alemmat tasot eivät kehitä tuntuu nyt olevan vaikea ymmärtää. Se että yksikään seura ei voi perustaa mitään akatemiaa yhden ryhmän varaan on todella vaikeaa ymmärtää. Hetki. Ymmärrän, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia pelata ylemmällä tasolla. Ymmärrän sen, että alempi taso ei kehitä pelaajia, joiden tarvitsisi olla ylemmällä tasolla. Sitä en ymmärrä, että miksi on mahdotonta perustaa akatemiaa 25 pelaajan ikäluokan joukkueisiin perustuen, ellei se syy ole sitten puhtaasti taloudellinen. Kaivan tästä tietoa, siinä nyt menee hetki ja myönnän, että Saksan tilanteesta en tiedä niin paljon. Olen kuitenkin nämä määrät nähnyt koulutusmateriaalissa, joten uskon tuohon. Sen lisäksi olen keskustellut useiden englantilaisten, espanjalaisten ja hollantilaisten valmentajien kanssa enkä nyt jaksa uskoa, että tuolla olisi tilanne eri kuin mitä kerrotaan. Puhutko kenties erilaisista yhteistyöverkostoista, missä toiset pienemmät seurat ovat käytännössä isomman joukkueen reservejä? Tokihan nämä maakohtaisesti hieman vaihtelevat. Toinen asia on, että esimerkiksi Ajaxilla on akatemia linja, jossa pelaajat myös opiskelevat Ajaxin tiloissa ja nuoremmat pelaajat tulevat koulun jälkeen iltapäivä toimintaan mukaan jolloin mm. koulun läksyt yms. toiminnot tehdään ennenn harjoituksia. Hyvin useilla seuroilla on yhteistyö koulujen kanssa jolloin saadaan järjestettyä pelaajille aamutreenit ja koulun jälkeen iltapäivä / ilta toiminta, tällainen on mm. Espanjan paikallisissa akatemioissa. Yhtään tällaista ei tehdä yhden joukkueen takia per ikäluokka vaan perustuu massaan. No minun tietojeni mukaan Ajaxin akatemiassa on yhteensä 12 joukkuetta ja n. 200 pelaajaa. En tiedä, että miten kouluintegraatio on toteutettu, mutta en ymmärrä, että miten sen toteuttaminen välttämättömästi perustuisi tätä suurempaan massaan. En kyllä ihmettelisi, jos tätä kouluintegraatiota toteutettaisiin yhteistyössä muiden seurojen kanssa. Sama tilanne kuin muissakin akatemioissa missä suomalaiset pelaajat käyvät. Suomessa ollaan ehkä jo legenda, maailmalla samaa paikkaa hakee sata muuta pelaajaa. Eli aina nouseminen on vaikeampaa kuin sarjassa/joukkueessa pysyminen. Vaikka tekninen taso ei olisi samalla tasolla kuin edustuksessa, niin töitä joutuu tekemään enemmän ja pelit ovat jopa raadollisempia.
Suomessa tilanne on toinen. Edustukseen pääseminen on vaikeaa, koska oman tason ylläpitäminen on hankalampaa. Jo pelkästään harjoituksissa taso ei riitä saati sitten peleissä jotka ovat jopa kaksi tasoa alempana.
Olen ymmärtänyt kuvaamasi ongelman ja hyväksyn sen. Uskon vain itse, että ongelman ratkaiseminen ei ole esittämäsi reservisjoukkueiden siirto ylimmälle tasolle vaan niiden reservipelaajien siirto oikealle tasolle ja toiminnan tehostaminen niissä ympäristöissä, jotta reservijoukkueista takaisin siirtyvät pelaajat saisivat kehityspotentiaaliinsa nähden parempaa toimintaa kuin reserveissä harjoittelu ja heikompien pelien pelaaminen. Meillä on sama näkemys ongelmasta. Minä uskon, että saksalainen joukkuekoon rajaaminen johtaisi siihen, että kehityspotentiaali aktivoidaan paeremmin, jos toimintaa kautta linjan parannetaan. Sinä taas et usko, että tätä toimintaa voidaan parantaa niin, että se kehityspotentiaali aktivoituisi paremmin kuin isomman joukkueen reserveissä. Minä myönnän, että tavoitteeni on kunnianhimoisempi, mutta onko meillä oikeasti varaa tavoitella jotain muuta kuin ihan sitä optimaalisinta parasta, mitä taloudellisten resurssien puitteissa voimme tehdä? Eikö meidän pitäisi pyrkiä mahdollisimman hyvään tilanteeseen, terveeseen kilpailuympäristöön, missä on mahdollisimman moni pelaaja kovien pelien edessä kovassa kilpailussa eikä (äärimmilleen kärjistetysti) HJK 1-10 pelaa kovia sarjapelejä keskenään ja pelaajia vaihdetaan kesken sarjan omille tasoilleen niin, että lopullinen sarjataulukko on aina sama HJK 1-10? Kaiken kaikkiaan, on huolestuttavaa kuulla, jos lahjakkaat suomalaiset teinit valitsevat mielummin HJK haastejoukkueen kuin jonkun muun ELL tason pks-seudun joukkueen. Se heikentää mielestäni pelien tasoa, toisten seurojen toiminnan tasoa ja mahdollisesti vielä heikentää niiden reservissä roikkuvien pelaajien kehitystä, koska eivät saa tarpeeksi haastavia pelejä. Tähän on liian helppo ja suomalainen antikilpailun tapa viedä vaan ne reservit ylimmälle tasolle. Se ei kehitä niin hyvin.
|
|
|
|
Jortsukka
Poissa
|
|
Vastaus #61 : 04.12.2019 klo 12:50:40 |
|
Vertailu Hollanttiin, puhumattakaan Saksasta tai Espanjasta on täysin absurdia. Miksi? Koska siellä koulutettuja valmentajia on satakertaisesti verrattuna meihin. Jopa Islannissa on vaatimus että vastuuvalmentaja toimii kaikissa joukkueissa UEFA B koulutettu valmentaja. Ja joo, koulutus ei takaa aukottomasti mitään, mutta se kertoo jotain. Espanjassa esim. on UEFA Pro tai UEFA A valmentajia yli 15 tuhatta. Suomessa määrä on kymmenissä, ei edes sadoissa.
Nyt siis kun täälläkin puhutaan että "pelaajalle on parempi jäädä pieneen seuraan saadakseen enemmän vastuuta" on sinänsä ajatuksena hyvä, jos vaihtoehto on isossa seurassa istua penkillä. Mutta jos vaihtoehtoina on esim. "vähän pienempi rooli isossa seurassa" ja "iso rooli pienessä seurassa" niin ollaankin jo täysin tulkinnanvaraisessa tilanteessa. Tällä hetkellä kun ns. isoissa seuroissakaan ei valmennus välttämättä ole huippua tasoa, mutta en viitsi edes aloittaa mitä se yleisesti on Suomessa.
Erään ison seuran valmentajan kanssa keskustelin aiheesta ja hän oli todella tuskainen sen suhteen, että tulee paljon potentiaalisia pelaajia, jotka ovat innokkaita, harjoittelevat omalla ajalla, jne. Ongelma on vain siinä, että edellisessä seurassa ei ole osattu opettaa edes perusasioita(siis edes miten kuljetat palloa oikein eri tilanteissa) tai pelaajat ovat urheilullisesti todella heikolla tasolla. Voivat olla siis hyvin perusliikunnallisia mutta esim. kehonhallinta on todella heikolla tasolla. Nyt pelaajan tullessa 12-15vuotiaana vasta seuraan jossa valmennus kiinnittää huomioita näihin asioihin, niin pelaajilla on kauhea kiri edessä.
Tästä syystä uskon että esim. HJK on halunnut enemmän niitä pelaajia omaan toimintaan. Jotta voivat taata että pelaajien perusvalmiudet ovat riittävät kehittyä eteenpäin.
Tästä huolimatta sitten sen pienemmän seuran pelaaja voi lopulta päästä "läpi", mutta ns. katto on vain paljon matalammalla, kun valmentajia ei ole osannut opettaa asioita riittävän hyvin riittävän aikaisessa vaiheessa.
|
|
|
|
Sokrateen puskumaali
Poissa
|
|
Vastaus #62 : 04.12.2019 klo 15:22:53 |
|
Vertailu Hollanttiin, puhumattakaan Saksasta tai Espanjasta on täysin absurdia. Miksi? Koska siellä koulutettuja valmentajia on satakertaisesti verrattuna meihin. Jopa Islannissa on vaatimus että vastuuvalmentaja toimii kaikissa joukkueissa UEFA B koulutettu valmentaja. Ja joo, koulutus ei takaa aukottomasti mitään, mutta se kertoo jotain. Espanjassa esim. on UEFA Pro tai UEFA A valmentajia yli 15 tuhatta. Suomessa määrä on kymmenissä, ei edes sadoissa. Vertailua on monenlaista. Vertailu siinä muodossa, että tuolle tasolle pitäisi päästä koulutuksen suhteen, ei mielestäni ole absurdia. Yritin löytää tilastoja Suomesta ja löysin jotain epämääräisiä lehtiartikkeleja, joiden perusteella voisi epäillä lisenssinhaltijoita olevan reilu tuhat ja noita ylempiä lisenssejä n. 300. Onko jollain parempaa statistiikkaa tästä? Espanjan ja Islannin määrät tuntuvat olevan selkeästi isoimpia, mutta ne luvut, joita löysin internetistä viittaisivat siihen, ettei Suomen lisenssinhaltijoiden määrä väkilukuun suhteutettuna ole edes mitenkään huono. En tiedä, että voiko Statistan tilastoihin luottaa, mutta niiden perusteella Suomessa olisi Pro lisenssejä itse asiassa aika hyvin suhteessa väkilukuun ja moniin Euroopan maihin: https://www.statista.com/statistics/1006758/uefa-pro-licence-coaches-europe-by-gender/Jos jollain on tarjota tästä parempaa dataa, niin mielelläni kuulisin. Itse en usko, että lisenssi välttämättä tekee autuaaksi, mutta onhan se, kuten sanot, yksi tapa mitata tätä asiaa. Tästä huolimatta sitten sen pienemmän seuran pelaaja voi lopulta päästä "läpi", mutta ns. katto on vain paljon matalammalla, kun valmentajia ei ole osannut opettaa asioita riittävän hyvin riittävän aikaisessa vaiheessa.
Tämä on varmaan erittäin tärkeä kehityksen kohde ja mielestäni monella tapaa jopa vielä tärkeämpi aihe kuin mistä olemme puhuneet. Mielestäni olemme kuitenkin puhuneet siitä joukosta, jotka ovat oppineet teini-ikään tullessa perusasiat erittäin hyvin Suomen mittakaavassa, jopa niin hyvin, että heitä kutsutaan joukoksi, joka kykenee pelaamaan ylimmällä sarjatasolla. En usko, että heillä on ihan samanlaista pelkoa siitä, että se kehitys tukahtuisi niin kovin, jos siirto vie HJK haastejoukkueesta toiseen ELL-sarjassa pelaavaan joukkueeseen. Jos epäilyksistäni huolimatta näin on, niin asiantilan korjaaminen on silti pienempi urakka kuin koko 5-12v ruohonjuuritason perusopetusta toteuttavan isävalmentajakunnan uudelleenkoulutus. Mutta mitä tulee tuohon alakouluiässä tapahtuvaan perustaitojen opetteluun, niin siinä on mielestäni melkein yksi ja sama, että mitä paitaa kantaa, kunhan vaan kilpailu, opetus ja kulttuuri ovat hyvät. Miten se tapahtuu, verkostoitumalla tai pitämällä omia tuhansien pelaajien reservejä, niin se on jokseenkin yksi ja sama, kunhan vaan ei kävisi sitten sitä leimaantumista, että jos 13v ei nämä tuhannet ruohonjuuritason pelaajat pääse sinne edustukseen, niin lopettavat kun mikään muu paita ei käy.
|
|
|
|
Snoopy
Poissa
|
|
Vastaus #63 : 04.12.2019 klo 15:25:31 |
|
Puhuit harrastelun lopettamisesta, mutta että se ei onnistu koska liitto rajoittaa. En ymmärtänyt, että viittasit tähän mielipiteeseesi. Näkisin, että päätelmäsi on non sequitur luokan virhepäätelmä. Liiton rajoittaminen ei tarkoita sitä etteikö puuhastelua voisi lopettaa.
Lopeta nyt... Tuoko nyt oli sitten koko se ydin mistä ollaan kirjoitettu? Kokonaisuudessa sait vain tuon irti? Onko mielestäsi esimerkiksi HJK haastetoiminta puuhastelua? Vedetäänkö jokainen idiootti lasit silmille? Pyydä vielä kerran kertomaan mikä mielestäni on ongelma sarjasäännössä niin väännetään kerran vielä... -Snoopy-
|
|
|
|
Sokrateen puskumaali
Poissa
|
|
Vastaus #64 : 04.12.2019 klo 15:50:09 |
|
Lopeta nyt... Tuoko nyt oli sitten koko se ydin mistä ollaan kirjoitettu? Kokonaisuudessa sait vain tuon irti?
Onko mielestäsi esimerkiksi HJK haastetoiminta puuhastelua? Vedetäänkö jokainen idiootti lasit silmille?
Pyydä vielä kerran kertomaan mikä mielestäni on ongelma sarjasäännössä niin väännetään kerran vielä...
-Snoopy-
Olen kovin pahoillani siitä, että joudut pyytämään minua lopettamaan. Tarkoitukseni oli käydä asiasta keskustelua ja ihan rationaalista sellaista. Tällaiseen ikävänsävyiseen sanojen vaihtoon en oikeastaan koe mitään tarvetta hakea jatkoa. Omasta mielestäni sain paljon muutakin irti kuin tuo lainaamasi kappale. Mielestäni on selvää, etten yrittänyt implikoida HJK:n haastetoiminnan olevan puuhastelua, vastasin sillä aloittamaasi keskusteluun nimenomaan harrastetoiminnan lopettamisesta ja luulin että siitä puhuttiin ja käytin harrastetoiminnasta ehkä hieman värikästä mutta tarpeettoman halventavaa termiä "puuhastelu". Mikäli se on epäselvää, niin kiellän sen, koska en niin ajattele. Minulle on myös ollut jo ensimmäisestä viestistäsi asti selvää, että mikä on mielestäsi ongelma sarjasäännöissä, joten sitä ei tarvitse toistaa. En muistaakseni ole pyytänyt siihen täsmennystä kertaakaan, ehkä muistan väärin. Ehkä tämä keskustelu on lähtenyt liikaa sivuraiteelle ja tarpeettomaan ärtymiseen. En halunnut ketään asiassa ärsyttää, joten ehkä on parempi lopettaa tämä aiheeseen osallistuminen omalta osaltani.
|
|
|
|
|
|