FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
11.12.2019 klo 18:28:34 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Vuoden forumisti 2019, Joulupata 2019, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1]
 
Kirjoittaja Aihe: Brentford F.C. 2019/2020 – 15 vuoden nousukiito  (Luettu 2541 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Pyhi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Brentford


: 11.07.2019 klo 08:05:55

Full name    Brentford Football Club
Nickname(s)    The Bees
Founded    10 October 1889; 129 years ago
Ground    Griffin Park
Capacity    12 763
Owner    Matthew Benham
Chairman    Cliff Crown
Head Coach    Thomas Frank
League    Championship
2018–19    Championship, 11th of 24

Katsaus historiaan

Viidennen peräkkäisen kautensa Englannin mestaruussarjassa pelannut Brentford FC on kokenut viimeisen 15 vuoden aikana melkoisia muutoksia. Koko historiansa ajan se on tyypillisesti pelannut englantilaisen sarjaportaan kolmannella tai neljännellä tasolla. Seuran paras jakso sijoittuu vuosille 1935-1939, jolloin se kamppaili silloisen pyramidin korkeimmalla tasolla sijoittuen parhaimmillaan viidenneksi. Toinen maailmansota keskeytti kuitenkin kehityksen ja seuraavan kymmenen vuoden aikana Brentford putosi pari sarjatasoa alemmas, jossa se oli vakiokasvo aina 2000-luvun alkupuolelle saakka.

Vuosi 2006 tullaan muistamaan vuotena, jolloin seuran nykyisen nousukiidon katsotaan alkaneen. Kaikki sai alkunsa siitä, kun Brentfordin virallinen fanijärjestö Bees United osti enemmistön seuran osakkeista, mitä seurasi johtoportaan uudistaminen. Kentän ulkopuoliset uudistukset eivät kuitenkaan kantaneet välittömästi hedelmää ja Brentford putosi kakkosliigaan. Putoamisesta huolimatta seuran taloustilanne parantui, sillä Bees United solmi kumppanikseen joukkueen pitkäaikaisen kannattajan Matthew Benhamin, joka auttoi usean miljoonan punnan edestä seuran velkojen kanssa.

Pikakelaus vuoteen 2012: viimeisen kolmen kauden aikana Benham on investoinut sopimuksen mukaisesti noin miljoona puntaa per kausi, mikä alkaa näkyä kentällä – Brentford kuuluu nyt ykkösliigan keskikastin joukkueisiin. Ennen kauden 2012-2013 alkua Benhamista tulee seuran enemmistöosakas hankkien 96% sen osakkeista ja kaksi vuotta myöhemmin hän omistaa koko seuran – Brentford on noussut mestaruussarjaan. Matthew Benham käytännössä pelasti seuran vuosituhannen alun talouskriisiltä ja mahdollisti sen nousun kakkosliigasta aina mestaruussarjaan asti.
 
Ensimmäisen mestaruussarjakautensa aikana Brentford oli kauden suuri yllättäjä sijoittuen koko liigan viidenneksi, mutta matka tyssäsi pudotuspelien semifinaalissa Middlesbroughiin. Seuraavien kausien aikana joukkue vakiinnutti paikkansa sarjan keskikastissa. Kauden 2015-2016 jälkeen seura teki radikaalin uudistuksen sulkiessaan sen pitkäaikaisen akatemian, mitä perusteltiin kilpailulla: Brentford ei pystynyt kilpailemaan Lontoon seudulla nuorista pelaajista eikä akatemian ylläpitäminen täten ollut taloudellisesti kannattavaa. Akatemian tilalle perustettiin B-joukkue, joka pelaa kauden aikana harjoitusotteluita sekä paikallisten että ulkomaisten seurojen U21- ja U23-joukkueita vastaan ja osallistuu cup-kilpailuihin.

Viime vuodet

Viimeisten vuosien aikana Brentford on vakiinnuttanut paikkansa englannin mestaruussarjassa, ja vaikka sen suurempaa menestystä ei ole vielä tullut, on se kerännyt ihailuja joukkueen rakentamisen ja viihdyttävän jalkapallon saralta. Siinä missä monet muut mestaruussarjan seurat panostavat kymmeniä miljoonia kaudesta toiseen tavoitellessaan Valioliiga-unelmaa, Brentford pyörittää Matthew Benhamin johdolla kannattavaa bisnestä ja tähtää sitä kautta kestävämpään tulevaisuuteen.

Viimeisen viiden mestaruussarjakauden aikana Brentford on ostanut pelaajia noin 30,5 miljoonalla punnalla, kun taas myyntisarake näyttää samalta jaksolta reilua 84 miljoonaa. Ostopolitiikka muistuttaa Southamptonin ensimmäisten Valioliigavuosien kaupankäyntiä: osta halvalla (mieluiten vielä pohjoismaista tai keski-Euroopasta) ja myy kalliilla. Paras esimerkki tästä on Andre Gray: ostohinta oli 558 000 puntaa ja 12 kuukautta myöhemmin hänet myytiin reilulla 11 miljoonalla. Tällaisella mallilla on kuitenkin selkeä kääntöpuoli: parhaista pelaajista on vaikea pitää kiinni ja joukkueen kehitys usein tyssää.
 
Onnistuneiden siirtojen lisäksi akatemian tilalle perustettu B-joukkue on alkanut tuottamaan viime vuosina tulosta. Vuodesta toiseen yhä lahjakkaammat nuoret siirtyvät suurseurojen akatemioista B-joukkueeseen säännöllisemmän peliajan ja mahdollisen A-joukkue paikan perässä. Esimerkiksi Chris Mephan solmi Brentfordin kanssa sopimuksen, kun Chelsea ei tarjonnut hänelle jatkopahvia. Parin onnistuneen B-kauden ja reilun 40 mestaruussarjapelin jälkeen hän siirtyi Bournemouthiin noin 12 miljoonalla punnalla. Tällä hetkellä B-joukkueessa on U21-maajoukkupelaajia muun muassa Englannista, Suomesta, Ruotsista, Tšekistä ja Tanskasta; akatemian perustamisen jälkeen yhteensä 12 pelaajaa on tehnyt A-joukkue debyyttinsä.

Kausi 2018/2019

Päättynyt kausi oli yhtä vuorisrataa; kauteen lähdettäessä keskikentän maestro Ryan Woods siirtyi Stokeen ja avauksentopparistoon kuulunut John Egan puolestaan Sheffield Unitediin. Siinä missä Eganin poislähtö korvattiin Ezri Konsan ja Julian Jeanvierin voimin, Woodsin tilalle ei korvaajaa tullut ja puolustavan keskikentän rooli oli iso kysymysmerkki. Woods nähtiin Brentfordin pallonhallintapelin katalyyttinä: hän toimi linkkinä puolustuspään ja hyökkäyksen välillä ja teki valtavasti töitä joukkueen eteen. Pois lähti myös Florian Jozefzoon, jonka korvaajaksi hankittiin Saïd Benrahma.  
 
Kauden ensimmäisen neljännes meni lähes täydellisesti – Brentford oli mukana kärkikamppailussa ja ensimmäiseen kahdeksaan peliin oli tullut vain yksi tappio. Viime kausilla kritiikkiä saanut Josh McEachran otti keskikentän pohjan roolin haltuunsa ja peli pyöri kauniisti, erityisesti hyökkäyssuuntaan. Vierastasurit Stokea ja Aston Villaa vastaan sekä toistuvat rutiininomaiset voitot herättivät fanit toiveikkaaksi – olisiko tämä vihdoin se kausi, kun otetaan seuraava askel eteenpäin ja taistellaan tosissaan playoff-paikasta? Syyskuun lopulla putki kuitenkin katkesi ja alkoi kierre, jolle ei loppua näkynyt: seuraavaan 14 peliin tuli vain yksi voitto, Dean Smith siirtyi Aston Villan peräsimeen ja joukkueen tekninen johtaja Robert Rowan kuoli sydänkohtaukseen vain 28-vuotiaana. Tässä vaiheessa joukkue majaili liigan häntäpäässä ja kausi oli käytännössä pelattu.

Dean Smithin apuvalmentaja Thomas Frank nimettiin kesken tappioputken Brentfordin päävalmentajaksi, mikä oli yleisesti ottaen pidetty liike. Frankilla kesti kuitenkin noin 10 ottelun verran ennen kuin peli alkoi rullaamaan ja heikkohermoiset halusivat jo hänen päätään vadille, eikä täysin syyttä. Ryhmityksen muutos 4-3-3 muodostelmasta 5-2-3:een osoittautui kuitenkin toimivaksi ratkaisuksi, mikä vapautti joukkueen pelaamisen. Hyökkäystrio Benrahma – Maupay – Watkins muodostui kauden aikana yhdeksi liigan vaarallisimmista ja kolmikon yhteispeli oli parhaimmillaan satumaista. Hyökkäyspelin tehokkuuteen ei kuitenkaan löytynyt puolustuspäästä tasapainoa ja peli ailahteli erityisesti vieraissa: 1-0 Aston Villa -kotivoiton jälkeen vieraissa tuli Swansealta takkiin 4-1 ja heti seuraavassa pelissä Hull voitettiin kotona 5-1. Kokonaisuudessaan Brentford haki vieraista vain kolme voittoa, millä ei pääse lähellekään playoff-paikkoja. Tähän päälle vielä maalivahtipelin ailahtelevuus ja keskikasti oli taattu.
 
Kaudesta jäi kuitenkin muutakin kuin luu käteen: Neal Maupay taisteli koko kauden sarjan maalikuninkuudesta tehden lopulta 25 maalia. Tämän lisäksi Saïd Benrahma vakiinnutti paikkansa liigan eliitissä ja huhut veivät häntä kauden lopussa jo Arsenaliinkin. Tammikuussa lähteneistä Nick Yennarisista ja Chris Mephamista seura teki yli 15 miljoonaa voittoa ja korvaajat löytyivät joko penkiltä tai B-joukkueesta.

Kausi 2019/2020
 
Viime kauden loppupuolelta alkaneet siirtohuhut ovat pyörineet erityisesti Neal Maupayn sekä Saïd Benrahman ympärillä. Kaksikkoa on viety milloin mihinkin, viime aikoina Aston Villaan ja Sheffield Unitediin. Herroilla on kuitenkin sopimusta vielä useampi vuosi jäljellä, joten kiirettä ei ole myydä eikä kumpikaan ole virallista siirtopyyntöäkään jättänyt. Tämän lisäksi hintalappu on asetettu molempien kohdalla ilmeisesti +20 miljoonaan, joten toivoa on, että kaksikko nähdään vielä ensi kaudella joukkueen riveissä. Heidän lisäksi huhuissa poispäin on viety muun muassa Ezri Konsaa sekä Ollie Watkinsia, mutta nekään eivät ole materialisoituneet vielä mihinkään. Viime kaudella ailahtelevuudesta kärsinyt ja ykköspaikan menettänyt molari Daniel Bentley siirtyi puolestaan Bristol Cityyn.

Ulos:
Daniel Bentley GK (Bristol City, £2 milj.)
Jack Bonham GK (Gillingham FC, vapaa)
Yoann Barbet CD (QPR, vapaa)
Josh McEachran CDM (–, vapaa)
Moses Odubajo RD (–, vapaa)
Lewis McLeod CM (–, vapaa)

Siinä missä valtaosa lähtijöistä on vielä huhutasolla, on Brentford ollut aktiivinen hankintojen kanssa: Christian Nørgaard hankittiin Fiorentiinasta, David Raya Blackburnista, Ethan Pinnock Barnsleystä ja Pontus Jansson Leedsistä. Hankintojen perusteella viime kauden virheitä ei haluta toistaa; puolustus vuoti pahimmillaan kuin seula ja kulmapotkut tuottivat vaikeuksia erityisesti puolustuspäässä. Tämän lisäksi maalivahtipeliin haluttiin varmuutta ja uudelle maalivahtivalmentajalle tuttu Raya tulee korvaamaan Bentleyn maalin suulla.

Sisään:
Christian Nørgaard CDM (Fiorentina, £3,15 milj.)
David Raya GK (Blackburn FC, £3 milj.)
Ethan Pinnock CD (Barnsley FC, £2 milj.)
Pontus Jansson CD (Leeds, £4 milj.)

Lähtijöistä en jää kaipaamaan oikeastaan Moses Odubajon lisäksi ketään, sillä muiden suoritustaso ei yksinkertaisesti riitä mestaruussarjan kärkipäähän tai sovi Brentfordin pelityyliin. Tämän lisäksi korvaajat ovat enemmän kuin hyviä – erityisesti pidän Nørgaardin hankkimisesta keskikentän pohjan ankkuriksi. Yksi hankinta on kuitenkin ylitse muiden ja se on Pontus Jansson. Tähän mennessä joukkue on ostanut lähes poikkeuksetta maksimissaan muutamalla miljoonalla punnalla 0-23 vuotiaita pelaajia, joita kehitetään vuosi tai kaksi ja myydään huomattavalla voitolla eteenpäin. Jansson rikkoo tätä mallia täysin: 28-vuotias ruotsalaispuolustaja kuuluu ehdottomasti liigan puolustuseliittiin ja häntä vietiin tammikuussa +10 miljoonalla sekä Valioliigaan että ulkomaille. Häneen käytetty 4 miljoonaa (voi nousta 5,5 miljoonaan) on hänen tasoisestaan puolustajasta pilkkahinta, mutta samalla Brentfordin ostoennätys.
 
Matthew Benham on tilastojen mies ja hänen statistiikkayrityksensä on osasyy joukkueen menestykseen. Hän onkin aikaisemmin sanonut, että nähdessään realistisen mahdollisuuden yrittää nousua Valioliigaan, hän myös siihen tarttuu. Onko tuleva kausi tämä mahdollisuus ja viestiikö Janssonin hankinta siitä? Oli miten oli, Jansson on seurahistorian kallein ja paperilla merkittävin hankinta, joka voi toimia Maupaylle, Benrahmalle ja muille siirtohuhuissa pyöriville osoituksena siitä, että Brentford on aikaisemmista kausista poiketen täysillä satsaamassa Valioliiga-nousuun.

Kokoonpano

Maalivahdit:
#1 David Raya
#13 Patrick Gunnarsson
#25 Ellery Balcombe
#28 Luke Daniels

Puolustus:
#3 Rico Henry
#5 Pontus Jansson
#16 Ethan Pinnock
#22 Henrik Dalsgaard
#23 Julian Jeanvier
#25 Ezri Konsa
#30 Tom Field
#32 Luka Racic
#34 Mads Bech Sörensen
#35 Canice Carroll

Keskikenttä:
#6 Christian Nørgaard  
#12 Kamohelo Mokotjo
#14 Josh Dasilva
#17 Emiliano Marcondes
#19 Romaine Sawyers
#20 Josh Clarke
#31 Reece Cole
#36 Jaakko Oksanen
#38 Kolbeinn Finnsson
#39 Jan Zamburek
#40 Theo Archibald

Hyökkäys:
#7 Sergi Canos
#9 Neal Maupay
#11 Oliver Watkins
#21 Saïd Benrahma
#24 Chiedozie Ogbene
#33 Marcus Forss

Tällä hetkellä avauskokoonpano näyttää jotakuinkin tältä:

    Benrahma    Maupay    Watkins

             Nørgaard   Sawyers ©

Henry                                Dalsgaard
       Pinnock   Jansson   Konsa
                       Raya

