“It is always bad to lose to Tottenham because they make DVDs of it for the next ten years.”- Frank Lampard
CHELSEA FOOTBALL CLUBPerustettu: 1905
Kotistadion: Stamford Bridge (41,631)
Omistaja: Roman Abramovich
Puheenjohtaja: Bruce Buck
Päävalmentaja: Frank Lampard
Mestaruudet/pokaalitLiiga: 6 (1954-55, 2004-05, 2005-06, 2009-10, 2014-15 ja 2016-17)
FA Cup: 8 (1969-70, 1996-97, 1999-00, 2006-07, 2008-09, 2009-10, 2011-12, 2017-18)
UEFA Champions League: 1 (2011-12)
UEFA Europa League: 2 (2012-13, 2018-19)
Liigacup: 5 (1964-65, 1997-98, 2004-05, 2006-07 ja 2014-15)
Cup-voittajien Cup: 2 (1970-71 ja 1997-98)
UEFA Super Cup: 1 (1998)
Charity Shield / FA Community Shield: 4 (1956, 2000, 2005 ja 2009)
Vuoristoratamainen 2018/2019 on takana ja uusi kausi jo startannut pre-seasonin muodossa. On siis aika aloittaa uuden spekulointi ja nyt voidaan Chelsean kohdalla todellakin painottaa tuota "uusi"-sanaa. Seura joutui kesällä kohtaamaan väistämättömän, kun vuosikymmenen paras Chelsea-pelaaja Eden Hazard, toteutti unelmansa ja siirtyi Real Madridiin idolinsa alaisuuteen pelaamaan. Eden Hazard ei ole mitään velkaa kellekään Chelseaa kannattavalle tai fanittavalle, joten ehdottomasti peukkua siirrolle toivottavasti ura jatkuu vielä kirkkaimpia palkintoja voitellen. Chelseassa on alkamassa myös uusi aikakausi valmennuksen puolella, kun seuraan palkattiin vuosikymmenien tauon jälkeen englantilainen päävalmentaja. Tästä myöhemmin lisää. Myös seuran pelaajaideologia on kokemassa uutta aikakautta, kun olosuhteiden pakosta rahahanat pysyvät ensi vuoden kesään asti kiinni, ja seura joutuu turvautumaan vuosia kehitettyihin nuoriin.
Uusi kausi on siis tässä tapauksessa jopa lievä "understatement", mutta katsotaanpa miten tähän tilanteeseen päädyttiin vaikka juurihan viime kaudella sen "uuden aikakauden" piti taas alkaa.
Kausi 2018/2019Viime kesä oli Chelsealta melkoista hurlumheita. Seura palkkasi edellisellä kaudella epäonnistuneen Antonio Conten tilalle toisen italialaisen, joka oli niin ikään ihastuttanut jo vuosia omanlaisella peli-ideologiallaan ja kenttäkoostumuksellaan. Napolissa hyvää jälkeä jo vuosia tehnyt Maurizio Sarri, tuotiin Lontooseen tuomaan joukkueen pelitapaan sitä liikettä ja pelaamisen iloa, mitä saapasmaan eteläosissa oltiin saatu jo pidemmän aikaa nähdä. Conten inhorealistinen futis oli turhauttanut osan Chelsean muutenkin hieman diivan elkeitä omaavasta pukukopista, joten Sarrin palloiloittelu, paremmin tunnettu "sarripallona", oli varmasti tervetullut osa-alue sinisten pelaamiseen. Realistin ominaisuudessa entinen pankkivirkailija joutui kuitenkin toppuuttelemaan hätäisimpiä mestaruuspaitojen printtaajia sillä tosiseikalla, että miehen pelitavan omaksumiseen ja sisäistämiseen menisi pelaajilta aikaa, ja mitään kovinkaan isoja odotuksia ei kuulemma kannattaisi kenenkään asettaa ensimmäiselle parille kuukaudelle.
Mörisevä italialainen kuitenkin arvioi tilanteen aivan metsikköön, ja siniset kruisailivat uskomattomaan tappiottomien otteluiden putkeen, joka kattoi sarjaotteluiden lisäksi Carabao Cupin ja EL-pelitkin. Huippuhetkiin tuossa seuraennätyksiä rikkoneessa putkissa olivat tiukkaakin tiukempi 3-2-voitto Arsenalista jännien vaiheiden jälkeen, tyrmäävä 4-0 -vierasvoitto Burnleyn kustannuksella, sekä yllättävän kovatasoinen Carabao Cupin matsi Liverpoolia vastaan jossa Hazard iski yhden komeimmista maaleistaan sininutussa.
Tottenham kuitenkin katkaisi Sarrin tappiottomien otteluiden startin marraskuun lopulla, ja ennen vuodenvaihdetta siniset ehtivät ottamaan pataan vielä Leicesteriltä sekä Wolvesilta. Cupeissa kuitenkin menestys oli katkeamatonta, kun joukkue voitti EL-alkulohkonsa yhtä tasuria vaille puhtaalla pelillä, ja energiajuomacupissakin joukkue eteni rutiinilla semifinaaleihin asti. Tammi- ja helmikuu olivatkin sitten ne vaikeimmat kuukaudet Chelsean kaudella 18/19. Tappioita tuli ja niistä kamalimmat olivat 4-0- ja 6-0- kylvetykset Bournemouthilta ja Manchesterin sinisemmältä joukkueelta. Tähän päälle vielä tippuminen FA Cupista, ja oli selvää että Sarrin tulevaisuus alkoi olla vaakalaudalla. Alkukaudesta komealla tavalla soljunut peli oli enää vain kaunis muisto, kun ottelut alkoivat olla todellista tervanjuontia, jossa Chelsea ei maalipaikoilla juhlinut ja harvat maalipaikat tuhlailtiin henkisessä lukossa olevien hyökkäysosaston pelaajien toimesta. Lisäksi Sarrin peluutus alkoi saamaan kannattajia ja mediaa takajaloilleen. Kasvattajaseurassaan ensi kertaa reilun mahdollisuuden saanut Reuben Loftus-Cheek oli läpi syksyn esittänyt erinomaisia otteita aina kentälle päästyään, mutta silti mies istui penkillä ison osan peleistä. Alkuvuodesta iskeneet selkävammat näyttivät laittavan MM-kisoissakin maata edustaneen fanien suursuosikin täysin paitsioon.
Isoa hälyä sai aikaan myös toisen oman kasvatin, vasta 17-vuotiaan Hudson-Odoin kohtelu. Junnu oli pienin askelin alkanut päästä sisään edustusjoukkueen peliin, kunnes saksanmaalta alkoi kuulua kummia. Bayern München oli laittamassa isoja rahoja tiskiin teinin allekirjoituksesta, ja nuorikko Skyn syväkurkkujen mukaan oli jo ehtinyt laittamaan siirtopyynnönkin menemään, sillä Sarri ei tuntunut antavan minkäänlaista luottoa hyvin aina kentälle päästyään pelanneeseen akatemiakasvattiin. Näkyvin selkkaus nähtiin FA Cupin finaalissa, jossa maailmanennätyssummalla joukkueeseen kesällä siirtynyt Kepa, kieltäytyi tulemasta vaihtoon ottelun loppuhetkillä. Nuorella maalivahdilla oli selkeästi pientä ongelmaa jalkojensa kanssa, ja rankkarien lähestyessä Sarri oli vaihtamassa maaliin rankkareissa aina hyvin esiintynyttä Caballeroa. Viiden minuutin huutelun ja osoittelun jälkeen Kepa jatkoi maalilla, Sarri raivosi pelaajatunnelin suulla, ja media kirjoitti valmentajasta, joka oli selkeästikin menettänyt pukukopin täysin. Kepa sai sakkoa ja molemmat hymyilivät medialle myöhemmin.
Chelsean loppukausi ei myöskään ollut mitään erinomaista menoa, mutta joukkue nousi lopulta CL-paikoille kuin ihmeen kaupalla. Europeleissä joukkue eteni semifinaalivaiheesta vaivoin rankkareilla jatkoon, mutta finaalissa meno oli tyrmäävää rakasta punavalkoista paikallisvastustajaa vastaan. Arsenal kaatui lopulta Bakun illassa 4-1, ja Robert Green yhdessä kepit kainalossa joranneen Rüdigerin kanssa, varasti pääosan pokaalijuhlinnoissa, samalla kun Sarri sai vihdoin ja viimein sen pokaalinsa, jota mies on onnistunut harmittavan kauan karttamaan pitkällä urallaan.
Kokonaiskuvassa Chelsean kausi 18/19 oli siis melkeinpä kolikon kaksi puolta. Alkukauden ennätysputki oli hienoa katseltavaa, mutta keskitalven korpivaellus söi varmasti monen aivosoluja kentän ja kulissienkin puolella. CL-paikka kuitenkin irtosi ja pokaali siinä sivussa, joten mikään täysi mahalasku ei kausi kuitenkaan ollut. Kauden päätöstä kuitenkin varjosti tieto Chelsean saamasta siirtobannista, joukkueen tärkeimmän pelaajan poistumisesta, sekä uuden valmentajan etsimisestä.
Sarri pääsi lähtemään hyvässä hengessä pestiin, josta ei näinä päivinä kukaan italialaisvalmentaja kieltäytyisi. Ei edes sentteriä Napolin bussin ikkunasta kannattajille heristellyt italialaisvalmentaja. Pelkkää menestystä ja hyvää miehelle, joka kuitenkin toi Chelseaan hienon pelitapansa edes hetkeksi. Se ei ihan täysin toiminut Napolin aikojen tapaan, mutta se oli silti toimiessaan sellaista jota ei Valioliigassa muilla joukkueilla olla nähty.
Numero 8
“This club becomes you. Once you’ve played for it, you’re always welcomed back for the rest of your life, so you become Chelsea and it becomes you.”- Frank Lampard
Valmentajan etsiminen ei tällä kertaa ollut mikään infernaalinen savotta, vaan jo kesän alusta asti huhumyllyissä hienontuneet jyväset kasvoivat ennätysvauhdilla sadoksi asti, ja Frank Lampard esiteltiin Chelsean uutena valmentajana. Derbyn nousufinaaliin asti ensimmäisellä valmennuskaudellaan johdattanut Chelsea-ikoni, on paperilla nappivalinta uudeksi päävalmentajaksi, nyt kun seura joutuu ensimmäistä kertaa Abramovitsin aikakaudella turvautumaan kauteen sillä mitä pelaajalistalla on, ja Chelsean sekä Lampardin onneksi tuo lista on täynnä erittäin kehityskelpoisia Chelsea-kasvatteja. Jo viime kaudella em. Hudson-Odoi sekä Loftus-Cheek nousivat enemmän tai vähemmän vakiokokoonpanoon, ja nyt tällä kaudella on luvassa lisää kirjaimellista fan serviceä, kun Lampardin jo viime kaudella avainpelaajaksi nostama Mason Mount, tulee olemaan yksi miehen sydänprojekteista.
Vaikka Lampardin saapuminen seuraan yhdistettynä siihen tosiseikkaan että Chelseassa ollaan alettu julkisesti puhumaan oman akatemian tuotteista, onkin täynnä romantiikkaa, on silti nostettava esiin realiteetit. Chelsea ei ainakaan paperilla kilpaile tällä(kään) kaudella mestaruudesta, vaan CL-paikkakin olisi jo huippusuoritus siirtobannin kolhimalla kaudella.
Lampard peluutti Derbyssä joukkuetta usealla eri ryhmityksellä, jotka vielä sekoittuivat pelin sisällä keskenään. Alkavan kauden parissa treenimatsissa, on Chelsealta nähty hieman jopa jo vanhanaikaiseksi luokiteltava 4-4-2 keskikentän timantilla, sekä hieman modernimpi ja Chelseankin useana vuotena käyttämä 4-3-3. Muodostuuko näistä Chelsean ensi kauden pelitapa, vai uskaltaako Lampard jopa Valioliigan vaativissa olosuhteissa alkaa vaihtamaan koko formaatiota vastustajan mukaan? Mielenkiintoista on nähdä mitä tuleman pitää mutta mielenkiintoista koko touhusta tekee se kentällä kirmaava pelaajisto.
Pelaajat(toim.huom. pelaajalista on otettu Chelsean tällä hetkellä Japanin kiertueella olevasta nimilistasta, joka tulee melko suurella todennäköisyydellä kattamaan ensi kauden pelaajarosterin, loukkaantuneiden vakionimien lisäksi siis). Numerot ovat viime kauden paidoista.1. Kepa ArrizabalagaMaailman kaikkien aikojen kalleimmalla maalivahdilla, on paljon todistettavaa vielä muutaman kauden ajan hintalappunsa takia, mutta ensimmäinen todisteluvuosi meni mallikkaasti. Eleetöntä pelaamista kautta linjan ja allekirjoittaneen muistiin on jäänyt koko viime kaudelta ainoastaan yksi ainoa maali, jonka voi laittaa puhtaasti kaverin piikkiin (City-nöyryytyksen olisiko ollut kolmas vai neljäs maali?). Mies alkaa myös osoittamaan erinomaisen rankkaritorjujan kykyjä. Ensi kauden ehdoto ykkösveska, ja pelaa varmaan enemmän pelejä kuin viime kaudella jos itse saa taas päättää.
13. Willy CaballeroEdelleen luotettava kakkoskassari, joskin hieman hiipunut City-aikojen huipputerästään. Jos mies on maalilla, ei kuitenkaan tarvitse Chelsea-kannattajien pelätä, sillä hoitaa vähäiset työnsä usein vähintääkin kohtuullisesti.
?? Jamie CummingKolmosmaalivahdin rooli. Tulee pääsemään ainakin penkille niissä peleissä joihin Caballero valitaan rotaation vuoksi maaliin. Lampard on toki ottanut sydäntyökseen omien junnujen kouluttamisen joten jos vastaan osuu oikeinkin vaaraton vastus niin kuka tietää vaikka Cumming nähtäisiin ihan virallisessa ottelussa asti kentällä?
2. Antonio RüdigerSaksalaiskolossi otti viime kaudella haltuun joukkueen ykköstopparin, sekä pukukopin superstaran, paikan. Pelaaja josta jokainen joukkuetoveri tykkää kentän ulkopuolella, ja kunnioittaa kentällä. Ei vielä virheetön paketti mutta hyvin varmasti lähenee ensi kaudella täydellisen ja virheettömän topparin statusta.
3. Marcos AlonsoYksi Conten aikakauden parhaita suorittajia, joka kuitenkin vajosi viime kaudella täysin varjojen maille. Alkukaudesta näytti siltä että meno tulee jatkumaan edelleen hyvänä, mutta sitten hyytyi totaalisesti ja tipahti kauden jatkuessa penkkimieheksi. Hitaus ja kankeus korostuu etenkin nopeasti pitkillä juoksuilla pelaavia joukkueita vastaan. Erikoistilanteissa edelleen käyttökelpoinen mutta saattaa jäädä Emersonin taakse avauskokoonpanon vasenta laitapakkia/wingeriä valittaessa.
21. Davide ZappacostaEi se nyt oikein lähtenyt vielä viime kaudellakaan toimimaan tältä Zlatanin lyhythiuksiselta kaksoisolennolta. Ei mikään aivan täysi susi mutta ei myöskään tuo mitään lisäarvoa joukkueen pelaamiseen silloin kun kentälle pääsee. Reece Jamesin loukkaantuminen taisi pelastaa italiaanon työpaikan sinisissä ainakin tammikuuhun asti?
27. Andreas ChristensenTakuuvarmaa työtä topparin paikalla aina kentälle päästessään, joten kehitystä on tapahtunut parin vuoden takaisesta jolloin joka matsiin osui aina se kiintiöhassi. Ehdottomasti liigatason avaava toppari, mutta jaksaako enää olla mukana ilman lupausta avaustopparin paikasta?
28. Cezar AzpilicuetaJoukkueen kapteeni ja täysin aiheesta. Antaa joka pelissä kaikkensa ihan kuin pari aiempaakin legendaarista pitkäaikaisempaa kapteenia ja vaikka ei hyökkäyspäässä enää viime kaudella tullutkaan 17/18 kaltaisia huipputehoja, on edelleen käyttökelpoinen myös hyökkäyskolmanneksella.
30. David LuizPalasi viime kaudella siihen valitettavaan formiin, joka miehelle koko uran seuranneen stigman antoi. Erot huippuotteiden ja katastrofaalisen pelaamisen välillä ovat valtaisat, ja heittelyä tapahtuu aivan liian usein. On kuitenkin seuran ja joukkueen sisällä erittäin korkealla hierarkiassa, joten jatko on ihan oikeutettua.
33. Emerson PalmieriJoukkueen toinen italialaisbrasilialainen/brasilialaisitalialainen. Pääsi viime kauden toisella puoliskolla ohittamaan nokkimisjärjestyksessä heikosti esiintyneen Alonson, ja pitänee paikkansa myös kauden alkaessa. Ei loista kumpaankaan suuntaan mutta on selvästi kilpailijaansa paremmassa iskussa pelillisesti, mutta se kuuluisa seuraava askel olisi kiva nähdä tällä kaudella.
?? Kurt Zouma"Happy" teki viime kaudella vahvan paluun Valioliigakentille, kun lainapesti Evertoniin osoittautui oikeinkin onnistuneeksi. Toffeesin kärkitopparin virkaa toimittanut ranskalainen, on alkavalla kaudella kortti, jonka Lampard halunnee ensin katsoa huolella läpi, ennen kuin miehen tulevaisuudesta tehdään lopullinen päätös.
?? Fikayo TomoriNousi viime kaudella Lampardin valvovien silmien alla Derbyn ykköstoppariksi ja on varmasti tälläkin hetkellä päävalmentajan suurennuslasin alla. Topparin paikalle on Chelsealla tunkua mutta jos seura haluaa panostaa pitkälle tulevaisuuteen, on kanukki ehdottomasti yksi niistä nimistä joita siinä tapauksessa kannattaa ensi kaudella säännöllisesti peluuttaa.
5. JorginhoTuli sisään isolla kohulla oppi-isänsä mukana, mutta oli kuitenkin joidenkin kirjoissa pettymys. Hyökkäyspäähän ei ehkä anti ollut ihan sellaista mitä odotettiin, ja alasuuntaan mennessä ei oikein ollut mukana sitä halua ja paloa estää vastustajan hyökkäys. Oli kuitenkin erittäin iso syy sille että Chelsea sai sarripallon alkeet niinkin nopeasti iskostettua selkärankaan, joten kauden hyvästä startista voi kiittää paljon kentällä liikennepoliisina toiminutta italobrassia. Ensi kauden rooli on vielä hieman mysteeri. Olisiko Lampardin kenttäkoostumuksessa paikka hieman hyökkäävämmälle Jorginholle?
6. Danny DrinkwaterKatastrofaalinen viime kausi, joka päättyi lopulta siviilielämän perseilyihin. Oli aiemminkin joukkueessa lähinnä HG-syistä ja nyt kun lädejä alkaa olemaan Chelsean joukkueessa melkeinpä yhtä paljon kuin ulkkareita, saattaa Drinkwater olla ulostettavien joukossa?
7. N'Golo KantéNyt kun Hazard vaihtoi maisemaa, on Kanté enää ainoa maailmanluokan pelaaja Chelseassa, eikä mies varmaan edes itse sitä tiedä (tai ei ainakaan välitä). "Väärinkin" roolitettuna joukkueen kantavia voimia, ja auta armias jos Kanté pääsisi taas pelaamaan sitä itselleen ominaisinta roolia. Viime kaudella hyvät tehot mutta monelle varmasti kelpaisi vaikka synnynnäinen voittaja vetelisi koko kauden kiikaritehoilla, mutta katkoisi tuttuun tyyliinsä vastustajan hyökkäyksiä kaikkialla päin omaa kenttäpuoliskoa.
8. Ross BarkleyMoni oli jo edelliskauden vakavan loukkaantumisen jäljiltä heittämässä pyyhettä kehään ex-Evertonin kanssa, mutta niin vain mies nousi Chelsean rotaatioon, ja samalla maajoukkueeseen asti. Syyskausi oli pätevää tekemistä lädiltä, mutta mitä pidemmälle kausi eteni, sitä vaikeampaa Barkleylla oli. Valmentajan entistä numeroa käyttävä peluri, on kuitenkin hieman samanlainen pelityyliltään mitä Lampard itsekin peliurallaan oli, joten saattaa olla että opit yhdeltä kaikkien aikojen parhaalta, nostavat Barkleyn tekemise uudelle tasolle? Kolikon kääntöpuolella onkin sitten samanlaista tervaa mitä viime kauden toinen puolikas oli.
12. Reuben Loftus-CheekSeuran oma kasvatti ja monivuotinen huippulupaus, otti ja lunasti viime kaudella ne kaikki odotukset mitä miehen suuntaan on jo kovin monta vuotta ehditty laittamaan. Dynaamista tekemistä keskikentällä yhdistettynä erinomaisiin hyökkäystehoihin, ja kaiken lisäksi mies on vielä kehityskelpoisessa iässä. Skippaa valitettavan loukkaantumisen takia kauden alun mutta toivottavasti palaa jatkaen siitä mihin jäi.
14. Tiemoue BakayokoEdelliskauden isoin floppi, löysi hieman uutta kipinää tekemiseensä Milano-lainallaan. Taso ei kuitenkaan vieläkään näytä olevan ihan sillä tasolla että miestä uskaltaa vakkariinsa pitää kentällä Valioliigan kärkisijoista taistelevassa joukkueessa, joten saattaa olla että miehellä rahastetaan ennen siirtoikkunan umpeutumista?
17. Mateo KovacicKroaattikynäilijä oli varsin tasapaksu ja väritön ilmestys viime kaudella, eikä ehkä olisi saanut Chelsealta jatkoa jos tilanne ei siirtotouhuissa olisi se mikä se tällä hetkellä on. Kovacicilla on kuitenkin kykyjä joista joukkue hyötyy. Erittäin näppärän tekniikan omaavana, on miehestä hyötyä etenkin nopeassa pallonsiirtelyssä, joka Lampardin viime kauden pelityyleihin peilaten, saattaa hyvinkin olla Chelseankin ideologia tällä kaudella? Aikaa viime maalista on iäisyys, mutta jos vaikka syöttöjä tulisi ensi kaudella niin sekin olisi jo plussaa.
?? Mason MountVast'ikään seuran kanssa pitkän jatkosopparin tehnyt akatemiatalentti, joka vakuutti viime kaudella Championshipissä kypsillä otteillaan. Tuleeko se kuuluisa "next step" liian nopeasti/jyrkästi, vai pääseekö heti idolinsa valmennettavana pääsarjatason vaativaan tekemiseen kiinni?
11. PedroKaiken mahdollisen jalkapallossa voittanut spanskiväkkärä, väläyttelee aika ajoin, mutta kaipaisi tasaisuutta otteisiinsa. Saattaa omalla tekemisellään ratkaista ottelun tänä viikonloppuna, ja olla aivan totaalisen pimennossa ensi viikonloppuna. Kokemuksensa takia kuitenkin tärkeä palanen joukkueessa.
18. Olivier GiroudMM-kisoissa maailmanmestarijoukkueen ykköskärkenä nolla maalia, mutta erittäin isot plussat silti koska täytti roolinsa täydellisesti. Chelseassa ei rooli ollut ihan identtinen mutta silti olisi tehoja odottanut enemmän, etenkin liigapeleissä. Voitti kuitenkin EL-maalipörssin joten ei ole mikään täysin menetetty tapaus. Vähemmän eurogoal-yrityksiä ja varmempaa suorittamista, ja eiköhän maailman komein saa huomattavasti enemmän merkintöjä maalisarakkeeseensa ensi kaudella?
20. Callum Hudson-OdoiViime kauden suurin sensaatio, jonka kausi valitettavasti loppui ennen aikojaan loukkaantumisen takia. Onko pääkoppa täysillä sinisten mukana vai onko ulkomaiden suurseurojen kiinnostus jo kiinnittänyt ajatukset ensi kesään jolloin pääsisi vapailla papereilla siirtymään? Jokainen Chelseaa seuraava varmasti toivoo että mies tekisi pitkän jatkon seuran kanssa, ja palaisi sen jälkeen takaisin kehityskäyrä yhtä nousevana kuin se ennen loukkaantumista oli.
22. WillianAfrobrassin kendoteholukemat laskivat parista viime kaudesta dramaattisesti. Omaa hieman samoja vikoja ja vahvuuksia kuin Pedrokin, eli välillä on aivan pitelemätön ja maaginen, mutta silloin kun ei homma toimi niin meno on erittäin surullisen näköistä. Willian on aina ollut parhaimmillaan silloin kun Hazard ei pelaa. Nyt kun Hazard ei varmasti ensi kaudella pelaa Chelseassa peliäkään niin pitäisikö tuore Copa-voittaja hyvää tekemistä päällä koko kauden ajan?
23. Michy BatshuayiMestaruuden maalillaan Chelsealle kaudella 16/17 sinetöinyt belgi, on osoittanut pre-seasonilla hyvää tekemistä. Niin oli myös parina viime kautena mutta sitten kun tosipelit alkavat, ei meno enää ole ollut ihan yhtä lennokasta. Jatkuuko sama trendi tänäkin kautena, vai nappaako "Bats" avoinna olevan joukkueen ykköskärjen paikan?
?? Tammy AbrahamJoukkueen omaa junnutuotantoa, ja viime kauden Championshipin toiseksi paras maalintekijä sen jonkun entisen KooTeePee-pelaajan jälkeen. Nuorella snaipperilla alkaa olemaan käsillä ne vaiheet jolloin pitää joko breikata, tai lähteä jonnekin muualle etsimään uralle tulevaisuutta. Saa nähdä miten Lampard asian näkee?
?? KenedyViime kaudet Newcastlessa lainalla viettänyt brassi, on vedenjakajalla. Chelsea-uran jatko riippuu meneillään olevasta pre-seasonista. Monikäyttöisenä pelaajana (laitapelaaminen onnistuu alempana ja ylempänä) on varmasti valmennuksen mieleen, mutta riittääkö taso?
?? Christian PulisicChelsean ainoa täysin uusi hankinta alkavalle kaudelle. Nousi Dortmundissa koputtelemaan jopa supertähteyden portteja, kunnes meno hyytyi kuin taikaiskusta, ja vajosi rivipelaajan tasolle. Kykyjä ja osaamista kuitenkin on mutta mielenkiintoista on nähdä riittääkö nämä kyvyt ja osaaminen Valioliigaan ja Chelsean kokoluokan joukkueeseen?
?? Kasey PalmerMitä isoimmalla todennäköisyydellä edessä on lainapesti. Ei ole vieläkään oikein löytänyt sitä ominta juttuaan kentällä, joten roolittaminen voi koitua hankalaksi?
"The thing I'll always be searching for is relationships with the players"- Frank Lampard
Odotukset kaudelle 19/20Nämä on tietysti aina vähän objektiivisia asioita, mutta isossa kuvassa on toivottava kärsivällisyyttä. Kärsivällisyyttä niin seurajohdolta kuin kannattajiltakin. Jokainen tämän planeetan jalkapallojoukkueista ottaisi osumaa, jos Eden Hazardin tasoinen pelaaja poistuisi rosterista, ja kun siihen päälle vielä lasketaan se tosiseikka että seura ei ole päässyt pelaajamarkkinoille, ja joutuu aloittamaan kauden täysin uusissa valmennusopeissa, on yhtälö vaikea.
Onko tämän kaiken takana sittenkin uuden aikakauden alku? Onko Abramovits henkilökuntineen vihdoin ottamassa sitä seuraavaa askelta omistajakaudellaan. Chelsea oli oligarkin saapuessa seuraan, yksi mantereen ensimmäisistä rahaa surutta mälläämään laittaneista seuroista, ja myöhemmin alkuvuosien hullut päivät muuttuivat hieman maltillisemmiksi. Olisiko nyt sitten se seuraava askel jolloin akatemiatuotteista aletaan kasvattamaan hedelmää, menestyksen karrikoidusti ostamisen sijaan? Jos näin on asian laita, tulee Lampard saamaan työrauhan seurajohdon puolelta ihan perustekemisellään, sillä siirtobannista huolimatta, on Chelsealla jalkeilla miehistö jolla tulisi taistella ainakin EL-sijoituksista. Kannattajien suunnalta ei tietenkään uskalla luvata mitään, mutta jos seuran kaikkien aikojen paras maalintekijä, kentän ulkopuolella palvottu ja jopa Manchester Cityn paidassa Bridgellä standing ovationit (myös Chelsean mestaruustoiveita naarmuttaneen maalinsa jälkeen) saanut mies alkaisi saamaan yhtäkkiä lokaa niskaansa valmentajapestinsä aikana, on asioiden täytynyt mennä solmuun pahemman kerran.
Cupeissa Chelsea on aina ollut vahva riippumatta siitä kuka on valmentajana ja kuka ei. Tälläkin kaudella on siis lupa odottaa mitä tahansa noista kolmesta pyttykilpailusta.
Mielenkiintoisimmat tärpit kaudelle 19/20- Kuka tai ketkä sementoivat paikkansa sinisten toppariosastolla? Siellä olisi tarjolla vanhaa konkaria Luizin muodossa, ehdotonta eliittiä Rüdigerin raamikkaassa hahmossa, liigatasoista mutta yhä kehityskelpoista kaveria Christensenin ja Zouman nimillä varustettuna, sekä vielä hiomaton timantti Tomorin muodossa. Jonkun on ehkä lähdettävä mutta kenen ja miksi?
- Mikä tulee olemaan kauden mittaan se optimiformaatio? Onko se joku pre-seasonilla nähdyistä viritelmistä vai innovoiko Lampard jotain aivan uutta?
- Miten käy nuorten esiinmarssin? CHO avasi viime kaudella ketsuppipullon ja Lampardin viime kauden luottomieh... luottopojille ollaan asetettu jo pienimuotoisia odotuksia tälle kaudelle. Onko luvassa vain HV-minuutteja alasarjajoukkueita vastaan cupien alkukierroksilla, vai ihan säännöllistä vastuuta myös isommissa ympyröissä?
Elämme mielenkiintoisia aikoja joten nauttikaamme täysin rinnoin kyydistä, ja todistakaamme toivottavasti uuden kulta-ajan syntyä. Blue is the colour...
Äänestys
