Futsal Länsi-Suomi 2019-2020 (Piiricup, Kakkonen, Kolmonen, Nelonen, M35)

[iso-muki]

Wilppaan yllätysvoitto Kliinistä toi  jännitystä Kolmosen A-lohkoon loppupeleiksi, ei suljeta PiPS2:stakaan vielä nousutaistelusta pois

[DieselHirvi]

Wilpas tosiaan ansaitsi voittonsa eilen.

Pelin piti alkaa 20.00, mutta se alkoi n. puoli tuntia myöhässä, koska LP Viestin naisten viihdyttävä lentopallopeli hiukan venähti.

https://fi-fi.facebook.com/fckliiniofficial

Tuonne kirjoitellaan otteluiden kuvantoja vihreiden lasien läpi katsottuna.
Kannattaa käydä kurkkaamassa, mikäli ei ole muutakaan tekemistä.

[Taron grouge]

Wilppaan yllätysvoitto Kliinistä toi  jännitystä Kolmosen A-lohkoon loppupeleiksi, ei suljeta PiPS2:stakaan vielä nousutaistelusta pois

Onko vielä voimassa vanhan Turun piirin sääntö, ettei kakkosjoukkue voi nousta piirin ylimpään sarjaan? Pari kauttahan sitten kävi niin, että PiPS "putosi" ja PiPS2 nousi, mutta nyt ei ole ykkönen putoamassa.

[iso-muki]

Onko vielä voimassa vanhan Turun piirin sääntö, ettei kakkosjoukkue voi nousta piirin ylimpään sarjaan? Pari kauttahan sitten kävi niin, että PiPS "putosi" ja PiPS2 nousi, mutta nyt ei ole ykkönen putoamassa.

No, hyvin, hyvin epätodennäköinen on skenaario, että PiPS2 nousee, mutta heillä on 1 peli vähemmän, rästipelit on Kliiniä ja Nastaa vastaan. joten mielenkiintoiseksi menee...

Todennäköisin nousijahaastaja on SoVo2, en ole noihin Turun sääntöihin niin hyvin perehtynyt, mutta SoVo-futsalhan on ainakin liigassa.

[Dekkis]

Lupauksia herättäneen PiPS-ottelun jälkeen mieliala Paltsareiden keskuudessa on ollut jossain innostuneisuuden ja välinpitämättömyyden välimaastossa. Monijakoiset mielialat johtuvat pitkälti siitä, että eroottisten mieskalentereiden myynti on hetkellisesti räjähtänyt käsiin, mutta toisaalta seuraavaksi vastaan tepastelee täysi arvoitus, KaaPS. Vuoristoratamaista kautta pelailleet kaarinalaiset ovat saalistaneet arvokkaita päänahkoja, mutta vastapainoksi viime ottelut ovat olleet kankeita kuin Riku Virtanen säkkituolista noustessaan.

Putoamisviivan yläpuolelle itsensä kammennut TuPV on harvinaisessa tilanteessa, kun sarjassa säilyminen on oranssinuttuisten omissa käsissä. Voitot KaaPS- ja FC Turku -otteluista varmistaisivat, että suuri yleisö saisi nauttia tulevankin Kolmosen kauden Paltsareiden seksifutsalista, mutta ristiinpelaamiset voivat mahdollistaa sen, ettei kuusi pistettä ole välttämättömyys sarjassa säilymiselle. TuPV ei kuitenkaan halua jättää mitään sattuman varaan, joten täyttä pistepottia lähdetään hakemaan vaikka väkisin. Mukavaa lisäpontta voiton tavoitteluun tuo otteluun ilmoittautunut suurilukuinen pelaajakatras, joka mahdollistaa ”määrä korvaa laadun” -ajattelutavan.

Maaseutupitäjistä poiketen Paltsarit eivät ole tottuneet liikuttamaan jäseniään kukonlaulun aikaan, joten nähtäväksi jää, kuinka tämä kryptoniitti vaikuttaa oranssiviittaisiin supersankareihimme. Metropolien säihkeissä oppinsa ammentaneet oranssinutut käyttävätkin perjantai-illan meditoimiseen ja puolisoidensa hellimiseen, jottei viikonlopun seireenien kutsuhuudot koidu aamuiseksi turmioksi. Pelikunnon ylläpitämiseksi joukkueenjohtaja Tapani Välimäki onkin varoitellut pelaajistoaan suojautumaan viikonloppuisin valtoimenaan riehuvalta Corona-virukselta. Heh heh.

Eli lyhykäisyydessään: lauantaina klo 9.30 polkaistaan käyntiin vuosisadan rallit Piikkiössä, kun KaaPS isännöi Paltsareita. Istumapaikat otteluun voivat olla kiven alla, koska TuPV Ultras -faniryhmä matkustaa paikalle kolmen bussilastillisen voimin, joten varautukaa nauttimaan aamupalojanne seisoen. Ottelun jälkeen järjestetään vielä greet & meet -tapahtuma, jossa voi onnitella Jetro Salosta työelämään siirtymisestä.

[Dekkis]

Se aamu oli kuin mikä tahansa muukin aamu. Herätys klo 5.30, vaatteet päälle ja paikkoja herättelevä 10 kilometrin pikkulenkki räntäsateessa. Kun veri virtaa tasaisesti ylä- ja alapäässä, aamupalakin maistuu paremmalta. Ravitsevan ja terveellisen aamupalan perusraaka-aineet - vihersmoothie, chia-marjatuorepuuro ja puolikas possun potka – tarvitsevat kaveriksi proteiinilähteen, joten asian ajaa perinteinen litran sanko raakoja kananmunia, jotka huitaistaan naamariin ykkösellä. Päivän tärkeimmän aterian jälkeen on valmis edessä siintäviin seikkailuihin, jotka tällä kertaa sisälsivät pallottelun Piikkiössä, kun TuPV kohtasi naapuripitäjän KaaPSin.

Rauhoittavan kreikkalais-roomalaisen joogameditaation jälkeen oli aika herätellä loput perheestä. Olihan kello jo 6.40 ja on viikonloppu, jolloin ei sovi lorviskella. Lapsille kuntopiiri, vaimolle aamiaisastioiden pesu ja päivä lähtee kaikilla mukavasti käyntiin. Sitten ei muuta kuin pelikassi valmiiksi ja vaimon pumpattua pyörän renkaat oli aika lähteä polkemaan sivistyksen parista kohti huumekaupoista rehottavaa Itä-Turun haja-asutusaluetta, Piikkiötä.

64-vaihteisella hiilikuitusinkulalla matka taittui alta aikayksikön ja pyörämarssi oli saanut matkalla lisäjäseniä. Kupittaan velodromilla skeittaamassa olleet Jetro Salonen ja Matias Yli-Olli ottivat olkaa loppumatkan, joten yksinäinen reissumies sai seuraa matkalleen. Loskainen maa ja pikkukivet koituivat Jetin skeittilaudan turmioksi, joten Jetro hyppäsi Kaarinan keskustan kohtaa reppuselkään, jotta matka-aikataulu ei järkkyisi. Paikan päällä Piikkiössä odotti kuitenkin mitä ihanin näky. Se näky sai unohtamaan Jetron kankean sapelin painautumiset selkää vasten ja Matun koko matkan kestäneen ruikutuksen pörssikurssien laskusta. Jumalauta, kaksi kentällistä Paltsareita ottamassa alkulämpöjä.

Kaksi kentällistä kankeita puujalkoja ja näidenkin lisäksi yksi vaihtomies. Ennennäkemätöntä. Pahaksi onneksi kaarinalaiset pistivät tässä asiassa määrällisesti paremmaksi, sillä janarit treenasivat kolmen kentällisen voimin. Kaapsilaiset eivät vaan osanneet odottaa, että yksi oranssinuttu vastaa kunto- ja taitopohjaltaan kolmea kaarinalaista, joten materiaaliylivoiman vaaka kallistui lopulta Paltsarien puoleen. Joukkueen nestori, epävirallinen isäpuoli ja virallinen setämies, Lauri Raitala, laittoi piiskan heilumaan alkulämmöissä ja sen seurauksena osa oranssinutuista valittelikin epämiellyttävästä hienvalumisesta jo ennen pelin alkua.

Itse ottelukin alkoi ajallaan eli kello 9.30. Aamu-unisten potkiskelua ja kyttäilyä, kunnes alkoi tapahtumaan. Ajassa 3:12 kaarinalaiset menivät johtoon jollain onnenkantamoisella. Joku kompastui jalkoihinsa ja joku teki virheen jossain ja pallo löytyi verkonperukoilta. Näissä tilanteissa mitataan sitä kuuluisaa talvisodan henkeä ja sissipataljoonan sisua, kun vastustaja painaa päälle niin suomalainen sotilas ei jää tuleen makaamaan. 8 sekuntia KaaPSin maalista ja TuPV tasoittaa. Ja millainen maali se olikaan, voi pojat. Matias Yli-Olli sai pallon laidalla, nosti katseensa ylös ja antoi maailmanluokan keskityksen takatolpalle hiipineelle Janne Ijäkselle, joka perusvarmaan tapaansa laittoi nahkakuulan tolppien väliin. Yleisö haukkoi henkeänsä ja kaarinalaiset olivat huulet pyöreinä ihmettelemässä tapahtumien kulkua.

Pelitapahtumat olivat kaikkiaan vähissä, sillä rehellisesti sanottuna kummankin joukkueen pelailu oli paikoitellen kaukana totutusta laatustandardista. Jetro Salonen tai joku taisi kertaalleen pelastaa pallon viivalta, mutta muuten vaaralliset maalipaikat loistivat poissaolollaan. Ensimmäinen puoliaika tasattiin 1-1-lukemiin, joka ei maitoviiksistä norsunluutornijohtajaa, Tapani Välimäkeä, miellyttänyt. Teknistaktisia viilauksia taottiin oranssinuttuisten kalloihin, mutta positiiviset peliasennot ja diagonaaliset leikkaukset ovat kuin helmiä sioille.

Toinen puoliaika oli edeltäjänsä kaltaista päämäärätiedotonta koohottamista muutamilla pallonmenetyksillä höystettynä. Kellossa 28:03 ja sitten iski KaaPS. Ja tästä 57 sekuntia, kun TuPV tasoittaa. Näin reagoi äidinmaidossa voittajageenejä imeneet soturit. Kaarinalaiset siinä sitten yrittivät jotain ponnetonta prässin nostoa ja mielikuvituksetonta hyökkäysten aloittamista, joka kertaalleen tuotti tulosta. 3-2 KaaPSille, mutta tässä kohtaa piikkiöläisimmätkin lukijat tajuavat kupletin juonen. Oranssinuttuisten rankaisijoiden tasoitusta piti tällä kertaa odottaa yli kolme minuuttia, kunnes Janne Ijäs päätti ottaa ottelun ohjat käsiinsä. Tällaisten otteiden myötä skeptisimmillekin kannattajille on tullut selväksi, että Janne ei todellakaan ole kentällä vain kauniiden kasvojensa ansiosta.

Ottelu siis päättyi lukemiin 3-3. Realistinen arvio olisi, että tulos oli tasapuolinen ja ottelun tapahtumien mukainen. Oranssilinssisten lasien läpi katsottuna ottelu näytti kuitenkin tyystin erilaiselta ja nyt päädyttiin oikeusmurhaan. Kolme pistettä olisi pitänyt lähteä Turkuun, mutta Jeesus, Jumala ja kaikki muut siellä pilvien päällä olivat eri mieltä asiasta, joten monien sattumuksien summana päädyttiin karvaaseen tasuriin, joka pilasi jokaisen oranssinuttuisen viikonlopun.

Tasapelin myötä päädyttiin lohkossa tilanteeseen, jossa sarjassa säilyminen ei ole enää Paltsarien omissa käsissä. Viimeisessä ottelussa vastaan tepastelee lohkojumbo, FC Turku, jolla ei ole enää mahdollisuuksia säilyä sarjassa. Viivan alapuolella Paltsarien kanssa tasapisteissä majaileva RaiFu/2 kohtaa SoVo/2:n ja viivan yläpuolella pisteen karussa oleva HSF kohtaa alavireisen SC Wolvesin. Oranssinuttuiset saavat jalkeille vain mukiinmenevän kokoonpanon parilla vaihtomiehellä, joten mediassa ennakkoon hehkutettu TuPV:n murskavoitto on kuihtunut toripuheissa tiukaksi taistoksi, joka voi kääntyä mihin suuntaan tahansa. Ottelu startataan klo 10.00 Samppalinnassa, joten tervetuloa jättämään oranssit jäähyväiset sydäntemme sankareille kauden päätösottelussa, joka ratkaisee tulevan kauden sarjatason.

[Dekkis]

Synkän ja myrskyisen yön jäljiltä pimeys teki tilaa luonnon uudestaan maalaavalle valolle. Luontoäidin ja pakkasukon hellän hetken seurauksena talvinen Turku paistatteli auringonvalossa kirpeän pakkassään säestäessä ihanaa talvipäivää. Eläinkunnan edustajatkin olivat heränneet talviuniltaan katsastamaan ympäröivää kauneutta. Punatulkut, nuo lintumaailman maalatut portot, liversivät soidinlaulujaan ja Sami Hakalakin heräsi Lausteen metsiköistä kevätrintaisen peuran paritteluaikeisiin. Kaikki ennusmerkit viittasivat pelipäivään. TuPV kohtasi FC Turun ottelussa, joka kauden päätösmatsina oli Paltsarien lähihistorian kenties merkittävin päivä. 

Maailmalla riehuvan pandemian uhasta huolimatta rohkeat oranssinutut marssivat Samppalinnan hornankattilaan satapäisen yleisön eteen. Samppalinnan ilma oli koronasta sakeana, kun naispuoliset paltsarifanit lähettivät lentosuukkojaan ja huljuttivat paitojaan ilmaan paljastaen kaiken. Nuorukaisten poskipäitä kuumotti tuollaisten suosionosoitusten edessä, mutta moisten hömpötysten keskellä oli keskityttävä olennaiseen. Edessä siinsi pakkovoitto. FC Turku piti talloa maanrakoon, sillä jokainen tehty maali on arvokas sarjapaikasta taisteltaessa.

Ottelu sai unelma-alun, kun oranssinuttujen Lauri Raitala todisti kuuluvansa tälle sarjaportaalle iästään huolimatta. Janne Ijäs, kukas muukaan, alusti ja Late-ketun oli helppo työ pistää palloa verkonperukoille. Pelikello näytti reilua minuuttia Paltsarien ottaessa johtoaseman ja salamastartti sai oranssinuttujen pelin hetkellisesti sekaisin. Aikainen johtoasema, urheilumaailman petollisin tilanne, koitui hetkelliseksi turmioksi. FC Turku tasoitti piakkoin ja juuri ensimmäisen puoliajan loppuun samainen kaupungin jämäjoukkue paineli johtoon. Tauolle siis lähdettiin Paltsareille tutusta tappioasemasta, mutta vielä olisi kellossa 20 minuuttia aikaa näyttää Turun pojille kaapin paikka.

Tauolla pukukopissa joukkueen isähahmo Tapani Välimäki piti koskettavan puheen MM95-kiekkokullasta, ensimmäisestä kuulennosta ja Jetro Salosen työllistymisestä. Alkuun mahdottomilta tuntuneet unelmat naurattivat sivustaseuraajia, mutta usko omaan tekemiseen ja kyky ylittää odotukset lopulta palkitsevat haaveilijansa. Puheen päätyttyä rautakanslerina tunnettu Rasmus Hietanen pyyhki kyyneliä silmistään ja itkunsekaisella äänellään karjaisi jättävänsä kentälle kaikkensa jokaista hikipisaraa myöden. Rassen päättäväinen mieliala tarttui pelaajistoon ja pian Joonas Ojalan johdolla loputkin pelaajat yhtyivät joukkuehenkeä nostattaneeseen tsemppikarjumiseen. Vain joukkueen argentiinalaisvahvistus Alejandro Schulman oli hiljaa, koska suomea taitamattomana hän ei ymmärtänyt mistä meuhkaaminen lähti liikkeelle.

Viimeisen ”suutu jo!” -huudon jälkeen oli aika palata kentälle. Ja millainen miehistö sieltä palasikaan! Itseluottamusta puhkuneet oranssinutut olivat voitontahdossaan muuttuneet jääkaappipakastimen kokoisiksi testosteronikarjuiksi, jotka upeilla hiusrajoillaan saivat vastustajan laskemaan allensa jo ennen tuomarin vihellystä. Antiikin spartalaiskomentajan karismalla varustettu Sakke Niemelä karjaisi ennen aloituspotkua viimeiset tsempit joukkueelle ja tuomarillakin nousi iho kananlihalle. Sitten mentiin.

2-2. Rasmus Hietanen rankaisee, nyt jo kyyneleet nielleenä.

3-2, se on menoa nyt.

4-2, sitten on aika laittaa kolmosvaihde silmään.

5-2, tähän ei tyydytä. 

6-2, tämä saa luvan riittää.

Yleisön antaessa seisovat aplodit kaikkensa kentälle jättäneet oranssinutut romahtivat kentän pintaan. Tapani ruiskutti urheilujuomaa pelaajien päälle kuin formulakisojen podiumilla konsanaan ja hetken ajan Paltsarit tunsivat olevansa maailman huipulla. Hollywood-elokuvaa mukailleen draamankaaren jälkeen täytyi odottaa HSF-Wolves-pelin lopputulosta, jonka lopputulos ratkaisi Paltsarien tulevan kauden sarjatason. Edessä oli pitkiä, epätiedon täyttämiä tunteja…

…ja sitten se tapahtui. Wolves hävisi altavastaajalle, taas. Susia ei auttanut edes oranssinuttujen suorittama invaasio ja rytmikäs kannustus. HSF-Wolves-ottelun lopputuloksen seurauksena TuPV pelaa tulevalla kaudella Nelosta, ainakin nykytiedon valossa, sillä kabinettipäätökset tai ihmiskunnan tuhoava koronavirus voivat muuttaa tilannetta syksymmällä.

TuPV haluaa tässä kohtaa kiittää kaikkia Kolmosessa kohtaamiaan vastustajia, tuomareita ja ottelutapahtumissa mukana olleita. Kuluneet kaksi kautta ovat olleet ikimuistoiset välietapit Paltsarien futsalhistoriikissa, mutta hyvästien sijaan toivotetaan hyvät jatkot ja odotellaan lämmintä jälleennäkemistä. Oranssinutut toivovat ponkaisevansa pikaisesti Nelosesta takaisin piirin kuningasdivariin, jonne se pitkällä tähtäimellä kuuluukin. TuPV haluaa myös kiittää kannattajiaan, taustajoukkojaan ja sosiaalisen median seuraajia. Ilman heiltä saatua lähimmäisenrakkautta ja villiä kannustusta Paltsarit eivät olisi koskaan päässeet tähän pisteeseen. Lisäksi suurensuuri kiitos sponsoreille, jotka rahoituksellaan mahdollistivat korkean paikan leirin järjestämisen Alpeilla Tähtitorninmäen sijaan. Vielä kerran, iso kiitos kaikille ja nähdään taas syksyllä.