Bosnia-Hertsegovinan puolustusmuoto on 4-4-2. Keskimmäinen linja muodostuu alas tippuvista laitureista, Pjanicista ja pohjapelaaja Besicista. Dzekon rinnalla ylimmässä prässilinjassa on keskikentän kolmikosta Saric eli paperille aseteltuna pelaajat ovat seuraavasti:
Saric - Dzeko
Duljevic - Pjanic - Besic - Visca
Civic - Zukanovic - Sunjic - Todorovic
Syvällä puolustaessa Bosnia vetäytyi 4-5-1:een. Visca ja Duljevic siis laskeutuivat keskikentän kolmikon rinnalle.
Puolessa kentässä Bosnian muoto vaihteli. Välillä keskikentän linjasta irrottiin Dzekon rinnalle ja välillä ei. Tässä kuvassa Visca on nyt Dzekon rinnalla prässäämässä ja muoto on 4-4-2 kuten usein Kansojen liigassa, mutta silloin Dzekon rinnalla nähtiin keskikentän kolmikossa pelannut Saric ja laiturit putosivat Pjanicin ja Besicin rinnalle. Nyt Cimirot kuitenkin jäi keskikentän linjaan ja Visca nousi tosiaan Dzekon rinnalle.
Mutta muutaman sekunnin päästä on jo palattu 4-5-1:een. 4-4-2:n ja 4-5-1:n välillä Bosnia joka tapauksessa vähän tapauskohtaisesti vaihtelee puolustamistaan.
Kansojen liigassa Bosnia puolusti pääosin 4-4-2:lla myös syvällä omalla alueella, mutta Kreikkaa vastaan se valui 4-5-1:een. Puolen kentän tuntumassa muoto on useimmiten 4-4-2, jolloin Dzekon rinnalla prässäämässä on laitureista joko Duljevic tai Visca. Yksi mahdollisuus on myös se, että keskikentältä Saric nousee Dzekon rinnalle ja laiturit putoavat keskikentän linjaan kuten Kansojen liigassa toisinaan.
Tässä on puolestaan 3v2 ylivoima. Huomioitavaa on se, että vasen toppari Zukanovic on tullut sivurajalle asti puolustamaan ja samalla laitapuolustaja Civic liikkuu varmistamaan keskustan. Vasen laituri Duljevic on jälleen lähellä tukemassa myös. Seurauksena onkin pallonriisto, kun Itävalta on ahdistettu umpikujaan.
Ja mitä sitten tapahtuu? Dzeko tulee tietysti palloa taas vastaan ja sillä aikaa, kun hän suojaa palloa, kolme miestä on ehtinyt juosta hänen ohitseen ja on matkalla kohti vastustajan maalia.
Dzeko jakaa laitaan Duljevicille ja hänelle on tarjolla kaksi syöttövaihtoehtoa pystyyn rynnineille oikealle laidalle Viscalle tai sitten Saricille. Tällä kertaa syöttö kohti Viscaa linjan taakse epäonnistui ja Itävalta selvisi pälkähästä, mutta jos Huuhkajat menettää palloja samaan tapaan sivurajan tuntumassa, on alaspäin todella kiire, jos Arajuuri vaikkapa joutuu juoksukilpaan Viscaa vastaan. Summa summarum, tiivis 4-4-2 ryhmitys antaa mahdollisuuden riistoihin lukumääräisillä ylivoimilla ja siten tilaisuuden sähäkkiin vastaiskuihin.
Laitapuolustaminen oli puhtaasti mies miestä vastaan pelaamista. Pallollisen puolen toppari toki hieman kaventaa kohti laitaa ja niin tekee myös keskikentän linjan keskellä operoinut Pjanic, mutta hän vain kurkkii ujosti eikä ryntää laitaan luomaan alueellista ylivoimaa. Kansojen liigassahan Bosnia puolestaan ylimiehitti laitoja hyvinkin voimakkaasti, joten tämä oli jotain uutta siihen nähden.
Kuten viimeisessä kuvassa totesin, Kansojen liigassa Bosnia loi sivurajoille lukumääräisiä ylivoimia ja pyrki 4-4-2 muodosta nopeisiin vastaiskuihin aivan kuten Huuhkajatkin parhaimmillaan, mutta Kreikkaa vastaan laitapuolustamista oli muutettu siten, että nyt Bosnia luotti puhtaasti mies miestä vastaan puolustamiseen. Tämä onkin yksi mielenkiintoisin asia tulevassa koitoksessa eli miten Bosnia puolustaa laidoilla Tampereella?
Kerta kiellon päälle. Jälleen Duljevic on seurannut Itävallan nousevaa laituria nöyrästi alas asti ja auttaa Civicia puolustamaan puhtaasti 2v1 ylivoiman myötä.
31. minuutilta esimerkki laidoissa olleen tilan hyödyntämisestä. Bosnian muoto on houkuteltu Kreikan vasemmalle laidalle. Vasen laitapuolustaja halaa sivurajaa ja hänellekin voisi pelata, mutta Siovas lähettää ristipallon oikeaan laitaan.
Bakakis leikkaa selustaan toiselta sivurajalta ja ohittaa yhdellä siirrolla Kolasinacin.
Edelliseen viitaten, Kansojen liigassa Duljevicin nöyryys alaspäin auttoi luomaan noita ylivoimia, mutta Kreikkaa vastaan hän ei tehnyt niin, joten tämäkin on yksi mielenkiintoinen seurattava asia Tampereen ottelussa eli mikä on Duljevicille annettu puolustusvelvoite? Pitääkö hänen auttaa laitapuolustajaa vai ei? Jos hän ei auta, sitten nopeilla puolenvaihdoilla voidaan luoda 1v1-tilanteita Lodille ja Soirille (tai kuka ikinä avaa vasemmalla) Bosnian laitapuolustajia vastaan.
Bosnia puolustaa vastustajan maalipotkuissa ylhäältä miesvartioinnilla oletetusti. Yläkolmikko Duljevic-Dzeko-Visca on ylimmässä linjassa ja heitä tukevat sitten Pjanicin johdolla keskikenttäpelaajat.
Itävallan maalivahdin avaus tuli laitaan ja kuten näkyy, keskikentän kolmikolla Saric-Pjanic-Besic on merkattuna omat miehet. Lisäksi yläkolmikosta Dzeko ja Visca huolehtivat miehistään. Kuvan ulkopuolella on vasen laita Duljevic.
Edelliseen esimerkkiin vertailuksi tämä kuva, jossa Pohjois-Irlannin maalivahdilla oli pallo käsissä eikä hän antanut maalipotkua. Kun pallo on hallussa, silloin Bosnia tosiaan suosiolla vetäytyy valmiiksi alemmas kuten tässä. Dzeko merkkaa toisen topparin ja sitten Saricilla on ikään kuin kaksi pelaajaa, joiden välillä ravata. Laiturit Visca ja Duljevic ovat jo valmiiksi pudottaneet keskiviivalle, kun pitkä potku lähtee maalivahdin käsistä. He siis lukevat peliä viisaasti ja eivät turhaan jätä aukkoja keskikentälle, jos maalivahdilla on pallo käsissä, vaan tosiaan mieluummin vetäytyvät valmiiksi ja antavat sitten vaikka mahdollisuuden pelata pallon toiselle topparille ja vasta sitten Saric olisi lähtenyt prässäämään Dzekon rinnalle kunnolla.
Jos unohdetaan maalipotkut, muutoin Bosnia prässää 4-4-2 muodossa. Huomioitavaa on se, että se ei pyri riistämään palloa ylhäällä mitenkään kovin aggressiivisesti, jos vastustaja saa tilanteen rauhoittumaan toppareille (tai maalivahdille kuten ylemmässä esimerkissä), vaan vetäytyy suosiolla tällaiseen puolikorkeaan prässiin. Kuten näkyy, vasen laita Duljevic on jo hyvissä ajoin tiputtanut itsensä keskikentän linjaan ja Saric antaa kevyen prässin Dzekon rinnalla.
Tässä nähdään bosnialaisten ryhmittymistä vastustajan maalipotkuissa. Miehet ovat vartioinnissa ja avaus leijailee sivurajan yli, joten Bosnia sai pallon itselleen.
Nyt maalivahdin avaus tavoittaa kreikkalaisen ja tämä jatkaa kohti laitaa, mutta Kolasinac puolustaa eteenpäin voimakkaasti.
Kolasinac kampeaa väkisin pallon itselleen ja lähtee kuljettamaan.
Kuljetys tyssää heti vastaantulevaan kreikkalaiseen, mutta pallo joka tapauksessa Bosnialle.
Nyt prässätään korkealta lyhyttä maalipotkua.
Siovas palauttaa maalivahdille ja Dzeko pakottaa roiskaisuun.
Kolasinac on taas tullut reilusti ja rohkeasti vastaan eteenpäin puolustamalla. Nyt hän on jopa Kreikan kenttäpuoliskon puolessa välissä ja ottaa riiston.
Seinäpeli Duljevicille ja itse linjan taakse.
Duljevic yritti chipin sijaan pelata maitse ja se oli virhe, sillä Kreikka pääsi katkoon, mutta nämä esimerkit kertovat siitä, että Bosnia ja Hertsegovinan pelinkääntökykyä ei sovi aliarvioida ja jos Suomi menettää palloja Armenia-pelin tavoin, voi käydä kylmät.
Huolellisuus on avainasemassa Hradeckyllakin jatkuvasti, sillä yksikin huono pallo liian ahtaaseen tilaan sivurajoille voi johtaa menetykseen, kun Bosnian puolustuslinjasta rynnätään kovaa ykköspalloon riskilläkin. Mutta jos Suomi pystyy ohittamaan bosnialaisten aggressiivisen prässin näissä tilanteissa, aukeaa tilaa edetä.Näistä kuvista sitten pitää tehdä se havainto, että sekä Kansojen liigassa että Kreikkaa vastaan Bosnia prässää korkealta silloin, kun vastustaja antaa maalipotkua. Lisäksi jos maalivahti päättää avata pitkällä, puolustuslinja on puolessa kentässä vastassa voittamassa ykköspalloja, joten Hradeckyn pitäisi jotenkin pystyä löytämään oma pelaaja, mutta helppoa se ei tule olemaan. Italiaa vastaan kuitenkin vieraissa tila löytyi sivurajoilta, joten ehkä niin on myös Bosniaa vastaan eli puolipitkät korkeat pallot sivurajoille laitapuolustajille voisivat olla yksi avain pitää pallo itsellä maalipotkunkin jälkeen.
Jos avoimessa pelissä pallo palautetaan Hradeckylle tai toppareille, silloin Bosnia ei tosiaankaan lähde kovin hanakasti prässäämään, vaan vetäytyy tuohon puolikorkeaan prässiin hieman puolen kentän yläpuolelle ja muoto on silloin tosiaan yleensä se 4-4-2 tai sitten 4-5-1, jos Dzeko ei saa apuja laitureilta tai yhdeltä keskikentän kolmikon pelaajalta eli todennäköisesti Saricilta. Uskoisin siis, että kunhan Suomi saisi muutamat ensimmäiset syötöt omille maalipotkujen jälkeen, Bosnian prässi rauhoittuisi ja sitten Huuhkajat pääsisi jauhamaan hitaita hyökkäyksiä Bosnian puolikorkeaa puolustusmuotoa vastaan. Korkeita palloja keskiviivalle tulisi välttää, koska Bosnian puolustuslinjasta tullaan sen verran aggressiivisesti vastaan, että niiden voittaminen on hankalaa.
Lopputulos on sitten tällainen. Huomioitavaa on se, että Bosnia ei halua antaa vastustajalle 4v4 tilannetta puolustuslinjaansa, vaan tässä asetelma on Bosnian eduksi 5v4, kun keskikentän linjan puolustava keskikenttäpelaaja Besic on pudonnut muuta linjaa aiemmin auttamaan puolustuslinjaa. Hän on selvästi alempana kuin Pjanic ja laiturit. Puolustuslinjasta puolestaan tornimainen Sunjic tulee pääpalloon ja tuossa ei ole helppo tehtävä voittaa ykköspalloa kenelläkään hyökkääjällä. Suomi pyrkinee tähän samaan eli ylänelikko Soiri-Pukki-Pohjanpalo-Lod haluaa löytää tiloja Bosnian puolustuslinjan etupuolelta, mutta nähtävästi he jäänevät 5v4 alakynteen, koska Besic putoaa yleensä ajoissa tukemaan puolustuslinjaa kuten tässä kuvassa. Toisaalta jos Pukki voittaisi tämän ykköspallon, vasemmalla laidalla Soirilla olisi tilaa haastaa, kun Bosnian linja on niin kapealla keskelle ryhmittyneenä.
Yksi tärkeä seikka on se, että kun Bosnia puolustaa tuossa 4-4-2:ssa tai 4-5-1:ssa, Besic on todennäköisesti se pelaaja, joka on valmiiksi hieman muita alempana ja valmiina auttamaan puolustuslinjaa. Näin ollen Bosnian linjassa tulee luultavimmin olemaan käytännössä 5v4 tilanne sen sijaan, että siellä olisi 4v4 tilanne. Suomihan avaa peliä siten, että ylänelikko (kärkipari+laiturit) on rakenteluvaiheessa vastustajan puolustuslinjassa ja sieltä tullaan sitten yksitellen palloa vastaan, joten Besic on ikään kuin ylimääräinen varmistaja ja vieraskentällä Bosnia pelannee vielä hieman konservatiivisemmin, joten tuon Besicin roolin säilyvyys on melko todennäköistä eli kun Suomi pitää palloa ja yrittää pelata sen kohti ylänelikkoa, Besic on auttamassa puolustuslinjaa hieman ennen muuta keskikentän linjaa.
Koska Bosnia antaa niin paljon tilaa vastustajan puolustajille nousta pallon kanssa, yksi tapa luoda maalipaikkoja ovat pitkät syötöt. Tässäkin toppari saa kävellä melkein puoleen kenttään jalka vapaana ennen kuin Dzeko on lähellä.
Samalla Arnautovic on tehnyt oikea-aikaisen liikkeen ja pääsee puolittaiseen maalipaikkaan, mutta matala laukaus viuhui ohi takakulmasta. En näe syytä, miksei Toivio-Pukki akseli voisi kyetä samaan, jos he ovat samalla aaltopituudella tällaisessa tilanteessa, kun toppari saa nousta rauhassa.
Linjan taakse on melko turha pelata korkeita palloja bosnialaisia vastaan, sillä...
... topparipari Zukanovic-Sunjic on niin hyvä ilmassa. Sunjic on tornimaisempi vielä kuin Zukanovic, mutta ympyrässä oleva Zukanovic puolestaan liikkuu kokoisekseen erinomaisesti ja hakee pääpalloja joka suunnasta hyvällä ponnistuksella.
Heh, vielä Kansojen liigan materiaalin perusteella olin sitä mieltä, että linjan taakse kannattaa toisinaan viljellä syöttöjä ilmassa, mutta Kreikka-pelissä ne eivät tuoneet tulosta vastustajalle. Näissä pitää siis käyttää harkintaa, mutta jos nyt pitkä pallo pitää pelata pystyyn, sitten se pitää ehdottomasti pelata ennemmin kankeamman oikean topparin Sunjicin selustaan kuin liikkuvamman ja ponnistusvoimaisemman vasemman topparin Zukanovicin taakse.
Bosniaa ei ole helppo haavoittaa hitaissa hyökkäyksissä, joten riistojen jälkeiset sekunnit on hyödynnettävä. Tässä kuvassa on merkitty Itävalta 4-4-2 muotoon, jota Huuhkajatkin sitten käyttää. Besic menettää pallon Itävallan Tim Sparville.
Seurauksena on 4v4 tilanne tempokuljetuksen päätteeksi. Vastaavalla tavalla Huuhkajat voi pelata pallon riiston jälkeen Lodille tai Soirille, jotka lähtevät kuljettamaan ja pakottamaan Bosnian alimman linjan vetäytymään. Aikaa ei kuitenkaan ole liiaksi, sillä kuten näkyy, Pjanic ja Besic juoksevat todella nopeasti alas auttamaan ja ovat jo melkein tavoittaneet Arnautovicin.
Näissä tilanteissa voi olla hyödyllistä syöttää takaviistoon keskityksen sijaan, koska Pjanic ja Besic saattavat juosta tilanteen ohi, jolloin boksin rajalta Sparv tai Kamara pääsisi pyssyttämään melko vapaasti kuten itävaltalainen tässä.
Supla.fi -palvelussa HuuCast-podcastissa oli tällä viikolla haastattelussa Toni Korkeakunnas, Huuhkajien scoutti. Hän puhui osin tästä samasta ilmiöstä eli Bosnia on kurinalainen joukkue juoksemaan alas negatiivisisssa tilanteenvaihdoissa eli silloin, kun vastustaja pääsee vastaiskuun. Siksi Suomen tulee näissä tilanteissa hyödyntää toisinaan takaviistokeskityksiä, koska bosnialaiset keskikentän linjan pelaajat tuppaavat valumaan jopa liian alas puolustuslinjan syliin ja silloin boksin rajalta voidaan esimerkiksi päästä laukomaan kuten tässä esimerkissä.
Tässä kuvassa Kreikka on riistänyt juuri pallon ja lähtee vastaiskuun.
[
Alimmasta linjasta Zukanovic tulee vastaan kuten Kolasinac aiemmissa kuvissa ja pysäyttää tylysti hyökkäyksen. Hieno suoritus, mutta jälleen kerran, jos Suomi pääsisi hänen ohitseen, vastaiskulle aukeaa rutkasti tilaa.
Tässä Zeca on ohittanut Bosnian kaksi ylintä prässilinjaa lävistävällä syötöllä kahden alimman linjan väliin, mutta Sunjic astuu esiin linjasta ja pysäyttää hyökkäyksen väkevällä taklauksella. Jos tästä pystyttäisiin pelaamaan pallo yhdellä kosketuksella viereen, Suomi pääsisi etenemään kasvot kohti maalia esimerkiksi kolmella kolmea vastaan. Bosnian puolustuslinjassa riittää fysiikkaa pelata ja puolustaa kovaa eteenpäin, mutta siinä on omat riskinsä.
Tässä on vielä lisää esimerkkejä noista menetyksen jälkeisistä hetkistä eli Bosnia on silloin aggressiivinen ja jokainen pelaaja tosiaankin juoksee joko alaspäin tai sitten voimakkaasti vastaan pallollista pelaajaa, joka sitten saattaa avata saumoja Suomellekin, jos ensimmäiset syötöt saadaan pelattua tyhjään tilaan ohi aggressiivisten bosnialaisten.
Muutama esimerkki vaihteeksi välittömästä vastaprässistä. Kreikka yrittää purkaa riiston jälkeen. Cimirot antaa kuitenkin ensimmäisen prässi-iskun.
Toinen isku tulee Pjanicilta ja Cimirot puolestaan jatkaa liikettään.
Kreikka pelaa omalle kulmalipulle ja Kolasinac iskee kolmantena.
Duljevic katkoo neljäntenä ja eikun uutta vyöryä maalille.
Kolasinac keskittää ja Kreikka katkoo taas. Isännät eivät luovuta, vaan Besic antaa välittömän prässin.
Sokratis tavoittelee Fortounisia, mutta Bicakcic voittaa pallon Bosnialle ja jälleen uusi vyöry Kreikan ottaessa vastaan omalla puoliskollaan. Tällaiseen mankeliin Suomi ei saa joutua Ratinassa, sillä muutoin tulee pitkä ilta, vaan Bosnian menetyksen jälkeisen prässin ohi pitää kyetä jollain ilveellä pelaamaan.
Yllä on paha esimerkki siitä, mitä voi käydä, jos Suomi ei pääse riistojen jälkeen etenemään ajoissa. Vaarana on silloin se, että paine jää liian pitkäksi aikaa omalle kenttäpuoliskolle, jos bosnialaisten välitön vastaprässi tekee tuhoa. Noissakin kuvissa näkyy se sähäkkyys ja juoksuvoimaisuus heti, kun pallo menetetään. Tässä kohden ei toki tarvitse juosta alaspäin, kun pallo on niin lähellä vastustajan maalia, vaan liikkeet suuntautuvat kohti palloa ja vastustajan maalia. Vierasjoukkue pelaa suurella sydämellä sitoutuneesti, koska ilman sitä tällainenkaan yhteinen toiminta ei olisi mahdollista.
Loppuun esimerkki haavoittamisesta hitaassa hyökkäyksessä. Tällainen asetelma syntyi sivurajaheiton flipperin jälkeen eli pallo on Pohjois-Irlannin pelaajalla laidassa. Katsokaa, mikä etäisyys on kahden topparin välillä, kun Bosnia luo taas ylivoiman laidalle eli jopa 4v2-tilanteen, kun ylhäältä Saric on juossut Duljevicin alapuolelle.
Syöttö jäi hieman taakse, joten Pohjois-Irlanti joutui kierrättämään pallon alas eikä pelaaja päässyt etenemään boksiin. Samalla Bosnia ehti kasata rivinsä. Keskikentän linjassa viiva pitäisi olla Pjanicista Sariciin eikä Duljeviciin, koska Saric on hetkellisesti ottanut Duljevicin paikan keskikentän linjan vasemmasta reunasta.
Pohjois-Irlanti vaihtoi puolta ja muoto on periaatteessa tiiviinä eli linjojen välissä ei ole pahemmin tilaa. Mutta ympyröidyissä taistelupareissa piilee toivo. Ensinnäkin kankea Sunjic jää hieman jälkeen, kun Pohjois-Irlannin pelaaja peruuttaa hänestä irti. Keskimmäisessä ympyrässä Zukanovicin selän takana on vapaa mies hiipimässä maalille. Lisäksi taka-alueella Civic on yksin kahta pelaajaa vastaan. Tästä seurasi se, että keskitys tuli lähimpään ympyrään ja pelaaja laukoi oikeaan tolppaan, kun Sunjic oli jättänyt tilaa laukoa eikä ollut iholla. Pukin kannattaa siis kärjessä hyödyntää erityisesti Sunjicin kankeutta, koska tornimaisen topparin liike ei ole kaikkein terävintä verrattuna Zukanoviin ja peruuttamalla taaksepäin voi aueta paikka laukoa volley vaikkapa tolppaan kuten tässä.
Sen sijaan laidalta keskityksiä kannattaa jopa kokeilla, sillä hivenen yllättäen esimerkiksi Kreikkaa vastaan bosnialaisten oman boksin puolustaminen ei ollut kovin terävää. Tässäkin laidalta tulee keskitys ja Zukanovic on unohtanut Donisin täysin vapaaksi, mutta tämän pusku jäi pehmoiseksi eikä Sehicilla ollut ongelmia torjua alakulmasta.
2-2 tasoitus syntyi niin ikään heikosta boksipuolustamisesta. Keskitys tulee nyt oikealta laidalta. Boksissa on kolme vastaan kolme -asetelma, kun Bicakcic on kaventanut laidalta toppareiden avuksi.
Alun perin Bicakcicin vartioitavana ollut Kolovos liikkuu kohti palloa, leikkaa ennakkoluulottomasti torni-Sunjicin eteen ja nikkaa pallon etukulmaan. Jos Kansojen liigassa Bosnia ja Hertsegovina piti nollat kotonaan sekä Itävaltaa että Pohjois-Irlantia vastaan sekä vielä vieraissa Itävaltaa vastaan, nyt Armenia ja Kreikka latoivat kolme maalia kahteen otteluun bosnialaisten verkkoon, mikä yllätti ainakin minut.
Toivon näkeväni Suomelta erilaisia keskityksiä laidalta boksiin, sillä sillä osa-alueella bosnialaiset ovat vuotaneet yllättävän paljon. Kreikkaa vastaan toinen maali tuli puhtaasti heikosta puolustamisesta kuudentoista sisässä ja Kansojen liigassakin oli lähellä kolista. Keskitykset kannattaa jälleen kohdistaa joko Sunjicin ympärille tai sitten taka-alueelle, sillä toisinaan esimerkiksi Bosnian vasenta laitapuolustajaa vastaan vastustaja loi Kansojen liigassa 2v1 ylivoimia, joten periaatteessa esimerkiksi Lod ja toinen hyökkääjä pystyisivät oikein ajoitetuilla juoksuilla ja sijoittumisella pääsemään Civicia vastaan 2v1-tilanteeseen takatolpalle. Sitten voimme siirtyä hyökkäysosioon.
