Kilpailu seurassa

[DAF]

Ei tule kyllä mieleen ketään huippufutaajaa joka olisi vasta 11-vuotiaana aloittanut jalkapallon. Miespuolisista ainakaan.

Batistutasta puhuttiin joskus Veikkaajassa, että aloitti jalkapallon muka vasta 17-vuotiaana Argentiinan vuoden 1986 MM-voitosta intoutuneena, mutta yllättäen tämäkin kostautui paskapuheeksi. (oikeasti aloitti 9-vuotiaana Argentiinan vuoden 1978 MM-voitosta innostuneena)

Jalkapallo ja lätkähän olivat alempana aloitusiässä, mutta erikoistumisessa varsin korkealla.

[Nigel Kugelschfeir]

Ei tule kyllä mieleen ketään huippufutaajaa joka olisi vasta 11-vuotiaana aloittanut jalkapallon. Miespuolisista ainakaan.

Batistutasta puhuttiin joskus Veikkaajassa, että aloitti jalkapallon muka vasta 17-vuotiaana Argentiinan vuoden 1986 MM-voitosta intoutuneena, mutta yllättäen tämäkin kostautui paskapuheeksi. (oikeasti aloitti 9-vuotiaana Argentiinan vuoden 1978 MM-voitosta innostuneena)

Eiköhän se ole palloa potkinut jo paljon aikaisemmin, vaikka virallisesti olis vasta sen ikäisenä aloittanut. Enkä usko että mitään yhtä reittiä huipulle on, muutenhan kaikki tekisi niin.

[turkistarhaaja]

Aihetta liipaten olympialajien huipuista tehty laaja tutkimus. Ei ihan hirveästi huippu ainakaan korreloi aikaisiin erikoistumisiin ja tasoihin, paitsi ehkä kaikkein eliittikansalaisimpien lajeissa.

”The results show that world-class athletes started with their current sport at the age of 10.6 (±5.3) and decided to focus on this sport at the age of 15.6 (±5.0), with obvious variations in these ages across different sports.”

https://twitter.com/DrSianAllen/status/1711772082747678766?t=0B5UdQjprlhlXTHdJjE7QA&s=19

Tasojen idea on tarjota kaikille suhteellisen tasaisia pelejä siten, että jokainen joukkueen pelaajat pääsisi pelissä koskemaan palloon ja saisi onnistumisia. Tämä on varmasti kaikkien mielestä hyvä idea?

Sen sijaan tasoja tosiaan valitettavasti käytetään siihen, että sen hetken 10:lle parhaalle 7-vuotiaalle annetaan parhaat valmennusresurssit ja muut jätetään sitten suunnilleen oman onnensa nojaan. Tämä ei liene kenenkään mielestä hyvä idea?

Mitä erikoistumiseen tulee, niin jos nyt ajatellaan vaikka pikkulapsille suositusten mukaista 20-24 tunnin viikottaista liikuntamäärää, niin ohjattua jalkapallotreeniä + peliä tuosta tulee 7-vuotiaalle pelikaudella joku ehkä 4-5h viikossa eli jää siinä nyt aika paljon tunteja tehdä muutakin eikä vain "erikoistua". Toinen ohjattu laji esim. mahtuu mukaan mutta itse en sitten kääntöpuolena oikein ymmärrä vanhempia jotka kuskaavat 4 eri lajin treeneihin 7-vuotiasta kun vaihtoehtona olisi liikkua monipuolisesti vapaa-ajalla (mikä on henkisestikin vähemmän kuormittavaa).

Edit. Erikoistuminen yhteen lajiin oli määritelty tällä kysymyksellä:

“At what age did you decide to concentrate solely on your current elite sport?”

[Nigel Kugelschfeir]

Yritäpä itse saada nykypenskat ulos liikkumaan syyssateella tai talvipakkasella. Johonkin sisäliikuntaan ne voi saadakin.

[turkistarhaaja]

Yritäpä itse saada nykypenskat ulos liikkumaan syyssateella tai talvipakkasella. Johonkin sisäliikuntaan ne voi saadakin.

On mullakin syyspassi Hoploppiin niitä päiviä varten kun sataa kaatamalla. Sen sijaan talvella ei kyllä ongelmia, kun voi hiihtää, luistella, mennä pulkkamäkeen taikka vaan hyppiä lumikasassa.

Mutta siis lähinnä oma pointtini oli, että vaikka "erikoistuisi" eli harrastaisi vain yhtä lajia niin jos liikkuu suositusten mukaan niin jää siinä aika paljon aikaa monipuoliselle liikunnalle. Sen sijaan taitaa suurempi ongelma olla siinä että valtaosa ei liiku lähellekään suositusten mukaista määrää vaikka harrastaisi 3-4 lajia.

[erno]

Sen sijaan tasoja tosiaan valitettavasti käytetään siihen, että sen hetken 10:lle parhaalle 7-vuotiaalle annetaan parhaat valmennusresurssit ja muut jätetään sitten suunnilleen oman onnensa nojaan. Tämä ei liene kenenkään mielestä hyvä idea?

En tiedä onko se kenenkään mielestä hyvä idea, mutta aivan kaikki seurathan tuota tekee.

[Jortsukka]

Aihetta liipaten olympialajien huipuista tehty laaja tutkimus. Ei ihan hirveästi huippu ainakaan korreloi aikaisiin erikoistumisiin ja tasoihin, paitsi ehkä kaikkein eliittikansalaisimpien lajeissa.

”The results show that world-class athletes started with their current sport at the age of 10.6 (±5.3) and decided to focus on this sport at the age of 15.6 (±5.0), with obvious variations in these ages across different sports.”

https://twitter.com/DrSianAllen/status/1711772082747678766?t=0B5UdQjprlhlXTHdJjE7QA&s=19

Olympialajit on olympialajeja. Iso ero vaan futikseen kun jalkapalloa pelataan jaloilla. Kaikki tutkimukset jalkapallosta puhuvat aikaisen kiinnittymisen ja merkittävän tuntimäärän puolesta. Esim. Saksassa kun mitattiin bundesliigapelaajien taustoja, niin puhuttiin kovasti siitä että ovat harrastaneet muitakin lajeja. Kuitenkin homma meni niin että sen toisen lajin harrastaminen oli n.0.5 kertaa viikossa.

Jalkapallo on erinomainen tukilaji monella lajille, mutta jos muut lajit vievät liikaa aikaa, niin toiminnot jaloilla eivät koskaan tule riittäviksi ja siksi ei tule jalkapalloilijoita. Aika monta kertaa puhunut tästä asiasta myös vanhemmille. On ihan ok harrastaa muita lajeja, mutta pitäisi sitten omalla ajalla tehdä paljon pallon kanssa töitä. Todella harvalla tämä toteutuu ja sitten jalkapallossa ei kauaa pärjätä ja lopputulos on sitten että jossain vaiheessa ei enää jalkapallossa pärjätä. Ja silloin sitten taas jalkapallo lajina jää.

[DAF]

Olympialajit on olympialajeja. Iso ero vaan futikseen kun jalkapalloa pelataan jaloilla. Kaikki tutkimukset jalkapallosta puhuvat aikaisen kiinnittymisen ja merkittävän tuntimäärän puolesta. Esim. Saksassa kun mitattiin bundesliigapelaajien taustoja, niin puhuttiin kovasti siitä että ovat harrastaneet muitakin lajeja. Kuitenkin homma meni niin että sen toisen lajin harrastaminen oli n.0.5 kertaa viikossa.

Jalkapallo on erinomainen tukilaji monella lajille, mutta jos muut lajit vievät liikaa aikaa, niin toiminnot jaloilla eivät koskaan tule riittäviksi ja siksi ei tule jalkapalloilijoita. Aika monta kertaa puhunut tästä asiasta myös vanhemmille. On ihan ok harrastaa muita lajeja, mutta pitäisi sitten omalla ajalla tehdä paljon pallon kanssa töitä. Todella harvalla tämä toteutuu ja sitten jalkapallossa ei kauaa pärjätä ja lopputulos on sitten että jossain vaiheessa ei enää jalkapallossa pärjätä. Ja silloin sitten taas jalkapallo lajina jää.

Jalkapallokin on toki tuolla taulukossa. En ihan täysin osta, että ero olisi muihin suurimpiin joukkuepalloiluihin tuolta osin valtava (kilpailuasetelma tietenkin on).

[Jortsukka]

Jalkapallokin on toki tuolla taulukossa. En ihan täysin osta, että ero olisi muihin suurimpiin joukkuepalloiluihin tuolta osin valtava (kilpailuasetelma tietenkin on).

Ei tarvitse ostaa, kun asiaa on tutkittu useamman kerran ja useissa maissa. Niitä vain katsomaan. Tuo Bungesliigan oli todella kattava.

Kilpailuasetelman lisäksi toiset joukkuepalloilut pelataan käsin. Jääkiekkoon turha verrata, kun lajia harrastetaan muutamassa maassa. Mutta vertailuna vaikka koripallo tai lentopallo. Molemmat lajit pelataan käsin ja sen lisäksi molemmissa lajeissa on todella isot rajoittavat fyysiset tekijät(lue pituus). Tämän takia 2000-luvulla NBA:ssakin on pelaajia jotka ovat aloittaneet koripallon teini-iässä. Jalkapallossa täysin mahdotonta enää motorisesti harjoittaa itsensä riittävälle tasolle jos et saa riittävästi pallo kosketuksia riittävän ajoissa.

En siis sano että muita lajeja ei voisi ja kannattaisi harrastaa. Esim. paini, voimistelu, miksei joku sulkapallokin vaikka voisi olla oikein hyviä tukilajeja jalkapallolle, mutta silloin niiden on oltava tukilajeja.

Jos nyt otetaan vaikka vuosittain maailman 100 parasta pelaajaa, niin käytännössä kaikki ovat aloittaneet lajin 5-6vuotiaana(viimeistään) ja ovat käyttäneet tietyn tuntimäärän pallon kanssa keskimäärin viikossa. Tästä Suomessakin tutkittua taustaa ja väitöskirjakin taisi tätä sivuta tältä kirjoittajalta: https://eerikkila.fi/monipuolisuus-vai-monilajisuus-miten-jalkapalloilussa-voi-paasta-huipulle/

Ja jos ei jaksa lukea koko tekstiä, niin tästä se olennaisin:

"Jalkapallotutkimukset osoittavat melko selvästi, että jalkapallossa menestymisen näkökulmasta olennaista on jalkapalloharjoittelun määrä ja laatu lapsuus- ja nuoruusvaiheessa. Erityisen tärkeää olisi innostaa lapset harjoittelemaan omalla ajalla pelaillen ja harjoitellen vapaamuotoisesti yhdessä kavereiden kanssa. Muiden lajien harjoittelusta voi olla lisäarvoa jalkapalloilijoiden kehittymiseen, kunhan pääosa harjoittelusta käytetään jalkapalloon."

Suomi on ainoa maa maailmassa varmaankin jossa edes keskustellaan tällä tavalla että "harrastellaan vähän 15-vuotiaaksi montaa lajia ja sitten päätetään panostaa fudikseen, niin tulee ammattilaiseksi". Vertailun vuoksi kun saksalaisessa akatemiassa suomalainen henkilö kysyi että "harrastaako täällä moni muuta lajia?" eivät akatemian muut henkilöt ymmärtäneet edes kunnolla kysymystä. Vastaus oli lopulta "kyllä yksi soittaa pianoa".

Monissa maissa on lisätty kokoajan sekä pelaajien valintaa että harjoittelua nuorena. Tämä johtunee siitä että nykyisin lapset liikkuvat ja pelaavat jalkapalloa selvästi vähemmän omatoimisesti. En ehkä näe tuota ratkaisua hyvänä kaikinpuolin, mutta on hyvä ymmärtää mitä maailmalla tehdään samaan aikaan kun Suomessa pohditaan vielä tätä samaa vuodesta toiseen. Samaan aikaan Tanskassa paikalliset huippuseurat rakentaa ala-kouluja jotta voidaan tarjota lahjakkaimmille pelaajille riittävästi jalkapallotoimintaa hyvässä ympäristössä. Suomessa vastaus on viedä lapsi lätkätreeneihin.

[hoc]

Oma mielipiteeni on se, että valmentajat ym., jotka puhuvat 6-7-vuotiaista "avainpelaajista" pitäisi ohjata mielenterveyspalveluiden pariin. … On totta, että joillakin heistä on haasteita, joiden perusteella voi olettaa, että heistä ei mahdollisesti koskaan tule erittäin hyviä pelaajia. Mutta lasten jakaminen eliittiin, kilpaan jne. jo tuossa iässä on lyhytnäköistä ja typerää.

… Osa keskittyy paremmin ja on kehityksessäkin edellä. Jonkinasteinen tasoon perustuva jako on paikallaan.

Samaa mieltä kaikesta yllä. Monesti noista 6-7 vuotiaista ”avainpelaajista” vieläpä pystyy näkemään ettei heistä suurella todennäköisyydellä tule hyviä pelaajia. Näennäinen taso perustuukin varhaiseen kasvuun ja ylivoimaiseen fysiikkaan, ikätasoon nähden hyvään potkutekniikaan, madaltuneeseen itsesuojeluvaistoon, tms.

Merkittävin peruste, joka perusteella tuonikäisiä kannattaisi jakaa tasoryhmiin on keskittymiskyky, jossa lapsilla on tuossa iässä jättiläismäisiä eroja. Pelaaja joka jaksaa keskittyä harjoitukseen tai peliin on melkein automaattisesti ”hyvä”, vaikka olisi taidoiltaan keskinkertainen. Tasoluokkittelu voisi ihan hyvin olla vaikka Taso 1 - keskittymiskykyiset, taso 2 - normaalit tapaukset, taso 3 - vilkkaat säheltäjät.

[Skylark]

Pienen lapsen nimeäminen "eliittipelaajaksi" on arveluttavaa monelta kantilta. Itse laittaisin tasot 1, 2 ja 3.

Ei tasoissa sinänsä ole väärää, mutta tilanne on kääntynyt siihen, että vain tuota kärkeä ylipäänsä valmennetaan. Ja jako tehdään liian aikaisin, ja kriteerit vaihtelevat seurasta toiseen. Kun katselee näitä nuorten maajoukkueita, niissä enemmistö on alkuvuodesta syntyneitä. Tilanne oli toinen vihatulla Kaikki pelaa -aikakaudella.

En jaksa millään uskoa, että vain alkuvuodesta syntyneistä voi tulla hyviä pelaajia. Kyse on tietysti siitä, että he ovat valintahetkellä olleet fyysisesti ja henkisesti edellä loppuvuodesta syntyneitä lapsia, tulleet siksi valituiksi kilpajoukkueisiin ja saaneet siellä parempaa valmennusta.
Suomen kokoisessa maassa tämä on ihan oikea ongelma.

Kritisoin myös vahvasti seurojen viestintää ja käytäntöjä. Kyllä perheet ja ne heikoimmatkin pelaajat ansaitsisivat valmennusta, vastinetta rahoilleen ja ennen kaikkea ohjeita, perusteluja, inhimillistä kohtelua. Ja ennen kaikkea tietoa siitä, millaisen lajin pariin he ovat lapsiaan tuomassa. Seurat ovat kyllä ottamassa suurta massaa vastaan kaikkiin nappula- ja minifutiksiin, mutta sen jälkeen he eivät kelpuuta suurta osaa pelaajista muuhun kuin maksajiksi.

Lapset myös kasvavat eri tavalla. Joku on jo 12-vuotiaana miehen kokoinen, toinen hentoinen bambi. Iso puolustajapelaaja on tehokas, vaikka olisikin hidas ja kömpelö. Voittoa tavoittelevat valmentajat peluuttavat sellaisia, vaikka juoksu on raskasta ja pallonkäsittely huonoa.

Esimerkiksi voimistelussa jaot tehdään hyvin aikaisin. Voimistelijat ovat kuitenkin huipulla hyvin nuorina, ja toisaalta voimistelussa vaadittavat ominaisuudet ovat sellaisia, jotka nähdään jo aika nuorina. Ja heidän painoaan aletaan tarkkailla jo hyvin varhain. Näin se on aina ollut, ja hoikkuus on aina ollut yksi lajin arvostelukriteerikin. Jalkapallossa monenlaiset pelaajat voivat olla hyviä.

[ginikettu]

Ei tasoissa sinänsä ole väärää, mutta tilanne on kääntynyt siihen, että vain tuota kärkeä ylipäänsä valmennetaan. Ja jako tehdään liian aikaisin, ja kriteerit vaihtelevat seurasta toiseen. Kun katselee näitä nuorten maajoukkueita, niissä enemmistö on alkuvuodesta syntyneitä. Tilanne oli toinen vihatulla Kaikki pelaa -aikakaudella.

Ei pidä paikkaansa.

[Kossi Agassa]

Sen sijaan tasoja tosiaan valitettavasti käytetään siihen, että sen hetken 10:lle parhaalle 7-vuotiaalle annetaan parhaat valmennusresurssit ja muut jätetään sitten suunnilleen oman onnensa nojaan. Tämä ei liene kenenkään mielestä hyvä idea?

En tiedä onko se kenenkään mielestä hyvä idea, mutta aivan kaikki seurathan tuota tekee.

Onko tämä jotain pääkaupunkiseudun hömpötyksiä, mutta en kyllä täällä Oulun suunnalla ole törmännyt, että 7-vuotiaissa valkattasiin parhaat ja loput jätetään oman onnensa nojaan

[Skylark]

Mä en tiedä, näkeekö noita syntymäaikoja ihan suoraan, mutta kun nakuttelee nuorten maajoukkueiden pelaajien nimiä Transfermarktiin, niin kyllä siellä syntymäkuukaudet tammikuu-huhtikuu esiintyvät usein.

[erno]

Onko tämä jotain pääkaupunkiseudun hömpötyksiä, mutta en kyllä täällä Oulun suunnalla ole törmännyt, että 7-vuotiaissa valkattasiin parhaat ja loput jätetään oman onnensa nojaan

No oman onnensa nojaan on ehkä vähän turhan radikaali tapa viestiä asiaa, mutta en tiedä onko koko pk-seudulla yhtään seuraa jossa 7 vuotiaat ei olis jaettu treeneissä tasoryhmiin niin, että resurssien jakautuminen on vähintäänkin epätasaista. Mun näkökentissä olevista seuroista EPS taitaa toimia tässä parhaiten, kun siellä on pyritty siihen että ikäluokkavalmentaja vetäisi kaikkien tasoryhmien treenejä ainakin U9-ikään saakka, mutta kyllä tuollakin näkyy painotuserot sit kun kattoo riittävän läheltä. Hyvin isossa osassa seuroja mennään sit ihan rehdisti sillä, että se koulutetuin valmentaja vetää vaan ykkösryhmän treenit, jo siis tuossa ikävaiheessa. Ja vaikeahan se on jakautua useampaan ryhmään, kun lähtökohtaisesti ryhmät treenaavat samaan aikaan. Alempiin ryhmiin sit mutseja/faijoja tai jotain seuran U15 ikäisiä junnuja. Toki mielelläni tulen seuraavalla Oulun reissulla katsomaan myös teikäläisten treenejä, voin vaikka kysellä treeniaikoja kun reissu on ajankohtainen.

[Skylark]

Tuo olisi tietysti rehtiä, reilua ja miehekästä kertoa futiksen pariin tuleville perheille jo etukäteen eikä sönköttää pitkin matkaa mitään lipeviä valheita siitä, millainen seuraava kausi on. Että ne valmentajat hehkuttamat leirit ym. eivät koske kaikkia, että valmentajaa ei turnauksissa näy, jos kyse ei ole siitä parhaasta porukasta vaan pojat ovat siellä aika orpoina jonkun iskän tai äidin ohjauksessa. Valmentaja saa palkkaa, isät tai äidit eivät. Palkka maksetaan joukkueen kassasta, mikä ei tietenkään ole reilua.
Mutta kun seuroissa on harvoin edes yhtä ihmistä, jolta löytyisi edes jotain munia etäisesti muistuttavaa, että rohkenisi olla rehellinen ja suora.
Toivottavasti pohjoisemmassa Suomessa on paremmin, täällä meidän leveysasteilla ei ole.

[erno]

Jos kattoo vaikkapa näitä juniorikenttää hallitsevia seuroja, kuten vaikka Käpylän Palloa, niin 2016 Barca irrotettiin omaksi porukakseen mun nähdäkseni edellisessä kaudenvaihteessa. Ihan seuran sivuillakin sanotaan, että toi poppoo vetää ammattivalmentajan johdolla ja muut on sitten muita (tää on toki rehti tapa asian viestimiseen myös, bonarit siitä). Klubilla Palloliiton sivujen mukaan 2015 ikäsissä on kasattu kaupunginosajengien parhaat yhden katon alle, joku korjatkoon jos tää on väärin, koska spl:n sivut ei oo luotettavuudeltaan 150%. Tuo ei tarkoita sitä että mainitsemani jakautuminen muutoin olisi tapahtunut nyt, vaan se on voinut tapahtua kaupunginosajoukkueiden sisällä jo aikaisemmin. Lähempää toimintaa tarkastelevat voivat korjata jos oon väärässä.

Hongan treenejä kävin kattelemassa sivusta useammassa junnuikäluokassa (2014-2016) ja järjestäen jakoivat porukan niin, että ikäluokkavastaava veti edistyneimmän porukan treenit. Jossain ikäryhmässä toki vanhempia oli siellä kentällä niinkin monta, että ikäluokkavastaava ei vetänyt itse ryhmää vaan kiersi kaikkien ryhmien väliä, mikä on hyvä asia. Mut niissä joissa ikäluokkavastaava meni vetämään ryhmää, niin kentänlaidalta katsottuna oli täsmälleen aina edistyneimmissä.

[Shirley M.]

Klubilla Palloliiton sivujen mukaan 2015 ikäsissä on kasattu kaupunginosajengien parhaat yhden katon alle, joku korjatkoon jos tää on väärin, koska spl:n sivut ei oo luotettavuudeltaan 150%.

Klubin systeemissä kaupunginosajoukkueista tarjotaan "valituille" pelaajille mahdollisuutta osallistua kaupunginosajoukkueen lisäksi taitokouluun, joka siis ainakin silloin kun oma lapsi osallistui, oli yksi ylimääräinen viikkotreeni plus pienimpien miniliiga-turnauksia. Liiton sarjojen pelejä pelattiin U7-U8 -ikäisinä kaupunginosassa, jossa kaikki treenasi yhdessä ja peliryhmät jaettiin sitten jonkinlaisiin tasoryhmiin. Taitokoulu jatkuu kaupunginosatoiminnan lisänä niille pelaajille, jotka sinne valitaan ja jotka eivät halua tai mahdu akatemia (tai mikä esiakatemia se nykyään onkaan) -ryhmään silloin kun se perustetaan, nykyään kai U10.

Oma kokemus tästä vierestä katsottuna on sellainen että eroja on jo 7-vuotiaissa pelaajissa ihan siksikin, että osa on aloittanut heti viiden vanhana (tai aiemmin) ja osa tulee mukaan harrastukseen vasta koulun alun myötä. Toisille jalkapallo on kiva kerran-kaksi viikossa -ajanviete just siellä ohjatuissa harjoituksissa kun taas osa muksuista viettää tuon ikäisenä kaiken vapaa- ja kaveriaikansa pallon kanssa pihalla tai lähikentällä. Ja tuohon väliinkin mahtuu aika monenlaista pientä futaajaa.

[erno]

Tarkoittaako "kaikki treenaa yhdessä" sitä, että niissä treeneissä vedetään tasottomissa ryhmissä vai..? Ja koska tuolla on kaupunginosajoukkueita joissa on 80 pelaajaa yhdessä ikäluokassa, niin miten valmennus jakautuu?

[DAF]

Klubin systeemissä kaupunginosajoukkueista tarjotaan "valituille" pelaajille mahdollisuutta osallistua kaupunginosajoukkueen lisäksi taitokouluun, joka siis ainakin silloin kun oma lapsi osallistui, oli yksi ylimääräinen viikkotreeni plus pienimpien miniliiga-turnauksia. Liiton sarjojen pelejä pelattiin U7-U8 -ikäisinä kaupunginosassa, jossa kaikki treenasi yhdessä ja peliryhmät jaettiin sitten jonkinlaisiin tasoryhmiin. Taitokoulu jatkuu kaupunginosatoiminnan lisänä niille pelaajille, jotka sinne valitaan ja jotka eivät halua tai mahdu akatemia (tai mikä esiakatemia se nykyään onkaan) -ryhmään silloin kun se perustetaan, nykyään kai U10.

En ihan hahmota, miksi tällaista tarjotaan vain valituille pelaajille? Vai oliko kyse siis siitä, että samaan rahaan sai tällaisen (jossa kyllä ry-pohjaisella toimijalla ainakin on jo yhdenvertaisuusperiaate aika vahvasti venytettynä). Taito- ja tekniikkakouluja taitaa suht monellakin junnuseuralla olla lisämaksusta, ja sehän on ihan ok malli.

[ginikettu]

Tarkoittaako "kaikki treenaa yhdessä" sitä, että niissä treeneissä vedetään tasottomissa ryhmissä vai..? Ja koska tuolla on kaupunginosajoukkueita joissa on 80 pelaajaa yhdessä ikäluokassa, niin miten valmennus jakautuu?

Ryhmät kiertävät rasteja ja valmennus pysyy rasteilla. Mikä tästä on nyt niin vaikeaa. Hyvin toimivia seuroja on pk-seudulla muitakin kuin klubi, mutta tuo kuvaamasi ongelma ei ole pääsääntö.

Toki sikäli, että klubissa kaupunginosajoukkueista parhaat ja halukkaimmat voivat lisäksi treenata/pelata taitokoulun tai avoimen taitokoulun puolella. Lisäksi myöhemmin jakautuu sitten seuran joukkueissa akatemia ja haaste. Niin siinä mielessä parhaille on enemmän ja yksilöllisempää valmennusta, mutta mitä tulee pienimpiin ja kaupunginosiin, niin kyllä se vähän kaupunginosavastaavasta riippuen suht tasaisesti jakautuu.

[erno]

Klubin pelaajamassa on niin suuri, että tollasta taitoklinikkaa ei pystys pyörittämään kunnolla, jos sinne vois ilmottautua kaikki. Ja toisessa laidassa tulee sit vastaan se, että kenttätiloja ym. on rajallinen määrä.

Klubi on siis oikeasti tehnyt monessa asiassa hyvää duunia, tätä ei pidä ottaa mitenkään muuten. Klubi on mun tietääkseni ainoa seura joka on isommin seurannut treeniaktiivisuuksia ja päätynyt siihen että junnuvaiheessa suurimmalle osalle pelaajia 2 treeniä viikkoon on se mitä halutaan ja mihin ollaan valmiit sitoutumaan. Toi kolmas treeni tulee sit niille jotka haluaa treenata oikeasti. Mä oon itte kritisoinut paikoitellen aika voimakkaastikin toisella puolella internettiä sitä, että puulaakipelaajille tarjotaan tällä hetkellä pk-seudulla oletuksena 3 treeniä + pelit, joka ei oo harrastus vaan tavoitteellista urheilua, mutta kun sitä teetetään pelaajile jotka ei harrasta tavoitteellista urheilua. Suurimmalle osalle vanhempia toi kolmas treeni tuo mukaan pelkästään jouston (eli valitaan mihin kahteen oma lapsi menee), mutta mikään tilasto ei näytä että suurin osa pelaajista tai niiden vanhemmat haluis oikeasti treenata kolmesti viikkoon.

Mutta mun ymmärtääkseni toi 3+muut -malli on luotu siks, että se on tosi monessa seurassa elinehto sille että jonkinlainen kilpatoiminta rullaa oikeasti. Harraste- ja haastejengit sponssaa tossa mallissa kilpajengejä tosi isosti ja ilman tota sponssia tosi monelta kilpapelaajalta jäis pelit sikseen, kun rahat ei riittäs harrastukseen. Lisäksi tosta saa kai jotain boonuksia palloliiton tutkimuksissa, kun näytetään excelissä siltä että ollaan ihan saatanan kilpailullisia.

Sopivasti DAF eilen laskeskelinkin sulle excelissä mitä se tarkottas tollasessa normaalissa seurassa, jossa ikäluokan koko on noin 50 pelaajaa. Harraste sponssaa helposti tosi monella tuhannella eurolla kilpaa joka vuosi, eikä suurin osa ihmisistä edes hahmota että systeemi toimii noin.

Ryhmät kiertävät rasteja ja valmennus pysyy rasteilla. Mikä tästä on nyt niin vaikeaa. Hyvin toimivia seuroja on pk-seudulla muitakin kuin klubi, mutta tuo kuvaamasi ongelma ei ole pääsääntö.

Toki sikäli, että klubissa kaupunginosajoukkueista parhaat ja halukkaimmat voivat lisäksi treenata/pelata taitokoulun tai avoimen taitokoulun puolella. Lisäksi myöhemmin jakautuu sitten seuran joukkueissa akatemia ja haaste. Niin siinä mielessä parhaille on enemmän ja yksilöllisempää valmennusta, mutta mitä tulee pienimpiin ja kaupunginosiin, niin kyllä se vähän kaupunginosavastaavasta riippuen suht tasaisesti jakautuu.

No mä oon käynyt pelkästään tämän vuoden aikana tutustumassa noin 18 eri seuran toimintaan tavalla tai toisella, joten uskon tossa olevan myöskin jonkin verran pontta siihen mitä argumentoin. Klubi ei ole yksi niistä missä olisin käynyt, eli kuten totesinkin, joku lähempänä oleva voi kommentoida. Mutta kiertävä rastiharjoittelu ei tosiaan ole mikään normi, jos niin meinaat. Normi on se, että pelaajat menee ennen treenin alkua tasoryhmiin ja treenaa yhden valmentajan johdolla.

[Jortsukka]

En ihan hahmota, miksi tällaista tarjotaan vain valituille pelaajille? Vai oliko kyse siis siitä, että samaan rahaan sai tällaisen (jossa kyllä ry-pohjaisella toimijalla ainakin on jo yhdenvertaisuusperiaate aika vahvasti venytettynä). Taito- ja tekniikkakouluja taitaa suht monellakin junnuseuralla olla lisämaksusta, ja sehän on ihan ok malli.

No varmasti taustalla on montakin asiaa. Varmaan isoin että tuosta käytännössä kasataan jo valmiiksi se ensimmäinen "akatemia" ryhmä ilman että sitä virallisesti tehdään liian aikaisin. Halutaan antaa siis parhaille(tuossa vaiheessa) pelaajille viikossa treenejä missä haaste on korkea ja valmennus olisi mahdollisimman laadukasta. Kaupunginosatoiminnassa tuskin näin on.

Miksei sitten kaikille, niin varmaan taustalla ihan se että ei ole vetäjiä riittävästi.

Se onko tuo malli toiminut, niin varmaan jollain tavalla. Toki silti jos katsoo nyt vaikka kahta vanhinta klubin poikaikäluokkaa ennen B-junnuja, niin ei siellä montaa sellaista ole enää mukana joka olisi jo 10/11-vuotiaana ollut Klubissa.

No mä oon käynyt pelkästään tämän vuoden aikana tutustumassa noin 18 eri seuran toimintaan tavalla tai toisella, joten uskon tossa olevan myöskin jonkin verran pontta siihen mitä argumentoin. Klubi ei ole yksi niistä missä olisin käynyt, eli kuten totesinkin, joku lähempänä oleva voi kommentoida. Mutta kiertävä rastiharjoittelu ei tosiaan ole mikään normi, jos niin meinaat. Normi on se, että pelaajat menee ennen treenin alkua tasoryhmiin ja treenaa yhden valmentajan johdolla.

Tuo "kiertävät rastit vs yksi valmentaja sekä ryhmä" keskustelukin on sinällään mielenkiintoinen. Molemmissa on hyvät puolensa. Esim. jos harjoituksessa valmentajien välillä on iso tasoero, niin silloin harjoitusmalli missä valmentaja on kokoajan saman ryhmän kanssa on tietenkin huono. Tällöin yksi ryhmä saa parempaa valmennusta kuin muut. Sitten taas jos valmentajien taso on suht. samaa tasoa ja osataan hyödyntää heidän vahvuuksiaan, niin rasti voi olla todella hyvä. Joku voi vaikka olla tosi innostava ja sopii esim. harjoitteisiin missä intensiteetti tärkeintä. Samaan aikaan toinen valmentaja taas voi ymmärtää jalkapalloa enemmän jne. Rastiharjoittelun ongelmat tulevat siinä että jos valmentajat eivät osaa muokata harjoitteiden kokoa, sääntöjä tms. niin lopputuloksena voi olla että jollekkin ryhmälle harjoitus on aivan liian haastava ja toiselle taas liian helppo. Samalla tietenkin ongelma voi olla myös että kun sama valmentaja ei vedä ryhmää niin harjoituksissa ei ole tiettyä jatkumoa.

Kuitenkin seurassa missä tosiaan valmentajien tasoerot ovat isoja lähtisin siitä että rasti-tyyppinen olisi parempi ja sitten vaan vastuuvalmentajan pitäisi osata miettiä miten käyttää valmennusta. Esim. jos joku harjoite on vain joku vapaa peli(pelaajamäärä suhteessa tasoon/ikään) niin siihen varmasti riittää se ns. heikoinkin valmentaja. Hänelle voi sanoa vaan että "pistä palloa peliin nopeasti ja kannusta kaikkia juoksemaan". Sitten taas vähän paremmat valmentajat pisteisiin missä vaaditaan enemmän valmentamista.

[ginikettu]

Klubin pelaajamassa on niin suuri, että tollasta taitoklinikkaa ei pystys pyörittämään kunnolla, jos sinne vois ilmottautua kaikki. Ja toisessa laidassa tulee sit vastaan se, että kenttätiloja ym. on rajallinen määrä.

Avoin taitokoulu on kuitenkin jos jollain on halua muttei vielä osaamista.

[Jortsukka]

Avoin taitokoulu on kuitenkin jos jollain on halua muttei vielä osaamista.

Onko tämä ollut pitkään vai vasta uusi?