FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
18.09.2019 klo 10:02:58 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1] 2 ... 5
 
Kirjoittaja Aihe: Meistriliigan sekä esiliigan budjetteja ja muita tilastoja  (Luettu 761 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


: 25.05.2019 klo 18:45:06

Eestin Meistriliigassa tosiaan on ollut melkoisen mielenkiintoista tuo sarjan kehitys aikojen saatossa.

Se vaikuttaa olevan myös nousussa kaikkiaan. Yleisöä tosin käy vieläkin melko vähän, mutta huonompiakin määriä on nähty.

Meistriliigassa myös budjetitkin ovat kasvaneet aika paljon vuodesta 2001 näin esimerkkinä. Tuolloin Maardu FC Levadialla oli 4 miljoonaa Eestin Kruunua yleisbudjetti kauteen. Tallinna FC Levadialla oli tuolloin Meistriliigassa jo reilusti pienempi yleisbudjetti eli vain 1,5 miljoonaa Eestin Kruunua kauteen.

Vertailun vuoksi Eestin Esiliigaan (Esiliiga on Eestin toiseksi korkein sarjataso muistuttaen hieman Suomen haudatuksi joutunutta Ykkösliigan hanketta 1970-luvulta. Sittemmin Eestissä on Esiliiga jakautunut kahtia Esiliiga A:han ja Esiliiga B:hen joista Esiliiga tai vain Esiliiga A on nykyinen toiseksi korkein sarjataso ja Esiliiga B on nykyinen kolmanneksi korkein sarjataso.) ja siihen nähden tuon vuoden keskimääräiset yleisbudjetit siinä sarjassa olivat vain 600 000-700 000 Eestin Kruunua. Rikkain joukkue Eestin Esiliigassa oli 1,3 miljoonan Eestin Kruunulla ja sen suomalla yleisbudjetilla Pärnu FC Levadia.

Vaikka tuota Maardu FC Levadian yleisbudjettia paljon etelänaapurissamme hehkutettiin niin ei se silti yltänyt FC Floran tuon ajan Meistriliigan ennätysbudjettiin joitakin vuosia tuota aiemmin jolloin sillä oli ollut 10 miljoonaa Eestin Kruunua yleisbudjetti.

Toisaalta Meistriliigan ihan parhaimman pelaajan sanottiin ansainneen muutoin melko lailla palkattoman oloisessa sarjassa 300 000 Eestin Kruunua kauteen. Se oli kova lukema kuin yleisemmät ansiotulot olivat esimerkiksi rajoitettu Maardu FC Levadiassa olemaan keskimäärin 5000 Eestin Kruunua kaudelta ja siihen vielä olivat tietenkin bonusten rajaukset jotka eivät saaneet olla korkeampia kuin 3500 Eestin Kruunua kauteen.

Joitakin vuosia aiemmin Meistriliigassa tuo bonusten rajaussumma eli 3500 Eestin Kruunua kauteen oli ollut 1990-luvulla Meistriliigassa kattoraja pelaajien työ, eläke ja sosiaalivakuutusmaksujen yläraja minkä sai laskuttaa palkasta silloin kun pelaaja yleensäkään sai mitään palkkoja kauteen.

Vuoteen 2001 mennessä yläraja erillisesti seuroilta noissa taisi olla jo niinkin korkea kuin 8500 Eestin Kruunua silloin kuin pelaaja oli palkkaa ansaitseva tai vähintään puoliammattilaiseksi Eestin mittakaavalla määritelty.
« Viimeksi muokattu: 11.09.2019 klo 15:04:55 kirjoittanut koera »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #1 : 25.05.2019 klo 18:53:36

Vuonna 2014 Meistrilligassa Tartton Tartu JK Tammekalla oli yleisbudjetti 120 000 euroa ja sitä sanottiin muuttuneiden budjettien ja kasvavan euroaikakauden aikana Meistriliigassa tai tuolloin myös Jalgpalli Premiumliigassa sponsorointisyistä johtuen jo melko pieneksi ja lähinnä kelpaavaksi Esiliigaan tai Esiliiga A:n puolelle.

Vertailun vuoksi FC Floralla oli yleisbudjetti ainakin 570 000 euroa ennen kautta ja taisi olla vielä ehkä enemmänkin loppupelissä.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #2 : 25.05.2019 klo 19:10:44

Vuoden 2015 Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa eräinä kovapalkkaisimpina pelaajina pidettiin Ats Purjetta ja Martin Vunkia joilla oli melkoisia palkkoja vuosirahana. Purjeella vuosipalkka oli 36 000 euroa eli 3000 euroa kuussa ja Vunkilla oli 24 000 euroa vuodessa palkka ja se teki 2000 euroa kuussa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #3 : 25.05.2019 klo 19:19:13

Vuoden 2014 Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa Nömme Kalju FC:llä oli tosiaan 610 000 euroa oleva yleisbudjetti. Joissakin innokkaimmissa Eestin lehdissä kehuttiin tällä kyseisellä seuralla olleen jopa 930 000 euroa yleisbudjetti, mutta todellisuudessa siihen oli sisällytetty mukaan saman seuran juniorijoukkueen yleisbudjetti mikä tuolloin oli 320 000 euroa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #4 : 27.05.2019 klo 14:17:54

Vuoden 2012 Meistriliigasta onnistuin löytämään kaikkien joukkueiden yleisbudjetit joten laitan ne tähän alle ja loppuun myös yleisbudjettien kokonaiset summat ja keskimääräisen summan millä lähtökohtaisesti vuonna 2012 Eestissä pelattiin Meistriliigaa:

Meistrilliga 2012 Yleisbudjetit

FC Flora Tallinna: Miljoona euroa

FC Levadia Tallinna: 640 000 euroa

FC Nömme Kalju Tallinna: 600 000 euroa

JK Sillamäe Kalev Sillamäe: 352 000 euroa

JK Tallina Kalev Tallinna: 249 000 euroa

FC Trans Narva/JK Narva Trans Narva: 246 000 euroa

JK Tammeka Tartu Tartto: 180 000 euroa

FC Kuressaare Kuressaare: 80 000 euroa

FC Paide Linnameeskond Paide: 75 000 euroa

MTÜ FC Viljandi Viljandi: 45 000 euroa

Yleisbudjetit Meistriliigassa yhteensä 2012: 3,422 miljoonaa euroa

Keskimääräinen Yleisbudjetti Meistriliigassa 2012: 342 200 euroa

Nämä luvut ovat otettu Eesti Päevalehden 9.3.2012 numerosta missä näitä joukkueita esiteltiin melko paljon.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #5 : 27.05.2019 klo 15:14:34

Vuonna 2014 Meistriliigassa tai myös Eestin Jalgpalli Premiumliigassa JK Tammeka Tartulla Tarttosta oli tosiaan sen yleisbudjetti jo kerrotusti 120 000 euroa.

Se taso oli todetunlaisesti myöskin enemmän tuolloin Eestin Esiliigan tai Eestin Esiliiga A:n tasoa.

Jotta yleisbudjetti olisi todella kelvannut sille Meistriliigassa tai Premiumliigassa niin sen olisi vuonna 2014 pitänyt mielellään olla samaa tasoa kuin vuonna 2012 oli ollut eli 180 000 euroa.

Ja aina tietenkin paljon parempi kuin vain 180 000 euroa Eestin korkeimmalla sarjatasolla.

Mielenkiintoista oli myös pelaajabudjetti.

Lähtökohtaisesti varsinaista palkkaa ei aiottu maksaa kenellekään ennen kautta, mutta erinäiset kulukorvaukset kauden aikana olivat mahdollisia kuten myös palkattomuudesta jousto silloin kun seuraan olisi tullut riittävän kova Meistriliigan tai Premiumliigan maalintekijä tietenkin etelänaapurimme omista miehistä tai sitten tietenkin riittävän kova ulkomaalaisnimi vaikka pohjoisnaapurista eli Suomesta.

Lähtökohtaisesti tosin ulkomaalaispelaajan piti olla joku muu kuin pohjoismaalainen tai suomalainen jotta palkattomuudesta olisi joustettu.

Joka tapauksessa kulukorvauksia tai muita vastaavia summia sai ottaa enintään 25 000 euroa kauteen pelaajiston osalta.

Tämä siis mikäli seuraan ei olisi tullut jotakin riittävän kovan palkallisuuden asteen täyttäviä ulkomaalaispelaajia joiden osalta sitten palkkasumma olisi alettu kaivaa vaikka seurakassasta tarpeen tullen.

Lisäksi Tammekan osalle luvattiin 25 000 euron arvoinen mestaruusbonus mikäli Tammeka voittaisi Eestin Mestaruuden.

Vaikeahkon taloustilanteen takia 25 000 euron arvoinen mestaruusbonus pelaajille oltiin lähtökohtaisesti kuittaamassa varsin korkealta taholta.

Nimittäin itse Toimitusjohtaja Kalle Paasin kukkarosta olisi summa lähtenyt ja tämä vastasi varsin korkeaa osaa vuosipalkasta ellei jopa ehkä koko vuosipalkkaakin koska Eestin Meistriliigassa tai Premiumliigassa edes toimitusjohtajatasonkaan miehet eivät aivan äärettömän kovia palkkoja kyllä nauti.

Tai sitten ensimmäiset tahot jotka jo nauttivat varsin korkeita palkkoja tietenkin oheishenkilöistä alkavat olla juurikin toimitusjohtajia sillä valmentajatasollakin palkat ovat etelänaapurissamme olleet melko heikolla tasolla.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #6 : 27.05.2019 klo 15:33:45

Vuonna 2016 Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa Eestissä FC Paiden tai Paide Linnameeskondin Valmentaja Meelis Rooban mukaan seura olisi joutunut enemmän tai vähemmän vaikeuksiin mikäli sillä olisi ollut paljoakaan enempää palkkoja saavia pelaajia kuin mitä sillä oli sillä hetkellä riveissään.

Harmittavasti tuota FC Paiden tai Paide Linnameeskondin yleisbudjettia ja tarkkaa pelaajabudjettia ei tullut löydettyä tuolle vuodelle, mutta kolmen kalliimman pelaajan osalta joukkueessa tuli sinä vuonna jo pelkästään 72 000 euroa palkkakuluja ja ne alkoivat vastata jo jälleen sellaisia korkeamman luokan toimitusjohtajatason vuosipalkkoja oheishenkilöstöpuolella ja mahdollisesti olivat enemmänkin kuin mitä esimerkiksi herra Rooban sanottiin saavan kauteen.

Muitakin palkkaa nauttivia pelaajia oli joukkueessa, mutta heidän palkkojaan ei paljastettu kuten ei myöskään kolmesta kovapalkkaisimmasta pelaajista yhtä nimeä.

Kaksi näistä 24 000 euroa näillä näkymin ansainneista pelaajista paljastettiin ja he olivat Kert Kütt ja Jasper Uwaegbulam.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #7 : 27.05.2019 klo 15:54:50

Pari vuotta aiemmin vuonna 2017 Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa rikkain seura ainakin näillä näkymin oli FC Flora jolla oli jo Eestin oloissa todella mahtava yleisbudjetti. Myös pelaajabudjetti oli hyvä Eestin oloissa.

Tallinnan FC Floran yleisbudjetti pari vuotta sitten oli 1,9 miljoonaa euroa ja pelaajabudjetti oli 900 000 euroa.

Vertailuna muutamalla muulla seuralla olivat seuraavanlaiset yleisbudjetit kun pelaajabudjetteja en niille onnistunut löytämään parin vuoden takaa Meistriliigasta tai myös Premiumliigasta:

Nömme Kalju FC/JK Nömme Kalju: 1,1 miljoonaa euroa (Pelaajabudjetti oli 600 000 euroa.)

FC Paide/Paide Linnameeskond: 800 000 euroa

FC Levadia Tallinna: 650 000 euroa

FCI Tallinn Tallinna: 600 000 euroa

Sillamäe Kalev Sillamäe: 500 000 euroa

JK Tammeka Tartu Tartto: 450 000 euroa

JK Narva Trans: 270 000 euroa

Pärnu JK Vaprus: 200 000 euroa (Pelaajabudjetti oli 100 000 euroa.)

Pari vuotta sitten etelänaapurissamme mikä tahansa yli 650 000 euroa oleva yleisbudjetti oli jo suurseuran merkki kun puhuttiin Meistriliigasta tai Premiumliigasta.

Palatakseni vielä hetkeksi Tallinnan FC Floran taloudellisiin puoliin sillä oli seuraavat yleisbudjetit ja pelaajabudjetit kolme vuotta sitten vuonna 2016 ja 4 vuotta sitten vuonna 2015:

FC Flora Meistriliigassa tai Premiumliigassa 2016

Yleisbudjetti: 1,670 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 750 000 euroa

FC Flora Meistriliigassa tai Premiumliigassa 2015

Yleisbudjetti: 1,5 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 600 000 euroa

Päivitys: Lisätty JK Narva Transin ja Pärnu JK Vapruksen yleisbudjetit.

Uusi Päivitys: Lisätty Nömme Kalju FC/JK Nömme Kaljun yleisbudjetti.

Uusi Päivitys: Lisätty FCI Tallinnan yleisbudjetti.
« Viimeksi muokattu: 28.05.2019 klo 10:40:43 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #8 : 27.05.2019 klo 16:25:15

Pari vuotta sitten Eestissä alettiin kuten myös tätä ennenkin Meistriliigassa tai Premiumliigassa ja toki myös alemmissakin sarjoissa, mutta käytännössä Esiliigan tai Esiliiga A:n ja Esiliiga B:n puolella katsella innokkaasti UEFA:n tarjoamien yleisten palkintorahojen suuntaan.

Eestin Jalgpalli Liitin eli toisin sanoen Eestin tai myös Viron Jalkapalloliiton tai vastaavasti myös vain Eestin tai myös Viron Palloliiton yleinen palkintosumma ilmeisesti joko mestarin olomuodossa mahdollistuva tai myös yleensäkin olevalle UEFA:n sarjakierroksille laskettava kynnysraha oli tuolloin 250 000 euroa.

Yleisesti ottaen jokainen Mestarien Liigan Ensimmäiselle Kierrokselle pääsevä eestiläinen seura sai 200 000 euroa palkintorahaa, Mestarien Liigan Toiselle Kierrokselle pääsevä eestiläinen seura sai 300 000 euroa palkintorahaa ja Mestarien Liigan Kolmannelle Kierrokselle pääsevä eestiläinen seura sai 400 000 euroa palkintorahaa.

Tämän lisäksi Mestarien Liigassa maksettiin pari vuotta sitten tuon sarjan päättäjien, UEFA:n ja etelänaapurimme Palloliiton neuvotteleman sopimuksen myötä menestykseen ja yleisiin pisteisiin sidottuja bonusrahoja.

Mikäli tietenkin eestiläinen seura jäi aivan alkuun tai karsintoihin pääsemättä mihinkään niin varsinaisesti Mestarien Liigan päättäjät, UEFA tai myöskään etelänaapurimme Palloliitto eivät lähtökohtaisesti maksaneet mitään vaan mahdolliset bonukset piti tuossa tapauksessa yleensäkin ottaa UEFA:n kynnysrahasta eli siitä 250 000 eurosta mitä oli jäljellä kun yleensäkin lähdettiin liikenteeseen.

Varsinaisesti noita menestykseen ja yleisiin pisteisiin sidottuja bonusrahoja alettiin maksaa eestiläisille seuroille mikäli ne pääsivät vähintään Mestarien Liigan Ensimmäiselle Kierrokselle.

Mestarien Liigan Ensimmäiselle Kierrokselle eestiläisten seurojen menestysbonukset olivat 200 000 euroa varsinaisten palkintorahojen päälle, Mestarien Liigan Toiselle Kierroksella eestiläisten seurojen menestysbonukset olivat 210 000 euroa varsinaisten palkintorahojen päälle ja Mestarien Liigan Kolmannelle Kierrokselle eestiläisten seurojen menestysbonukset olivat 220 000 euroa varsinaisten palkintorahojen päälle.

Nuo menestysbonukset jo pelkästään olivat merkittäviä koska vertailun vuoksi Jalkapallon Eurooppaliigaan/Eurooppa-Liigaan/Euroopan Liigaan nähden niissä varsinaiset eestiläisten seurojen määritellyt kynnysrahat olivat erittäin matalia ja nuo 200 000 euroa, 210 000 euroa ja 220 000 euroa olivat jo varsinaiset Eurooppaliigan/Eurooppa-Liigan/Euroopan Liigan Ensimmäisen Kierroksen, Toisen Kierroksen ja Kolmannen Kierroksen yleiset palkintorahat eivätkä eestiläisten seurojen menestysbonukset tässä sarjassa kovinkaan suuria olleet joskin toki isompia kuin tuo yleinen kynnysraha.

Tietenkin vaihtelua seuroittain oli menestyksestä riippuen ja myös Mestarien Liigan päättäjien ja UEFA:n kriteerit palkintorahojen, palkintorahojen bonusten ja useiden muiden rahallisten suoritusten arvot tiukentuivat ajan myötä tai suorituksesta riippuen paljonkin.

Esimerkiksi Nömme Kalju FC Tallinnasta sai kaikkiaan palkintorahaa UEFA:lta, Mestarien Liigan päättäjiltä ja etelänaapurimme Palloliitolta neuvotellun sopimuksen valossa voitettuaan matkan varrella muun muassa FC Makkabin kolme vuotta sitten vuonna 2016 630 000 euroa.

Toinen esimerkki oli FC Flora Tallinnasta ja se sai kaikkiaan palkintorahaa UEFA:lta, Mestarien Liigan päättäjiltä ja etelänaapurimme Palloliitolta neuvotellun sopimuksen valossa hävittyään matkan varrella muun muassa Lincoln Red Impsille kolme vuotta sitten vuonna 2016 450 000 euroa.

Tämän kaiken lisäksi Mestarien Liigan päättäjien, UEFA:n ja etelänaapurimme Palloliiton kesken oli sovittu nk. A-sopimus joka mahdollisti enintään 500 000 euron arvoisen apurahan eestiläisen jalkapallon tukemiseen ja kehittämiseen silloin kun se pystyi pelaamaan Mestarien Liigassa tai muussa UEFA:n määrittämän kriteerin mukaisessa korkealaatuisessa jalkapallosarjassa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #9 : 27.05.2019 klo 16:47:25

Eestin Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa on aikojen saatossa pelannut varsin suuri määrä joukkueita, mutta yllättävänkin pienenä sarja on kaikkiaan pysynyt ja varsin erikoisena koska ajoittain maan jalkapalloa on ympärivuotisena haitannut myös Eestissäkin paukkupakkaset ja lumisateet.

Eestin Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa on aikojen saatossa pelannut laajimmillaan 14 joukkuetta heti alkuun vuonna 1992 minkä jälkeen vuonna 1993 pelasi 12 joukkuetta ja vuodesta 1994 lähtien aina vuoteen 2004 asti vain 8 joukkuetta. Vuonna 2005 Meistriliiga laajentui 10 joukkueen sarjaksi missä se on pysynytkin vaikka välillä laajentumisesta puhetta on ollutkin ja välillä myös sarjan kaventumisestakin taloudellisten vaikeuksien takia.

Myös uudelleen itsenäistymisen alkuvuodet olivat taloudellisesti erittäin vaikeita ja lisäksi Eestissä pelattiin vuoden 1992 lopulta vuodelle 1998 Meistriliigaa kahdessa jaksossa pitkin vuotta ja vuonna 1994 tosiaan karsintajakso tai sarjan kaventuminen taloudellisten vaikeuksien takia 12 joukkueen sarjasta 8 joukkueen sarjaksi kesken vuotta oli melkoisen puistattava asia tuon ajan Eestin jalkapallopiireissä.

Niiltä ajoilta onkin edetty pitkälle.

Välillä tuleville vuosille on ehdotettu laajentamista 12 joukkueen sarjaksi ja suurimmillaan on haaveiltu paluusta myös 14 joukkueen sarjaksi mikä tosiaan oli viimeksi mahdollista vain Meistriliigan koko aloitusvuonna ja tuo ensin mainittu vuonna 1994.

Näillä näkymin taloudellisten kehitysten jatkuessa suotuisana tuo 12 joukkueen sarja voisi olla tosiasia vuosina 2025-2030 ja 14 joukkueen sarja milloin tahansa vuodesta 2030 eteenpäin.

Ennen myös vuotta 2025 laajentuminen näin esimerkiksi 12 joukkueen sarjaksi voisi olla tavoiteltava asia kun 14 joukkuetta olisi mahdollisesti eestiläisittäin jo liikaa, mutta toisaalta Meistriliigan tai Premiumliigan taloudelliset lisenssiasiat ovat tiukentuneet ja niitä rikkovia seuroja tosiaan on pudonnut ajoittain hyvinkin alhaisille tasoille. Lisäksi jotkut Esiliigan tai nykyään myös jo Esiliiga A:n nousijat ovat ajoittain rankankin jatkuvasti kieltäytyneet nousuista ainakin historian saatossa mikä on vähentänyt innokkuutta sarjan laajentamiselle ainakaan liikaa.

Ainakaan 14 joukkueen sarjaksi sen laajentuminen vuosien 2025-2030 aikana on melkein mahdottomuus ellei sitten jostain tietysti ala löytyä ihan yhtäkkiä nykyistäkin nopeammin isoja sponsoreita ja pelipohjaa saataisi enemmän mukaan.

Tosin Eestissä on niin hankala pyörittää jo noinkaan monta joukkuetta maan korkeimmalla sarjatasolla kun maassa on niin vähän ihmisiä muutenkin.
« Viimeksi muokattu: 27.05.2019 klo 16:52:04 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #10 : 27.05.2019 klo 17:52:35

Eestin Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa on tietenkin jaettu myös ihan varsinaisia sarjan omiakin palkintorahoja.

Tosin kauan Eestin Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa seurat saivat olla käytännössä täysin pennittömiä tai oikeammin eestiläisittäin sentittömiä kun Eestin Kruunu jakaantui aina yhtä sellaista kohden sataan Eestin Senttiin.

Tämä kaikki vaikka olisivat voittaneet koko oman sarjansa mestaruudenkin!

Toki vähitellen ja aivan kaikkein pahimman rahattomuuskauden jälkeen selvittyä Eestissäkin alettiin maksamaan Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa palkintorahoja. Tosin aivan aluksi vain sarjan mestari ja enintään myös toiseksi sijoittunut joukkue saivat palkintorahaa mikä tietenkin varsinkin toiseksi jääneellä oli käytännössä olematon, mutta ei mestaruuskaan käytännössä paljoa enempää rahallisesti merkinnyt.

Eestissä palkintorahoja saaneet seurat keskimäärin arvotuksiltaan ovat tietenkin vaihdelleet vuosien mittaan ja vuosina 1992-1998 aina jaksottaisen pelaamisen takia palkintorahojen kokonaissummat laskettiin tietenkin kahdessa osassa ennen erotusta ja yhteismäärää mikä kieltämättä oli hämmentävä juttu ennen kuin vuonna 1998 tuolle touhulle saatiin etelänaapurimme korkeimmalla sarjatasolla loppu.

Vuodesta 1998 lähtien palkintorahojen jakoperusteet ovat olleet selkeämmät, mutta itse niitä saavat seurat ovat Meistriliigan ja myöhemmin myös Premiumliigan osalta olleet vaihtelevia.

Välillä Meistriliigassa tai Premiumliigassa on ollut rajauksia esimerkiksi sille, että vain kolme-neljä seuraa saa palkintorahaa ja välillä sitten on ollut viisi-seitsemän palkintorahaa saavaa seuraa 8-10 pelaavaa joukkuetta kohti.

Ja parhaimmillaan esimerkiksi näillä näkymin Suomen Veikkausliigasta tai myös vuosien 1990-1991 aikaisesta Suomen Futisliigasta poiketen jokainen seura on saanut palkintorahaa.

Suomen Veikkausliigassa kun palkintorahojen maksuvuosina sitä näillä näkymin on saanut kolme tai enintään neljä seuraa ja Futisliigan aikaan palkintorahaa sai silloisesta 12:sta seurasta 8 seuraa.

Eestin Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa pari vuotta sitten sanottiin mestaruuden voittavan joukkueen palkintorahan vakiintuneen mille tahansa 100 000-150 000 euron välille ja viimeiseksi jääneen seuran, putoavan seuran tai viimeisen palkintorahaan oikeutetun seuran sanottiin saavan palkintorahojen jakelun rajoitusten ollessa voimassa vakiintuneen 5000-10 000 euron välille.

Eestin Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa kuitenkin mestaruuden voittanut seura on parhaimmillaan historian saatossa saanut palkintorahaa jopa 250 000 euroa ja viimeisestäkin sijasta, putoavan seuran sijasta tai viimeisen palkintorahaan oikeutetun seuran eli esimerkiksi vaikkapa seiskapaikasta tai kasipaikastakin on irronnut parhaimillaan jo 20 000 euroa vaikkakin yleensä enimmäisraja on ollut vain 15 000 euroa.

Vertailun vuoksi tuo Eestin Meistriliigan tai myös Premiumliigan viimeisen sijan, putoavan seuran tai viimeisen palkintorahaan oikeutetun seuran summa yleiseltä enimmäisrajaltaan on jo yhtä suuri kuin mitä Eestin Esiliigan tai nykyisen Esiliiga A:n voittajalle on maksettu koskaan.

Esiliigan tai Esiliiga A:n voittaja ja nousija on suurimmillaan saanut palkintorahaa tähän asti 15 000 euroa ja keskimäärin vain sarjan voittaja saa palkintorahaa, mutta muussa tapauksessa ja silloin kun sarjan taloudellinen tilanne on sen sallinut kuten parhaina vuosina oli niin tuolloin sarjan voittajan lisäksi myös toiseksi sijoittuva ja kolmanneksi sijoittuva seura saavat palkintorahaa joka on parhaimmillaaan ollut toisen sijan osalta 10 000 euroa ja kolmannen sijan osalta 5000 euroa sarjan historian saatossa.

Nykyisin tietenkin vähemmän kun nykyisin vain Esiliigan tai Esiliiga A:n voittaja saa palkintorahaa nousun yhteydessä tilanteesta riippuen 5000-10 000 euroa ja joskus vähemmänkin, mutta kuitenkin nykyään sentään jo useita tonneja.

Toisen ja kolmannen sijan joukkueet Esiliigassa tai Esiliiga A:ssa saavat palkintorahaa vain tilanteesta riippuen ja huonoimmillaan eivät käytännössä yhtään mitään.

Ja muutoin puhutaan satasista tai tonnista-parista ja ehkä kolmesta tonnista jos on sarjakakkonen ja muutoin tuo ensiksi mainittu luku koskee sarjakolmosta.

Siltikin esimerkiksi tuo Esiliigan tai Esiliiga A:n voittamisen yhteydessä tuleva palkintoraha eli 5000-10 000 euroa 15 000 euron ylärajalla tai hieman sitä ylempi Meistriliigan tai Premiumliigan putoavan seuran palkintoraha enintään 20 000 euron ylärajalla varmasti olisi erittäin kovaa valuuttaa Eestin Teise Liigan joukkueiden kuten JK Jöhvin/FC Jöhvin eli myös nimellä JK Kohtla-Järve/FC Kohtla-Järve Reservin tunnetun seuran riveissä silloin kun se ostettiin ja muutettiin sen reservijoukkueeksi ja myös FC Ajax Lasnamäen tai Lasnamäen FC Ajaxin riveissä samassa sarjassa.

Noiden Eestin Teise Liigan joukkueiden yleisbudjetit kun pyörivät kautta kohti juurikin tuolla 5000-10 000 euron luokassa keskimäärin 15 000 euron ylärajalla ja enintään 20 000 euron luokassa silloin kun puhutaan tai ainakin puhuttiin Teise Liigan Ida Sarjassa/Idasarjassa ja Teise Liigan Pöhi Sarjassa/Pöhisarjassa pelanneista normaalin tai jopa normaalia joukkuetta paremmista huippujoukkueista.

Eestin Teise Liigan sarjatasohan on nykyään siis neljänneksi korkein kun aiemmin se oli ennen Eestin vuoden 2013 jalkapallouudistusta kolmanneksi korkein sarjataso.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #11 : 27.05.2019 klo 18:11:22

Viime vuonna Pärnu JK Vapruksella oli Meistriliigassa tai Premiumliigassa seuraavanlaiset yleisbudjetti ja pelaajabudjetti:

Pärnu JK Vaprus Meistriliigassa/Premiumliigassa 2018

Yleisbudjetti: 284 000 euroa

Pelaajabudjetti: 115 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #12 : 27.05.2019 klo 18:34:13

FC Paidella tai myös Linnameeskond Paidella on ollut vuosina 2009-2016 Meistriliigassa seuraavanlaiset yleisbudjetit kun lisään siihen vuoden 2016 yleisbudjetin:

FC Paide/Linnameeskond Paide Meistriliigan Yleisbudjetit 2009-2015

2009: 219 044 Eestin Kruunua eli 14 000 Euroa silloisella valuuttakurssilla

2010: 250 336 Eestin Kruunua eli 16 000 Euroa silloisella valuuttakurssilla

2011: 394 975 Eestin Kruunua eli 25 000 Euroa silloisella valuuttakurssilla (Tästä eteenpäin Viron tai Eestin valuuttayksikkö on aina ollut euro.)

2012: 75 000 euroa

2013: 100 000 euroa

2014: 160 000 euroa

2015: 210 000 euroa

2016: 400 000 euroa ja pelaajabudjetti 300 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli parhaimmillaan jopa 725 000 euroa ennen kuin joutuivat pienentämään sitä. FC Paide tiettävästi saattoi ehkä kauden aikana saada kokoon noinkin paljon, mutta mikäli niin kävi niin tuo 725 000 euron summa taisi käsittää myös juniorijoukkueet joista tuli yhteensä 325 000 euroa muun seuran kokonaisuuteen.)

Päivitys: Lisätty vuoden 2016 yleisbudjetti.

Uusi Päivitys: Lisätty vuoden 2016 pelaajabudjetti mikä tosiaan aikanaan kuluttikin kyseisen seuran valmentajan hermoja vähemmän ihmeteltävästi kun seura oli joutunut pienentämään yleisbudjettiaan ja pelaajat vaativat tietenkin silti kaiken jälkeenkin palkkansa.
« Viimeksi muokattu: 28.05.2019 klo 10:43:29 kirjoittanut Piippu-Virtanen »
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #13 : 27.05.2019 klo 18:53:22

FC Paiden/Paiden Linnameeskondin osalta löytyi myös pienen lisäetsinnän jälkeen maininta sen historian ensimmäisestä yleisbudjetista kun sitä vertasi vuoden 2017 Meistriliigan tai myös Premiumliigan yleisbudjettiin.

Vuonna 2004 kun FC Paide/Paide Linnameeskond pääsi pelaamaan Eestin millekään sarjatasolle niin se nähtiin kuitenkin riittävän kyvykkääksi aloittamaan 15 vuotta sitten silloisesta toiseksi alimmasta sarjatasosta eli nykyisin tietenkin alimmasta mahdollisesta sarjastasosta täysin kilpailukykyisten sarjojen ulkopuolella olevat sarjat unohtaen eli Jalgpalli Neli Liigasta/Neliliigasta.

Tätä alempi sarja oli Eestissä kilpailutason jalkapallossa vain vuosina 1999-2006 järjestetty ja olemassa ollut Jalgpalli Viis Liiga/Viisliiga.

FC Paide/Paide Linnameeskond pärjäsi tosiaan ensimmäisen kautensa Neli Liigassa/Neliliigassa 87 kertaa vuoden 2017 yleisbudjettia pienemmällä summalla.

Eestin Kruunuissa vuonna 2004 sen yleisbudjetti oli 143 876,782 Eestin Kruunua eli 15 vuoden takaisissa Euroissa sen yleisbudjetti oli 9195,4023 Euroa.

Paljon on eteenpäin menty niistä ajoista!
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #14 : 27.05.2019 klo 19:39:19

Vuonna 2015 Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa Tammeka JK Tartulla Tarttosta oli yleisbudjetti 420 000 euroa ja pelaajabudjetti oli 100 000 euroa.

Vertailun vuoksi tuolloisen Eestin Teise Liigan rikkaimpiin seuroihin kuuluneen JK Luunjan yleisbudjetti oli 50 000 euroa ja pelaajabudjetti tai oikeammin sarjatason tietäen eräänlainen kulukorvauksien yläraja oli 7500 euroa kauteen mitä ei saanut ylittää paitsi siinä tapauksessa, että seuraan olisi tullut tietenkin erittäin kovatasoinen ulkomaalaispelaaja jolloin siinä tapauksessa sai sitten maksaa enemmän kauteen kun sitten olisi pitänyt tietenkin turvautua seurakassaan.

Vertailun vuoksi tuolloisen Eestin Neli Liigan rikkaimpiin seuroihin kuuluneen Tammeka JK Tartun Reservin yleisbudjetti oli 25 000 euroa ja pelaajabudjetti tai oikeammin sarjatason tietäen eräänlainen minkäänasteisen taloudellisten korvausten yläraja oli 3500 euroa ja kaikki tätä ylemmät taloudelliset korvaukset tai kulukorvaukset ja muut palkkiot tai palkanosat olivat kiinni peliajasta pääseurassa. Tosin poikkeuksena myös Tammeka JK Tartun Reservissäkin oli myös mahdollinen erittäin kovatasoinen ulkomaalaispelaaja.

Noin alhaisella sarjatasolla ei tosin enää Eestissä edes neljä vuotta sitten auttanut enää ulkomaalaisasemakaan kun pelattiin erittäin amatööritason jalkapalloa ja yleensä ulkomaalaispelaajiakin kehotettiin ottamaan taloudelliset ansionsa muuta kautta.

Eestin kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla eli tuolloin ja vielä nykyäänkin Esiliiga B:ssä rikkain tai ainakin rikkaimpia seuroja oli FC Elva jolla oli yleisbudjetti 192 000 euroa ja sielläkin se pystyi maksamaan tuolloin erittäin harvinaisesti pelaajilleen myös palkkaakin. Pelaajabudjetti FC Elvalla oli 34 000 euroa.

Vertailun vuoksi Eestin Neli Liigassa myös rikkaimpiin seuroihin ellei juurikin sen koko sarjan rikkain seura eli FC Elvan Reservillä oli 34 000 euroa yleisbudjetti ja sen pelaajabudjetti tai oikeammin sarjatason tietäen eräänlainen minkäänasteisen taloudellisten korvausten yläraja oli 4000 euroa ja kaikki tätä ylemmät taloudelliset korvaukset tai kulukorvaukset ja muut palkkiot tai palkanosat olivat kiinni peliajasta pääseurassa. Tosin poikkeuksena FC Elvan Reservissäkin oli myös mahdollinen erittäin kovatasoinen ulkomaalaispelaaja.

Noin alhaisella sarjatasolla ei tosin enää Eestissä edes neljä vuotta sitten auttanut enää ulkomaalaisasemakaan kun pelattiin erittäin amatööritason jalkapallo ja yleensä ulkomaalaispelaajiakin kehotettiin ottamaan taloudelliset ansionsa muuta kautta.

Sitten oli tietenkin esimerkiksi Eestin Kolm Liigassa myös palkattomia seuroja joille kuitenkin maksettiin parhaimmillaan esimerkiksi mestaruusbonuksia eri suuruisina summia mikäli ne onnistuivat nousemaan Eestin Teise Liigaan.

FC Merkurilla mestaruusbonus oli 7500 euroa mikäli olisi onnistuttu nousemaan kun keskiarvo oli mestaruusbonuksen osalta Eestin Teise Liigaan tuon sarjatason seuroilla jo mikä tahansa 3500-4000 euroa väliltään ollut mestaruusbonus olisi ollut jo suuri.

Yleensä Eestin Kolm Liigassa mestaruusbonukset jäivät helposti nousun osalta alle 3500 euron.

Eestin Kolm Liigan osalta ainakin joissakin Eestin lehdissä köyhimmäksi sanottu tuon sarjan seura eli Tartu Ülikool Fauna oli siitä mielenkiintoinen, että seuran noustessa Eestin Teise Liigaan ja ehkä jopa Esiliiga B:n saakka se ei aikonut maksaa mitään noususta pois lukien mahdollisia parhaimpien pelaajien pinnarahoja, mutta se lupasi muun muassa sarjanousun kunniaksi seuran piikkiin hoidettavat juhla-ateriat, ilmaista olutta sarjanousun kunniaksi mielin määrin ja samoin ilmaisia kahvia ja tupakkakartonkeja niitä nauttiville!

Esiliiga B:nkin tasolle nk. Faunalaiset aikoivat miettiä omat yleisbudjettinsa vain muutamien tuhansien eurojen tasolle kauteen ja yläraja tuntui pyörivän 7500 euron paikkeilla jos silläkään.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #15 : 28.05.2019 klo 02:36:29

Tallinnan FC Levadialla oli vuonna 2013 Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa seuraavanlainen yleisbudjetti ja pelaajabudjetti:

FC Levadia Meistriliigassa/Premiumliigassa 2013

Yleisbudjetti: 500 000 euroa

Pelaajabudjetti: 230 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #16 : 28.05.2019 klo 02:56:48

Vuonna 2015 Meistriliigassa tai Premiumliigassa JK Tulevikilla oli 300 000 euroa yleisbudjetti.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #17 : 28.05.2019 klo 03:07:19

Viime vuonna Nömme Kalju FC:n tai myös JK Nömme Kaljun yleisbudjetti ja pelaajabudjetti Meistriliigassa tai Premiumliigassa olivat seuraavat:

Nömme Kalju FC/JK Nömme Kalju Meistriliigassa 2018

Yleisbudjetti: 1,1 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 600 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #18 : 28.05.2019 klo 03:10:31

Kolme vuotta sitten 2016 Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa Nömme Kalju FC:n/JK Nömme Kaljun yleisbudjetti ja pelaajabudjetti olivat seuraavat:

Nömme Kalju FC/JK Nömme Kalju Meistriliigassa/Premiumliigassa 2016

Yleisbudjetti: 1,12 miljoonaa euroa

Pelaajabudjetti: 630 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #19 : 28.05.2019 klo 03:26:58

Vuoden 2016 Meistriliigassa tai myös Premiumliigassa Rakvere JK Tarvaksen tai myös Rakvere Tarvaksen tai myös JK Tarvaksen/FC Tarvaksen yleisbudjetti oli 170 000 euroa.

Enimmäisraja mahdollisille pelaajien palkoille oli neljännes yleisbudjetista ilman mestaruutta jolloin sitten voitiin maksaa enemmänkin.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #20 : 28.05.2019 klo 04:16:31

Vuoden 2014 Meistriliigasta tai myös tuolloin jo Premiumliigasta onnistuin löytämään kaikkien joukkueiden yleisbudjetit joten laitan ne tähän alle ja loppuun myös yleisbudjettien kokonaiset summat ja keskimääräisen summan millä lähtökohtaisesti vuonna 2014 Eestissä pelattiin Meistriliigaa ja lisäksi tulee tietenkin myös joillekin seuroille alustavat yleisbudjetit:

Meistrilliga/Premiumliiga 2014 Yleisbudjetit

FC Flora Tallinna: 1,150 miljoonaa euroa (Alustava yleisbudjetti oli 570 000 euroa ennen kautta, mutta se kasvoi lopulta selvästi suuremmaksi. Itse asiassa joukkueen pelaajabudjetti oli tuon 570 000 euroa.)

FC Levadia Tallinna: 700 000 euroa

FC Nömme Kalju Tallinna: 610 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 930 000 euroa, mutta siihen oli sisällytetty myös jo juniorijoukkue päälle.)

JK Sillamäe Kalev Sillamäe: 480 000 euroa

FC Trans Narva/JK Narva Trans Narva: 300 000 euroa

FC Infonet Tallinn/FCI Tallinna Tallinna: 300 000 euroa

FC Paide Linnameeskond Paide: 160 000 euroa

JK Tallina Kalev Tallinna: 125 000 euroa (Alustava yleisbudjetti oli 35 000 euroa, mutta sentään rahaa tuli joukkueeseen enemmän ja tuon verran oli oikeasti pelaajabudjetti.)

JK Tammeka Tartu Tartto: 120 000 euroa (Alustava yleisbudjetti piti olla aluksi vähintään 180 000 euroa ja mielellään paljon tätäkin enemmän, aina noin 280 000 euroon asti kun Tammeka menetti yhden varsin suuren sponsorihankinnan ennen kautta.)

Jõhvi FC Lokomotiv: 75 000 euroa

Yleisbudjetit Meistriliigassa/Premiumliigassa yhteensä 2014: 4,02 miljoonaa euroa

Keskimääräinen Yleisbudjetti Meistriliigassa/Premiumliigassa 2014: 402 000 euroa

Nämä luvut ovat otettu Eesti Päevalehden vuoden 2014 lehdistä pitkin vuotta kerättyjen mainintojen osalta joskin maaliskuun 2014 Eesti Päevalehden numeroissa joukkueita esiteltiin hieman enemmän kuin muutoin kaudella.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #21 : 28.05.2019 klo 04:33:46

Vuoden 2015 Esiliigassa tai myös Esiliiga A:ssa Rakvere JK Tarvaksen tai myös Rakvere Tarvaksen tai myös JK Tarvaksen/FC Tarvaksen yleisbudjetti oli 115 000 euroa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #22 : 28.05.2019 klo 05:11:56

Vuoden 2009 Meistriliigassa suurin seura näillä näkymin oli Tallinnan FC Flora jolla oli 12 miljoonan Eestin Kruunun arvoinen yleisbudjetti.

Vuoden 2009 Euroissa mitaten kyseinen summa olisi ollut yleisbudjetin osalta tuolle seuralle 766 956 euroa.
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #23 : 28.05.2019 klo 06:36:31

Vuoden 2013 Meistriliigan osalta on nyt löytynyt joidenkin seurojen yleisbudjetteja ja myös pelaajabudjettejakin on löytynyt vaikkakin hyvin vähän ja ei kaikkiin nyt alle tuleviin seuroihin.

Sarjan voittaneella FC Levadia Tallinnalla oli 500 000 euroa yleisbudjetti ja 230 000 euroa pelaajabudjetti aiemmin kerrotusti.

Vertailuna muutamalla muulla seuralla olivat seuraavanlaiset yleisbudjetit ja pelaajabudjetit Meistriliigasta tai myös Premiumliigasta silloin kun niitä oli saatavilla vuodesta 2013 puhuttaessa:

Nõmme Kalju FC/JK Nõmme Kalju: 900 000 euroa (Pelaajabudjetti oli 600 000 euroa.)

FC Flora Tallinn Tallinna: 840 000 euroa (Pelaajabudjetti oli 560 000 euroa.)

Sillamäe Kalev Sillamäe: 352 000 euroa

FC Paide/Paide Linnameeskond: 100 000 euroa
Piippu-Virtanen

Poissa Poissa


Vastaus #24 : 28.05.2019 klo 07:16:21

Tallinnan FC Akhtamar oli aikanaan Eestin Neli Liigassa/Neliliigassa alimmalla sarjatasolla varsin tyypillinen joukkue.

Varsinkin yleisbudjetiltaan. Tuohon aikaan eli vuonna 2011 kun Eestin Kruunut vaihtuivat Euroiksi oli ollut tuohon aikaan tyypillinen Eestin Neli Liigan/Neliliigan ja Eestin Kolm Liigan/Kolmliigan yleisbudjetti 80 000-100 000 Eestin Kruunua eli 5115-6393 euroa.

Tallinnan FC Akhtamar ei kuitenkaan mitenkään olisi kyennyt esimerkiksi nousemaan Eestin Teise Liigaan/Teiseliigaan vaikka olisi halunnutkin.

Siellä kun vuonna 2011 vaadittiin käytännössä jo tuolloin jopa 180 000 Eestin Kruunua eli 11 508 euroa ollakseen edes jollakin tapaa huippuseura ja noilla sen normaaleilla yleisbudjeteilla sarjatasoa tai kahta alempana olisi ollut reippaasti alakynnessä.

Lopulta Tallinnan FC Akhtamar nousi vuodeksi 2012 Eestin Kolm Liigaan/Kolmliigaan.

 
Sivuja: [1] 2 ... 5
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines