Joronen, Tonali ja bonuksena Balotelli. Melkeinpä jo pelkän Brescian takia oli pakko aktivoida Ruutu+ -tilaus uudestaan. Kohta mennään!
Hyviä siirtoja tullut sisään ja aika vähän siirtoja mennyt ulospäin. Laatu vain nousee sarjassa.
Nimenomaan näin. Brescia kyllä harvinaisen kiinnostava sarjanousija nimenomaan tuon kolmikon ansiosta. Mahtava juttu, että Tonali jäi vielä kaudeksi joukkueeseen, näin saamme nähdä tuota kovasti uudeksi Pirloksi kehuttua nuorukaista ihan tositoimissa. Massimo Cellino tietenkin sen kaltainen rämäpää seurajohtajana, että vaarana on kunnon hulinat kauden aikana mikäli kaikki ei mene niinkuin elokuvissa. Tämä tietenkin tekee Bresciasta aiempaakin kiinnostavamman.
Ja mercato on kyllä ollut kaikin puolin sellainen, että Serie A:n taso on selvässä nousussa. Bologna kohotti profiiliaan jo tammikuussa hankkimalla Sansonen ja Sorianon joukkueeseen. Mihajlovic kuin tehty Bolognan peräsimeen. Peukut pystyyn, että voittaa myös sairautensa. Tuo lienee Bolognan suurin uhkakuva muutenkin.
Lasse Schone näin etukäteen ajateltuna niin nappihankinta Genoalta kuin olla voi. Ei tuo nyt kuitenkaan ihan ikäloppu ole. Vahva kutina siitä, että nyt puhutaan kauden komeetasta. Kokenut Cristian Zapata takuulla hyvä vahvistus peräpäähän. Ja Saponarankin narrasivat Violasta. Preziosi on tietenkin aina sama vanha Preziosi. Se nyt kuitenkin on hyvä, että Ivan Juric valmentaa Veronaa joten häntä ei ainakaan alkukaudessa pysty sekoittamaan soppaan joka voi tietenkin levähtää taas pitkin maita ja mantuja. Toivottavasti tajuavat pitää kiinni Andreazzolista. Eihän Empolista kuitenkaan ole viime vuosina puskenut muuta kuin hyviä valmentajia.
Cagliari tietenkin kanssa tällainen. Barellasta saadut massit laitettiin haisemaan. Ninjan tietävät kaikki, Luca Pellegrini palanen tätä tulevaisuuden Italiaa, Bocasta tullut Nahitan Nandez taas sellainen kaveri jota kantsii seurailla. Hype uruguaylaisen ympärillä ainakin ollut kovahkon puoleinen. Kroatialaisella Marko Rogilla Cagliarin mittakaavassa ihan miehekäs lunastushinta lainan päättyessä, viisitoista miljoonaa.
Viola tietenkin Riberyn tulon myötä aiempaa vakavammin otettava jokerikortti. Kunhan nyt saisivat vaan pidettyä Chiesasta tämän siirtoikkunan sulkeutumiseen asti vielä kiinni. Ensi kesänä sitten vasta Juveen. Niin ja saapuihan Violaan suoraan Barcelonasta tietenkin kunnon kulttihahmo ja meikäläisen ehdoton lemppari Boatengin Prinssi
Montella tietenkin melkoinen kysymysmerkki, kuten voi tuosta otsikon äänestyksestäkin lukea. Oli kuitenkin melko lähellä tiputtaa vanhan tutun seuransa Serie B:hen vain muutamaa kuukautta toisen tulemisensa jälkeen. Erick Pulgar ja vanha tuttu Milan Badelj kallistuvat myöskin ehdottomasti vahvistuksen puolelle. Veretout paineli Romaan mutta se olikin ainoa heikennyt tähän ikkunaan, mikäli siis Chiesasta ei luovuta.
Torinossa vietetty hyvinkin stabiili kesä. Mazzarrin Toro asettunee tulevallakin kaudella kärjen ja keskimassan väliin. Tosin sillä erotuksella, että takaapäin lienee enempi kilpailua.
Mestariehdokkaita kun miettiii niin eipä niitä alkavalla kaudellakaan ole kuin tasan yksi. Juve teki todella kovia hankintoja kesällä ja kun oikein ketään ei saatu myytyä pois niin sehän tarkoittaa vaan sitä, että reservin laajuus on aivan tajuton. Juven b-joukkuekin olisi kova sana kärkitaistossa. Tietenkin Mestarien liigan pokaali on se mikä eniten himottaa mutta totta helvetissä Sarrilla ei ole kuin yksi ajatus alkavalle kaudelle liigassa, voittaa se ensimmäinen Scudetto henkilökohtaisesti ja yhdeksäs putkeen seuralle.
Tietenkin jos Inter hankkii Conten niin eihän silloin enää mikään UCL-paikka riitä. Lukaku, Godin ja Barella todellisia täsmähankintoja. Milanillakin pitkästä pitkästä aikaa penkin päässä mies joka on omat meriittinsä kerännyt valmentajana, ei entisenä pelaajana. Milania yleisestikin veikkaillaan kärkitaiston mustaksi hevoseksi. Paljon riippuu siitä mitenkä Piatek, Paqueta ja Bennacer pärjäävät. Kaikki vielä ei niin tunnettuja nimiä vaikka Piatek tietenkin nosti profiiliaan huimasti viime kaudella. Milanin joukkue tietenkin iältään nuorehko, mutta kuitenkin taas yhden kauden kokeneempi. Oma mutu sanoo, että ainakin toinen milanolaisjoukkue on kauden päättyessä Napolin edellä sarjataulukossa.
Napolin ja Lazion etu se, että ovat saaneet valmistautua kauteen kaikessa rauhassa. Ei uutta valmentajaa, eikä sen kummempia poislähtijöitä. Ancelotti pääsee lyömään Romasta tulleen kreikkalaisen kovanaaman yleisesti ottaen kenties Serie A:n parhaan topparin Koulibalyn rinnalle. Hirving Lozanosta maksettiin paljon ja ompas kerrassaan Napolin näköinen hankinta. Jos leikitään ajatuksella, että saisivat vielä Icardin Wandoineen mukaan niin olisihan hyökkäyspää sitten melkoisen pelottava. Mertens ja Insigne kun eivät ole suinkaan minnekään lähteneet. Piotr Zielinski vielä pelottelee vastustajan maalivahtia kauempaa lähtevillä pommeillaan. Brassi Allanilla iso rooli keskikentän tasapainottavassa roolissa. Sääli kun Jorginho ei enää Napolia edusta, silloin olisi saumat vaikka mihin. Ok, en kyllä ylläty vaikka Napoli on tämänkin kauden jälkeen milanolaisten edellä
Lazio onnistui näköjään pitämään SMS:t, Immobilet ja Correat riveissään. Viimeksi mainittu muuten niitä joidenka nimi kannattaa laittaa muistiin. Huima viime kausi jonka myötä löi läpi ainakin omiin ehdottomiin lemppareihin. SPAL:sta tullut Manuel Lazzari liigan parhaimmistoa pelipaikallaan. Lazionkin optimiavaus pärjää vertailussa ihan ehdottomalle huipulle. Ringin laajuus tulee vaan taas ongelmaksi.
Roma tietenkin tunnetusti melkoinen kysymysmerkki. On taas uutta valmentajaa jne. Mutta Roman kohdalla tämähän kuuluu vain asiaan. Zaniolo, J. Kluivert, Pellegrini, Cenzig Under...paljon lepää nuorten miesten harteilla Ikuisen kaupungin sulatusuunissa. Napolissa vähälle vastuulle jääneell Amadou Diawaralla on periaatteessa kaikki saumat kohota yllättävänkin tärkeään rooliin. Guinealaispelaajakaan ei ole iällä pilattu.
Atalantan on tietenkin vaikea nähdä toistavan viime kauden tuhkimotarinaansa. Varsinkin kun kilpailijat ovat vaan vahvistuneet rinnalla. Mutta tietääpä näistä, eipä bergamolaisetkaan ole ainakaan heikentyneet. Gianluca Mancini ainoa lähtijä kun Roman houkutus meni chämppärin edelle. Tilalle kaikissa liemissä keitetty Martin Skrtel. Sehän nyt on selvää ettei tarunomainen Mestarien liiga voi olla näkymättä Atalantan otteissa liigassa. Tuon langetuksen edellä ovat monet tämän kokoluokan porukat aiemminkin liigakautensa pilanneet.
Putoamistaistoa kun miettii niin eipä tuohon voi muuta todeta kuin, että karsintojen kautta liigaan palanneella, viime kausina hissijoukkueen leiman selkäänsä saaneella Veronalla voipi tehdä vähän tiukkaa. Hienoa, että Lecce saatiin takaisin liigaan. Joukkue kuitenkin itselle melkoisen tuntematon. Udinese on totuttu näkemään liigakartalla mutta tuskinpa kovin aikaisin pääsevät ainakaan säilymistä juhlistamaan. Rodrigo De Paul tietenkin se pelaaja ketä tuolta kannattaa eritoten seurailla. Pieni ihme, että jatkaa vielä friulilaisjoukkueessa, isompiinkin kuvioihin olisi varmasti varaa liittyä.
Sampdorialla on Quagliarella. Sassuolo yllättelee, tai ainakaan harvemmin kyllästyttää katsojaa. Parma perinneseura jolle toivon taas vain kaikkea hyvää.
Hienoa, ja kovatasoista kautta tässä on siis kaikenkaikkiaan syytä odotella. Puhtaasti uusista tulokkaista ja seuraa vaihtaneista pelaajista seuraavat nimet on merkattuna omaan astetta vahvempaan tutkaan: Joronen, Tonali, Balotelli, sekä viime kaudella Serie B:n maalipörssin voittanut Alfredo Donnarumma (Brescia), Lazzari (Lazio), Schone (Genoa), Manolas, Lozano (Napoli), Bennacer (Milan), Rabiot, de Ligt (Juve), Barella (Inter), Skrtel (Atalanta), Diawara (Roma), Boa ja Ribery (Viola), Nandez (Cagliari).
Äänestys
