SV Werder Bremen 2019/20: Don't Let Me Down (Baby Don't Fool Around)Tervetuloa Weserin rannoille.Katsaus kauteen 2018–2019Werder Bremen lähestyi viime kautta luottavaisin mielin, sillä edelliskaudella eteenpäin oli menty, vaikka sarjasijoitus oli jäänyt vaatimattomaksi (11:s). Syksyllä 2017 kakkosjoukkueen käskyttäjästä Bundesliga-ryhmän päävalmentajaksi noussut
Florian Kohfeldt oli kuitenkin tehnyt vaikutuksen taktisella osaamisellaan, kunnianhimollaan, visiollaan ja, no, erittäin miellyttävällä ulosannillaan. Lisäksi alkoi vaikuttaa siltä, että suunnitelmat tosiaan ovat viime vuosien räpiköintiä suuremmat: kun rahaa saatiin, sitä myös pantiin palamaan uusiin pelaajiin.
Viime kesänä vahvuudesta poistui esimerkiksi
Thomas Delaney, josta kuitattu runsaan 20 miljoonan euron potti avasi uusia mahdollisuuksia. Niinpä manageri
Frank Baumann naarasi Evertonista hollantilaiskeskikenttämies
Davy Klaassenin, josta pulitettiin bremeniläisseuran siirtoennätyssumma 13,5 miljoonaa euroa. Muita mainittavia tulokkaita olivat
Yuya Osako (4,5 milj.),
Martin Harnik (3 milj.) ja
Nuri Sahin – sekä noin sadannen paluunsa Bremeniin tehnyt legenda
Claudio Pizarro. Kaikkiaan rahaa kului Transfermarktin mukaan noin 26 miljoonaa euroa, joskin likimain sama summa saatiin poistuneista pelaajista. Viime kausien johtotähti
Max Kruse saatiin houkuteltua jatkamaan seurassa vielä ainakin vuoden verran ripustamalla hänelle kapteeninnauha käsivarteen. Kun joukkue vaikutti edellisvuotista vahvemmalta, Baumann ei kummemmin epäröinyt vaan täräytti tavoitteeksi europelipaikan saavuttamisen – liigan tai cupin kautta, samapa tuo. Yhdet nyökkäilivät, toiset pudistelivat päätään.
Otteluohjelmassa niin sanotut varmat kolmoset näyttivät painottuvan sekä syksyn että kevään alkupäähän, joten odotuksissa ja toiveissa oli, että lokakuulla Werder paistattelisi kärjen tuntumassa. Kausi alkoi Wormatia Wormsin kaatamisella cupissa maalein 6–1, mutta kun päästiin itse asiaan, homma ei toiminutkaan ihan niin kuin piti. Ensimmäisissä kotiotteluissa sarjan hännille povatut (ja sinne päätyneetkin) Hannover ja Nürnberg hakivat Weserstadionilta pisteen kumpikin. Marraskuulle asti Werder kuitenkin roikkui europaikoilla, mutta jouluna sijoitus oli vasta kymmenes. Kuusi voittoa ei ollut aivan sitä, mitä oli haettu.
Alkukevään kohokohdaksi nousi Dortmundin kaataminen helmikuisena iltana vieraskentällä Saksan cupin neljännesvälierässä. Werder pakotti isännät jatkoajalle, jonka aikana se vielä nousi kahdesti takaa-ajoasemasta tasoihin – ensin Pizarron hämmästyttävän taidokkaalla pyöräytyksellä, sitten Harnikin puskulla. Jatkopaikka ratkaistiin rankkarikisalla, jossa bremeniläiset olivat maalivahti
Jiri Pavlenkan johdolla etevämpiä. Kun sitten kevään edetessä alkoi vähitellen näyttää siltä, että liigassa europaikat karkaavat, yhä useampi vihreävalkoisten seuraaja alkoikin kääntää katsettaan cupiin. Huhtikuun alussa putosi Schalke, ja saman kuun lopulla Werder isännöi välierässä Bayernia. Vierasreissulla Pohjois-Itävaltaan vain muutamia päiviä aiemmin oli annettu ihan kelpo vastus. Lisäksi toisessa välierässä kohtasivat verivihollinen HSV ja lähinnä oksennusreaktioita aiheuttava energiajuomamainos, joten pöytä oli todellakin katettu. Sitten pitäisi enää kaataa Bayern ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Tästä karusta tilastosta huolimatta kiima oli valtaisa.
Valitettavasti kiito päättyi sukellukseen, aivan kuten kolme vuotta aiemmin samassa tilanteessa. Osakon ja
Milot Rashican tuotua Werderin kahden maalin tappiolta hetkessä tasoihin vieraat saivat, sanoisinko, kiistanalaisen rangaistuspotkun, josta syntyneestä tappioasemasta kotijoukkue ei enää noussut. Ja tämä, hyvät ystävät, vituttaa yhä tänäkin päivänä ja varmasti vielä määrättömän monina tulevina päivinä. Se riittäköön tästä aiheesta.
Liigapelien käydessä vähiin oli selvää, että unelma europeleistä ei suinkaan ollut pelkkää haihattelua – tavoitteesta oltiin kuitenkin jäämässä hyvästä yrityksestä huolimatta. Kruse ja Rashica painoivat vuorotahtiin maaleja, mutta hyvä loppukiri ei palkinnut. Werder päätyi kahdeksanneksi, vaivaisen yhden pisteen päähän viimeisestä europaikasta.
Joidenkin mielestä rannalle jääminen oli hyväkin asia, sillä esimerkkejä riittää siitä, että ”liian aikaisin” tuleva menestys lisääntyvine pelimäärineen johtaa helposti turmioon. Toiset ajattelivat, että näin hyvää tilaisuutta ei ehkä aivan pian tule uudestaan, vaikka luotto Kohfeldtin kykyihin ja myös seuran haluun panostaa tulevaisuuteen tuntuu olevan kova. Samalla nimittäin päättyi yksi hieno kolmivuotiskausi, kun Max Kruse ei halunnut jatkaa sopimustaan vaan poistui hivenen eriskummallisten vaiheiden jälkeen ilmaissiirrolla Fenerbahceen, Turkkiin. Tämäntasoisia pelimiehiä ei ihan joka joen rannalla kasva, eikä niitä kuka tahansa voi rahallakaan ostaa. Kysymys kuuluukin: mitä seuraavaksi keksitään? Palataan tähän vielä tuonnempana.
Menneen kauden onnistujiin lukeutuvat ainakin jo äsken mainitut Kruse ja Rashica, joista jälkimmäinen kasvoi syksyn
Chancentodista kevään tähtipelaajaksi ja valittiinkin äskettäin fanien vuoden pelaajaksi. Muista mainittakoon toisen loistokauden pelannut Pavlenka, puolustuksen lukko
Niklas Moisander, nyt jo Saksan miesten maajoukkueen rinkiin noussut juoksukone
Maxi Eggestein, keskikentän työmyyrä Klaassen ja ensimmäisen ”kunnon” BuLi-kautensa pelannut hyökkääjä
Johannes Eggestein, jonka saldoksi kertyi neljä maalia liigassa sekä yksi cupissa.
Kesällä tapahtunuttaSuurin kysymys oli ja on luonnollisesti Krusen jättämän aukon paikkaaminen. Ajatuksena tuntui alusta lähtien olevan se, että kukaan yksittäinen pelaaja ei korvaa Krusea, vaan menetys kompensoidaan kehittämällä joukkuetta ja sen peliä muilla tavoin. Kuulostaa terveeltä, eikö? Kenties johtavan pelaajan poistuminen on jopa hyödyksi, kun asioita ei enää tarvitse rakentaa hänen ympärilleen.
Yksi Krusen perillisistä on Niklas Moisander, joka nimettiin joukkueen uudeksi kapteeniksi. Varakapteenina toimii Davy Klaassen.
Uudenlaista tekemistä hyökkäyspeliin tuo ainakin
Niclas Füllkrug, joka palasi nyt Bremeniin seikkailtuaan Fürthissä, Nürnbergissä ja Hannoverissa. Füllkrugin kaltaista boksihyökkääjää on aika ajoin kaivattukin, ja Krusen lähdön myötä tällaiselle pelaajatyypille voisikin nyt olla tilaa kokoonpanossa. Joukkueesta löytyy joitakin kelpo keskittäjiä, ja nyt löytyy myös keskushyökkääjä, jolla on kykyä panna pallo päällä pussiin.
Ennen, jälkeen.Paljon muuta ei siirtomarkkinoilla olekaan tapahtunut. Puolitoista vuotta lainalla Bremenissä pelannut puolustaja
Marco Friedl lunastettiin omaksi, ja Schalkesta tuli halvalla nuori laituri
Benjamin Goller. Siinä kaikki. Krusen-korvausavuksi on ollut puheissa erityisesti Augsburgin monipuolinen hyökkääjä Michael Gregoritsch, mutta osapuolten toivomukset eivät ole kohdanneet. Niinpä nyt voi olla, että Osako, jonka Kohfeldt on äskettäin julistanut luottomiehekseen, saa hoitaa krusemaiset hommat kymppipaikalla kikkaillen. Hyökkäyspäässä toki väkeä on jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi, ja ainakin Harnik on vapaa lähtemään, jos ottaja löytyy.
Muille pelipaikoille vahvistusta kuitenkin kaivattaisiin. Laitapakkiosasto on vaarallisen ohut, ja kun tällä hetkellä pelikunnossa on vain kaksi topparia, puolustuspäässä soisi todella tapahtuvan vielä jotain. Harjoituskaudella tosin kakkosjoukkueen kapteeni
Christian Gross on luutinut yllättävänkin tehokkaasti topparina Moisanderin vierellä. Hän ei liene pitemmän aikavälin ratkaisu, mutta ensi hätään toki jonkinlainen lääke. Keskikentällä taas on pelattu enimmäkseen kolmikolla Sahin – M. Eggestein – Klaassen, koska, no, ei siellä helvetti ole muita kuin nämä kolme ja
Kevin Möhwald, nyt kun
Philipp Bargfrede on jälleen telakalla. Alkukesästä raportoitiin parin isohkon kalan menneen sivu suun, kun kutospaikalle etsittiin uutta miestä. Sittemmin on ollut perin hiljaista, ja jos kutosena pelaa Sahin tai M. Eggestein, kyseessä on kummassakin tapauksessa kompromissi. Joukkueenjohto on kyllä koko ajan puhunut vielä kahden tai kolmen pelaajan palkkaamisesta. Odotus jatkuu.
Raharintamalla tapahtui enemmänkin. Pääsponsorina jatkaa siipikarjanteurastusfirma Wiesenhof, jonka sopimusta pidennettiin vuoteen 2022 asti. Kassaan kilisevän rahan määrä kasvaa jonkin verran, mutta kannattajien keskuudessa kanamiehet eivät nauti järin suurta luottamusta aiemmin ilmenneiden etiikkaongelmiensa vuoksi. Varsinainen pamaus kuitenkin saatiin kesäkuussa, kun seura myi osan sielustaan eli kotipyhättönsä nimen. Tästedes stadion tunnetaan nimellä Wohninvest Weserstadion. Kunnianosoituksena pitkiä perinteitä kohtaan, tai jotain, nimeen jätettiin tuo vanhakin osa, mutta eihän siitä mihinkään pääse, että uusi nimi on paska. 30 miljoonan sponsorirahat olivat kyllin houkutteleva tarjous, ja niinhän se tietenkin menee. Pian Wohninvestin kuitenkin raportoitiin uiskentelevan jonkinlaisissa taloussotkuissa, joiden sisältö jäi kylläkin allekirjoittaneelle aika lailla epäselväksi.
Aivan äskettäin julkistettiin lisäksi uusi hihasponsori Tou tou, ”aasialaiseksi” mainittu vedonvälityspulju, josta tuntuu olevan aika nihkeästi tietoa saatavilla ainakin länsimaisin aakkosin. Elämme omituisia aikoja.
Kausi 2019–2020Saapuneet:Niclas Füllkrug, Hannover, 6,5 milj.
Marco Friedl, Bayern, 3,5 milj.
Benjamin Goller, Schalke, ilmainen
Lähteneet:Max Kruse, Fenerbahce, ilmainen
Aron Jóhannsson, Hammarby, ilmainen
Thanos Petsos, kohde tuntematon, ilmainen
Lainalla muissa seuroissa pelaa alkavalla kaudella seuraavan nimisiä veikkoja:
Ole Käuper (Jena),
Jannes Vollert (Halle),
Jan-Niklas Beste (Emmen),
Jean Manuel Mbom (Uerdingen),
Boubacar Barry (Uerdingen),
Niklas Schmidt (Osnabrück),
Michael Zetterer (Zwolle),
Thore Jacobsen (Magdeburg) ja
Jonah Osabutey (Mouscron). Pitkä lista nimiä, joista ainakin Besteä ja Mbomia voisi pitää jollain aikataululla mahdollisesti kiinnostavina tapauksina. Maalivahti Zettererillä kävi kehno mäihä, kun Zwollen koutsi penkitti hänet heti alkuunsa julistettuaan ykkösvahdiksi tyypin, jonka nimellä ei tässä ole väliä.
Rosteri näyttää tällä hetkellä seuraavanlaiselta:
Maalivahdit1 Jiri Pavlenka, Tsekki, 27Kolmas kausi alkamassa, ja voi miten toivon, että kausia tulisi roppakaupalla lisää. Pave on se maalivahti, jota on Tim Wiesen jälkeen etsitty – ja Pave on parempi kuin Wiese. Nautitaan tästä niin kauan kuin sitä kestää. Ja toivotaan, että avaukset jalalla putoilevat aiempaa paremmin omille.
27 Stefanos Kapino, Kreikka, 25Kapino on rakentanut uraansa Kreikassa, Englannissa ja vähän Mainzissakin. Viime kaudella pääsi kerran vaihdosta kentälle ja vaikuttaa kaiken näkemäni perusteella hyvältä kakkosvaihtoehdolta. Jos Pavlenka sattuisi lähtemään vaikkapa ensi kesänä, korvaaja voisi mahdollisesti löytyä hyvinkin läheltä.
40 Luca Plogmann, Saksa, 19Oma kasvatti pääsi kokeilemaan viime syksynä hiukan BuLi-elämää, enimmäkseen vaihtopenkillä istuen mutta kerran myös lyhyesti tolppien välissä. Se meni ihan hyvin, mutta tämä kausi kuluu kakkosjoukkueessa Regionalligassa.
Puolustajat2 Felix Beijmo, Ruotsi, 21Kolmen miljoonan euron huti, ainakin toistaiseksi. Silminnäkijähavaintojen mukaan laitapakin taso ei riitä lähellekään Bundesligaa, vaikka tarkoitus oli saada Gebrelle kirittäjä. Beijmo piipahti muutaman kerran penkillä, mutta kentälle ei ollut asiaa edes avauksen laitapakin loukkantuessa. Lainaseura onkin etsinnässä.
5 Ludwig Augustinsson, Ruotsi, 25Pari vuotta takana Bremenissä, ja ajoittain on kuultu huhuiluja rahakkaampienkin seurojen kiinnostuksesta. Puolustajana hyvällä tasolla, lisäksi hyvät keskitykset ja tehojakin on niistä tulllut ihan mukavasti. Kaaderissa ei ole Ludden pelipaikalle uhkaajaa.
13 Milos Veljkovic, Serbia, 23Menetti menneellä kaudella vakipaikkansa keskuspuolustuksessa, arvatenkin liiallisen hasardiherkkyytensä vuoksi. Perustasolla käyttökelpoinen pelaaja kyllä, mutta ehkä pikemminkin kolmosvaihtoehdoksi kahden miehen puolustukseen. Asiallisen markkina-arvon vuoksi Veljkon lähtöä on väläytelty mahdollisen uuden puolustajan tieltä, joskin mies parantelee tällä hetkellä varvastaan eikä varmaan siksi lähde vielä mihinkään.
15 Sebastian Langkamp, Saksa, 31Verrattain luotettava, kokenut toppari keräsi viime kaudelta vyölleen peräti 21 liigapeliä. Vaikkei tässä mistään sateentekijästä puhuta, niin hyvin käyttökelpoinen pelaaja – Moisanderin vierellä pelatessaan tuo sentään jonkinlaista erikoistilanneuhkaa pääpelikyvyillään.
18 Niklas Moisander, Suomi, 33Joukkueen uusi kapteeni on johtanut keskuspuolustusta hyvällä otteella kohta kolme vuotta. Viime kaudella oli ajoittain havaittavissa hienoista jalan painamista, mutta ainakaan tähän kauteen lähdettäessä Niken asema ei ole muuttumassa mihinkään. Liigan eliittiä roolissaan.
23 Theodor Gebre Selassie, Tsekki, 32Joukkueen vaarallisin pääpelaaja kului puhki loppukeväästä, kun muita vaihtoehtoja oikean pakin paikalle ei oikein ollut. Nyt mahdollisesti viimeinen kausi Bremenissä lähdössä, seitsemän vuottahan Gebre onkin jo seurassa viihtynyt. Parin viime vuoden aikana hänestä on tullut entistä luotettavampi puolustuspään pelaaja, mikä on ollut hienoa huomata.
32 Marco Friedl, Itävalta, 21Melko vähän mutta monipuolisesti käytetyn puolustajan lainapesti muutettiin pysyväksi siirroksi. Pallon kanssa melko taitava nuorukainen vaikuttaa olevan kasvamassa kelpo pelimieheksi, mikä ei viime syksyn katastrofaalisten suoritusten jälkeen ollut mitenkään selvää. Luontaisin paikka olisi topparina, mutta katsotaan nyt, millaiset Friedlin mahdollisuudet lopulta ovat alkavalla kaudella.
Robert Bauer, Saksa, 24Mainitaan nyt tämäkin: Bauerilla on sopimusta vielä ensi kesään, mutta viime kaudella Nürnbergissä pelanneelle puujalalle ei ole paikkaa Kohfeldtin seksifutiksessa. Ei, vaikka laitapakkiosasto on tällä hetkellä liian kapea. Ratkaisu on mielestäni erikoinen, vaikka sinänsä juuri Baueria ei ole ikävä.
Keskikenttäpelaajat6 Kevin Möhwald, Saksa, 26Saapui vuosi sitten divaripelaajan statuksella, eikä meno näyttänytkään syksyllä kummoiselta. Petrasi otteitaan kuitenkin keväällä, ja lievästä hasardiherkkyydestä huolimatta hyvä vaihtoehto rotaatioon. Taistelutahtoa ei ainakaan tunnu puuttuvan.
17 Nuri Sahin, Turkki, 30Ilmestyi aika puun takaa kuvioihin vuosi sitten, ja ihan hyvin on mennyt, vaikka välillä on joutunut vähän ihmettelemään, onko mies aivan oikeassa roolissa. Nyt harjoituskaudella tämä kokenut, isommissakin ympyröissä pyörähdellyt saksanturkkilainen on pelannut yksinäisenä kutosena, mihin pallonpyörittämiskyvyt kyllä riittävätkin. Puolustuspelaamisen, sijoittumisen ja kovuuden kanssa on sitten vaikeampaa, ja kovempaa prässäävien joukkueiden – tai paremmin hyökkäävien – kanssa Sahin on pulassa.
30 Davy Klaassen, Hollanti, 26Evertonissa edelliskaudella flopanneen Klaassenin saamiseksi Bremeniin piti panna seuran siirtoennätys uusiksi, ja ostos kostautui onnistuneeksi. Klaassen on keskustan raataja, jolla on sopivasti johtajan ominaisuuksia (tuore varakapteeni) ja varsin asiallinen maalintekokyky. Jatkoon.
35 Maximilian Eggestein, Saksa, 22Maxi on noussut yhdeksi porukan johtavista pelaajista ja päässyt jo piipahtamaan miesten maajoukkueenkin mukana. Monivuotinen jatkosopimus on juuri allekirjoitettu, mistä valtaisa peukku ylös. Paras pelipaikka on jonkinlaisena box to box -jyränä, mutta olosuhteiden niin määrätessä voi joutua kutoseksikin. Kyvyt sen kyllä sallivat, mutta toivottavasti saa pelata omimmalla paikallaan.
44 Philipp Bargfrede, Saksa, 30Niin se aika kuluu, että Bargokin lähtee kauteen kolmikymppisenä. Jo 15 vuotta Werderiä edustaneelle louhijalle kertyi viime kaudella vajaat kaksikymmentä peliä, ja nyt mies toipuu jälleen yhdestä polvileikkauksesta. Loukkaantumishistoria on niin surullinen, että pakko arvostaa, jos (ja kun) vielä jaksaa painaa tosissaan kohti Bundesligaa. Noinkohan mahtuu vielä avariin, jos on tulevan kauden aikana pelikunnossa?
Hyökkääjät7 Milot Rashica, Kosovo, 23Toissa talvena Hollannista siirtynyt kiitävä laituri kasvoi ja kehittyi rauhassa vuoden verran, kunnes alkukeväällä lupaavat välähdykset vaihtuivat tasaisempaan suorittamiseen: kevätkauden kendotehot olivat upeat 11+5. Nyt ”Rakete” Rashica on hyökkäyspelin avainpalanen, ja tehoja odotellaan tulevaltakin kaudelta.
8 Yuya Osako, Japani, 29Japanilaisen debyyttikausi valkovihreissä oli ailahteleva. Alkuun mies oli porukan parhaimmistoa, mutta sitten taso laski, ja talven Aasian mestaruuskisoista Osako palasi loukkaantuneena. Keväämmällä ei mitään kovin kummoista enää tapahtunutkaan. Nyt Kohfeldt on julistanut Osakon yhdeksi avainpelaajistaan, ja hän on rooliltaan näillä näkymin lähimpänä sellaista suoraa Krusen korvaajaa.
9 Martin Harnik, Itävalta, 32Max Krusen kaveri haettiin takaisin seuraan, jossa Thomas Schaaf muinoin peluutti häntä muun muassa laitapuolustajana. Hyviä maalimääriä aiemmin paukutelleen Harnikin ura on ehtoopuolella, ja kokoonpanossa ei enää tunnu olevan tilaa. Viime kaudella hän kyllä onnistui siinä, mitä nähdäkseni sopi odottaakin, eli teki muutaman maalin. Hyvä hankinta siis, mutta eiköhän se ollut siinä.
11 Niclas Füllkrug, Saksa, 26Lisää paluumuuttajia: omana juniorina jonkinlaisen kulttipelaajan aseman saavuttanut ”Lücke” oli kuusi vuotta poissa ja teki sinä aikana melkein 50 maalia. Näistä 14 syntyi toissa kaudella ykkösbulissa Hannoverissa, mikä on varsin hyvä näyttö rutkasti miehistyneen hyökkääjän kyvyistä. Vaikea polvivamma on ilmeisesti historiaa, mutta pelikunto ei ole vielä täysi; 6,5 miljoonan euron ostoksen olisi kai kuitenkin tarkoitus olla avauskokoonpanon mies jossain vaiheessa?
14 Claudio Pizarro, Peru, 40Legendan uran piti päättyä menneeseen kauteen, mutta kun homma toimi varamiehenä jopa paremmin kuin parina aiempana vuotena, niin miksipä ei jatkettaisi vielä? Uusi sopimus kattaa alkavan kauden, ja harjoituskaudella otteet kymppipaikalla ovat olleet lupaavia – jos nyt nelikymppisestä voi näin sanoa. No keksikää sitten itse, mitä tästä miehestä vielä voi sanoa.
19 Josh Sargent, Yhdysvallat, 19Teki maalin ensimmäisellä pallokosketuksellaan BuLissa. Kaikkineen nuorukaisen otteet eivät olleet kummoiset viime kauden kymmenessä esiintymisessä, mutta suunta näyttäisi olevan ylöspäin. Kesän harkkapelien perusteella homman ei pitäisi olla fysiikasta kiinni. Peliaikaa luulisi olevan hyvin luvassa, ja tulevaisuuden suhteen on melko kovat odotukset.
22 Fin Bartels, Saksa, 32Silver Surferilta pamahti toissa syksynä akillesjänne, ja 15 kuukauden poissaolon jälkeen hän kävi maaliskuussa pari kertaa kentällä sekä BuLissa että Regionalissa. Paikat eivät vielä pitemmän päälle kestäneet, ja nyt Bartels on vieläpä toipilaana polvileikkauksen jäljiltä. Ehkä hirveän suuria ei kannata odotella alkavalta kaudelta.
24 Johannes Eggestein, Saksa, 21Neljä maalia viime kaudella omista junnuista nousseelle nuorukaiselle oli ihan mukava saldo. Vakioavaajaksi Jojosta ei ainakaan juuri nyt ole, ja toisaalta rooli Kohfeldtin kuvioissa on vähän epäselvä: keskushyökkääjänä kasvanut nuorempi Eggestein on nyt pelannut enimmäkseen laidalla ja paljon myös keskikentällä. Laitahessuksi hän kyllä mielestäni voisi sopia hyvinkin, mutta tunkua noille paikoille on.
39 Benjamin Goller, Saksa, 20Laiturijuniori saapui Schalkesta kesällä, ja valmennusjohdon mukaan hän oli jo tullessaan lähellä edustuskokoonpanoon kuulumista. Ehkä ei vielä kuitenkaan. Odotellaan.
Näistä koottu ihannekokoonpano – Kohfeldtin, ei minun – näyttää tätä kirjoitettaessa jotakuinkin tältä:
Rashica Füllkrug
Osako
Klaassen M. Eggestein
Sahin
Augustinsson-Moisander-Friedl-Gebre Selassie
Pavlenka
Maalivahtiosastolla homma on selvä: ykkönen, kakkonen ja kolmonen hyvässä järjestyksessä. Puolustuksessa laitapakit ja Nikke ovat varmat, ja kolme muuta topparia kinaavat toisesta keskustontista. Keskikentällä Möhwald tulee suunnilleen joka pelissä vaihdosta sisään, myös Jojo Eggesteinia voidaan käyttää kasipaikalla tai laidemmalla. Hyökkäyksessä Pizarro lienee ensimmäinen vaihdosta tulija tiukoissa paikoissa ja Sargent varmaankin johtoasemissa. Kauden mittaan kuitenkin Sargent saattaa hyvinkin nousta jopa avauksen mieheksi.
Voipi olla, että keväällä paita numero 14 koristaa meikäläisenkin muistojen vitriiniä.Ja sitten päästään asiaan.Werder on parin viime kauden aikana profiloitunut seuraksi, joka pelaa pikemmin sarjan ylemmän puoliskon sijoituksista kuin putoamista vastaan. Kuten viime kaudellakin, pelaajat ovat asettaneet tavoitteekseen europeleihin selviytymisen, joskin seuran virallinen tavoite julkistetaan vasta ensimmäisen liigapelin kynnyksellä. Joukkue pitää itseään vähintään yhtä vahvana kuin viime vuonna, vaikka kapteeni ja ratkaisupelaaja on poistunut vahvuudesta eikä uusia tulokkaita ole kuin yksi, joka ei kaikella kunnioituksella ole samaa tasoa lähtijän kanssa. Toisaalta viime kauden harmillisista epäonnistumisista on takuulla opittu jotain, ja käytännössä samana pysynyt porukka on varmasti hyvin yhteen hitsautunut. Kesän harjoituspeleissä maalinteko on kyllä ollut melko vaikeaa, mutta
Tach der Fansin maalittomassa Everton-pelissä vieraileva rahaseura pidettiin hyvin aisoissa.
Onko kyse sitten uhosta vai terveestä itseluottamuksesta, mene ja tiedä, mutta Werder Bremen tahtoo suoriutua tästä kaudesta paremmin kuin edellisestä. Haluaisin kovasti uskoa tähän, ja olen kyllä erittäin innokas näkemään, millaiseen lentoon juuri jatkopahvin allekirjoittanut Kohfeldt saa ryhmänsä, löytyykö johtajuutta, löytyykö ratkaisijoita. Siirtomarkkinoiden hiljaisuutta seuratessani on epäilyksen siemen hiipinyt mieleeni, mutta viestini on tämä: minä haluan nähdä hyvää bremeniläistä futista; minä haluan nähdä sielukkaan valkovihreän jalkapalloseuran, joka jatkaa samalla tiellä, jolle se on parin viime kauden aikana suunnistanut. Siksi otsikoin tämän kirjoituksen erään suuren ajattelijan sanoin: älä petä odotuksiani, älä beibi pelleile.
Onnetar arpoi Pokalin avauskierrokselle vastustajaksi SV Atlas Delmenhorstin, aivan naapurissa majailevan vitosliigalaisen. Ottelun oli tarkoitus olla vieraspeli, mutta se järjestetään Weserstadionilla, koska Atlaksella ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia käsitellä ottelusta kiinnostuneiden määrää. Pallo pyörähtää ensimmäisen kerran lauantaina 10. elokuuta kello 20.45 Saksan aikaa. Viaplay näyttää ottelun suorana, kuten viimekautiseen tapaan kaikki liigapelitkin.
Liiga-avaus tapahtuu niin ikään Bremenissä, jonne saapuu lauantaina 17. elokuuta vieraaksi Fortuna Düsseldorf. Viikkoa myöhemmin jatketaan Sinsheimissa, sitten kotona Augsburgia vastaan ja niin edelleen. Kausi myös päättyy tällä kertaan kotiotteluun, ellei lasketa päätöskierroksen jälkeen pelattavaa cupfinaalia Berliinissä. Liigan päätöksessä vastassa on Köln.
Siihen on vielä pitkä matka. Sitä odotellessa:
WIR SIND WERDER BREMEN