Penkki: Daniels (GK), Jeanvier, Bech, Mokotjo, Da Silva, Marcondes, Canos

Tilanne tulee todennäköisesti elämään vielä jonkin verran ennen avauskierrosta, sillä niin hyökkäyspään trioa kuin myös Sawyersia ollaan viemässä muualle. Jos ja hyvin mahdollisesti kun Sawyers pois lähtee, yksi mahdollinen huhuissa pyörinyt korvaaja on Celta Vigon Mathias Jensen, joka vahvistaisi jo ennalta monilukuista tanskalaisedustusta. Mikäli kärkikolmikosta pystytään kuitenkin pitämään kiinni, on tuo nippu ainakin paperilla mestaruussarjan kärkikastia. Hieman kuitenkin huolettaa molempien laitapakkien tilanne, sillä Rico Henry ei ole lyhyellä urallaan montaa kokonaista kautta pelannut ja Dalsgaardillekaan ei kunnollista haastajaa tällä hetkellä löydy.  

Lionel Road

Alkava kausi tulee olemaan viimeinen, jonka Brentford pelaa ikonisella Griffin Parkilla. Vuodesta 1904 seuraa palvellut pyhättö tulee väistymään kesällä 2020, kun kivenheiton päähän vanhasta stadionista avataan Brentford Community Stadium (tai vaihtoehtoisesti Lionel Road – jää nähtäväksi mikä lopullinen nimi tulee olemaan). Itsekin Griffin Parkilla vierailleena voin todeta sen edustavan peribrittiläistä jalkapallokulttuuria: jokaisessa stadionin kulmassa on oma pubi, jossa fanit nauttivat pelien alussa huurteisen jos toisenkin ja nostattavat tunnelmaa. Tämän lisäksi katsomot sijaitsevat lähellä nurmikenttää, minkä johdosta pelaajien ja itse pelin äänet kuuluvat hyvin katsomoihin. Molemmista päädyistä löytyy myös tänä päivänä jokseenkin harvinainen seisomakatsomo.

Mutta kuten arvata saattaa, on stadion perusominaisuuksiltaan jälkeenjäänyt eikä se täytä Valioliiga-standardeja. Myös kapasiteetti (12 300) on jokseenkin pieni seuralle, joka havittelee Valioliiga-nousua. Tästä huolimatta siirtyminen pois niinkin vanhalta ja perinteikkäältä stadionilta on varmasti monelle fanille kova paikka, eikä uutuuttaan hohtava Lionel Road tule korvaamaan edeltäjäänsä ainakaan turhan nopeasti. Uuden stadionin kapasiteetti tulee olemaan 17 500 ja sen yhteyteen rakennetaan 910 asuntoa.
Stadiontilanteen puolesta Brentford on otollisessa tilanteessa Valioliiga-puskun kannalta – mikäs olisi sen ikonisempaa kuin nousta Valioliigaan viimeisellä kaudella Griffin Parkilla ja aloittaa uusi aikakausi Lionel Roadilla.
« Viimeksi muokattu: 01.08.2019 klo 19:00:43 kirjoittanut Pyhi »
Pyhi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Brentford


Vastaus #1 : 11.07.2019 klo 08:37:28

Avauspostauksen kirjoitus ei pysynyt joukkueen vauhdikkaan siirtoikkunan perässä, kun Mathias Jensenin siirto Celta Vigosta varmistui eilen illalla ja hinta on mitä ilmeisimmin 3,5 miljoonan punnan hujakoilla. Hankinnan myötä keskikenttä alkaa olla kunnossa ja syvyyttä on jopa liikaakin, mikäli pelataan kahden keskikentällä. Tämä saattaa kertoa Sawyersin lähdöstä, sillä ominaisuuksiltaan herran vaikuttavat aika vastaavilta. Jenseniltä löytyy kuitenkin tilastojen perustella enemmän maalinälkää ja parempi laukaus, mitä on keskikentälle kaivattukin. Sawyers on kuitenkin puolustussuuntaan erittäin tärkeä palanen, joten jää nähtäväksi onko Jensenistä hänen korvaajaksi 5-2-3 muodostelmassa vai onko tarkoitus siirtyä kolmen keskikenttään. Mikäli Sawyers joukkueessa pysyy, ei nuorelle Josh Dasilvalle ole todennäköisesti luvassa peliaikaa cup-otteluiden ulkopuolella, mikä olisi sääli.

Jensenin kausi Celta Vigossa oli erittäin rikkonainen eikä hän saanut kuin 6 ottelua alleen. Ennen Espanjaan siirtymistä hän keräsi kehuja pelisilmän ja syöttyötaitonsa ansiosta ja toimi 22-vuotiaana FC Nordsjællandin kapteenina. Jensenille löytyy joukkueesta monia tanskalaisia, joten integroituminen ei pitäisi olla hankalaa. Hänen hyvä ystävänsä (instagramin perusteella) Emiliano Marcondes löytyy myös joukkueesta ja kaksikko muodostikin aika tehokkaan duon pari vuotta sitten Tanskan liigassa. Mikäli Marcondes pysyy tämän kauden kunnossa, tuntuu hänkin kuin uudelta hankinnalta. Fun fact: Jensen teki Nordsjælland-debyyttinsä tulemalla vaihdosta Marcondesin tilalle.

Onpahan ollut siirtoikkuna tähän mennessä ja vielä on useampi viikko jäljellä. Jännättävää riittää erityisesti Benrahman ja Maupayn suhteen, mutta jos heistä saadaan pidettyä kiinni, niin tämän kesän siirtoikkuna menee seuran historian parhaimpiin. Ezri Konsan siirto Aston Villaan on näillä näkymin valmis ja hinnan on huhuiltu olevan noin 12 miljoonaa, mikä kattaisi kevyesti Janssonin, Jensenin ja Rayan siirrot. Tähän päälle vielä pari miljoonaa Bentleystä niin tappiota ole tullut paljoakaan.
Seeteufel

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Tuhkimotarinat, Harry Kane, DFB-Auswahl


Vastaus #2 : 11.07.2019 klo 08:38:50

Lionel Road olisi Valioliigassakin toisiksi pienin stadion Bournemouthin jälkeen (tällä hetkellä), toki viranomaiset eivät antaneet lupaa ihan niin isoon stadioniin kuin seura olisi halunnut.
Tietysi se tärkein (liikevaihdon kannalta) eli katkarapupaikkojen määrä kasvaa melkoisen paljon eli 50 -> 2000.
Uutinen
While Griffin Park has a capacity of 12,763 and only has room for 50 premium seats, the new stadium will be able to accommodate 2,000 people in more expensive seats.


https://www.bbc.com/sport/football/43459577
« Viimeksi muokattu: 11.07.2019 klo 08:41:29 kirjoittanut Seeteufel »
Pyhi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Brentford


Vastaus #3 : 11.07.2019 klo 12:35:34

Lionel Road olisi Valioliigassakin toisiksi pienin stadion Bournemouthin jälkeen (tällä hetkellä), toki viranomaiset eivät antaneet lupaa ihan niin isoon stadioniin kuin seura olisi halunnut

Alkuperäinen suunnitelma oli tosiaan rakennuttaa 20 000 hengen stadion, mikä ei kuitenkaan onnistunut.
Benham on myös todennut, että vaikka Lionel Roadin laajentaminen tulevaisuudessa olisi mahdollista, olisi se niin vaikeaa ja kallista, ettei hän näe sen tapahtuvan.
Pyhi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Brentford


Vastaus #4 : 11.07.2019 klo 19:36:08

Niinhän siinä lopulta sitten kävi, että Ezri Konsa siirtyi Aston Villaan huhutulla £12 miljoonalla. Ei voi kun hattua nostaa sekä Konsalle että Brentfordille: Konsa nousi käytännössä 12 kuukaudessa ykkösliigasta Valioliigaan ja seura teki noin 9 miljoonan voiton. Konsalta löytyy potentiaalia huipulle asti, mutten usko hänen poissaolon näkyvän paljoakaan tulevalla kaudella. Vaikka hän oli etenkin loppukaudesta joukkueen paras puolustaja mitä tulee pallolliseen peliin, niin kokemattomuuden myötä niitä virheitäkin tuli aika ajoin. Jäin myös hieman kaipaamaan vahvempaa puolustuspeliä oman boxin sisällä, mutta Konsalla on kaikki "modernin puolustajan" vahvuudet: isokokoinen, nopea ja hyvä pallon kanssa. Nähtäväksi jää kuinka pitkälle miehen rahkeet riittää, mutta toivottavasti Brentford sai diiliin mukaan %-osuuden mahdollisesta seuraavasta myynnistä.

Huhumylly jatkuu pyörimistään ja fanit ovat pelanneet Missä Neal luuraa? -peliä harjoitusleiriltä julkaistujen kuvien kanssa. Maupayta ei tosiaan yhdestäkään kuvasta löydy, mikä voi tarkottaa mahdollista siirtoa ja lääkärintarkistusta, tai sitten jotain ihan muuta. Sawyersia ollaan puolestaan viemässä tällä kertaa Leedsiin kahden miljoonan hintalapulla - saas nähdä miten käy, mutta toivottavasti ei myydä liigan sisällä noin halvalla.
« Viimeksi muokattu: 01.08.2019 klo 20:27:55 kirjoittanut Pyhi »
Judas

Poissa Poissa


Vastaus #5 : 12.07.2019 klo 11:33:44

Kiitos hyvä avauksesta. Hyviä siirtoja tulopuolella ja etenkin Pontuksen "ryöstäminen" pilkkahinnalla Leedsistä lienee sarjan parhaimpia siirtoja.
Pyhi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Brentford


Vastaus #6 : 01.08.2019 klo 19:51:29

Kauden alkuun on alle 48 tuntia ja siirtoikkunakin on noin viikon verran jäljellä, joten aika päivitellä viimeaikojen tapahtumia. Romaine Sawyers siirtyi odotetusti muualle, kun sopparia oli enää vuosi jäljellä ja korvaajakin oli jo hankittu. Uusi osoite siis WBA ja hintalappu pyörii £3 miljoonan hujakoilla. Ei voi kuin kiittää ja kumartaa - ilmaissiirrolla Dean Smithin perässä Walsallista tullut herra otti suuria harppauksia viimeisen kolmen vuoden aikana ja oli parhaimmillaan yksi viihdyttävimmistä ja parhaista pelaajista, joka on Brentford-nutun päälleen pukenut. Sawyers palaa siirron myötä kasvattiseuraansa, joten näytönhalut ovat varmasti kovat. Hänen saappaitaan täyttämään tullut Mathias Jensen on ollut harjoituspeleissä pieni pettymys, mutta viime kausi meni pipariksi loukkaantumisten takia, joten annetaan lisää armonaikaa. Ovi on käynyt myös toiseen suuntaan, sillä joukkue hankki viime kauden Puolan mestarista Pliast Gwilicestä 24-vuotiaan Joel Valencian, jolta löytyy sekä Ecuadorin että Espanjan passit. Itse en pelaajasta juuri mitään ennakkoon tiennyt ja maan pääsarjan taso on mitä on, mutta ilmeisesti nopeutta ja 1v1-taitoa löytyy, joten tulee kirittämään Watkinsia ja Benrahmaa laidoille. Hänet valittiin viime kaudella liigan parhaaksi pelaajaksi, joten tuskin tyytyy pelkkää vaihtopenkkiä lämmittämään. Siirtosumma oli £1,8 miljoonaa.

Penkiltä löytyy tällä hetkellä laidoille siis sekä Sergi Canos että Joel Valencia, joten syvyyttä löytyy paljon. Hieman haiskahtaa taas siltä, että korvaaja on hankittu etukäteen ja varaudutaan joko Watkinsin tai Benrahman lähtöön. Viimeisten päivien aikana Watkinsia on viety toiselle puolen Lontoota Crystal Palaceen. Sunnuntain Birmingham-otteluun lähdettäessä pakka on hyökkäyskolmikon osalta siis kohtalaisen levällään: Maupay ei ole pelannut harkkakauden viimeisissä otteluissa minuuttiakaan siirtohuhumyllyn pyöriessä, Benrahmalta on puolestaan jäänyt koko harkkakausi väliin loukkaantumisen takia ja Watkinsia ollaan kovaa vauhtia viemässä muualle. Voi siis olla, että pahimmassa tapauksessa kukaan triosta ei tule enää Bees-nutussa pelaamaan. Joukkueen sisäpiiristä kantautuu kuitenkin sellaisia huhuja, että vaikka kyseinen skenaario on mahdollinen, ei sitä pidetä todennäköisenä. Kiinnostusta kuulemma löytyy, mutta Brentfordin hintapyyntöihin ei kukaan ole valmis vastaamaan. Mene ja tiedä näistä, mutta kauden alkaessa ylihuomenna monen joukkueen nippu alkaa olla kasassa. Erityisesti Maupayn ympärillä pyörineet Aston Villa ja Sheffield United ovat ostaneet jo uudet kärkipelaajat ja tällä hetkellä Brighton vaikuttaa ainoalta mahdolliselta osoitteelta.

Itse veikkaan, että Watkins tulee vielä pois siirtymään, mutta muuten avainpelaajista saadaan pidettyä kiinni. Benrahma ei pysty vielä ensimmäisellä kierroksella pelaamaan, mutta Frankin mukaan kaikki muut ovat käytettävissä. Tämän hetkisellä miehistöllä avaus voisi näyttää esim. tältä:

                       Raya
        Janvier   Jansson  Pinnock
Dalsgaard  Norgaard  Dasilva  Henry
         Canos  Maupay  Watkins

Mikäli Maupay ei ole valmis avaukseen niin todennäköisesti Marcondes korvaa hänet, mutta olisi mielenkiintoista nähdä Marcus Forss avauksessa. Harkkakaudella ollut todella pirteällä päällä ja tehnyt pari maaliakin - on ollut minuutteihin nähden paljon Marcondesia tehokkaampi ja onkin Maupayn lisäksi Brentfordin ainoa puhdas kärkimies. Toinen kysymysmerkki on keskikentän duo: mikäli Jensen on avauskunnossa, niin hän todennäköisesti avaa Dasilvan tilalla.
yugular

Poissa Poissa


Vastaus #7 : 01.08.2019 klo 20:34:07

Kiitos topicista!

Kyllähän tuo siltä vahvasti näyttää että Maupay siirtyy Valioliigaan. Onko se sitten Brighton vai West Ham kumpi raapii tarvittavat rahat kasaan? Voi olla että 20M jää kyllä haaveeksi kun useampi seura luopui sit kilvasta.. Forssille toki kelpaa jos Neal lähtee :)
Pyhi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Brentford


Vastaus #8 : 01.08.2019 klo 20:46:25

Kiitos topicista!

Kyllähän tuo siltä vahvasti näyttää että Maupay siirtyy Valioliigaan. Onko se sitten Brighton vai West Ham kumpi raapii tarvittavat rahat kasaan? Voi olla että 20M jää kyllä haaveeksi kun useampi seura luopui sit kilvasta.. Forssille toki kelpaa jos Neal lähtee :)

West Ham rikkoi jokunen aika sitten pankin ja osti Sebastian Hallerin 45 miljoonalla, joten tuskin hommaa Maupayn penkkiä lämmitämään :D
Pyhi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Brentford


Vastaus #9 : 05.08.2019 klo 19:23:33

Kauden avauksessa tuli sitten 0-1 pataan Birminghamilta ja viime kaudelta tuttu trendi jatkui: peliä hallittiin miten haluttiin, mutta viimeinen terävyys hyökkäyskolmanneksella puuttui ja vastustaja rankaisi käytännössä ainoasta paikastaan - pallonhallinta Brentfordille 76% ja maalintekopaikat 15-1. Maupay ei odotetusti ollut kokoonpanossa, mikä näkyi hyökkäysten rakentamisessa ja päättämisessä. Marcondes ja Watkins vuorottelivat 9-paikalla, eikä yhteistä säveltä muutamaa tilannetta lukuun ottamatta tuntunut löytyvän. Keskikentällä aloittaneet Jensen ja Dasilva kontrolloivat peliä erityisesti ensimmäisellä jaksolla nätisti, mutta Dasilva katosi kuvasta mitä pidemmälle mentiin. Jensen oli puolestaan positiivinen yllätys: alkoi hienosti rytmittämään peliä muutaman ensimmäisen syöttöhassin jälkeen ja häneltä löytyy kyllä mahtava pelisilmä ja syöttöarsenaali. Vielä kun saadaan ajoituksen kuntoon laitapuolustajien ja hyökkäyksen osalta niin hyvä tulee. Puolustuksen uudet tulokkaat Pinnock ja Jansson toivat sitä kaivattua romuluisuutta ja johtajuutta puolustukseen, eikä heitä tai David Rayaa voi juurikaan maalista syyttää.

Tänään varmistuivat seuraavat hankinnat Dru Yearwoodin ja Bryan Mbeumon muodossa. 19-vuotias Yearwood vahvistaa näillä näkymin aluksi B-joukkueen keskikenttää, mutta häneltä löytyy kyllä paljon potentiaalia enkä yllättyisi, mikäli saisi tällä kaudella cup-kilpailuissa vastuuta. Nuoresta iästä huolimatta löytyy jo yli 50 peliä Southendissa ja siihen nähden huhuiltu 500k siirtosumma ei ole paljoakaan. Mbeumon hankinta rikkoi puolestaan seuran siirtoennätyksen (ilmeisesti 5-6 miljoonaa heti ja voi nousta yli 7) ja hän pelasi viime kaudella Ligue 2:sta Troyesissa. Pääasiallisesti laiturina pelannut nuorukainen iski 19-vuotiaana vakuuttavat 10 maalia ja voi raporttien mukaan pelata myös puhtaana kärkenä. Muun muassa Southampton ja Borussia Mönchengladbach olivat viime kaudella hänestä kiinnostuneet, joten mahtava hankinta ainakin paperilla.

Tänään pitäisi mitä ilmeisemmin vahvistua myös Neal Maupayn siirto Brightoniin 20 miljoonan kaupassa. Itse olen jo sen verran kyllästynyt miehen pelaamattomuuteen ja luotto sopivan korvaajan löytymiseen on kova, joten mitä nopeammin saaga saadaan pakettiin sen parempi. Viimeisimmissä huhuissa korvaajaksi on huhuiltu Baselin Albian Ajetia, jota on aikaisemmin viety muun muassa WBA:han. Hän haluaisi kuitenkin pelata Valioliigassa ja palkkapyyntö on luultavasti Brentfordille liian kova, joten hieman epäilen tämän toteutumista.
Pyhi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Brentford


Vastaus #10 : 13.08.2019 klo 12:19:16

Niinhän siinä lopulta sitten kävi, että Neal Maupay siirtyi Brightoniin noin 20 miljoonan punnan kaupassa ja siirtoikkunan viimeiset päivät meni jännittäessä kuka tulee tilalle. Huhuissa pyörivät niin Albian Ajeti, Lyle Taylor kuin Saman Ghoddoskin, mutta lopulta korvaaja tuli Brentfordille ominaiseen tyyliin takavasemmalta, kun 19-vuotiaan Halil Dervisoglun hankinta Sparta Rotterdamista julkistettiin siirtoikkunan viimeisillä hetkillä. Siirto menee läpi kuitenkin vasta tammikuussa, eli varsinaista korvaajaa ei kauden ensimmäiselle puolikkaalle saatu, mikä on aiheuttanut puraa fanien keskuudessa - kuka korvaa Maupayn 25 liigamaalia? Tällä hetkellä vaihtoehtoja piikkipaikalle on useita: Watkins, Marcondes, Forss ja Mbeumo, mutta heistä ainoastaan Forss on puhdas kärkimies. Ennen Middlesbrough-ottelua asiaan saatiin kuitenkin vihiä joukkueen sisältä; Ollie Watkins solmi nimittäin uuden 4(+1)-vuotisen sopimuksen ja Thomas Frank kommentoi olevansa todella luottavainen siitä, että Watkinsista kehittyy huippuluokan 9-paikan kärki.

Itse en Boro-ottelua nähnyt, mutta tilastojen ja koosteiden perusteella luotto Watkinsiin kannatti, sillä hän iski 0-1 voittomaalin kuin parhaat poacherit konsanaan - pistämällä pallon takatolpalta tyhjään reppuun Sergi Canoksen mahtavasta esityöstä. Ensimmäinen puoliaika meni Boron komennossa, mutta toisella jaksolla puolet vaihtuivat; Brentford otti hallinnan ja iski nopean maalin, minkä jälkeen joukkue puolusti todella tiiviisti. Kauden ensimmäisen vieraspelin jälkeen ollaan siis enää yhden vierasvoiton päässä koko viime kauden saldosta - hyvin menee!

Dervisoglun siirron lisäksi viime torstaina hankittiin myös Rico Henrylle kirittäjä, kun Dominic Thompson siirtyi Arsenalista noin miljoonalla punnalla. Gunnersin foorumeiden ja twiittausten perusteella Thompsonin taso pitäisi riittää hyvin championshippiin, mitä tarvitaan, sillä todennäköisyydet ovat pienet sille, että Henry pysyy koko kauden kunnossa, saati että jaksaisi täyden kauden rasituksen yksin. Thompson saattaa saada jo tänään Brentford-debyyttinsä, sillä Griffin Parkille saapuu kaljakupissa vieraaksi Cambridge. Heitetään tulosveikkaukseksi 3-0 ja kokoonpano voisi näyttää tältä:

------------------------ Daniels -------------------------

--------- Dalsgaard --- Jeanvier ---- Racic ------------

Clarke ---- Nørgaard ---- Yearwood ---- Thompson

--------- Mbuemo ----- Forss ----- Valencia ----------

Harmi ettei peliä taida nähdä mistään, olisi ollut mielenkiintoista nähdä uusia hankintoja ensi kertaa Bees-nutussa. Erityisesti kiinnostaa tuo mahdollinen hyökkäyskolmikko, joka voi parhaimmillaan kylvää aikamoista tuhoa. Mikäli Nørgaard ja/tai Mokotjo eivät ole vieläkään pelikunnossa, on Jaakko Oksaselle odotettavissa peliminuutteja.
Pyhi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Brentford


Vastaus #11 : 24.08.2019 klo 09:03:18

Viimeisestä kolmesta pelistä ei jäänyt paljoa jälkipolville kerrottavaksi: liigacupissa Cambridge oli rankkareiden jälkeen parempi, Hull-ottelussa toinen kohtalainen puolisko toi kotiin yhden pisteen ja Leedsissä hyvä puolustuspeli ei lopussa riittänyt mihinkään. Peliesitykset ovat olleet epätasaisia eikä viime kaudelta tuttua lyhytsyöttöpeliä ole nähty juuri yhtään. Hyökkäyspeli on muutenkin tökkinyt, sillä alkukauden viidessä pelissä on tehty vain neljä maalia. Frank uskoi vahvasti siirtoikkunan umpeuduttua Ollie Watkinsin täyttävän kärkihyökkääjän saappaat, eikä häntä voi tehottomuudesta syyttää, sillä neljään liigapeliin on tullut kaksi maalia. Hänellä on kuitenkin kehityttävää mitä tulee pallon suojaamiseen ja pelinrakenteluun 9-paikalta. Eilen Brentford julkistikin 27-vuotiaan Nikos Kareliksen 1-vuoden sopimuksen, mikä kertoo siitä, ettei alkukauden hyökkäyskalustoon oltu täysin tyytyväisiä, mikä oli selvää - yrittihän seura hankkia uutta kärkeä siirtoikkunan viime hetkille saakka tuloksetta.

Tässä vaiheessa kautta ei kuitenkaan ole syytä vetää turhan pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä kesän siirtorulianssin jälkeen pieni suvantovaihe oli odotettavissa. Ottelu ottelulta ykkösnippu hioutuu paremmin yhteen ja avainpelaajat nousevat (toivottavasti) omalle tasolleen. 3-4-3-muodostelmassa keskikentän kaksikko on avainasemassa, mutta erityisesti Leedsiä vastaan Jensen ja Norgaard olivat toisinaan täysin pimennossa. Taas, ehkä se oli odotettavissa, sillä he pelasivat viime kaudella yhteensä 12 ottelua.

Syitä positiivisuuteen kuitenkin löytyy, sillä puolustus on ollut viime kauteen verrattuna kiven kova ja Pontus Jansson on voittanut nopeasti Bees-fanit puolelleen. Ruotsalaisella on ajoittain hieman liikaakin halua mennä tilanteisiin täysillä, mutta eihän miehen taitoja ja asennetta voi kuin ihailla. Myös David Raya vaikuttaa muutaman nähdyn ottelun jälkeen parannukselta Bentleyyn nähden - tulee aggressiivisemmin haastamaan palloja ja jakaa sitä jalalla paremmin eteenpäin. Joten, sitten kun saadaan keskikenttä ja hyökkäysosasto täyteen iskuun voidaan odottaa myös tulosta.

Tänään Lontoon-derbyssä vastassa nousija Charlton, joka on alottanut kautensa väkevästi ja majailee sarjavitosena. Lähellä Brentfordiin siirtymistä ollut Lyle Taylor on iskenyt neljään peliin neljä maalia, joten hänen kanssaan pitää olla tarkkana. Saa nähdä, millaisella kokoonpanolla Frank otteluun lähtee. Itse toivoisin jo siirtymistä kolmen keskikenttään, mikäli Norgaard ei ole täydessä iskussa, mutta tuskin pelisysteemiä vielä muutetaan. Brentfordista on matkustamassa Kaakkois-Lontooseen yli 2000 vierasfania, joten tunnelman pitäisi olla kohdillaan.

 
Sivuja: [1]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines