FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
14.11.2019 klo 23:07:30 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 [2] 3 ... 68
 
Kirjoittaja Aihe: Suomi - Italia 8.9.2019 klo 21.45, Ratinan stadion, Tampere (Viasat ja Viafree)  (Luettu 83329 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Velho11

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suomi


Vastaus #25 : 07.09.2019 klo 16:18:51

Miten Suomi reagoi Sparvin poissaoloon? Siinä päivän kysymys.
Huuhkajat harjoittelee juuri nyt Ratinassa muodossa:

Party
Lappalainen-Schüller-Kamara-Lod
Uronen-SVäisänen-Arajuuri-Toivio-Granlund
6-paikka

Poissa Poissa


Vastaus #26 : 07.09.2019 klo 16:25:06

5-4-1 siis näköjään suunnitelmissa. Taisi Italiassa olla sama muoto ekassa matsissa?

Itse näkisin mielummin tutun muodostelman, mutta kaipa Rive tietää paremmin.
Rieko Mararona

Poissa Poissa


Vastaus #27 : 07.09.2019 klo 16:41:03

Mielenkiintoista nähdä miten tuo Armenia peli on vaikuttanut Italiaan. Armenia-Italia pelissä vaikutti olevan ajoittain melko kova tempo, kun Suomi pelasi kävelyvauhtisen matsin Kreikan kanssa. Palautumisaika pelistä on lyhyt ja Italia on joutunut siihen päälle vielä matkustamaan Suomeen. Italia tehnee joitain vaihtoja kokoonpanoon, ainakin Mancinin mukaan. Hyvällä puolustuspelillä Suomi saattaa onnistua sen 0-0 tasurin ottamaan, mutta voittoon vaaditaan merkittävää parannusta hyökkäyspeliin.
bluewhite

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat


Vastaus #28 : 07.09.2019 klo 17:14:02

5-4-1 siis näköjään suunnitelmissa. Taisi Italiassa olla sama muoto ekassa matsissa?

Itse näkisin mielummin tutun muodostelman, mutta kaipa Rive tietää paremmin.

Sparvin on niin iso menetys keskikentältä, että puolustukseen pakko pistää lisää paukkuja. Raitalla vamma vai miksi Granlund?
Cruyff-käännös

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Hollanti 1974


Vastaus #29 : 07.09.2019 klo 17:16:36

Sparvin on niin iso menetys keskikentältä, että puolustukseen pakko pistää lisää paukkuja. Raitalla vamma vai miksi Granlund?

Ehkä Raitalaa ja Soiria stuntataan tänään jostain (lievästä vamma)syystä.
ankle breaker

Poissa Poissa


Vastaus #30 : 07.09.2019 klo 17:22:59

Omassa mielessä keskikenttä muodostuisi viidestä miehestä Partyn jäädessä yksinäiseksi kärjeksi. Lod siirtyisi papereissa keskelle Kamaran ja Schüllerin kaveriksi, Soiri ja Lappalainen kirmaisivat laidoilla. Puolustuslinja saisi jäädä torstaisen dominanssin muotoon.

Eli siis näin:

Pukki
Lappalainen - Lod - Kamara - Schüller - Soiri
Uronen - Arajuuri - Toivio - Raitala
Luke
supstanssi

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Mites MyPa? Ai voitti?


Vastaus #31 : 07.09.2019 klo 17:48:24

Eiköhän Riven systeemi taas yllätä toimivuudellaan. Maalin edus tukkoon ja reunoilta ainakin löytyisi nousijoita. Onko sitten tarpeeksi voimaa murtaa vastustajan puolustus, mutta 0-0:kin toki kävisi.
emilkostadinov

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Pool, HIFK, Hammarby, Gnisu, Mypa..


Vastaus #32 : 07.09.2019 klo 17:53:38

Tuosta (toistaiseksi) ainoasta Suomen voitosta tuli kesällä kuluneeksi 107 vuotta: Suomi peittosi Italian jatkoaikamaalilla vuoden 1912 olympialaisissa.

https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006231445.html
Raaka-Juhani

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: San Marino


Vastaus #33 : 07.09.2019 klo 17:54:47

Jonnet ei muista.
laardi79

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Nuttenstiefel


Vastaus #34 : 07.09.2019 klo 18:01:47

Ssnomattakin selvää, että huomisen pelin chsntti tulisi olla l''Italiano, mutta loppusäe olisi "...sono un Finlandese, un Finlandese vero".
Hunaja

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Borussia Dortmund, Elli Haloo & Dorothea Wierer <3


Vastaus #35 : 07.09.2019 klo 18:03:41

Ssnomattakin selvää, että huomisen pelin chsntti tulisi olla l''Italiano, mutta loppusäe olisi "...sono un Finlandese, un Finlandese vero".

Tai sitten ihan kokonaan suomalaisin sanoin, jotka varmaankin jokainen osaa.
laardi79

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Nuttenstiefel


Vastaus #36 : 07.09.2019 klo 18:10:32

Tai sitten ihan kokonaan suomalaisin sanoin, jotka varmaankin jokainen osaa.

Ei huano.
dddfff

Poissa Poissa


Vastaus #37 : 07.09.2019 klo 18:15:04

Suomi on varmaan hurmoksessa ihan oikeasti. Eli henkinen tila on mitä mainioin. Jos taktiikkakin on kunnossa ja Italia menettänyt pari ukkoa, nin kyllä tässä on kaikki mahdollisuudet voittoon.

Kävin äsken kaupassa ja päätin rekisteröityä, mihin muuten katosi se äänestys täältä, että halutaanko Kanerva korvata kovemmalla nimellä. Tulin siihen pistämään äänen, mutta on kadonnut jonnekin.
Salming

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Huuhkajat, Chelsea FC


Vastaus #38 : 07.09.2019 klo 19:08:48

Kanerva on johdonmukaisesti pitäytynyt pääosin tuossa 4-4-2/4-4-1-1 ryhmityksessä, mutta viimeksi maaliskuussa Suomi käytti viiden alakertaa ja pelasi 5-2-3/5-4-1 muodolla vastatakseen Italian 3-2-5 rakenteluun:

Lainaus

Suomi käytti Italiaa vastaan paperilla 5-4-1 ryhmitystä. Se muuntui 5-2-3:een silloin, kun pallo oli Italian kolmen alakerralla sen kenttäpuoliskolla, jolloin Hämäläinen-Pukki-Lod kolmikko muodosti ylimmän prässilinjan ja heidän alapuolellaan olivat Sparv ja Kamara. Qatarin leirillä nähtyä 4-3-3 variaatiota ei nähty, vaan Kanerva oli kehittänyt toisenlaisen tavan estää kärkiparin juoksuttamisen.


Jos Italia pääsi etenemään Suomen kenttäpuoliskolle ohi ylimmän kolmikon prässin, muoto muuttui syvällä puolustaessa 5-4-1:een, jolloin Lod ja Hämäläinen laskeutuivat Sparvin ja Kamaran rinnalle.


Suomen kahden alimman linjan väli oli melko tiivis, joten Italia ei päässyt pelaamaan palloja Suomen puolustuslinjan etupuolelle kovin helposti ja jos saikin pelattua...


... puolustuslinjasta irrottiin vastaan kuten Väisänen tässä, mikä tarkoitti sitä, että italialaiset eivät päässeet kääntymään kasvot kohti maalia. Väisänenkin uskalsi jättää paikkansa, koska Arajuurella ja Toiviolla oli edelleen 2v2-tilanne kontrollissa.
Kotikentällä tuskin kuitenkaan Suomi lähtee yhtä puolustavalla ryhmityksellä liikkeelle...

Huuhkajat harjoittelee juuri nyt Ratinassa muodossa:

Party
Lappalainen-Schüller-Kamara-Lod
Uronen-SVäisänen-Arajuuri-Toivio-Granlund

5-4-1 siis näköjään suunnitelmissa. Taisi Italiassa olla sama muoto ekassa matsissa?

Itse näkisin mielummin tutun muodostelman, mutta kaipa Rive tietää paremmin.
Jaahas, vaikka avausviestissä en pitänyt todennäköisenä Riven lähtevän huomiseen otteluun viiden alakerralla, hän on näemmä sittenkin harkitsemassa tuota maaliskuussa nähtyä lähestymistapaa jälleen. Sen kunniaksi palautin hieman enemmän mieleeni sitä, millainen jalkapallo-ottelu karsintojen alussa nähtiin ja tein samalla jo pienen muistilapun huomiselle asioista, joita tarkkailla erityisesti, jos muodostelma on huomennakin tosiaan 5-4-1/5-2-3. Muistilapun pohjana käytin tietysti maaliskuun ottelun havaintoja: http://futisforum2.org/index.php?topic=226647.msg12242681#msg12242681 ja http://futisforum2.org/index.php?topic=226647.msg12242686#msg12242686

Suomi

- Onko puolustusmuoto taas 5-2-3 silloin, kun Italialla on pallo kolmella alimmalla pelaajalla ja jos Lappalainen/Soiri-Pukki-Lod ohitetaan, palaavatko laiturit välittömästi keskikentän linjaan muuttamaan muodon 5-4-1:een? (ks. lainaus yllä kuvat 1-2)
- Pysyvätkö kahden alimman linjan välit tiiviinä, jotta italialaiset eivät pääse kääntymään ja kuljettamaan kohti maalia? (ks. lainaus yllä kuvat 3-4)
- Ylempään liittyen avainasemassa ovat myös laitimmaisten toppareiden S. Väisäsen ja Toivion aggressiiviset pumppaukset irti linjasta selkään asti estämään kääntymisiä, jos Italia pelaa pallon heidän kaistalleen juuri noihin puolitiloihin/välikaistoille esim. Bernardeschille ja Barellalle (jos avauksessa). Entä jos laitimmainen toppari irtoaa vastaan, liikkuuko keskikentän linjasta Schüller tai Kamara hetkellisesti paikkaamaan topparin jättämän aukon?
Lainaus

15. minuutilta vähän vastaava esimerkki Väisäsen ja muidenkin toppareiden aktiivisuudesta eteenpäin. Tässä Italia pääsee ohi Suomen 5-2-3 prässimuodon yläkolmikosta ja Verratti syöttää eteenpäin pallon Hämäläisen jatkaessa takaprässiä.


Väisänen irtoaa puolustuslinjasta palloa vastaan tulleen Bernardeschin selkään eikä päästä tätä kääntymään. Samalla Hämäläinen sulkee syöttösuuntaa toisesta suunnasta ja Sparv liikkuu täyttämään Väisäsen jättämää tilaa. Kamarakin on lähellä auttamassa tarvittaessa ja blokkaamassa yhtä syöttösuuntaa keskelle, jolloin Italia joutui kierrättämään pallon takaisin alas.

- Nouseeko Schüller tai Kamara välillä jopa neljänneksi mieheksi ylös pakottaen esim. Jorginhon hakemaan vauhtia toppareilta asti?
Lainaus

Seuraava jännä yksityiskohta oli se, että ajoittain Suomen muoto muuttui jopa 5-1-4:ään. Eli joko Sparv tai Kamara nousi neljänneksi mieheksi ylimpään prässilinjaan. Tässä kuvassa Sparv seurasi Verrattia melko pitkälle ja pakotti hänet reippaasti omalle puoliskolleen vastaanottamaan syötön eli koska Lodilla, Pukilla ja Hämäläisellä oli kullakin yksi kolmen alakerran pelaaja huolehdittavana, Sparvin nousu tarkoitti sitä, että Italia ei saanut luotua 4v3 ylivoimaa kuin vasta omalla kenttäpuoliskollaan ja sen Suomi salli eli Sparv ei enää seurannut miestään juuri keskiviivan toiselle puolelle. Italian oli tällaisesta asetelmasta hyvin vaikea luoda mitään keskeltä, koska Kamarallakin on pihdeissään Barella.


Kun Italia kierrätti pallon sitten oikeaan laitaan Bonuccille, Sparv oli jo ehtinyt palata Kamaran rinnalle. Hämäläinen antaa prässin, koska kyseessä on hänen miehensä.

- Sen lisäksi, että laitimmainen toppari irtoaa alimmasta linjasta estämään noita italialaisten harrastamia kääntymisiä välikaistoilla, auttaako Schüller Väisästä ja Kamara Toiviota luomaan jopa 2v1 ylivoimia noihin puolitiloihin linjojen väliin?
Lainaus

Bonucci pelaa pallon Bernardeschille, joka on selin maaliin eikä taaskaan pääse kääntymään Väisäsen irrottua vastaan alimmasta linjasta. Sparv auttaa vieressä ja Italia pakotetaan takaisin alas.

- Syntyykö Suomen puolustuslinjaan tällaisia 2v2 asetelmia niin, että Arajuuri voi tarvittaessa liikkua kolmanneksi mieheksi kummalle puolelle vain? Ja oletettavasti 2v2-asetelmat ovat Raitala-Toivio vs. Emerson-Bernardeschi ja S. Väisänen-Uronen vs. nouseva kk (Barella)-Chiesa
Lainaus

Chiellini yrittää avata keskustaan, mutta Sparv on oikein sijoittunut ja katkoo. Jatkotilanteessa Kamara kalasti vapaapotkun ja hengähdystauon kuljetuksellaan. Huomattavaa on myös se, että laidoilla on 2v2-tilanteet ja tarvittaessa Arajuuri pystyy liikkumaan keskeltä kummallekin puolelle auttamaan.

- Syntyykö Kamaralle tai Schüllerille valintatilanteita sen suhteen, että prässätäkö toista vapaaksi jäävää italialaista "topparikolmikon" yläpuolella vai perääntyä omalle puoliskolle lähelle välikaistalla olevaa Bernardeschia/nousevinta keskikenttäkolmikon pelaajaa?
Lainaus

Vielä yksi esimerkki samasta aiheesta. Sparv merkkaa Verrattin ja Kamara puolestaan tulkitsee tilannetta liikkuen Jorginhon ja Barellan välissä. Tarvittaessa alimmasta linjasta Toivio voi irrota kiinni Barellaan linjojen väliin. Yläkolmikolla on omat tutut vartioitavansa. Periaatteessa Suomen puolustuslinjassa on 5v5 tilanne, mutta Kamara pystyy liikkumaan kuudenneksi pelaajaksi jättämällä Jorginhon seuraamatta eli tässä vaadittiin ajoittain pelaajalta omaa kykyä tunnistaa tilanne.

- Prässääkö Suomi kohtalaisen ylhäältä avoimessa pelissä muutoinkin kuin vain maalipotkuissa ja sivurajaheitoissa vai vetäytyykö se suosiolla aina keskiympyrän yläkaarelle tasatilanteessa/johdossa?
Lainaus

Yksi mielenkiintoinen asia Suomen prässitasossa oli se, että Suomi vetäytyi melko suosiolla keskiympyrän yläkaarelle, jollei kyseessä ollut Italian sivurajaheitto tai maalipotku, jolloin prässättiin ylhäältä tietysti, mutta tässäkin kuvassa Italia pelasi lyhyen vapaapotkun omalta puoliskoltaan ja Suomi liikkui yhtenä yksikkönä suosiolla alaspäin valmiusasemiin 5-2-3 muotoon.


Kahden maalin takaa-ajoasemassa Suomi pyrki hieman korkeammalta prässäämiseen kuten tässä, mutta Bonucci ohitti Karjalaisen fysiikallaan.

- Käyttääkö Suomi huomennakin vain maaliskuussa nähtyä rakenteluvariaatiota 3-1-3-3, jossa joko Schüller tai Kamara vuorollaan hakee palloa toppareiden läheltä?
Lainaus

Suomen hyökkäyspelin läpikäynnin voisi aloittaa kolmannelta minuutilta. Topparit levittivät leveälle siten, että Arajuuri oli keskellä, Toivio oikealla ja Väisänen vasemmalla. Sparv ja Kamara laskeutuivat vuorollaan hakemaan palloa toppareiden etupuolelta ja nyt on kapteenin vuoro. Hradecky avaa kuitenkin laitaan.


Sparvin yläpuolella olivat wingbackit ja Kamara. Heidän yläpuolellaan ylimmässä linjassa puolestaan Hämäläinen, Pukki ja Lod. Suomen yksi rakenteluvariaatio oli siis ennennäkemätön 3-1-3-3!

- Onko toinen rakenteluvariaatio 3-2-5/3-4-3?
Lainaus

Toinen variaatio oli 3-2-5/3-4-3 riippuen siitä, kuinka korkealla wingbackit olivat. Tässä variaatiossa Sparv ja Kamara molemmat hakivat palloa yhtä aikaa ja wingbackit olivat heidän kanssaan samassa linjassa tai sitten ehtineet jo nousta yläkolmikon kanssa samalle tasolle.


Nyt wingbackit Pirinen ja Granlund ovat Sparvin ja Kamaran kanssa samassa tasossa eli muoto on 3-4-3, mikä tarkoittaa sitä, että Italialla oli omassa puolustuslinjassaan periaatteessa jatkuvasti 4v3 ylivoima Pukkia, Lodia ja Kappea vastaan.

- Käyttääkö Suomi korkeita avauksia Italian alimman linjan etupuolelle ohittaakseen Italian yläkuusikon prässin?
Lainaus

Seuraavaksi lisää esimerkkejä korkeista syötöistä ilmassa, jotka lähtivät tällä kertaa Hradeckyn jalasta. Ensimmäinen kuva on 18. minuutilta. Tästä asetelmasta käynnistyy Huuhkajien hemmetin kaunis hallintajakso.


Pukki löytyy Italian kahden alimman linjan välistä. Syöttösuuntia on monia, mutta lopulta Teemu tiputtaa pallon Sparville.


Sparv jatkaa pallon vasempaan laitaan.

- Avaako Hradecky paljon sivurajoille, joihin Italia jättää hetkellisen tilan prässätessään mahdollisesti 4-3-3 muodolla?
Lainaus

29. minuutilla Hradeckylla on kaksi vaihtoehtoa. Pirinen on vasemmalla täysin vapaana ja Granlundkin oikealla pelattavissa.

[
Hradecky valitsee Granlundin. Peliä katsoessani pidin sitä vääränä valintana, koska Pirinen oli täysin vapaana. Nyt Granlundiin kohdistuu prässi Barellalta.


Lod tekee kuitenkin sovitun liikkeen vastaan ja Granlund jättää pallon hänelle lähtien itse pystyyn. Tässä kohden Lodin olisi ehdottomasti pitänyt tunnistaa tilanne ja syöttää Teemun kautta pallo takaisin laitaa kipittävälle Granlundille.

- Hyödyntääkö Suomi harvat riistojen jälkeiset vastahyökkäysmahdollisuudet paremmin kuin maaliskuussa (kesäkuussa puolestaan Kreikka ei hyödyntänyt omia mahdollisuuksiaan, mutta Armenia sen sijaan maalasi kerran torstaina)?
Lainaus

Sitten pari vastaiskuesimerkkiä. Ensimmäinen on 14. minuutilta. Kappe katkoo syvällä omissa Jorginholle laidasta tulevan syötön.


Hämäläinen taistelee pallon eteenpäin kohti Lodia, joka leikkaa pallon ihanasti Verrattin edestä.


Pukki olisi ollut vapaana oikealla 2v2-hyökkäyksessä, mutta Lod päätti ampua itse maanuoliaisen ohi oikealta.

- Nostaako Suomi omissa kulmapotkuissaan Italian rangaistusalueelle viisi pelaajaa (viiden alakerralla pelatessa oletettavasti topparit, Kamaran ja Pukin maalivahdin eteen)?
- Käyttääkö Suomi yhä miesvartiointia vastustajan kulmapotkuissa?
- Tavoitteleeko Lod sivuvapaapotkuissa yhä Arajuurta taka-alueelta?

Italia

- Prässääkö taas 4-3-3 muodossa ylhäältä, kun oletettavasti Suomi avaa peliä kolmella topparilla? Entä nouseeko toinen laitapuolustaja tukemaan aina prässiä seitsemänneksi pelaajaksi tarvittaessa?
Lainaus

Siirrytään toiselle jaksolle. Edelleen Italia jaksoi prässätä ylhäältä kuudella pelaajalla. Lisäksi nyt vasen puolustaja Biraghi kuvan alalaidassa tukee prässiä seitsemäntenä pelaajana, kun Toivio syöttää Granlundille.


Biraghi ei päästä Ilmaveiviä etenemään, vaan pakottaa kääntymään alas. Samalla Bernardeschi liikkuu ennakoimaan syöttöä Toiviolle. Verratti merkkaa keskellä Kamaran ja Jorginho Pukin.

- Toimiiko Italian todennäköinen korkea prässi niin hyvin, ettei alimman linjan tarvitse olla kuin hyvin harvoin pelastava enkeli mahdollisesti vuotavalle prässille?
Lainaus

73. minuutilta mahtava näyte siitä, miksi Italia pystyy harjoittamaan korkeaa prässiä. Väisänen avaa Piriselle laitaan.


Pirinen leikkaa laidalta keskelle ohi Barellan ja pelaa pallon Pukille Italian puolustuslinjan etupuolelle. Mutta mitä tekee Chiellini? Hän paikkaa yläkuusikon vuotamisen ja irtoaa linjasta kiinni Pukkiin.


Pukki joutuu perääntymään keskiviivalle asti ja palauttamaan pallon takaisin alas samalla kun Italia ehtii ryhmittymään uudelleen ehjäksi kollektiiviksi. Kun puolustuslinjassa on Chiellinin tasoisia yksilöitä, ajoittainen vuotaminen korkeassa prässissäkään ei haittaa, kun alhaalla on paikkaajia.

- Käyttääkö Italia syvemmällä puolustaessaan 4-4-2/4-5-1 muotoja ja kuinka usein Suomi saa Italian pakotettua sellaisiin tilanteisiin?
Lainaus

Yhdeksän sekuntia edellisestä kuvasta Italia on ehtinyt tosiaan ryhmittyä syvällä käyttämäänsä 4-4-2 muotoon. Tästä asetelmastahan lähti sitten syntymään Italian toinen osuma, kun Verratti riisti pallon Pukilta, mutta siitä lisää alempana hyökkäysosiossa.


Tuon 4-4-2 muodon lisäksi Italia käytti omalla puoliskollaan 4-5-1 ryhmitelmää.

- Muodostaako Italia laidoille lukumääräisiä ylivoimia ja pääseekö Suomi etenemään sieltä maalipaikoille?
Lainaus

Sitten pari esimerkkiä Italian laitapuolustamisesta. Italia pyrki luomaan alueellisia ylivoimia ja tässäkin Suomella on 4v3 alivoima, kun Biraghi, Barella, Kean ja Jorginho liikkuvat kohti laitaa. Silti tästä asetelmasta Suomi kykeni luomaan Sparville vetopaikan boksin rajalle.

- Käyttääkö Italia yhä pääasiallisesti 3-2-5 rakentelumallia, jolloin oikea laitapuolustaja jää alas toppareiden seuraksi ja vasen laitapuolustaja sekä yksi kolmesta keskikenttäpelaajasta nousevat yläkolmikon tueksi? (esimerkkejä tarpeeksi jo avausviestissä?
- Kaventaako Italian vasen laituri (Bernardeschi) välikaistalle linjojen väliin, jotta Emersonille avautuu tila nousta? Entä hakeutuuko nouseva keskikenttäpelaaja (Barella/joku muu) myös linjojen väliin pelattavaksi, mutta oikealle välikaistalle?(ks. avausviesti myös)
- Pystyykö Italia löytämään edellä mainitut herrat siten, että se puhkoo samalla kerralla Suomen kaksi ylintä prässilinjaa?
Lainaus

26. minuutilta yksi harvoista tilanteista avausjaksolta, kun Italia pystyi murtamaan yhdellä syötöllä Suomen kaksi ylintä linjaa. Verrattin taito riitti löytämään Bernardeschin ja myös se toinen palloa usein vastaan tullut yksilö eli Barella olisi ollut vapaana linjojen välissä. Arajuuri jäi tässä tilanteessa turhan kauaksi Bernardeschista, joten tämä pääsi kääntymään kasvot kohti maalia.


Immobile liikkuu pystyyn ja saa syötön. Väisänen pysyy maalin ja pallon välissä kuitenkin ohjaten pelin laitaan.

- Pitääkö oikea laituri (Chiesa) leveyden oikealla vai nouseeko Italian oikea laitapuolustaja (Florenzi/Mancini) myös ajoittain?
- Käyttääkö Italia korkeita syöttöjä linjan taakse ohittaakseen Suomen viisi ylintä pelaajaa? Kohdistetaanko syötöt hieman hitaamman Arajuuren vai laitimmaisten toppareiden selustaan?
Lainaus

Seuraavaksi esimerkkejä siitä, miten Italia yritti pitkillä palloilla linjan taakse murtaa Suomen puolustusmuurin. Eritoten näitä palloja viljeli niistä tunnettu Bonucci. 10. minuutilla Bonucci on ahdistettu laitaan ja Immobile tekee liikkeen pystyyn Arajuuren selustaan, mutta on paitsiossa. Toinen vaihtoehto olisi ollut syöttää Donnarummalle alas, sillä muutoin Suomella ovat Italian yksilöt kontrollissa kuten viivoista näkyy.


Tämä kuva on toisen jakson alusta. Bonuccin ristipallo ylittää Suomen viiden ylimmän pelaajan prässin kerralla. Immobile säntää pystyyn, mutta Granlund ehti palloon ensin ja tökkäsi sen vain yli sivurajan. Joka tapauksessa Italia sai pelin painopisteen siirrettyä syvälle Suomen alueelle kerralla yhdellä syötöllä.


66. minuutilla on Chiellinin vuoro pelata pitkä pallo Immobilelle. Näin Italia ohitti taas yhdellä syötöllä Suomen yläviisikon prässin.


Arajuuri jäi jälkeen miehestään, mutta sai sen verran häirittyä takaa päin, että Immobile ei päässyt kiinni palloon ennen Hradeckya eikä rankkariakaan vihelletty.

- Kääntääkö Italia pelin painopisteen yhä todella nopeasti riistojen jälkeen kuten aiemmissakin karsintapeleissä osuen siten muun muassa maaliskuussa Suomea ja kesäkuussa Kreikkaa vastaan?
Lainaus

Italian 2-0 maali syntyi nopean tilanteenvaihdon seurauksena niin ikään. Pukki menettää pallon Verrattille ylhäällä.


Jorginho jatkoi pallon eteenpäin tähän asetelmaan Immobilelle. Kamaran olisi pitänyt rikkoa ja pysäyttää hyökkäys, koska maakaksinkamppailussa hän ei nyt pärjännyt.


Immobile kuljettaa pallon laitaan. Suomella on 5v2 ylivoima eli mitään hätää ei pitäisi olla. Arajuuri lähtee pakittamaan ja Väisänen kohti pallollista. Kamaran takaprässi on onneton. Toivion tulisi toki kaventaa keskemmällä, koska Granlund huolehtii Bernardeschista keskellä.


Kean leikkaa Arajuuren ja Toivion välistä maalintekoon ennen kuin Väisänen ehtii Immobilen syöttölinjalle. Karmean heikkoa puolustamista Suomelta, mutta Italialta tehokkaasti hyödynnetty vastaisku.

- Käyttääkö Italia yhä vastustajan kulmapotkuissa aluepuolustusta siten, että yhdeksän miestä on rangaistuspisteen alapuolella ja vain yksi sen yläpuolella?
- Nostaako Italia omissa kulmapotkuissaan Suomen rangaistusalueelle neljä vai viisi pelaajaa? Ovatko kulmat pääosin ulospäin kiertäviä?

Lutuuria olisi mahdollisuus napata mukaan Salmingin ennakot printtiversiona är-kioskilta, matkalla laiturinnokkaan juomaan kaliaa.
Ja tähän loppuun laitan vielä hieman muokattuina versioina yhteenvetona nuo kaikki kysymykset yhteen pötköön, jotta voin kopioida listan helposti puhelimen muistioon talteen ja palvellakseni myös ainakin jossakin määrin samalla nimimerkki Lord Flashheartia:

Suomi

- Onko puolustusmuoto taas 5-2-3 silloin, kun Italialla on pallo kolmella alimmalla pelaajalla ja jos Lappalainen/Soiri-Pukki-Lod ohitetaan, palaavatko laiturit välittömästi keskikentän linjaan muuttamaan muodon 5-4-1:een?
- Pysyvätkö kahden alimman linjan välit tiiviinä, jotta italialaiset eivät pääse kääntymään ja kuljettamaan kohti maalia?
- Avainasemassa ovat myös laitimmaisten toppareiden S. Väisäsen ja Toivion aggressiiviset pumppaukset irti linjasta selkään asti estämään kääntymisiä, jos Italia pelaa pallon heidän kaistalleen juuri noihin puolitiloihin/välikaistoille esim. Bernardeschille ja Barellalle (jos avauksessa). Entä jos laitimmainen toppari irtoaa vastaan, liikkuuko keskikentän linjasta Schüller tai Kamara hetkellisesti paikkaamaan topparin jättämän aukon?
- Sen lisäksi, että laitimmainen toppari irtoaa alimmasta linjasta estämään noita italialaisten harrastamia kääntymisiä välikaistoilla, auttaako Schüller Väisästä ja Kamara Toiviota luomaan jopa 2v1 ylivoimia noihin puolitiloihin linjojen väliin?
- Syntyykö Suomen puolustuslinjaan 2v2 asetelmia niin, että Arajuuri voi tarvittaessa liikkua kolmanneksi mieheksi kummalle puolelle vain? Ja oletettavasti 2v2-asetelmat ovat Raitala-Toivio vs. Emerson-Bernardeschi ja S. Väisänen-Uronen vs. nouseva kk (Barella)-Chiesa
- Nouseeko Schüller tai Kamara välillä jopa neljänneksi mieheksi ylös pakottaen esim. Jorginhon hakemaan vauhtia toppareilta asti?
- Syntyykö Kamaralle tai Schüllerille valintatilanteita sen suhteen, että prässätäkö toista vapaaksi jäävää italialaista "topparikolmikon" yläpuolella vai perääntyä omalle puoliskolle lähelle välikaistalla olevaa Bernardeschia/nousevinta keskikenttäkolmikon pelaajaa?
- Prässääkö Suomi kohtalaisen ylhäältä avoimessa pelissä muutoinkin kuin vain maalipotkuissa ja sivurajaheitoissa vai vetäytyykö se suosiolla aina keskiympyrän yläkaarelle tasatilanteessa/johdossa?
- Käyttääkö Suomi huomennakin vain maaliskuussa nähtyä rakenteluvariaatiota 3-1-3-3, jossa joko Schüller tai Kamara vuorollaan hakee palloa toppareiden läheltä?
- Onko toinen rakenteluvariaatio 3-2-5/3-4-3 riippuen wingbackien sijainnista?
- Käyttääkö Suomi korkeita avauksia Italian alimman linjan etupuolelle ohittaakseen sen yläkuusikon prässin?
- Avaako Hradecky paljon sivurajoille, joihin Italia jättää hetkellisen tilan prässätessään mahdollisesti 4-3-3 muodolla?
- Hyödyntääkö Suomi harvat riistojen jälkeiset vastahyökkäysmahdollisuudet paremmin kuin maaliskuussa (kesäkuussa puolestaan Kreikka ei hyödyntänyt omia mahdollisuuksiaan, mutta Armenia sen sijaan maalasi kerran torstaina)?
- Nostaako Suomi omissa kulmapotkuissaan Italian rangaistusalueelle viisi pelaajaa (viiden alakerralla pelatessa oletettavasti topparit, Kamaran ja Pukin maalivahdin eteen)?
- Käyttääkö Suomi yhä miesvartiointia vastustajan kulmapotkuissa?
- Tavoitteleeko Lod sivuvapaapotkuissa yhä Arajuurta taka-alueelta?

Italia

- Prässääkö taas 4-3-3 muodossa ylhäältä, kun oletettavasti Suomi avaa peliä kolmella topparilla? Entä nouseeko toinen laitapuolustaja tukemaan aina prässiä seitsemänneksi pelaajaksi tarvittaessa?
- Toimiiko Italian todennäköinen korkea prässi niin hyvin, ettei alimman linjan tarvitse olla kuin hyvin harvoin pelastava enkeli mahdollisesti vuotavalle prässille?
- Käyttääkö Italia syvemmällä puolustaessaan 4-4-2/4-5-1 muotoja ja kuinka usein Suomi saa Italian pakotettua sellaisiin tilanteisiin?
- Muodostaako Italia laidoille lukumääräisiä ylivoimia ja pääseekö Suomi etenemään sieltä maalipaikoille?
- Käyttääkö Italia yhä pääasiallisesti 3-2-5 rakentelumallia, jolloin oikea laitapuolustaja jää alas toppareiden seuraksi ja vasen laitapuolustaja sekä yksi kolmesta keskikenttäpelaajasta nousevat yläkolmikon tueksi?
- Kaventaako Italian vasen laituri (Bernardeschi) välikaistalle linjojen väliin, jotta Emersonille avautuu tila nousta? Entä hakeutuuko nouseva keskikenttäpelaaja (Barella/joku muu) myös linjojen väliin pelattavaksi, mutta oikealle välikaistalle?
- Pystyykö Italia löytämään hetkellisesti vapaat pelaajat linjojen välistä välikaistoilta siten, että se puhkoo samalla kerralla Suomen kaksi ylintä prässilinjaa?
- Pitääkö oikea laituri (Chiesa) leveyden oikealla vai nouseeko Italian oikea laitapuolustaja (Florenzi/Mancini) myös ajoittain?
- Käyttääkö Italia korkeita syöttöjä linjan taakse ohittaakseen Suomen viisi ylintä pelaajaa? Kohdistetaanko syötöt hieman hitaamman Arajuuren vai laitimmaisten toppareiden selustaan?
- Kääntääkö Italia pelin painopisteen yhä todella nopeasti riistojen jälkeen kuten aiemmissakin karsintapeleissä osuen siten muun muassa maaliskuussa Suomea ja kesäkuussa Kreikkaa vastaan?
- Käyttääkö Italia yhä vastustajan kulmapotkuissa aluepuolustusta siten, että yhdeksän miestä on rangaistuspisteen alapuolella ja vain yksi sen yläpuolella?
- Nostaako Italia omissa kulmapotkuissaan Suomen rangaistusalueelle neljä vai viisi pelaajaa? Ovatko kulmat pääosin ulospäin kiertäviä?
« Viimeksi muokattu: 07.09.2019 klo 19:15:20 kirjoittanut Salming »
Road to Allikko

Poissa Poissa


Vastaus #39 : 07.09.2019 klo 20:04:11

Suomi on varmaan hurmoksessa ihan oikeasti. Eli henkinen tila on mitä mainioin. Jos taktiikkakin on kunnossa ja Italia menettänyt pari ukkoa, nin kyllä tässä on kaikki mahdollisuudet voittoon.
Suomella kyllä huikea henkinen hurmos ja momentum tällä hetkellä, jonka vuoksi tän hetkinen 0,77 pisteen odotusarvo peliltä tuntuu melkeinpä olevan alakanttiin.

Isoin mielenkiinto huomenna jotakuinkin ARM-BIH matsissa, josko siellä onnistuttaisiin hieromaan Suomen kannalta mitä mainioin tasuri.
« Viimeksi muokattu: 07.09.2019 klo 20:09:05 kirjoittanut Road to Allikko »
Nigel Kugelschfeir

Paikalla Paikalla


Vastaus #40 : 07.09.2019 klo 20:09:58

Joo jos Suomi ottaa pisteenkin ja Bosnia ei ota kolmea pistettä niin kisapaikka alkaa olla siinä kun Bosnian pitäisi sen jälkeen voittaa kaikki pelit ja Suomi yli kahdella maalilla.
Sebbliiga

Poissa Poissa


Vastaus #41 : 07.09.2019 klo 22:23:57

Kotikentällä tuskin kuitenkaan Suomi lähtee yhtä puolustavalla ryhmityksellä liikkeelle...
Jaahas, vaikka avausviestissä en pitänyt todennäköisenä Riven lähtevän huomiseen otteluun viiden alakerralla, hän on näemmä sittenkin harkitsemassa tuota maaliskuussa nähtyä lähestymistapaa jälleen. Sen kunniaksi palautin hieman enemmän mieleeni sitä, millainen jalkapallo-ottelu karsintojen alussa nähtiin ja tein samalla jo pienen muistilapun huomiselle asioista, joita tarkkailla erityisesti, jos muodostelma on huomennakin tosiaan 5-4-1/5-2-3. Muistilapun pohjana käytin tietysti maaliskuun ottelun havaintoja: http://futisforum2.org/index.php?topic=226647.msg12242681#msg12242681 ja http://futisforum2.org/index.php?topic=226647.msg12242686#msg12242686

Suomi

- Onko puolustusmuoto taas 5-2-3 silloin, kun Italialla on pallo kolmella alimmalla pelaajalla ja jos Lappalainen/Soiri-Pukki-Lod ohitetaan, palaavatko laiturit välittömästi keskikentän linjaan muuttamaan muodon 5-4-1:een? (ks. lainaus yllä kuvat 1-2)
- Pysyvätkö kahden alimman linjan välit tiiviinä, jotta italialaiset eivät pääse kääntymään ja kuljettamaan kohti maalia? (ks. lainaus yllä kuvat 3-4)
- Ylempään liittyen avainasemassa ovat myös laitimmaisten toppareiden S. Väisäsen ja Toivion aggressiiviset pumppaukset irti linjasta selkään asti estämään kääntymisiä, jos Italia pelaa pallon heidän kaistalleen juuri noihin puolitiloihin/välikaistoille esim. Bernardeschille ja Barellalle (jos avauksessa). Entä jos laitimmainen toppari irtoaa vastaan, liikkuuko keskikentän linjasta Schüller tai Kamara hetkellisesti paikkaamaan topparin jättämän aukon?
- Nouseeko Schüller tai Kamara välillä jopa neljänneksi mieheksi ylös pakottaen esim. Jorginhon hakemaan vauhtia toppareilta asti?
- Sen lisäksi, että laitimmainen toppari irtoaa alimmasta linjasta estämään noita italialaisten harrastamia kääntymisiä välikaistoilla, auttaako Schüller Väisästä ja Kamara Toiviota luomaan jopa 2v1 ylivoimia noihin puolitiloihin linjojen väliin?
- Syntyykö Suomen puolustuslinjaan tällaisia 2v2 asetelmia niin, että Arajuuri voi tarvittaessa liikkua kolmanneksi mieheksi kummalle puolelle vain? Ja oletettavasti 2v2-asetelmat ovat Raitala-Toivio vs. Emerson-Bernardeschi ja S. Väisänen-Uronen vs. nouseva kk (Barella)-Chiesa
- Syntyykö Kamaralle tai Schüllerille valintatilanteita sen suhteen, että prässätäkö toista vapaaksi jäävää italialaista "topparikolmikon" yläpuolella vai perääntyä omalle puoliskolle lähelle välikaistalla olevaa Bernardeschia/nousevinta keskikenttäkolmikon pelaajaa?
- Prässääkö Suomi kohtalaisen ylhäältä avoimessa pelissä muutoinkin kuin vain maalipotkuissa ja sivurajaheitoissa vai vetäytyykö se suosiolla aina keskiympyrän yläkaarelle tasatilanteessa/johdossa?
- Käyttääkö Suomi huomennakin vain maaliskuussa nähtyä rakenteluvariaatiota 3-1-3-3, jossa joko Schüller tai Kamara vuorollaan hakee palloa toppareiden läheltä?
- Onko toinen rakenteluvariaatio 3-2-5/3-4-3?
- Käyttääkö Suomi korkeita avauksia Italian alimman linjan etupuolelle ohittaakseen Italian yläkuusikon prässin?
- Avaako Hradecky paljon sivurajoille, joihin Italia jättää hetkellisen tilan prässätessään mahdollisesti 4-3-3 muodolla?
- Hyödyntääkö Suomi harvat riistojen jälkeiset vastahyökkäysmahdollisuudet paremmin kuin maaliskuussa (kesäkuussa puolestaan Kreikka ei hyödyntänyt omia mahdollisuuksiaan, mutta Armenia sen sijaan maalasi kerran torstaina)?
- Nostaako Suomi omissa kulmapotkuissaan Italian rangaistusalueelle viisi pelaajaa (viiden alakerralla pelatessa oletettavasti topparit, Kamaran ja Pukin maalivahdin eteen)?
- Käyttääkö Suomi yhä miesvartiointia vastustajan kulmapotkuissa?
- Tavoitteleeko Lod sivuvapaapotkuissa yhä Arajuurta taka-alueelta?

Italia

- Prässääkö taas 4-3-3 muodossa ylhäältä, kun oletettavasti Suomi avaa peliä kolmella topparilla? Entä nouseeko toinen laitapuolustaja tukemaan aina prässiä seitsemänneksi pelaajaksi tarvittaessa?
- Toimiiko Italian todennäköinen korkea prässi niin hyvin, ettei alimman linjan tarvitse olla kuin hyvin harvoin pelastava enkeli mahdollisesti vuotavalle prässille?
- Käyttääkö Italia syvemmällä puolustaessaan 4-4-2/4-5-1 muotoja ja kuinka usein Suomi saa Italian pakotettua sellaisiin tilanteisiin?
- Muodostaako Italia laidoille lukumääräisiä ylivoimia ja pääseekö Suomi etenemään sieltä maalipaikoille?
- Käyttääkö Italia yhä pääasiallisesti 3-2-5 rakentelumallia, jolloin oikea laitapuolustaja jää alas toppareiden seuraksi ja vasen laitapuolustaja sekä yksi kolmesta keskikenttäpelaajasta nousevat yläkolmikon tueksi? (esimerkkejä tarpeeksi jo avausviestissä?
- Kaventaako Italian vasen laituri (Bernardeschi) välikaistalle linjojen väliin, jotta Emersonille avautuu tila nousta? Entä hakeutuuko nouseva keskikenttäpelaaja (Barella/joku muu) myös linjojen väliin pelattavaksi, mutta oikealle välikaistalle?(ks. avausviesti myös)
- Pystyykö Italia löytämään edellä mainitut herrat siten, että se puhkoo samalla kerralla Suomen kaksi ylintä prässilinjaa?
- Pitääkö oikea laituri (Chiesa) leveyden oikealla vai nouseeko Italian oikea laitapuolustaja (Florenzi/Mancini) myös ajoittain?
- Käyttääkö Italia korkeita syöttöjä linjan taakse ohittaakseen Suomen viisi ylintä pelaajaa? Kohdistetaanko syötöt hieman hitaamman Arajuuren vai laitimmaisten toppareiden selustaan?
- Kääntääkö Italia pelin painopisteen yhä todella nopeasti riistojen jälkeen kuten aiemmissakin karsintapeleissä osuen siten muun muassa maaliskuussa Suomea ja kesäkuussa Kreikkaa vastaan?
- Käyttääkö Italia yhä vastustajan kulmapotkuissa aluepuolustusta siten, että yhdeksän miestä on rangaistuspisteen alapuolella ja vain yksi sen yläpuolella?
- Nostaako Italia omissa kulmapotkuissaan Suomen rangaistusalueelle neljä vai viisi pelaajaa? Ovatko kulmat pääosin ulospäin kiertäviä?
Ja tähän loppuun laitan vielä hieman muokattuina versioina yhteenvetona nuo kaikki kysymykset yhteen pötköön, jotta voin kopioida listan helposti puhelimen muistioon talteen ja palvellakseni myös ainakin jossakin määrin samalla nimimerkki Lord Flashheartia:

Suomi

- Onko puolustusmuoto taas 5-2-3 silloin, kun Italialla on pallo kolmella alimmalla pelaajalla ja jos Lappalainen/Soiri-Pukki-Lod ohitetaan, palaavatko laiturit välittömästi keskikentän linjaan muuttamaan muodon 5-4-1:een?
- Pysyvätkö kahden alimman linjan välit tiiviinä, jotta italialaiset eivät pääse kääntymään ja kuljettamaan kohti maalia?
- Avainasemassa ovat myös laitimmaisten toppareiden S. Väisäsen ja Toivion aggressiiviset pumppaukset irti linjasta selkään asti estämään kääntymisiä, jos Italia pelaa pallon heidän kaistalleen juuri noihin puolitiloihin/välikaistoille esim. Bernardeschille ja Barellalle (jos avauksessa). Entä jos laitimmainen toppari irtoaa vastaan, liikkuuko keskikentän linjasta Schüller tai Kamara hetkellisesti paikkaamaan topparin jättämän aukon?
- Sen lisäksi, että laitimmainen toppari irtoaa alimmasta linjasta estämään noita italialaisten harrastamia kääntymisiä välikaistoilla, auttaako Schüller Väisästä ja Kamara Toiviota luomaan jopa 2v1 ylivoimia noihin puolitiloihin linjojen väliin?
- Syntyykö Suomen puolustuslinjaan 2v2 asetelmia niin, että Arajuuri voi tarvittaessa liikkua kolmanneksi mieheksi kummalle puolelle vain? Ja oletettavasti 2v2-asetelmat ovat Raitala-Toivio vs. Emerson-Bernardeschi ja S. Väisänen-Uronen vs. nouseva kk (Barella)-Chiesa
- Nouseeko Schüller tai Kamara välillä jopa neljänneksi mieheksi ylös pakottaen esim. Jorginhon hakemaan vauhtia toppareilta asti?
- Syntyykö Kamaralle tai Schüllerille valintatilanteita sen suhteen, että prässätäkö toista vapaaksi jäävää italialaista "topparikolmikon" yläpuolella vai perääntyä omalle puoliskolle lähelle välikaistalla olevaa Bernardeschia/nousevinta keskikenttäkolmikon pelaajaa?
- Prässääkö Suomi kohtalaisen ylhäältä avoimessa pelissä muutoinkin kuin vain maalipotkuissa ja sivurajaheitoissa vai vetäytyykö se suosiolla aina keskiympyrän yläkaarelle tasatilanteessa/johdossa?
- Käyttääkö Suomi huomennakin vain maaliskuussa nähtyä rakenteluvariaatiota 3-1-3-3, jossa joko Schüller tai Kamara vuorollaan hakee palloa toppareiden läheltä?
- Onko toinen rakenteluvariaatio 3-2-5/3-4-3 riippuen wingbackien sijainnista?
- Käyttääkö Suomi korkeita avauksia Italian alimman linjan etupuolelle ohittaakseen sen yläkuusikon prässin?
- Avaako Hradecky paljon sivurajoille, joihin Italia jättää hetkellisen tilan prässätessään mahdollisesti 4-3-3 muodolla?
- Hyödyntääkö Suomi harvat riistojen jälkeiset vastahyökkäysmahdollisuudet paremmin kuin maaliskuussa (kesäkuussa puolestaan Kreikka ei hyödyntänyt omia mahdollisuuksiaan, mutta Armenia sen sijaan maalasi kerran torstaina)?
- Nostaako Suomi omissa kulmapotkuissaan Italian rangaistusalueelle viisi pelaajaa (viiden alakerralla pelatessa oletettavasti topparit, Kamaran ja Pukin maalivahdin eteen)?
- Käyttääkö Suomi yhä miesvartiointia vastustajan kulmapotkuissa?
- Tavoitteleeko Lod sivuvapaapotkuissa yhä Arajuurta taka-alueelta?

Italia

- Prässääkö taas 4-3-3 muodossa ylhäältä, kun oletettavasti Suomi avaa peliä kolmella topparilla? Entä nouseeko toinen laitapuolustaja tukemaan aina prässiä seitsemänneksi pelaajaksi tarvittaessa?
- Toimiiko Italian todennäköinen korkea prässi niin hyvin, ettei alimman linjan tarvitse olla kuin hyvin harvoin pelastava enkeli mahdollisesti vuotavalle prässille?
- Käyttääkö Italia syvemmällä puolustaessaan 4-4-2/4-5-1 muotoja ja kuinka usein Suomi saa Italian pakotettua sellaisiin tilanteisiin?
- Muodostaako Italia laidoille lukumääräisiä ylivoimia ja pääseekö Suomi etenemään sieltä maalipaikoille?
- Käyttääkö Italia yhä pääasiallisesti 3-2-5 rakentelumallia, jolloin oikea laitapuolustaja jää alas toppareiden seuraksi ja vasen laitapuolustaja sekä yksi kolmesta keskikenttäpelaajasta nousevat yläkolmikon tueksi?
- Kaventaako Italian vasen laituri (Bernardeschi) välikaistalle linjojen väliin, jotta Emersonille avautuu tila nousta? Entä hakeutuuko nouseva keskikenttäpelaaja (Barella/joku muu) myös linjojen väliin pelattavaksi, mutta oikealle välikaistalle?
- Pystyykö Italia löytämään hetkellisesti vapaat pelaajat linjojen välistä välikaistoilta siten, että se puhkoo samalla kerralla Suomen kaksi ylintä prässilinjaa?
- Pitääkö oikea laituri (Chiesa) leveyden oikealla vai nouseeko Italian oikea laitapuolustaja (Florenzi/Mancini) myös ajoittain?
- Käyttääkö Italia korkeita syöttöjä linjan taakse ohittaakseen Suomen viisi ylintä pelaajaa? Kohdistetaanko syötöt hieman hitaamman Arajuuren vai laitimmaisten toppareiden selustaan?
- Kääntääkö Italia pelin painopisteen yhä todella nopeasti riistojen jälkeen kuten aiemmissakin karsintapeleissä osuen siten muun muassa maaliskuussa Suomea ja kesäkuussa Kreikkaa vastaan?
- Käyttääkö Italia yhä vastustajan kulmapotkuissa aluepuolustusta siten, että yhdeksän miestä on rangaistuspisteen alapuolella ja vain yksi sen yläpuolella?
- Nostaako Italia omissa kulmapotkuissaan Suomen rangaistusalueelle neljä vai viisi pelaajaa? Ovatko kulmat pääosin ulospäin kiertäviä?

Loistavaa analyysiä. Oi Suomi ON!
Beth

Poissa Poissa


Vastaus #42 : 08.09.2019 klo 00:19:19

Olin jopa "turhan" optimistinen pisteiden suhteen tämän ottelun osalta, mutta nyt on pahemman kerran pelko perseessä Sparvin puuttumisen takia. Kapteeni on kapteeni kentällä ja kopissa. Enemmän olen silti huolissani vain pelillisestä menetyksestä. Sparv ei pelannut Nations Leaguen kahdessa viimeisessä pelissä ja ne olivat rehellisesti sanottuna aikamoista tervanjuontia ja muuten aina dominoivia esityksiä tarjoileva Kamarakin pelasi kehnosti, kun aseveli puuttui rinnalta.

MM-karsinnat, Nations League ja meneillään olevat EM-karsinnat Sparvin kanssa 9-1-1 ja ilman 0-2-7.
laardi79

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Nuttenstiefel


Vastaus #43 : 08.09.2019 klo 00:29:54

Koitetaan löytää siitä jotain hyvää ja uskotaan, että jollekulle tulee arvokasta kovien pelien kokemusta, joka sitä tarvitsee.
Sextiettan

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Polyamorinen


Vastaus #44 : 08.09.2019 klo 00:37:29

Kiikarit ja mä olisin onnellinen...

Koska tämä: MM-karsinnat, Nations League ja meneillään olevat EM-karsinnat Sparvin kanssa 9-1-1 ja ilman 0-2-7.
tonspa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: VIVA LA RIVELUTION


Vastaus #45 : 08.09.2019 klo 00:39:30

Korvataan ihan kenellä tahansa joka ei noissa 0-2-7:ssa ollut kentällä?
Beth

Poissa Poissa


Vastaus #46 : 08.09.2019 klo 00:57:43

Itseasiassa laskuista jäi yksi ottelu pois. Siinä Sparv pelasi 27 minsaa ja Huuhkajat voittivat, eli periaatteessa 10-1-1, mutta ehkä juuri tuon vähäisen peliajan takia nuo aikasemmat laskuni ovat paremmat.

Korvataan ihan kenellä tahansa joka ei noissa 0-2-7:ssa ollut kentällä?

Vähiin käy vaihtoehdot. L.Väisänen, Markkula, Karjalainen ja Jaakkola ainoat kuvaukseen sopivat pelaajat, jotka ovat nyt joukkueen mukana. :D
iivu

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Casma


Vastaus #47 : 08.09.2019 klo 04:03:45

.. tämän päivän Gazzettan mukaan Italian avaus olisi seuraavanlainen:



Romuluisemmasta Acerbista ajatellaan olevan enemmän harmia Pukille, ja hän korvaa Bonuccin parina Milanin kapteeni Romagnolin (kova takaisisku milanistan ylpeydelle nyt, kun Chiellinin poissa ollessa oli tilaisuus auennut). Izzoa suositaan Florenzin sijaan laidalla ja kuten aiemmin ounastelin, Pellegrini olisi korvaamassa Barellan. Belotti jatkanee pommittajana.

Sanotaan mitä sanotaan, vaikka nimet eivät mitään pirloja tai baggioja olekaan, kova joukkue tässä on kasassa ja näytönhalua riittää. Esim. Bernardeschi on nyt tilanteessa, jossa joutuu antamaan näyttönsä seurajoukkueelle maajoukkueessa.
Nahtegal

Poissa Poissa


Vastaus #48 : 08.09.2019 klo 08:07:18

e
« Viimeksi muokattu: 19.10.2019 klo 14:54:58 kirjoittanut Nahtegal »
qCc

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Suami


Vastaus #49 : 08.09.2019 klo 08:24:56

Illan ottelussa suosittelen seuraamaan italiaanoista ainakin Bernardeschin liikettä. En ole ihan hirveästi kaverin otteita seurannut, mutta silloinkun olen, niin ihan uskomattoman paljon tuo lortto kalastelee jokaisessa mahdollisessa tilanteessa kontaktia. Etenkin boksin sisällä on aina sellainen meininki ettei maalinteko hirveästi kiinnostele, kun on mahdollisuus potkia pallo sivurajasta yli ja kaatua ensimmäisen eteentulevan puolustajan jalkoihin. Myös omiin jalkoihin kaatuminen kelpaa, jos vastustajan käsi on jossain lähellä.

 
Sivuja: 1 [2] 3 ... 68
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines