Vuoden 2020 jalkapallon EM-kilpailujen karsinnat jatkuvat lohko J:n joukkueilla sunnuntaina kahdeksas päivä syyskuuta. Suomen vieraaksi Tampereelle saapuu lohkon kärjessä puhtaalla pelillä oleva Italia. Lohkon muut ottelut tällä ottelukierroksella ovat Armenia-Bosnia ja Hertsegovina ja Kreikka-Liechtenstein. Ensiksi mainittu ottelu alkaa jo kello 16, joten sen ehtii hyvin katsoa ennen Suomen ja Italian välistä ottelua. Kreikan kotiottelu alkaa samaan aikaan Suomen ottelun kanssa.
Italia ja Suomi ovat kohdanneet toisensa 14 kertaa. Italia on voittanut 12 kertaa, Suomi kerran ja kerran on pelattu tasan. Maaliero on Italialle 34-7. Suomen ainoa voitto on ensimmäisestä kohtaamisesta vuodelta 1912, jolloin ottelu päättyi 3-2. Viidessä viimeisessä kohtaamisessa Suomi ei ole onnistunut maalinteossa. Edellisen maalin Suomi teki Italiaa vastaan vuonna 1977 MM-karsintojen 6-1 vierastappiossa, joten ehkä olisi aika laittaa ainakin tuo tilasto uusiksi sunnuntaina. Viimeisin ottelu maiden välillä pelattiin maaliskuussa, jolloin Suomi hävisi vieraissa 2-0 EM-karsintojen avauksessa. Italian maaleista vastasivat sivuvapaapotkun jälkeen Nicolo Barella ja toisella puoliajalla Immobilen esityöstä Moise Kean.
Toistaiseksi EM-karsinnoissa Italia on kerännyt viidestä ottelusta täydet 15 pistettä. Sen maaliero on 16-2. Molemmat vierasottelunsa Kreikkaa ja Armeniaa vastaan se on voittanut maalein 0-3 ja 1-3. Suomi puolestaan otti Italia-tappion jälkeen kolme perättäistä 2-0 voittoa, kunnes torstaina kotiottelu Kreikkaa vastaan päättyi 1-0. Viiden viimeisen ottelun kuntopuntarissa Suomella on siis neljä voittoa ja yksi tappio. Italian viiden kilpailullisen ottelun kuntopuntari näyttää saldoa 5-0-0.
Suomen edellinen kotitappio on yhä kesäkuulta 2017, kun Ukraina haki pisteet Ratinasta maalein 1-2. Sen jälkeen Suomi on pelannut yhdeksän ottelua Suomen maaperällä saldolla kahdeksan voittoa ja yksi tasapeli. Ainoa tasapeli tuli Veritaksella Turkkia vastaan lukemin 2-2 MM-karsintojen päätteeksi. Tampereella kuudessa viimeisessä kotiottelussa Suomi ei ole päästänyt maaliakaan Islantia, Valko-Venäjää, Unkaria, Kreikkaa (x2) ja Bosnia-Hertsegovinaa vastaan, vaan on voittanut kaikki pelit maalierolla 9-0. Kaikkiaan perättäisiä voittoja Suomessa on seitsemän, kun mukaan laskee 1-0 voiton Virosta Kansojen liigassa ja 3-0 voiton Virosta ystävyysottelussa 2017. Italian vierassaldo Mancinin alaisuudessa ei ole puolestaan ollenkaan tahraton, vaikka EM-karsinnoissa se on voittanut sekä Kreikan että Armenian. Kansojen liigassa nimittäin Italia hävisi vieraissa Portugalille 1-0, vaikka voitti toisaalta Puolan 0-1. Mancinin alaisuudessa Italian voittoprosentti kilpailullisissa otteluissa vierasviheriöillä on siis 75%.
Ottelun erotuomaristo tulee Skotlannista. Bobby Madden saa avustavikseen Francis Connorin ja David Roomen. John Beaton on neljäs erotuomari. Sosiaalisessa mediassa ottelusta voi keskustella muun muassa aihetunnisteella #FINITA.
Pilkunviilausta, mutta tuo Viro-ottelu pelattiin Turussa. Tuo kuudes voitettu peli ilman päästettyjä maaleja Tampereella oli vuonna 2017 pelattu Islanti-ottelu. Kaiken kaikkiaan siis kuitenkin kuusi kotipeliä nyt putkeen ilman päästettyjä maaleja.
Kyllä, korjattu ajatuskatkos.
ItaliaItalian päävalmentaja Roberto Mancini nimesi viime perjantaina seuraavan ryhmän EM-karsintojen syyskuun maaotteluihin:
Alkuperäinen ryhmä on kuitenkin kokenut rutkasti poisjääntejä, kun muun muassa Giorgio Chiellini loukkasi vakavasti polvensa. Lisäksi ryhmästä ovat joutuneet jäämään sivuun Lorenzo Insigne, Matteo de Sciglio ja Bryan Cristante. Korvaajat ovat Francesco Acerbi, Danilo D'Ambrosio, Sandro Tonali ja Vincenzo Grifo, joten lopullinen ryhmä on seuraava:
Squad list
Goalkeepers: Gianluigi Donnarumma (Milan), Pierluigi Gollini (Atalanta), Alex Meret (Napoli), Salvatore Sirigu (Torino);
Defenders: Francesco Acerbi (Lazio), Leonardo Bonucci (Juventus), Danilo D’Ambrosio (Inter), Emerson Palmieri (Chelsea), Alessandro Florenzi (Roma), Armando Izzo (Torino), Gianluca Mancini (Roma), Luca Pellegrini (Cagliari), Alessio Romagnoli (Milan);
Midfielders: Nicolò Barella (Inter), Frello Filho Jorge Luiz Jorginho (Chelsea), Lorenzo Pellegrini (Roma), Stefano Sensi (Inter), Sandro Tonali (Brescia), Marco Verratti (Paris Saint Germain);
Forwards: Andrea Belotti (Torino), Federico Bernardeschi (Juventus), Federico Chiesa (Fiorentina), Stephan El Shaarawy (Shangai Shenhua), Vincenzo Grifo (Friburgo), Ciro Immobile (Lazio), Kevin Lasagna (Udinese).
Armeniaa vastaan Italian avauskokoonpano oli:
Bernardeschi - Belotti - Chiesa
Verratti - Jorginho - Barella
Emerson - Romagnoli - Bonucci - Florenzi
Donnarumma
Suomi on siis todella onnekas, kun Italian tärkein linkki keskikentän ja hyökkäyksen välillä eli Insigne on jälleen poissa Suomea vastaan kuten maaliskuussa. Lisäksi Marco Verratti otti Armeniaa vastaan varoituksen ja on pelikiellossa tasoittaen siten puntteja, kun myös Sparv on sivussa. Mancini on kuitenkin jo kertonut, että Stefano Sensi ottanee Verrattin pelipaikan tuossa keskikentän kolmikossa. Chelsean kannattajana tärkeintä on toki se, että Jorginho ja Emerson löytyvät sunnuntaina avauskokoonpanosta, jotta pääsen näkemään pojat lähietäisyydeltä viheriöllä, jolloin jatkossa on taas mukavampi seurata veijareita televisiostakin, kun on saanut aistia kaikki pienimmätkin yksityiskohdat omin silmin kummankin herran olemuksista. Suomi puuskuttaa vain kolmen pisteen päässä, joten luultavasti Mancini ei liikaa sekoita avauskokoonpanoa. Kesäkuussa Kreikka ja Bosnia-pelien välissä Mancini teki kolme muutosta avaukseen eli Florenzi vaihtui Manciniin, Belotti Quagliarellaan ja Chiesa Bernardeschiin. Tilanne on kuitenkin nyt eri, kun käytössä ei ole Insigneä, joten veikkaan, että sekä Chiesa että Bernardeschi jatkavat avauksessa, vaikka Chiesan tilalle Armeniaa vastaan kentälle tullut Lorenzo Pellegrini nikkasikin voittomaalin takakulmaan Bonuccin keskityksestä. Florenzin ja Belottin joutuminen vaihtopenkille on puolestaan ihan mahdollista sunnuntainakin, koska vaihtoehtoina ovat Florenzin paikalle taas Mancini ja piikkiin Immobile tai Lasagna. Mancini on itse asiassa pelannut sekä maaliskuussa Liechtensteinia että kesäkuussa Bosniaa vastaan avauksessa noissa kyseisten maaotteluikkunoiden jälkimmäisissä peleissä, joten varsinkin sen perusteella hän saattaa kolmatta kertaa putkeen aloittaa oikealla maaotteluikkunan jälkimmäisessä pelissä. Koska uskon siis Mancinin harrastavan taas pientä kierrätystä, avauskokoonpanoveikkaukseni on:
Bernardeschi - Immobile - Chiesa
Sensi - Jorginho - Barella
Emerson - Romagnoli - Bonucci - Mancini
Donnarumma
Seuraavaksi voisin käydä lyhyesti läpi Italian pelaamista. Katsoin matkalla Ratinaan avausjakson Armenian ja Italian välisestä ottelusta, joten seassa on muutamia uusia kuvia ja GIF-näytteitä. Lisäksi käytän hyödyksi aiemmin tekemiäni havaintoja Italian vieraspelaamisesta kesäkuulta Kreikkaa vastaan:
http://futisforum2.org/index.php?topic=224635.msg12399128#msg12399128Puolustus:Italia prässää pääsääntöisesti korkealta 4-3-3 miesvartiointilla niin kotona kuin vieraissa. Lisäksi pallollisen puolen laitapuolustaja saattaa vielä nousta tukemaan prässiä seitsemänneksi pelaajaksi vastustajan puoliskolle samalla, kun muut kolme puolustuslinjan pelaajaa ovat puolessa kentässä hekin. Prässin purku ei tule olemaan helppoa, mutta jo maaliskuussa Hradecky löysi tiloja sivurajoilta ja varmasti Ratinassakin Suomen sallitaan pelaavan rajoille, mutta sielläkään ei ole aikaa hukattavaksi ennen kuin vastustajan laitapuolustaja on jo iholla estämässä kääntymistä. Toinen tapa yrittää ohittaa korkea prässi on pelata pallo ilmassa Italian puolustuslinjan etupuolelle, voittaa ykköspallo, pudottaa/kääntyä ja edetä sitten kohti Italian maalia. Peliä katsoessa voi siis tuntua siltä, että Suomi vain roiskii paineen alla, mutta tarkkailkaa sitä, että kohdistuvatko korkeat syötöt eteenpäin juuri Italian kahden alimman linjan väliin puolustuslinjan etupuolelle vai ovatko ne vain puhtaita purkupalloja toiseen päätyyn. Toki sekin on mahdollista, että Italia jatkaa Ratinassa juuri eilen Armenia-pelissä nähtyä hieman maltillisempaa 4-4-2 miesvartiointiprässiä peilaten Suomen 2-4-4 rakentelun. Alla on esimerkkejä kaikista skenaarioista.
Italia prässäsi vieraissakin tosiaan tutusti korkealta yläkuusikollaan.
Vaikka Sokratis kierrättää miten nopeasti, heti on taas kaksi italialaista lähellä kreikkalaisia laidassa. Emerson laitapuolustajana on seitsemäntenä pelaajana tukemassa prässiä keskiviivan tuntumassa.
Pakkopalautus alas Barkasille, joka joutuu avaamaan pitkällä.
Kreikkalainen on miesvartiointipihdeissä Barellan toimesta, mutta voittaa onnekkaasti pääpallon Fortounisille, joka odottaa Italian puolustuslinjan etupuolella, joka siis tuki erinomaisesti korkeaa prässiä ollen puolessa kentässä.
Fortounis saa pari sekuntia aikaa pallon kanssa, mutta sitten kaiketi Chiesa spurttaa väkisin yläkolmikosta omalle puoliskolle ja riistää pallon fantastisella liu'ulla. Tuo osoittaa sen, että Italia on hyvin sitoutunut poppoo.
Siirrytään toiselle jaksolle. Edelleen Italia jaksoi prässätä ylhäältä kuudella pelaajalla. Lisäksi nyt vasen puolustaja Biraghi kuvan alalaidassa tukee prässiä seitsemäntenä pelaajana, kun Toivio syöttää Granlundille.
Biraghi ei päästä Ilmaveiviä etenemään, vaan pakottaa kääntymään alas. Samalla Bernardeschi liikkuu ennakoimaan syöttöä Toiviolle. Verratti merkkaa keskellä Kamaran ja Jorginho Pukin.
Granlund pudotti Toiviolle, mutta koska Bernardeschi oli ennakoinut hyvin ja jo lähes iholla, Toivio joutui roiskaisemaan pallon yhdellä kosketuksella pystyyn. Jorginho on sijoittuneena hyvin ja riistää pallon Italialle.
29. minuutilla Hradeckylla on kaksi vaihtoehtoa. Pirinen on vasemmalla täysin vapaana ja Granlundkin oikealla pelattavissa.
[
Hradecky valitsee Granlundin. Peliä katsoessani pidin sitä vääränä valintana, koska Pirinen oli täysin vapaana. Nyt Granlundiin kohdistuu prässi Barellalta.
Lod tekee kuitenkin sovitun liikkeen vastaan ja Granlund jättää pallon hänelle lähtien itse pystyyn. Tässä kohden Lodin olisi ehdottomasti pitänyt tunnistaa tilanne ja syöttää Teemun kautta pallo takaisin laitaa kipittävälle Granlundille.
Lod kuitenkin jää hautomaan palloa, saa kimppuunsa kaksi pelaajaa perääntyessään, mutta sai silti hankittua sivurajan Suomelle. Enemmän oli kuitenkin tarjolla eli potentiaalinen hyökkäysaihio laidalta.
Ajassa 33:05 Hradecky tekee "oikean" valinnan eli avaa nyt oikeaan laitaan toisin kuin edellisessä esimerkissä Italian yläkuusikon prässätessä.
Pallo lentää kohti Hämäläistä Italian puolustuslinjan etupuolelle, mutta nyt vain Bonucci on osannut ennakoida ja irrota ajoissa linjasta, jotta hän voittaisi pääpallon ja Kappe ei saisi pudotettua palloa viereen, jolloin Suomi olisi päässyt etenemään kohti maalia vauhdikkaasti. Hyvä toteutus taas, mutta ainoa ongelma oli hävitty pääpallo. Marginaalit ovat pieniä.
Reilu minuutti eteenpäin kellossa. Hradeckyn avaus lentää kohti Hämäläistä taas kerran puolustuslinjan etupuolelle ja yläkuusikon prässin taakse. Kappe saa selkäänsä Bonuccin, joka on irronnut Italian neljän puolustuslinjasta, mutta Hämäläinen päästää pallon ovelasti lävitseen Lodille.
Yhdellä avauksella Lod pääsi tällaiseen asemaan. Harmillisesti viimeinen ratkaisu Granlundille oli heikko.
Sitten pääsemme kuvaan, joka oli ainoa muutos oikeastaan Italian pelaamisessa aiempaan verrattuna eli se ei prässännytkään korkealta 4-3-3 muodolla, vaan käytti 4-4-2 prässiä. Kuvassa Armenia siis avaa 2-4-4 mallilla, jota Suomikin suosii, joten voi olla, että Mancini halusi harjoitella sunnuntaita varten jo tällaista vähän maltillisempaa lähestymistapaa, koska hän myös kunnioittanee Suomen saamia tuloksia toistaiseksi eikä siten välttämättä halua lähteä 4-3-3 miesvartioinnilla liikkeelle. Toki tässäkin kuvassa näkyy se, kuinka kuusi ylintä pelaajaa miesvartioivat pelaajiaan. Paljon riippuu siitä toki, että yrittääkö Suomi samaa kuin maaliskuussa, jolloin rakentelumalli ei ollutkaan 2-4-4, vaan usein jopa 3-1-3-3, jolloin italialaisten oli luonnollisempaa käyttää sitä 4-3-3 miesvartiointia kuudella ylimmällä pelaajalla, mutta jos Suomi suosii Kreikkaa vastaankin nähtyä 2-4-4 mallia, silloin Italia saattaa hyvinkin ryhmittyä tällaiseen asetelmaan hieman puolen kentn yläpuolelle, jolloin ottelusta saattaa tulla yhtä kyttäilevä kuin Kreikkaa vastaan, joka siis teki näin samoin.
Tässä on vielä varmistus ylemmälle havainnolle jo viidenneltä minuutilta. Kaksi ylintä pelaajaa eli kärki ja sitten toinen laituri prässäävät kyllä aggressiivisesti iholle asti, mutta painottoman puolen laituri pudottaa itsensä aina keskikentän linjaan.
Erikseen ylempien esimerkkien oheen voisi mainita vielä sen, että kyllä Italiakin osaa haavoittaa riistojen jälkeen nopeasti eikä vain haudo palloa. Chiellini ei ole toki nyt mukana, mutta muu puolustuslinja osaa myös pumpata vastaan, voittaa palloja puolessa kentässä ja kääntää pelin painopisteen siten nopeasti kohti Suomen maalia.
Italian korkea prässi on pakottanut tässä Kreikan roiskaisemaan pallon vain ylös ja nyt seuraa myös opetus Suomelle! Chiellini tulee pääpalloon kuin Arajuuri konsanaan ja voittaa sen.
Yhtäkkiä syntyykin 3v3-hyökkäys, kun Chiellinin voimakas pusku on mennyt Insignelle asti.
Insigne syöttää viereen ja Belotti lataa hieman yli maalin. Muutamassa sekunnissa pääpallon voitosta Italia oli luonut maalipaikan, kun Kreikan tasapaino oli mitä oli. Suomi voi hyödyntää tätä samaa Ratinassa Kreikkaa vastaan, mutta samalla sitten Italia-pelissä pitää huolehtia siitä, että Suomi ei lahjoita vastaavia paikkoja Italialle!
Yksi mielenkiintoinen kysymys on se, että kuinka usein Suomi sitten saa pakotettua Italian omalle puoliskolleen ja pääsee siis sen 4-3-3 korkean prässin ohitse? Syvällähän Italia käyttää enemmän 4-4-2 muotoa, mutta kuinka usein se nähdään sunnuntaina? Toinen mahdollinen vaihtoehto tiiviinä puolustamiseen on 4-5-1, jolloin molemmat laiturit putoavat yhtä aikaa keskikentän linjaan.
Yhdeksän sekuntia edellisestä kuvasta Italia on ehtinyt tosiaan ryhmittyä syvällä käyttämäänsä 4-4-2 muotoon. Tästä asetelmastahan lähti sitten syntymään Italian toinen osuma, kun Verratti riisti pallon Pukilta, mutta siitä lisää alempana hyökkäysosiossa.
Tuon 4-4-2 muodon lisäksi Italia käytti omalla puoliskollaan 4-5-1 ryhmitelmää.
Italia käytti Kreikkaa ja Armeniaa vastaan pääosin 3-2-5/3-3-4 rakentelumalleja. Florenzi jäi tutusti toppariparin kanssa alas ja vasen laitapuolustaja (Emerson) sitten nousi ajoittain jopa Kreikan puolustuslinjan tasolle. Keskikentän kolmikosta Barella oli taas se, joka haki tiloja Kreikan kahden alimman linjan välistä ja hänet nähtäneen Suomeakin vastaan samassa roolissa varsinkin nyt, kun Insigne on poissa. Alla on kuitenkin pari hyvää esimerkkiä myös siitä, miten taitava pelaaja Insigne olisi ollut löytämään noita tiloja linjojen välistä ja toimimaan linkkinä hyökkäyksen ja keskikentän välillä, joten siksi hänen poissaolonsa on niin merkittävä asia ja jopa merkittävämpi kuin Chiellinin! Viimeksi Suomea vastaan muuten Florenzi oli poissa ja siksi vasen laitapuolustaja oli se, joka jäi avaamaan peliä alas toppareiden kanssa, mutta nyt kun Florenzi on taas ryhmässä mukana kuten kesäkuussa, hän jäänee alas (tai sitten Mancini, joka on koulutukseltaan toppari) ja vasen laitapuolustaja sitten nousee reippaammin, joten siksikin Lodin rooli oikealla laidalla puolustussuuntaan tullee olemaan jälleen merkittävä.
Heti alussa tuli selväksi, että Florenzi jäi edelleen Chiellinin ja Bonuccin seuraksi alas avaamaan peliä ja toisella laidalla Emerson nousi tukemaan Insignea, Belottia ja Chiesaa kuten Biraghi konsanaan.
Esimerkki 3-2-5 mallista eli Emerson nousi tosiaan vasemmalla Kreikan puolustuslinjan tasolle jopa ja lisäksi keskikentän kolmikosta tutusti Barella oli se pelaaja, joka haki tilaa Kreikan alimpien linjojen välistä. Verratti ja Jorginho olivat sitten Fortounisin ja Kreikan keskikentän linjan välissä tarjoamassa syöttöpaikkaa toppareille.
Insigne puolestaan toimi Kansojen liigan tavoin linkkinä puolustukselle ja keskikentälle, jolle pystyi pelaamaan palloa jalkaan hänen tullessa vastaan. Bonucci kuljettaa palloa ja katsokaa, kuinka syvältä Insigne hiipii yhtäkkiä pelattavaksi.
Pallo haltuun, salamannopea käännös ja eikun tempokuljettamaan kasvot kohti maalia. Kreikka sai kuitenkin pysäytettyä tällä kertaa hänet.
Parin minuutin päästä vastaava tilanne. Samaris on noussut keskikentän linjasta Fortounisin rinnalle prässäämään. Insigne liikkuu siihen tyhjään aukkoon, jonka Samarisin nousu aiheutti.
Chiellini syöttää Insignelle, tämä kääntyy ja taas on väylä kuljettaa vauhdilla.
Syöttö tällä kertaa laitaan Emersonille, joka voisi vaikkapa keskittää tästä asemasta, kun maalille on juoksemassa vauhdilla neljä pelaajaa. Näiden kanssa Suomen tulee olla tarkkana, koska maaliskuussa Insigne oli loukkaantunut eikä Suomi saanut kokemusta noista Insignen kuljetuksista.
Ajasta 0:40 Italian pääasiallinen rakentelumalli 3-2-5. Jos Kansojen liigassa oikea puolustaja jäi toppareiden seuraksi, nyt siihen rooliin oli asetettu Florenzin poissaollessa vasen laitapuolustaja Biraghi ja oikealla puolella Piccini nousi voimakkaasti tukemaan yläkolmikkoa ja Barellaa. Tämä oli siis kuin peilikuva Kansojen liigassa nähdystä.
Tässä kuvassa näkyy vielä paremmin Piccinin rooli oikealla sivurajalla venyttämässä Suomen viiden linjaa. Keskikentän kolmikosta Barella on tutusti Jorginhon ja Verrattin yläpuolella.
22. minuutilta 3-3-4 variaatio. Nyt Piccini on laskeutunut samaan tasoon Verrattin ja Jorginhon kanssa.
Jos ennen ottelua pohdin sitä, että kuka toimii Insignen poissaollessa linkkinä keskikentän ja yläkolmikon välillä, rooli lankesi usein Barellalle. Tässäkin hän liikkuu linjojen välissä, mutta ei saa palloa tällä kertaa. Usein myös Bernardeschi pudottautui palloa vastaan ja hän oli toinen pelaaja, joka yritti kopioida Insignen liikkumista palloa vastaan, mutta avausjaksolla varsinkin Väisänen puolusti häntä vastaan monesti iholla ja esti kääntymisen. Esimerkki siitä on seuraavassa kuvassa.
Bernardeschi tulee vastaan, mutta kääntyminen on tosiaan mahdotonta.
Italia käytti tuttua 3-2-5 rakentelumallia. Florenzi jäi odotetusti toppareiden seuraksi, kun Emerson ja Barella nostivat itsensä yläkolmikon tueksi ylös. Huomioikaa tästä kuvasta myös se, kuinka puolitiloissa operoivat Bernardeschi ja Barella etsivät jatkuvasti tiloja linjojen välistä.
Bonucci tavoittaakin syötöllään Barellan, joka kääntyy terävästi ja yrittää sitten pelata pallon heti linjan taakse. Jo toisella minuutilla näkyi siis melko oppikirjamainen esimerkki Italian hyökkäyspelaamisesta ja juuri siitä, kuinka ilman Insigneakin yksilöillä riittää taitoa hakeutua vapaisiin tiloihin kahden alimman linjan väliin, kääntyä ja edetä kohti maalia. Suomea vastaan tätä samaa tullaan varmasti näkemään, jolloin Kamaralla ja Schüllerilla on iso vastuu juuri Bernardeschin ja Barellan pysäyttämisessä ennen kuin he ehtivät kääntymään haltuunoton jälkeen.
17. minuutilta seuraava esimerkki. Bonucci löytää vuorostaan linjojen välistä Bernardeschin, joka on taas kaventanut keskelle ja siten avannut väylän Emersonille nousta. Oikealla puolella muuten tosiaan Chiesa vastasi leveydestä ja vasemmalla siis Emerson.
Bernardeschi ottaa pallon haltuun, kääntyy, jakaa viereen ja "seinä kolmannelle" -pelillä Emerson pelataan laidalta keskityspaikkaan, mutta Armenia selvisi pälkähästä.
Ja vielä yksi GIF Bernardeschin hakeutumisesta pelattavaksi puolitilaan linkiksi keskikentän ja hyökkäyksen välille. Tällä kertaa hän ei yritä kääntyä, vaan jatkaa heti Emersonille, mutta kiinnittäkää ihmeessä huomiota tuohon räjähtävään spurttiin syötön jälkeen. Pallon kanssa hän ei tietenkään yhtä nopeasti etene, muttei paljoa hitaamminkaan, joten siksi häntä ei saa päästää kääntymään ja juoksemaan kohti suojaamatonta Suomen puolustuslinjaa!
Italian avausmaalikin tuli juuri vasemman kautta. Romagnoli kuskasi vapaata kaistaa ja Bernardeschi tuli taas vastaan. Pudotus Verrattille, joka kuljetuksen jälkeen löysi Emersonin, tämä hassutti itsensä keskityspaikkaan ja samalla taka-alueella kaiketi Calisir hukkasi kohtalokkaasti kahta kokoa kookkaamman Belottin.
Kolmannessa maalissa puolestaan Italia käytti 2-4-4 rakentelumallia siirryttään juuri johtoon ottelun loppupuolella. Emerson ei enää noussut niin reippaasti, vaan ainoastaan Barellan korvannut Sensi oli yläkolmikon tukena.
Sensi löytyikin linjojen välistä päästen kääntymään puolitilassa. Tämä jatkoi pallon eteenpäin kuljetuksen jälkeen boksiin Belottille, joka sitten hoiti 1v1-tilanteen mallikkaasti upottaen pallon etukulmasta sisään. Oppikirjamaali tämäkin eli kun pelaaja löytyi linjojen välistä, tämä lähti etenemään suoraviivaisesti kohti maalia ja tilanne päätettiin laukaukseen kohti maalia, joka upposi sisään.
Seuraavaksi pari esimerkkiä Italian tavasta houkutella vastustajaa hitaissa hyökkäyksissä. Jos ja kun Suomi ei kotikentällään vain makaa, Italiakin osaa houkuttelun jälkeen pelata pallon pystyyn linjan taakse oikea-aikaisille juoksijoille esimerkiksi Jorginhon tai Bonuccin toimesta. Toisaalta ongelmallista on myös se, että jos esimerkiksi keskikentän linjasta irrotaan yksitellen peittämään avointa jalkaa, italialaiset ovat taitavia hyödyntämään vastustajan jättämät aukot ja tyhjät tilat.
Tässä näkyy myös tuo 5-4-1 muoto. Italia leikitteli sen kanssa ja löysi koko ajan tiloja linjojen välistä. Tässä on käynnissä houkutteluvaihe, jolla Kreikan pakka pyrittiin saamaan kohti puolta kenttää.
Kun pakka oli saatu hilattua hieman ylemmäs, pallo pelattiin terävällä syötöllä kahden ylimmän prässilinjan ohitse joko laitaan tai suoraan puolustuslinjan taakse tyhjään tilaan. Tässä kuvassa valinta on pelata laitaan Chiesalle, joka pääsee 1v1-haastoon.
Tällä kertaa matala keskitys blokattiin, mutta maalilla olisi ollut yksi kohdepelaaja oikealla puolella kreikkalaiseen nähden, mutta tällä kertaa aihio ei tuottanut tulosta.
Samanlaista houkuttelua tässäkin avausjakson lopussa. Linjojen välissä on taas useita vapaita italialaisia.
Emerson löytyikin vapaana, mutta hän päätti etenemisen sijaan vielä palauttaa pallon alas.
Hetki lisää pallottelua ja houkuttelua puolessa kentässä, kunnes Emerson tekee liikkeen pystyyn ja Bonucci lähettää ristipallon Kreikan puolustuslinjan selustaan, jossa on tyhjää tilaa, kun alinta linjaa on houkuteltu tosiaan nousemaan ylemmäs muun joukkueen mukana. Tilanne oli kuitenkin niukka paitsio tällä kertaa. Suomikin voi yrittää jotain tällaista Kreikkaa vastaan, jos taitotaso ja itseluottamus vain riittää. En ole aivan varma, riittääkö, mutta toivotaan niin. Toiviolla pitäisi kyllä osaaminen riittää pitkään syöttöön, jos Uronen leikkaa linjan taakse tyhjään tilaan. Samalla tavoin Suomen pitää varoa tällaista Italian tekemää ansaa heidän kohtaamisessa Kreikka-ottelun jälkeen.
Tässäkin kuvassa Jorginholla on jalka auki, kun keskikentän linjasta ei tule minkäänlaista prässiä eikä Fortouniskaan yksin oikein pysty juoksemaan koko iltaa takaprässäämässä.
Barella säntää pystyyn linjan taakse...
...Jorginho ei näissä syötöissä erehdy, vaan chippaa pallon Barellan jalkaan ja vain Barkasin vastaantulo estää maalin. Suomen keskikentän linjan pitää pystyä Tampereella jotenkin ratkaisemaan tällainen vastaava ongelma eli Italian keskikentän taitureille ei saisi antaa liikaa tilaa, mutta toisaalta jos jokin pelaaja lähtee yksinään prässäämään keskikentän linjasta, Italia on niin taitava joukkue, että yläkolmikosta joku pystyy tulemaan vastaan tyhjään tilaan, jonka vaikkapa Sparv tai Kamara on jättänyt irrotessaan peittämään avointa jalkaa ja sitten Verratti tai Jorginho voi pelata maitse Sparvin tai Kamaran ohi, italialainen pääsee kääntymään ja se on menoa sitten. Jos Suomi puolestaan yrittää vain Kreikan tavoin pysyä yhtenäisenä ja tiiviinä, pakostikin joku Italian chipeistä linjan taakse löytänee kohteensa...
Tässä näkyy juuri se, mitä tapahtuu, jos keskikentän linjasta rynnitään yksitellen KURITTOMASTI vastaan! Masouras irtoaa tässä oikean laiturin tontiltaan auttamaan Fortounisia...
... mutta oikeasti hän tekee karhunpalveluksen joukkueelleen, kun Italia ohittaa hänet seinäsyötöillä ja hyödyntää edellisen kuvan tyhjän tilan, jonka Masouras rynnimisellään jätti!
Tämä kuva on toisen jakson alusta. Bonuccin ristipallo ylittää Suomen viiden ylimmän pelaajan prässin kerralla. Immobile säntää pystyyn, mutta Granlund ehti palloon ensin ja tökkäsi sen vain yli sivurajan. Joka tapauksessa Italia sai pelin painopisteen siirrettyä syvälle Suomen alueelle kerralla yhdellä syötöllä.
52. minuutilla on Verrattin vuoro chipata pallo linjan taakse Sparvin naamarin edestä. Suomen viiden linjassa Granlund ja Toivio kommunikoivat huonosti, koska Immobile leikkaa heidän välistään pystyyn. Avausjaksollahan Italia yritti enemmän pelata näissä tilanteissa maata pitkin linjojen väliin, mutta suomalaiset eivät päästäneet italialaisia kääntymään kasvot kohti maalia, joten toisella jaksolla sitten Italia pyrki vielä enemmän pelaamaan puolustuslinjan taakse etupuolen sijaan.
Hradeckyn vastaantulo pelastaa tilanteen kulmapotkuksi.
Armenia-pelistä yksi esimerkki siitä, kuinka taitavia italialaiset ovat poimimaan linjan taakse suuntautuvia oikea-aikaisia juoksuja. Tässäkin GIFissä Verratti löytää aloitteen tekevän Belottin, jonka viimeistely oli vain epäonnistunut, mutta häneltä nähtiin tässä pelissä pari kertaa vastaavia juoksuja aivan kuten muiltakin Italian yläkolmikon pelaajilta on nähty aiemmissa karsintapeleissä, mutta tämäkin tapa murtautua on siis edelleen Mancinin työkalupakissa.
Italiaa ei huimaa nostaa jopa kaikkia pelaajia yhtä aikaa vastustajan puoliskolle edes vieraissa. Kuten seuraavat kuvat kertovat, Italia on haavoittuvainen menetysten jälkeen, koska se nostaa tosiaan niin paljon pakkaansa ylöspäin hitaissa hyökkäyksissä. Pallovarmuus on kuitenkin todennäköisesti sillä tasolla, että kovin montaa menetystä vastustaja ei tee, mutta ne harvat hetket Suomen on sitten vain kyettävä hyödyntämään. Kreikka ei niin kyennyt tekemään kesäkuussa, vaikka se sai pari loistavaa vastaiskua luotua, mutta Armenia sen sijaan onnistui hyödyntämään nopean tilanteenvaihdon huonosti organisoitunutta puolustusta vastaan.
Tässä kuvassa kaikki italialaiset ovat vastustajan puoliskolle eli sillä ei tosiaan ole ongelmaa Mancinin alaisuudessa ottaa pelin hallintaa vieraissakaan. Muoto on 2-3-5, mutta omat riskinsä tässä tietysti on, jos pallo menetetään vaarallisesti, jolloin melko moni pelaaja on pallon yläpuolella ja omiin päin tulee kiire.
Toiselta jaksolta vielä pari identtistä esimerkkiä siitä, kuinka Fortounis pystyy myös itse riistoihin. Tässä Italia on ahdistettu laidalle ja sen keskikentän kolmikko on tosiaan peilattuna. Fortounis aavistaa palautussyötön toppareille.
2v3 hyökkäys.
Syöttö laidalle oli hieman epätarkka ja Italia selviää pälkähästä.
Zeca prässää tässä kuvassa Jorginhoa, joka sortuu virheeseen ja Fortounis aavistaa taas sen. Siopas puolestaan on peilannut Verrattin.
Nyt syntyy jopa 2v2-hyökkäys ja Fortounisilla on vielä selvempi väli, johon syöttää.
Masouras kuitenkin aikailee laukauksensa kanssa ja Bonucci ehtii peittämään.
Loppuun vielä Armenian tekemä maali. Kreikkakin pääsi vastaaviin potentiaalisiin vastaiskuihin, muttei hyödyntänyt niitä huonosti organisoitunutta puolustusta vastaan toisin kuin Armenia Karepetianin jykevällä laukauksella. Italia on haavoitettavissa riistojen jälkeen.
Italia nostaa kulmapotkuissa vastustajan rangaistusalueelle 4-5 pelaajaa ja ainakin Kreikkaa vastaan keskitykset kiersivät pääosin ulospäin. Osin myös Armeniaa vastaan. Emerson saattaa antaa edelleen erikoistilanteita, mutta näiden karsintojen aikana myös Bernardeschi, Verratti ja Kansojen liigassa Florenzikin ovat olleet erikoistilannevastuussa, joten vaihtoehtoja on monia.
Italian ensimmäinen kulma kahdeksannelta minuutilta. Hieman yllättäen Emerson oli erikoistilannevastuussa. Toisella jaksolla toki Verratti antoi ainakin yhden kulmapotkun, mutta se oli oikealta puolelta eli tässä pelissä Italia suosi ulospäin kiertäviä keskityksiä. Tässä kuvassa kuitenkin boksiin nousi viisi pelaajaa ja heidät Kreikka otti miesvartiointiin. Lisäksi isännillä oli kaksi ylimääräistä pelaajaa rangaistusalueen sisällä.
Kreikkaa vastaan Italia käytti pari kertaa lyhyitäkin variaatioita ja osui kertaalleen. Suomen tulee olla tavallista valmistautuneempi lyhyenä pelattujen kulmavariaatioiden puolustamiseen, kun vastassa on Italia.
Otetaan agendalle sitten vielä Italian 0-3 osuma kulmapotkusta, joka pelattiin taas lyhyenä, mutta Emerson sai tällä kertaa pallon takaisin laidalleen. Maalintekijä Bonucci on vielä tässä kuvassa Samarisin hallussa.
Samaris lähtee kuitenkin kohti laitaa ja jättää Bonuccin Sokratisin huoleksi.
Emersonin keskittäessä vitosen viivalla on 2v2-asetelma, johon pallo pyritään pelaamaan.
Bonucci voittaa Sokratisin ja nikkaa pallon takakulmaan. Kreikka nolla, Italia kolme!
Italialaisten ensimmäinen kulma 14. minuutilta. Tappioasemassakin se nosti vain neljä pelaajaa rangaistusalueelle, joten voi hyvin olla, että Suomeakin vastaan Italia lähestyy kulmapotkuja yhtä varovaisesti. Toisaalta sitten kulmalipulla on aina joku tarjoamassa lyhyttä variaatiota ja boksin reunalla on useita pelaajia kärkkymässä, joten ihan vain neljän pelaajan miesvartiointi ei tule riittämään, vaan myös boksin ulkopuolella on oltava hereillä. Verratti oli pallon takana ja laittoi sen ulospäin kierrtävänä, mutta saapa nähdä, että ottavatko sitten Bernardeschi ja Emerson entistä isompaa roolia sunnuntaina kulmapotkuissa.
Suomen saadessa kulmapotkun Italia käyttänee hyvin tiukkaa aluepuolustusta. Kreikkaa vastaan jopa yhdeksän pelaajaa oli yhtä aikaa rangaistuspilkun alapuolella ryhmittäytyneenä. Tila on silloin boksin reunalle, jonne voisi yrittää pelata esimerkiksi samanlaisen korkean pallon kuin Kreikka viimeisessä esimerkissä.
Päätetään Kreikka-osio sen ensimmäiseen kulmapotkuun. Italia käytti aluepuolustusta edelleen kulmien puolustamiseen. Yllättäen Fortounis ei antanut tätä erikoistilannetta, vaan Stafylidis oli pallon takana. Boksissa on viisi kreikkalaista (Zeca, Samaris ja topparikolmikko Siovas-Sokratis-Manolas) ja Fortounis käsi pystyssä puolestaan boksin ulkopuolella.
Keskitys leijailee Manolasille, joka nikkaa pallon tarkoituksella tai vahingossa suoraan Fortounisille, joka ottaa sen rinnalla haltuun...
... ja tinttaa upean volleyn kohti takakulmaa, mutta Sirigu ottaa vielä mahtavamman torjunnan. Suomen tulee joka tapauksessa huolehtia siitä, että Kreikan kulmapotkuissa Fortounisia ei jätetä vartioimatta boksin ulkopuolelle, jos hän ei ole itse pallon takana.
Kuten Kreikkaakin vastaan, Italia käytti kulmapotkujen puolustamisessa aluepuolustusta siten, että yhdeksän pelaajaa oli pilkun alapuolella ja yksi sen yläpuolella. Suomen on siis turha yrittää pelata palloja vitosen viivalle, koska sinne asti Lodin pallot eivät mene tuon muurin läpi, vaan on yritettävä esimerkiksi erilaisia lyhyitä variaatioita tai sitten volleypalloja boksin reunalle.
