Juuri kun pääsin viimeksi sanomasta, tietysti eilen 1v1-tilanteen häviäminen johti takaiskuun kulmapotkusta.
Pari sanaa vielä erikoistilanteista. Chelseahan puolusti vastustajan kulmia täysin samoin kuin Villaa vastaan. Rudiger-Giroud kaksikko oli vitosen alueella lähellä etutolppaa ja viisi miestä (Alonso, Azpi, Christensen, Barkley ja Kante) oli vartiointitehtävissä samalla, kun Mount oli lähellä boksin reunaa ja sitten kuvan ulkopuolella ylempänä ovat vastaiskuvalmiudessa Willian sekä kaikkein ylimpänä Pulisic.
Giroud voittaa ykköspallon KDB:n keskityksen oltua luokaton. Hän yrittää ohjata sen kohti Williania ja Pulisicia...
... mutta tällä kertaa City voittaa kakkospallon. Idea oli kuitenkin hyvä kuten Abrahamilla tuossa Villa-pelin jälkimmäisessä kulmaesimerkissä, jossa hän puski suoraan purkupallon kohti Pulisicia. Noihinkin on siis kiinnitetty huomiota eikä palloa vain yritetä purkaa paniikissa yli sivurajan tai uudeksi kulmapotkuksi, vaan jos mahdollista, purkupallot pyritään ohjaamaan kohti niitä pelaajia, jotka ovat boksin ulkopuolella ylempänä niitä kärkkymässä.
Sivuvapaapotkuissakin Chelsea asettaa nykyään Rudigerin ja Giroudin korvanneen Abrahamin tuohon etutolpan lähistölle.
Mahrezin sisäkierteinen pallo liitää muurin ohi, mutta Abraham hyppää ilmaan ja nikkaa pallon maalin yli kulmapotkuksi. Tuon parempaa ratkaisua tuosta ei saanut aikaan, koska pallon päälle oli mahdoton päästä, mutta tuo riitti ihan hyvin.
Lyhyelläkin koronatauon jälkeisellä otannalla Rudiger-Giroud-Abraham kolmikon toiminta on herättänyt ainakin suurta luottamusta minussa etualueella,
joten nyt erikoistilanteiden puolustaminen on sitten jatkossakin kiinni lähinnä siitä, että muut eivät häviä noita 1v1-tilanteita taaempana/vieressä.Tässä näkyy West Hamin ensimmäinen kulmapotku 33. minuutilla. Chelsea puolustaa lähes samoin kuin parissa viime pelissään eli Willian-Pulisic kaksikko on kuvan ulkopuolella kärkkymässä ylempänä ja Kante lähellä boksin reunaa. Abraham on saanut etutolpalle kaverikseen Kovacicin ja Rudiger puolestaan on sitten kolmantena pelaajana puolustamassa aluetta Kepan edessä. Azpi-Alonso-Barkley-Christensen nelikko on vartiointivastuussa vastustajan pelaajista. Periaatteessa siis Chelsea oli lisännyt yhden pelaajan vitosen alueen sisälle eli siellä oli nyt kahden sijasta kolme, kun Rudiger ei varsinaisesti ollut vartioimassa tuota yhtä vastustajan pelaajaa eli Antoniota, joka on Kepan vieressä.
Jälleen etualueen puolustaminen toimii, kun Kovacic voittaa ykköspallon. Tässä vaiheessa taaempana kaikki vartioitavat pelaajat ovat kontrollissa. Rudiger on sen sijaan yhä jättänyt etäisyyttä Antonioon Kepan edessä eli hänen tehtävänsä oli siis vain puolustaa vitosen viivan keskustaa eikä välittää Antoniosta.
Kovacic ei kuitenkaan ihan kunnolla yltänyt pallon päälle, joten hänen puskunsa ohjautui suoraan takatolpalle, jossa Azpi on kyllä oikealla puolella Soucekia, mutta hän ei saa jalkaa kuriin. Chelsean onneksi Antonio liukastuu samalla nurmen pintaan ja on sen verran paitsiossa, että maalia ei hyväksytä, koska hän oli laukaisulinjalla.
46. minuutilla West Ham sai toisen kulmapotkunsa sen jälkeen, kun Rudiger sähläsi pallon yli päätyrajan. Koska vain VAR oli pelastanut takaiskulta aiemmassa kulmassa, nyt Kante sai tehtäväkseen ottaa viidennen länsikinkkulaisen myös vartiointiin eli Antonio ei saanut enää vapaasti etsiä tilaa viiden metrin alueella. Azpi-Alonso-Christensen kolmikko vartioi taas pilkun tuntumassa Soucekia, Ogbonnaa ja Diopia, kun puolestaan Barkleylla on yksi mies kontrollissa Rudigerin vieressä.
Toinen kulmapotku oli laadultaan parempi.
Ehkä jo ensimmäistä kulmaa yritettiin pelata taka-alueelle, koska vastustaja oli varmasti scoutannut sen, että Chelsean etualue oli ollut vahva siivoamaan pallot viime peleissä. Ensimmäisessä kulmassa Kovacic vielä ylsi niukasti väliin, mutta nyt Bowenin pallo kaarsi nätisti viime pelien vahvuuden eli Chelsean etualueen ylitse taka-alueelle, jossa Azpi hävisi toistamiseen Soucekille 1v1-tilanteen ja tällä kertaa VAR ei edes pelastanut vieraita. Huomatkaa sekin, että pallon kaarrettua Abrahamin ja Kovacicin yli, Tammy siirtyi nopeasti siivoamaan maaliviivaa, mutta Soucekin pusku oli tarkka suuntautuen Kepan ja Abrahamin välistä maaliin.
Tässä kuvassa näkyy jo heti pelin alussa se, kuinka
Loftus-Cheek jopa pelasi ikään kuin toisena tornimaisena kärkipelaajana Giroudin lähellä suurimman osan ajasta. Hän kavensi jatkuvasti keskelle tehden tilaa Alonsolle, mutta
Lampardin pelisuunnitelmaan kuului myös olennaisesti se, että Giroud ei ollut ainoa iso ja voimakas kohdepelaaja boksissa, vaan Loftus-Cheek oli myös aina boksissa, kun laidalta keskitettiin! Mount oli puolestaan usein kolmas kohdepelaaja keskellä rangaistusaluetta, mutta valtaosa keskityksistä kyllä suunnattiin Ollille ja Keekille. Mount lähinnä sitoi yhden puolustajan itseensä tehden tilaa voimakkaammalle kaksikolle.
Loftus-Cheek voittaa Villan laitapuolustajan Konsan vaivatta kaksinkamppailussa, muttei pääse ihan optimaalisesti pallon päälle ja pusku suuntautuu ohi maalin. Hyvä suoritus joka tapauksessa, koska hän teki sovittua työtä ollen siellä, missä pitikin. Tilanteen jälkeen Loftus-Cheek myös näytti peukkua Azpille tämän kohtalaisesta keskityspallosta, mutta ennen kaikkea peukalo ylöspäin oli varmasti kehu koko joukkueelle oppikirjamaisesta Lampardin haluamasta hyökkäyksestä matalaa sumppua vastaan.
Seuraava poiminta on kahdeksannelta minuutilta.
Kärkipari on taas siellä, mistä maaleja tehdään. Mount tulee taustalta kolmanneksi mieheksi boksiin. Azpi lähtee vuorostaan pystyjuoksuun välikaistaa pitkin vieden mukanaan Hourihanen, joten Willian pääsee haastamaan rauhassa Targettia.
Willianin kyvyt riittivät oman laukaisupaikan luontiin, joten hän ei keskittänyt, vaan leikkasi sisään ja laukoi sitten boksin reunalta kohti etualakulmaa tuloksetta.
Mikään ei muuttunut toisellakaan puoliajalla. Chelsea rakentaa Kante-Azpi-Willian-Mount nelikon voimin keskityspaikan oikealta. Alonso on vaihteeksi noussut kolmanneksi pelaajaksi Giroudin ja RLC:n taakse Mountin ollessa oikealla. Pienellä pallonliikuttelulla tosiaan saadaan vuorostaan Kanten jalka auki välikaistalla, josta on todennäköisyyksien mukaan kannattavampaa keskittää kuin laitakaistalta, koska etäisyys on pienempi maalille ja keskityspallot siten tarkempia.
Kanten keskitys putosi keskelle viiden metrin viivaa, jossa oli 2v2-asetelma. Giroud voitti ykköspallon, muttei hänkään päässyt kunnolla pallon päälle kuten ei RLC:kään siinä toisen peliminuutin paikassaan, joten tämä pusku karkasi yli maalin rajusti. Heti tämän tilanteen Chelsea suoritti muuten pelaajavaihtoja, kun Barkley ja Pulisic korvasivat Kovacicin ja Loftus-Cheekin, jolloin Mount siirtyi paperillakin keskikentän kolmikossa oikealle puolelle operoituaan siellä jo laajalti avausjaksollakin ja Barkley otti paikan Kanten vasemmalta puolelta.
Pulisic puolestaan korvasi nimellisen laiturin Loftus-Cheekin, mutta ikimaailmassa tuota vaihtoa ei olisi voinut suorittaa yksi-yhteen ilman pelisuunnitelman muutosta, koska pelkästään Loftus-Cheekin korvaaminen pääpelipelotteeltaan heikommalla Pulisicilla olisi ollut järjetöntä, joten Lampardin piti samalla ottaa Barkley sisään, koska tämä pystyi korvaamaan Loftus-Cheekin roolin Giroudin rinnalla toisena kohdepelaajana keskitystilanteissa!Chelsean oltua eilen 2-1 tappiolla, Lampard siirtyi jälleen samaan sapluunaan kuin Villaa vastaan tuomalla sisään Giroudin ja RLC:n tunnin pelin jälkeen. Välittömästi vaihtojen jälkeen Willian pääsee keskittämään päätyrajalta juoksupallon jälkeen ja Giroud-RLC kaksikko on boksissa odottamassa tarjoilua.
Pulisic leikkaa painottomalta puolelta sisään kolmanneksi pelaajaksi kuten 1-1 tasoituksessa Villa-pelissä. Tällä kertaa keskitys ei kuitenkaan tuottanut tulosta, vaikka RLC saikin siihen hieman lapikasta väliin.
Loftus-Cheekin paluu pelikuntoon on ollut kuitenkin sikälikin arvokas asia, että se on tuonut Chelsean pelaamiseen tällaisen taktisen variaation, jossa viljellään keskityksiä ja boksissa on kaksi isoa pelaajaa, joista toinen on sinne juoksuja jatkuvasti tekevä keskikenttäpelaaja, joten rakentelu alempanakaan ei kärsi liikaa verrattuna tilanteeseen, jossa esimerkiksi Abraham ja Giroud olisivat kahdella kärjellä pelattaessa vain roikkumassa vastustajan puolustuslinjassa keskityksiä odotellen. Nyt niin tekee vain Giroud ja Loftus-Cheek auttaa rakentelussa alempanakin ja juoksee sitten vasta oikeillä hetkillä Giroudin tueksi, kun pallo on saatu vastustajan hyökkäyskolmannekselle tai ylipäätään kenttäpuoliskolle. Tässäkin hyökkäyksessä hän tarjosi mahdollisuuden Christensenille syöttää linjojen väliin, jonka jälkeen RLC jatkoi yhdellä kosketuksella laitaan ja Azpi päätti "seinä kolmannelle" -kuvion vapauttamalla Willian pystyjuoksuun. RLC ehti vielä itse päättämään hyökkäyksen, mutta ohjaus meni tosiaan ohi takakulman.
82. minuutilla pallo kierrätettiin vasemmalle ja Alonso latasi matalan pallon kohti keskustaa, jossa on tuttu kaksikko ja Pulisic liittyy mukaan kolmanneksi.
Giroud juoksi hyvin topparin etupuolelle, muttei saanut kunnon osumaa palloon ja johtomaali jäi syntymättä. Tämä oli ehkä lähin maalipaikka noista keskityksistä viimeisellä puolituntisella.
Kanten ankkurimaisempi puolustavampi rooli näkyi myös negatiivisissa tilanteenvaihdoissa mututuntumalla sanottuna aiempaa enemmän. Tässä hän 39. minuutilla on ensimmäisenä pysäyttämässä Villan vastahyökkäystä sen jälkeen, kun Alonso oli noussut omalta paikaltaan boksiin asti, mutta laukonut päin blokkia (se, miten Alonson maalipaikka syntyi, on läpikäyty myöhemmin).
Villa yritti haavoittaa nopeasti Alonson tyhjäksi jättämää tilaa siten, että Luiz suuntasi syöttönsä kohti oikeaa laitaa Grealishille, mutta Kante ehti kipittää keskemmältä sinnekin ja pysäyttää vastahyökkäyksen ilman varoitusta.
Arvokkain vastahyökkäyksen hidastaminen tapahtui tietysti lisäajalla Jamesin hukattua jo toistamiseen pallon muutaman minuutin sisällä sen jälkeen, kun hän oli korvannut Willianin.
Kante on edeltävän esimerkin tapaan ensimmäisenä hidastamassa vaihtopelaajana Trezeguetin tempokuljetusta ja vaikka ranskalainen ohitetaan syötöllä, hän ehtii vielä juoksemaan Grealishin kiinni ja tuuppaamaan tämän selästä kumoon samalla, kun Rudiger tuli vastaan toisesta suunnasta ja olisi viimeistään varmistanut sen, että ainakaan mies ei hänen ohitseen mene, vaikka pallo menisi.
Kun toisella jaksolla Chelsea nosti riskitasoja, se hyökkäsi usein seitsemällä pelaajalla ja vain Kante jäi alemmas suojaamaan toppareita.
Hän teki sen kuitenkin hyvin ja luki tilanteet täydellisesti voittaen järjestelmällisesti kaikki purkupallot. Tässäkin hän pysäyttää vastaiskun ennen kuin se ehtii alkaakaan.
Samoin 84. minuutilla hän hakee sivurajalle suunnatun pystypallon ja Chelsea pystyy nopeasti jatkamaan painostustaan.
Se, että alemmas jäi vain kolme pelaajaa, ei vielä vaarantanut kenttätasapainoa, koska toppareiden edessä oli juuri Kante, mutta kun hän lähti 88. minuutilla tekemään juoksua kohti boksia, tasapaino järkkyi liiaksi, kun kukaan ei paikannut häntä. Azpi keskittää boksiin, mutta vieraat eivät voita ykköspalloa. Yhdellä pystysyötöllä ohitetaan kahdeksan sinistä pelaajaa.
Antonio tulee ylhäältä palloa vastaan. Christensen ihan oikea-oppisesti puolustaa eteenpäin iholla ollen, mutta hänen olisi pitänyt keinolla millä hyvänsä saada vastahyökkäys katki tähän paikkaan. Niin ei käynyt, kun Antonio onnistui pudottamaan pallon Fornalsille ja samalla Yarmolenko lähti pystyyn painottomalla puolelle vain Rudiger vastassaan.
Toki Rudiger viimeisenä lukkona olisi voinut estää maalin voittamalla 1v1-tilanteen, jossa ukrainalainen käytti patenttileikkaustaan sisälle, mutta kuten Lampard totesi haastattelussa pelin jälkeen, virheitä tapahtui kaikkialla kentällä jo aiemmin.
Mielestäni isoin virhe oli se, että kun Kante lähti pystyyn, Mountin olisi pitänyt jäädä varmistamaan (koska hän pyöritti peliä viimeisellä puolituntisella Kanten kanssa/vähän hänen yläpuolellaan kovacicina), jolloin hän olisi ehtinyt vielä tuplaamaan Yarmolenkon. Aluksi kaikki näyttikin ihan hyvältä, kun hän jäi paikoilleen odottamaan Azpin keskityksen seuraamuksia.
Jostain syystä Mount päätti kuitenkin nousta kohti rangaistusalueen reunaa vaarantaen tasapainon. Hälytyskellot eivät soi vielä tässäkään vaiheessa, kun miehet kamppailevat irtopallosta boksin reunalla.
Vasta kun pystysyöttö on ohittanut tosiaan Chelsean yläkahdeksikon, Mountkin havahtuu tilanteeseen ja lähtee spurttaamaan kohti omaa maalia, mutta silloin hän on jo ratkaisevasti perässä. Hän siis vain seisoi lähes paikallaan ja reagoi sitten todella myöhässä tilanteeseen, jolloin oli jo liian myöhäistä ehtiä tuplaamaan. Tuon hitaan reagoinnin ja puutteellisen selustan havainnoinnin näkee varsin hyvin ylemmistä GIFeistä liikkuvana versiona.