Kilpailu seurassa

[DAF]

No varmasti taustalla on montakin asiaa. Varmaan isoin että tuosta käytännössä kasataan jo valmiiksi se ensimmäinen "akatemia" ryhmä ilman että sitä virallisesti tehdään liian aikaisin. Halutaan antaa siis parhaille(tuossa vaiheessa) pelaajille viikossa treenejä missä haaste on korkea ja valmennus olisi mahdollisimman laadukasta. Kaupunginosatoiminnassa tuskin näin on.

Miksei sitten kaikille, niin varmaan taustalla ihan se että ei ole vetäjiä riittävästi.

Maksavatko nämä muuten siis saman maksun toiminnastaan? Sehän on todella kyseenalaista jos näin.

Ymmärrän Klubin kokoluokan eron tietysti tässä, hankala verrata taitokouluja tai mitään muutakaan muihin. Avointen treenien mahdollisuus kuulostaa järkevältä sinänsä sielläkin.

[Jortsukka]

Maksavatko nämä muuten siis saman maksun toiminnastaan? Sehän on todella kyseenalaista jos näin.

Ymmärrän Klubin kokoluokan eron tietysti tässä, hankala verrata taitokouluja tai mitään muutakaan muihin. Avointen treenien mahdollisuus kuulostaa järkevältä sinänsä sielläkin.

Kyllä tuo on lisämaksullista, kun on lisätoiminto. Tuo on myös usein niin että sitä vetää, ainakin vanhemmissa ikäluokissa usein jo se seuraavan kauden akatemian valmennus(tai osa siitä).

[ginikettu]

Onko tämä ollut pitkään vai vasta uusi?

Aika uusi.

[Skylark]

Osassa seuroistahan tilanne on se, että heikommille pelaajille annetaan seuran puolesta vain vaikka kaksi treeniä viikossa, vaikka intoa olisi enempään.
Innokkaille tarkoitetut lisäharjoitukset ovat ehdottomasti askel oikeaan suuntaan.

Nykyisin puhutaan tosi paljon urheilun etiikasta ja turvallisuudesta. Jos nyt itseäni mietin, niin kumpi olisi minut enemmän lapsena/nuorena murskannut: se, että joku taputteli peffalle vai se, että minulle näytettiin jo hyvin pienenä, ettei minusta tule mitään, minua ei haluta edes valmentaa. Seura haluaa vain rahani. Ja koska olen huono, on ihan OK, että vanhemmilleni valehdellaan ja heiltä pimitetään asioita.

En siis vastusta kilpaurheilua ja kilpailullisuutta sinänsä. Inhoan juniorijalkapallon suurta eriarvoisuutta ja etenkin sitä, ettei siitä avoimesti kerrota vanhemmille. Voimisteluun ja taitoluisteluun tulevat perheet tietävät, että karsinta on kovaa jo nuorena. Jalkapalloon tullaan väärin odotuksin, ja noita odotuksia pidetään myös seurojen puolesta valheellisesti yllä.

[ginikettu]

Seura haluaa vain rahani. Ja koska olen huono, on ihan OK, että vanhemmilleni valehdellaan ja heiltä pimitetään asioita.

Joukkueen raha-asiat ovat pitkälti joukkueen raha-asioita. Seuran jäsenmaksut ovat niiden ulkopuolisia. Joukkueen maksut riippuu joukkueen menoista, jotka käytännössä on valmennus, kentät (tai klubissa nykyisin yhdistetty toimintamaksu tasaamaan pienempien ja isompien joukkueiden kulurakennetta), ja kilpailut. Olen seurannut kolmen eri kaupunginosajoukkueen toimintaa ja mun on vaikea uskoa, että niissä olisi tuollaista kuvatunkaltaista "kaikkialla" tapahtuvaa.

Tiedän, että täälläkin mainitussa seurassa ja muutamassa muussa helsinkiläisessä seurassa säästetään ja jätetään hankkimatta kaikille pelipasseja, kaikki eivät pääse kaikkiiin kilpailuihin, turnauksissa jaetaan osallistumista eli esim toinen peliryhmä toisena päivänä ja toinen toisena, jne. Nämä ovat hyvin kyseenalaisia eikä ainakaan hjk:n kaupunginosatoiminnassa edes mahdollisia tai hyväksyttäviä. Voi olla, että joukkuemaksut ovat sitten vähän isompia, mutta ainakin kaikille taataan mahdollisuus osallistua "kaikkiin" tapahtumiin ja valmentaja-akatemialaiset tai vastuuvalmentaja valmentavat isä/äiti-valmentajien tapaan rasteilla (usein teknisellä rastilla tms) ja eikä sitä voi keskittyä siihen mainittuun 10%, vaan 100% siihen rastilla sillä hetkellä olevaan ryhmään.

[Thalian]

Joukkueen raha-asiat ovat pitkälti joukkueen raha-asioita.

Kyse lienee siitä, että ovatko eri tasoryhmissä pelaavat edes enää saman joukkueen jäseniä. Nythän monissa paikoissa käy niin, että haastajien maksuista iso osa käytetään kilparyhmän kustannuksiin, mikä ei ole aivan kosher.

[Zlatanic]

Nyt haluaisin kyllä faktaa eikä mutua. En itse tätä meidän seurassa ainakaan tunnista, että puuhastelijat ja hiekkakakunleipojat maksaisivat ammattilaisten leikit.
Totta, kaikki ei pääse samaan turnaukseen, mutta kaikki turnaukseen.

Kuulostaa kyllä, Skylark, että sinun pitäisi keskustella tästä vanhempainillassa.

[ginikettu]

Kyse lienee siitä, että ovatko eri tasoryhmissä pelaavat edes enää saman joukkueen jäseniä. Nythän monissa paikoissa käy niin, että haastajien maksuista iso osa käytetään kilparyhmän kustannuksiin, mikä ei ole aivan kosher.

En tiedä monista paikoista, mutta monissa paikoissa näin epäsuorasti on sillä, että kaikille ei ole yhtä paljon tapahtumia tai ainoastaan parhaille hankitaan pelipasseja jne. Lähtökohtaisesti HJK:n pikkujunnuissa on kaikki ovat samalla viivalla ja sama määrä tapahtumia, keskimäärin aika paljon enemmän tapahtumia kuin monessa seurassa. Taitokoulu on oma "organisaationsa" ja oma budjettinsa jne. Tasoryhmät harjoituksissa on joka harjoituksissa tilanteen mukaan uudelleen ja muutaman kuukauden välein tapahtumiin uudelleen. Toki vaihtuvuutta eri tasojen välillä ei ole kovin paljon, mutta ehkä mutulla sellainen 10-20%/3kk.

En ala listaamaan joukkueita pk-seudulta, missä hommat ei mene mielestäni ok vähän eri syistä, mutta kullakin seuralla on oikeus pyörittää toimintaansa haluamallaan tavalla.

[Nigel Kugelschfeir]

Meillä on tehty noin että vain osalle hommattiin pelipassi jotta voi pelata tuota vuotta vanhempien sarjaa. Sarjan taso osoittautui vain aika heikoksi niin ihan hyvin olisi voinut kaksi peliryhmää pelata. Veikkaan myös että aika mielenkiintoinen vanhempainilta on tulossa kun tuskin kaikki on kovin tyytyväisiä siihen miten peliaika on järjestetty. Tyttöjoukkue siis kyseessä.

[Thalian]

Kyse ei ole vain tapahtumien määrästä vaan myös laadusta. Jos sen kilparyhmän pyörittää palkollinen ja haasteen vanhemmat, niin kyllähän siinä tuetaan sitä kilpaa palkkojen muodossa.

[turkistarhaaja]

Kyse ei ole vain tapahtumien määrästä vaan myös laadusta. Jos sen kilparyhmän pyörittää palkollinen ja haasteen vanhemmat, niin kyllähän siinä tuetaan sitä kilpaa palkkojen muodossa.

Jep. Kyllä palkollisen pitää vastata koko ryhmästä ja hommaa sitten vaan riittävästi vanhemmista apukäsiä jotta pystyy seuraamaan kaikkien harjoittelua ja pelaamista.

Jossain 7-vuotiaissa nyt en muutenkaan löisi lukkoon pitkäksi aikaa mitään tasoryhmiä vaan treenien tasolla niitä pitää voida sekoittaa treeneistä toiseen ja peleissäkin mahd.usein eikä nyt ainakaan koko pelikautta vetää samoilla ryhmillä.

Rastiharjoittelu vs sama valmentaja koko harjoituksen ajan -keskusteluun sanoisin että harjoitusviikkoon mahtuu molempia. Jälkimmäisessä tavassa pitää varmistaa ettei sama valmentaja ole viikosta toiseen saman ryhmän kanssa. Itse tosin tästä nyt tarkoituksella olen vähän poikennut kun tuossa koulujen alettua tuli uusia poikia sen verran paljon että ovat olleet oma ryhmänsä harjoittelussa ja olen heille lähtökohtaisesti vetänyt aina itse kun ei ole ollut rastiharjoittelua. En nyt tiedä olenko sitten meidän paras koutsi mutta paperilla ainakin koulutetuin niistä jotka yleensä ovat paikalla.

[Jortsukka]

Yleisellä tasolla vielä piti kilpailusta seurassa tai sen sisällä kommentoida. Mielestäni ei ole ongelmaa, että seuran sisällä on kilpailua, päinvastoin. Ongelmia tulee siitä että jos kilpailu mielletään niin että "panostetaan vain parhaisiin". Sekään ei sinänsä olisi ongelma, jos muidenkin toiminta olisi laadukasta, jos osattaisiin erottaa se potentiaalisin ryhmä. Kuitenkin 6-8vuotiaana epäilen että todella monessa seurassa menee tosi paljon hutiin.

Tiedän useamman esimerkin seuroista missä olen ollut mukana tai katsonut vierestä, että pelaaja on ollut esim. 11-vuotiaana vielä seuran 2 tai jopa 3 ryhmässä. Niin että ryhmän koko ollut siis reilun peliryhmän kokoinen (vaikka 14 pelaajaa). Silti tämä pelaaja on nykyisin maajoukkuepelaaja omassa ikäkausimaajoukkueessa tai jopa U21/A-maajoukkueessa. Näissä ei ole ollut kyse sinänsä siitä että pelaaja olisi harjoitellut huonosti tms. vaan häntä ei ole osattu arvioida oikein. Syynä on voinut olla pieni koko, iso koko tai mikä vaan muukin asia mitä ei osata huomioida kun pelaajia katsotaan.

Nythän useimmiten ryhmät valitaan sen mukaan kuka on aloittanut aikaisimmin ja toisaalta kuka kasvaa nopeiten isoimmaksi. Tämä tarkoittaa että ainoastaan tulos määrittelee pelaajan tasoa. Ei pystytä, eikä edes yritetä miettiä muita ominaisuuksia.

Meillä on Suomessa todella vähän pelaajia, kun vertaa ulkomaille, niinpä meidän pitäisi pitää huoli isosta massasta. Samalla kuitenkaan sen ison massan ei pidä antaa haitata sen hetkisesti edellä olevien pelaajia kehittymistä liialla tasapaistämisellä. Vaikeita asioita, mutta eivät mahdottomia, jos seurassa on oikeasti halua ja kykyä näitä asioita hoitaa. Uskon siis täysin että Suomessakin on mahdollista luoda ympäristö missä U8 joukkueessa on suhteellisen paljon(vaikka 50) pelaajaa, mutta silti kaikki saavat laadukasta valmennusta. Samalla kuitenkin näen tärkeäksi että seuroissa tunnistettaisiin oma rooli jalkapallokartalla ja olisi ihan ok panostaa vaikka U6-U12 ja sen jälkeen keskittyä vain harrastetoimintaan sekä ohjata parhaat pelaajat eteenpäin viimeistään tuossa vaiheessa. Ja samalla koen ettei pitäisi olla ongelma että joku seura haluaisi profiloitua ns. puhtaasti kilpaseuraksi ja pyörittää pieniäkin ryhmiä.

[ginikettu]

Kyse ei ole vain tapahtumien määrästä vaan myös laadusta. Jos sen kilparyhmän pyörittää palkollinen ja haasteen vanhemmat, niin kyllähän siinä tuetaan sitä kilpaa palkkojen muodossa.

Tästäkään en osaa sanoa muiden osalta, mutta hjk:ssa kaikkia ryhmiä pyörittää vanhemmat ja palkollinen avustaa joissain tapahtumissa. Käytännössä palkollinen voi siis peluutuksessa avustaa (jos on tapahtuma sellainen, että on päällekäisyyksiä ja palkollinen on mukana) nimenomaan niitä alemman tason ryhmiä. Tapahtumissa esim. piirisarja, vanhemmat peluuttavat, turnauksissa vastuuvalmentaja pyrkii kiertämään kaikki peliryhmät, muttei välttämättä osallistu peluuttamiseen.

[erno]

Aika monessa seurassa ikäluokkaan kuuluu yks koulutettu palkollinen, joka toimii vastuuvalmentajana ryhmälle tai ryhmille. Tuota sitten täydennetään vanhemmilla ja mahdollisesti just samaisen seuran junnuilla. Sit jos tollasta ei oo saatavilla niin vastuuvalmentajana on jonkun mutsi tai vaija ja sitä täydennetään samaisen seuran junnuilla ja muilla vanhemmilla. Yleisestiottaen toiminnan laatu on tarpeettoman paljon liitoksissa siihen et kenen mutsit ja faijat toimintaan satutaan saamaan mukaan.

[Tino Asprilla]

Tutun kuuloista puhetta edelliset sivut. Seurassa jossa valmennan, toimitaan juurikin niin että oma kilpaporukka 25-30 poikaa valitaan 7v iässä. Tuo porukka saa 3-4 tapahtumaa per vk p12 ikävuoteen asti ja kiertää isoimmat turnaukset ja leirit, mitä vanhemmat sitten ikinä maksavatkaan. Kokoaikaista palkattua valmentajaa ei ole, mutta hyvin koulutettu kuitenkin.
Valintakriteerit kilvan valintavaiheessa on aika perinteiset, fysiikka ja temperamentti. Joillain saattaa toki olla aidosti tossa iässä hyvä pallotatsi jos se pallo on ollut paras kaveri jo pienestä pitäen. Kilpajengit treenaavat tasoryhmissä ja omaavat eräästä mielenkiintoisesta syystä hyvät valmennukselliset resurssit jotka mahdollistaa sopivan kokoiset ryhmät.

Ja tuo syy on, että aktiivisempia isiä houkutellaan sieltä kaupunginosista mukaan kilpaan sillä että oma poikakin sinne pääsee. Tietty pojan pitää täyttää valintakriteerit edes kohtalaisesti.

Itselläni ei sinällään ole tällaista kilpa-ajattelua kohtaan mitään, mutta kun tuo joukkue on meillä hyvin pitkälti suljettu, ja edelleen p12 ikäluokkaan siirryttäessä siihen tulee tosi vähän muutoksia.

Muut ikäluokan pojat ovat treenanneet kaupunginosissa p7 vaiheesta. P9 vaiheessa mukaan on seurassa astunut pieni ylimääräinen toiminta jossa tarjotaan yksi lisäharjoittelumahdollisuus ja "joukkue" joka kiertää turnauksia. Nämä treeniympäristöt ovat valmennuksellisesti kaikkea maan ja taivaan väliltä. Ryhmät ovat isoja ja valmennuksen laatu on keskimäärin heikkoa. Seura tarjoaa mahdollisuuden valmentajille koulutukseen, mutteivät juuri muuten viesti siitä että näiden kilvan takaisten poikien kehitys juurikaan kiinnostaisi.

Itse olen ollut neljä vuotta tuossa kilvan takana ja viimeiset 1,5v kehittänyt itseäni ja panostanut tosi paljon lasten henkiseen valmennukseen ihan vain kohtaamalla ja kannustamalla, treenivinkkejä  antamalla sekä kontaktoimalla perheitä. Laadukkaita treenejäkin olen pystynyt vetämään vaikka ryhmät ovat suuret. Suurin motivaattorini on ollut epätasa-arvo lasten harrastamisessa ja halu kehittää suomalaista futista.

Ja onhan ne kilvan takaiset pojat kehittyneet. Omista ryhmistäni voisi vaihtaa saman tien kilvan kolmostason poikien kanssa päikseen. Osa pojista kelpaisi jo kilvan kakkostasolle.

Suurin vääryys tässä systeemissä on se, että nämä kilvan takaiset pojat unohdetaan. Ei ole yksi tai kaksi kertaa kun olen valmentamilleni pojille mennyt sanomaan "Onko sulle kukaan koskaan sanonut että osaat pelata tosi hyvin futista?" Se on valmennuksellisesti paras tunne kun näet lapsen ilmeen kirkastuvan. Tämän yhteyden kun saat lapseen, voit alkaa hänelle antamaan treenivinkkejä kotiin ja vaatimaan kovempaa tekemistä treeneissä ja peleissä. Tuohon soppaan kun juttelet lapsen ja vanhemman kanssa ja kehut lasta myös vanhemmille, niin yleensä perheen sisälle syntyy vielä mukava harrastusta tukeva pöhinä. Tämän jälkeen kehitystä alkaa tapahtua.

Iso vääryys siis on, ettei tätä huomiota tule seuran puolelta. Esim sen kilpavalmentajan pitäisi pystyä kohtaamaan pieniä lapsia ja ikään kuin tuomaan kilpaympäristöä sen ulkopuolisille lapsille lähemmäs. Sen kautta lapsi tajuaisi että hänenkin on mahdollista sinne joku päivä päästä. Ehkä tämä motivoisi lapsia omalla ajalla treenaamiseen enemmän? Tai toisen tukevan harrastuksen aloittamiseen.

Nyt toiminta on tosiaan sitä, että kun iso osa lapsia on "unohdettu", niin se kilpaympäristö on muodostunut ihan omaksi kaukaiseksi porukaksi johon on vaikea p12 iässä lähteä pelaamaan vaikka testimahdollisuuksia tulisikin. Tämä etenkin hieman arempien lasten kohdalla. Ja näitä arkoja ja herkkiä lapsia on paljon!

Lisäksi suljettu kilpatoiminta ylpistää ja laiskistaa siellä olevia poikia, ei onneksi kaikkia. Olen tänä kesänä katsonut muutamia pääturnauksia näiden joukkueiden osalta ja valitettavan laiskaa pelaaminen on ollut melko isollakin osalla pojista. Ja kuten sanoin, yhdellä osalla pojista sitä kehitystä nyt ei ole tapahtunut niin paljon kuin odottaa tuolla treenimäärällä sopisi.

Väkisin herää kysymys, onko kilpaympäristössä pysyminen enemmän vanhempien statusasia kuin lapsen aito halu antaa futikselle ihan hemmetisti?

Väljempi liikkuvuus ja yhteistyö kilvan takaisten toimintojen kanssa antaisi lapselle mahdollisuuden treenata oman motivaatiotasonsa mukaisesti. Kaikkihan me tiedetään että jos kenkä tai otsavanne puristaa liikaa, kannattaa höllentää.
Valitettavasti seuran rakenne ei ole aiemmin tukenut tätä, että pelaajilla olisi liikkumavaraa enemmän pienlapsivaiheessa ja heidän kehittymisestään voitaisi olla laajemmin kiinnostuneita.            

Ja kilpajoukkueista ei ole tupattu tiputtamaan ketään pois koska kukaan ei halua ottaa sitä taakkaa harteilleen että pahoittaisi lapsen mielen. Kesken kauden tuo pudottaminen olisi toki haastavaa kun vanhemmat sitoutuvat maksamaan kaudesta. Mutta kyllä toimintakauden väleillä pelaajien välistä liikehdintää pitäisi tapahtua. Tämä olisi mahdollista jos seurassa olisi rehellinen ja yksilön kehittämiseen aidosti tähtäävä kulttuuri.   

[fingerström]

Joukkueen raha-asiat ovat pitkälti joukkueen raha-asioita.

Tämä on junnutoiminnan suurin syöpä joka mahdollistaa...

Aika monessa seurassa ikäluokkaan kuuluu yks koulutettu palkollinen, joka toimii vastuuvalmentajana ryhmälle tai ryhmille. Tuota sitten täydennetään vanhemmilla ja mahdollisesti just samaisen seuran junnuilla. Sit jos tollasta ei oo saatavilla niin vastuuvalmentajana on jonkun mutsi tai vaija ja sitä täydennetään samaisen seuran junnuilla ja muilla vanhemmilla. Yleisestiottaen toiminnan laatu on tarpeettoman paljon liitoksissa siihen et kenen mutsit ja faijat toimintaan satutaan saamaan mukaan.

...tämän ja Ernon aikaisemmin kuvaileman kaltaisen ja...

Tutun kuuloista puhetta edelliset sivut. Seurassa jossa valmennan, toimitaan juurikin niin että oma kilpaporukka 25-30 poikaa valitaan 7v iässä. LUE KOKO KUVAUS

...Tino Asprillan kuvaileman toiminnan.

[ginikettu]

Tämä on junnutoiminnan suurin syöpä joka mahdollistaa...

Ei vaan täällä on esitetty tilanteita mitkä toki voivat olla mahdollisia jossain muttei ole välttämättömiä kaikessa, mutta "tämä syöpä" siis mahdollistaisi n. 200€ pelaajakohtaisella kuukausimaksulla (kaksi treenikertaa viikossa) sen, että jätettäisiin vanhempien panos pois ja siirryttäisiin ammattivalmennukseen muutenkin kuin vastuuvalmentaja/valmentaja-akatemialaisten osalta. Ei välttämättä jäisi kovin suurta joukkoa mitä jakaa tasoryhmiin.

Muutenkin tuossa edellä mainittu kilpajoukkue ja muut joukkueet, niin se vaikutti enemmän, että kyse on akatemia vs kaupunginosat. Mutta yleisesti joukkueet ovat itsenäisiä ja niiden rahoitus ja menotkin osittain on joukkueiden omissa käsissä, toiminnan laatu riippuu monesta - mutta hjk:ssa avoimella taitokoululla ja haastajajoukkueilla on pyritty "laajentamaan" ajatemian saavutettavuutta muille seuran sisäisille pelaajille ettei vain jotain käpan toimintaan pettyneiden vanhempien lapsia sinne akatemiaan pääsisi. Se on luonnollista, että akatemiaan tulee paljon pk-seudun kaikista kilpajoukkueista.

Mutta ihmetyttää, että miksi joku tuollainen kilpajoukkue ylipäätään on erillisenä noin nuorissa tai jos on niin miksi se pelaisi 3. tasolla missään, eikä esim 1. tasolla ja lisäksi 2. tasolla, koska osallistumisoikeusrajoitukset ja riittävä pelimäärä. Mutta osaan arvata missä seurassa Tino valmentaa.

[Skylark]

Kyllähän minusta isät voisivat siinä edelleen olla apuna, maksetun valmentajan panos pitäisi vain jakaa tasaisemmin.
Tinon kuvaama toiminta tuntuu hyvin tutulta. Meilläkin oli juuri tuollainen suljettu kilpaporukka ja sen taakse jäävät "muut", jotka eivät kiinnostaneet ketään.
Tämä johti siihen, että seura vaihtui. Matka piteni merkittävästi, joten nyt härvään autolla edestakaisin. Lapsi viihtyy ja kehittyy ja se on tärkeintä.

Oma lapseni valmentaa toista lajia. Hänelle maksetaan vastuuvalmentajuudesta tietty könttäsumma (eli treenien suunnittelemisesta) ja sitten tehdyt tunnit ja kilsat. Jos ajattelee tuota 7-vuotiaiden lasten ryhmää, jossa maksettu vastuuvalmentaja vetää käytännössä treenistä toiseen vain niitä edistyneitä, ohjaa heidän pelinsä ja lähtee mukaan turnauksiin, niin käytännössä kaikki kilsat ja tunnit koituvat noiden edistyneiden hyväksi. Heikommat maksavat saman kuin paremmatkin, mutta käytännössä heitä hyödyttää vain tuo vastuuvalmentajan treenien suunnittelu.

Ja tilanne on pahimmillaan se, että kun vastuuvalmentaja ei juuri tuota tummaa joukkoa näekään, treenit voivat olla suunniteltu väärin. Rastit ovat liian vaikeita tai helppoja eivätkä apuvalmentajina toimivat isät osaa niitä välttämättä soveltaa.

Jos puhutaan juniorijalkapallon syövästä, niin tässä se on.

Lisäksi pienemmissä seuroissa tehdään paljon vapaaehtoistyötä, mikä on tietysti tavallaan hyvä. On kuitenkin niin, että kaikilla tekijöillä ei ole ihan puhtaat jauhot pussissaan vaan heidän lähestulkoon kaikki toimintansa tähtää oman lapsen etuun. Näin ei siis aina ole, mutta joskus todellakin on. Ja jos tuo puolueellinen tyyppi on ns. seuran puuhamies, hän saa kaiken anteeksi. Rapatessa roiskuu, on vakiosanonta, jonka kuulee, jos hänen tekemisiään rohkenee kritisoida.

[ginikettu]

Kyllähän minusta isät voisivat siinä edelleen olla apuna, maksetun valmentajan panos pitäisi vain jakaa tasaisemmin.

Eli siis Tinolla ja teillä on samassa joukkueessa joku tällainen osajoukkue, joka pelaajat maksaa saman maksun mutta saavat enemmän? En ehkä voi käsittää tilannetta esim. Käpassa on jotain tuohon suuntaan, mutta erilliset treenit eikä sinällään este palkatun valmentajan ajankäytöllisesti.

Voin lähinnä vain toistaa miten meillä (joukkueessa peliryhmiä ykköstasolta vitostasolle) tapahtuu harjoitukset. Vastuuvalmentaja laittaa etukäteen viestiä tulevien harjoitusten rasteista (harjoitusjakson aiheesta jne), mutta yksittäistä tapahtumaa ennen siis rasteista, sen jälkeen kronologisesti harjoitukset etenee: alkulämmöt (kaikki), ryhmäjako (kaikki), rastit (ryhmittäin), loppupuheet (kaikki). Ryhmät kiertävät rastit niin ja kullakin rastilla olevat apuvalmentajat tai palkalliset valmentajat pysyvät ko. rastilla. Koska tätä toimintamallia on tutkittu, että tärkeintä on saada rastit käyntiin nopeasti (alle 30sek), niin se tarkoittaa että lapset tarvittaessa hoputetaan nopeasti paikalle, rasti käyntiin mahdollisimman yksinkertaisilla ohjeilla, rasti seis hetken päästä ja ohjeita täsmennetään ja rasti käyntiin. Eli ensimmäinen ohjeistus voi olla tyyliin: "liivilliset tuonne, liivittömänt tuonne, kuljettamalla maali, peliä", täsmentävä ohjeistus voi olla tyyliin: "mihin pitäisi sijoittua tässä tilanteessa, ettei vastustaja saisi maalia? jne"

Eli tärkeintä rasteilla, ettei siellä tuhlata aikaa ja pudoteta lasten vireystilaa vaan nopeasti rastit käyntiin ja rastin edetessä täsmennetään ja pyritään antamaan pelaajien keksiä itse vastauksia.

[erno]

Vähän sekava viesti edessä, mutta ajatus vähän karkailee, mutta näistä on kertynyt kuitenkin ajatuksia ja vastaan kaikkiin yhteen pötköön ilman rakennetta.

PK-seudullahan tilanne on siinä määrin mukava, että käytännössä jokaisella kärrypolulla on oma seura ja etäisyydet on täten lähellä. Vaikkapa meistä katsottuna n.10min ajomatkan päässä on ainakin EBK, KaPy, EPS, HooGee, LePa, EsPa, Kasiysi, Grani ja Honak. Mulla poika, joka edustaa tasollisesti suunnilleen piirin nelosta, elikkäs tarkoituksena ei ole että hänestä tulis millään tavalla pro ,vaihto seuraa kanssa reilu vuosi sitten ja kävin silloin jokseenkin kaikkien lähialueen seurojen kanssa (listalla mainitut + PPJ ja pari muuta) jonkinlaista viestinvaihtoa siitä minkälaisia vaihtoehtoja näissä muissa jengeissä olis tarjolla. Syyt seuranvaihtoon edellisessä porukassa oli juuri näitä mainittuja, eli ainoa palkollinen käytti 80% ajastaan poikien kilpajengiin (joka on muuten aivan paska) ja loput 20% jakautui muille tasoille ja sukupuolille. Kaikki kuitenkin makso tosta valmennuksesta saman, elikkäs noin 14€/lapsi/kk, mut jos toi olis jaettu saadun panoksen perusteella niin kilvan olis pitänyt maksaa 70€/kk/lapsi ja harrasteen 3€/kk/lapsi. Itte vedin ilmasiks suurimman osan oman lapsen treeneistä, enkä juurikaan hyötynyt edes noista kilpajengin valmentajan tekemistä suunnitelmista, kun se halus vetää 9v lapsille 3v3v3 ja 7v3+2 -tyyppisiä drillejä.

Mut se ongelma mikä tossa sit tuli vastaan oli se, että oikeestaan mikään näistä mainituista seuroista ei tuntunut liiemmin olevan kiinnostunut harrastetason futiksesta. Yhdestä seurasta esimerkiksi vastattiin kun kyselin harrastetoimintaa, et siellä pidetään 4 kertaa vuodessa kunto-, ja taitotestit jotta nähdään miten lapset kehittyy, mikä oli jännästi päinvastanen vastaus siihen mitä hain, eli olis kiva jos toiminta olis järjestetty niin että siellä on mukava harrastaa futista. Vaikka varmasti ihan kiva palvelu onkin niille, joita asia oikeasti kiinnostaa. Käytännössä kaikki muutkin seurat vastas niin, että harraste nähdään ensimmäisenä tasoaskeleena matkalla akatemiaan, eikä niin että toi nähtäs paikkana jossa lasten on hyvä harrastaa futista. Jotenkin tosta jäi sellanen olo, että käsitettä futisharrastus ei oikein osata nähdä, vaan vaihtoehtona on joko tavoittellisuus/kilpailullisuus tai sit kerhotoiminta.

Edelleen samanaikaisesti tossa mun mielestä käy niin, että kun se vähäinen aidosti ammattitaitoinen resurssi koitetaan jakaa tavalla tai toisella liian monen ihmisen saataville, niin tosta kärsii sit sekä se kilpatoiminta että harrastetoiminta ja tässä on jollain tavalla ironisesti päädytty siihen, että samanaikaisesti kun näennäisesti ollaan kilpailullisia ja blaa blaa, niin hyvin harvassa paikassa on oikeeta kilpatoimintaa tai oikeeta harrastetoimintaa, vaan toi on sellanen jännän demokraattinen rakenne joka on loppuviimein lähes kaikille enemmän tai vähemmän paska. Mulla on kokemusta useammasta lajista ja missään muussakaan lajissa kilpatoimintaan ei riitä se että vedät 3*75min viikkoon plus kisat, vaan jossain kohtaa viimestään 10 ikävuoden jälkeen pitäs alkaa treenaamaan oikeesti ja määrätietoisesti. Kykeneekö Helsingissä mikään futisseura tekemään sellaselle pelaajalle kehityssuunnitelmaa, joka ilmottaa olevansa valmis tekemään kaikkensa päästäkseen veikkausliigaan ja vaikka todistettavasti treenaa muutaman vuoden sen vaaditun parikyt tuntia viikkoon saavuttaakseen ton? Joukkuevoimistelun tai vaikka ampumahiihdon puolella tohon pystytään. Futiksessa kilpa on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta käytännössä fyysisesti lahjakkaampien pelaajien puulaakipalloilua.

[Nigel Kugelschfeir]

Futis on tasapainoilua kustannusten ja kilpailun kanssa. Joukkuevoimistelussa kuukausimaksut on noin 500 euroa kuussa kilparyhmillä, kuinka moni vanhempi on valmis maksamaan futuksessa saman? Ei varmaan löydy joukkueellista. Tyttöpuolella yleensä lahjakkaimmat laitetaan ylempiin ikäluokkiin, meillä parhaat -16 syntyneet pystyy pelaamaan jo -14 syntyneiden pelejä.

[erno]

Jos ne on valmiit maksamaan ton joukkuevoimistelusta, niin miksi ne ei olis valmiit maksamaan sitä futiksesta? Mikä futiksessa tekee tästä poikkeuksellisen?

[ginikettu]

Jos ne on valmiit maksamaan ton joukkuevoimistelusta, niin miksi ne ei olis valmiit maksamaan sitä futiksesta? Mikä futiksessa tekee tästä poikkeuksellisen?

Meillä on ainakin muutama joilla on jo nykyisten maksujen kanssa haasteita, vaikka lapset ovat hyvinkin tavoitteellisia. Mutta tuo minkä laskin meillä lähes täysin ammattilaispohjalta toiminnalle tarkoittaisi noille noin 200€/kk ihan pienimmille lapsille jo.

14€/kk/lapsi on hyvin vähän valmennuksesta eli se todennäköisesti aiheuttaa ongelmia resurssoinnissa.

[Skylark]

Voisiko ajatella, että sen maksullisen valmentajaresurssin vain jakaisi tasaisemmin? Tuolla edellä on esitetty minusta oikein hyviä tapoja treenata rasteilla isävalmentajien avustuksella.

Jos samaan aikaan kouluttaisi luonteeltaan ym. sopivista nuorista pelaajista (15 ->) apuvalmentajia niin, että he saisivat hyvitystä omista treenimaksuistaan ja loisi kattavan itseharjoittelupankin innokkaille.

Mutta ehkä seurojen pitäisi vain erikoistua, etenkin siellä pääkaupunkiseudulla, jossa seuroja on tiheästi. Voimistelussakin on kasvattajaseuroja, joista parhaat siirtyvät sitten niihin kovimpiin seuroihin.

Voimistelu on todella kallis harrastus, samoin taitoluistelu, muodostelmaluistelu, ratsastus. Hyvin harvalla on mahdollisuudet menestyä voimistelussa, ja nuo korkeat kustannukset rajaavat vielä osan harrastajista pois. Ennen vanhaan TUL:n alaiset seurat tarjosivat mahdollisuuden harrastaa voimistelua edullisesti.

[ginikettu]

Voisiko ajatella, että sen maksullisen valmentajaresurssin vain jakaisi tasaisemmin? Tuolla edellä on esitetty minusta oikein hyviä tapoja treenata rasteilla isävalmentajien avustuksella.

Täällä on esitetty toimintatapoja, jotka vaikuttavat hyvin vierailta itselleni. En ymmärrä miten tuollaisella harjoitusten rakenteella, minkä kuvasin, ammattivalmentajan resurssit kohdentuisivat epätasapuolisesti. Jossain seuroissa/joukkueissa voi toimintamallit olla toiset, mutta en ymmärrä miksi niin toimittaisiin. Mutta monissa pk-seudun seuroissa toiminta on muutenkin vähän ehkä huterammalla pohjalla eikä tähtää kaikkien kokonaisvaltaiseen kehitykseen esim. 8-vuotiailla on jo "maalivahteja" ja pelipaikkoja. Meillä näitä tarkoituksella kierrätetään, jotta kaikki pelaisi kaikkia rooleja. Samaten jotkut seurat peluuttavat surutta 5. tasolla 1. tason pelaajia (ja jopa rekryävät vuotta "vanhemmista", ei siis yli-ikäisiä, parhaita pelaajia peleihin), koska voittaminen on kivaa.