Vähän jäi mietityttämään, miten kaksi henkilöä voikin nähdä Laatikaisen pelin niin eri tavalla, joten päätin katsoa, mitä tilastot asiasta sanovat (joo tiedän kyllä, valhe-emävalhe-tilasto
). Liigan Ottelukeskuksesta (instat) löytyy kausilta 2017-2019 tilastotiedot 40 ottelusta, joissa Laatikainen on pelannut vähintään 45 minuuttia. Ohessa Laatikaisen tilastot SJK-ottelussa ja verrokkina hänen tilastonsa (per 90 min) noissa 40 ottelussa (minimi-keskiarvo-maksimi):
| | SJK-ottelussa | Kausilla 2017-2019 (min-ka-max) |
| Tarkkojen syöttöjen määrä | 38 kpl | 33-63-118 kpl |
| Syöttöprosentti | 88 % | 84-93-99 % |
| Voitetut kaksinkamppailut | 9 kpl | 0-6-15 kpl |
| Kaks.kampp. voitto-% | 64 % | 0-52-78 % |
| Taklaukset | 6 kpl | 0-5-13 kpl |
Syöttöihin liittyvät tilastot olivat Aatulla kaukana hänen keskiarvoistaan ja lähellä hänen minimejään, mikä tietysti johtuu suoraviivaistetusta pelistä, jossa Aatu pääasiassa ohitetaan pelinrakentelussa.
Sen sijaan kaksinkamppailuihin ja taklauksiin liittyvissä tilastoissa Aatu ylitti pitkäaikaiset keskiarvonsa. Eli vähän tarpeettoman rajusti kritisoin Aatua siitä, että oli täysin hyödytön, koska tuollahan oli kuitenkin hänen pitkäaikaiskeskiarvoa enemmän taklauksia ja voitettuja kaksinkamppailuita. Edelleen olen kuitenkin sitä mieltä, että tuolla paikalla pitäisi pystyä vielä enempään. Esim. Mosa ja Hetemaj voittivat kahdestaan yhteensä 22 kaksinkamppailua, kun taas koko Laatikainen/Voutilainen/Lähde-kolmikko pääsi lukemaan 12. Vastaavasti taklauksia Mosalla ja Hetemajlla oli yhteensä 16 kpl ja Laatikainen/Voutilainen/Lähde-kolmikolla yhteensä 10 kpl.
Liigapelit eivät valitettavasti edelleenkään ratkea onnistuneisiin maalivahti-toppari-keskikentän pohja-syöttöihin, kuten olemme Vepsun viime vuosien peleissä oppineet, joten siksi keskikentän pohjalle tarvittaisiin paljon enemmän kaksinkamppailuvoimaa kuin mitä Laatikaisella on tarjota. Sarjapaikkataistelussa ei auta 0-0-tuloksen puolustaminen palloa pitämällä, vaan varmimmin pelit voitetaan keskikentän pallonriistojen ja vastahyökkäysten avulla, kuten esim. kaudella 2016 niin usein tehtiin. Harmi vaan, ettei Vepsun nykymiehistöstä oikein taida olla siihen
. Siis niihin pallonriistoihin. Suoraviivaisia vastahyökkäyksiä kyllä edelleen käytetään, mutta ne ovat nyt olleet ihan liikaa suoraan Kompallalta ja toppareilta lähtevien avausten varassa...
Ehkä Vepsun olisi järkevämpää pelata puhtaalla 442:lla (Aatu vaihdossa). Onnistuihan se tavallaan juuri vieraissa Interiäkin vastaan ja jopa niin, että Vepsu voitti sen matsin pallonhallintatilastotkin
. Eikä se ihan paskasti mennyt KuPS:a ja Ilvestäkään vastaan, mutta vastukset oli vaan ihan liian kovia.
