Frank Lampardin manageridebyytti Englannin Valioliigassa - Manchester United vs. Chelsea FC 4-0Chelsea 4-2-3-1
Abraham 9
Barkley 8 Mount 19 Pedro 11
Kovacic 17 Jorginho 5
Emerson 33 Zouma 15 Christesen 4 Azpilicueta 28
Arrizabalaga 1
Puolustusmuoto:
Ylhäältä prässätessä muotona oli ensimmäiset 70 minuuttia kuvanmukainen 4-2-3-1 eli sama kuin paperimuodostelma.
70. minuutilta eteenpäin käytössä oli sitten 4-4-2, joka oli yleisimpi valinta harjoituskaudella ylhäältä prässäämiseen kuin tuo ylempänä nähty 4-2-3-1. Giroud ja kymppipaikan Mount muodostivat ylimmän prässilinjan laitureiden pudottua rutiinomaisesti pohjapelaajien kanssa samaan keskikentän linjaan.
Syvällä puolustaminen laitoihin luotavilla ylivoimilla:
Japanilaisia vastaan pelatussa harjoituspelissä näkyi ensi kerran viitteitä tästä ylivoimien luomisesta laitoihin ja niin tapahtui Unitediakin vastaan. Laitapuolustaja Emersonia auttoivat sekä pallollisen puolen pohjapelaaja (Kovacic) että laituri (Barkley). Sitä en nyt muista, miksi Pedro oli tässä tilanteessa samassa laidassa Barkleyn kanssa, mutta se on sivuseikka, kun idea oli kuitenkin sama kuin jo nähtiin harjoituskaudella. Lisäksi toinen pohjapelaaja myös kaventaa lähemmäs pallollista laitaa. Chelsea käytti tätä laitoihin ohjaamista myös silloin, kun se menetti pallon, josta seuraavaksi lisää...
Menetysten jälkeisten negatiivisten tilanteenvaihtojen puolustaminen eli hyviä ja vähemmän hyviä esimerkkejä välittömästä vastaprässistä:
Hetkeä aiemmin vastaava tilanne kuin yllä edellisessä esimerkissä, mutta tätä on edeltänyt menetys. Kovacic on kuitenkin tehnyt nöyrän juoksun alaspäin kuten jo harjoituskaudellakin monesti ja ohjannut pelin kohti laitaa, jossa yhdessä Emersonin kanssa puolustaessa Wan-Bissaka jää aseettomaksi.
Tässä kuvassa puolestaan toisella laidalla menetyksen jälkeen Christensen on hidastamassa ja Azpi puolestaan on sitten juossut topparin tontille. Jorginho on lähelle laitapuolustajan paikalla ikään kuin hetkellisesti olevaa Christenseniä ja toinen pohjapelaaja Kovacic on kaventanut myös kohti pallollista laitaa, jolloin Chelsealla on alueellinen 4v3 ylivoima.
Ja laitetaan vielä kokonainen GIF tilanteesta. Jorginholta hyvä juoksu alaspäin, vaikka hän hävisi keskiviivan tuntumassa ensin 1v1 maakaksinkamppailun. Lopulta kuitenkin Martial ajautuu haastaessaan umpikujaan, kun Christensen ohjaa sijoittumisellaan United-pelaajan leikkaamaan keskelle, jossa Chelsealla on ylivoima ja Jorginho suorittaa katkon boksin rajalta, jollaisia häneltä nähtiin avausjaksolla 2-3 kappaletta eli hänellä riittää kyllä parhaimmillaan vääntömomenttia tällaisissa tilanteissa oman boksin rajalla ja se on hyvä, koska hän pystyy käynnistämään näistä riistoista parhaiten vastahyökkäyksiä nykyrosterin pelaajistosta.
Neljänneltä minuutilta esimerkki hyvästä välittömästä vastaprässistä, vaikka tässäkin toki liikkeet eivät ole ihan niin yhtä aikaisia kuin ne voisivat olla, vaan vuorottaisia spurtteja ennemmin, mutta tuloksena on kuitenkin riisto. Abraham menettää puolessa kentässä, mutta Barkley, Kovacic ja Christensen saavat hoidettua pallon lopulta sinisille ja Mount pääsee käynnistämään vastahyökkäystä. Tällaisen aggressiivisen prässin takia Chelsea ei ihan hirveästi avausjaksolla joutunut puolustamaan syvällä muodossa tai sellaisia tilanteita ei siis päässyt syntymään juuri, kun Chelsea iski kiinni viimeistään keskiviivan tuntumassa, vaikka tässä olikin nyt kyse enemmän omasta menetyksestä kuin Unitedin rakentelusta alhaalta ylös.
Mountin syöttö eteenpäin löysi Barkleyn, mutta tämän syöttö viipyi ja lopulta ympyröity United-kaksikko ehti tuplaamalla riistää pallon Rossilta.
15. minuutilta esimerkki todella heikosta prässipelaamisesta. Pedron keskitys lähtee sinänsä juuri sieltä mistä pitää eli oikeasta puolitilasta eikä oikeasta laidasta läheltä sivurajaa, jolloin todennäköisyys onnistumiseen olisi pienempi. Keskityksen laatu on vain heikko ja se jää ensimmäiseen mieheen. Sen jälkeen välitön vastaprässi epäonnistuu ja United saa siirrettyä pallon pystyyn Martialille, joka on täysin vapaana. Tässä kohdin Chelsean puolustuslinjan tulisi olla paljon ylempänä ja Zouman Martialin iholla estämässä tämän kääntymisen, mutta puolustuslinja on peruuttanut AIVAN liian aikaisin, jolloin Chelsean keskikentän ja puolustuslinjan välissä on ammottava aukko, jonka Martial hyödyntää, kun Chelsea ei toimi kollektiivina, vaan etäisyydet ylimmistä pelaajista puolustuslinjaan repeytyivät liian suuriksi. Azpilicueta on ylhäällä, joten Christensen irtoaa kohti laitaa hidastamaan hyökkäystä ja saakin katkon aikaan yhdessä Kovacicin kanssa, jolta nähtiin jo harjoituskaudellakin näitä tärkeitä juoksuja puolustussuuntaan kohti laitaa tuplaamaan vastustajaa menetysten jälkeisissä negatiivisissa tilanteenvaihdoissa eli vastustajan vastaiskuissa.
Tässä pysäytyskuvassa näkyy vielä se, kuinka Christensen puolustaa Rashfordia, kun Azpi on vielä ylempänä. Emersonilla on myös oma miehensä, joten Zouman olisi pitänyt ymmärtää estää Martialin kääntyminen, mutta sen sijaan hän juoksee kohti omaa maalia eikä tue korkeaa menetyksen jälkeistä prässiä. Etäisyys Zoumasta Martialiin on niin suuri, että tekee pahaa katsoa näin jälkikäteen.
Minuutin päästä edellisestä tilanteesta United sai rangaistuspotkun, kun Pedron syöttö kohti Kovacicia on osoitteeton. Menetyksen jälkeisenä hetkenä pallo pyritään riistämään taas nopeasti omille. Christensen tekee oikein ja irtoaa alimmasta linjasta aggressiivisesti vastaan peruuttelun sijaan. Hänellä käy vain huono tuuri, kun pallo kimpoaa Rashfordille. Sen jälkeen Zouma lahjoittaa pilkun, vaikka Jorginho oli tehnyt kovacicmaisen juoksun tuplaamaan vastustajan (tällä kertaa oman boksin reunalle sivurajan sijaan), mutta ranskalaistopparin epävarmuus johti arvokkaaseen avausmaaliin kotijoukkueelle. En siis ihan allekirjoita kritiikkiä Jorginhon ja Kovacicin hyödyttömyydestä alaspäin pohjapelaajan roolissa, koska he tekivät samoja asioita kuin pitkältä harjoituskaudellakin eli menetysten jälkeen he kyllä tukivat puolustuslinjan yksilöitä nöyrillä juoksuilla luomalla alueellisia ylivoimia kuten tässäkin GIFissä Jorginho ehti auttamaan Zoumaa, mutta silti tämän oli pakko rikkoa jostain syystä. Miesylivoimilla nuo tilanteet pitäisi kyetä hoitamaan, kun käytössä ei ole vielä Kanten kaltaista pohjapelaajaa, jota voisi luonnehtia laadulliseksi ylivoimaksi 1v1 puolustustilanteissa, vaikka tänään hän ei niissäkään ollut parhaimmillaan vaihdosta tultuaan esimerkiksi siinä tilanteessa, kun James pyörähti ohi N'Golosta ja tämä otti varoituksen.
42. minuutilla Pedro menettää keskiympyrässä. Pohjapelaajista Jorginho saa hidastettua hyökkäystä kuitenkin taas Christensenin kanssa sen verran, että Azpi ja Pedro ehtivät alas ja sitten taas tuossa boksin reunalla Jorginho suorittaa katkon, kun Pedro on ohjannut United-pelaajan leikkaamaan keskelle.
Siirrytään toiselle puoliajalle. Azpi pelaa pallon kohti Abrahamia, joka ei pysty suojaamaan Maguirea vastaan. Azpin välitön vastaprässi epäonnistuu, mutta Abraham jatkaa sitä ja spurttaa hyvin alas. Hän ei kuitenkaan riko Lingardia, vaan päästää tämän etenemään, jolloin lopulta Jorginho joutuu ottamaan varoituksen. Jälleen kuitenkaan kommunikointi ja yhdessä tekeminen ei ollut parasta A-luokkaa, kun Azpi yritti prässätä heti pallon takaisin Abrahamin kanssa, mutta muu puolustuslinja vetäytyi kohti omaa maalia ja sitten vielä Lingardin kuljettaessa arvottiin sitä, että kenen tehtävä on pysäyttää hänet ennen kuin on liian myöhäistä.
Päätetään tämä osio Manchesterin punaisten maalien läpikäyntiin. 2-0 maalissa Maguire kampeaa Abrahamin irti pallosta boksin rajalla. Molemmat laitapuolustajat ovat yhtä aikaa ylhäällä, joten sinisillä on kiire alas. Kovacic onnistuu kuitenkin Christensenin kanssa hidastamaan Rashfordia sen verran, että tämä joutuu antamaan melko heikon syötön oikealle puolelle ja tilanne vaikuttaa palautuneen Chelsean kontrolliin.
Zouma ei kuitenkaan onnistu peittämään keskitystä ja Azpi jää väärälle puolelle Martialia, joten kohdealueen 5v2 ylivoimasta huolimatta pallo löytyy vieraiden verkosta.
Ja vielä 4-0 osuma. Chelsean sivuvapaapotku päättyi menetykseen. Zouma jää makaamaan nurmella ja toinen toppari Christensen käynnistää menetyksen jälkeen vastaprässin, mutta hänet ohitetetaan. Sen jälkeen Azpi ja Kante häviävät 2v2-tilanteen keskialueella, jolloin Pogba pääsee läpiajoon seinäsyötöllä, mutta kuka muukaan kuin Kovacic on jälleen tehnyt hienon juoksun omiin päin ja saa hidastettua Pogbaa. Tämä syöttääkin sivuun Jamesille, jolla on 1v1-tilanne Emersonia vastaan. Sitä ei saisi hävitä, mutta niin vain Jamesin laukaus pääsee läpi ja menee pienen kimmokkeen kautta ohi Arrizabalagan. Manchester United neljä, Chelsea FC nolla. Jos nyt miettii tätä maalia ja sitten toista osumaa, niissä oli jopa hieman huonoa tuuriakin, sillä menetysten jälkeen vastaiskujen hidastus onnistui kohtalaisesti, mutta sitten yksilövirheet sen jälkeen, kun tilanne ikään kuin oli jo takaisin hallinnassa, koituivat kohtaloksi. Kenties Emerson olisi saanut peitettyä Jamesin vedon paremmin, jos hän ei olisi ihan niin paljoa kaventanut keskelle kohti Pogbaa, kun Kovacic oli kuitenkin jo spurtannut hänet kiinni.
Korkean prässin hyvät ja huonot puolet ottelun teemana:
Ensimmäinen näyte antoi luvan odottaa, että korkea prässi voisi toimia. Wan-Bissaka on ryöstänyt tässä klipissä pallon Emersonilta kulmalipulla ja vipannut sen sitten eteenpäin. Barkley yrittää seuraavaksi jatkaa välitöntä menetyksen jälkeistä vastaprässiä. United joutuu purkamaan sokkona. Chelsean puolustuslinja on nyt siellä, missä pitääkin eli puolessa kentässä ja jopa sen yli tukemassa tarpeeksi lähellä, jolloin tiloja ei synnyt keskikentän ja puolustuksen väliin, vaan Azpi ehtii voittamaan ykköspallon omille estäen vastustajaa kääntymästä vapaasti ja Chelsea pääsee jatkamaan vyöryä.
Barcelonaa vastaan käydyssä harjoituspelissä Chelsea kokeili puhdasta miesvartiointia prässätessä. Tässä pelissä sellaista ei nähty, koska muutoin Kovacic olisi nostanut itsensä kiinni Pogbaan eli vaikka muutoin tilanne vaikuttaa miesvartioinnilta, kun Azpilla, Jorginholla ja Pedrolla on omat prässättävänsä, todellisuus oli toinen.
Kuten näkyy, Kovacic jättää etäisyyttä Pogbaan eli tavallaan Chelsean korkealta prässäämisessä ylintä nelikkoa tuki vuorollaan enemmän vain toinen pohjapelaaja (tässä esimerkissä Jorginho) ja sitten toinen (Kovacic) jäi enemmän varmistamaan ja suojelemaan puolustuslinjaa sen sijaan, että molemmat olisivat kovin usein yhtä aikaa tukeneet neljää ylintä pelaajaa, vaan kyse oli tietynlaisesta pumppaamisesta Jorginhon ja Kovacicin kesken riippuen siitä, kummalla puolella pallo oli.
Muutamien sekuntien päästä tilanne oli tälläinen, että pohjapelaajat olivat yhtä aikaa vetäytyneitä, jolloin Unitedille jäi tilaa pelata pallo Pogballe, joka on hakeutunut taitavasti Chelsean neljän ylimman pelaajan ja pohjakaksikon väliin tyhjään tilaan. Hän yrittää myös erinomaisesti jatkaa pallon heti pystyyn, koska Chelsean alin linja on suhteellisen korkealla, mutta Martialin juoksu ei aivan ole oikein ajoitettu, joten pallo karkaa Kepalle asti, mutta toisella jaksolla hieman vastaavasta tilanteesta United teki 3-0 johtomaalin, josta pian lisää. Tästä tilanteesta kuitenkin vielä sen verran, että tuo pohjakaksikon yhtäaikainen vetäytyminen ei ollut tarpeellista, koska nyt keskiviivalla oli kyllä 2v1 ylivoima, mutta Pogba jäi vapaaksi eli Jorginhon ja Kovacicin kommunikaatio ontui, kun Pogba oli keskellä kenttää, joten noissa tilanteissa pitää paremmin sopia se, että kumpi silloin pumppaa ylemmäs viidenneksi pelaajaksi ja kumpi jää enemmän varmistamaan. Toki kun Pogban syöttö lähtee jalasta ja kuva aukenee, huomataan se, että keskiviivalla oli todellisuus 2v2 tilanne eikä kumpikaan pohjakaksikosta voinut irrota välttämättä prässäämään, jolloin he olisivat tarvinneet apua joko Emersonilta, joka olisi irronnut puolustuslinjasta lähemmäs keskiympyrää tai Barkleylta, joka olisi voinut jättää Wan-Bissakan nousun Emersonin huoleksi ja kaventaa itse ajoissa kohti keskiympyrää merkkaamaan toisen United-pelaajan, jolloin Jorginho/Kovacic olisi voinut mennä prässäämään Pogbaa lähemmäs. Ylänelikosta kuitenkin Abraham ja Mount prässäsivät toppareita ja Pedro laitapuolustaja Shaw'ta, jolloin tosiaan joko Emersonin ja Barkleyn olisi pitänyt reagoida aiemmin riippuen siitä, mitä kopissa on sovittu tällaisissa skenaarioissa.
Kuvakaappaus tutusta havainnosta jo harjoituskaudelta eli aina tässäkin kuvassa ympyröity pallollisen laitapuolustaja (Azpi) on seitsemäntenä pelaajana ylhäällä tukemassa korkeaa prässiä, jolloin puolustuslinjaan jäi hetkellisesti vain kolme pelaajaa; topparit ja painottoman puolen laitapuolustaja Emerson. Tästä kuvasta voi tehdä myös sen havainnon, että pelipaikastaan johtuen Mount liikkui myös paljon lähellä Pogbaa eikä suinkaan aina prässännyt toista topparia kuten ylemmässä esimerkissä, vaan ajoittain jätti Abrahamin yksin juoksemaan toppareiden väliin 4-2-3-1 muodostelman mukaisesti ja yritti itse estää Pogbaa osallistumasta peliin, mutta sitten taas toisaalta ylemmässä esimerkissä Mount prässäsi toista topparia jättäen Pogban täysin vapaaksi, joten hänenkään roolinsa ei ollut mitenkään puhtaasti miesvartioida Pogbaa kuten näkyy myös tuosta seitsemännen minuutin esimerkistä, jossa käsittelin Kovacicin kautta sitä, että mitään varsinaista miesvartiointia ei nähty, koska niissäkin kuvissa Mount on prässäämässä toista topparia ja Pogba on vapaana keskellä, mutta jos United ikään kuin sai rauhoitettua pelin alhaalla ja Chelsea vähän vetäytyi, sitten Mount ennemmin liimaantui lähemmäs Pogbaa 4-2-3-1 muodon mukaisesti, mutta ylempänä tuo 4-2-3-1 muuntui sitten välillä 4-2-2-2:een, kun Mount innostui nousemaan Abrahamin rinnalle hetkellisesti.
23. minuutilta esimerkki siitä, kuinka 4-2-3-1 prässi murtuu taas. Ylänelikko yrittää ottaa kiinni ylhäältä, mutta ei saa tukea pohjapelaajista tai puolustuslinjasta. Jo ylemmissä esimerkeissä toteen näytetty havainto Pogban vapaaksi jäämisestä konkretisoituu tässä GIFissä, kun United purkaa prässin nimenomaan Pogban kautta, kun Kovacic tulee myöhässä iholle ja sen jälkeen, kun Pogba on taistellut pallon eteenpäin, Emerson häviää 1v1-maakaksinkamppailun kaiketi Lingardia vastaan. GIFin lopuksi kuitenkin peli saadaan ohjattua laitaan, jonne Emerson ja Kovacic luovat tutun ylivoiman Wan-Bissakaa vastaan. Etäisyydet ja kollektiivina toimiminen olivat kuitenkin pahoin pielessä, kun pohjakaksikko ja puolustuslinja eivät pumpanneet ylemmäs estämään Unitedin pelinrakentelua. Lingardin saadessa pallon puolustuslinjasta vain Emerson oli iholla kiinni ja muut kolme peruuttivat alas. Tämä on toki sovittu asia, mutta ongelmana oli se, että vaikka vain Emersonin tehtävä on irrota linjasta noissa tilanteissa iholle, silti muiden kolmen pelaajan puolustuslinjassa ei tulisi peruuttaa aivan niin paljoa kuin tässä GIFissä tapahtui.
Muutaman minuutin päästä vastaava tilanne kuin yllä, mutta erona on se, että nyt Jorginho on kiinni Pogbassa ja Kovacic varmistaa sitten lähempänä puolustuslinjaa. Maguire pakotetaan pitkään puolenvaihtoon, jonka jälkeen Barkley prässää Wan-Bissakaa ja pohjapelaajista vuorostaan Kovacic pumppaa ylöspäin prässäämään McTominayta. Lopulta sitten Emerson suorittaa katkon sivurajalla oltuaan tukemassa korkeaa prässiä seitsemäntenä pelaajana sovitun mukaisesta pallollisen puolen laitapuolustajana. Chelsean prässääminen aiheutti ajoittain tällaisia tilanteita kuin tässä GIFissä näkyi eli United oli pakotettu vaihtamaan puolta syvällä omissa, jonka jälkeen sitten toteutettiin riisto tai katko lähellä sivurajaa.
Kuvakaappauksena vielä havainto siitä, että Jorginho on tosiaan nyt pohjakaksikosta pumpannut itsensä Pogbaan kiinni ja Maguiren ainoa syöttövaihto on puolenvaihto Wan-Bissakalle. Jos nyt miettii Kanten paluuta, hän tullee ainakin selkeyttämään roolijakoa pohjapelaajistossa eli prässätessä Jorginho voi jäädä ennemmin useammin varmistamaan ja Kante sitten auttaa enemmän neljää ylintä pelaajaa juoksuvoimaisempana. Tässä pelissä ehkä ajoittain tuo pohjapelaajakaksikon välinen kommunikaatio ei toiminut, vaikka tässä esimerkissä toki yhteistyö ja työnjako oli toimiva, vaikka Kovacic olikin vähän myöhässä prässäämässä McTominayta puolenvaihdon jälkeen, mutta Emerson sai joka tapauksessa katkon aikaan lopulta.
Jottei mene täysin haukkumiseksi, Zoumastakin piti kaivaa edes yksi positiivinen havainto. Tässä GIFissä etäisyydet ylimmistä pelaajista puolustuslinjaan ovat nyt mainiot ja kollektiivi on tiivis. Puolustuslinja ei peruuta, vaan Zouma irtoaa yhdessä Emersonin kanssa puoleen kenttään ja jopa sen yli estämään vastustajaa kääntymästä tempokuljetukseen, hyvä! United joutuu hakemaan uutta vauhtia omalta puoliskolta.
Ja taas pysäytyskuva siitä, kuinka etäisyys Abrahamista puolustuslinjaan oli melko optimaalinen eli koko yksitoistikko oli syvyyssuunnassa ryhmittyneenä noin 20 metrin alueelle, jolloin vain puolustuslinjan taakse jää tilaa pelata, mutta ne pallot ovat sitten Kepan hoidettavissa vastaantuloilla tai sitten alimman linjan pitää pelata paitsioansa.
Seuraava esimerkki 35. minuutilta. Abraham peittää Lindelöfin syöttöä Pogballe ja Barkley Wan-Bissakalle. Näin ollen United joutuu kierrättämään pallon takaisin De Gealle, joka ei voi avata McTominayllekaan, koska Mount seuraa häntä. Nyt Chelsean alin linja on tarpeeksi ylhäällä tukemassa ja Azpi voittaa ykköspallon lähellä Unitedin boksia. Kakkospallo kimpoaa Pedrolle, joka toteuttaa Lampardin haluamaa visiota suoraviivaisuudesta riistojen jälkeen. Laukaus lähtee nopeasti boksin rajalta, mutta menee maalivahdin syliin valitettavasti. Tämä oli kuitenkin hyvin pelattu. Toki paremmalla maltilla United olisi voinut hyödyntää 2v1 ylivoiman Mountia vastaan, jolloin Pogba tai McTominay olisi voinut jäädä pelattavaksi boksin reunalle De Gean roiskaisun sijaan.
Mennään taas pari minuuttia eteenpäin. Lindelöf pyörähtää taitavasti jopa kahden miehen prässin alta pois. Pallo pelataan Wan-Bissakalle, joka jatkaa sen Martialille. Nyt ongelmana on taas se, että Martial pääsee TÄYSIN vapaasti kääntymään, kun puolustuslinja on peruuttanut liian aikaisin alas ja etäisyydet kahden alimman linjan välillä ovat valtaisat. Chelsean onneksi kuitenkin Martial möhlii täysin ja lahjoittaa pallon vieraille, jonka jälkeen sitten Jorginho pelaa hienon syötön Pedrolle, joka jatkaa Barkleylle ja tämä päätti suoraviivaisen hyökkäyksen laukaukseen vasurilla De Gean jalkoihin. Laukaus toki puuttuu GIFistä 15 sekunnin rajan takia enkä jaksanut tehdä kahta erillistä GIFiä tästä hyökkäyksestä, kun jokainen melko hyvin muistanee, että Barkley haastoi tuossa 1v1-tilanteessa vasurilleen ja pommitti tosiaan kohti takakulmaa, mutta De Gea sai jalan väliin.
Kuvakaappaus vielä siitä, kuinka puolustuslinja on pudonnut liian aikaisin ja linjojen välissä on tilaa.
Toinen kuva. Martial on nyt jo kääntynyt, mutta ei lähde kuljettamaan, vaan lahjoittaa pallon lopulta vieraille harhasyötöllään tavoitellessaan Pogbaa. Heikosti toteutettu prässi sinisiltä, mutta onnekkaan riiston jälkeinen tekeminen ylöspäin oli laadukasta.
Pulisic pääsi kentälle toisen puoliajan alkuvaiheilla ja otti Barkleylta vapautuneen roolin vasempana laiturina 4-2-3-1 muodostelmassa.
60. minuutilta esimerkki taas siitä, kuinka Chelsea pakotti Unitedin toisinaan tällaisiin pitkiin puolenvaihtoihin omalla kenttäpuoliskolla tukkimalla syöttösuunnat. Kovacic prässää Pogbaa ja tukee siis viidentenä pelaajana ylänelikkoa. Pogban taitotaso riittää kuitenkin puolenvaihtoon Shaw'lle, joka pääsee etenemään täysin vapaasti, koska Azpilicueta ei ole siellä missä pitäisi, vaan on muun puolustuslinjan tavoin vetäytynyt liian ajoissa, jolloin Shaw pääsee etenemään ilman prässiä Chelsean kenttäpuoliskolle ja lopulta seuranneesta hitaasta hyökkäyksestä United sai hankittua kulmapotkun. Pedron tehtävä ei ollut seurata Shaw'ta, koska hän oli valmiina prässäämään Maguirea, jolloin Azpin olisi pitänyt nostaa kiinni Shaw'hon ja Christensenin puolestaan kaventaa keskeltä laitaan kohti Rashfordia ja niin edelleen.
Tämä kuvakaappaus vielä kertoo sen, miten tilanne olisi pitänyt hoitaa eli Azpi ajoissa kiinni Shaw'hon, Christensen Rashfordiin ja sitten Jorginho olisi seurannut United-pelaajan pystyjuoksun.
3-0 maalissa United murskaa prässin. Pulisic-Kovasic-Mount kolmikko pallotellaan helpohkosti pihalle, kun Mount lähtee peittämään syöttöä Lindelöfille ja Pogba jää vapaaksi. Samalla Rashford tekee juoksun linjan taakse ja paitsioansa pettää Azpin vuoksi.
Mount on tosiaan kahden tulen välissä ja valitsee väärän prässättävän.
Pogba saa jalan auki ja Rashford tekee oikein ajoitetun juoksun. Etäisyydet olivat mielestäni tässä tilanteessa kunnossa, mutta tosiaan paitsioansan toteutus vain epäonnistui ja samalla Pogban pallo oli niin hyvä, että Kepakaan ei voinut puolustaa linjan takana olevaa tyhjää tilaa vastaantulollaan, koska Rashford ehti palloon ensin vaivatta.
Hyökkäys:
Pääasiallinen rakentelumalli oli harjoituskaudelta tuttu 2-4-4. Topparit leveällä ja laitapuolustajat pohjakaksikon kanssa samassa tasossa. Ylhäällä häärivät Barkley ja Pedro lähellä sivurajoja, Abraham keskellä ja Mount etsi tilaa milloin mistäkin Unitedin linjojen välistä.
Unitedin prässätessä ylhäältä tilat jäivät usein sivurajoille. Kolmannella minuutilla Chelsea hyödynsikin noita tiloja pelaamalla hienon kombinaation, jonka päätteeksi Mountin keskitys blokattiin kulmapotkuksi, mutta kaikki lähti Kepan kyvystä nostaa pallo jalalla Azpille, joka oli täysin ilman prässiä, kun Shaw oli myöhässä eli Unitedilla oli vähän samoja ongelmia kuin Chelsealla sen suhteen, että etäisyydet kasvoivat ja korkeaa prässiä ei tuettu tarpeeksi ylimpien pelaajien takana, jolloin syntyi tiloja hyödynnettäväksi. Shaw tulee tosiaan myöhässä, jolloin Azpi on jo pelannut pallon keskelle Mountille, joka jatkoi Pedrolle, tämä Abrahamille (Maguire myöhässä selän puolella) ja Mount täydentää "seinä kolmannelle" -pelaamisen saamalla pallon takaisin itselleen täyteen vauhtiin. Keskitys vain sitten tosiaan blokattiin, mutta muutoin Unitedin prässi purettiin näppärästi tuosta 2-4-4 lähtöasetelmasta.
Tässä on vielä vahvistus tuolle Unitedin 4-2-3-1 muodolle, jossa tilat jäivät sivurajoille toisinaan, jos Lingardin ja Rassen takana laitapuolustajat eivät pumpanneet ylöspäin tai pohjakaksikko McTominay-Pogba ei juossut tarpeeksi sivuttaissuunnassa.
Mountin rooli oli harjoituskaudelta tuttu eli hän kymppipaikan yksilönä teki itsensä tarjottavaksi linjojen välissä kuten tässä. Kovacic ei vain tällä kertaa havainnoinut Masonia, vaan jakoi pallon Azpille.
Seuraava esimerkki voisi olla prässiosiossakin, mutta menkööt nyt tässä, kun tämä liittyy Mountiin. Nyt United on ohjattu sen vasempaan laitaan ja etäisyydet sinisillä ovat kunnossa. Puolustuslinja ei ole liian alhaalla, vaan lähellä keskikenttää.
Seuraa riisto laidassa. Mount tarjoaa itsensä heti pelattavaksi Unitedin alimman linjan etupuolelle.
Pedro löytää linjojen välistä Mountin, joka pääsee ampumaan puolustajien jaloista De Gean syliin suoraviivaisena ratkaisuna.
Kuva hitaasta hyökkäämisestä. Emerson on noussut ylös viidenneksi pelaajaksi, jolloin kaikki viisi hyökkäyskaistaa on täytetty, kun Emerson on sivurajalla, Barkley vasemmassa puolitilassa, Abraham keskellä, Mount oikeassa puolitilassa ja Pedro sitten periaatteessa oikealla sivurajalla kuitenkin hieman sisäänpäin kaventaneena. Unitedin muoto on vahvasti kallellaan kohti pallollista laitaa, jolloin painottomalla puolella olisi tilaa puolenvaihdolle.
Puolenvaihto toteutetaan Jorginhon kautta. Pedro kaventaa yhä enemmän keskelle avaten tilaa Azpille. Samalla Mount tekee juoksun pystyyn sitoen Maguiren. Rashford ei havainnoi ollenkaan Azpia, jolloin Shaw jää 1v2 tilanteeseen Chelsean espanjalaisia vastaan.
Pedro nikkaa pallon Azpille.
Maguire ei ehdi peittämään ajoissa oltuaan sidottuna Mountiin. Lindelöf ottaa Mountin Maguiren sännättyä myöhässä blokkaamaan, jolloin sitten Abraham jää vapaaksi kohdealueelle.
Valitettavasti kuitenkin Tammy reagoi kovin hitaasti mahdolliseen läpitulevaan keskitykseen eikä yllä palloon, vaikka hyökkääjän tulisi aina ennakoida parasta mahdollista lopputulosta ja liikkua sinne, minne pallon pitäisi tulla, vaikka edessä olisi miehiä yrittämässä blokkia.
30. minuutilta näppärä prässinpurku. Pedro tulee ylänelikosta vastaan ja vetää mukanaan laitapuolustaja Shaw'n, jolloin Azpille jää tyhjä kaista. Pedro jatkaakin pallon Azpille.
Tämän lävistävä syöttö löytää Abrahamin, joka on vastaantulollaan houkutellut Lindelöfin irtoamaan linjasta. Samalla Pedro tekee juoksun Lindelöfin selustaansa jättämään tilaan.
Barkley ajoittaa syöttönsä vapaaksi jäävälle Mountille täydellisesti syntyvää kujaa pitkin.
Boksissa vierailla on 3v2 ylivoima jopa, mutta Mountin kääntö Abrahamille jää liian taakse ja tilanne kuihtuu. Chelsea kuitenkin hyödynsi hyvin sen, että Rashford jätti taas Azpin seuraamatta ja tämä Abraham puolestaan houkutteli liikkeellään topparin irtoamaan alimmasta linjasta, jolloin Pedrolle jäi tilaa tehdä repivä syvyysjuoksu ja Mount puolestaan jäi vapaaksi taustalle. Abrahamilta nähtiin melko paljon tämän esimerkin kaltaisia liikkeitä, josta kertovat myös nuo prässiosion esimerkit siitä, kuinka esim. Maguire oli usein hänen selässään kiinni, mutta selvästi irti muusta Unitedin puolustuslinjasta. Aina toki Abraham ei pystynyt pitämään palloa omille, mutta toisinaan kyllä kuten tässä esimerkissä.
Hitaasti hyökätessä Chelsean muoto muuttui usein jopa 2-2-6:een, kun laitapuolustajat nostivat yhtä aikaa. Siksi Unitedin laitureiden olisi ollut tärkeää seurata nousuja. Rashford on ottanut opiksi ja onkin pudottanut lähelle Azpia, mutta ympyröity Pereira ei havainnoi selustaa.
Wan-Bissaka tekee toisen virheen ja menee samaan palloon Lindelöfin kanssa, jolloin Emerson jää täysin vapaaksi ja tämä pommitti tosiaan etuyläristikkoon, mutta vaikka Wan-Bissaka olisi pysynyt kiinni Emersonissa, silloin Barkley olisi jäänyt vapaaksi boksin reunalle, kun Pereira oli väärällä puolella.
Erikoistilanteet:
Valioliigakauden ensimmäinen kulmapotku. Mount jatkoi erikoistilannevastuussa harjoituskauden tapaan. Boksissa oli viisi kohdetta harjoituskauden tapaan. Barkley häiritsi De Geaa ja loput neljä olivat sitten taaempana. Barkleyn lisäksi boksissa olivat topparit Zouma ja Christensen, Azpilicueta ja Abraham.
Harjoituspeleissä yksi suosittu variaatio oli tavoitella Luizia etualueelta. Nyt sinne juoksun teki Abraham, mutta hän hävisi ykköspallon, mutta pääsi kuitenkin sekuntien päästä pommittamaan tolppaan boksin rajalta jatkotilanteesta.
20. minuutilta esimerkki sivuvapaapotkujen puolustamisesta. Käytössä oli seitsemän pelaajan linja kuten harjoituspeleissäkin. Pedro oli muurissa, Mount boksin ulkopuolella ja etualuetta hoiti puolestaan Kovacic.
Seitsemän linjasta huolimatta pallo meni läpi taka-alueelle Maguirelle, mutta tämän jatko blokattiin kulmaksi.
Ohjaaja zoomasi kauemmas vasta kun pallo oli jo maalilla, mutta tästä voisi päätellä, että Lampard olisi vaihtanut miesvartioinnin aluepuolustukseen kulmapotkuissa...
Omat sivuvaparit antoi Mount. Boksissa olivat samat viisi kohdetta kuin kulmissakin, mutta tämäkin pallo jäi etualueelle tavoittamatta omia.
Toisen jakson alusta kulmapotku. Nyt Zouma tekee luizmaisen liikkeen kohti etutolppaa ja pääsee puskemaan, mutta pusku karkasi yli.
77. minuutin Unitedin kulmapotku vahvistaa käsitystä siitä, että Chelsea on todella muuttanut kulmapotkujen puolustamista sitten harjoituskaudella nähdystä miesvartioinnista. Kuusi pelaajaa puolustaa tässä vitosen boksia, kolme on pilkun tuntumassa estämässä neljää United-pelaajaa juoksemasta täysin estoitta ja Pedro sitten puolustaa lyhyttä variaatiota tarvittaessa.
Tällaisia havaintoja tällä kertaa. Osa tekstistä voi olla vähän sekavasti kirjoitettu, kun muokkailin aina välillä kuvien ja GIFien järjestystä sitä mukaa, kun tein uusia havaintoja nauhalta, joten seassa voi olla toistoa, mutta samapa tuo. Koitan kuitenkin tähän loppuun laittaa ranskalaisilla viivoilla pari tiivistävää ajatusta:
- Korkealta prässätessä ongelmana olivat syntyneet tilat varsinkin puolustuslinjan etupuolelle, kun puolustuslinja ei tarpeeksi usein ollut tarpeeksi ylhäällä, vaan vetäytyi liian ajoissa. Tämä oli yllättävä ongelma, sillä viime kaudellahan Sarrin alaisuudessa harjoiteltiin paljon yhtenäisenä yksikkönä toimimista ja sitä, että etäisyys hyökkääjästä puolustuslinjaan pysyisi noin 20 metrissä, jolloin joukkue olisi sopivan kompakti. Toki eilisen ottelun puolustuslinjasta vain Azpilicueta pelasi vakituisesti Sarrin alaisuudessa ja Zouma ei ollenkaan, joten ehkä pojille pitää antaa vielä aikaa lisää oppia
- Toinen ongelma korkealta prässätessä oli sitten tosiaan se, että roolijako ei aina ollut täysin selvää, mutta kuten kirjoitin, Kanten paluun pitäisi ainakin selkeyttää sitä, että hän on lähtökohtaisesti pohjapelaajakaksikosta se, kumpi tukee enemmän viidentenä pelaajana neljää ylintä pelaajaa ja sitten esim. Jorginho jää vähän enemmän suojelemaan puolustuslinjaa
- Välittömässä vastaprässissä oli vähän vastaavaa ongelmaa kuin korkealta prässätessä, että joukkue ei toiminut yhdessä, vaan osa lähti prässäämään, mutta sitten toisinaan puolustuslinja vain peruutti heti menetyksen jälkeen, jolloin taas syntyi tiloja Unitedille hyödynnettäväksi Chelsean alimman linjan etupuolelle
- Menetysten jälkeen kuitenkin pitää kehua Jorginhoa ja Kovacicia siitä, että heillä riitti jalkaa juosta omiin päin ja ohjata se peli vaikka väkisin kohti laitaa kuten harjoituskaudella jo harjoiteltiin. Rautiainen totesi pelin jälkeen, että Chelsean pitää parantaa menetysten jälkeistä tekemistä ja se on totta, mutta silti on toistettava sama, minkä kirjoitin jo ylempänä, että varsinkin Unitedin kolmesta maalista neljästä oli jopa vähän huonoa tuuria/yksinkertaista huolimattomuutta mukana, jonka takia omissa kolisi, kun avausmaalissa Christensenin katko kimposi takaisin Rashfordille, toisessa maalissa Zouma peitti heikosta ja Azpi muuten vain nukkui, kun peli oli jo saatu ohjattua laitaan ja neljännessä maalissa Emerson ei vain saanut peitettyä kutia sillä kertaa täydellisesti
- Hyökkäyspelaamisessa ei ollut mitään ihmeellistä tai uutta, mutta Emersonilta ei tosin nähty harjoituspeleistä tuttuja sisäänpäin tehtyjä haastoja ollenkaan, vaan hän kiisi vain laitaa ylös-alas
- Erikoistilanteissa en ole ollenkaan vielä vakuuttunut Mountin kyvykkyydestä. Williania on ainakin minulla kova ikävä antamaan kulmia ja vapaapotkuja. Oman pään kulmapotkuissa pitää tulevissa peleissä tarkkailla sitä, että onko Lampard oikeasti vaihtanut jo näin nopeasti miesvartioinnista takaisin Sarrin alaisuudessa nähtyyn aluepuolustukseen vai oliko kyse vain yksittäisestä valinnasta yksittäiseen huippuotteluun?
- Lopuksi voisi vielä todeta sen, että on erittäin jännittävää nähdä, miten Chelsea esimerkiksi pelaa kahden kuukauden kuluttua verrattuna eiliseen. Sarrin alaisuudessahan harjoituskaudella ja Valioliigassa ensimmäisissä peleissä prässättiin lähes yhtä aggressiivisesti kuin eilen, mutta kauden edetessä sitten samanlainen korkealta prässääminen väheni reippaasti ja useimmiten vain Chelsea vetäytyi suosiolla 4-5-1 muotoon puoleen kenttään, joten riittääkö Lampardilla usko valittuun lähestymistapaan vai hiooko hän peliä ehkä hieman "järkevämpään" suuntaan (ainakin yksittäisissä peleissä), koska pelaajiston jalkojen riittävyys koko kauden ajan lienee myös koetuksella. Tämä pointti liittyy siis vähän samaan, josta Boca Limpia ja Coulijoe tuossa ylempänä väittelevät
Ja vielä...
David Luizin poistuminen yllätti kyllä minut perinpohjaisesti ja olen siitä edelleen harmissani, koska pidin häntä kuitenkin joukkueen parhaimpana topparina Rüdigerin ohella ja sellaisen pelaajan päästäminen muualle ei käy omaan järkeeni, vaikka käynnissä olisi millainen nuorennusleikkaus tai muuta vastaavaa, joten Lampard saa minulta pienen miinusmerkinnän ja epäluottamuslauseen ainakin toistaiseksi, koska ei taannut Luizille riittävää vastuuta, joka hänelle olisi kuulunut näyttöjen perusteella. Zoumasta en ole oikeastaan välittänyt juuri ollenkaan ensimmäisistä harjoituspeleistä alkaen, koska minusta hänen tasonsa ei vain ole riittävä nyt eikä välttämättä tulevaisuudessakaan. Olen toki valmis nyt antamaan hänelle mahdollisuuden todistaa epäilyni vääriksi kauden edetessä, koska hän on yhä joukkueessa ja Luiz ei. Vaikka joukkueessa olisi tosiaan käynnissä nuorennusleikkaus, silti Luizille olisi ollut ilman muuta käyttöä uuden kahden vuoden sopimuksensa aikana, koska ainakin minä olen melko luottavainen siitä, että hän pystyy pelaamaan yhtä hyvällä tasolla vielä pari kautta kuin viime kaudellakin. Ja jos nyt miettii ensi kesää ja sitä, että Chelsea pääsee silloin pelaajamarkkinoille, pelaajien houkutteleminen UCL-seuraan lienee huomattavasti helpompaa kuin UEL-seuraan. Enkä sano sitä, etteikö nykyiselläkin ryhmällä voisi olla sarjassa neljän parhaan joukossa, mutta se vaatii kyllä sitten melkeinpä sitä, että Rüdiger ja Christensen pysyvät kunnossa loppukauden ajan. Luiz-Rüdiger-Christensen topparikolmikon varaan sopivalla kierrätyksellä olisi voinut luottaa vain niin paljon enemmän kuin Rüdiger-Christensen-Zouma kolmikkoon.
Äänestys