Bosnian yksi pelinavausmalli on 2-3-2-3. Topparit Zukanovic ja Sunjic levittävät ja Pjanic laskeutuu hakemaan palloa heidän yläpuolelleen laitapuolustajien Civicin vasemmalla ja Todorovicin oikealla noustessa Pjanicin tasolle. Tässä kuvassa toki näkyy se, kuinka Pjanic oli merkattuna Itävallan toimesta. Kaksi muuta keskikenttäpelaajaa eli Besic ja Saric puolestaan hakevat tiloja hieman ylempää ja puolestaan yläkolmikko Duljevic-Dzeko-Visca on vastustajan puolustuslinjassa kiinni ja tulee sieltä palloa tarvittaessa vastaan puolustuslinjan etupuolelle.
Tässä näkyy hyvin tuo yläkolmikon Duljevic-Dzeko-Visca sijoittuminen. Itävalta pelasi kolmen alakerralla, joten Bosnialla oli tasavahvuinen 3v3-tilanne vastustajan puolustuslinjassa. Suomea vastaan heillä olisi tietysti 3v4 alivoima, kun vastassa olisivat Uronen, Arajuuri, Toivio ja Raitala. Kuvan oikeassa laidassa näkyvät puolestaan keskikenttäpelaajista Besic ja Saric, jotka tosiaan operoivat yläkolmikon ja Pjanicin linjan välissä rakenteluvaiheessa tässä avausmallissa.
Parhaimmillaan pallo saadaan sitten pelattua Dzekolle, joka erinomaisena targettina kykenee suojaamaan palloa ja samalla tässäkin kuvassa viivalla merkitty keskikentän kolmikko ehtii tulla tarpeeksi lähelle tukemaan. Lisäksi laitureilla voi koittaa syöttää myös, mutta helpompi lienee tiputtaa alas ja antaa keskikenttäpelaajien antaa murtava läpisyöttö laitureille.
Toinen esimerkki 2-3-2-3:sta. Oikea toppari Sunjic on ahdistettu kulmalipulle, mutta Pjanic tulee lähelle auttamaan ja täydentää syöttökolmion oikean laitapuolustajan Todorovicin kanssa. Pjanic jatkaa pallon yhdellä kosketuksella kohti keskikentän kahta muuta pelaajaa, jotka ovat taas hakemassa vapaita tiloja yläkolmikon ja Pjanicin välissä.
Toinen pelinavaamismalli on hyvin samanlainen kuin edellinen eli 2-1-4-3. Erona on vain se, että nyt laitapuolustajat Civic ja Todorovic ovat samassa tasossa Saricin ja Besicin kanssa, kun edellisessä esimerkissä Saric ja Besic olivat hieman ylempänä kuin laitapuolustajat ja Pjanic.
Kuten näkyy, yläkolmikko on taas levittäytyneenä vastustajan puolustuslinjaan. Seuraavassa linjassa ovat laitapuolustajat, Saric ja Besic, heidän alapuolellaan Pjanic ympyröitynä ja alimpana vielä kaksi topparia Sunjic ja Zukanovic. Maalivahti Sehicin avaus lentää sivurajasta yli kuvassa eikä tavoittanut Duljevicin päätä.
Avausjaksolta bongailin pari erilaista rakentelumallia. Ensimmäinen on 14 sekunnin kohdalta, jolloin muoto on 2-4-4. Topparit Zukanovic ja Sunjic ovat alhaalla ja heidän yläpuolellaan laitapuolustajat Kolasinac ja Bicakcic sekä keskikentän kolmikosta Pjanic ja Cimirot. Huomattavaa on se, että keskustassa liikkuvat Pjanic ja Cimirot hakivat tilaa Kreikan kahden ylimmän prässilinjan välistä.
Toisella minuutilla nähtiin jo Kansojen liigassakin paljon suosiossa ollut 2-3-2-3 malli, jossa toppareiden yläpuolella ovat vain Pjanic ja laitapuolustajat. Besic ja Cimirot puolestaan liikkuvat Pjanicin linjan ja sitten yläkolmikon Duljevic-Dzeko-Visca välissä.
Tuostakin siirryttiin hyvin sujuvasti takaisin 2-4-4:een, jossa Pjanic ja Cimirot hakevat tilaa taas kahden ylimmän prässilinjan välistä laitapuolustajien pitäessä leveyden. On siis hyvin mahdollista, että Suomeakin vastaan muutama bosnialainen liikkuu Suomen kärkiparin ja keskikentän linjan välissä, joten Kanervan pitää tarkkaan miettiä sitä, että miten joukkue onnistuu pitämään välit tiiviinä ylhäältä alas eikä kollektiivi repeä. Tässäkin kuvassa Kreikan puolustuslinja on jo melko kaukana kärkiparista ja periaatteessa kahden ylimmänkin linjan väli on sellainen, että Kolasinac pystyisi syöttämään keskelle Cimirotille tarvittaessa.
Seitsemänneltä minuutilta hyvä esimerkki Pjanicin merkityksestä prässin purussa. Zukanovic syöttää kulmalipulta prässin alta vapaaksi liikkuneelle Pjanicille, joka jo Kansojen liigassa laskeutui hakemaan palloa paljon alhaalta ja teki sitä myös nyt tarvittaessa.
Ja ennen kuin Pjanicin kimppuun ehtii kreikkalainen, hän on vaihtanut puolta.
Oikealla laitapuolustajalla Bicakcilla on seurauksena vapaa väylä nousta.
Bosnia ja Hertsegovinalla on pääosin kolme erilaista rakentelumallia, jotka ovat 2-3-2-3, 2-1-4-3 ja 2-4-4. Näistä suosituin lienee tuo ensimmäinen, mutta siinä Pjanicilla on ollut todella merkittävä rooli, sillä hän on jorginhomaisesti hakenut palloa toppareilta samasta tasosta laitapuolustajien kanssa. Kolmannessa tasossa ovat olleet kaksi muuta pelaajaa keskikentän kolmikosta eli he ovat liikkuneet yläkolmikon ja sitten Pjanicin sekä laitapuolustajien välissä ikään kuin linkkaavina pelaajina hyökkäyksen ja puolustuksen välillä. Myös 2-1-4-3 muodossa Pjanicin rooli oli iso samanlaisena pallonhakijana, mutta silloin laitapuolustajat olivat häntä ylempänä samassa tasossa hyökkääviempien keskikenttäpelaajien kanssa. 2-4-4 muodon havaitsin melkeinpä ensi kerran vasta tuossa Kreikka-pelissä ja on mielenkiintoista nähdä, että nähdäänkö sitä enemmän Tampereella, kun nyt Pjanic on poissa ja yhtä pallovarmaa maestroa ei ole tarjolla. HuuCastissa Toni Korkeakunnas tosin epäili, että Besic saattaa nyt olla se pelaaja, joka hakisi palloa toppareilta ja sitten esimerkiksi minun avauskokoonpanoveikkauksestani Cimirot ja Saric olisivat keskikenttäpelaajista linkkeinä hyökkäykselle seuraavassa tasossa. Jos Bosnia puolestaan hyödyntää enemmän 2-4-4 mallia, silloin veikkaukseni on se, että Saric nousee yläkolmikon tueksi Suomen puolustuslinjan lähettyville ja Cimirot sekä Besic ovat enemmänkin samassa tasossa laitapuolustajien kanssa, kun toppareilla on pallo.
Laitapuolustajista varsinkin Kolasinac tukee paljon hyökkäyksiä kuten tässä sännätessään linjan taakse.
Duljevic jakaa namia pystyyn, mutta kreikkalainen ehtii palloon ennen Kolasinacia.
Toki myös oikea laitapuolustaja kykenee keskittämään palloja kohti Dzekoa kuten tässä Bicakcic tekee.
Sokratis kuitenkin voittaa ykköspallon.
Hitaissa hyökkäyksissä ei olisi ollut mikään yllätys se, että Kolasinac vasemmalla olisi tukenut hyökkäyksiä rohkeasti, mutta Civic ottanee tosiaan hänen paikkansa, mutta ei hänkään ole mikään turhake ylöspäin, mutta ei välttämättä ihan yhtä aktiivinen. Oikealla puolella Bicakcic ei liene ole ihan yhtä aktiivinen, mutta ei hänkään kaihda nousuja, jos niille avautuu kaista kuten edellisessä prässinpurkuesimerkissä. Jos Todorovic aloittaa oikealla puolella puolustajana, sitten sieltäkin voidaan nähdä vielä enemmän keskityksiä Dzekolle boksiin, mutta vasen laita on se Bosnian ehdoton vahvuus, vaikka Kolasinac on ehkä sivussa.
Seuraavaksi astialle voittomaali Pohjois-Irlantia vastaan. Tuttu pelinavausmalli 2-3-2-3 Pjanicin laskeutuessa.
Peli ei auennut, vaikka myös toisinaan alas laskeutuva Saric tuli auttamaan Pjanicia. Pallo palautettiin maalivahti Sehicille, joka avaa pitkällä. Muoto on hetkellisesti 2-4-1-3, kun Saricin tultua Pjanicin rinnalle Besic on yksin yläkolmikon alapuolella.
Fyysinen laituri Duljevic voittaa pääpallon. Samalla Dzeko on juoksemassa pystyyn.
Duljevic kuitenkin puski itselleen ja vasta nyt toinen pusku menee omalle pelaajalle eli kohti Viscaa oikeassa laidassa. Bosnia on kuitenkin luonut 3v4 hyökkäyksen epäorganisoitunutta puolustusta vastaan.
Pohjois-Irlannin vasen pakki liukastuu ja Visca saa pallon ilmaiseksi itselleen, syöttää vasemmalle Dzekolle ja tämä viimeisteli alakulmaan. Sovitulla pelinavausmallilla luotu maali, joskin ei maitse, mutta kun yläkolmikossa on kaksi osaavaa pääpelaajaa, voi pallon pelata ylös myös ilmassa, mutta silloin tarvitaan hieman tuuria kuten tässä osumassa.
Nyt voitaisiin käydä läpi Bosnian voittomaali Itävaltaa vastaan. Visca on tällä kertaa ylimmässä prässilinjassa Dzekon seurana.
Sunjic irtoaa puolustuslinjasta aktiivisesti eteenpäin ja riistää lopulta pallon Arnautovicilta, jolle toppari pelasi pallon ilmassa. Bosnian keskikentän neljän linja on hivenen pirstaloitunut, kun vasen laita Duljevic on pudonnut alas paikkaamaan Civicia, joka puolestaan on siirtynyt laitapuolustajan tontilta keskemmälle paikkaamaan Sunjicin jättämää aukkoa.
Sunjic pelasi pallon Saricille, joka pelasi Pjanicin kanssa seinän ja pääsi sitten tähän tilanteeseen. Dzeko liikkuu kohti laitaa ja Saric pelaa pallon hänelle päästyään kääntymään kasvot kohti maalia seinäpelin myötä.
Seurauksena 3v3-hyökkäys, jonka Dzeko päättää vasemmalla jalallaan takakulmaan kliinisesti. Topparilta siis vaikea palloa Arnautovicille, joka menetti ja alle kymmenen sekuntia riiston jälkeen pallo on maalissa.
Ylläolevat esimerkit yhdistävät hyvin sovitun rakentelumallin ja yläkolmikon hyvyyden, sillä varsinkin Dzeko että Duljevic ovat molemmat päteviä kohdepelaajia, mutta he pystyvät juoksemaan myös linjan taakse maalintekoon.
Sitten voisimme lopuksi paneutua Dzekon erinomaisuuteen. Tässä Civic linkoaa sivurajaheiton.
Yläkolmikosta Dzeko tulee vastaan ja pudottaa pallon rinnalla alas välittömästi oikeaan suuntaan tyhjään tilaan.
Ristipallo oikeaan laitaan Viscalle ja yhtäkkiä taustalta neljä miestä on juoksemassa boksiin keskitystä varten. Kuten näkyy, vastustajan keskikenttä on jäänyt turhan kauas puolustuslinjasta eli esimerkiksi takaviistoon tuleva keskitys voisi olla vaarallinen, kun se pelattaisiin kahden alimman linjan väliin oikea-aikaisesti. Muutamassa sekunnissa Dzekon ansiosta sivurajaheitosta luotiin hyvä hyökkäys, joten näiden kääntöjen kanssa Huuhkajien tulee olla tarkkana.
Tässä puolestaan Sehicin pitkä maalipotku päätyi vastustajan pelaajan päähän, mutta Saric tiputtaa kakkospallon ykkösellä positiivisessa peliasennossa olevalle Pjanicille.
Samalla Dzeko ja laiturit tekevät liikkeet pystyyn, joten salamannopeasti Bosnia luo 3v3-hyökkäyksen. Dzeko otti pallon haltuun ja niittasi sen eleettömästi oikeaan alakulmaan niitaten naulan Pohjois-Irlannin arkkuun. Boksin sisältä Dzekoa ei saa vain päästää laukomaan.
Sitten pari kuvasarjaa Dzekosta. Kuten Kansojen liigassa häntä käytetään targettina ja hän pelaa erityisen hyvin yhteen vasemman laiturin Duljevicin kanssa. Kyseessä on Bosnian oma Pukki-Lod parivaljakko. Sehic avaa pitkän pallon Kreikan puolustuslinjan etupuolelle.
Dzeko pitää miehen selässään ja Duljevic liikkuu tyhjään tilaan.
Dzeko pudottaa juoksulinjalle ja Duljevic pakottaa tempokuljetuksellaan vastustajan keltaiseen korttiin.
Hitaissa hyökkäyksissä Dzeko ei juuri keskeltä liiku, vaan pysyy toppareiden etupuolelle alttiina kombinaatioille.
Tässä otoksessa Zukanovic voittaa Kreikan maalipotkun jälkeisen ykköspallon ja puskee kohti Dzekoa.
Pallo suojaukseen ja sitten odotetaan muiden mukaan tuloa.
Duljevic löytyy taas läheltä ja tämä puolestaan näkee keskellä Besicin.
Syöttö menee hieman liian eteen ja Kreikka selviää pälkähästä, mutta kymmenessä sekunnissa Kreikan maalipotku vaihtui vaaralliseksi hyökkäykseksi omiin, joten Suomikaan ei saa nukahtaa tällaisissa tilanteissa.
Dzeko on useimmiten se pelaaja, jolle kuitenkin pyritään pallo pelaamaan ja tämä sitten pudottaa joko Duljevicille, Viscalle tai jollekin keskikenttäpelaajalle pallon. Mahdollista on myös se, että Dzeko itse yrittää kääntyä ohi omasta pelaajastaan ja sitten auki olevalla jalalla vasta jatkaa pallon eteenpäin. Hän on niin monipuolinen, että pelottaa. Suosittelen kuitenkin tarkkailemaan varsinkin sitä, kuinka hyvin hän pelaa yhteen Duljevicin kanssa vasemmalla laidalla tai vasemmassa puolitilassa, sillä hänellä on tapana hiipiä kuitenkin hieman enemmän kohti Duljevicin kuin Viscan laitaa eli Suomen toppareista Toiviolla tullee olemaan enemmän ongelmia Dzekon kanssa kuin Arajuurella, joka on Urosen puolella. Päätetäänpä sitten Bosnia-osio vielä nopeaan erikoistilannekatsaukseen.
