Suomi - Kreikka 5.9.2019 klo 21.45, Ratinan stadion, Tampere (Viasat ja Viafree)

[Salming]

Tasan kahden viikon kuluttua pelataan Tampereella yksi suomalaisen jalkapallohistorian tärkeimmistä otteluista, kun kiitettävästi EM2020-karsinnat aloittanut Suomi kohtaa pimenevässä syyskuisessa torstai-illassa keinovalojen paisteessa täpötäydellä Ratinan stadionilla Kreikan. Suomi julkistaa joukkueensa maanantaina 26.8. ja Kreikka mitä luultavimmin samalla viikolla. Päivitän valitut joukkueet aloitusviestiin, kun ne ovat selvillä. Halusin avata otteluketjun kuitenkin jo nyt, koska olen tällä viikolla tutkinut Kreikan uuden päävalmentajan John van't Schipin pelikirjaa hänen edellisessä pestissään PEC Zwollen perämisessä Hollannin pääsarjassa viime syksynä. Otin myös vapauden avata otteluketjun jälleen kerran siksi, että toistaiseksi seitsemän avaamaani ketjua ovat tuottaneet viisi voittoa ja kaksi tappiota, joten voittoprosentti on erinomainen 71,43%. Ensi viikolla suurin huomio tulee varmasti keskittymään Suomen pelaajavalintoihin, joten ennen sen hulabaloon alkua tarjoan mahdollisuuden tutustua rauhassa muutaman päivän ajan sekä van't Schipin pelikirjaan että siihen, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja siinä on toistaiseksi Kreikalta nähtyyn pelaamiseen kuluneissa EM-karsinnoissa. Samalla olen hieman arvuutellut yhteenvedon muodossa sitä, millainen Kreikka Ratinassa saatetaan nähdä ja nostanut myös esiin joitakin tärkeitä havaintoja ja iskunpaikkoja, jotka Suomella ja Kanervan valmennusryhmällä ovat toivottavasti tiedossa.

Suomi ja Kreikka ovat kohdanneet toisensa 16 kertaa. Suomi on voittanut viidesti ja Kreikka kahdeksan kertaa. Kolmesti on pelattu tasan. Maaleja Kreikka on tehnyt 27 ja Suomi 20. Kansojen liigassa Suomi voitti kotiottelunsa 2-0 Pyry Soirin ja Glen Kamaran maaleilla. Kreikka puolestaan voitti oman kotipelinsä 1-0 Albin Granlundin omalla maalilla, mutta siitä huolimatta Suomi varmisti yhden maalin vierastappiollaan Kansojen liigan lohkovoiton. Edellisessä EM-karsinnoissa Suomi ja Kreikka olivat myös samassa lohkossa. Silloin Helsingissä peli päättyi 1-1, kun Jarkko Hurme tasoitti pelin toisella puoliajalla. Nikolaos Karelis vastasi avausmaalista avauspuoliajalla. Kreikassa pelattu ottelu puolestaan päättyi Suomen 0-1 voittoon, kun Joel Pohjanpalo niittasi pallon reppuun 75. minuutilla Berat Sadikin esityöstä.

J-lohkossa tilanne on se, että Italia on kärjessä puhtaalla pelillä. Suomi on toisena yhdeksällä pisteellä voitettuaan kolme viimeisintä otteluaan Italia-vierastappion jälkeen. Armenia on kolmantena kuudella pisteellä. Se on voittanut Liechtensteinin kotona ja viimeksi Kreikan vieraissa. Tappiot ovat tulleet Bosnia-Hertsegovinalle ja Suomelle maaliskuussa. Armenian takana neljässä pisteessä ovat Kreikka ja Bosnia-Hertsegovina. Bosnialaisten ainoa voitto tuli karsintojen avauksessa Armeniaa vastaan, mutta sen jälkeen se menetti kotonaan kahden maalin johdon Kreikkaa vastaan Miralem Pjanicin saatua punaisen kortin. Kesäkuussa Pjanicin poissaollessa Suomi voitti Ratinassa bosnialaiset 2-0 ja sen jälkeen Italia voitti myös kotonaan Bosnia-Hertsegovinan maalein 2-1, vaikka Dzeko oli avausjaksolla vienyt vieraat johtoon, mutta Insignen johdolla Italia ensin tasoitti kulmapotkusta ja sitten teki voittomaalin toisen puoliajan lopussa. Kreikka puolestaan aloitti karsinnat vierasvoitolla Liechtensteinista ja pelasi sen jälkeen tasan Bosniassa upean nousun jälkeen. Kesäkuussa sen peli oli kuitenkin täysin sekaisin kuten myöhemmistä esimerkeistä voi nähdä. Italia teki jo avausjaksolla kolme maalia ja voitti vieraissa 0-3. Armenia iski myös kolmesti pallon Kreikan verkkoon, kun peli päättyi 2-3. Kesäkuun pelien jälkeen Angelos Anastasiadis saikin potkut Kreikan peräsimestä. Lohkojumbona on Liechenstein, joka ei ole tehnyt vielä yhtään maalia ja päästänyt 13.

Syyskuun maaotteluikkuna on sikäli miellyttävä, että J-lohkon ottelut pelataan aina ensimmäisenä päivänä kolmelle päivälle jaetuista peleistä sekä ottelukierroksella viisi että kuusi. Pelipäivät kierrokselle viisi ovat siis to-la ja kierrokselle kuusi su-ti. J-lohkon muut ottelut torstaina 5.9. ovat Bosnia ja Hertsegovina - Liechtenstein ja Armenia - Italia. Jälkimmäinen ottelu alkaa jo 19.00, joten halukkaat voivat katsoa sen sopivasti ennen Suomen ja Kreikan välisen ottelun alkamista. J-lohkon pelaajista EM-karsintojen maalipörssissä Teemu Pukki on jaetulla kuudennella sijalla kolmella maalillaan. Kreikan Kostas Fortounis on myös osunut kolmesti, mutta hän on sivussa loppuvuoden polvivamman takia, mikä on tietysti Suomelle mahtava uutinen, kun mielestäni ehkä koko lohkon vähintäänkin joukkueelleen tärkein yksilö on poissa. Karsintojen maalipörssin kärjessä on Israelin Eran Zahavi seitsemällä osumalla. Syöttöpörssissä Robin Lodin kolme maalisyöttöä oikeuttavat jaettuun kärkisijaan yhdessä Memphis Depayn, Kylian Mbappen, Antoine Griezmannin, Dries Mertensin ja Ruslan Malinovskyn kanssa.

Viiden viimeisen ottelun kuntopuntarissa Suomella on kolme voittoa ja kaksi tappiota, kun tammikuun maaottelut jätetään laskuista. Voitot ovat tulleet Armeniasta, Bosnia-Hertsegovinasta ja Liechtensteinista. Tappiot ovat puolestaan tulleet vieraissa Italialle ja Unkarille. Kreikan viiden kilpailullisen ottelun kuntopuntari näyttää saldoa 1-1-3. Voitto tuli Liechtensteinista, tasapeli Bosniasta ja tappiot puolestaan Armeniaa, Italiaa ja Viroa vastaan. Suomen edellinen kotitappio sen sijaan on kesäkuulta 2017, kun Ukraina haki pisteet Ratinasta maalein 1-2. Sen jälkeen Suomi on pelannut kahdeksan ottelua Suomen maaperällä saldolla seitsemän voittoa ja yksi tasapeli. Ainoa tasapeli tuli Veritakselle Turkkia vastaan lukemin 2-2 MM-karsintojen päätteeksi. Tampereella viidessä viimeisessä kotiottelussa Suomi ei ole päästänyt maaliakaan Valko-Venäjää, Unkaria, Viroa, Kreikkaa ja Bosnia-Hertsegovinaa vastaan, vaan on voittanut kaikki pelit maalierolla 8-0. Kaikkiaan peräkkäisiä voittoja Tampereella on kuusi, kun mukaan laskee vielä 1-0 voiton Islannista MM-karsinnoissa. Kreikan vierassaldo Kansojen liigassa ja toistaiseksi EM-karsinnoissa on kaksi voittoa, tasapeli ja kaksi tappiota. Voitot ovat tulleet Liechtensteinista ja Virosta, tasapeli Bosnia-Hertsegovinasta ja tappiot Suomesta sekä Unkarista. Huomionarvoista on kuitenkin se, että EM-karsinnoissa Kreikka on hakenut vieraspeleistään yhden voiton ja tasapelin, joten sen ongelmana olivat kesäkuun kotimaaottelut eivätkä suinkaan vieraspelit, joissa se ei ole vielä kokenut tappiota.

Ottelun erotuomaristoa ei ole vielä nimetty, mutta päivitän sen tähän, kun se julkaistaan. Sillä aikaa ottelusta voi keskustella sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #FINGRE.

EDIT: Erotuomaristo tulee Espanjasta. Juan Martínezin avustajina toimivat Raúl Cabanero ja Iñigo Prieto López De Cerain. Neljäs erotuomari on Ricardo De Burgos.

Kreikka

John van't Schip on 55-vuotias hollantilaisluotsi, joka nimettiin tosiaan hiljattain Kreikan uudeksi päävalmentajaksi Angelos Anastasiadisin tilalle. Van't Schip aloitti valmennusuransa vuosituhannen taitteessa Ajaxin junioreissa. Kauden 2001-2002 hän toimi Twenten päävalmentajana, mutta palasi sitten Ajaxin U21-joukkueen apuvalmentajaksi pariksi vuodeksi. Vuosina 2004-2008 puolestaan van't Schip oli Hollannin maajoukkueen apuvalmentajana Marco Van Bastenin oltua pääkäskijä aivan kuten myös Ajaxin U21-joukkueessa eli herrat toimivat yhdessä noin kuuden vuoden ajan. Vuonna 2009 van't Schippista tuli kuitenkin Ajaxin edustusjoukkueen apuvalmentaja. Seuraavana vuonna hänet värvättiin Australiaan valmentamaan Melbourne Heartia. Parin vuoden pestin jälkeen hän käväisi puolen vuoden verran Meksikossa, mutta palasi sitten Heartiin tekniseksi johtajaksi, kunnes puoli vuotta paluunsa jälkeen hänestä tehtiin myös jälleen seuran manageri. Toinen visiitti Heartin päävalmentajana kesti melko tarkalleen kolme vuotta 2014-2016. Kesällä 2017 Schippista tuli Hollannin pääsarjassa pelanneen PEC Zwollen pääkäskijä. Tuo hänen viimeiseksi jäänyt seurajoukkuepesti päättyi kuitenkin joulukuussa 2018 eli Schip ehti toimia Zwollessa noin puolitoista vuotta. Zwollessa pistekeskiarvo oli 1.3 pistettä ottelua kohden. Australian pääsarjassa Schip keräsi Heartin peräsimessä ensimmäisellä visiitillä 1.33 pistettä ottelua kohden ja toisella kerralla 1.48 pistettä ottelua kohden.

Van't Schipin viimeinen peli PEC Zwollen peräsimessä oli 18. joulukuuta 2018. Silloin Zwolle hävisi AZ Alkmaarille 5-0 Alankomaiden cupissa. Tuosta ottelusta onnistuin löytämään vain kymmenen minuutin koosteen enkä kokonaista peliä, mutta koosteestakin pystyi tekemään joitakin havaintoja. Paperiryhmitys oli 4-2-3-1 ja toisena topparina luuti muuan Thomas Lam, joten häneltä Markku Kanerva voi ainakin kysyä siitä, millaista jalkapalloa van't Schip mahdollisesti peluuttaa Ratinassa, mutta seuraavassa on joitakin omia huomioitani:

Puolustus:


Van't Schippin luotsaaman Zwollen yksi isoista ongelmista hänen viimeiseksi jääneessä pelissä oli se, että linjojen väliin jäi jatkuvasti valtavia tiloja. Tässä kuvassa neljä ylintä pelaajaa eli kärki, laiturit ja kymppipaikan yksilö prässäävät korkealta rajaheitossa, mutta muu joukkue ei tue heitä.


Yksinkertainen puolenvaihto ja kuten näkyy, pohjakaksikko ja ympyröity oikea laitapuolustaja ovat jo peruuttamassa kohti omaa maalia, kun varsinkin laitapuolustajan ja toisen pohjapelaajan olisi tullut olla paljon ylempänä, jotta neljän ylimmän pelaajan taakse ei olisi jäänyt niin isoa tilaa kuin nyt jäi ja Alkmaar pääsi helposti ylittämään keskialueen sen jälkeen, kun Zwollen neljä ylintä pelaajaa oli ohitettu.


Zwollen laitapuolustamisessa tarkoituksena oli luoda lukumääräisiä ylivoimia. Tässä kuvassa näkyy se, kuinka sinisillä on 3v2 ylivoima, kun laitapuolustajaa auttavat pallollisen puolen pohjapelaaja sekä pallollisen puolen laituri eli jos vastustajan laitapuolustaja tekee taustakierron, silloin usein myös laituri joutuu tulemaan melko alas, jotta tilanteesta syntyy 3v2 ylivoima eikä 2v2 tasavoima.


Ylivoimasta huolimatta Alkmaarin pelaaja pystyi laukomaan pallon takakulmaan leikattuaan laidalta keskelle. Alkmaarin avausmaalissa ensimmäinen virhe tapahtui siis jo ylempänä, kun neljää ylintä pelaajaa ei tuettu tarpeeksi korkealta prässäämisessä ja sitten alempana laitapuolustaminen vuoti ylivoimasta huolimatta.


Hetkeä myöhemmin jälleen alkmaarilainen leikkaa laidasta keskelle ja nyt molemmat pohjapelaajat iskevät kiinni yhtä aikaa yrittäen estää etenemisen tuplaamalla. Tämä avaa kuitenkin väylän syöttää Zwollen puolustuslinjan etupuolelle, mutta kosketus oli hieman liian louhikkoinen. Zwollen purku kuitenkin pysähtyy omalle puoliskolle, kun Alkmaarin puolustuslinjasta pumpataan hyvin vastaan katkoon. Seurauksena on uusi murtautumisyritys, mutta tällä kertaa ilmassa linjan taakse, jonka jälkeen helppo siirto viereen ja pallo tyhjiin. 2-0.


Pilkotaan vielä osiin ylempää GIFiä. Tosiaan Zwolle yrittää riistoa taas ylivoimalla, mutta turhaan. Puolustuslinjan etupuolelle jäi hetkittäinen tila käytettäväksi punaisille, mutta kosketus karkasi.


Menetyksen jälkeen Alkmaar ei peräänny, vaan saa riiston, kun puolustuslinja tukee hyvin ylimpien pelaajien aloittamaa välitöntä menetyksen jälkeistä vastaprässiä. Myös Huuhkajien tulee toimia näin Kreikkaa vastaan ja tällainen pelaaminen on toisaalta jo tuttua ja melko hyvin iskostunutta suomalaisten selkäytimiin. Alin linja ei saa pudottaa liian aikaisin, jottei tiloja synny puolustuslinjan ja keskikentän välille.


Zwolle saa 4-2-3-1 muodon kasaan ja linjojen väliset etäisyydet ovat kieltämättä hyvät. Siksi ainoa mahdollisuus on pelata linjan taakse täydellinen pallo ja seurauksena olikin sitten 2v0 tilanne. Tästä kuvasta on huomioitava se, että tämä ei ollut suinkaan ainoa kerta koosteessa, kun Alkmaar hyödynsi linjan taakse pelattavia palloja eli Zwollen ajoittain aggressiivisesta ja iholle menevästä puolustamisesta huolimatta alkmaarlaiset saivat turhan usein jalan vapaaksi.


23. minuutilta esimerkki taas laitapuolustamisesta. Laitapuolustajan avuksi kirmataan vauhdilla keskemmältä luomaan ylivoimaa.


Lopputuloksena onkin 4v3 tilanne, josta ei pitäisi päästä laukomaan, mutta niin vain AZ sai aikaan vapaan laukauksen boksin reunalta parin sekunnin päästä, mutta veto meni reippaasti yli. Huuhkajat voi kuitenkin yrittää hyödyntää Schippin laitapuolustamisideologiaa siten, että se pelaa laidasta nopeasti takaisin keskelle ja etenee sieltä sitten vaikka pystysyötöllä linjan taakse. Lod esimerkiksi voisi jakaa pallon keskeen Kamaralle, joka sitten vapauttaa Pukin linjan taakse, kun puolustuslinjaa suojelevat pelaajat ovat menneet luomaan ylivoimaa laitaan eivätkä ehdi palautua keskemmälle.


Alkmaarin 3-0 osuma. Zwolle menettää ylhäällä ja sitten tilanteenvaihto päättyy syöttöön jälleen linjan taakse, jonka jälkeen toinen yksilö pääsee puttaamaan pallon tyhjiin aivan kuten 2-0 osumassakin. Puolustuslinja on epäsymmetrinen eikä oikein tiedä pelatako paitsioansaa vai perääntyä, joten linja repeilee ja toppari ei ehdi enää katkomaan matalaa keskitystä maalin eteen.


Kuten näkyy, puolet alimmasta linjasta olisi tekemässä paitsioansaa ja puolet peruuttamassa. Näin ollen Lam ei enää ehtinyt spurtata tarpeeksi nopeasti oman maalin eteen, vaan hänen miehensä sai putata pallon pussiin kuten ylemmästä GIFistä voi katsoa tarkemmin.


Avausjakson lopusta hieman vastaava esimerkki. GIFin alussa Zwolle prässää ylhäältä ja nyt puolustuslinja on hyvin tukemassa keskiviivalla, jolloin etäisyydet pysyvät kunnossa ja joukkue on kompakti. Harmi vain, että sitten toinen pohjapelaaja ei havainnoi ollenkaan takaa tulevaa alkmaarlaista, joka riistää ja pelaa taas heti pystyyn linjan taakse. Lamille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin kaataa läpiajossa ollut pelaaja ja ottaa kortti. Kreikalla oli edellisissä maajoukkuepeleissään Italiaa ja myös Armeniaa vastaan isojakin ongelmia juuri tällaisissa negatiivisten tilanteenvaihtojen eli vastustajan vastaiskujen puolustamisessa, joten nämä nopeasti löydetyt esimerkit lyhyestä koosteesta eivät lupaa välttämättä suurta parannusta menneeseen, vaan Huuhkajatkin saattaa päästä hyödyntämään kreikkalaisten huonosti organisoitua puolustusta menetysten jälkeen.


4-0 osuma. Ylivoima tuottaa hetkellisen riiston laidassa, mutta AZ ryövää pallon takaisin vastaprässillä sekunnissa oikein ajoitetulla syötönkatkolla. Sitten pallo pelataan keskelle puolustuslinjan etupuolelle ja samalla tapahtuu taas oikea-aikainen liike puolustuslinjan taakse sekä kolmas perättäinen puttaamismaali tyhjiin. Kun miettii sitä, miten hyvin esimerkiksi Teemu Pukki osaa juosta parhaimmillaan linjan taakse (josta viimeisin esimerkki lienee Liverpoolia vastaan tehty osuma Valioliigassa), Kreikan alin linja saattaa olla helisemässä Ratinassa, jos Schip ohjeistaa joukkuettaan puolustamaan samalla tavalla kuin Zwollea viimeiseksi jääneessä pelissään. Kunhan vain Huuhkajat saa nopeasti pelattua pallon tuolta laidalta keskemmäs ja siitä pystyyn linjan taakse, paikkoja pitäisi syntyä.


Päätellään tämä osio 5-0 maaliin, joka tuli 3-0 maalin tavoin menetyksen jälkeisestä negatiivisesta tilanteenvaihdosta. Sitä edelsi toki hyvä riisto omalla puoliskolla, kun AZ yritti pelata taas kahden alimman linjan väliin, mutta vasen toppari astui sillä kertaa hyvin esiin ja katkoi. Laitapuolustaja syötti sen jälkeen keskelle pohjapelaajalle, joka yritti kierrättää alakautta, mutta antoi liian hiljaisen syötön ja seurauksena oli tarkka kaukolaukaus alakulmaan.  

Hyökkäys:


Koska paperiryhmitys oli 4-2-3-1, rakentelumalli 2-4-4 ei yllättänyt edes vähää alusta. Pohjapelaajat olivat samassa tasossa laitapuolustajien kanssa.


Ja kuten näkyy, laiturit, kärki ja kymppipaikka olivat sitten vastustajan puolustuslinjassa tai sen etupuolella. Tällaisen avausmallin puolustamisessa Suomella ei tule varmastikaan olemaan ongelmia, koska Huuhkajat itsekin suosii vastaavaa tapaa 2-3-5 variaation lisäksi. Tarvittaessa tuo 2-4-4 voidaan helposti peilata eli Pukki-X prässää toppareita, Lod ja toinen laita hoitavat laitapuolustajat, Sparv ja Kamara nostavat kiinni pohjakaksikkoon ja puolustuslinja sitten hoitaa neljä ylintä kreikkalaista, mutta ehkei noin rajuun miesvartiointiin Kanerva lähde kuitenkaan, koska...


... yksikin hävitty 1v1/2v2-tilanne voi johtaa tällaiseen lopputulokseen, jossa vastustaja on todella lähellä maalintekoa.

Erikoistilanteet:


Kulmapotkuissa vastustajan boksiin vieraspelissä nostettiin neljä pelaajaa. Kolme pelaajaa juoksee taaempaa vauhdilla kohti maalia ja yksi on sitten enemmän liikkumassa etutolpalle.


Nykytrendin mukaisesti pallo pelattiin vitosen viivalle, mutta jatkoyritykset kilpistyivät kahdesti oikeaan tolppaan, heh.


Vastustajan kulmapotkujen puolustamisesta on vaikea sanoa mitään, koska koosteen ainoa Alkmaarin kulmapotku pelattiin nopeasti lyhyenä, mutta tästä voisi aavistella, että jonkinlainen aluepuolustus olisi ollut käytössä, koska vitosen viivan tuntumassa on jo viisi miestä ja sinne päin on hölkkäämässä kaksi lisää.


Ja jatkotilanteessa on koossa tuo viiden linja vitosen viivalla, mikä on hyvin tavallinen alueelta puolustettaessa.

***********************'

Tuota samaa 4-2-3-1 paperiryhmitystä Schippin Zwolle käytti myös viimeisessä Eredivisie-pelissä ennen potkuja. 4-2-3-1 ryhmityksen lisäksi toinen Schippin suosima ryhmitys vuosi sitten syksyllä oli 4-3-3. Katsoin siis myös toisen kymmenminuuttisen koosteen, joka oli 1-1 tasapelistä lokakuun lopusta Heracles Almeloa vastaan. Seuraavaksi vastaavanlaisia havaintoja siitä pelistä:

Puolustus:


Tässä pelissä oli samoja ongelmia kuin ylemmässäkin eli menetysten jälkeen pakka oli melko levällään. Tässäkin lopulta Zwollen on pakko rikkoa ja seuranneesta vapaapotkusta vastustaja meni 0-1 johtoon! Suomenkin teemana tullee siis olemaan varmasti tietynlainen suoraviivaisuus Ratinassa, koska tosiaan Kreikka kärsi kahdessa viime pelissään samoista ongelmista kuin Schippin Zwolle näissä Youtube-koosteissa vajaa vuosi sitten, joten Suomelle on olemassa selvä iskunpaikka, jos Kreikka on lisäksi yhtä huolimaton pallon kanssa kuin kesäkuun peleissä.



Laitapuolustamisessa oli samoja teemoja kuin cupin pelissä eli laitoihin luotiin mahdollisimman nopeasti lukumääräinen ylivoima ja estettiin siten eteneminen eteenpäin.


Prässitaso oli puoliaktiivinen 4-3-3, mutta kun pallo pelattiin laitaan, keskikentän kolmikosta pallollisen puolen laitakeskikenttä irtosi prässäämään yhdessä laiturin kanssa, mutta silti vastustaja sai ohitettua aggressiivisesti päälle vyöryneen kaksikon ja hyödynsi taas linjan takana olevaa tilaa kuten tuossa cupin pelissä tapahtui monesti. Tällä kertaa toppari ehti tosin katkomaan, jottei vastustaja päässyt puttaamaan taas tyhjiin.

Hyökkäys:


Yhtenä rakentelumallina oli melko yllättävä 3-2-5. Toppari Lam levitti laitaan, kun oikea laitapuolustaja nosti itsensä ylös. Samoin keskikentän kolmikosta yksi pelaaja on noussut tukemaan yläkolmikkoa. Ehkä Kreikaltakin nähdään joku variaatio, jossa toinen laitapuolustaja jää alas avaamaan peliä toppareiden kanssa? Italiahan ainakin käyttää systeemiä, jossa Florenzi jää alas toppareiden seuraksi ja vasen laitapuolustaja Biraghi/Emerson/kuka hyvänsä sitten nousee ylemmäs vastustajan puolustuslinjaan.


Tässä näkyvät viisi ylintä pelaajaa. Kaikki viisi hyökkäyskaistaa ovat suurin piirtein täytettynä eli pelaajia on sivurajoilla, puolitiloissa ja keskellä.


1-1 tasoitusmaalissa oli samanlaisia piirteitä kuin yllä. Lam kuskaa palloa taas laitimmaisena oikealla 3-2-5 muodossa, kun oikea laitapuolustaja on nostanut itsensä jälleen ylemmäs sivurajalla. Toinen ympyröity pelaaja on tietysti oikea laituri, joka on taas kaventanut keskemmäs oikeaan puolitilaan, jotta laitapuolustajalla on tilaa nousta. Lamin yläpuolella on puolestaan taas kaksi keskikenttäpelaajaa tarjoamassa syöttövaihtoehdon.


Lam kuitenkin antaa itse lävistävän syötön sisäänpäin kaventaneelle laiturille, joka ottaa pallon näppärästi haltuun kahden alimman linjan välissä, kääntyy, pelaa linjan taakse juoksevalle laitapuolustajalle, tämä antaa matalan keskityksen kultaiselle keskisektorille ja siellä oleva pelaaja päättää hyökkäyksen varmaan viimeistelyyn. Melkoinen oppikirjamaali jopa. Suomenkin tulee olla tarkkana, jos Kreikan laituri on kaventanut puolitilaan, ettei laitapuolustajan nousu selustaan tule yllätyksenä, mutta eiköhän Arajuuri-Toivio kaksikon boksipuolustaminen sitten viimeistään ole parempaa tasoa kuin tässä maalissa De Graafschapilta.


Hetkeä myöhemmin vastaava tilanne, kun Lamin avaus tavoittaa linjojen välistä Zwollen pelaajan, joka jatkaa eteenpäin nopeasti ja tuloksena on 1v1-haastopaikka boksin reunalta ja laukaus maalivahdin syliin. Kreikan alakerran syöttötaito riittää varmasti vastaaviin lävistäviin syöttöihin Sokratisin, Manolasin ja Siovasin toimesta, joten Suomen alimman linjan on oltava hereillä sen suhteen, että sen on jaksettava pumpata eteenpäin tukkimaan tilat keskikentän linjan takana, jos sellaisia tiloja nyt ylipäätään löytyy, kun Sparv on melko hyvä ohjaamaan tuota keskikentän linjaa ja pitämään etäisyyden sopivana, jotta joukkue pysyy kompaktina, mutta kuitenkin varmuuden vuoksi tämäkin GIF olisi hyvä käydä läpi ottelupalaverissa ja muistuttaa siitä, että kun pumppaaminen on toiminut kivasti tähänkin asti, sitä ei saa unohtaa, vaan on jatkettava samanlaista puolustustyötä eteenpäin iholle asti estämään kääntymisiä.

Erikoistilanteet:


Tässäkin pelissä tarkoituksena oli kulmapotkuissa toimittaa nahkakuula vitosen viivalle, mutta tässä kuvassa pusku suuntautui ylitse vaikeasta asennosta.


Toinen esimerkki vielä. Taas pallo vitosen viivalle ja tällä kertaa tuloksena on pusku ylärimaan.

***********************

Bonuksena voisi tarjota vielä pari näytettä Schippin viimeiseksi jääneestä 0-2 vierasvoitosta joulukuun alusta De Graafschapin vieraana, jossa ryhmityksenä oli myös 4-3-3:


Avausmaali tuli sivuvaparista. Se pelattiin myös vitosen viivalle ylempien kulmapotkuesimerkkien tapaan ja tuloksena olikin maali.



Rakentelumallina alhaalta oli vaihteeksi 2-4-4. Ylänelikosta jopa pari pelaajaa oli yhtä aikaa palloa vastassa hetkellisesti ylemmässä kuvassa.


Yhtenä yksityiskohtana huomioin kaikista koosteista sen, että toppareilla oli lupa Schippin alaisuudessa kuljettaa palloa tilan avautuessa reilusti vastustajan kenttäpuoliskolle kuten Lam tässä tekee ja on valmis sen jälkeen jopa pelaamaan seinän hetkellisesti ennen kaukolaukausta. Kenties siis Sokratis ja Manolas saavat myös luvan kuljettaa palloa eteenpäin tarvittaessa Suomen puoliskolle ja se voi toisaalta sitten avata entistä herkullisempia vastahyökkäysmahdollisuuksia Huuhkajille.


Schippin pelisuunnitelmassa yhtenä osa-alueena olivat tässä pelissä korkeat puolenvaihdot ja niiden jälkeinen suoraviivainen eteneminen kohti maalia. Tämä hyökkäys päättyi vielä blokattuun laukaukseen...


... mutta hetken päästä hieman onnekkaasti onnistunut puolenvaihto päättyi nopeaan haastoon ja tarkkaan laukaukseen takayläkulmaan boksin reunalta. Voisi siis olettaa, että jos Kreikka viljelee puolenvaihtoja, niiden jälkeiset 10 sekuntia pitää puolustaa erityisen huolellisesti! Tällaisia vastaavia hyökkäyksiä näkyi tämän pelin koosteessa muitakin, mutta eiköhän pari esimerkkiä riitä tähän hätään.

[Salming]

Miten tämä kaikki sitten vertautuu toistaiseksi karsinnoissa nähtyyn Kreikkaan? Ylempänä olenkin jo sivunnut muutamia yhtäläisyyksiä, mutta kertaus on opintojen äiti. Ensin kummankin otsakkeen (yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia) alla on esimerkkejä viimeisimmästä Armenia-pelistä ja sen jälkeen sitä ennen pelatusta Italia-ottelusta. Seassa on toki myös muutama näyte maaliskuun peleistä.

Yhtäläisyydet:

Kreikka 4-2-3-1 vs. Armenia 11.6.2019, 2-3

#9 Koulouris
#11 Pelkas - #10 Fortounis - #16 Masouras
#22 Samaris - #8 Zeca
#23 Koutris - #5 Siovas - #19 Sokratis - #18 Mavrias
#1 Vlachodimos

- Muutoksia Italia-pelistä: Maalivahti Barkas putosi jostain syystä penkille, vaikka pelasi huippupelin kolmesta päästetystä huolimatta. Manolas putosi toppareista penkille ehkä jopa ansaitusti hävittyään kaksi maaliin johtanutta 1v1-tilannetta Italiaa vastaan. Vasemmalla Koutris korvasi Stafylidiksen puolustuslinjassa ja Mavrias oli nyt alusta asti oikealla eikä vasta puoliajan jälkeen. Zeca jatkoi keskikentällä kuten Italiaa vastaan toisella jaksolla ja Siovas aloitti nyt heti topparina eikä vasta kesken pelin kuten Italiaa vastaan. Koulouris ja Pelkas nousivat kokoonpanoon ylänelikkoon ja Kolovos sekä Kourbelis putosivat penkille. Näin ollen ainoastaan Fortounis, Masouras, Samaris, Zeca, Siovas ja Sokratis säilyttivät avauskokoonpanon paikkansa.

1. puoliaika


Ensimmäisessä kuvassa näkyy yksi Kreikan rakentelumalleista eli 2-4-4. Laitapuolustajat nousivat Zecan ja Samarisin rinnalle. Laiturit ja Fortounis olivat ylhäällä hyökkääjä Koulourisin kanssa. Tässä ei ollut siis mitään ihmeellistä. Suomi pystyy tätä vastaan käyttämään ihan normaalia 4-4-2 ryhmitystään ja peilaamaan kreikkalaiset siten, että Pukki ja toinen hyökkääjä prässäävät toppareita, Sparv ja Kamara huolehtivat Zecasta ja Samariksesta sekä Lod ja vasen laituri laitapuolustajista.


Tässäkin on käytössä 2-4-4 pelinavausmalli. Ja kuten olettaa sopii, vuorotellen ylänelikosta tultiin palloa vastaan. Tämä esimerkki on toki todella karrikoitu, sillä Masouras pudotti itsensä lähes jopa topparien tasolle hetkellisesti, kunnes hän lähti takaisin hölkkäämään kohti yläkertaa...


... ja nyt hän on sitten jo selvästi siellä missä pitääkin eli keskikentän linjan yläpuolella, mutta ikään kuin linkkinä yläkerran kolmelle muulle pelaajalle.


Tällä kertaa ratkaisuna oli kuitenkin se, että vasen laitapuolustaja Koutris pelasi ilmassa kohti Koulourisia, mutta tämän jatko kohti Fortounisia meni yli sivurajan, koska armenialaistoppari oli iholla kiinni estämässä vapaamman pudotuksen. Samalla tavoin Toivio-Arajuuri kaksikon tulee jaksaa pumpata eteenpäin kiinni Mitroglouhun, Donnisiin tai kuka ikinä Kreikan kärkenä Ratinassa pelaakaan.

Yllä olevassa lainauksessa näkyy se, että van't Schippillakin käytössä ollut 2-4-4 malli on ollut Kreikalla käytössä rakentelumallina kuluneissa karsinnoissa.

Fortounis jakeli kulmia ulospäin kiertävinä. Boksissa oli vain neljä pelaajaa eli topparit, Samaris ja Koulouris. Armenia käytti miesvartiointia kuten Suomikin tulee tekemään. Keskitys pysähtyi kuitenkin jo reilusti ennen etutolppaa armenialaisiin pallon oltua aivan liian matala.


Tässäkin kulmapotkussa Sokratis oli kohdepelaaja neljästä boksissa olleesta kreikkalaisesta, mutta taaskaan hän ei kunnolla päässyt pallon päälle.


Italia-pelin tavoin Kreikan vasen laitapuolustaja antoi kulmia vasemmalta ulospäin kiertävinä. Koutris otti siis Stafylidiksen roolin tässä suhteessakin.


Kohteena jälleen Sokratis, mutta Hayrapetian sai tipattua pallon yli päätyrajan melko vaivatta.

Kulmapotkuissa samaa on ollut se, että Armeniaa vastaan boksissa oli niissä neljä pelaajaa kuten Zwollessa van't Schippilla. Sokratis on ollut suosituin kohde, mutta toisaalta sitten erona on ollut se, että Kreikka on lähettänyt pallot melkein järjestäen ulospäin kiertävinä sen sijaan, että ne olisi pelattu kovaa vitosen viivalle. Fortounisin poissaollessa on jännittävää nähdä se, että kuka ottaa erikoistilannevastuun Kreikalta.

Toisinaan 2-4-4 malli muuttui 2-3-5:een jo alhaalta rakentaessa eikä vasta puolessa kentässä, jos Koutris päätti nostaa itsensä ajoissa auttamaan ylänelikkoa, jolloin Siovasille avautui enemmän tilaa kuljettaa kuten tässä. Armenian muoto myös hieman rakoilee ja Siovasilla on tilaa syöttää nimenomaan Koutrisille sivurajalle. Lodin pitää olla näissä hereillä eli hän ei saa olla se pelaaja, joka lähtee prässäämään Siovasta, vaan nimenomaan toisen kärkipelaajan on tehtävä se ja Lodin on pysyttävä Koutrista lähellä, jos tämä pelaa Ratinassa.

Tämä Kreikan usein käyttämä 2-3-5 malli muistuttaa hyvin paljon van't Schippin 3-2-5 mallia eli toinen laitapuolustaja jää ikään kuin alemmas samalla kun toinen nostaa itsensä vastustajan puolustuslinjan tasolle sivurajalle. Ylhäällä on kuitenkin kummassakin tapauksessa viisi pelaajaa ja alempana muoto on sitten 3-2 tai 2-3 omasta mausta riippuen. Eiköhän Ratinassakin siis ajoittain Kreikka avaa peliä siten, että toinen laitapuolustaja nousee ylös viidenneksi pelaajaksi.

Koutris jatkoi pallon keskelle, johon syntyi ihan potentiaalinen hyökkäys, mutta tilanne päättyi tällä erää Haroyanin katkoon.


Ja riiston jälkeen Kreikalta nähtiin taas todella löperöä negatiivisen tilanteenvaihdon puolustamista, kun Haroyan sai topparina kuljettaa pallon rauhassa yli puolen kentän. Kreikan alin linja on tutusti melko ylhäällä, joten Karapetianilla oli tilaa tehdä juoksu sinne, mutta syöttö viipyi liikaa ja hän ehti paitsioon. Zeca paikkasi laitapuolustajana hetkellisesti ylhäällä ollutta Koutrista.


Ja vähemmän yllättäen kulman jälkitilanteen jälkeen Kreikan negatiivisten tilanteenvaihtojen puolustaminen oli taas kesyä, kun Koutris rynnii tässä ohi miehestään ilman, että joko pallo tai mies olisi pysähtynyt.


Syntyy 2v1-tilanne, kun Samaris ei ehdi saamaan kiinni Hovhannisyania. Pallollinen Karapetian ei kuitenkaan saanut syöttöä Kotsirasin lävitse kuin toisella yrittämällä, jolloin Hovhannisyanin ehti jo kipittää paitsioon.


Armenian voittomaali syntyi 20 minuuttia myöhemmin. Kreikka menettää pallon keskialueella, kun Barseghyan liukuu katkoon.


Barseghyan antoi pallon Mkhitaryanille, joka pääsi tempokuljettamaan. Zecalla on keltainen alla, joten hän ei pysty rikkomaan kunnolla, vaan tyytyy häviämään maakaksinkamppailun. Siovas joutuu siksi irtautumaan linjasta vastaan ja samalla Barseghyan tekee itse liikkeen Siovasin selustaan tyhjään tilaan.


Oikea-aikainen syöttö ohittaa Siovasin. Barseghyanin ensimmäinen laukaus osuu tolppaan.


Rebound kimpoaa onnekkaasti takaisin jalkaan ja toinen yritys menee maaliin. Barseghyan siis itse käynnisti ja päätti tämän positiivisen tilanteenvaihdon eli vastahyökkäyksen. Kreikka puolestaan otti jo kolmannen maalin omiin samassa pelissä negatiivisesta tilanteenvaihdosta eli vastustajan nopeasta vastaiskusta!

Yllä olevassa lainauksessa on vain kolme esimerkkiä Kreikan löperöstä puolustamisesta menetyksien jälkeen ja sama ongelma vaivasi tosiaan van't Schippin Zwollea koosteiden perusteella viime syksynä, joten kuten jo todettua, Suomen pitää vain olla tarpeeksi suoraviivainen riistojen jälkeen, koska paikkoja vastaiskuihin pitäisi kyllä tulla, jos ja kun Kreikan pallollinen pelaaminen on yhtä epävarmaa kuin kesäkuun peleissä.

Kreikan hyökkäyspelaamisesta pitää mainita sellainen yksityiskohta, että jos Fortounis ei näillä sisäänleikkaamisillaan löytänyt tilaa ampua, hän jakoi usein myös ristipallon nousevalle oikealle laitapuolustajalle. Tässäkin loukkaantuneen Mavriasin tilalle tullut Kotsiras tekee pystyjuoksun, kun Armenian muoto on niin paljon painottunut kohti toista laitaa ja kapealla, jolloin oikealla sivurajalla on tilaa.


Puolenvaihdon jälkeen kolme kreikkalaista on välittömästi kohdealueella, mutta keskitys blokattiin kulmapotkuksi eli kyllä sieltä oikealtakin kaistalta Kreikalta voidaan nähdä nousuja ja silloin oman boksin puolustamisen tulee toimia keskityksissä yhtä hyvin kuin tähänkin asti.


Toiselta jaksolta käyn läpi vain maalit, koska mikään ei muuttunut oleellisesta avausjaksosta. Armenia puolusti ja Kreikka yritti murtaa vieraiden puolustuksen enimmäkseen laidoilta. Kavennus syntyi 54. minuutilla. Fortounis nostaa käden pystyyn oikeassa reunassa ja saa jalkaansa puolenvaihdon, kun Armenian keskikenttä ei prässää tarpeeksi läheltä, vaan Pelkas saa antaa vapaasti puolenvaihdon.


Fortounisin ensimmäinen jatkoyritys keskelle ei onnistu.


Hän saa pallon uudestaan ja veivaa itsensä Ghazaryanin ja Hovhannisyanin välistä boksiin. Yksilötaitoa parhaimmillaan.


Syöttö takaviistoon Zecalle, joka paukutti boksin rajalta pallon oikeaan alakulmaan Hayrapetianin hieman helposti hörpätessä vedon sisään käsiensä kautta. Kreikka yksi, Armenia kaksi.


31. minuutilta esimerkki laidoissa olleen tilan hyödyntämisestä. Bosnian muoto on houkuteltu Kreikan vasemmalle laidalle. Vasen laitapuolustaja halaa sivurajaa ja hänellekin voisi pelata, mutta Siovas lähettää ristipallon oikeaan laitaan.


Bakakis leikkaa selustaan toiselta sivurajalta ja ohittaa yhdellä siirrolla Kolasinacin.


Matala keskitys boksiin ja laukaus yli, kun Sunjic nukkui boksipuolustamisessa, josta esimerkkejä myöhemmin lisää.


Korkeiden pystysyöttöjen viskelyyn Kreikka yhdisti usein nopeat puolenvaihdot ja kierrättämisen, jolla saatiin Liechtenstein liikkumaan paljon sivuttaissuunnassa ja siten väsymään pelin edetessä. Tässä kuvassa Fortounis lähettää ristipallon oikealla puolustajalle Bakakisille.

Van't Schippin viimeisessä voittopelissä Zwolle käytti tosiaan paljonkin puolenvaihtoja ilmassa ja Kreikka on myös harrastanut samaa oikeastaan kaikissa karsintapeleissään sekä maalis- että kesäkuussa kuten kuvista näkyy. Puolenvaihtojen jälkeen ensimmäiset 10 sekuntia olisi hyvä puolustaa erityisen huolella, koska yleensä painopisteen vaihdon jälkeen sekä Kreikka että Zwolle etenivät suoraviivaisesti kohti maalia. Toki Liechtensteinia vastaan Kreikka melko myös pudotti palloja vielä alas puolenvaihtojen jälkeen, mutta se johtui halusta liikuttaa pakkaa vain enemmän sivuttain väsyttämisen takia.

Kreikka - Italia 8.6.2019, 0-3

Kreikka 4-5-1

#10 Fortounis
#17 Kolovos - #21 Kourbelis - #5 Siovas - #22 Samaris - #16 Masouras
#3 Stafylidis - #19 Sokratis - #4 Manolas - #8 Zeca
#13 Barkas

Aijai, sitten alkaakin hauskin osuus eli lohkon muiden pelien tarkempi tutkailu ennen syyskuun seuraavia maaotteluita! Kuten jo ylempänä totesin, tämä Kreikan ja Italian välinen ottelu oli erityiskatselussa, koska kumpikin saapuu Ratinaan syyskuussa enkä malta odottaa sitä millään. Kotijoukkue Kreikka kärsi joistakin poissaoloista, kun muun muassa kärjestä olivat poissa Mitroglou ja Donis, joten se joutui tässä ottelussa muokkaamaan ryhmitystään siten, että Fortounis oli yksinäinen kärki 10-paikan sijaan. Oikea laitapuolustaja Bakakis ei myöskään ollut käytettävissä, joten Zeca joutui aloittamaan hänelle vieraalla pelipaikalla. Italialle tämä oli karsintojen ensimmäinen vierasottelu ja siksi oli mielenkiintoista nähdä sen lähestymistapa tähän otteluun, koska se lienee melko samanlainen kuin aikanaan sitten Tampereella. Jos Kreikka puolestaan käyttää Tampereella 4-5-1 muotoa, tästä pelistä saa siihen käyttökelpoista informaatiota, mutta liekö he palannevat 4-2-3-1:een, jolloin muoto olisi pallottomana tutumpi 4-4-2, mutta katsotaan sitä sitten lähempänä syyskuuta, että mikä heidän terveystilanteensa silloin on, mutta oli kuitenkin hauska nähdä kreikkalaisilta jotain uutta Kansojen liigaan verrattuna. Katsoin ensisijaisesti tilanteita kreikkalaisten näkökulmasta, joten siksi sille kuuluvien väliotsikoiden alla on enemmän materiaalia kuin Italian vastaavissa kohdissa, mutta tietysti kentällä on kaksi joukkuetta ja yhtä lailla Kreikan alla olevista kuvista voi tehdä päätelmiä Italiastakin.


Italian korkea prässi on pakottanut tässä Kreikan roiskaisemaan pallon vain ylös ja nyt seuraa myös opetus Suomelle! Chiellini tulee pääpalloon kuin Arajuuri konsanaan ja voittaa sen.


Yhtäkkiä syntyykin 3v3-hyökkäys, kun Chiellinin voimakas pusku on mennyt Insignelle asti.


Insigne syöttää viereen ja Belotti lataa hieman yli maalin. Muutamassa sekunnissa pääpallon voitosta Italia oli luonut maalipaikan, kun Kreikan tasapaino oli mitä oli. Suomi voi hyödyntää tätä samaa Ratinassa Kreikkaa vastaan, mutta samalla sitten Italia-pelissä pitää huolehtia siitä, että Suomi ei lahjoita vastaavia paikkoja Italialle!

Yllä olevassa lainauksessa on Italia-pelistä hyvä opetus Suomelle eli riistojen jälkeinen suoraviivaisuus kyllä tepsinee Kreikkaa vastaan, kun tässäkin yksi topparin katko luo 3v3-asetelman ja vaarallisen paikan.

Menetysten jälkeisten negatiivisten tilanteenvaihtojen eli vastustajan vastaiskujen puolustaminen oli Kreikan yksi heikko osa-alue Italiaa vastaan, josta syntyi 0-2 osumakin. Stafylidis menettää tässä pallon ja samalla kuusi kreikkalaista pallon yläpuolella on poissa pelistä.


Tässä kohden vastaisku on kohtalaisen hyvin hidastettu, mutta...


... tapahtuu puolenvaihto ja Samaris arvioi väärin pallon liikeradan rynnäten myöhässä ohi tilanteesta.


Manolas joutuu taas 1v1-tilanteeseen, mutta tällä kertaa vastassa on Insigne. Manolas ehkä odotti samanlaista haastoa kuin Belottilta, mutta Insigne laukoo rauhallisesti sijoittaen pallon takakulmaan, kun Manolas jättää hänelle liikaa tilaa tähdätä. Barkas on maalissa voimaton tarkalle sijoitukselle, mutta kyllä tämänkin voi osin laittaa Manolaksen piikkiin, vaikka virheitä tapahtui jo häntä ennen, mutta maailmanluokan topparinkaan iltapuhde ei ollut onnistunut viimeisenä turvana ja lukkona.


Jäätävät harhasyötöt jatkuivat 80. minuutilla. Yksinkertainen kolmen metrin syöttö menee kaksi metriä ohi, vaikka Kai Suikkanen ei sulata moista.


Riiston jälkeen välitön 2v2-asetelma. Insigne jakaa pystyyn Belottille.


Belotti kääntää takaviistoon ja Kreikan boksipuolustaminen on melkoista huumoria, kun neljän yksilön keskeltä muistaakseni Barella pääsee avopaikkaan, mutta pamauttaa pallon jotenkin vielä yli maalin tästä kohdin.

Italiaa vastaan Kreikalla oli samoja ongelmia kuin Armeniaa vastaan eli negatiivisesta tilanteenvaihdosta vastustaja rokotti 0-2:een ja pallollinen varmuus oli heikkoa. Van't Schipin Zwolle kärsi ajoittain edelleen samoista ongelmista koosteiden perusteella.

Samanlaista houkuttelua tässäkin avausjakson lopussa. Linjojen välissä on taas useita vapaita italialaisia.


Emerson löytyikin vapaana, mutta hän päätti etenemisen sijaan vielä palauttaa pallon alas.


Hetki lisää pallottelua ja houkuttelua puolessa kentässä, kunnes Emerson tekee liikkeen pystyyn ja Bonucci lähettää ristipallon Kreikan puolustuslinjan selustaan, jossa on tyhjää tilaa, kun alinta linjaa on houkuteltu tosiaan nousemaan ylemmäs muun joukkueen mukana. Tilanne oli kuitenkin niukka paitsio tällä kertaa. Suomikin voi yrittää jotain tällaista Kreikkaa vastaan, jos taitotaso ja itseluottamus vain riittää. En ole aivan varma, riittääkö, mutta toivotaan niin. Toiviolla pitäisi kyllä osaaminen riittää pitkään syöttöön, jos Uronen leikkaa linjan taakse tyhjään tilaan. Samalla tavoin Suomen pitää varoa tällaista Italian tekemää ansaa heidän kohtaamisessa Kreikka-ottelun jälkeen.


Tässäkin kuvassa Jorginholla on jalka auki, kun keskikentän linjasta ei tule minkäänlaista prässiä eikä Fortouniskaan yksin oikein pysty juoksemaan koko iltaa takaprässäämässä.


Barella säntää pystyyn linjan taakse...


...Jorginho ei näissä syötöissä erehdy, vaan chippaa pallon Barellan jalkaan ja vain Barkasin vastaantulo estää maalin. Suomen keskikentän linjan pitää pystyä Tampereella jotenkin ratkaisemaan tällainen vastaava ongelma eli Italian keskikentän taitureille ei saisi antaa liikaa tilaa, mutta toisaalta jos jokin pelaaja lähtee yksinään prässäämään keskikentän linjasta, Italia on niin taitava joukkue, että yläkolmikosta joku pystyy tulemaan vastaan tyhjään tilaan, jonka vaikkapa Sparv tai Kamara on jättänyt irrotessaan peittämään avointa jalkaa ja sitten Verratti tai Jorginho voi pelata maitse Sparvin tai Kamaran ohi, italialainen pääsee kääntymään ja se on menoa sitten. Jos Suomi puolestaan yrittää vain Kreikan tavoin pysyä yhtenäisenä ja tiiviinä, pakostikin joku Italian chipeistä linjan taakse löytänee kohteensa...

Kreikan linjan takana on tilaa pystyjuoksuille, joita Italia hyödynsi ja joita myös Suomen tulee hyödyntää aivan kuten Zwollenkin vastustajat tekivät vajaa vuosi sitten. Tuskin van't Schip pystyttää mitään matalaa blokkia, joten näiden samojen ongelmien kanssa Kreikka saattaa painia Ratinassa.

Sitten vielä tapetille joitakin hyökkäysmalleja. Ensimmäinen oli 2-4-4.


Taas 2-4-4 malli pelin alusta. Fortounisin seuraksi ylös nousivat laiturit Masouras ja Kolovos sekä keskustan pelaajista Kourbelis. Siovas ja Samaris jäivät keskustan pelaajista Zecan ja Stafylidisin, laitapuolustajien, kanssa samaan tasoon.


22. minuutilta 2-3-5 malli, mutta tätä käytettiin ennemmin, jos pallo saatiin lähemmäs puolta kenttää. Siovas oli nyt selvemmin Sokratisin ja Manolasin yläpuolella vierellään Zeca oikeassa puolitilassa ja Stafylidis sivurajalla. Kourbelis, Samaris, laiturit ja Fortounis olivat yläviisikkona etsimässä vapaita tiloja.


Tässä vielä kuva, jossa näkyvät myös topparit. Tällaisesta asetelmasta puolesta kentästä kun Suomi saisi riiston Ratinassa, Sokratisilla ja Manolasilla ei pahemmin olisi suojaa...

Kuten Armeniaa, myös Italiaa vastaan Kreikka käytti välillä noita 2-4-4 ja 2-3-5/3-2-5 malleja, jotka ovat tuttuja van't Schippillekin.

Eroavaisuudet:

Toisessa kuvassakaan ei ollut mitään outoa eli 4-2-3-1 paperiryhmityksen myötä Kreikka oli palannut pallottomana 4-4-2 muotoon, jota se käytti muun muassa Kansojen liigassa Suomeakin vastaan. Fortounis nousi kymppipaikalta jälleen ylimpään prässilinjaan kärkipelaajan tueksi ja laiturit Pelkas sekä Masouras pudottivat itsensä keskikentän linjaan Zecan ja Samarisin vierelle.

Kreikka on ollut paperillä ryhmittyneenä 4-2-3-1:een todella usein sekä Kansojen liigassa että viimeksi Armeniaa vastaan. Todellisuudessa kuitenkin Kreikan muoto pallottomana on hyvin usein ollut tämä 4-4-2. Van't Schippin miehistö on puolestaan pitänyt tuon 4-2-3-1 muodon myös syvemmällä omalla alueella, joten on jännä nähdä Ratinassa, että pelaako Kreikka tutulla 4-4-2:lla/4-4-1-1:lla vai onko se syvälläkin 4-2-3-1 muodossa, jolla se oletettavasti kuitenkin prässää sitten ylempää.

Kreikan hyökkäyspelistä on hyvä muistaa se, että Fortounis pyrkii melko usein leikkaamaan sisään ja laukomaan väkisin oikealla jalallaan sisäänpäin kiertäviä laukauksia. Vasemmalla kaistalla puolestaan Koutris tukee nousuillaan hyökkäyspelaamista, joka ei ole mikään uusi asia, vaan tätä samaa hän teki jo Kansojen liigassa eli hänen ollessaan kentällä on oletettavaa, että Kreikka vyöryy melko paljon hänen laidaltaan, jollei sitten Torosidis/Bakakis kaksikko ole myös käytettävissä oikealla laidalla.


Koutris puolestaan pystyy harhauttamaan miehensä 1v1-tilanteissa eikä aina pelkästään keskitä, vaan osaa juosta myös sisemmälle laitakaistalle, joten Raitalan ja Lodin tulee olla hereillä näissä eikä olettaa vain keskitystä. Tässä kuvassa Koutris harhautuksensa jälkeen pelasi matalan keskityksen kohti takatolppaa, mutta Masouras karistettuaan topparin ei aivan ylettänyt palloon reagoituaan silti hieman myöhässä.

Van't Schippin laitapuolustajat Zwollessa juoksivat koosteissa lähinnä vain laitaa pitkin ylös ja alas, kun puolestaan varsinkin Koutris osaa tarvittaessa myös haastaa sisemmälle laitakaistalle, joten tällaisten liikkeiden kanssa Suomen tulee olla tarkkana varsinkin oikean laidan puolustamisessa Lod-Raitala -kaksikolla, jos vastassa on juuri esimerkiksi Koutris. Oikealla puolella esimerkiksi Bakakis on sitten ennemmin perinteisempi laitaa sahaava laitapuolustaja.

Kreikka aloitti ottelun tosiaan 4-5-1 muodostelmalla. Fortounis oli yksinäinen kärki. Mielenkiintoista oli se, että alun perin toppariksi merkitty Siovas ei pelannut kolmantena topparina, vaan pelasi keskikentän linjan keskellä ikään kuin puolustavana keskikenttänä. Oletin, että hän ja Zeca olisivat olleet kentällä toisin päin, mutta niin ei ollut, vaan Zeca oli laitapuolustaja ja Siovas keskikentällä.


Siovasin rooli oli olla tosiaan tuossa keskikentän keskellä ja iskeä kiinni, jos hän tunnisti mahdollisuuden riistoon.


Siovas on jo iholla ja mahdollisuutta etenemiseen ei ole.


0-3 tilanteessa Kreikka muutti ryhmitystään 4-5-1:stä 5-4-1:een. Siovas putosi keskikentältä kolmanneksi toppariksi.


Tässä näkyy myös tuo 5-4-1 muoto. Italia leikitteli sen kanssa ja löysi koko ajan tiloja linjojen välistä. Tässä on käynnissä houkutteluvaihe, jolla Kreikan pakka pyrittiin saamaan kohti puolta kenttää.


Kun pakka oli saatu hilattua hieman ylemmäs, pallo pelattiin terävällä syötöllä kahden ylimmän prässilinjan ohitse joko laitaan tai suoraan puolustuslinjan taakse tyhjään tilaan. Tässä kuvassa valinta on pelata laitaan Chiesalle, joka pääsee 1v1-haastoon.


Tällä kertaa matala keskitys blokattiin, mutta maalilla olisi ollut yksi kohdepelaaja oikealla puolella kreikkalaiseen nähden, mutta tällä kertaa aihio ei tuottanut tulosta.

Italiaa vastaan Kreikka käytti 4-5-1 ja 5-4-1 muotoja. Noista todennäköisempi Ratinassa voisi olla 4-5-1, jolla Kreikka aloitti Italiaakin vastaan, mutta ylikävelyn jälkeen pudotti Siovasin keskikentän linjasta kolmanneksi toppariksi. Tosin en sitten tiedä, että löytyykö van't Schippin pelikirjasta 4-5-1 variaatiota.

Tämä 3-1-3-3 malli oli mielenkiintoinen. Siovas putosi silloin kolmanneksi toppariksi ja Fortounisin seuraksi ylös menivät vain laiturit. Samaris tai Kourbelis oli yksinään hakemassa palloa topparikolmikolta ja Zeca ja Stafylidis nostivat toiseksi ylimpään tasoon.


Vielä yksi erilainen malli löytyi eli 3-4-3. Samaris noutaa nyt palloa toppareilta. Siovas ja Kourbelis ovat seuraavassa linjassa keskellä Zecan ja Stafylidisin kera. Laiturit Kolovos ja Masouras ovat ylhäällä Fortounisin kanssa Italian puolustuslinjassa.

Tällaisia 3-1-3-3 ja 3-4-3 rakenteluvariaatioita en havainnut koosteista van't Schippilta.

Päätetään Kreikka-osio sen ensimmäiseen kulmapotkuun. Italia käytti aluepuolustusta edelleen kulmien puolustamiseen. Yllättäen Fortounis ei antanut tätä erikoistilannetta, vaan Stafylidis oli pallon takana. Boksissa on viisi kreikkalaista (Zeca, Samaris ja topparikolmikko Siovas-Sokratis-Manolas) ja Fortounis käsi pystyssä puolestaan boksin ulkopuolella.


Keskitys leijailee Manolasille, joka nikkaa pallon tarkoituksella tai vahingossa suoraan Fortounisille, joka ottaa sen rinnalla haltuun...


... ja tinttaa upean volleyn kohti takakulmaa, mutta Sirigu ottaa vielä mahtavamman torjunnan. Suomen tulee joka tapauksessa huolehtia siitä, että Kreikan kulmapotkuissa Fortounisia ei jätetä vartioimatta boksin ulkopuolelle, jos hän ei ole itse pallon takana.

Italiaa vastaan Kreikka nosti boksiin viisi ukkoa neljän sijasta. Tuo saattoi toki johtua siitäkin, että kolmen maalin takaa-ajoasemassa ei ollut mitään menetettävää. Pallo oli kuitenkin jälleen ulospäin kiertävä.

Italian ensimmäinen kulma kahdeksannelta minuutilta. Hieman yllättäen Emerson oli erikoistilannevastuussa. Toisella jaksolla toki Verratti antoi ainakin yhden kulmapotkun, mutta se oli oikealta puolelta eli tässä pelissä Italia suosi ulospäin kiertäviä keskityksiä. Tässä kuvassa kuitenkin boksiin nousi viisi pelaajaa ja heidät Kreikka otti miesvartiointiin. Lisäksi isännillä oli kaksi ylimääräistä pelaajaa rangaistusalueen sisällä.


Otetaan agendalle sitten vielä Italian 0-3 osuma kulmapotkusta, joka pelattiin taas lyhyenä, mutta Emerson sai tällä kertaa pallon takaisin laidalleen. Maalintekijä Bonucci on vielä tässä kuvassa Samarisin hallussa.


Samaris lähtee kuitenkin kohti laitaa ja jättää Bonuccin Sokratisin huoleksi.


Emersonin keskittäessä vitosen viivalla on 2v2-asetelma, johon pallo pyritään pelaamaan.


Bonucci voittaa Sokratisin ja nikkaa pallon takakulmaan. Kreikka nolla, Italia kolme!

Italiaa vastaan Kreikka käytti miesvartiointia vastustajan kulmapotkuissa kuten myös esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan, kun koosteiden perusteella puolestaan van't Schip saattaa nojata enemmän aluepuolustukseen. Todellisuus selvinnee vasta Ratinassa.

[Salming]

Kreikka, osa 2

Kreikan päävalmentaja John van't Schip ei ole vielä nimennyt joukkuettaan, mutta päivitän sen tähän alle, kun se julkaistaan.

EDIT: Joukkue julkistettiin 29.8.2019: https://www.agonasport.com/agonasport-allnews/pavlidis-and-vrousai-included-in-greece-squad

Goalkeepers: Odisseas Vlachodimos (Benfica), Vasilis Barkas (AEK), Alexandros Paschalakis (PAOK).

Defenders: Vasilis Torosidis (Olympiacos), Michalis Bakakis (AEK), Konstantinos Tsimikas (Olympiacos), Konstantinos Stafylidis (Hoffenheim), Sokratis Papastathopoulos (Arsenal), Dimitris Siovas (Leganes), Kostas Manolas (Napoli).

Midfielders: Manolis Siopis (Alanyaspor), Andreas Bouchalakis (Olympiacos), Dimitris Kourbelis (Panathinaikos), Carlos Zeca (FC Copenhagen), Andreas Samaris (Benfica), Giorgos Masouras (Olympiacos), Dimitris Pelkas (PAOK), Petros Mantalos (AEK), Dimitris Kolovos (Panathinaikos), Giannis Fetfatzidis (Aris).

Forwards: Marios Vrousai (Willem II), Efthymis Koulouris (Toulouse), Vangelis Pavlidis (Willem II).

Ensimmäinen huomionarvoinen seikka on se, jonka nimimerkki kokistuoppikin jo totesi, että hiljattain PSV:hen siirtynyt Kostas Mitroglou ei ole mukana ryhmässä, joten Koulouris on melko selkeä ykköshyökkääjä, koska hänen varamiehensä Pavlidis ja Vrousai saivat ensimmäistä kertaa kutsun A-maajoukkueeseen. Kumpikin on vasta parikymppinen, joten heillä on kirkas tulevaisuus edessään. Pavlidis on melko varmasti kuitenkin debyyttikaksikosta se, kumpi on nokkimisjärjestyksessä edellä, sillä hän on tehnyt Hollannin pääsarjassa kolmessa pelissä neljä osumaa, kun puolestaan myös Willem II:n paidassa pelaava Vrousai on kasannut 1+1 tehot alkukaudella. Koulouris aloittanee kärjessä yhdeksän maaottelun kokemuksella, mutta hänelläkin on vielä maalitili avaamatta Kreikan paidassa ja kun vastassa on topparipari Arajuuri-Toivio, joka ei tosiaan ole päästänyt edelliseen kahdeksaan kilpailulliseen peliin kuin yhden osuman neljän linjassa avatessaan, Koulourisin maalitili ei välttämättä aukea Tampereellakaan. Seurajoukkueessaan Toulousessa hän on kuitenkin kolmessa pelissä tehnyt 1+1 tehot alkukaudella.

Siirrytään hyökkääjistä luontevasti maalivahteihin. Paschalakis on selvä kolmosvaihtoehto, kun Barkas ja Vlachodimos taistelevat peliajasta. Kuluneissa EM-karsinnoissa Barkas sai pelata kotona Italiaa vastaan ja oli joukkueensa paras pelaaja, vaikka omiin meni kolme, mutta hän otti lukuisia hyviä lähitorjuntoja oikea-aikaisilla vastaantuloilla. Vlachodimos on pelannut kolme muuta peliä ja toi maaliskuussa neljä pistettä Liechtenstein- ja Bosnia-peleistä, mutta edellisessä pelissä Armeniaa vastaan hän päästi kolme osumaa kuten Barkas Italiaa vastaan. Minun valintani olisi Barkas, mutta saa nähdä, kumpaan vaihtoehtoon van't Schip päätyy. Vuosi sitten Ratinassa Kreikan maalissa pelasi Barkas, mutta Kansojen liigan Ateenassa pelatussa pelissä puolestaan Vlachodimos torjui 1-0 kotivoiton Suomesta.

Puolustajia joukkueeseen nimettiin vain seitsemän. Toppareita ovat Sokratis, Manolas ja Siovas, joista Siovas on lähtökohtaisesti kolmostoppari, vaikka viimeksi Armeniaa vastaan hän syrjäyttikin Manolasin avauksesta, koska tämä oli ollut niin heikko Italiaa vastaan 1v1-puolustamisessa. Siovas on itse asiassa pelannut toistaiseksi täydet minuutit karsinnoissa, kun hän tuurasi Manolasta myös maaliskuun peleissä, mutta silloin kyse oli Manolasin loukkaantumisesta. Toki Siovas voi myös tarpeen tulla pelata keskikentällä kuten hän teki Italiaa vastaan kotiottelussa, mutta kun joukkueeseen on kuitenkin nimetty paljon keskikenttäpelaajia, Siovasin rooli lienee olla vaihtotoppari.

Oikean laitapuolustajan tontista kamppailevat Torosidis ja Bakakis. Torosidis ei ole pelannut ollenkaan näissä EM-karsinnoissa (maaliskuussa ainakin polvivamma), mutta tekee nyt paluun joukkueeseen. Bakakis puolestaan oli mukana maaliskuussa ja oli silloin avauksessa molemmissa peleissä, mutta joutui jättämään kesäkuun pelit väliin. Bakakisin poissaolo oli huono juttu kreikkalaisille, sillä Italiaa vastaan Carlos Zeca jouduttiin uhraamaan avausjaksolla laitapuolustajaksi eikä se kokeilu toiminut ollenkaan. Armeniaa vastaan Mavrias ei ollut kovin kummoisempi, mutta nyt Kreikan tilanne on huomattavasti valoisampi, kun käytettävissä ovat taas sekä Torosidis että Bakakis. Torosidisin tasan 100 maaottelun kokemuksesta ei voi olla kuin hyötyä ja Kansojen liigassa mukana ollessaan hän muun muassa alusti keskityksellään Granlundin oman maalin 1-0 kotivoitossa Suomesta. Lisäksi hän kantoi kapteeninnauhaa Kansojen liigassa ja tarjoaa hyökkäysuhan myös oikealta laidalta, jolloin kaikki nousut eivät jää vasemman laitapuolustajan huoleksi. Ennustan siis, että Torosidis on avauksessa ja edellisessä Ratinan kohtaamisessa kulmalipulla 2-0 maalissa Lodin nöyryyttämäksi joutunut Bakakis on vaihdossa.

Aasinsillan kautta puolustusosaston läpikäynti on hyvä päättää vasemman laitapuolustajan tontin setvimiseen. Vaihtoehdot ovat Stafylidis ja Tsimikas. Stafylidis on pelannut Hoffenheimissa tasaisesti ja Tsimikas puolestaan selvitti Olympiakosin kanssa tiensä Mestarien liigan lohkovaiheeseen. Kolmas ehdokas vasemmaksi laitapuolustajaksi olisi ollut Leonardo Koutris, jonka nousuista tukemaan hyökkäyksiä kesäkuun peleissä on esimerkkejä ylempänä, mutta hän on jäänyt Olympiakosissa juuri Tsimikasin varamieheksi, joten siksi häntä ei valittu nyt edes maajoukkueeseen, mutta toki silti hänen pudottamisensa oli pieni yllätys, koska hän on kuitenkin avannut näissä karsinnoissa kolme peliä neljästä. Ainoastaan Italiaa vastaan Stafylidis oli avauksessa. Tsimikasin ainoat maajoukkuepelit ovat Kansojen liigasta Unkaria ja Suomea vastaan viime lokakuulta eli vuosi sitten Ratinassa Tsimikas oli toista kertaa maajoukkueurallaan avauksessa, mutta ei ole sen jälkeen pelannut maajoukkueessa, joten tekeekö hän paluun viheriölle juuri Suomea vastaan? Stafylidis on senttimetrin lyhyempi kuin Tsimikas (178cm vs. 179cm), mutta on 26 maaottelussa tehnyt kaksi osumaa. Hän olisi siis hieman kokeneempi vaihtoehto ja ollut tosiaan näissä karsinnoissa kerran avauksessa Italiaa vastaan. Maaliskuun peleistä hän oli poissa loukkaantumisen vuoksi ja Armeniaa vastaan Koutris syrjäytti hänet viimeksi. On vaikea sanoa, että onko van't Schipin valinta Tsimikas vai Stafylidis, mutta Kreikan laitapuolustajien terveystilanne on kuitenkin nyt melkeinpä paras mahdollinen ja senkin pitäisi jo parantaa puolustuspelaamisen laatua.

Jäljellä ovat enää keskikenttäpelaajat. Toistaiseksi 3+1 tehot karsinnoissa tehnyt Kreikan Litmanen eli Kostas Fortounis ei ole mukana, koska hän loukkasi polvensa Olympiakosin harjoituskaudella ja on poissa loppuvuoden ajan, mutta siitä huolimatta Olympiakos selvitti tiensä Mestarien liigan lohkovaiheeseen. Hän on ollut vastuussa kaikista erikoistilanteista, joten menetys on suuri, koska mielestäni Fortounis on ollut tässä lohkossa toistaiseksi omalle maalleen tärkein pelaaja, sillä hänen kauttaan on kulkenut lähes jokainen Kreikan hyökkäys. Keskikenttäotsakkeen alle on kuitenkin nyt nimetty kymmenen pelaajaa, joista osa pelaa laidassa ja osa keskemmällä. Puhtaampia keskikenttäpelaajia ovat Siopis, Bouchalakis, Kourbelis, Zeca ja Samaris. Masouras, Pelkas, Mantalos, Kolovos ja Fetfatzidis ovat kaikki enemmän tai vähemmän laitureita, mutta joku heistä saatetaan nähdä kärjen alapuolella paikkaamassa Fortounisia.

Kreikka ryhmittynee joko 4-3-3 tai 4-2-3-1 paperiryhmitykseen. Ensin mainittu olisi sikäli loogisempi, että valitussa ryhmässä ei ole oikein luontaista Fortounisin korvaajaa kymppipaikalle, joten ehkä van't Schip valitsee siksi avaukseen vain kaksi laituria Koulourisin rinnalle ja sitten puolustuslinjan edessä on kolmen keskikenttäpelaajan linja. Tuolloin avaukseen voisi kuvitella vielä yhden puolustavamman keskikenttäpelaajan keskellä ja sitten hänen molemmilla puolillaan olisivat kaksi keskikenttäpelaajaa, jotka voivat juosta rangaistusalueelta toiselle ja tukea myös hyökkäyksiä. Samaris, Kourbelis ja Siopis ovat ehkä vähän enemmän puolustusorientoituneita kuin Zeca ja Bouchalakis, joten ensin mainitusta kolmikosta ainakin yksi lienee avauksessa. Samaris on ollut avauksessa toistaiseksi jokaisessa EM-karsintapelissä, joten hän lienee myös van't Schipin ykköshevonen puolustavampaan rooliin. Kourbelis puolestaan pelasi Liechtensteinia vastaan jopa topparina avauksessa, kun Sokratis oli vaihdossa. Bosniaa vastaan vieraissa Kourbelis aloitti pohjalla yhdessä Zecan kanssa pelaten 67 minuuttia. Italiaa vastaan hänet puolestaan otettiin tauolla vaihtoon 0-3 tilanteessa ja Armeniaa vastaan hän istui penkillä, joten kesäkuun pelit eivät aivan menneet nappiin Kourbelikselta. Siopis on pelannut vain kolme maaottelua, jotka ovat kaikki tulleet touko-kesäkuussa, kun Kreikka pelasi Turkkia vastaan harjoituspelin ennen kesäkuun EM-karsintapelejä. Siopis oli kesäkuun peleissä vaihtomiehen roolissa saaden peliaikaa yhteensä vajaan tunnin, joten Suomeakin vastaan hän lienee penkkiveikko.

Keskikentän hyökkäävimpiin rooleihin 4-3-3 ryhmityksessä soveltuisivat siis Zeca ja Bouchalakis. Zeca on ollut avauksessa Samarisin tavoin joka kerta ja pelasi Italiaa vastaan jopa laitapuolustajana. Kööpenhaminassa operoiva gasellimainen juoksukone on ilman muuta arvokas palanen Kreikan keskikentällä ja elastisuutensa vuoksi vaikea ohitettava. Hän on myös kasannut jo 1+1 tehot näissä karsinnoissa, kun hänen keskityksestään Kreikka tasoitti pelin 2-2:een Bosniassa ja Armeniaa vastaan puolestaan Zecan laukaus boksin reunalta kavensi pelin 1-2:een toisen puoliajan alussa. Bouchalakisilla pelattuja maaotteluja on vain kuusi, joten siksi hänen paikkansa avauksessa ei ole sementoitu. EM-karsinnoissa hän on lisäksi saanut peliaikaa vain Bosniaa vastaan vieraissa puoliajan verran. Seurajoukkueessaan Olympiakosissa hän on pelannut enemmän toisena pohjapelaajana, joten tietysti van't Schip voi käyttää häntä sellaisessakin roolissa, jos hollantilaisluotsi päätyy 4-2-3-1 ryhmitykseen. Mahdollisessa 4-3-3 ryhmityksessä Bouchalakis kamppailee peliajasta Kourbelisin kanssa.

Vasemmalle laidalle Kreikan ykkösvaihto vielä Kansojen liigassa oli Pelkas, joka tuolloin oli avauksessa viisi ensimmäistä peliä ja istui vaihdossa vasta merkityksettömässä Viro-pelissä. EM-karsinnoissa tekninen väkkärä on kuitenkin jäänyt pieneen rooliin, sillä maaliskuussa hän oli sivussa loukkaantumisen takia ja kesäkuussa hän istui penkillä Italiaa vastaan, mutta pääsi sitten avaukseen Armeniaa vastaan pelaten 68 minuuttia. Pelkasin kilpailija on Kolovos, joka oli avauksessa Italiaa vastaan ja tuli Armeniaa vastaan vaihdosta kentällä. Maaliskuussa hän tuli myös vaihdosta kentälle molemmissa peleissä. Kolovos olisi fyysisempi valinta yhdeksän senttiä pidempänä, mutta Pelkas on pallollisena mielestäni taitavampi, joten on arvoitus, että haluaako van't Schip painottaa puolustusta vai hyökkäystä valitessaan vasenta laituria.

Oikean laidan valinta on helpompi, koska Masouras on ollut avauksessa kolmesta pelistä neljässä. Ainoastaan Bosniaa vastaan vieraissa hän pääsi kehiin vasta toisella jaksolla. Olympiakosissa hän on pelannut tällä kaudella melko tasaisesti kummallakin laidalla, joten hänet voidaan toki nähdä myös vasemmalla, mutta koska Kreikan paidassa Masouras on vallannut oikean laiturin tontin, veikkaan hänen aloittavan sillä paikalla Suomeakin vastaan. Vasenjalkaisena pelaajana hän pystyy leikkaamaan keskelle ja ampumaan takakulmaan tarkasti. Fetfatzidis lienee sitten puolestaan Masourasin varamies, vaikka hänellä onkin 25 pelattua maaottelua, kun Masouras on pelannut vasta kuusi maaottelua. Fetfatzidis on kuitenkin edellisen kerran ollut maajoukkueen mukana Kansojen liigassa lokakuussa, mutta istui penkillä sekä Unkaria että Suomea vastaan. Sitä ennen hän oli maajoukkuessa viimeksi 2015, kun EM-karsinnoissa Kreikka kärsi Suomelle 0-1 tappion ja pelasi Romaniaa vastaan 0-0 tasapelin, mutta tuolloinkin Suomea vastaan Fetfatzidis oli vaihdossa, mutta hän on kuitenkin melko jännästi erikoistunut pääsemään maajoukkueeseen silloin, kun vastassa on Suomi. Seurajoukkueessaan 168-senttinen Fetfatzidis on pelannut juuri oikeaa laituria, joten hän on sikäli luonnollinen paikkaaja Masourasille tarvittaessa.

Jos van't Schip päättää valita 4-2-3-1 ryhmityksen, silloin Fortounisin korvaaja kymppipaikalla lienee Mantalos. Hän pelasi Kansojen liigassa parissa pelissä avauksessa laiturina, koska Fortounis oli tietysti mukana. EM-karsinnoissa Mantalos ei ollut mukana maaliskuussa ja istui kesäkuussa penkillä molemmissa peleissä. Seurajoukkueessaan AEK Ateenassa hän on pelannut pääosin vasemmalla laidalla, mutta hän on myös juuri eilen Eurooppa-liigan karsinnoissa pelannut kärkiparin alapuolella, joten siksi hän olisi minun valintani Fortounisin paikkaajaksi. Eilen hän jopa teki yhden maalin Trabzonsporia vastaan, mutta vierasmaalisäännöllä Ateenan taival päättyi. Lisäksi viime kaudella Mantalos pelasi paljon seurajoukkueessaan hyökkäävänä keskikenttänä laiturin roolin lisäksi, joten kärjen alapuolella pelaaminen ei ole hänelle vierasta ja Kreikan nykyisestä ryhmästä hän on oikeastaan Pelkasin ohella ainoa, jonka voisi kuvitella Fortounisin paikkaajaksi taitavana pallollisena pelaajana.

On yhteenvedon aika. Teen kaksi erilaista avauskokoonpanoveikkausta riippuen siitä, onko muodostelma paperilla 4-3-3 vai 4-2-3-1. Mielestäni ainakin näin teoriassa ja paperilla tuo 4-2-3-1 ryhmitys vaikuttaisi paremmalta, mutta en sitten tiedä, että luottaako van't Schip Mantalosiin tarpeeksi Fortounisin korvaajana.

4-3-3:

Pelkas (Mantalos, Kolovos) - Koulouris (Pavlidis, Vrousai) - Masouras (Fetfatzidis)
Bouchalakis (Kourbelis) - Samaris (Siopis) - Zeca
Tsimikas (Stafylidis) - Manolas (Siovas) - Sokratis - Torosidis (Bakakis)
Vlachodimos (Barkas)

4-2-3-1:

Koulouris (Pavlidis, Vrousai)
Pelkas (Kolovos) - Mantalos - Masouras (Fetfatzidis)
Samaris (Kourbelis, Siopis) - Zeca (Bouchalakis)
Tsimikas (Stafylidis) - Manolas (Siovas) - Sokratis - Torosidis (Bakakis)
Vlachodimos (Barkas)

Suomi:

Suomen päävalmentaja Markku Kanerva nimesi maanantaina 26.8.2019 seuraavan miehistön syyskuun maaotteluihin Kreikkaa ja Italiaa vastaan:



Roman Eremenko jäi ryhmästä vapaaehtoisesti pois, koska julkisuuteen kerrottuna syynä hän koki, ettei olisi oikeudenmukaista tulla joukkueeseen tässä vaiheessa karsintoja. Samalla Markku Kanerva sulki Eremenkolta oven kokonaan syksyn peleistä, koska projektiin olisi viimeistään nyt pitänyt sitoutua sataprosenttisesti.

Maanantain lehdistötilaisuudessa, jossa joukkue julkistettiin, Ari Lahti, Marco Casagrande, Juha Malinen ja Markku Kanerva kertoivat lisäksi seuraavia asioita:

- Ennen A-maajoukkuetta koskenutta osuutta puheenjohtaja Lahden osuudesta jäi mieleen, että tulossa on ilmeisesti jonkinlainen jalkapalloprofessuuri Jyväskylän yliopistoon ensi vuonna
- Casagranden osuudessa käytiin puolestaan läpi vähemmän yllättäen Seurojen palloliitto -hanketta, mutta tärkeintä oli kuitenkin se, että Casagrande näytti muutamia kuvia Ratinasta ja totesi, että olosuhdepäällikkö Auvinen oli ollut valvomassa nurmen vaihtoa männä viikolla ja palaset ovat sen verran suuria, että niiden ei pitäisi liikkua mihinkään
- Malisen osuudessa painotettiin sitä, että U21-joukkue on linkki poikamaajoukkueista Huuhkajiin ja auttaa pelaajaa yksilönä kansainväliseen läpimurtoon ja Huuhkajiin. Lisäksi tavoitteena on pitää mahdollisimman monen pelaajan motivaatio ylhäällä ja siksi ryhmässä on ollut niin paljon pelaajia kokeilemassa ja tarkkailtavana. Pelaajat ovat herkässä iässä ja paljon merkitsee se, kuinka paljon he saavat vastuuta ja luottamusta juuri nyt
- U21-joukkueen oma tavoite on tehdä läpimurto joukkueena EM-tasolla
- Stavitskin edellinen nivusleikkaus epäonnistui ja hän on käynyt uudessa leikkauksessa, joten hän on luultavasti poissa koko syksyn (2-3 kk)
- Kaksi uutta U21-tarinaa ovat William Jääskeläinen, joka palaa 2,5 vuoden tauon jälkeen nuorisomaajoukkueisiin ja Tuukka Andberg, jolla on puolestaan allaan vain yksittäinen piiriedustus, mutta ei aiempia maaotteluja
- Källman nimettiin U21-joukkueeseen, joten hän ei ole mukana Huuhkajissa toisin kuin kesäkuussa
- Kanerva totesi, että on "todella nastaa jatkaa karsintoja" ja edessä on tiivis rupeama syksyllä
- Rive on käynyt tarkkailureissuilla Tanskassa Esbjergissä, Leverkusenissa ja Chicagossa
- Kanerva totesi, että kun voittoja on tullut, kannattaako miehistöä vaihtaa liikaa? Puolustukseen nimettiinkin tutut kahdeksan nimeä
- Keskikentällä ja hyökkäyksessä uusvanhoja nimiä ovat Tuominen ja Jensen, jotka palaavat ryhmään, kun viimeksi mainittukaan ei ole enää nilkkavaivainen ja Jassen poissaoloonhan vaikutti viimeksi enemmän pelituntuman puute, kun hän oli ollut keväällä loukkaantuneena ja nyt tarkistuksen jälkeen hän pelasi toukokuussa kahdeksan minuuttia, mutta ei muuten koko keväänä ollenkaan
- Eremenkon tilanne käytiin läpi lyhyesti, keskustelut alkoivat jo keväällä eikä Rive alkanut enää toistelemaan asioita, jotka ovat kuunneltavissa Huucastista, mutta hän oli tietenkin pettynyt, että Roman ei ollut käytettävissä, mutta hänen tilannettaan katsotaan uudestaan sitten EM-karsintojen jälkeen
- Ryhmään nimettiin 24 pelaajaa ja kaikki ovat pelikunnossa, vaikka muutamalla voikin olla ihan pieniä kolhuja, mutta jokainen on omien sanojensa mukaan pelikunnossa
- Källmanin kohdalla päädyttiin siihen ratkaisuun, että hänen tulevaisuutensa kannalta on parempi, että hän saa peliaikaa U21-joukkueessa, koska seurajoukkueessa vastuu ei ole ollut ihan toivottua ja siten Kanerva kokee, että Källman ei juuri nyt vahvista Huuhkajia
- Rive totesi, että ei välttämättä usko Kreikan uuden valmentajan van't Schipin tekevän radikaaleja muutoksia ja peli perustunee edelleen pallonhallintaan, lisäksi hän muistutti Lamin pelanneen van't Schipin alaisuudessa Zwollessa
- Kreikan muoto lienee kuitenkin 4-3-3 yhdellä tai kahdella pohjapelaajalla eli käytännössä siis 4-3-3 tai 4-2-3-1, jotka ovat läpikäyty tämän viestiketjun avausviestissäkin
- Valmistautumisaika on lyhyt, joten Suomen pääpaino on oman pelitavan kertaamisessa
- Rive muistutti, että Kreikka-pelin jälkeen urakka on vasta puolivälissä, joten vaikka pisteitä on hauska laskea, matka on pitkä ja keskittyminen on nyt täysin Kreikka-pelissä
- Haastetta riittää yhä, koska edessä ovat myös haastavat vieraspelit Bosnia-Hertsegovinassa ja Kreikassa
- Pelaajat ovat "todella innokkaina odottaneet pelejä ja fiilis on todella odottava"
- Olosuhdepäällikkö Auvinen päätti tilaisuuden vielä kertomalla tarkemmin Ratinan nurmenvaihdosta. Ruotsin Friends Areenan nurmenvaihdosta vastaava ruotsalainen konsultti hankittiin valvomaan/johtamaan operaatiota. Hän tekee vuosittain 7-9 kertaa saman urakan ja onnistuneita vaihtoja on takana 37, joten mitään ongelmia ei pitäisi olla myöskään nyt syntynyt, vaan nurmi on pelikunnossa
- Kanerva totesi vielä Pukista sen, että Farke käyttää tätä hyvin Norwichissa myös pelinrakentelussa eräänlaisena nivelpelaajana, josta hyvä esimerkki oli Chelseaa vastaan nähty maalisyöttö

Sitten pääsemmekin pohtimaan avauskokoonpanoa. Maalivahtina aloittaa tietysti Lukas Hradecky, joka on toistaiseksi aloittanut Bundesliiga-kauden kahdella voitolla Leverkusenin maalin suulla. Jesse Joronen on hyvä kakkosmaalivahti, koska hän piti eilen Serie A -debyytissään nollapelin Cagliaria vastaan, kun sarjanousija Brescia haki 0-1 vierasvoiton.

Puolustuslinjassa ei pitäisi olla myöskään mitään ihmeellisyyksiä, koska ryhmään nimettiin tutut kahdeksan nimeä. Arajuuri-Toivio topparipari on toiminut erinomaisesti Kansojen liigasta alkaen ja heillä on alla kolme perättäistä nollapeliä. Kun EM-karsintojen lisäksi mukaan lasketaan Kansojen liiga, Arajuuri-Toivio topparipari on avannut kahdeksan kertaa toppariparina neljän linjassa ja noissa peleissä Suomi on päästänyt omiin vain yhden maalin, joka oli Kreikkaa vastaan vieraissa vieläpä Granlundin oma maali. Käsittämätön tilasto! Laitapuolustajaosasto säilynee myös ennallaan. Uronen aloittaa vasemmalla kuten kesäkuun maaotteluissa. Maaliskuussa häntä tuurannut Pirinen on kohtalainen varamies. Oikealla puolella puolestaan Raitala kaiken järjen mukaan on ykkösvaihtoehto, vaikka hän edelleen seurajoukkueessaan Montrealissa pelaakin lähinnä keskuspuolustajana. Maaliskuussa Raitalaa paikannut ja varsinkin Armeniaa vastaan maajoukkueuransa parhaan ottelun pelannut Granlund on varamies. Toki kesäkuussakin Granlund pääsi avaukseen Bosniaa vastaan, mutta se johtui enemmän siitä, että Raitala oli hieman flunssainen, mutta pystyi onneksi silti tulemaan kentälle, kun Granlund loukkaantui avausjaksolla. Väisäsen veljekset puolestaan toimivat topparivaihtureina tarvittaessa.

Keskikentällä on kolme varmaa nimeä aivan kuten kesäkuussakin eli Sparv, Kamara ja Lod. Sparv totesi Huucastin haastattelussa viime viikolla, että on täysin terve, joten hän on toipunut kauden alun pienistä vammoistaan ja ottaa kapteenina varmasti toisen keskikentän keskustan pelipaikan. Kamaraa ei tarvinne edes perustella, sillä hän on saanut tasaisesti vastuuta seurajoukkueessaan Rangersissa ja oli Suomen parhaimmistoa varsinkin kesäkuun peleissä. Schüller ja Kauko voivat tulla puolestaan vaihdosta sisään tuomaan tuoreita jalkoja keskikentälle. Lod puolestaan on jaetulla kärkisijalla EM-karsintojen syöttöpörssissä kolmella maalisyötöllään, joten hän jatkaa ilman muuta oikealla laidalla, jossa myös hänen puolustussuunnan auttamiskyvystään on hyötyä, koska Kreikan vasemman puolen laitapuolustajilla on tapana tukea hyökkäyksiä voimakkaastikin riippumatta siitä, onko avauksessa esimerkiksi Koutris tai Stafylidis. Edellisessä Ratinassa pelatussa ottelussa Lod auttoi hyvin Granlundia pimentämään Bosnia-Hertsegovinan vaarallisen vasemman laiturin Duljevicin ja samalla lailla Lod tullee auttamaan Raitalaa puolustamaan tuota laitaa.

Ainoa kysymysmerkki onkin sitten keskikentän vasemman laiturin paikka. Vahvimmat vaihtoehdot ovat Lassi Lappalainen, Pyry Soiri ja Simon Skrabb. Lappalainen aloitti viimeksi vasemmalla Liechtensteinia vastaan ja kiitti vastuusta syöttämällä toisella puoliajalla pitkän soolokuljetuksen päätteeksi Källmanin maajoukkueuran avausmaalin. Bosnia-Hertsegovinaa vastaan hän tuli puolestaan vaihdosta kentälle, kun Skrabb aloitti silloin laiturina ja hoiti tehtävänsä kohtalaisen hyvin. Edellisessä Kreikka-pelissä vuosi sitten Skrabb hyppäsi vaihdosta kehiin ottelun alussa juuri laituriksi, koska Pukki loukkaantui ja Lod siirtyi kärkeen. Silloin Skrabb oli varsinkin toisella jaksolla hyvä puolustussuuntaan ja siitä hän jatkoi tosiaan Bosniaa vastaan kesäkuussa, joten Skrabb olisi täysin hyväksyttävä vaihtoehto. Kolmas ehdokas on sitten Soiri, joka on EM-karsintojen alussa saanut vastuuta vain vaihtomiehenä, koska hänen pelituntumansa oli ollut niin olematon seurajoukkueessa. Siitä huolimatta Soiri teki Armeniaa vastaan Suomen toisen osuman. Kesäkuun peleissä hän pääsi Liechtensteinia vastaan vaihdosta kentälle. Nyt Soiri on siirtynyt Tanskaan, jossa hän on saanut hyvin vastuuta ja on siten ehkä Lappalaisen ohella kuitenkin se vahvin ehdokas. Kansojen liigassahan Soiri oli Suomen parhaimmistoa ja teki muun muassa Kreikkaa vastaan kotona vapauttavan avausmaalin, mutta sitten puolestaan Lappalainen on osunut MLS:ssä Montrealissa jo neljä kertaa, joten hän saapuu maajoukkueeseen erinomaisessa vireessä, mutta ainoa kysymysmerkki hänen kohdallaan on se, että hän on vain kertaalleen ollut avauksessa maajoukkueessa ja silloin vastustajana oli heikko Liechtenstein, joten luottaako Kanerva Lappalaisen puolustussuunnan pelaamiseen vai valitseeko hän mieluummin avaukseen kokeneemman Soirin tai Skrabbin? Minulle kävisi kuka tahansa, mutta heitän oman veikkaukseni tämän viestin lopussa.

Viimeiseksi käsittelyyn kaksi ylintä pelaajaa, joista Pukki on tietysti toinen. Toinen hyökkääjä sen sijaan on arvoitus ja tämä onkin vasemman laiturin lisäksi se pelipaikka, joka aiheuttaa pohdintaa Kanervalle, kun muut yhdeksän nimeä ovat melko naulattuja. Vaihtoehtoina Pukin rinnalle tai alapuolelle ovat Fredrik Jensen, Jasse Tuominen, Petteri Forsell ja Rasmus Karjalainen. Viimeksi mainitun voi toki melko varmasti unohtaa, koska mielessäni on edelleen se edellisen Kreikka-pelin tilanne, jossa hän hävisi tuoreilla jaloilla juoksukilpailun Manolasta vastaan täysin pystyyn, vaikka tällä oli alla jo täysi ysikymppinen. Fysiikka ei mielestäni siis riitä vielä avauskokoonpanon pelaajaksi. Forsell puolestaan oli avauksessa Bosnia-Hertsegovinaa vastaan, kun oikein muita vaihtoehtoja ei ollut käytettävissä, sillä Skrabb piti sijoittaa laidalle ja Källman olisi ollut vielä yllättävämpi valinta, mutta Forsell hoiti oman roolinsa melko hyvin kuitenkin Pukin alapuolella puolustussuuntaan, vaikka hyökkäyssuuntaan hänen antinsa jäikin sitten odotettua vaisummaksi, mutta Petterin tehtävä oli ennen muuta Ratinassa kesäkuussa pallottomana liikkua lähellä Bosnian pelinrakentelusta vastannutta Cimirotia ja mielestäni hän kyllä jaksoi juosta hyvin kuten Kanervan pelitavassa ylimpien pelaajien pitääkin. Lisäksi hän teki hyviä aloitteita prässissä ylempänä kenttää:

Suomen prässäämisessä kärkipari vastasi aloitteellisuudesta. Nyt Forsell tekee aloitteen kohti Zukanovicia ja muu joukkue seuraa perässä, hyvä!


Lod ehtii kiinni Civiciin ennen kuin tämä saa pallon kunnolla haltuun ja murtuu paineen alla harhasyöttöön.


Pukki poimii pallon keskeltä ja lataa vasurillaan Sehicin hyppysiin.


Forsellilta taas hyvä aloite yhtäaikaiseen prässiin ja muu joukkue seuraa taas eli Skrabb, Kamara ja Pukki.


Seurauksena Pukin ahdistaman Besicin pudotus karkasi päädystä yli ja Suomi sai ilmaisen kulmapotkun.


Tässä näkyy Suomen muoto pallottomana eli se oli käytännössä 4-4-1-1 Forsellin pelatessa hieman Pukin alapuolella lähellä Cimirotia estäen tämän peliä edistävät syötöt.


Suomen 4-4-1-1 muoto ja Forsell jälleen vartioimassa Cimirotia estäen Bosnian pelinrakentelun keskustan kautta.

Ylläolevien kuvien perusteella minulle kävisi siis mainiosti se, että Forsell aloittaisi jälleen Pukin rinnalla/alapuolella, koska hän osoitti Bosniaa vastaan olevansa melko luotettava työmyyrä pallottomana. Lisäksi Forsellin pelituntuma on hyvä hänen saatuaan rutkasti vastuuta HJK:ssa. Kävin myös tarkkailemassa Forsellia Lahti-ottelussa pari viikkoa takaperin ja kieltämättä oli hienoa nähdä hänet ensi kerran livenä paikan päällä:

Keskikentältä odotin Väänäsen ja Forsellin näkemistä ensi kertaa livenä enkä joutunut pettymään. Forsellista nyt ei tarvinne hirveästi kirjoittaa kuin että oli ilo nähdä hänen potkutekniikkansa livenä. Kritiikkiä voinee antaa kahdesta maalisyötöstä huolimatta siitä, että muutamat pidemmät ristipallot karkasivat liian pitkiksi tai sitten syötöt linjan taakse eivät aina ylittäneet topparin päätä eli ilta ei kuitenkaan ollut häneltä täydellinen. Tilojen hakeminen kahden alimman linjan välistä oli kohtalaisen hyvää, mutta siinäkin on vielä parannettavaa.

Mitä tulee Tuomiseen ja Jenseniin, kumpikin palaa nyt maajoukkueeseen oltuaan kesäkuussa poissa. Tuominen oli itse asiassa poissa myös maaliskuussa ja pelasi tosiaan keväällä vain kahdeksan minuutin verran yhdessä ottelussa toukokuussa Valko-Venäjällä, mutta on sittemmin kuntoutunut täyteen pelikuntoon ja päässyt myös kentälle BATE Borisovissa sekä vaihdosta että myös pelin alusta. Jensen puolestaan sai Bundesliigan avauspelissä peliaikaa kahdeksan minuuttia vaihdosta Dortmundia vastaan, mutta istui edellisen ottelun penkillä. Harjoituskaudella heinä-elokuussa hän on toki saanut minuutteja, joten pelituntuman pitäisi olla kohtalainen, mutta Tuominen ja Forsell lienevät todennäköisemmin täyden 90 minuutin pelikunnossa kuin Jensen, joten siksi oma valintani kallistuisi juuri joko Tuomiseen tai Forselliin.

Tuomisen edelliset pelit maajoukkueessa ovat Kansojen liigasta, jossa hän jäi maaleitta, mutta uurasti kiitettävästi Pukin rinnalla ja oli ennen kaikkea pääpalloissa raastava taistelija, vaikka pallojen voittoprosentti ei käsittääkseni päätä huimannut, mutta hänellä on edes jonkinlaiset mahdollisuudet voittaa kuitenkin palloja ylhäällä Sokratista ja Manolasta vastaan toisin kuin Forsellilla ja Jensenillä, jotka toki pystyvät pitämään palloa maitse, mutta ilmataisteluissa heistä ei juuri ole hyötyä. Tuominen oli myös yllättävän hyvä minimalistisissa käännöksissä palloa suojatessa maitse eikä hävinnyt sillä osa-alueella esimerkiksi juuri parin vuoden takaiselle Pohjanpalolle, jonka harhauttelukyky palloa suojatessa toppari selässä oli hänen viimeisimmissä maaotteluissa loistava ja pieniä viitteitä samoista asioista näin myös Tuomiselta vuosi sitten syksyllä. Pukki on toki kasvanut sittemmin myös hyväksi "nivelpelaajaksi" kuten Kanerva totesi lehdistötilaisuudessa pelinrakentelussa, mutta oli esimerkiksi vielä pari vuotta sitten Pohjanpaloa jäljessä sillä osa-alueella. Jensen osoitti puolestaan pystyvänsä samaan Armeniaa vastaan vieraissa, kun hän pääsi avaukseen Pukin viereen ja kiitti vastuusta maalaamalla voittomaalin. Yhteenvetona voisi todeta, että kilpailutilanne tuon kolmikon kesken on hyvä ja tilanne siten paljon parempi kuin kesäkuussa. Oma valintani olisi kuitenkin joko Tuominen tai Forsell, joista pakon edessä kallistuisin Tuomiseen, koska hänellä on se pieni etu kilpailijoihin nähden pääpalloissa, kun toppari on selässä.

Avauskokoonpanoveikkaukseni on siis:

Pukki - Tuominen
Soiri - Sparv - Kamara - Lod
Uronen - Arajuuri - Toivio - Raitala
Hradecky

Suomen pelitapaa en ala enää lainaamaan tähän sen kummemmin, koska olen käynyt sitä läpi jo niin monesti, mutta jos joku haluaa virkistää muistia, tässä ovat linkit viimeisimpien Bosnia- ja Liechtenstein-otteluiden havaintoihin: http://futisforum2.org/index.php?topic=224635.msg12392576#msg12392576 & http://futisforum2.org/index.php?topic=224635.msg12397477#msg12397477

Tämä viesti on varattu Suomen esittelylle ensi viikon alussa. Sitä ennen, arvon palstaveljet, jatkakaa ihmeessä keskustelua, mutustelua ja ennakointia kahden viikon päästä pelattavasta todellisesta trilleristä.

E: Omat mietteet Suomesta päivitetty joukkueen julkaisun jälkeen.

[Peledinho]

Kaksi pitkää viikkoa edessä. Analyysien (ja kaiken muunkin) perusteella vaikea nähdä yhtäkään syytä, miksi Kreikka saisi pistettäkään

[Turvatarkastus]

Vähän huolestuttavalta näyttää Suomen avainpelaajien vire tämän yhden Suomen futishistorian tärkeimmän matsin alla. Pukki tietty on aivan liekeissä, mutta Kamara on pudonnut penkille Rangersissa ja minuutit on todella tiukassa. Lod on ollut kivikovassa MLS:ssä aivan pihalla uuden joukkueensa pelistä, vaikka minuutteja on tullutkin. Sparvin pelivire on ollut kateissa ja hitaus alkaa olla ongelma jopa Tanskan liigassa. Raitala kuluttaa penkkiä MLS:ssä. Tämä tilanne huutaa kyllä Romania suoraan avaukseen.

Vähän haiskahtaa kyllä vierasvoitolta

[Bunuel]

Kyllä näihin avauksiin voisi edes vähän panostaa.

[Sheriffi8]

Tämä tilanne huutaa kyllä Romania suoraan avaukseen.

Tämä kyllä herättää mielenkiintoa. Onko mukana? Saako minuutteja?

Tulossa karsinnat määrittävä peli. 3 pistettä niin laiva jatkaa seilaamista. 0 pistettä niin ollaan tutussa tilanteessa, että pitää vieraista ennakkoon kovempia (Bosnia / Kreikka, vaikka kummatkin onkin lähiaikoina voitettu) vastaan kaapia pisteitä.

Pakko se on uskoa ja ennen kaikkea huutaa ääni käheäksi.

[Lihis]

Toki Lod on edelleen hyvä pelaaja ja tietää, mitä Rivepallossa pitää tehdä. Lappalainen on huippuvireessä, Soiri on saanut vihdoin peliaikaa. Raitala on kunnossa, kuten koko puolustus. Jensen on kunnossa. Roman on kunnossa. Keskikentän keskusta (Kamara, Sparv, Kauko, Schüller) on kunnossa. Tuominen on saanut taas peliaikaa. Mielestäni tilanne on harvinaisen hyvä vielä tässä vaiheessa.

[Knossos]

Raitala kuluttaa penkkiä MLS:ssä.

En oikein ymmärrä, miksi kukaan kokee tarpeelliseksi keksiä tällaisia valheita päästään ja levittää niitä forumilla.

[Turvatarkastus]

En oikein ymmärrä, miksi kukaan kokee tarpeelliseksi keksiä tällaisia valheita päästään ja levittää niitä forumilla.

Käsi ylös virheen merkiksi. Katsoin, että olisi avannut vain yhden kolmesta viime matsista, mutta olikin avannut kaksi.

Mutta keskikentän pelaajista oikein kukaan muu kuin Lappalainen ei ole ollut vireessä. Hyökkääjistä taas Jassekin on saanut hieman pelata ja osunut maaliinkin.

Kuka syöttää Teemun maalit? Roman? Entä riittääkö Kamaralla ja Sparvilla pelivire ja jalat pitämään keskikenttää hallussa ja suojelemaan heikohkoa toppariparia?

[tylerdurden]

Tämä on kyllä karsinnat määrittävä peli. 3 pistettä niin laiva jatkaa seilaamista. 0 pistettä niin ollaan tutussa tilanteessa, että pitää vieraista ennakkoon kovempia (Bosnia / Kreikka, vaikka kummatkin onkin lähiaikoina voitettu) vastaan kaapia pisteitä.

Raakaa touhua tosiaan. Voitto Kreikasta, niin saataisiin lähteä ”paineettomana” haastamaan suurta Italiaa kotona, kun taas tappio Kreikalle pistäisi ”joko taas” -spekulaatiot liikkeelle ja pahimmillaan koko karsinnat lähtisivät väärille urille.

Jotenkin tunne on kuitenkin yhtä vahva kuin ennen edellistä Kreikka-peliä Tampereella. Manolot ovat edelleen kriisissä ja tilanne on sikäli täysin päinvastainen kuin Huuhkajilla, jonka ympärillä käy positiivisenpi kuhina kuin vuosiin.

Tilanne lohkossakin on kyllä kutkuttava, kun lohkokakkoseksi uumoiltu Bosnia on totta tosiaan viimeistä edellisenä. Viime kierros tarjosi Suomelle melkeinpä parhaat mahdolliset tulokset muidenkin osalta ja lisäksi Armenia ilmoittautui yllättäen taisteluun mukaan.

En ole huolissani pelaajatilanteesta niin kauan kuin avainmiehet Pukin, Luken, Lodin ja topparien johdolla pysyvät vaan terveinä. Hyökkäykseen pitäisi kyllä riittää tulivoimaa Pukin takaakin, kun Liechtenstein-matsin toisella puoliajalla vakuuttavasti esiintynyt Lappalainen mättää maaleja Atlantin tuolla puolen ja työmyyrät Jasse sekä Soiri ovat päässeet mukavasti pelaamaan viime aikoina. Pullukka on edelleen jossain määrin katsomaton kortti, ja sitten on toki Roma, jota odotellaan vesi kielellä.

Ei kai tässä. Helvetin pitkät pari viikkoa edessä. Ja kuten sanottua, voitto tästä, niin mahdollisuudet jopa Italiaa vastaan on mihin vaan. Luotto on kova.

Kuka syöttää Teemun maalit? Roman?

Tai Lod, kuten tähänkin asti?

[Runkkarna]

Kyllä näihin avauksiin voisi edes vähän panostaa.

Salming

[Tsei Tsei]

Kyllä näihin avauksiin voisi edes vähän panostaa.

Onneksi ne pystyy ohittamaan käymällä otsikossa ja pois. Ei millään jaksa kelata tuollaista määrää tekstiä ja kuvia.

[Manazeri]

Roman ei ole mukana näissä karsinnoissa ollenkaan. Näin kertoili Rive tuoreessa Huucastissa.

[Turvatarkastus]

Roman ei ole mukana näissä karsinnoissa ollenkaan. Näin kertoili Rive tuoreessa Huucastissa.

Se tarkoittaa että, Suomi ei pääse EM-kisoihin, koska Suomi on pelannut pelaajamateriaaliinsa nähden reilusti yläkanttiin jo vuoden päivät. Se suorittamisen taso tulee sieltä palaamaan väkisin alemmaksi. Eremenko olisi tuonut joukkueeseen valtavasti lisää taitoa.

Saldo lopuista matseista tulee olemaan luokkaan 4-6 pistettä

[Ken Doo Yanar Ee]

Nyt ei ole edes vammoista kyse. Eiköhän Roman maajoukkueura ollut tässä.

[törömömmö]

Onneksi ne pystyy ohittamaan käymällä otsikossa ja pois. Ei millään jaksa kelata tuollaista määrää tekstiä ja kuvia.

Niin paljon kuin Salmingia arvostankin, nuo analyysit olisi parempi olla omissa topikeissaan, lähinnä kuvien takia. Kun topikkiin saapuu uuden lukemattoman viestin kohdalle, niin sivu pomppaa kuvien latautuessa niin, että pitää skrollata ja etsiä se oikea kohta.

Harmi, että Salmingin upea kulttuurityö samalla hankaloittaa tärkeän topikin lukemista. Siksi ehkä paras laittaa nuo kuva-analyysit muualle ja avauksessa linkata sinne.

[Jorma Teräs]

Eremenkon puuttuminen tarkoittanee sitä että Forsell saa pitää paikkansa joukkueessa. Laskeskelisin niin että tuossa jäisi vielä yhteensä kaksi paikkaa vapaaksi laidoille ja kärkeen (Lod, Soiri, Lappalainen, Pukki, Tuominen, Jensen, Forsell) jos Markku valitsee taas yhden 'ylimääräisen' pelaajan mukaan. Luultavimmin siis kaksi nimeä nelikosta Skrabb, Taylor, Källman, Karjalainen. Skrabbilla ja Taylorilla näytöt seurajoukkuepuolelta ovat edellä mutta se jättäisi Pukin ainoaksi selkeäksi ysiksi joukkueessa.

Keskikentän keskusta, puolustus ja maalivahdit ovat selvää kauraa. Nuorempi Väisänen lienee yhä nelostoppari ja Halsti kaivetaan mukaan vain jos loukkaantumisia tulee.

[Aatos Paatos]

Niin paljon kuin Salmingia arvostankin, nuo analyysit olisi parempi olla omissa topikeissaan, lähinnä kuvien takia. Kun topikkiin saapuu uuden lukemattoman viestin kohdalle, niin sivu pomppaa kuvien latautuessa niin, että pitää skrollata ja etsiä se oikea kohta.

Harmi, että Salmingin upea kulttuurityö samalla hankaloittaa tärkeän topikin lukemista. Siksi ehkä paras laittaa nuo kuva-analyysit muualle ja avauksessa linkata sinne.

Eri. Ihan mitätön ongelma tuo pomppaaminen. Scrollaa minne haluaa sekunnin murto-osassa.

Vähän hämmästyttää miten paljon arvoa tuossa Salmingin analyysissä on annettu yksittäiselle vuosien takaiselle seurajoukkueen ottelulle , mutta ei tuo yhtään haittaakaan

Tuohon otteluunhan Kreikka tulee siten, että valmentaja on ehtinyt viettää vain muutaman päivän joukkueen kanssa. Varmaan systeemit eri tavalla selkärangassa pelitilanteessa kuin aikanaan Zwollella.

[Pietari II]

Kamara on pudonnut penkille Rangersissa ja minuutit on todella tiukassa.

Kamara on pelannut tämän kuun aikana neljässä pelissä täydet minuutit ja yhdessä tullut vaihdosta kentälle pelin viimeisiksi minuuteiksi. Todella tiukassa olevat minuutit on siis enemmän kuin 90min/viikko.

[supstanssi]

Kamara on pelannut tämän kuun aikana neljässä pelissä täydet minuutit ja yhdessä tullut vaihdosta kentälle pelin viimeisiksi minuuteiksi. Todella tiukassa olevat minuutit on siis enemmän kuin 90min/viikko.

No foorumilla ne nyt kuitenkin ovat todella tiukassa olevat minuutit jos vain kirjoittaja haluaa sen niin kääntää

[noukairamo]

Lähtökohdat peliin meidän puolelta:

Roman ei siis tule. Ok, eikä siinä muuta.

Muutama päivä sitten luettelin kaverille keitä me ainakin tarvitaan (siis joiden loukkaantumiset tms. vahingoittaisivat suomea olennaisesti).

1. Pukki ja Luke. Perusteluja ei tarvinne.

2. Sparv. En pitkään aikaan arvostanut Sparvia pelaajana kovin korkealle. Edelleenkin esim. Kamara on mielestäni pelaajana parempi, mutta silti Sparv on suomelle tärkeämpi.

Iso osa tätä on vaikutelmani siitä, miten nykyisen majun ilmapiiri on aidosti positiivinen. Litti-krapulan ja Mixun sekoamisen myötä vaikutti tapahtuneen paljon myrkyttymistä, jota nyt on nähdäkseni eritoten Sparvin (ja Luken, tietysti myös johtohahmoille tilaa antavan riven) myötä korjattu. Tämän hetken suomi on kapteeninsa näköinen joukkue: keskittynyt, huolellinen, taisteleva, mutta rauhallinen. Sparvin puuttuessa tämä ilme tuntuu osittain katoavan myös muulta porukalta.

3. Arajuuren ja Toivion yhteistyö alakerrassa on äärimmäisen tärkeää.

Eli: kunhan keskikaistan selkäranka säilyy, kaikki menee varmasti parhain päin.

Tämä on vain tämän supertärkeän kreikka-pelin alla suomalaisen jalkapallohistorian tuntien vähän turhan pitkä toivomuslista loukkaantumuuksista, jotta se voisi toteutua.

Nimim. Uutisia pelko persiissä seuraava

[korppu]

Kristallipallo näyttää että, Teemu Pukki tekee kaksi maalia, muuten vähän suttuista näkymää miten ottelu tulee päättymään?

[Knossos]

Kamara on pelannut tämän kuun aikana neljässä pelissä täydet minuutit ja yhdessä tullut vaihdosta kentälle pelin viimeisiksi minuuteiksi. Todella tiukassa olevat minuutit on siis enemmän kuin 90min/viikko.

"MLS:ssä penkkiä kuluttava" Raitalakin pelasi jälleen viime yönä täydet minuutit Impactin riveissä. Näin ollen penkkiä kuluttava Raitala on pelannut kesäkuun maaotteluiden jälkeen 11 ottelua avauksessa (joista 10:ssä 90 minuuttia), tullut yhdessä vaihdosta sisään ja istunut yhden ottelun penkillä. Ei oikein enempää edes voisi kahdessa kuukaudessa pelata.

[Deathrow]

Kamara on pelannut tämän kuun aikana neljässä pelissä täydet minuutit ja yhdessä tullut vaihdosta kentälle pelin viimeisiksi minuuteiksi. Todella tiukassa olevat minuutit on siis enemmän kuin 90min/viikko.

Tänäänkin täydet minuutit.