FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
23.07.2019 klo 08:26:26 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 4 [5]
 
Kirjoittaja Aihe: Haka - KTP 2.5 klo 18.30 Tehtaan Kenttä, Valkeakoski  (Luettu 11274 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
supstanssi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Mites MyPa? Ai voitti?


Vastaus #100 : 02.05.2019 klo 22:00:44

Nyt on kyllä kiva kuulla coachin selitykset!

Ei nää paljon selittele, "kaikki meni pieleen".
tommyspa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Fc Haka


Vastaus #101 : 03.05.2019 klo 07:42:57

AM:666 :D. No keli oli kuin marraskuun alussa, mutta en vieläkään ymmärrä näitä saatanan torstaipelejä.

Samaan aikaan pyörinyt suomen EHT-turnauspeli sekä HPK - Kärpät 6. Finaalisarjan peli saattoivat kelin ohessa vaikuttaa katsojamääriin negatiivisesti.
ByyriTV

Poissa Poissa


Vastaus #102 : 03.05.2019 klo 10:13:01

Kuvia eiliseltä:

https://byyri.com/haka-ja-ktp-mattivat-maaleja-lumisateessa/
youjizz

Poissa Poissa


Vastaus #103 : 03.05.2019 klo 11:14:23


Palloliiton sivuille 3-0 maali (29') merkitty KTP:n omaksi maaliksi.
https://www.palloliitto.fi/ottelu/1194076

Vastapallo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Isabelle Forrerin massiivinen juomapullo


Vastaus #104 : 03.05.2019 klo 11:18:42

Ihan oikein merkitty mun mielestäni.
Parasta Kotkaa

Poissa Poissa


Vastaus #105 : 03.05.2019 klo 12:30:56

Ihan oikein merkitty mun mielestäni.
Sehän oli täysin selkeä Manelin oma maali mutta tekikö Multanen vai Laitinen tuon KTP:n ensimmäisen oikeasti, ei virallisesti?
Seitan

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KTP


Vastaus #106 : 03.05.2019 klo 13:10:03

Sehän oli täysin selkeä Manelin oma maali mutta tekikö Multanen vai Laitinen tuon KTP:n ensimmäisen oikeasti, ei virallisesti?
Multanen ainakin itse sanoo rinnalla ohjanneensa maalin. 2 maalia. Maalipörssin kärki. jiihaa. onnistunut hankinta.
IlDiavolo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS, Milan, ja Dallas Cowboys


Vastaus #107 : 03.05.2019 klo 13:23:00

Sympaattinen ja perinteikäs Valkeakosken Haka Ylos Pitäneepä miettiä jospa lähtis katsomaan reilun viikon päästä paikan päälle kuinka muovi käryää Tuoppi
voseli

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Valkeakosken Haka, Sakari Saarinen, viski


Vastaus #108 : 09.05.2019 klo 03:50:35

Viime vuosina kiinnostus foorumikirjoitteluun on ollut laskusuhdanteista, mutta erityisesti taktinen puoli jalkapallosta on alkanut kiinnostamaan, joten ajattelin hieman aktivoitua väsäämällä Hakan otteluista analyysintynkää. Kiinnostus kohdistuu toki enemmän Hakan pelaamiseen ja pelaajiin, mutta yritän tarkastella myös vastustajankin pelaamista riittävissä määrin. Amatöörinä kuulisin mielelläni myös kritiikkiä tai mahdollisia erimielisyyksiä itse sisältöön liittyen.

______________________________________



Voitokkaan sarja-avauksen jälkeen Haka lähti Ykkösen kauden toiseen kamppailuun joillakin kokoonpanomuutoksilla joukkueen terveystilanteen johdosta. Elias Ahde joutui poistumaan kentältä loukkaantuneena TPV:tä vastaan ensimmäisen puoliajan lopussa ja Jean Nganbe Nganbe putosi kokoonpanosta alkulämmittelyissä. Tervehtynyt Ville-Valtteri Starck tuli vasemman laitapuolustajan paikalle Henri Malundaman noustessa laiturin tontille, Tino Purme sai mahdollisuuden avauksessa keskikentän pohjalla ja alun perin vaihtopelaajaksi merkitty Jacob Bushue otti Nganbe Nganben paikan hyökkääjän takana. KTP:n kotitappiosta AC Oulua vastaan wing-backit Matias Lindfors ja Kasperi Liikonen vaihtuivat Maneliin ja Tuomas Ollilaan sekä nuori Kimi Kolsi väistyi Saku Leppäsen tieltä keskikenttäkaksikossa.


                Hakan hyökkäyksen viisikaistainen rakenne.

Pelitavallisesti Haka ja KTP jakavat samoja piirteitä etenkin hyökkäysvaiheessa. Molemmat joukkueet haluavat rakentaa hyökkäyksiä laitojen kautta hallitusti omalta kenttäpuoliskolta aina maalivahdin kautta lyhyillä syötöillä. Suurin yhtäläisyys löytyy hyökkäyspelin rakenteesta, jossa voidaan havaita vaikutelmia konseptistä nimeltä positional play. Yksinkertaisesti kuvailtuna joukkueet pyrkivät luomaan paikallisia ylimiehityksiä pelaajien sijoittumisen avulla ja pelipaikkojen sijaan alueiden merkitys korostuu. Läpikotaiseen analyysiin vaadittaisiin oma viestinsä, mutta asiasta kiinnostunut voi lukea esimerkiksi tämän entisen liigapelaaja Jussi-Pekka Savolaisen kirjoituksen aiheesta. Käytännössä tämä ilmenee Hakan ja KTP:n kohdalla niin, että hyökkäyksessä säilytetään viiden "kaistan" rakenne, jossa pelaajat miehittävät laidat, keskustan ja näiden välisen tilan (eng. half-space). Tainio suosii 4-2-3-1 -muodostelmaa, jossa Hakan hallitessa palloa laitapuolustajat toimittavat wing-backin virkaa ja nousevat korkeisiin asemiin laitureiden toimiessa välihyökkääjinä, kun taas Arbeiterin 3-4-3:ssa (merkintätavasta riippuen 3-4-2-1) wing-backit nousevat kolmen hyökkääjän kanssa linjaan. Toteutustavoissa on kuitenkin selviä eroavaisuuksia: siinä missä KTP:n järjestelmässä kaistanvaihtoja tapahtuu vain kolmen hyökkääjän välillä wing-backien säilyttäessä paikkansa laitakaistoilla, liikkuvat Hakan pelaajat huomattavasti enemmän ja sulavammin kaistalta toiseen. Eniten vaihtoja tapahtuu laidan ja välikaistan kesken, mutta myös keskikaistan pelaaja saattaa täyttää välikaistan jos laituri on hyökännyt laidalla olleeseen tilaan. Tällöin syntyvän tyhjän kaistan täyttää keskikenttäpelaaja (tässä ottelussa yleensä Bushue) ja alemmas jäänyt laitapuolustaja kaventaa keskustaan paikkaamaan keskikentän miesvajetta. Hakan järjestelmää leimaa siis tietynlainen pelipaikattomuus, mikä tulee nousemaan olennaiseksi myös hyökkäyssiirtymävaiheessa, mutta tarkastellaan sitä hieman myöhemmin.


Hakan hyökkäysvaihe/KTP:n puolustusvaihe

     
             Hakan hyökkäysmuoto/KTP:n aluemiesvartiointi.                                        KTP:n keskikentän reagointi (9. min).

Kuten aikaisemmin tuli ilmi, Haka pyrkii rakentamaan hyökkäyksiä hallitusti omalta puoliskoltaan aina maalivahdista lähtien. Vapaa syöttösuunta pyritään ylläpitämään luomalla ylimiehitys ja edellisessä ottelussa tässä onnistuttiin keskuspuolustajilla ja maalivahdilla kahta hyökkääjää vastaan. Pallon tuomisessa vastustajan puoliskolle ei ollut muutenkaan haasteita TPV:n puolustaessa matalassa blokissa ja ensimmäisen prässilinjan sijoittuessa noin viisi metriä keskiviivasta ylöspäin. KTP:n muodostelmaa vastaan ylimiehityksen luomiseen tarvittiin yksi ylimääräinen pelaaja, joten toinen keskikenttäpelaajista (yleensä Purme) putosi keskuspuolustajien väliseen tilaan ja Bushue otti tämän paikan keskikenttäkaksikossa, jolloin Hakan muoto muuttui 3-2-5:een. Kotkalaisten ensimmäinen prässilinja oli nostettu korkealle, mutta tavoitteena aktiivisen riistopelaamisen sijaan oli vain estää Hakan pelinrakentaminen lyhyillä syötöillä hyödyntämällä aluemiesvartiointia. Prässi aktivoitui vasta jos Aaltonen yritti pelata pallon lyhyenä jollekin kolmesta lähimmästä pelaajasta tai pysyi pallossa liian kauan, joskin tämä oli yksittäisen pelaajan päätäntävarassa.

Syöttösuuntien puutteen takia Hakan yleensä keskiviivan tuntumassa pysyvät laitapuolustajat putosivat alemmas tarjoamaan Aaltoselle keskipitkää syöttömahdollisuutta ja Haka yritti rakentaa hyökkäyksiä useaan otteeseen etenkin Kyöstilän laidan kautta ensimmäisen puoliajan aikana. Tällöin KTP:n wing-back Ollila nousi antamaan painetta estääkseen pallollisen puolustajan kääntymisen pallon kanssa tai pakottaakseen tämän hätäiseen ratkaisuun ja samalla muu puolustuslinja tiivisti kohti pallollista laitaa. Huomionarvoista oli myös KTP:n keskikenttäpelaajien vartioitavan alueen tulkinta. Ajoittain keskuspuolustajien väliin laskenut keskikenttäpelaaja lähti palaamaan linjaan parinsa kanssa, jolloin joko Leppänen tai Kottoy nousivat korkealle ottamaan tämän vartiointiin (kuvassa esimerkki pelitilanteesta n. 9. minuutin kohdalta). Näin keskikentälle syntyi luonnollisesti alimiehitys, mitä Haka yrittikin hyödyntää. Kuvassa on myös havainnollistava esimerkki siitä, miten Hakan hyökkäys säilyttää viiden kaistan rakenteen sulavalla pelaajien välisellä liikkumisella. Koska Kyöstilä oli laskenut alas, otti Chidi tyhjän tilan laidassa Malundaman siirtyessä tämän paikalle. Viimeisen paikan nousi täyttämään Bushue keskikentältä. Omalta puoliskolta rakennetut hyökkäykset päättyivät käytönnässä aina pallonmenetykseen huonon syötön tai kosketuksen seurauksena, sillä Kyöstilä ei kyennyt laadukkaaseen ratkaisuun paineistettuna. Tämä
johti Tainion muuttamaan pelitapaa ja 20 minuutin kohdilla Aaltonen ryhtyi avaamaan peliä useammin pitkillä syötöillä. Toisella puoliajalla Haka oli luopunut käytännössä täysin pelinrakentelusta omalla puoliskolla.

     
                             KTP:n puolustusmuoto.                                                         Hakan pelinrakennus keskikolmanneksella.

KTP:n puolustusmuoto pyrki olemaan tiivis molempiin suuntiin ja se muodosti blokin keskikentälle puolustuslinjan pysyessä korkeana. Blokki pysyttelee keskustassa kunnes pallo pelataan laitaan, jolloin se liukuu kokonaisuudessaan pallollista laitaa kohti. Koska keskikentän kaksi pelaajaa eivät pysty millään kattamaan molempia laitoja, nousi pallollisen puolen wing-back keskikenttälinjaan samalla kun vastakkainen wing-back laski puolustuslinjaan, jolloin kotkalaiset ryhmittäytyivät hetkellisesti asymmetriseen 4-3-3 -muotoon. KTP puolusti passiivisesti ja tavoitteena oli peittää syöttölinjoja sekä estää pelaaminen muodon sisään. Ensimmäisen linjan liikkuminen oli kuitenkin vähäistä, jopa laiskaa ja se pysytteli pitkälti keskustassa, tehden siitä helpon ohitettavan. Jos pallo pelattiin keskikentän ja puolustuksen väliin, reagoivat keskikenttäpelaajat ja lähin keskuspuolustaja aggressiivisesti.

Hallittuihin hyökkäyksiin Haka pääsi parhaiten voitettuaan kakkospallon tai riiston jälkeisen palautuksen kautta keskikolmanneksella. Viiden kaistan ylläpitäminen korkealla luo määrällisen edun neljän puolustajan linjoja vastaan, mutta KTP:n muodostelma tarjosi tähän luonnollisen vastineen, joten ylimiehityksiä pyrittiin luomaan hieman eri tavalla kuin normaalisti. Hakan laitapuolustajat jäivät alusta alkaen lähemmäksi puolustuslinjaa ja muoto oli nyt enemmänkin 3-4-3. Pallo kierrätettiin Hakan toimesta yleensä nopeasti toiselle keskuspuolustajista, joilla oli tilanteen tullen vapaus tuoda itse palloa ylemmäs jos edessä oli tarpeeksi tyhjää tilaa. Murtautumista yritettiin yleensä joko nopealla syöttökombinaatiolla jossa pallo pelataan keskustan kautta laitaan tai pitkällä syötöllä linjan taakse, oletettavasti koska Hakan hyökkäävillä pelaajilla oli nopeusetu KTP:n puolustajiin nähden. KTP:n keskikenttälinjan ja puolustuksen välissä oli melko paljon tilaa ja välikaistalla pallon saanut pelaaja pystyi jatkamaan syötön laitaan melko helposti. Laidassa oleva pelaaja saattaa olla laitapuolustaja tai kaistanvaihtojen kautta laituri. Tilaa laidalla löytyi edellämainitun KTP:n keskustan priorisoinnin takia ja hyökkäyksiä ei pahemmin kierrätetty vaan murtautumisen ne yritettiin jälkeen päättää nopeasti joko keskityksellä tai kahden, kolmen syötön yhdistelmällä. Muut kaistat kaventavat kohti boksia pallon tullessa hyökkäyskolmannekselle ja ylimiehitys keskikentällä mahdollisti kombinaatiopelin, jolla näytettiin pääsevän alueelle jopa helposti. Tätä vajetta paikkaamaan yksi KTP:n välihyökkääjistä laski syvälle, mutta tämän puolustaminen oli pitkälti näennäistä.

Noin puolen tunnin kohdalla pelin ollessa 3-0 -tilanteessa Arbeiter muutti puolustustaktiikkaansa ja KTP alkoi painostamaan Hakan puolustuslinjaa aktiivisemmin ja toinen wing-back saattoi nousta jopa hyökkääjien kanssa linjaan antamaan painetta. KTP:n riistopelaaminen vaikutti silti jossakin määrin koordinoimattomalta eikä se pystynyt voittamaan palloa vaarallisilla alueilla. Toisella puoliajalla Hakan siirtyminen suoraviivaisempaan pelitapaan eliminoi loputkin mahdollisuudet pallonriistoon korkealla.


Hakan puolustusvaihe/KTP:n hyökkäysvaihe


                  KTP:n pelinrakennus omalla puoliskolla.

KTP:n pelinrakennuksesta voi sanoa pitkälti samat sanat kuin Hakastakin. Pallo halutaan tuoda hallitusti omalta puoliskolta laitoja käyttämällä vastustajan alueelle ja maalivahti osallistuu syöttöpeliin. Ensimmäisen puoliajan alussa toinen keskikenttäpelaajista tippui linjaan keskuspuolustajien kanssa ja sivutopparit saattoivat pudottaa jopa päätyviivan tuntumaan, mutta KTP luopui tästä pian jouduttuaan ongelmiin Hakan aktiivisen prässin kanssa, jonka jälkeen pelinrakennus tapahtui enimmäkseen kuvassa olevassa muodossa. Wing-backit nousevat linjaan kolmen hyökkääjän kanssa ja kaikki viisi pelaajaa pitävät korkean aseman säilyttääkseen edun Hakan neljän puolustuslinjaan nähden. Hyökkäysmuoto oli siis 3-2-5 tai 4-1-5 riippuen siitä, tiputtiko toinen keskikenttäpelaaja puolustuslinja kohti, joskin keskikenttäpelaajat olivat hetkittäin niin kaukana hyökkäyslinjasta että muoto vaikutti jopa 5-0-5:ltä.

Palloa kierrätetään kärsivällisesti puolustajien ja keskikentän välillä kunnes syöttölinja laitaan löydetään, jonka jälkeen KTP pyrki ryhmittäytymään vastustajan puoliskolle eikä yleensä lähtenyt hakemaan nopeaa suoraa hyökkäystä. Tässä onnistuttiin harvoin Hakan aktiivisen prässin tuottaessa suuria ongelmia kotkalaisten pelinrakennukselle. Ensimmäinen prässilinja sijoittui korkealle, noin 30 metrin etäisyydelle keskiviivasta. Keskikentällä toinen kaksikosta Purme-Popovitsh nousi Bushuen viereen ja Haka otti 4-1-4-1 -muodon vastatakseen KTP:n järjestelmää. Hakan pelaaja lähtee antamaan painetta heti kun pallo syötetään tarpeeksi lähellä olevalle vastustajalle, mutta pallonriiston vaikuttaessa epätodennäköiseltä palataan nopeasti alueelle. KTP:n toisen keskikentän laskiessa ei tämän vastakkainen keskikenttäpelaaja nouse korkeammalle vaan pitää alueensa ja laiturit pudottivat tarpeen tullen alemmas estääkseen syöttölinjan wing-backeille. Jos paineistettu pelaaja palauttaa pallon maalivahdille, viedään prässi loppuun koska Hakalla oli varmasti tiedossa Kosken ongelmat jalalla pelaamisessa. Tämä johtikin joko purkuun laidan yli tai keskialueelle, jossa Hakan keskikentän kolmikko voitti suurimman osan ykkös- ja kakkospalloista.

Haka onnistui näin joko riistämään pallon korkeassa asemassa tai häiritsemään KTP-pelaajia niin, että heikko ratkaisu johti pallonmenetykseen ja kykeni luomaan useita vaaraliisia tilanteita tätä kautta. Arbeiter reagoi vaikeuksiin purkaa Hakan prässiä vasta toisen puoliajan jälkeen, jolloin KTP:n välihyökkääjät sekä wing-backit ryhtyivät tulemaan alas tarjoamaan syöttösuuntaa pelinrakennusvaiheessa. KTP:n peli myös suoraviivaistui niin, että keskikenttäpelaajat hakivat välillä keskipitkiä syöttöjä laitoihin, mutta hallituista hyökkäyksiin lähdöistä ei luovuttu ja ongelmat jatkuivat. Vasta noin tunnin pelin jälkeen myös KTP siirtyi avaamaan peliä pitkänä maalivahdin kautta.


                   KTP:n pelinrakennus Hakan puoliskolla.

Silloin kun KTP sai pelattua pallon hallitusti wing-backeille, tiputti Haka nopeasti 4-4-1-1 -muotoon keskikolmannekselle tai omalle puoliskolleen. Puolustuslinja pysyy korkeana ja etäisyys keskikenttälinjaan pidetään pienenä, mikä onnistui tässä ottelussa erinomaisesti tilan jäädessä linjojen välissä todella vähäiseksi. Koko puolustusmuoto liukuu aktiivisesti puolelta toiselle ja pallon ollessa laidassa lähimpänä vastustajaa oleva laitapelaaja antaa tälle painetta jättäen linjansa hetkellisesti. Kaksi ylintä pelaajaa eivät osallistuneet puolustamiseen syvällä ja jäivät odottamaan vastahyökkäysmahdollisuuksia.

Hyökkäysalueella KTP yritti käyttää hyväksi viiden kaistan luomaa miesylivoimaa Hakan neljän linjaa vastaan ja tavoitteena oli pelata pallo laidalta toiselle, jonne Hakan vaakasuunnassa tiivis muoto oli jättänyt vapaaksi yhden wing-backeista. Pallo yritettiin pelata nopeasti tyhjään tilaan joko kahden, kolmen lyhyen syötön tai puolenvaihdon avulla, mutta tämän epäonnistuessa palloa kierrätettiin usein puolustuksessa asti. Kolmella hyökkääjällä oli nyt vapaus liikkua alaspäin tarjoamaan syöttösuuntaa ja kaistanvaihtojakin tapahtui ajoittain. Myös pallollisen puolen sivutoppari saattoi nousta half-spaceen auttamaan rakentelussa. Keskikentän kaksikko pysyi melko syvällä, mutta toinen nousi välillä ylemmäs laidan tueksi. Pallo saatiin joitakin kertoja vastakkaiseen laitaan, jolloin wing-back haki keskitystä tai syöttöä alueelle. Ongelmaksi muodostui kuitenkin pelaajien vähyys boksissa, kun viimeinen syöttö annettiin. Leppänen teki välillä juoksun syvältä alueelle kolmanneksi, mutta useimmiten vastaanottavia pelaajia oli vain kaksi tai kolme. Hakan puolustuksella ei ollut suurempia ongelmia näiden tilanteiden selvittämisessä joskin KTP:n ainoa pelitilannemaali tuli syvemmältä annetusta keskityksestä, jossa Multasen vartiointi unohtui täysin.


Siirtymävaiheet

Tässä ottelussa erityisen merkittäväksi nousi Hakan puolustussiirtymävaihe, jossa pallonmenetyksen jälkeen joukkue harjoitti usein "vastaprässiä" (eng. counterpressing), eli haki välittömästi riistoa lähimpien pelaajien reagoidessa heti paineen antamisella. Koska Hakan hyökkäyksen rakenne säilyttää muotonsa hyvin, on pallon menettäneen pelaajan ympärillä paljon tukea jolloin vastaprässi pystytään suorittamaan tehokkaasti ja koordinoidusti. Alussa mainittu pelipaikattomuus tulee esiin nyt, sillä hyökkäys saattaa menettää muotonsa hetkellisesti usean pelaajan osallistuttua paineistamiseen. Hakan ei kuitenkaan tarvitse kierrättää palloa puolustuksen kautta ryhmittäytyäkseen, vaan uusi hyökkäys pystytään toteuttamaan nopeasti lähimpien pelaajien paikatessa puuttuvia tiloja 2-5 -hyökkäysrakenteessa. Havaittavissa oli tilanteita, jossa onnistuneen vastaprässin jälkeen Bushue oli alimpana keskikenttäpelaajana ja Kyöstilä hyökkäyksen keskikaistalla. Haka ei silti kaihda kierrättämistä jos riisto tapahtuu hankalassa paikassa. KTP:lla oli myös joitakin viitteitä vastaprässistä, mutta yritykset paineistaa eivät vaikuttaneet organisoiduilta vaan olivat enimmäkseen yhden tai kahden pelaajan varassa muiden palatessa puolustusasemiin. Molemmat joukkueet yrittävät pallon omalla puoliskollaan voitettuaan pelata sen hallitusti pois vaarallisilta alueilta purkamisen sijaan. Siinä missä Haka tähtäsi nopeisiin vastahyökkäyksiin välillä pitkilläkin syötöillä, halusi KTP ottaa pelin kontrollin eikä suoria hyökkäyksiä nähty yhtä useasti. Samat vaikeudet prässin purkamisessa tulivat ilmi näissäkin tilanteissa ja Haka onnistuikin monesti kääntämään vastaprässillä pallonmenetyksen vaaralliseksi tilanteeksi.

______________________________________

Ottelu vaikutti ratkeavan pitkälti siihen, kumpi joukkueista pystyi hajottamaan toisen pelinrakentelun paremmin. Molemmat onnistuivat siinä enemmän tai vähemmän, mutta Hakan ja KTP:n välillä oli kaksi olennaista eroa: Tainio reagoi aikaisemmassa vaiheessa pelitavallisilla muutoksilla Arbeiterin hirttäytyessä filosofiaansa aina toisen puoliajalle saakka ja vaikka KTP pystyikin estämään Hakan hallittujen hyökkäysten rakentamisen sen omalla puoliskolla, ei se kyennyt kääntämään keskikentällä tapahtuneita pallonriistoja vaarallisiksi hyökkäyksiksi siinä missä Haka loi aggressiivisella riistopelaamisellaan tilanteita liukuhihnalta. Nganbe Nganben ja Ahteen poissaolot saattoivat olla Hakalle tässä ottelussa jopa eduksi. Vaikka Bushue häviää pelinrakentamisessa ja murtavien syöttöjen antamisessa, on hän väsymättömänä juoksukoneena ja oikea-aikaisena riistäjänä parempi prässäämään kuin Nganbe Nganbe. Ahde on kieltämättä parempi viimeistelemään ja lukemaan peliä kuin Ojala, mutta hän on kokonaisvaltaisempi ja liikkuvampi pelaaja mikä saattaa tehdä Ojalasta Tainion järjestelmään sopivamman.

KTP:n osalta huomion kiinnitti Kottoyn huonot ajoitukset ja sijoittuminen keskikentällä sekä pelinopeuden puute. Myös Leppänen vaikutti sijoittuvan jatkuvasti liian ylös. Ollila ajoitti nousunsa laidalla hyvin, mutta puolustussuuntaan luki välillä tilanteita väärin. Sopii myös kysyä, meneekö Arbeiterin järjestelmässä Leppäsen ja Pahkasalon kaltaisten pelaajien vahvuudet hukkaan edellisen pelatessa melko syvällä keskikentällä ja jälkimmäisen ollessa keskitysten kohteena boksissa. Nuorten pelaajien peluutus on ollut hyvin ennakkoluulotonta kauden alussa Anton Eerolan aloittaessa molemmat ottelut ja Kimi Kolsin ottaessa avauspaikan AC Oulua vastaan. Peliesityksistä oululaisia vastaan en tiedä, mutta Eerola oli ainakin tässä ottelussa statisti ja joutui pois kentältä jo puolen tunnin pelin jälkeen. Hakan ja AC Oulun voi lähtökohtaisesti lukea KTP:n päävastustajien joukkoon tämän kauden osalta, joten nämä ratkaisut vaikuttavat melko kyseenalaisilta etenkin kahden tappiollisen ottelun varjossa.

______________________________________

PS. Erikoistilanneanalyysi jäi tällä kertaa tekemättä. Suomalaisessa taktiikkakeskustelussa käytetty termistö vaikuttaa olevan vieläkin lapsenkengissä ja revin hiukset päästäni jos joudun vielä kerran lukemaan positiivisista transitioista.
yyber

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Periaatteen Jatkuvuus


Vastaus #109 : 10.05.2019 klo 21:22:39

Ylos

 
Sivuja: 1 ... 4 [5]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines