Kreikka, osa 2Kreikan päävalmentaja John van't Schip ei ole vielä nimennyt joukkuettaan, mutta päivitän sen tähän alle, kun se julkaistaan.
EDIT: Joukkue julkistettiin 29.8.2019: https://www.agonasport.com/agonasport-allnews/pavlidis-and-vrousai-included-in-greece-squadGoalkeepers: Odisseas Vlachodimos (Benfica), Vasilis Barkas (AEK), Alexandros Paschalakis (PAOK).
Defenders: Vasilis Torosidis (Olympiacos), Michalis Bakakis (AEK), Konstantinos Tsimikas (Olympiacos), Konstantinos Stafylidis (Hoffenheim), Sokratis Papastathopoulos (Arsenal), Dimitris Siovas (Leganes), Kostas Manolas (Napoli).
Midfielders: Manolis Siopis (Alanyaspor), Andreas Bouchalakis (Olympiacos), Dimitris Kourbelis (Panathinaikos), Carlos Zeca (FC Copenhagen), Andreas Samaris (Benfica), Giorgos Masouras (Olympiacos), Dimitris Pelkas (PAOK), Petros Mantalos (AEK), Dimitris Kolovos (Panathinaikos), Giannis Fetfatzidis (Aris).
Forwards: Marios Vrousai (Willem II), Efthymis Koulouris (Toulouse), Vangelis Pavlidis (Willem II).
Ensimmäinen huomionarvoinen seikka on se, jonka nimimerkki kokistuoppikin jo totesi, että hiljattain PSV:hen siirtynyt Kostas Mitroglou ei ole mukana ryhmässä, joten Koulouris on melko selkeä ykköshyökkääjä, koska hänen varamiehensä Pavlidis ja Vrousai saivat ensimmäistä kertaa kutsun A-maajoukkueeseen. Kumpikin on vasta parikymppinen, joten heillä on kirkas tulevaisuus edessään. Pavlidis on melko varmasti kuitenkin debyyttikaksikosta se, kumpi on nokkimisjärjestyksessä edellä, sillä hän on tehnyt Hollannin pääsarjassa kolmessa pelissä neljä osumaa, kun puolestaan myös Willem II:n paidassa pelaava Vrousai on kasannut 1+1 tehot alkukaudella. Koulouris aloittanee kärjessä yhdeksän maaottelun kokemuksella, mutta hänelläkin on vielä maalitili avaamatta Kreikan paidassa ja kun vastassa on topparipari Arajuuri-Toivio, joka ei tosiaan ole päästänyt edelliseen kahdeksaan kilpailulliseen peliin kuin yhden osuman neljän linjassa avatessaan, Koulourisin maalitili ei välttämättä aukea Tampereellakaan. Seurajoukkueessaan Toulousessa hän on kuitenkin kolmessa pelissä tehnyt 1+1 tehot alkukaudella.
Siirrytään hyökkääjistä luontevasti maalivahteihin. Paschalakis on selvä kolmosvaihtoehto, kun Barkas ja Vlachodimos taistelevat peliajasta. Kuluneissa EM-karsinnoissa Barkas sai pelata kotona Italiaa vastaan ja oli joukkueensa paras pelaaja, vaikka omiin meni kolme, mutta hän otti lukuisia hyviä lähitorjuntoja oikea-aikaisilla vastaantuloilla. Vlachodimos on pelannut kolme muuta peliä ja toi maaliskuussa neljä pistettä Liechtenstein- ja Bosnia-peleistä, mutta edellisessä pelissä Armeniaa vastaan hän päästi kolme osumaa kuten Barkas Italiaa vastaan. Minun valintani olisi Barkas, mutta saa nähdä, kumpaan vaihtoehtoon van't Schip päätyy. Vuosi sitten Ratinassa Kreikan maalissa pelasi Barkas, mutta Kansojen liigan Ateenassa pelatussa pelissä puolestaan Vlachodimos torjui 1-0 kotivoiton Suomesta.
Puolustajia joukkueeseen nimettiin vain seitsemän. Toppareita ovat Sokratis, Manolas ja Siovas, joista Siovas on lähtökohtaisesti kolmostoppari, vaikka viimeksi Armeniaa vastaan hän syrjäyttikin Manolasin avauksesta, koska tämä oli ollut niin heikko Italiaa vastaan 1v1-puolustamisessa. Siovas on itse asiassa pelannut toistaiseksi täydet minuutit karsinnoissa, kun hän tuurasi Manolasta myös maaliskuun peleissä, mutta silloin kyse oli Manolasin loukkaantumisesta. Toki Siovas voi myös tarpeen tulla pelata keskikentällä kuten hän teki Italiaa vastaan kotiottelussa, mutta kun joukkueeseen on kuitenkin nimetty paljon keskikenttäpelaajia, Siovasin rooli lienee olla vaihtotoppari.
Oikean laitapuolustajan tontista kamppailevat Torosidis ja Bakakis. Torosidis ei ole pelannut ollenkaan näissä EM-karsinnoissa (maaliskuussa ainakin polvivamma), mutta tekee nyt paluun joukkueeseen. Bakakis puolestaan oli mukana maaliskuussa ja oli silloin avauksessa molemmissa peleissä, mutta joutui jättämään kesäkuun pelit väliin. Bakakisin poissaolo oli huono juttu kreikkalaisille, sillä Italiaa vastaan Carlos Zeca jouduttiin uhraamaan avausjaksolla laitapuolustajaksi eikä se kokeilu toiminut ollenkaan. Armeniaa vastaan Mavrias ei ollut kovin kummoisempi, mutta nyt Kreikan tilanne on huomattavasti valoisampi, kun käytettävissä ovat taas sekä Torosidis että Bakakis. Torosidisin tasan 100 maaottelun kokemuksesta ei voi olla kuin hyötyä ja Kansojen liigassa mukana ollessaan hän muun muassa alusti keskityksellään Granlundin oman maalin 1-0 kotivoitossa Suomesta. Lisäksi hän kantoi kapteeninnauhaa Kansojen liigassa ja tarjoaa hyökkäysuhan myös oikealta laidalta, jolloin kaikki nousut eivät jää vasemman laitapuolustajan huoleksi. Ennustan siis, että Torosidis on avauksessa ja edellisessä Ratinan kohtaamisessa kulmalipulla 2-0 maalissa Lodin nöyryyttämäksi joutunut Bakakis on vaihdossa.
Aasinsillan kautta puolustusosaston läpikäynti on hyvä päättää vasemman laitapuolustajan tontin setvimiseen. Vaihtoehdot ovat Stafylidis ja Tsimikas. Stafylidis on pelannut Hoffenheimissa tasaisesti ja Tsimikas puolestaan selvitti Olympiakosin kanssa tiensä Mestarien liigan lohkovaiheeseen. Kolmas ehdokas vasemmaksi laitapuolustajaksi olisi ollut Leonardo Koutris, jonka nousuista tukemaan hyökkäyksiä kesäkuun peleissä on esimerkkejä ylempänä, mutta hän on jäänyt Olympiakosissa juuri Tsimikasin varamieheksi, joten siksi häntä ei valittu nyt edes maajoukkueeseen, mutta toki silti hänen pudottamisensa oli pieni yllätys, koska hän on kuitenkin avannut näissä karsinnoissa kolme peliä neljästä. Ainoastaan Italiaa vastaan Stafylidis oli avauksessa. Tsimikasin ainoat maajoukkuepelit ovat Kansojen liigasta Unkaria ja Suomea vastaan viime lokakuulta eli vuosi sitten Ratinassa Tsimikas oli toista kertaa maajoukkueurallaan avauksessa, mutta ei ole sen jälkeen pelannut maajoukkueessa, joten tekeekö hän paluun viheriölle juuri Suomea vastaan? Stafylidis on senttimetrin lyhyempi kuin Tsimikas (178cm vs. 179cm), mutta on 26 maaottelussa tehnyt kaksi osumaa. Hän olisi siis hieman kokeneempi vaihtoehto ja ollut tosiaan näissä karsinnoissa kerran avauksessa Italiaa vastaan. Maaliskuun peleistä hän oli poissa loukkaantumisen vuoksi ja Armeniaa vastaan Koutris syrjäytti hänet viimeksi. On vaikea sanoa, että onko van't Schipin valinta Tsimikas vai Stafylidis, mutta Kreikan laitapuolustajien terveystilanne on kuitenkin nyt melkeinpä paras mahdollinen ja senkin pitäisi jo parantaa puolustuspelaamisen laatua.
Jäljellä ovat enää keskikenttäpelaajat. Toistaiseksi 3+1 tehot karsinnoissa tehnyt Kreikan Litmanen eli Kostas Fortounis ei ole mukana, koska hän loukkasi polvensa Olympiakosin harjoituskaudella ja on poissa loppuvuoden ajan, mutta siitä huolimatta Olympiakos selvitti tiensä Mestarien liigan lohkovaiheeseen. Hän on ollut vastuussa kaikista erikoistilanteista, joten menetys on suuri, koska mielestäni Fortounis on ollut tässä lohkossa toistaiseksi omalle maalleen tärkein pelaaja, sillä hänen kauttaan on kulkenut lähes jokainen Kreikan hyökkäys. Keskikenttäotsakkeen alle on kuitenkin nyt nimetty kymmenen pelaajaa, joista osa pelaa laidassa ja osa keskemmällä. Puhtaampia keskikenttäpelaajia ovat Siopis, Bouchalakis, Kourbelis, Zeca ja Samaris. Masouras, Pelkas, Mantalos, Kolovos ja Fetfatzidis ovat kaikki enemmän tai vähemmän laitureita, mutta joku heistä saatetaan nähdä kärjen alapuolella paikkaamassa Fortounisia.
Kreikka ryhmittynee joko 4-3-3 tai 4-2-3-1 paperiryhmitykseen. Ensin mainittu olisi sikäli loogisempi, että valitussa ryhmässä ei ole oikein luontaista Fortounisin korvaajaa kymppipaikalle, joten ehkä van't Schip valitsee siksi avaukseen vain kaksi laituria Koulourisin rinnalle ja sitten puolustuslinjan edessä on kolmen keskikenttäpelaajan linja. Tuolloin avaukseen voisi kuvitella vielä yhden puolustavamman keskikenttäpelaajan keskellä ja sitten hänen molemmilla puolillaan olisivat kaksi keskikenttäpelaajaa, jotka voivat juosta rangaistusalueelta toiselle ja tukea myös hyökkäyksiä. Samaris, Kourbelis ja Siopis ovat ehkä vähän enemmän puolustusorientoituneita kuin Zeca ja Bouchalakis, joten ensin mainitusta kolmikosta ainakin yksi lienee avauksessa. Samaris on ollut avauksessa toistaiseksi jokaisessa EM-karsintapelissä, joten hän lienee myös van't Schipin ykköshevonen puolustavampaan rooliin. Kourbelis puolestaan pelasi Liechtensteinia vastaan jopa topparina avauksessa, kun Sokratis oli vaihdossa. Bosniaa vastaan vieraissa Kourbelis aloitti pohjalla yhdessä Zecan kanssa pelaten 67 minuuttia. Italiaa vastaan hänet puolestaan otettiin tauolla vaihtoon 0-3 tilanteessa ja Armeniaa vastaan hän istui penkillä, joten kesäkuun pelit eivät aivan menneet nappiin Kourbelikselta. Siopis on pelannut vain kolme maaottelua, jotka ovat kaikki tulleet touko-kesäkuussa, kun Kreikka pelasi Turkkia vastaan harjoituspelin ennen kesäkuun EM-karsintapelejä. Siopis oli kesäkuun peleissä vaihtomiehen roolissa saaden peliaikaa yhteensä vajaan tunnin, joten Suomeakin vastaan hän lienee penkkiveikko.
Keskikentän hyökkäävimpiin rooleihin 4-3-3 ryhmityksessä soveltuisivat siis Zeca ja Bouchalakis. Zeca on ollut avauksessa Samarisin tavoin joka kerta ja pelasi Italiaa vastaan jopa laitapuolustajana. Kööpenhaminassa operoiva gasellimainen juoksukone on ilman muuta arvokas palanen Kreikan keskikentällä ja elastisuutensa vuoksi vaikea ohitettava. Hän on myös kasannut jo 1+1 tehot näissä karsinnoissa, kun hänen keskityksestään Kreikka tasoitti pelin 2-2:een Bosniassa ja Armeniaa vastaan puolestaan Zecan laukaus boksin reunalta kavensi pelin 1-2:een toisen puoliajan alussa. Bouchalakisilla pelattuja maaotteluja on vain kuusi, joten siksi hänen paikkansa avauksessa ei ole sementoitu. EM-karsinnoissa hän on lisäksi saanut peliaikaa vain Bosniaa vastaan vieraissa puoliajan verran. Seurajoukkueessaan Olympiakosissa hän on pelannut enemmän toisena pohjapelaajana, joten tietysti van't Schip voi käyttää häntä sellaisessakin roolissa, jos hollantilaisluotsi päätyy 4-2-3-1 ryhmitykseen. Mahdollisessa 4-3-3 ryhmityksessä Bouchalakis kamppailee peliajasta Kourbelisin kanssa.
Vasemmalle laidalle Kreikan ykkösvaihto vielä Kansojen liigassa oli Pelkas, joka tuolloin oli avauksessa viisi ensimmäistä peliä ja istui vaihdossa vasta merkityksettömässä Viro-pelissä. EM-karsinnoissa tekninen väkkärä on kuitenkin jäänyt pieneen rooliin, sillä maaliskuussa hän oli sivussa loukkaantumisen takia ja kesäkuussa hän istui penkillä Italiaa vastaan, mutta pääsi sitten avaukseen Armeniaa vastaan pelaten 68 minuuttia. Pelkasin kilpailija on Kolovos, joka oli avauksessa Italiaa vastaan ja tuli Armeniaa vastaan vaihdosta kentällä. Maaliskuussa hän tuli myös vaihdosta kentälle molemmissa peleissä. Kolovos olisi fyysisempi valinta yhdeksän senttiä pidempänä, mutta Pelkas on pallollisena mielestäni taitavampi, joten on arvoitus, että haluaako van't Schip painottaa puolustusta vai hyökkäystä valitessaan vasenta laituria.
Oikean laidan valinta on helpompi, koska Masouras on ollut avauksessa kolmesta pelistä neljässä. Ainoastaan Bosniaa vastaan vieraissa hän pääsi kehiin vasta toisella jaksolla. Olympiakosissa hän on pelannut tällä kaudella melko tasaisesti kummallakin laidalla, joten hänet voidaan toki nähdä myös vasemmalla, mutta koska Kreikan paidassa Masouras on vallannut oikean laiturin tontin, veikkaan hänen aloittavan sillä paikalla Suomeakin vastaan. Vasenjalkaisena pelaajana hän pystyy leikkaamaan keskelle ja ampumaan takakulmaan tarkasti. Fetfatzidis lienee sitten puolestaan Masourasin varamies, vaikka hänellä onkin 25 pelattua maaottelua, kun Masouras on pelannut vasta kuusi maaottelua. Fetfatzidis on kuitenkin edellisen kerran ollut maajoukkueen mukana Kansojen liigassa lokakuussa, mutta istui penkillä sekä Unkaria että Suomea vastaan. Sitä ennen hän oli maajoukkuessa viimeksi 2015, kun EM-karsinnoissa Kreikka kärsi Suomelle 0-1 tappion ja pelasi Romaniaa vastaan 0-0 tasapelin, mutta tuolloinkin Suomea vastaan Fetfatzidis oli vaihdossa, mutta hän on kuitenkin melko jännästi erikoistunut pääsemään maajoukkueeseen silloin, kun vastassa on Suomi. Seurajoukkueessaan 168-senttinen Fetfatzidis on pelannut juuri oikeaa laituria, joten hän on sikäli luonnollinen paikkaaja Masourasille tarvittaessa.
Jos van't Schip päättää valita 4-2-3-1 ryhmityksen, silloin Fortounisin korvaaja kymppipaikalla lienee Mantalos. Hän pelasi Kansojen liigassa parissa pelissä avauksessa laiturina, koska Fortounis oli tietysti mukana. EM-karsinnoissa Mantalos ei ollut mukana maaliskuussa ja istui kesäkuussa penkillä molemmissa peleissä. Seurajoukkueessaan AEK Ateenassa hän on pelannut pääosin vasemmalla laidalla, mutta hän on myös juuri eilen Eurooppa-liigan karsinnoissa pelannut kärkiparin alapuolella, joten siksi hän olisi minun valintani Fortounisin paikkaajaksi. Eilen hän jopa teki yhden maalin Trabzonsporia vastaan, mutta vierasmaalisäännöllä Ateenan taival päättyi. Lisäksi viime kaudella Mantalos pelasi paljon seurajoukkueessaan hyökkäävänä keskikenttänä laiturin roolin lisäksi, joten kärjen alapuolella pelaaminen ei ole hänelle vierasta ja Kreikan nykyisestä ryhmästä hän on oikeastaan Pelkasin ohella ainoa, jonka voisi kuvitella Fortounisin paikkaajaksi taitavana pallollisena pelaajana.
On yhteenvedon aika. Teen kaksi erilaista avauskokoonpanoveikkausta riippuen siitä, onko muodostelma paperilla 4-3-3 vai 4-2-3-1. Mielestäni ainakin näin teoriassa ja paperilla tuo 4-2-3-1 ryhmitys vaikuttaisi paremmalta, mutta en sitten tiedä, että luottaako van't Schip Mantalosiin tarpeeksi Fortounisin korvaajana.
4-3-3:
Pelkas (Mantalos, Kolovos) - Koulouris (Pavlidis, Vrousai) - Masouras (Fetfatzidis)
Bouchalakis (Kourbelis) - Samaris (Siopis) - Zeca
Tsimikas (Stafylidis) - Manolas (Siovas) - Sokratis - Torosidis (Bakakis)
Vlachodimos (Barkas)
4-2-3-1:
Koulouris (Pavlidis, Vrousai)
Pelkas (Kolovos) - Mantalos - Masouras (Fetfatzidis)
Samaris (Kourbelis, Siopis) - Zeca (Bouchalakis)
Tsimikas (Stafylidis) - Manolas (Siovas) - Sokratis - Torosidis (Bakakis)
Vlachodimos (Barkas)
Suomi:Suomen päävalmentaja Markku Kanerva nimesi maanantaina 26.8.2019 seuraavan miehistön syyskuun maaotteluihin Kreikkaa ja Italiaa vastaan:
Roman Eremenko jäi ryhmästä vapaaehtoisesti pois, koska julkisuuteen kerrottuna syynä hän koki, ettei olisi oikeudenmukaista tulla joukkueeseen tässä vaiheessa karsintoja. Samalla Markku Kanerva sulki Eremenkolta oven kokonaan syksyn peleistä, koska projektiin olisi viimeistään nyt pitänyt sitoutua sataprosenttisesti.
Maanantain lehdistötilaisuudessa, jossa joukkue julkistettiin, Ari Lahti, Marco Casagrande, Juha Malinen ja Markku Kanerva kertoivat lisäksi seuraavia asioita:
- Ennen A-maajoukkuetta koskenutta osuutta puheenjohtaja Lahden osuudesta jäi mieleen, että tulossa on ilmeisesti jonkinlainen jalkapalloprofessuuri Jyväskylän yliopistoon ensi vuonna
- Casagranden osuudessa käytiin puolestaan läpi vähemmän yllättäen Seurojen palloliitto -hanketta, mutta tärkeintä oli kuitenkin se, että Casagrande näytti muutamia kuvia Ratinasta ja totesi, että olosuhdepäällikkö Auvinen oli ollut valvomassa nurmen vaihtoa männä viikolla ja palaset ovat sen verran suuria, että niiden ei pitäisi liikkua mihinkään
- Malisen osuudessa painotettiin sitä, että U21-joukkue on linkki poikamaajoukkueista Huuhkajiin ja auttaa pelaajaa yksilönä kansainväliseen läpimurtoon ja Huuhkajiin. Lisäksi tavoitteena on pitää mahdollisimman monen pelaajan motivaatio ylhäällä ja siksi ryhmässä on ollut niin paljon pelaajia kokeilemassa ja tarkkailtavana. Pelaajat ovat herkässä iässä ja paljon merkitsee se, kuinka paljon he saavat vastuuta ja luottamusta juuri nyt
- U21-joukkueen oma tavoite on tehdä läpimurto joukkueena EM-tasolla
- Stavitskin edellinen nivusleikkaus epäonnistui ja hän on käynyt uudessa leikkauksessa, joten hän on luultavasti poissa koko syksyn (2-3 kk)
- Kaksi uutta U21-tarinaa ovat William Jääskeläinen, joka palaa 2,5 vuoden tauon jälkeen nuorisomaajoukkueisiin ja Tuukka Andberg, jolla on puolestaan allaan vain yksittäinen piiriedustus, mutta ei aiempia maaotteluja
- Källman nimettiin U21-joukkueeseen, joten hän ei ole mukana Huuhkajissa toisin kuin kesäkuussa
- Kanerva totesi, että on "todella nastaa jatkaa karsintoja" ja edessä on tiivis rupeama syksyllä
- Rive on käynyt tarkkailureissuilla Tanskassa Esbjergissä, Leverkusenissa ja Chicagossa
- Kanerva totesi, että kun voittoja on tullut, kannattaako miehistöä vaihtaa liikaa? Puolustukseen nimettiinkin tutut kahdeksan nimeä
- Keskikentällä ja hyökkäyksessä uusvanhoja nimiä ovat Tuominen ja Jensen, jotka palaavat ryhmään, kun viimeksi mainittukaan ei ole enää nilkkavaivainen ja Jassen poissaoloonhan vaikutti viimeksi enemmän pelituntuman puute, kun hän oli ollut keväällä loukkaantuneena ja nyt tarkistuksen jälkeen hän pelasi toukokuussa kahdeksan minuuttia, mutta ei muuten koko keväänä ollenkaan
- Eremenkon tilanne käytiin läpi lyhyesti, keskustelut alkoivat jo keväällä eikä Rive alkanut enää toistelemaan asioita, jotka ovat kuunneltavissa Huucastista, mutta hän oli tietenkin pettynyt, että Roman ei ollut käytettävissä, mutta hänen tilannettaan katsotaan uudestaan sitten EM-karsintojen jälkeen
- Ryhmään nimettiin 24 pelaajaa ja kaikki ovat pelikunnossa, vaikka muutamalla voikin olla ihan pieniä kolhuja, mutta jokainen on omien sanojensa mukaan pelikunnossa
- Källmanin kohdalla päädyttiin siihen ratkaisuun, että hänen tulevaisuutensa kannalta on parempi, että hän saa peliaikaa U21-joukkueessa, koska seurajoukkueessa vastuu ei ole ollut ihan toivottua ja siten Kanerva kokee, että Källman ei juuri nyt vahvista Huuhkajia
- Rive totesi, että ei välttämättä usko Kreikan uuden valmentajan van't Schipin tekevän radikaaleja muutoksia ja peli perustunee edelleen pallonhallintaan, lisäksi hän muistutti Lamin pelanneen van't Schipin alaisuudessa Zwollessa
- Kreikan muoto lienee kuitenkin 4-3-3 yhdellä tai kahdella pohjapelaajalla eli käytännössä siis 4-3-3 tai 4-2-3-1, jotka ovat läpikäyty tämän viestiketjun avausviestissäkin
- Valmistautumisaika on lyhyt, joten Suomen pääpaino on oman pelitavan kertaamisessa
- Rive muistutti, että Kreikka-pelin jälkeen urakka on vasta puolivälissä, joten vaikka pisteitä on hauska laskea, matka on pitkä ja keskittyminen on nyt täysin Kreikka-pelissä
- Haastetta riittää yhä, koska edessä ovat myös haastavat vieraspelit Bosnia-Hertsegovinassa ja Kreikassa
- Pelaajat ovat "todella innokkaina odottaneet pelejä ja fiilis on todella odottava"
- Olosuhdepäällikkö Auvinen päätti tilaisuuden vielä kertomalla tarkemmin Ratinan nurmenvaihdosta. Ruotsin Friends Areenan nurmenvaihdosta vastaava ruotsalainen konsultti hankittiin valvomaan/johtamaan operaatiota. Hän tekee vuosittain 7-9 kertaa saman urakan ja onnistuneita vaihtoja on takana 37, joten mitään ongelmia ei pitäisi olla myöskään nyt syntynyt, vaan nurmi on pelikunnossa
- Kanerva totesi vielä Pukista sen, että Farke käyttää tätä hyvin Norwichissa myös pelinrakentelussa eräänlaisena nivelpelaajana, josta hyvä esimerkki oli Chelseaa vastaan nähty maalisyöttö
Sitten pääsemmekin pohtimaan avauskokoonpanoa. Maalivahtina aloittaa tietysti Lukas Hradecky, joka on toistaiseksi aloittanut Bundesliiga-kauden kahdella voitolla Leverkusenin maalin suulla. Jesse Joronen on hyvä kakkosmaalivahti, koska hän piti eilen Serie A -debyytissään nollapelin Cagliaria vastaan, kun sarjanousija Brescia haki 0-1 vierasvoiton.
Puolustuslinjassa ei pitäisi olla myöskään mitään ihmeellisyyksiä, koska ryhmään nimettiin tutut kahdeksan nimeä. Arajuuri-Toivio topparipari on toiminut erinomaisesti Kansojen liigasta alkaen ja heillä on alla kolme perättäistä nollapeliä.
Kun EM-karsintojen lisäksi mukaan lasketaan Kansojen liiga, Arajuuri-Toivio topparipari on avannut kahdeksan kertaa toppariparina neljän linjassa ja noissa peleissä Suomi on päästänyt omiin vain yhden maalin, joka oli Kreikkaa vastaan vieraissa vieläpä Granlundin oma maali. Käsittämätön tilasto! Laitapuolustajaosasto säilynee myös ennallaan. Uronen aloittaa vasemmalla kuten kesäkuun maaotteluissa. Maaliskuussa häntä tuurannut Pirinen on kohtalainen varamies. Oikealla puolella puolestaan Raitala kaiken järjen mukaan on ykkösvaihtoehto, vaikka hän edelleen seurajoukkueessaan Montrealissa pelaakin lähinnä keskuspuolustajana. Maaliskuussa Raitalaa paikannut ja varsinkin Armeniaa vastaan maajoukkueuransa parhaan ottelun pelannut Granlund on varamies. Toki kesäkuussakin Granlund pääsi avaukseen Bosniaa vastaan, mutta se johtui enemmän siitä, että Raitala oli hieman flunssainen, mutta pystyi onneksi silti tulemaan kentälle, kun Granlund loukkaantui avausjaksolla. Väisäsen veljekset puolestaan toimivat topparivaihtureina tarvittaessa.
Keskikentällä on kolme varmaa nimeä aivan kuten kesäkuussakin eli Sparv, Kamara ja Lod. Sparv totesi Huucastin haastattelussa viime viikolla, että on täysin terve, joten hän on toipunut kauden alun pienistä vammoistaan ja ottaa kapteenina varmasti toisen keskikentän keskustan pelipaikan. Kamaraa ei tarvinne edes perustella, sillä hän on saanut tasaisesti vastuuta seurajoukkueessaan Rangersissa ja oli Suomen parhaimmistoa varsinkin kesäkuun peleissä. Schüller ja Kauko voivat tulla puolestaan vaihdosta sisään tuomaan tuoreita jalkoja keskikentälle. Lod puolestaan on jaetulla kärkisijalla EM-karsintojen syöttöpörssissä kolmella maalisyötöllään, joten hän jatkaa ilman muuta oikealla laidalla, jossa myös hänen puolustussuunnan auttamiskyvystään on hyötyä, koska Kreikan vasemman puolen laitapuolustajilla on tapana tukea hyökkäyksiä voimakkaastikin riippumatta siitä, onko avauksessa esimerkiksi Koutris tai Stafylidis. Edellisessä Ratinassa pelatussa ottelussa Lod auttoi hyvin Granlundia pimentämään Bosnia-Hertsegovinan vaarallisen vasemman laiturin Duljevicin ja samalla lailla Lod tullee auttamaan Raitalaa puolustamaan tuota laitaa.
Ainoa kysymysmerkki onkin sitten keskikentän vasemman laiturin paikka. Vahvimmat vaihtoehdot ovat Lassi Lappalainen, Pyry Soiri ja Simon Skrabb. Lappalainen aloitti viimeksi vasemmalla Liechtensteinia vastaan ja kiitti vastuusta syöttämällä toisella puoliajalla pitkän soolokuljetuksen päätteeksi Källmanin maajoukkueuran avausmaalin. Bosnia-Hertsegovinaa vastaan hän tuli puolestaan vaihdosta kentälle, kun Skrabb aloitti silloin laiturina ja hoiti tehtävänsä kohtalaisen hyvin. Edellisessä Kreikka-pelissä vuosi sitten Skrabb hyppäsi vaihdosta kehiin ottelun alussa juuri laituriksi, koska Pukki loukkaantui ja Lod siirtyi kärkeen. Silloin Skrabb oli varsinkin toisella jaksolla hyvä puolustussuuntaan ja siitä hän jatkoi tosiaan Bosniaa vastaan kesäkuussa, joten Skrabb olisi täysin hyväksyttävä vaihtoehto. Kolmas ehdokas on sitten Soiri, joka on EM-karsintojen alussa saanut vastuuta vain vaihtomiehenä, koska hänen pelituntumansa oli ollut niin olematon seurajoukkueessa. Siitä huolimatta Soiri teki Armeniaa vastaan Suomen toisen osuman. Kesäkuun peleissä hän pääsi Liechtensteinia vastaan vaihdosta kentälle. Nyt Soiri on siirtynyt Tanskaan, jossa hän on saanut hyvin vastuuta ja on siten ehkä Lappalaisen ohella kuitenkin se vahvin ehdokas. Kansojen liigassahan Soiri oli Suomen parhaimmistoa ja teki muun muassa Kreikkaa vastaan kotona vapauttavan avausmaalin, mutta sitten puolestaan Lappalainen on osunut MLS:ssä Montrealissa jo neljä kertaa, joten hän saapuu maajoukkueeseen erinomaisessa vireessä, mutta
ainoa kysymysmerkki hänen kohdallaan on se, että hän on vain kertaalleen ollut avauksessa maajoukkueessa ja silloin vastustajana oli heikko Liechtenstein, joten luottaako Kanerva Lappalaisen puolustussuunnan pelaamiseen vai valitseeko hän mieluummin avaukseen kokeneemman Soirin tai Skrabbin? Minulle kävisi kuka tahansa, mutta heitän oman veikkaukseni tämän viestin lopussa.
Viimeiseksi käsittelyyn kaksi ylintä pelaajaa, joista Pukki on tietysti toinen. Toinen hyökkääjä sen sijaan on arvoitus ja tämä onkin vasemman laiturin lisäksi se pelipaikka, joka aiheuttaa pohdintaa Kanervalle, kun muut yhdeksän nimeä ovat melko naulattuja. Vaihtoehtoina Pukin rinnalle tai alapuolelle ovat Fredrik Jensen, Jasse Tuominen, Petteri Forsell ja Rasmus Karjalainen. Viimeksi mainitun voi toki melko varmasti unohtaa, koska mielessäni on edelleen se edellisen Kreikka-pelin tilanne, jossa hän hävisi tuoreilla jaloilla juoksukilpailun Manolasta vastaan täysin pystyyn, vaikka tällä oli alla jo täysi ysikymppinen. Fysiikka ei mielestäni siis riitä vielä avauskokoonpanon pelaajaksi. Forsell puolestaan oli avauksessa Bosnia-Hertsegovinaa vastaan, kun oikein muita vaihtoehtoja ei ollut käytettävissä, sillä Skrabb piti sijoittaa laidalle ja Källman olisi ollut vielä yllättävämpi valinta, mutta Forsell hoiti oman roolinsa melko hyvin kuitenkin Pukin alapuolella puolustussuuntaan, vaikka hyökkäyssuuntaan hänen antinsa jäikin sitten odotettua vaisummaksi, mutta Petterin tehtävä oli ennen muuta Ratinassa kesäkuussa pallottomana liikkua lähellä Bosnian pelinrakentelusta vastannutta Cimirotia ja mielestäni hän kyllä jaksoi juosta hyvin kuten Kanervan pelitavassa ylimpien pelaajien pitääkin. Lisäksi hän teki hyviä aloitteita prässissä ylempänä kenttää:
Suomen prässäämisessä kärkipari vastasi aloitteellisuudesta. Nyt Forsell tekee aloitteen kohti Zukanovicia ja muu joukkue seuraa perässä, hyvä!
Lod ehtii kiinni Civiciin ennen kuin tämä saa pallon kunnolla haltuun ja murtuu paineen alla harhasyöttöön.
Pukki poimii pallon keskeltä ja lataa vasurillaan Sehicin hyppysiin.
Forsellilta taas hyvä aloite yhtäaikaiseen prässiin ja muu joukkue seuraa taas eli Skrabb, Kamara ja Pukki.
Seurauksena Pukin ahdistaman Besicin pudotus karkasi päädystä yli ja Suomi sai ilmaisen kulmapotkun.
Tässä näkyy Suomen muoto pallottomana eli se oli käytännössä 4-4-1-1 Forsellin pelatessa hieman Pukin alapuolella lähellä Cimirotia estäen tämän peliä edistävät syötöt.
Suomen 4-4-1-1 muoto ja Forsell jälleen vartioimassa Cimirotia estäen Bosnian pelinrakentelun keskustan kautta.
Ylläolevien kuvien perusteella minulle kävisi siis mainiosti se, että Forsell aloittaisi jälleen Pukin rinnalla/alapuolella, koska hän osoitti Bosniaa vastaan olevansa melko luotettava työmyyrä pallottomana. Lisäksi Forsellin pelituntuma on hyvä hänen saatuaan rutkasti vastuuta HJK:ssa. Kävin myös tarkkailemassa Forsellia Lahti-ottelussa pari viikkoa takaperin ja kieltämättä oli hienoa nähdä hänet ensi kerran livenä paikan päällä:
Keskikentältä odotin Väänäsen ja Forsellin näkemistä ensi kertaa livenä enkä joutunut pettymään. Forsellista nyt ei tarvinne hirveästi kirjoittaa kuin että oli ilo nähdä hänen potkutekniikkansa livenä. Kritiikkiä voinee antaa kahdesta maalisyötöstä huolimatta siitä, että muutamat pidemmät ristipallot karkasivat liian pitkiksi tai sitten syötöt linjan taakse eivät aina ylittäneet topparin päätä eli ilta ei kuitenkaan ollut häneltä täydellinen. Tilojen hakeminen kahden alimman linjan välistä oli kohtalaisen hyvää, mutta siinäkin on vielä parannettavaa.
Mitä tulee Tuomiseen ja Jenseniin, kumpikin palaa nyt maajoukkueeseen oltuaan kesäkuussa poissa. Tuominen oli itse asiassa poissa myös maaliskuussa ja pelasi tosiaan keväällä vain kahdeksan minuutin verran yhdessä ottelussa toukokuussa Valko-Venäjällä, mutta on sittemmin kuntoutunut täyteen pelikuntoon ja päässyt myös kentälle BATE Borisovissa sekä vaihdosta että myös pelin alusta. Jensen puolestaan sai Bundesliigan avauspelissä peliaikaa kahdeksan minuuttia vaihdosta Dortmundia vastaan, mutta istui edellisen ottelun penkillä. Harjoituskaudella heinä-elokuussa hän on toki saanut minuutteja, joten pelituntuman pitäisi olla kohtalainen, mutta Tuominen ja Forsell lienevät todennäköisemmin täyden 90 minuutin pelikunnossa kuin Jensen, joten siksi oma valintani kallistuisi juuri joko Tuomiseen tai Forselliin.
Tuomisen edelliset pelit maajoukkueessa ovat Kansojen liigasta, jossa hän jäi maaleitta, mutta uurasti kiitettävästi Pukin rinnalla ja oli ennen kaikkea pääpalloissa raastava taistelija, vaikka pallojen voittoprosentti ei käsittääkseni päätä huimannut, mutta hänellä on edes jonkinlaiset mahdollisuudet voittaa kuitenkin palloja ylhäällä Sokratista ja Manolasta vastaan toisin kuin Forsellilla ja Jensenillä, jotka toki pystyvät pitämään palloa maitse, mutta ilmataisteluissa heistä ei juuri ole hyötyä. Tuominen oli myös yllättävän hyvä minimalistisissa käännöksissä palloa suojatessa maitse eikä hävinnyt sillä osa-alueella esimerkiksi juuri parin vuoden takaiselle Pohjanpalolle, jonka harhauttelukyky palloa suojatessa toppari selässä oli hänen viimeisimmissä maaotteluissa loistava ja pieniä viitteitä samoista asioista näin myös Tuomiselta vuosi sitten syksyllä. Pukki on toki kasvanut sittemmin myös hyväksi "nivelpelaajaksi" kuten Kanerva totesi lehdistötilaisuudessa pelinrakentelussa, mutta oli esimerkiksi vielä pari vuotta sitten Pohjanpaloa jäljessä sillä osa-alueella. Jensen osoitti puolestaan pystyvänsä samaan Armeniaa vastaan vieraissa, kun hän pääsi avaukseen Pukin viereen ja kiitti vastuusta maalaamalla voittomaalin. Yhteenvetona voisi todeta, että kilpailutilanne tuon kolmikon kesken on hyvä ja tilanne siten paljon parempi kuin kesäkuussa. Oma valintani olisi kuitenkin joko Tuominen tai Forsell, joista pakon edessä kallistuisin Tuomiseen, koska hänellä on se pieni etu kilpailijoihin nähden pääpalloissa, kun toppari on selässä.
Avauskokoonpanoveikkaukseni on siis:
Pukki - Tuominen
Soiri - Sparv - Kamara - Lod
Uronen - Arajuuri - Toivio - Raitala
Hradecky
Suomen pelitapaa en ala enää lainaamaan tähän sen kummemmin, koska olen käynyt sitä läpi jo niin monesti, mutta jos joku haluaa virkistää muistia, tässä ovat linkit viimeisimpien Bosnia- ja Liechtenstein-otteluiden havaintoihin:
http://futisforum2.org/index.php?topic=224635.msg12392576#msg12392576 &
http://futisforum2.org/index.php?topic=224635.msg12397477#msg12397477Tämä viesti on varattu Suomen esittelylle ensi viikon alussa. Sitä ennen, arvon palstaveljet, jatkakaa ihmeessä keskustelua, mutustelua ja ennakointia kahden viikon päästä pelattavasta todellisesta trilleristä.
E: Omat mietteet Suomesta päivitetty joukkueen julkaisun jälkeen.